ENERGIAOPAS 2006 Heikki Takko Hyvinkää

Transkriptio

1 ENERGIAOPAS 2006 Heikki Takko Hyvinkää

2 1. OSA: Pellettilämmitysjärjestelmä Pelletti polttoaineena:...4 Yleistä pelletistä...4 Pelletin edut:...4 Kustannusvertailu:...4 Lämmitysjärjestelmän suunnittelun aloitus...5 Pellettikattila...6 Pellettipolttimet ja -takat...8 Pellettitakat...8 Vanhan takan lämmittäminen pelleteillä...9 Tulipiippu party fire...9 Tulipiippu pellettipoltin, lämmitysteho 30 tai 50 kwh...10 Sami -pellettisydän...10 Stokeri pelletin poltossa...10 Viljapoltin...11 Pelletin varastointi...12 Aina huomioitava pellettisiiloa rakennettaessa...12 Pellettisiilo...12 Tehdasvalmisteiset siilot...12 Tee se itse siilo...12 Siilon mitoitus...13 Siilon sijoitus...14 Suursäkkien varastointi...14 Siirtokuljettimet...15 Savuhormi...16 Paloturvallisuus...17 Byrokratia...18 Tarvittavat luvat...18 Avustukset...18 Uudisrakentajan erityisesti huomioitava...19 Peruskorjaajan erityisesti huomioitava...19

3 2. OSA: Hakelämmitysjärjestelmät...20 Hake polttoaineena...21 Suunnittelu alkaa tehontarpeen määrittelystä...21 Hakkeen polttolaitteet...21 Kattilat...21 Polttimet...23 Muuta...23 Konttiratkaisu...24 Kontilla on monissa tapauksissa verovähennysoikeus...24 Hakelaitteet rakennusten yhteydessä...25 Hakkeen kuivaus ja varastointi...25 Paloturvallisuus...27 Palonestojärjestelmien hankkiminen...28 Avustukset...28 Uudisrakentajan erityisesti huomioitava...29 Peruskorjaajan erityisesti huomioitava OSA: Polttoöljy...30 Kaikkia öljysäiliöitä on hoidettava...30 Omistajana olet vastuussa säiliön kunnosta...30 Muista täyttöpaikan turvallisuus...30 Jos vahinko tapahtuu?...31 Öljysäiliö palvelee pitkään ja vielä pitempään hyvin hoidettuna...31 Lämmityspolttoöljy tilaaminen ja tuotetietous...32

4 Pelletti polttoaineena: Suomessa käyttää tällä hetkellä noin 500 omakotitaloa lämmitykseensä pellettiä. Ruotsissa pelletillä lämpiää jo yli taloutta ja siellä pellettiä kuluu noin 250 milj. kg vuodessa. Pelletin käyttö lisääntyy jatkuvasti. Esim. Ruotsissa pelletin kulutus on viisinkertaistunut muutamassa vuodessa. Suomessa tuotettiin pellettiä vuonna milj. kg, joka on omakotitalon tarpeen verran. Yleistä pelletistä Valmistusaineena käytetään kutterinpurua, hiontapölyä ja sahanpurua. Pelletin energiasisältö on suuri (1 kg pellettiä = 4,8 kwh energiaa.) Varastotilaa tarvitaan vähän hakkeeseen verrattuna (1000 L öljyä = 3,2 m 3 pellettiä = 6,2 m 3 klapeja = 12,5 m 3 haketta). Pelletti painaa saman verran kuin vilja (65 kg / hehto). Pelletti on sopivan pientä. Se liikkuu hyvin ruuveissa (halkaisija 8 mm, pituus mm). Tuhkapitoisuus on erittäin alhainen (0,4 %). Pelletti on hyvin kuivaa (kosteus 8-10 %). Pelletin edut: Pelletin hintataso on vakaa, koska raaka-aineen hinta on vakaa. Pelletti kierrättää ilmakehän nykyistä hiilidioksidia, eikä se tuota uutta kuten öljy. Pelletti on kotimaista. Pelletillä päästään öljylämmityksen kaltaiseen täysin automatisoituun lämmitykseen. Märkää haketta voi "priimata" pelletillä. Pellettiä voi käyttää hakkeen lisäksi esim. kylmänä aikana. Kustannusvertailu: Varaavan sähkölämmityksen kustannus on n. 7,0 snt/kwh. Öljylämmitys maksaa n. 6,0 snt/kwh, jos öljyn hinta 0,6 euroa/l. Pellettienergia kotiin toimitettuna maksaa 3,3 snt/kwh, jos pelletti maksaa 148 euroa/t. Hake on kaikkein halvinta, jos omalle työlleen ei laske hintaa, ja jos sitä onnistuu korjaamaan riittävän kuivana Pelletistä polttoaineena saa hyvää lisätietoa mm. seuraavista osoitteista:

5 Lämmitysjärjestelmän suunnittelun aloitus Lämmitysjärjestelmän suunnittelu alkaa aina asiakkaan nykyisen järjestelmän kartoituksella sekä talouden tehontarpeen arvioinnista. Tehontarpeen laskennassa apuna voidaan käyttää mm. seuraavia laskentavälineitä: Tehontarpeen laskeminen, MegaCon Kun tehon tarve on laskettu, on mietittävä millaisia muutoksia järjestelmään on tehtävä pelletin polttoon siirryttäessä. 1. Onko talossa vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä? 2. Millaisessa kunnossa kattila on ja onko se sovelias pelletin polttamiseen? 3. Miten pelletin varastointi saadaan onnistumaan? KUVA. Esimerkki pellettijärjestelmästä: 1. Pellettisiilo 2. Ruuvikuljetin 3. Kuljettimen moottori 4. Pellettipoltin 5. Pellettikattila

6 Pellettikattila Pellettien polttoon soveltuvien kattiloiden rakenteessa ja mitoituksessa on otettu huomioon puun polton erityispiirteet. Puun poltossa vapautuu suuri määrä haihtuvia aineita. Palotilan tulee olla tarpeeksi korkea, jotta kaikki haihtuvatkin ehtivät palaa ja hyötysuhde pysyy siten hyvänä. Pellettikattiloissa on oltava myös riittävän suuri tuhkatila, jolloin tuhkanpoistovälit muodostuvat kohtuullisiksi. Pellettipoltin voidaan asentaa öljykattilaan, kunhan edellä mainitut vaatimukset täyttyvät. Öljykattila ei kuitenkaan saa olla ylipainekattila, jotta siihen voidaan pellettipoltin asentaa. Öljykattiloissa on kuitenkin huomioitava, ettei hyötysuhde todennäköisesti tule olemaan parhaalla mahdollisella tasolla. Uutta kattilaa hankittaessa vaihtoehtoina yleisimmin ovat varsinaiset pellettikattilat, stokerikattilat tai kaksoispesäkattilat. Pelletti- ja stokerikattiloilla päästään yleisimmin parhaimpaan palamishyötysuhteeseen, mutta kaksoispesäkattila taas mahdollistaa rinnalla käytettävän myös vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää. Alla olevissa kuvissa on nähtävissä mittoja, joita Ecotec -pellettipolttimet kattilalta edellyttää. Palopesän minimivaatimukset Ecotecin A4 ja A3 polttimilla A kw A-mitta mm ja B-mitta mm 1 A3 25 kw A-mitta min 250 mm ja B-mitta min 420 mm Kattilaluukun minimimitat A4- ja A3 -polttimille A B Min 180 mm Min 175 mm

7 Myös ns. kaksoispesäkattila käy hyvin pelletinkin polttoon, jolloin varalämmönlähteenä voidaan käyttää esim. pilkettä tai öljyä. Käyttöhäiriötilanteisiin ja lisälämmöntarpeeseen esim. kovilla pakkasilla voidaan varautua myös varustamalla lämmityskattila sähkövastuksilla, mikä onkin suositeltavaa. Tarvittaessa voidaan järjestelmään liittää erillinen lämminvesivaraaja. Nykyisellä tekniikalla se ei kuitenkaan yleensä ole välttämätön, vaikkakin kyllä vähentää polttoainemenekkiä. Uusiin kattiloihin voit tutustua Ala-Talkkarin tai Termocalin kotisivuilla. Jälleenmyynti Agrimarketeista kautta maan.

8 Pellettipolttimet ja -takat Pellettien polttamiseen käytetään erityisesti pelleteille suunniteltuja polttimia, joissa mm. polttoaineen syöttö, arinaratkaisut ja ilmananto on suunniteltu nimenomaan pelletinpolton tarpeita ajatellen. Näin voidaan päästä erityisen hyvään käytettävyyteen ja erinomaiseen hyötysuhteeseen. Agrimarket -ketjun maahantuonnissa ja myynnissä on Ruotsalainen Ecotec -pellettipoltin perhe. Ecotec -pellettipotin on rakennettu yli kymmenen vuoden suunnittelun ja käytön kokemuksella. Pienenpään poltinluokkaan tarjolla on EcoTec BioLine 20 -poltin (12 20 kw) ja BioLine 25 -poltin (25 kw). BioLine 20 on mm. käyttöominaisuuksiensa ja hyötysuhteensa vuoksi maailman eniten myydyin pellettipoltin. Omakotitalouksille on saatavilla myös EcoNom poltin-kattila yhdistelmä (16 kw), joka pienen kokonsa ansiosta on helposti sijoitettavissa ja liikkuvapäisen arinansa ja pysty konvention ansiosta palamishyötysuhteeltaan markkinoiden paras. Pienestä omasta vesitilasta johtuen EcoNomin rinnalla on aina oltava vesivaraaja. Suurempiin tehoihin (30 50 kw) on tarjolla BioLine malli ja tästä suuremmat poltinmallit aina 500 kw asti, suunnitellaan ja tilataan erillisen tarjouksen mukaan. Huoltoa pellettipolttimet vaativat vaihtelevasti, riippuen esim. kattilan tuhkatilan suuruudesta. Ecotec -polttimoilla päästään helposti yli kahden kuukauden huoltoväleihin, riippuen käyttömäärästä ja palamisen tehosta. Tuhkaa muodostuu pelletistä erittäin vähän (1000 kg pellettiä n. 5 kg tuhkaa), joten tuhkanpoisto voidaan suorittaan yleisesti muun huollon yhteydessä. Ecotecin pellettipolttimoissa on pitkät huoltovälit (alasyöttö, pyörivä palomaljan ulkokehä) ja polttimet ovat jokaisen itse helppo huoltaa.ecotec -polttimien kohdalla huoltoon kuuluu palopään, palovahdin ja tasovahtien puhdistaminen. Polttimet sietävät myös polttoaineen laatu- ja kokovaihteluita varsin hyvin ja ovat turvallisia käyttää (4 takatulisuojaa, sisäänrakennettu sulkusyötin). Pellettipoltinjärjestelmät toimivat öljypoltinjärjestelmien tapaan täysin automaattisesti. Ecotec - pellettipolttimissa on automaattisytytys 10 kw:n polttimesta 25 kw:n polttimeen asti. Tätä isommissa polttimissa on käsin sytytys, jonka jälkeen poltin pitää yllä kydetulta. Automaattisytytteiset polttimet sammuvat kokonaan veden lämpötilan noustessa säädettyyn lämpötilaan ja syttyvät jälleen veden lämpötilan laskiessa. Pellettitakat Pellettitakat ovat kaunis ja helppo ratkaisu keskussähkölämmitteisten asuinrakennusten lämmityskustannusten pienentämiseksi. Pellettitakat ovat myös erinomainen ratkaisu vapaa-ajanasuntojen lämmitysratkaisuiksi. Huomioitavia asioita pellettitakkaa mietittäessä on mm. Käyttökustannuksiltaan edullinen Takat vievät vain pienen tilan ja ovat painoltaan keveitä(paino kg). Pellettitakat eivät tarvitse erillistä perustusta ja voidaan näin sijoittaa helposti myös toiseen kerrokseen. Ei vaadi haponkestävää piippua, kevythormitus riittää. Erilaista, nopeaa, tehokasta ja tasaista lämmöntuottoa. Automaattinen sytytys ja polttoaineen syöttö. Erityinen ilmanvaihtosysteemi, jolla tuotettu lämpö levittyy tasaisesti huoneistoon. Käynnistyksestä jo 5-7 min kuluttua pelletti palaa, ja 15 minuutissa täystehovalmius. Korvausilma huoneiston sisältä tai putken avulla raikkaasta ulkoilmasta.

9 Hukkalämpöä vain 10 %. Rakenteensa ansiosta, pelletin palaminen tapahtuu maksimaalisesti tulipesässä, josta lämpöenergia tulee käyttöön heti ilmanvaihto systeemin kautta. Hyötysuhde 90 %. Jatkuva lämmöntuotto, jopa h ilman täyttöä. Pelletti ei pölyä. Turvakytkin sähkökatkosten varalta. Kytkeytyy sähkökatkon jälkeen automaattisesti takaisin päälle. Käytönohjaus kaukosäätimellä. Hiljainen ääni tuuletusjärjestelmässä. Takkamallista riippuen mahdollisuus myös huonejaolliseen ratkaisuun (Divina Plus). Mahdollisuus ohjelmoitavan termostaatin avulla päivittäiseen tai viikkokohtaiseen lämmönsäätelyyn. Modeemin kautta, käytönohjaus onnistuu puhelimella. Useita upeita värejä, tasokas ulkonäkö ja linjakas muotoilu. Materiaali valurautaa ja terästä. Takkojen on saatavilla keraamisilla varaavilla kuorilla, kromikuorella tai maalatuilla teräskuorilla. Antaa asiakkaille uuden ulottuvuuden sisustamisessa! Vaihtokuoria mahdollisuus hankkia mielen mukaan ja ne ovat kätevä vaihtaa myös itse. Agrimarketit myyvät Thermorossin ja ExtraFlame:n pellettitakkoja. Thermorossi ja ExtraFlame pellettitakat Vanhan takan lämmittäminen pelleteillä Jo valmiisiin takkoihin on mahdollista yhdistää rakenteita, joiden avulla vanhaa takkaa voidaan lämmittää siististi ja kätevästi pelleteillä. Agrimarketeissa on myynnissä Tulipiipun pellettipoltinmallisto ja Sami -pellettisydän. Tulipiippu party fire Tarkoitettu tulisijan lämmittämiseen, tunnelmatuleksi ja grillaukseen. Palaa erinomaisesti kaikissa takoissa ja pystyuuneissa Sopii ympärivuotiseen ulkokäyttöön pihamaalle, retkelle, veneilyyn, uimarannalle... Toimii siististi ja kätevästi pelletillä, voit grillata ja laittaa ruokaa Kulkee kevyesti mukana, halkaisija 21cm, korkeus sisäsylinteri alhaalla 24 cm Tunnin paloaika, hiipuu noin tunnin Siisti ja huoleton käyttää Ekologinen keksintö ja kotimainen tuote, jolla säästät energiaa ja ympäristöä

10 Tulipiippu pellettipoltin, lämmitysteho 30 tai 50 kwh Tarkoitettu varaavan tulisijan lämmittämiseen. 30 kwh poltin sopii min. 25 x 32 cm aukolla varustettuihin, alle kg:n varaaviin tulisijoihin 50 kwh poltin sopii min. 32 x 38 cm aukolla varustettuihin, yli kg:n varaaviin tulisijoihin. Säiliö on helppo täyttää tulisijan jäähdyttyä Polttaa pelletin puhtaasti kaasuuntumalla, puhtaan palon vuoksi tulisijan savupellin voi pitää pienemmällä kuin polttopuulämmityksessä, näin lämpö varastoituu tehokkaammin Erittäin siisti ja huoleton käyttää Ekologinen keksintö ja kotimainen tuote Sami -pellettisydän Sami pellettisydämen avulla voit korvata takkapuut siististi ja kevyesti. Pelletti on kevyttä käsitellä eikä se sisällä lisäaineita tai epäpuhtauksia. Pelletti sopii myös grillaamiseen. Sami pellettisydämen kokoaminen on helppoa ja se on käyttövalmis heti kokoamisen jälkeen. Stokeri pelletin poltossa Pellettiä on mahdollista polttaa myös kaikkiruokaisessa stokeri -polttimessa. Stokerin hankkiminen kannattaa, kun energian tarve on tavallista omakotitalokäyttöä suurempi tai/ja on mahdollisuus käyttää polttoaineena myös haketta, turvetta ja/tai sahanpurua. Esim. kostealle hakkeelle pelletti on seospolttoaineena hyvä ja kovan energiankulutuksen aikaan tarpeellinen tehon nostaja.

11 Viljapoltin Maataloudessa syntyy joskus ylijäämäviljaa, joka on mahdollista käyttää hyödyksi polttamalla. Viljan polttoon tarkoitetuissa laitteissa on mm. tuhkan käsittelyyn liittyviä erikoisratkaisuja verrattuna tavallisiin pelletti- ja hakepolttimiin. Viljaa poltettaessa etusijalla on kaura, joka jostain syystä ei ole (laadullisesti/koollisesti) myyntikelpoista. Viljelijälle se on ongelmajätettä, jonka voi käyttää hyödyksi polttamalla. Viljan, niin kuin muidenkin bioenergiapolttoaineiden hiilidioksidi palautuu luontoon kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. AgroLine poltin on suunniteltu polttamaan pääasiassa kauraa. Polttoaineena voi myös käyttää kauran ja ohran sekoitusta. Parhaan palotuloksen saa kun poltettavan erän kosteusprosentti on 15% tai vähemmän. AgroLinen voi asentaa useimpiin markkinoilla oleviin kattiloihin. Toinen yleisesti käytetty poltin on liikkuvapäisellä arinalla varustettu stokeripoltin. Liikkuvapäinen arina estää tuhkan kiinnittymisen palopäähän, joka takaa paremman ja huoltovapaamman palamisen. Polttoaineen syöttö varastosta (siilosta) tapahtuu spiraalin avulla. Viljan polttaminen tuottaa huomattavasti enemmän tuhkaa kuin esim. pelletin poltto. Siksi kauran poltossa kattila on varustettava automaattisella tuhkaruuvilla. Toisin kuin puu- ja turvatuhka, viljan tuhka on erinomainen lisäravinne myös pellolle. Normaali asunnon vuosienergiatarve on n kwh, mikä energiasisällöltään vastaa 7,5 tonnia kauraa. Esimerkki kauranpolttojärjestelmästä

12 Pelletin varastointi Aina huomioitava pellettisiiloa rakennettaessa 1. Hyväksytä siilon rakennussuunnitelmat aina paikallisella paloviranomaisella. Myös suursäkkien varastoinnissa on huomioita paloturvallisuudet. 2. Samassa tilassa polttimen kassa ei saa olla yli 500 l polttoainevarastoa ja polttoainevaraston on aina oltava palamattomasta aineesta rakennettu % pellettijärjestelmän ongelmista, johtuu väärin toteutetusta siilo + kuljetin kokonaisuudesta. Käytä siis aikaa tämän suunnitteluun ja rakentamiseen. 4. Pellettivarastoon ei saa päästä missään tilanteessa kosteutta. 5. Pellettiä ei pidä varastoida vuoden tarvetta enempää ja siilo on ehdottomasti tyhjennettävä kokonaan kerran vuodessa, siiloon kertyneen puruaineksen poistamiseksi (mieluummin aina ennen uuden pellettierän purkamista siiloon). 6. Siilon suppiloon on hyvä aina asentaa suljin, jolloin siirtoruuvi on mahdollista poistaa siilosta ilman koko siilon tyhjentämistä. Siiloon on myös hyvä rakentaa tarkastus-/purkuaukko ongelmatilanteiden varalle. Pellettisiilo Pellettisiilo on irtopellettien säilyttämiseen suunniteltu lieriön tai suorakaiteen muotoinen alaspäin kapeneva tila, jossa pelletit valuvat painovoimaisesti siilon pohjalla olevaan kuljettimeen. Pellettisiilo voi olla pysty tai vaakasiilo, tehdasvalmisteinen tai paikalla rakennettu. Yleisesti suositellaan pystymallista siiloa, jossa pelletin valuminen kuljettimelle on varmempaa. Tehdasvalmisteiset siilot Tehdasvalmisteiset siilot ovat usein omakotikäyttöön liian isoja, mutta huolellisella suunnittelulla ja maisemoinnilla ne voidaan saada sopimaan maisemaan saumattomasti. Reikälevyn Sami -pellettisiilo Tee se itse siilo Siilo on mahdollista rakentaa kokonaan itse filmivanerista, pellistä tms. tiiviin rakenteen mahdollistavasta materiaalista alla olevan kuvan mukaisesti. Reikälevyllä on tarjolla myös tehdasvalmisteisia, peltisiä valmispohjia, joiden päälle voi itse rakentaa säiliö osan. Tarkempia ohjeita ja materiaalia löytyy Pellettilämmityksen RT kortilta RT RT -kortin voi tilata numerosta: Mtb Mainos

13 Kuvassa ohjeita siilon rakentamiseen. Huomioitavia asioita mm. täyttöputken liitin ja sijoitus, poistoaukko, siilonpohjan kulma ja kumimatto ennen takaseinää. Siilon täyttöputki on oltava 100 mm ja poistoilmanaukko 200 mm. Täyttöputken ja pölysuodattimia saa tilata Agrimarketista. Täyttöputkessa on hyvä olla 90 asteen kulma, jotta pelletti saadaan puhallettua alhaalta päin. 90 asteen kulmaakin parempi vaihtoehto on täyttöputki siilon päältä jolloin pelletin hajoaminen on pienintä ja siilo saadaan täytettyä täyteen asti (katso kuva oikealla). Tämä siksi, että jos puhallusputki joutuu mutkalle, puhalluksen tehoa on lisättävä ja pelletin laatu kärsii. Ympäristön siisteyden vuoksi on poistoilmaputkeen tarpeellista asentaa myös pölypussi. Siilon mitoitus Pellettisiilon mitoittamisessa on otettava huomioon käyttökohteen pellettitarve, toivottu siilon täyttötiheys ja toimituserien koot (katso alla oleva taulukko). Siilo kannattaa suunnitella vähintään pienimmän toimituserän mukaisesti, joka irtotoimituksessa on yleensä vähintään 4 tonnia. Toimituksellisista syistä on myös toivottavaa, että siilo mitoitetaan siten, että se on aina ennen seuraavaa täyttökertaa mahdollista ajaa tyhjäksi ja puhdistaa. Yksinkertaisinta tämä on kesällä, kun energian tarve on vähäinen. Yksinkertaisinta on siis, mikäli mahdollista, mitoittaa siilo vuoden tarvetta varten ja ajoittaa pellettitilaukset kesäkaudelle. ÖLJYNKULUTUS 2000 l/vuosi 4000 l/vuosi 6000 l/vuosi 8000 l/vuosi HALKOJA 16 pino-m3 32 pino-m3 47 pino-m3 63 pino-m3 HAKETTA 30 irto-m3 59 irto-m3 88 irto-m3 117 irto-m3 PUUPELLETTI 4200kg / 7-m kg / 13 m kg /19 m kg / 26 m3 ENERGIA 16 MWh 32 Mwh 49 MWh 65 MWh TEHOALUE 10 kw 18 kw 25 kw 30 kw

14 Siilon sijoitus Siilon sijoituksena lähtökohtana on, että se on niin lähellä kattilahuonetta ja poltinta kuin se teknisesti ja paloturvallisuus huomioon ottaen on mahdollista ja samalla mahdollisimman lähellä pellettien jakeluauton purkupaikkaa. Siirtokuljettimen suurin toimiva siirtoetäisyys siilosta polttimelle on tavallisesti metriä. Siirtoetäisyyden kasvaessa epätasaisen syötön riski kasvaa, joka puolestaan saattaa aiheuttaa toimintahäiriöitä. Jos etäisyys kasvaa liian pitkäksi, on suositeltavaa sijoittaa kattila-huoneeseen välisäiliö. Jakeluautolla tulisi päästä noin metrin päähän siilosta. Yli 10 metrin puhallusmatkaa ei suositella (tästä peritään yleisesti lisämaksu). Puhallus-matka vaikuttaa pellettien laatuun ja puhallusaikaan. Jos puhallusmatka on pitkä, pelletit rikkoontuvat enemmän ja niistä irtoaa runsaasti hienoainesta, joka on haitaksi järjestelmän toiminnalle. Hienoaines tulee säännöllisesti poistaa siilon pohjalta. Katso kuva alla. Suursäkkien varastointi Suursäkit tulee varastoida katon alla kuivassa paikassa. Sisältö ei kestä pitkäaikaista kosketusta maahan, joten suursäkit kannattaa varastoida lavan päälle.

15 Siirtokuljettimet Pelletit siirretään siilosta polttimelle siirtokuljettimella, joka voi olla spiraali- tai ruuvikuljetin. Kuljettimet ovat metallisen tai muovisen suoja-putken sisällä. Jos suojaputki ei ole anti-staattista materiaalia, kuljetin maadoitetaan staattisen sähkön muodostumisen ja pölyräjähdysvaaran vuoksi. Kuljettimen läpivienti kattilahuoneen ja poltto-ainevaraston välisessä seinässä suunnitellaan sellaiseksi, että se ei oleellisesti heikennä seinän osastoivuutta. Vaaka- tai pystysiilosta polttimelle johtava kuljetin asennetaan enintään 40 asteen kaltevuuteen. Pisimmät siirtoetäisyydet yhdellä kuljettimella ovat tavallisesti max 10 metriä. Pidemmät siirtoetäisyydet eivät ole suositeltavia. Siirtoetäisyyden kasvaessa epätasaisen syötön riski kasvaa, joka puolestaan saattaa poltintyypistä riippuen aiheuttaa toimintahäiriöitä. Tällöin voidaan kattilahuoneeseen sijoittaa pieni välisäiliö, joka mahdollistaa pellettien tasaisen syötön polttimelle. Välisäiliö toimii myös pellettivarastona, kun siilo on esimerkiksi huollon takia tyhjennetty. Yleisimmin pelletin siirtoon käytetään erityisesti siihen suunniteltuja 38 mm spiraalikuljettimia. Pelletin siirtoruuveissa käytetään yleisesti 90 w ja 120 w moottoreita. Näistä on huomioita muutama asia kuljetinta mietittäessä. Pienin 90 w moottori on suunniteltu vain suoralle alle 3 m kuljettimelle. Jos ruuvin pituus on yli 3 m tai ruuvin matkalla on käyriä, on aina käytettävä isompaa 120 w moottoria. 120 w moottorilla siirtomatka voi olla max 10 m. ja matkalla saa olla kaksi 45 mutkaa (eivät saa olla peräkkäin). Nämä säännöt pätevät 25 kw polttimiin asti (isommille polttimille ruuvit suunnitellaan erikseen). Pelletin siirrossa on joissakin tapauksissa kannattavaa käyttää myös rehun siirtoon käytettäviä ruuvikuljettimia. Näin erityisesti silloin kun on kysymys vähän omakotitalon tarveluokkaa järeämmistä polttolaitteista. Ruuvikuljettimissa putken sisällä pyörivä ruuvi valitaan astetta pienemmäksi kuin rehukäytössä.

16 Savuhormi Savuhormi suunnitellaan ja mitoitetaan siihen liitettävän kattilan ja käytettävän polttoaineen perusteella siten, että saavutetaan riittävä veto, paloturvallisuus, käyttöikä ja lujuus. Savuhormin koon on vastattava kattilan hormiliitännän kokoa sekä kattilan valmistajan antamia ohjeita. Kattilan tulipesässä tulee kaikissa olosuhteissa olla alipaine. Alipaine saadaan aikaiseksi riittävän pitkällä ja sisä-halkaisijaltaan oikein mitoitetulla savupiipulla.. Kondenssiveden tiivistyminen pellettilämmityksessä on tavallisesti melko harvinaista. Alhainen savukaasun lämpötila voi kuitenkin aiheuttaa kosteuden tiivistymistä ja saattaa aiheuttaa vahinkoa tiilihormille. Jos savukaasun lämpötila on alle 150 C, on huolehdittava siitä, että hormi vuorataan esimerkiksi haponkestävällä putkella. Tiivistynyt vesi on johdettava pois talon rakenteesta. Pieniä savuhormeja koskevat ohjeet on esitetty RakMK:n osassa E3 Pienet savuhormit. Kiinteän polttoaineen savu-hormin mitoitusta on käsitelty LVI-ohje-kortissa LVI Lämmönkehityslaitteiden mitoitus. Savupiipun muuraamisesta on annettu ohjeita RT- ohjekortissa RT Muuratut tulisijat ja savupiiput. Rt-kortteja saa ostaa oheisesta verkkkokaupasta. Korttia voi ostaa myös Rakennustiedon kirjakaupoista.

17 Paloturvallisuus Tärkeimmät kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuutta käsittelevät määräykset ja ohjeet ovat: - Määräys E1 Rakennusten paloturvallisuus - Ohje E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus - Ohje E3 Pienet savuhormit - Ohje E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Lisäksi vakuutusyhtiöiden keskusliitto on laatinut ohjeen pellettilaitteistojen paloturvallisuuden varmistamiseksi Vakuutusyhtiöiden keskusliiton ohje Osan E1 määräykset koskevat uudisrakennuksia ja ovat velvoittavia, kun taas osat E2 sekä E9 antavat ohjeita hyvän rakennustavan noudattamiseen. - Erillinen (vähintään 8 metrin päässä muista rakennuksista) lämpökeskus kuuluu paloluokkaan P3 (paloa hidastavat rakenteet) o Rakennuksessa vain laitoksen toimintaan liittyviä tiloja o Kattilahuone, syöttöhuone ja polttoainevarasto erotetaan toisistaan pölyn leviämistä estävin rakennusosin. o Vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään, pannuhuone tehdään yleensä palamattomasta kiviaineksesta. - Rakennusten yhteydessä oleva lämpökeskus on tehtävä omaksi palo-osastokseen: o Kattilahuone tehtävä palamattomista rakennustarvikkeista vähintään tunnin paloa kestäväksi, poikkeuksena alle 25 kw:n laitokset. o Enintään 0,5 m3 hake- tai pellettisiilo saa olla kattilan kanssa samassa tilassa. o Enintään 2,0 m3 siilo täytyy erottaa pölyä erottavalla seinällä. o Yli 2,0 m3 siilo pitää erottaa tunnin paloseinällä. Oikea savuhormin mitoitus sekä kattilan huolellinen liittäminen hormiin ovat tärkeitä paloturvallisuustekijöitä. Oikein mitoitetun kattilan savukaasujen lämpötila on nimellisteholla alle 200 C, jolloin saavutetaan myös korkea hyötysuhde.

18 Osastoivien rakennusosien vähimmäispaksuuksia PALONKESTOAIKA min Kantavat seinät betoni ja betoniharkko kevytsorabetoni/kevytbetoniharkko tiilikivi/kalkkihiekkatiili tiilikivi ja kalkkihiekkatiili reikäkivenä Kantamattomat seinät betoni ja betoniharkko kevytsorabetoni/kevytbetoniharkko tiilikivi/kalkkihiekkatiili tiilikivi reikäkivenä kalkkihiekkakivi reikäkivenä Välipohja massiivinen betonilaatta Tiedot: Hakelämmityopas, Tulipasilli Laitteistojen paloturvallisuus on yleensä varmistettu jo laitevalmistajan taholta. Laitteistossa tulee olla useita erilaisia palonestojärjestelmiä. (kts. Poltin`) Byrokratia Tarvittavat luvat Bioenergian käyttöön tarvittavat luvat liittyvät paloturvallisuuteen. Tällä hetkellä paikkakunnan palopäällikkö päättää melko itsenäisesti kuinka paljon hän valvoo ja ohjeistaa alueensa bioenergiarakentamista. Yhteystiedot palolaitoksiin Avustukset Yksityinen henkilö saa tällä hetkellä avustusta pellettilaitteiston hankintaan vain jos kysymys on maatalouden lämmöntarpeesta. Ministeriö miettii kuitenkin parhaillaan tukimahdollisuuksia bioenergian käyttöön siirtyville kotitalouksille. Mikäli kyseessä on maaseutuelinkeinoihin tai maaseudun kehittämistoimenpiteisiin liittyvä rahoitushakemus, hakemisessa neuvoo ja hakemukset käsittelee oman alueen TE-keskus. TE keskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

19 Uudisrakentajan erityisesti huomioitava Asiantunteva talosuunnittelija osaa edellä annettujen tietojen perusteella suunnitella talopakettiin pellettilaitteistoille sopivat tilat. Suunnittelun pohjaksi on tarjolla myös pellettilämmityksen RT kortti RT Peruskorjaajan erityisesti huomioitava Lämmitysmuodon vaihtoa pellettilämmitykseen suunniteltaessa on otettava huomioon: - Käytettävissä olevien tilojen soveltuvuus pellettilämmittylaitteistolle pellettipolttimen soveltuvuus vanhaan kattilaan. - Savuhormin soveltuvuus pellettilämmitysjärjestelmälle. - Muutosasennusten yhteydessä on huomioitava, että savuhormin korkeus ja sopivuus uudelle lämmitysjärjestelmälle on aina tarkistettava. Liian suuret hormit aiheuttavat suuren vetovastuksen ja lämpölukkoja. Vaakatasoliitännät lämpökattilaan aiheuttavat myös suuren vetovastuksen. - Olemassa oleva lämminvesivaraaja kannattaa säilyttää mikäli tilaa on riittävästi. Kesällä lämpöä voidaan varastoida lämminvesivaraajaan eikä laitteistoa tarvitse käyttää jatkuvasti kituteholla.

20 2. OSA: Hakelämmitysjärjestelmät Sisällysluettelo: Hakelämmitysjärjestelmä... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Hake polttoaineena...21 Suunnittelu alkaa tehontarpeen määrittelystä...21 Hakkeen polttolaitteet...21 Kattilat...21 Polttimet...22 Muuta...23 Konttiratkaisu...24 Kontilla on monissa tapauksissa verovähennysoikeus...24 Viljan käyttäminen polttoaineena... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Hakelaitteet rakennusten yhteydessä...25 Hakkeen kuivaus ja varastointi...25 Paloturvallisuus...27 Palonestojärjestelmien hankkiminen...28 Avustukset...28 Uudisrakentajan erityisesti huomioitava...29 Peruskorjaajan erityisesti huomioitava...29

21 Hake polttoaineena Hake on koneellisesti haketettua puuta, jota käytetään nykyaikaisissa kiinteistöjen automaattisissa puulämmityslaitteissa ja aluelämpölaitoksissa ja voimaloissa. Erityyppiset kattilat vaativat laadultaan hyvinkin erilaisia hakkeita. Pieniin lämmityslaitteisiin sopii parhaiten hakepalaltaan 1 3 cm pituinen, tasalaatuinen ja kuiva hake, jossa on mahdollisimman vähän viherainetta (rankahake ja kokopuuhake). Suuriin laitoksiin käytetään erityisesti hakkuutähdehaketta (oksia sekä laadultaan ainespuuksi kelpaamatonta latvusta ja pienpuuta), sahahaketta, kokopuuhaketta ja niiden seoksia yhdessä muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa. Tärkeätä on saada hakkeiden kosteus mahdollisimman alhaiseksi. Varsinkin hakkuutähdehakkeiden käyttö on Suomessa myötätuulessa. Metsähake on yleisnimitys suoraan metsästä energiakäyttöön tuleville hakkeille haketuspaikasta riippumatta. Hakelämmitystä suunnitteleville on saatavissa myös 5 hintaan Hakelämmitysopas, josta löytyy tietoa aina haketuksesta laitteiston valintaan ja hoitoon asti. Tilaukset: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Sari Virnes, puh. (013) , sari.virnes@ncp.fi Suunnittelu alkaa tehontarpeen määrittelystä Suunnittelu alkaa asiakkaan tehontarpeen arvioinnista. Alle 300 kw:n kohteissa kattilan tehoksi valitaan järjestelmän vaatima huipputeho. Alle 100 kw kohteilla teho valitaan n. 20 % suuremmaksi. Näin varaudutaan mahdolliseen huonolaatuisesta hakkeesta ja laitteiden vääristä säädöistä johtuvaan lämpöhäviöön. Laskennan apuna voidaan käyttää mm. seuraavia laskentavälineitä: Tehontarpeen laskeminen, MegaCon Hakkeen polttolaitteet Hakkeen poltossa käytetään yleisesti ns. stokeri laitteita, joilla on mahdollisuus polttaa myös muita polttoaineita, esim. pellettiä, purua, turvetta tai viljaa. Ala-Talkkarin tuotevalikoimasta löytyy kattiloita, stokerikattiloita, stokeripolttimia ym. polttolaitteita. Sivuilla on esitetty esim. yrityksen tuotteiden tekniset tiedot, joiden avulla selviää mm. millaisia tilavaatimuksia laitteilla on. Kattilat Hakkeen poltossa käytetään yleisimmin siihen suunniteltuja stokerikattiloita. Hakkeen poltossa on kuitenkin myös mahdollista käyttää sekä yläpalo- että alapalokattilaa ja kaksoispesäkattilaa. Alla selostettu kattiloiden eroavaisuutta.

22 Alapalokattiala Yläpalokattila Yläpalokattilat ovat suunniteltu lähinnä omakotitalojen ja pienkiinteistöjen lämmityksiin. Yläpaloperiaatteessa koko polttoaineannos syötetään kerralla tulipesään. Tulipesän olosuhteet vaihtelevat palamisen vaiheen mukaan, palamiskaasut ja ilma sekoittuvat huonosti ja päästöt ovat yleensä suurempia kuin muissa kattilatyypeissä. Pienet tulisijat, kuten leivinuunit, takat ja saunan kiukaat, ovat polttotavaltaan yläpalokattiloihin verrattavia. Alapaloperiaatteessa palaminen on jatkuva prosessi, jossa polttoaineen lisääminen ei merkittävästi vaikuta palamisvyöhykkeen olosuhteisiin. Päästöjen osalta poltto on hyvin puhdasta. Kaksoispesäkattila Stokerikattila Alapalokattila Ala-Talkkarilta löytyy stokerikattiloita 30 kw:stä 250 kw:ii. Ala-Talkkarin stokerikattiloissa on lisävarusteena pilkkeen polton mahdollistava arina. Stokerikäyttöön sopivat myös Veto alapalokattilat ja Veto BK kaksoispesäkattila, joita voidaan myös vaihtoehtoisesti käyttää pilkkeen polttoon. Stokerikattilat ja Veto BK kaksoispesäkattila soveltuvat myös öljyn polttoon. Ala-Talkkarin kattilat

23 Polttimet Erilaisiin kattiloihin soveltuvia kiinteän polttoaineen polttimia Ala-Talkkarilta löytyy 20 kw:sta 640 kw:iin Veto Talkkari on kiinteiden polttoaineiden polttolaite, joka on tarkoitettu ensisijaisesti omakotitalojen ja muiden pienkiinteistöjen lämmitykseen. 2. Veto Mat on kiinteiden polttoaineiden polttolaite, joka on tarkoitettu ensisijaisesti omakotitalojen ja muiden pienkiinteistöjen lämmitykseen. 3. Veto Maxi on kiinteiden polttoaineiden polttolaite, joka on kehitetty vaativiin lämmitysolosuhteisiin. Pitkä täyttöväli, toimintavarmuus sekä järeä rakenne tekevät Veto Maxin käytön helpoksi ja vaivattomaksi. Jatkosiiloja on saatavana kolmea eri kokoa, 4 m³, 6m³ ja 8 m³. Veto Maxissa on voimakas ja varma polttoaineen siirtojärjestelmä, joka turvaa lämmön saannin vähäisellä työllä. 4. Veto Jousipurkain on järeä kiinteiden polttoaineiden polttolaite, joka on tarkoitettu pääasiassa keskikokoisten ja suurten kiinteistöjen polttolaitteeksi. Jousipurkaimessa on tasainen syöttö, joka purkaa vaikeita ja epätasalaatuisiakin polttoaineseoksia. Lisätietoa Ala-Talkkarin polttimista. Muuta Ala-Talkkari tarjoaa lämmityslaitteiden lisävarusteiksi tuhkan poiston automatisoivaa tuhkaruuvia. Hakelämmitys vaatii aina jonkinlaisen ohjauskeskuksen. Valikoimasta löytyy rele- sekä logiikkapohjaisia keskuksia. Relepohjaiset keskukset ohjaavat polttolaitetta ennalta asetettujen asetusten mukaan, kun taas ohjelmoitava logiikkapohjainen keskus säätää syötön määrää ja puhallinta kattilan lämpötilan ja savukaasujen jäännöshapen mukaan. Tällöin saadaan polttolaitteistosta paras mahdollinen hyötysuhde vaikka polttoaineen laatu olisikin epätasaista. Tarkemmat tiedot ko. laitteista löytyvät Ala-Talkkarin nettisivuilta.

24 Konttiratkaisu Lämpökontti on tarpeen mukaan siirrettävissä oleva paloturvallinen lämmitysratkaisu, joka sopii parhaiten yksittäistä omakotitaloa suurempaan lämmitystarpeeseen, esim. maatilakokoluokkaan. Agrimarketin kautta voi tilata MegaConin lämpökontteja, jotka on suurelta osin koottu Ala- Talkkarin polttolaitteista. Konttiratkaisuihin voi tutustua sekä MegaConin että Ala-Talkkarin nettisivuilla. Kontilla on monissa tapauksissa verovähennysoikeus Kontin arvonlisäveron saa vähentää siltä osin kuin se koskee tuotantoa. Tapauskohtaisesti myös mahdollista poistaa konepoistona. N 55kW A 20kW K 15 kw L K Tuke saa sille hankinnan osalle, joka koskee maatalouden tarpeita. Yllä olevassa esimerkkitapauksessa kokonaistehon tarve on 90 kw, josta asuintalolle (A) kuluu 20 kw, joka on kokonaistehon tarpeesta 20 / 90 = 0,22 eli 22%. Näin ollen navetan (N) ja konehallin (K), jotka ovat maatalouden rakennuksia, osuudeksi kustannuksista jää = 88%. Tältä osin investointikustannuksiin on mahdollista saada tukea. Tuen saamiseksi vaaditaan kuitenkin asuinrakennuksen lämmittäminen. Tällaisessa tapauksessa kannatta ottaa yhteyttä verottajaan. Verottajan valtakunnallinen neuvontapuhelinnumero maa- ja metsätalousasioissa on:

25 Hakelaitteet rakennusten yhteydessä Hakkeen sotkevuus on erityisesti rakennusten yhteydessä paloturvallisuusriski. Paloturvallisuus ohjeista ja määräyksistä lisää kohdassa Paloturvallisuus. Alla on linkkejä Ala-Talkkarin hake laitteiden mitta- ja sijoittelukuviin, jotka auttavat sijoitteluratkaisujen teossa. Alla olevat esimerkit löytyvät linkistä 80 kw:in laitteiden sijoitteluesimerkki Veto 30 ja Veto Mat vasen ja oikeakätisenä vaihtoehtona Veto 60 asennusvaihtoehtoja Siilon sijainnin vaikutus purkuruuvin asennukseen Turve/hakemaatti siiloja Veto Maxi 120, pohjapurkain 120, mittakuva Haketus Hakkeen raaka-aineena käytetään joko hakkuutähteitä tai nuoren metsän kunnostuksessa syntynyttä jätepuuta. Ohjeistusta nuoren metsän kunnostukseen ja tietoa tarjolla olevista Kemera tuista löytyy esimerkiksi netistä: Haketukseen Agrimarket tarjoaa apuvälineiksi erilaisia hakkureita. Hakkeen käyttäjälle oma hakkuri mahdollistaa haketuksen pienissä erissä, jolloin pitkän varastointiajan haitalliset vaikutukset, esim. polttoaineen laatutappiot ja vaaralliset altistumiset homepölylle, vähentyvät tai jäävät pois. Mahdollista on myös kutsua paikalle hakkuriyrittäjä, joka hakettaa kerralla tehokkaasti suuretkin määrät polttoainetta. Isännän vaivaksi jää vain lompakon kaivaminen. Seuraavana hakkurimallisto. Keskiraskas hakkurimallisto Hakkeen kuivaus ja varastointi Hakkeen säilyvyyden ja käsiteltävyyden vuoksi suositellaan kuivaamista kuivurissa. Luonnollisesti se nostaa hiukan polttoaineen hintaa, mutta samalla lämpöarvo paranee ja homepölyn määrä laskee. Alle 20% kosteudessa hakkeen lämpöarvo putoaa puolen vuoden varastoinnissa vain muutamia prosentteja, mutta 40 % kosteudessa hävikki voi olla yli 10%. Lisäksi jos auma ei pysty hengittämään esim. Kuva: Hakelämmitysopas kosteuden tiivistyessä pintaan, voi auma syttyä itsestään tuleen. Rasiin kuivattuun hakkeeseen homepölyitiöt tarttuvat luonnostaan ja normaali ulkoilman kosteus riittää itiöiden kasvuun. Reikälevyllä on tarjolla hakkeen kuivaukseen suomulevyjä joiden alta puhalletaan ilmaa hakekasaan. Reikälevyn pohjalevyt kylmäilmakuivuriin

26 Homepölyä saa vähennettyä myös hakettamalla pienissä erissä ja hakettamalla jäätynyttä puuta. Kuivausritilä on mahdollista rakentaa pelkästä puusta. Tällöin tulee erityisesti varmistaa että alustasta tulee ajonkestävä. Savuhormi Yleisesti pyritään siihen, että savupiipussa on kaikissa olosuhteissa riittävä luonnonimu vetämään syntyneet savukaasut taivaan tuuliin. Alipaine saadaan aikaiseksi riittävän pitkällä ja sisähalkaisijaltaan oikein mitoitetulla savupiipulla. Mikäli toimivaa piippua ei saada rakennettua, voidaan järjestelmään lisätä savuimuri, jonka avulla savupiipun vetoa voidaan säätää riippumatta tuuli- ja sääolosuhteista. Savuhormin koon on vastattava kattilan hormiliitännän kokoa sekä kattilan valmistajan antamia ohjeita. Savuhormin on esim. oltava halkaisijaltaan vähintään 100 mm. Oikein mitoitetun kattilan savukaasujen lämpötila on nimellisteholla alle 200 C, jolloin saavutetaan myös korkea hyötysuhde. Alle 150 C lämpötilassa kondenssiveden muodostuminen on mahdollista, joskin tällainen tilanne on hakelämmityksessä melko harvinainen. Jos savukaasun lämpötila menee alle 150 C, on huolehdittava siitä, että hormi vuorataan esimerkiksi haponkestävällä putkella. Alle 129 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan E3 määräysten mukaisesti. Kiinteän polttoaineen savu-hormin mitoitusta on käsitelty LVI-ohje-kortissa LVI Lämmönkehityslaitteiden mitoitus. Savupiipun muuraamisesta on annettu ohjeita RT- ohjekortissa RT Muuratut tulisijat ja savupiiput. Yli 120 kw:n lämpökattilan savuhormit rakennetaan valmistajan ohjeen mukaisesti, jolloin edellytetään pelastusviranomaisen hyväksyntää. Agrimarket myy määräykset täyttäviä Schiedel ja Narvi Oy:n valmispiippuja. Valmispiiput Tulisija hormeineen neuvotaan tarkastamaan ja nuohoamaan sisäasiainministeriön nuohousmääräyksen mukaisesti ainakin kerran vuodessa nuohoojan toimesta. RT -kortteja saa ostaa verkkokaupasta: Kortteja voi ostaa myös Rakennustiedon kirjakaupoista

27 Paloturvallisuus Rakennusten paloturvallisuutta käsitellään Suomen rakennusmääräyskokoelman osassa E. Tärkeimmät kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuutta käsittelevät ohjeet ovat: - Määräys E1 Rakennusten paloturvallisuus - Ohje E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus - Ohje E3 Pienet savuhormit - Ohje E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Osan E1 määräykset koskevat uudisrakennuksia ja ovat velvoittavia, kun taas osat E2 sekä E9 antavat ohjeita hyvän rakennustavan noudattamiseen. - Erillinen (vähintään 8 metrin päässä muista rakennuksista) hakelämpökeskus kuuluu paloluokkaan P3 (paloa hidastavat rakenteet) o Rakennuksessa vain laitoksen toimintaan liittyviä tiloja o Kattilahuone, syöttöhuone ja polttoainevarasto erotetaan toisistaan pölyn leviämistä estävin rakennusosin. o Vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään, pannuhuone tehdään yleensä palamattomasta kiviaineksesta. - Rakennusten yhteydessä oleva lämpökeskus on tehtävä omaksi palo-osastokseen: o Kattilahuone tehtävä palamattomista rakennustarvikkeista vähintään tunnin paloa kestäväksi, poikkeuksena alle 25 kw:n laitokset. o Enintään 0,5 m3 hake- tai pellettisiilo saa olla kattilan kanssa samassa tilassa. o Enintään 2,0 m3 siilo täytyy erottaa pölyä erottavalla seinällä. o Yli 2,0 m3 siilo pitää erottaa tunnin paloseinällä. Oikea savuhormin mitoitus sekä kattilan huolellinen liittäminen hormiin ovat tärkeitä paloturvallisuustekijöitä. Lämpölaitos tulee aina varustaa käsisammuttimin. Automaattinen sprinkleri Sammutusjärjestelmää kannatta myös harkita. Tällöin palon sammutus saadaan alkamaan välittömästi. Osastoivien rakennusosien vähimmäispaksuuksia PALONKESTOAIKA min Kantavat seinät betoni ja betoniharkko kevytsorabetoni/kevytbetoniharkko tiilikivi/kalkkihiekkatiili tiilikivi ja kalkkihiekkatiili reikäkivenä Kantamattomat seinät betoni ja betoniharkko kevytsorabetoni/kevytbetoniharkko tiilikivi/kalkkihiekkatiili tiilikivi reikäkivenä kalkkihiekkakivi reikäkivenä Välipohja massiivinen betonilaatta Tiedot: Hakelämmityopas, Tulipasilli

28 Kuva: Hakelaitoksen paloturvallisuus ratkaisut, Hakelämmitysopas Palonestojärjestelmien hankkiminen Laitteistojen paloturvallisuus on yleensä varmistettu jo laitevalmistajan taholta. Laitteistossa tulee olla useita erilaisia palonesto järjestelmiä. Erillisenä paloturvallisuus ratkaisuna Ala-Talkkari tarjoaa Veto Sulkusyötintä, joka osastoi polttoaine- ja kaasuvirran polttimen ja varaston välillä. Sulkusyötin mahdollistaa erilaiset rakenneja ohjausratkaisut ja se voidaan rakentaa jokaiseen Ala-Talkkarin polttolaitteeseen. Paikkakunnan palopäällikkö päättää melko itsenäisesti kuinka paljon hän valvoo ja ohjeistaa alueensa bioenergiarakentamista. Yhteystiedot palolaitoksiin Avustukset Maatilojen investointituista löytyy tietoa: Mikäli kyseessä on maaseutuelinkeinoihin tai maaseudun kehittämistoimenpiteisiin liittyvä rahoitushakemus, hakemisessa neuvoo ja hakemukset käsittelee oman alueen TE-keskus. TE keskusten yhteystiedot

29 Uudisrakentajan erityisesti huomioitava Asiantunteva talosuunnittelija osaa edellä annettujen tietojen perusteella ja laitevalmistajien avustuksella suunnitella talopakettiin myös hakelaitteistoille sopivat tilat. Peruskorjaajan erityisesti huomioitava Lämmitysmuodon vaihtoa pellettilämmitykseen suunniteltaessa on otettava huomioon: - Käytettävissä olevien tilojen soveltuvuus hakelämmityslaitteistolle savuhormin soveltuvuus hakelämmitysjärjestelmälle. - Muutosasennusten yhteydessä on huomioitava, että savuhormin korkeus ja sopivuus uudelle lämmitysjärjestelmälle on aina tarkistettava. Liian suuret hormit aiheuttavat suuren vetovastuksen ja lämpölukkoja. Vaakatasoliitännät lämpökattilaan aiheuttavat myös suuren vetovastuksen. - Olemassa oleva lämminvesivaraaja kannattaa säilyttää mikäli tilaa on riittävästi. Kesällä lämpöä voidaan varastoida lämminvesivaraajaan eikä laitteistoa tarvitse käyttää jatkuvasti kituteholla. Mikäli päädytään konttiratkaisuun, on se sijoitettava mahdollisimman edullisesti lämpöä tarvitsevien kohteiden suhteen.

30 3. OSA: Polttoöljy Kaikkia öljysäiliöitä on hoidettava Öljylämmön käyttäjänä Sinun on hyvä muistaa, että öljysäiliösi kaipaa säännöllistä huoltoa. tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset öljysäiliöt on lain mukaan tarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta ja sen jälkeen tarkastuksessa määriteltynä ajankohtana samaa käytäntöä on syytä noudattaa kaikkien muidenkin säiliöiden suhteen riippumatta säiliön sijainnista tai valmistusmateriaalista. Tarkastuta säiliö 5 10 vuoden välein. käytä tarkastukseen ammattilaisia, Turvatekniikan keskuksen hyväksymiä tarkastusliikkeitä Tiedon siitä, onko kiinteistö tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella, saa esimerkiksi kunnan pelastuslaitokselta. Omistajana olet vastuussa säiliön kunnosta Tilaa säiliötarkastus jos: Haluat varmistua säiliösi kunnosta Edellisestä tarkastuksesta on kulunut yli 10 vuotta Et tiedä, milloin säiliösi on tarkastettu. Öljyvahinko on seurauksiltaan vakavampi ja kalliimpi korjata kuin esimerkiksi vesivahinko. Vakuutusyhtiöiden korvaustapauksissa ottamaan kantaan vaikuttaa se, onko säiliö tarkastettu ja huollettu asianmukaisesti. Kun öljysäiliön on tarkastanut viranomaisen hyväksymä tarkastusliike, on tarkastuspöytäkirja riittävä näyttö öljysäiliön asianmukaisesta hoidosta. Muista täyttöpaikan turvallisuus Suurin osa öljyvahingoista liittyy säiliön täyttötilanteisiin. Silloin säiliö ja sen varusteet joutuvat pumpattavan öljyn aiheuttaman rasituksen alaiseksi. Öljyn toimittajan on mahdotonta arvioida kaikkia säiliön ja sen varusteiden puutteista aiheutuvia riskejä. Kerro jo tilausvaiheessa tilaukseen liittyvät poikkeukselliset seikat, kuten esimerkiksi täyttöpaikan muutokset ja ensimmäinen täyttö. Yksilöi useamman säiliön tilanteessa tarkasti se säiliö, johon tilaus tehdään. Turvallinen täyttöpaikka täyttää muun muassa seuraavat vaatimukset: Öljysäiliön ylitäytönestin on toimiva Ilmaputki ei ole tukossa ja se on läpimitaltaan vähintään nykysäädösten edellyttämä 50 mm Täyttöputken suu ei ole 1,5 metriä korkeammalla, tai säiliöauton kuljettajalle on varattu turvallinen työtaso Ilmaputken suuaukko näkyy täyttöpaikalle Säiliöauto pääsee vähintään 30 metrin päähän täyttöpaikasta Täyttöputken suu on varustettu painetiiviillä liitinnipalla Säiliön täytön turvallisuuden varmistamiseksi öljy-yhtiöt ovat sopineet yhteisestä toimintalinjasta. Ne edellyttävät kunnossa olevia täyttölaitteita ennen kuin öljyä voidaan toimittaa. Öljyn kuljettajan jättämä vikailmoituslomake kertoo mahdollisista puutteista ja vioista öljysäiliön varusteissa tai täyttöpaikalla. Öljy-yhtiön palvelunumerosta saa tarvittaessa lisää neuvoja.

31 Jos vahinko tapahtuu? Suurin osaa öljyvahingoista on pieniä roiskahduksia. Säiliöauton varustukseen kuuluvat tällaisen vahingon puhdistamiseen sopivat välineet. Täyttötilanteessa tapahtuvien vahinkojen torjunnasta säiliöauton kuljettajilla on selkeät ohjeet. Jos havaitset öljyvahingon, ota heti yhteys paikalliseen pelastusviranomaiseen. Öljysäiliö palvelee pitkään ja vielä pitempään hyvin hoidettuna Öljysäiliö voi sijaita maan alla, sisällä tai maan päällä ulkona. Säiliön valmistusmateriaalina voi olla teräs tai muovi. Öljysäiliö onkin lämmitysjärjestelmän kestävin osa. Ikuinen tai huoltovapaa se ei kuitenkaan ole. Siksi sen huolto ja tarvittaessa uusiminen ovat luonnollinen osa kiinteistön ylläpitoa. Öljysäiliön tarkastus varmistaa osaltaan koko lämmitysjärjestelmän luotettavan ja taloudellisen toiminnan kiinteistön kunnostuksen yhteydessä vanhan huonokuntoisen öljysäiliön uudistaminen on pienehkö investointi, joka antaa turvallisuutta vanhan säiliön korjaaminen ja kokonaan uuden säiliön asennus eivät välttämättä poikkea kustannuksiltaan oleellisesti säiliön uusimisen yhteydessä myös säiliöön liittyvät varusteet ja laitteet tulevat uusituiksi Rakennuksessa öljysäiliö on suoja-altaassa, jonka materiaalina voi olla betoni, muovi tai metalli. Erityisesti ikääntyneiden, betonisten suoja-altaiden tiiviydessä on usein puutteita. Tällainen suojaallas ei anna riittävää turvaa öljyvahingossa. Säiliövaihdon yhteydessä kannattaa myös suoja-allas kunnostaa tai uusia. Käytöstä poistettujen säiliöiden täyttö tulee estää luotettavalla tavalla, esimerkiksi poistamalla täyttöyhteet. Tunnista vahingon riski Öljyvahingon vaaraa lisäävät seuraavat tekijät: Puuttuva tai rikkinäinen ylitäytönestin Uudempia malleja heikommat 1960-luvun tai 1970-luvun alun kanttimalliset säiliöt Pienten säiliöiden (alle 5000 l) ahtaat ilmaputket, joiden läpimitta on täyttöputken läpimittaa pienempi Ilmaputkessa oleva mekaaninen täyttöhälytin eli vihellin Viallinen tai tukkeutunut öljysäiliön ilmaputki Hapan maaperä LISÄTIETOA 1 elektroninen ohjauskeskus 2 automaattinen sulkijalaite 3 säiliön täyttöputki 4 ajoneuvon liitoskaapeli 5 ylitäytön estimen pistoke 6 ylitäytön estimen anturi 7 tuntoelin 8 säiliön ilmaputki Öljyalan Palvelukeskus (09) Öljy- ja Kaasulämmitys Yhdistys (09)

32 Lämmityspolttoöljy tilaaminen ja tuotetietous Lämmityspolttoöljyä on nykyään saatavilla vain yhtä kesälaatua. Tämä tarkoittaa sitä, että jos säiliösi on maanpäällinen, on sinun tilattava siihen pakkaskestävyydeltään parempaa moottoripolttoöljyä. Polttoöljyä myyvät Agrimarketit kautta maan ja sitä on myös mahdollista tilata suoraan internetistä. Agrimarketeista löytyvät myös laadukkaat polttoainesäiliöt. Alla Agrimarket -ketjun polttoöljyspesifikaatiot. Käyttöturvallisuustiedot löydät täältä. TUOTESPESIFIKAATIOT: LÄMMITYSPOLTTOÖLJY KEVYT POLTTOÖLJY KESÄLAATU NE095 OMINAISUUS YKSIKKÖ MENETELMÄ LAATURAJA Rikki % m/m EN ISO 14596, ISO 8754 max 0,1 Kuparikorroosio EN ISO 2160 max 1 3h 50'C Tiheys 15 C kg/m3 EN ISO ,0-870,0 Vesi mg/kg EN ISO max 200 Tislaus, til.-% haihtunut EN ISO 'C % V/V max 'C % V/V min 85 Leimahduspiste C EN min 60,0 Viskositeetti, 40'C mm2/s EN ISO ,0-4,0 Samepiste C EN max - 3 Suodatettavuus C EN 116; 1997 max 10 Hiilijäännös 10% pohjasta % m/m EN ISO max 0,30 Tuhka % m/m EN ISO 6245 max 0,01 Furfuraalikoe Väri Positiivinen Punainen Tehollinen lämpöarvo MJ/l NM 119 min 35,0 Hapetuskestävyys g/m3 ENISO max 25

33 MOOTTORIPOLTTOÖLJY EKOPOLTTOÖLJY KESÄLAATU NE097 (täyttää SFS-EN 590 vaatimukset) MENETELMÄ YKSIKKÖ MENETELMÄ LAATURAJA Rikki mg/kg EN ISO 20846, D 3120, D5453 max 50 Kuparikorroosio 3h 50'C EN ISO 2160 max 1 3h 50'C Tiheys kg/m3 EN ISO ,0-845,0 Vesi mg/kg EN ISO max 200 Hapetuskestävyys g/m3 EN ISO max 25 Tislaus,til-% haihtunut EN ISO 'C % V/V max 'C % V/V max 'C % V/V min 85 95% piste 'C max 360 Leimahduspiste C EN 2719 min 60,0 Viskositeetti, 40'C mm2/s EN ISO ,0-4,5 Samepiste C EN max -5 (jakelussa ) max 0 (jakelussa ) Suodatettavuus C EN 116; 1997 max - 15 (jakelussa ) max -10 (jakelussa ) Setaani-indeksi EN ISO 4264 min 46,0 Setaaniluku EN ISO 5165 min 51,0 Hiiltojäännös 10% pohjasta % m/m EN ISO max 0,30 Tuhka % m/m EN ISO 6245 max 0,01 Sedimentti mg/kg EN max 24 Polyaromaatit % m/m IP 391 max 11 Furfuraalikoe Positiivinen Väri ja ulkonäkö D 4176/2 Punainen, kirkas, ei kiinteitä epäpuhtauksia Voitelevuus um ISO max 460 Tuote sisältää korroosiota estävän ja varastointikestävyyttä parantavan lisäaineen ja voitelevuuslisäaineen.

34 MOOTTORIPOLTTOÖLJY EKOPOLTTOÖLJY VÄLILAATU NE097 (täyttää SFS-EN 590 vaatimukset) MENETELMÄ YKSIKKÖ MENETELMÄ LAATURAJA Rikki mg/kg EN ISO 20846, D 3120, D5453 max 50 Kuparikorroosio 3h 50'C EN ISO 2160 max 1 3h 50'C Tiheys kg/m3 EN ISO ,0-845,0 Vesi mg/kg EN ISO max 200 Hapetuskestävyys g/m3 EN ISO max 25 Tislaus,til-% haihtunut EN ISO 'C % V/V max 'C % V/V min 95 95% piste 'C max 360 Leimahduspiste C EN 2719 min 60,0 Viskositeetti, 40'C mm2/s EN ISO ,0-4,0 Samepiste C EN max -15 Suodatettavuus C EN 116; 1997 max - 25 Setaani-indeksi EN ISO 4264 min 46,0 Setaaniluku EN ISO 5165 min 51,0 Hiiltojäännös 10% pohjasta % m/m EN ISO max 0,30 Tuhka % m/m EN ISO 6245 max 0,01 Sedimentti mg/kg EN max 24 Polyaromaatit % m/m IP 391 max 11 Furfuraalikoe Positiivinen Väri ja ulkonäkö D 4176/2 Punainen, kirkas, ei kiinteitä epäpuhtauksia Voitelevuus um ISO max 460 Tuote sisältää korroosiota estävän ja varastointikestävyyttä parantavan lisäaineen ja voitelevuuslisäaineen.