Kokousaika Tiistai klo Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kokousaika Tiistai klo Kokouspaikka Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Pykälä liite 98 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 99 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 100 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS 101 SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN LOPETTAMINEN JA OMAISUUDEN REALISOINTI ,43,44,45 KORPILAHDEN - MUURAMEN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINTARKASTUSPÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNNALLE JA KUNNANHALLITUKSELLE VUODEN 2007 TILINTARKASTUKSESTA 104 EI JULKINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN RAPORTOINTI MÄÄRÄRAHA- JA TULOARVIOMUUTOKSET VUODEN 2008 TALOUSARVIOON LAINAN MYÖNTÄMINEN KÄRKISTEN VESIOSUUSKUNNALLE 108 KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSET 109 LAUSUNNON ANTAMINEN PETÄJÄVEDEN RANTAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ,50,51,52 YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ, TOINEN VAIHE 111 KUNNAN VAAKUNAN KÄYTTÖ KOTISEUTUVAAKUNANA 112 TIEDOKSI SAATETTAVAT PÄÄTÖKSET, KIRJEET JA PÖYTÄKIRJAJÄLJENNÖKSET Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnanvirastolla klo Markku Aarnos puheenjohtaja

2 Kunnanhallitus KOKOUSPÖYTÄKIRJA 11/ (193) KOKOUSAIKA Tiistai, klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Korpilahden kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Markku Aarnos, puheenjohtaja Kari Ilmonen, varapuheenjohtaja Marja Komppa, jäsen Terttu Kuoppala, jäsen Eino Lahtinen, jäsen Tiina Mennala, jäsen, poistui kokouksesta klo Satu Pakkalén, jäsen KUNNANVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAT MUUT SAAPUVILLA OLLEET Heidi Nieminen, puheenjohtaja, saapui kokoukseen klo Pirkko Weijo, I varapuheenjohtaja, poissa :n 107 käsittelyn ajan Taito Salo, 2. varapuheenjohtaja Jukka Järviniemi, 3. varapuheenjohtaja, poissa Timo Rusanen, kunnanjohtaja, esittelijä Kaija Kähkönen, talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Maija-Liisa Havia, kansliapäällikkö, Jyväskylän kaupunki, poissa LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Terttu Kuoppala ja Eino Lahtinen. VARMENNUS Markku Aarnos Kaija Kähkönen puheenjohtaja pöytäkirjan pitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on varustettu nimikirjaimillamme. PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Korpilahti, Terttu Kuoppala Eino Lahtinen Korpilahti Korpilahden kunnanvirasto klo Kaija Kähkönen, talouspäällikkö

3 Kunnanhallitus KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kh 98 Kuntalain 58 :n 2.momentin mukaan kunnanhallitus on päätösvaltainen, kun jäsenistä on läsnä enemmän kuin puolet jäsenmäärästä. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Kh 99 Hallintosäännön 15 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallitus on päättänyt, että pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona. Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Terttu Kuoppala ja Eino Lahtinen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Terttu Kuoppala ja Eino Lahtinen.

5 Kunnanhallitus KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Kh 100 Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Mikäli muita asioita esitetään otettavaksi käsittelyyn, siitä päätetään tässä. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. Hyväksyttiin.

6 Kunnanhallitus SUOJARINTEEN KUNTAYHTYMÄN LOPETTAMINEN JA OMAISUUDEN REALISOINTI Kh 101 Suojarinteen kuntayhtymän sijaintikuntana Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt esityksen Suojarinteen kuntayhtymälle ja sen jäsenkunnille kuntayhtymän lopettamisesta ja omaisuuden realisoinnista. Äänekosken kaupunginhallituksen esityksen pohjalta Suojarinteen kuntayhtymähallitus on käsitellyt kuntayhtymän purkamiseen liittyviä toimia edellisen kerran Kokouksessa kuntayhtymähallitus teki jäsenkunnilleen seuraavan esityksen: Suojarinteen kuntayhtymä on perustettu jäsenkuntien yhteisillä päätöksillä. Myös kuntayhtymän sijaintipaikka on valittu kuntien yhteisillä päätöksillä. Kunnat ovat yhteisesti päättäneet myös kuntayhtymän lopettamisesta. Edellä esitettyyn perustuen Suojarinteen kuntayhtymä toivoo, että jäsenkunnat kantaisivat yhteisen vastuunsa myös vaikeimmin kehitysvammaisten hoidon ja kuntoutuksen jatkumisesta Keski-Suomessa niin, että toimintaympäristö ja tilat olisivat ajanmukaiset ja toimintaedellytykset näin turvataan. Näin ollen Suojarinteen kuntayhtymä esittää jäsenkunnilleen, että ne hyväksyisivät Äänekosken kaupungin tekemän ehdotuksen kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön perustamisesta (Äänekosken kaupunginhallituksen päätöksen mukainen vaihtoehto 1). Yhtiö ottaisi vastuulleen nykyisten toimitilojen peruskorjaamisen ja isännöinnin vuokralaisina toimivien yhteisöjen tarpeiden mukaisesti ja siinä laajuudessa, kun tiloja jatkossa tarvitaan. Ohjaus- ja neuvontapalvelun (ent. kuntoutusneuvola) osalta kuntayhtymä esittää jäsenkunnille ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, että toiminta järjestettäisiin jatkossa sairaanhoitopiirin palveluna. Taustaa Keski-Suomen maakunnassa kehitysvammapalvelujen piirissä on vajaa henkilöä, joista henkilöä on Suojarinteen kuntayhtymän asiakastietojärjestelmässä olevia asiakkaita. Uuden Jyväskylän kaupungin alueella on 550 kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (516/1977) mukaisten palvelujen asiakkaita. Keski-Suomen kunnat siirsivät erityishuoltopiirin kuntayhtymältä jo luvun alkupuolella ison osan kehitysvammaisten avo- ja asumispalveluista kuntien itsensä järjestettäviksi. Suojarinteen kuntayhtymän tehtäviksi jäivät kuntoutusneuvolatoiminta, laitospalvelut sekä jonkin verran asumis- ja päivätoimintapalveluja. Lukuun ottamatta erityishuollon viranomaistehtäviä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstöä edellä mainitut palvelut siirtyivät Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön tai kuntien itsensä hoidettaviksi vuoden 2007 alussa. Keski-Suomi on ollut kehitysvammaisten palvelujen ns. hajauttamisen l. palvelujen kuntiin siirtämisen edelläkävijämaakunta.

7 Kunnanhallitus Esitetyt Suojarinteen kuntayhtymän purkuun liittyvät vaihtoehdot ja niiden kustannusvaikutukset Äänekosken kaupunginhallituksen päätöksessä ja erityisesti sen perusteluliitteessä esitellään perusteellisesti kuntayhtymän purkuun liittyviä asioista. Äänekosken kaupunginhallitus asettuu ehdottamaan jäsenkunnille vaihtoehtoa 1. Kehitysvammaisten asunto- ja hoitopalveluiden tuottamisen mahdollistaminen keskitetysti Keski-Suomessa, jonka mukaan Äänekosken kaupunki lunastaa yhtymältä asuntokannan ja sen osan maaomaisuudesta, jota ei tarvita alueelle jäljelle jäävän toiminnan kannalta. Kehitysvammaisten asunto- ja muuta palvelutoimintaa palvelemaan perustetaan kuntien omistama kiinteistöyhtiö, jolle yhtymä siirtää muun omaisuutensa ilman korvausta. Kiinteistöyhtiön omistajiksi tulee saada ainakin maakunnan suurimmat kunnat, jolla varmistetaan kuntien intressiä käyttää tarjottavia palveluja. Mahdollistetaan Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja muiden toimijoiden kehitysvammatyön jatkuminen. Kiinteistöyhtiö saneeraa olemassa olevasta hoitorakennuskannasta sen osan, jota tarvitaan maakunnan kehitysvammaisten palveluun. Muut rakennukset hyödynnetään muussa käytössä tai puretaan. Kiinteistöyhtiön jäsenkunnat takaavat yhtiön lainat Kiinteistöyhtiö tarjoaa palveluita omakustannusperiaatteella, hyödyntäen mm. Asuntorahaston erityisavustukset Kuntayhtymä purkaminen vuoden 2008 loppuun voidaan toteuttaa. Ehdotuksen mukaan Äänekosken kaupunki tarjoaa asunnoista ja maapohjasta kohtuullisen korvauksen, huomioiden rakennusten ja alueen kunnon, investointitarpeet sekä käyttömahdollisuudet. Alueen infrastruktuuria ja rakennuksia on perustelua edelleenkin hyödyntää maakunnan kehitysvammaisten asumis- ja hoitopalveluiden tarjonnassa. Valtakunnallisten hoitolaitosten ja kuntakohtaisten asumis- ja hoitopalveluiden rinnalla on erityisesti pienten kuntien kannalta syytä säilyttää toiminnallisesti ja taloudellisesti sopivan kokoisia toimintayksiköitä. Sen varalta, että 1. vaihtoehto ei ole muiden kuntien taholta hyväksyttävissä, on sen rinnalle valmisteltu 2. vaihtoehto Kehitysvammaisten asunto- ja hoitopalveluiden tuottamisen jatkaminen Ääneseudulla. Tällä vaihtoehdolla Äänekosken kaupunki varautuu järjestämään soveltuvat toimitilat asumiselle ja siihen liittyville tukitoimille äänekoskelaisten kehitysvammaisten lisäksi niille, joiden kotikunnat sitoutuvat riittävän pitkäjänteiseen palvelujen hankkimiseen alueen palvelujen tuottajilta.

8 Kunnanhallitus Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa yhtymän velkamäärä on noin 3 milj. euroa. Mikäli 1. vaihtoehto toteutuu, velkamäärä supistuu euroa ja 2. vaihtoehdossa euroa Äänekosken kaupungin maksaman lunastushinnan ansiosta. Jäljellä jäävä osuus tulee jäsenkuntien maksettavaksi. Uuden Jyväskylän osuus kuntien maksettavaksi tulevasta velasta on noin neljännes. Uusi Jyväskylän kaupunki maksaa vaihtoehdosta riippuen kuntayhtymävelkaa euroa. Vaihtoehdossa 1. kaupunki sitoutuu takausvastuuseen kiinteistöyhtiöön nähden. Kummassakin vaihtoehdossa kunnat osallistuvat vuosittain eläkevastuiden kattamiseen. Laitospalvelut tai niihin rinnastettavat asumispalvelut Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Suojarinteen asumispalveluissa, joista osa on laitospalveluihin rinnastettavia palveluja, on seitsemän pitkäaikaishoidossa olevaa Uuden Jyväskylän asukasta. Heistä vain osa on kehitysvammaisten laitospalvelujen tarpeessa. Valmisteilla olevassa vammaispalvelujen lainsäädäntöuudistuksessa lähtökohdaksi on otettu se, että kehitysvammaisten laitoshoidosta siirrytään asteittain hajautettuihin yhteisöpohjaisiin lähipalveluihin ja maan laitosjärjestelmä puretaan pääosiltaan. Lasten laitoshoito korvataan muilla tarpeenmukaisilla palveluilla. (STM:n selvityksiä 2007:73) Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen tarkoitettujen valtion asuntorahaston myöntämien avustusten yläraja nousee ensi vuonna 40 prosenttiin rakentamis-, hankinta- tai perusparannuskustannuksista. Tehtyjen kehittämisehdotusten mukaan avustusten yläraja saattaa nousta lähivuosina 60 prosenttiin. Nämä avustukset koskevat erityisesti kehitysvammaisten asumiseen tehtäviä tilainvestointeja sekä mahdollistavat omalta osaltaan monipuolisen ja erityistarpeisiin vastaavan kehitysvammaisten asumispalvelujen kokonaisuuden. (Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi, 1281/2004) Uusi Jyväskylän kaupunki ottaa mahdollisuuksiensa mukaan huomioon tulevissa palvelulinjauksissaan kehitysvammaisten erityistarpeet asumisessa ja hyödyntää uusia palvelukonsepteja sekä tekee palveluyhteistyötä muiden kuntien kanssa. Tällöin ratkaistaan myös mahdollisten uusien palveluyksiköiden alueelliset sijaintikysymykset. Kehitysvammaisten erityishuollon viranomaistehtävät sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut Nykyisen kehitysvammaisten erityishuoltolain (516/1977) mukaan kunnat ovat jäseniä erityishuoltopiirissä, jolla on kehitysvammaisten asiakasasioiden käsittelyä varten erityishuollon johtoryhmä.

9 Kunnanhallitus Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain (169/2007) 6 :n mukaan laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa lueteltuihin kuntayhtymiin. Kuntien tulee kuulua alueellaan tällaiseen kuntayhtymään, joka kuntien osoittamassa laajuudessa vastaa palveluista, joista erikoissairaanhoidon lisäksi säädetään kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Puitelain 6 :n määräykset ovat voimassa jatkossa myös siinä tapauksessa, että erityishuoltolain hallintosäännökset siirtyvät sosiaalihuoltolakiin tai myöhemmin valmisteilla olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen hallintolakiin. Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa alkaen on tarkoituksenmukaista, että po. viranomaistehtävät siirtyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviksi. Suojarinteen kuntayhtymän virkasuhteessa on tällä hetkellä kolme ohjaus- ja neuvontapalvelujen viranhaltijaa: lääkäri, psykologi ja kuntoutuksen suunnittelija. Lisäksi yhdellä viranhaltijalla on virkavapaus kuntayhtymästä. Suojarinteen kuntayhtymä on myynyt edellä mainittujen viranhaltijoiden työpanosta Keski-Suomen vammaispalvelusäätiölle, jonka lukuun viranhaltijat ovat tehneet työtään. Vammaispalvelusäätiö on tarjonnut asiakkailleen myös muiden toimeksiantosuhteessa olevia erityisasiantuntijoiden palveluja (puhe-, toiminta-, musiikki- ja fysioterapeuttipalvelut). Ohjaus- ja neuvontapalveluissa oli vuoden 2007 aikana reilu 300 palvelujen käyttäjäasiakasta. Vuoden 2008 alkupuolella asiakasmäärä on ollut jonkin verran kasvussa. Ohjaus- ja neuvontapalvelujen hieman vajaan euron palvelujen myyntituloista reilu euroa tuli Uuden Jyväskylän kunnilta, euroa muilta maakunnan kunnilta ja euroa muilta tilaajilta. Suojarinteen kuntayhtymän purkamistilanteessa tulee ratkaistavaksi virkasuhteessa olevan ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstön sijoittuminen. Koska erityishuoltolain erityishuollon johtoryhmää koskeva säännökset tulevat jäämään jossakin muodossa voimaan, on tarkoituksenmukaista, että ohjaus- ja neuvontapalvelujen henkilöstö jatkaa virkasuhteissa. Näin heidän uudeksi sijoitusorganisaatiokseen tulee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Työvaliokunta on käsitellyt asiaa ja esittänyt, että uudeksi Jyväskylän kaupungiksi yhdistyvät kunnat vastaavat Suojarinteen kuntayhtymälle seuraavasti: 1. Kehitysvammaisten laitospalvelujen tai niihin rinnastettavien asumispalvelujen tarvearvion perusteella Uusi Jyväskylän kaupunki ei osallistu kuntien yhteisen kiinteistöyhtiön perustamiseen, jonka tarkoituksena olisi rakentaa ja/tai uudistaa palvelujen tarvitsemia toimitiloja Suojarinteen alueella.

10 Kunnanhallitus Muutoin Uusi Jyväskylä suhtautuu myönteisesti kuntien väliseen yhteistoimintaan kunta- ja palvelurakenneuudistuslain 6 :n laajaa väestöpohjaa edellyttävien kehitysvammaisten palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Uusi Jyväskylä on valmis neuvottelemaan seudullisista ja myös maakunnallisista kehitysvammaisten palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuvaihtoehdoista muiden kuntien kanssa. 2. Suojarinteen kuntayhtymän purkautuessa alkaen siirtyvät kehitysvammaisten erityishuoltolain (516/1977) mukaiset erityishuoltopiirin johtoryhmän viranomaistehtävät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviksi. 3. Kunta- ja palvelurakenneuudistuslain 6 :ssä mainitulla tavalla sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtäviin kuuluu jatkossa järjestää laajaa väestöpohjaa edellyttäviä kehitysvammaisten erityispalveluja. Suojarinteen kuntayhtymähallituksen kunnille tekemän ehdotuksen mukaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä järjestää jäsenkunnilleen vuoden 2009 alusta kehitysvammaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut (aiemmalta nimeltään kuntoutusneuvola). Kunnanhallitus päättää hyväksyä työvaliokunnan tekemän esityksen Korpilahden kunnan lausunnoksi Suojarinteen kuntayhtymälle. Hyväksyttiin.

11 Kunnanhallitus KORPILAHDEN - MUURAMEN TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Kh 102 Korpilahden - Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän päättävä toimielin on perussopimuksen mukaan yhtymähallitus. Kuntayhtymän tilinpäätöksen hyväksyvät ja vastuuvapauden myöntävät Muuramen ja Korpilahden kunnanvaltuustot. Kuntayhtymän yhtymähallitus ja tarkastuslautakunta ovat toimittaneet jäsenkuntien kunnanvaltuustoille vuoden 2007 tilinpäätöksen ja henkilöstökertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta Tilintarkastaja on toimittanut tilintarkastuskertomuksen ja tarkastuslautakunta arviointikertomuksen vuodelta 2007 kunnanvaltuustolle. Tilintarkastaja esittää, että kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Korpilahden - Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätös liite nro 42/2008 Henkilöstökertomus vuodelta 2007 liite nro 43/2008. Tilintarkastajan tilintarkastuskertomus liite nro 44/2008. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitteineen liite nro 45/2008. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteenä nro 42/2008 olevan Korpilahden - Muuramen kuntayhtymän vuoden 2007 tilinpäätöksen ja liitteenä nro 43/2008 henkilöstökertomuksen, 2. merkitsee tiedoksi liitteenä nro 44/2008 olevan tilintarkastajan antaman tilintarkastuskertomuksen, 3. merkitsee tiedoksi liitteenä nro 45/2008 olevan tarkastuslautakunnan esittämän arviointikertomuksen sekä 4. myöntää vastuuvapauden kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta Hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus TILINTARKASTUSPÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNNALLE JA KUNNANHALLITUKSELLE VUODEN 2007 TILINTARKASTUKSESTA Kh 103 Kuntalain 73 :n mukaan tilintarkastajan on havaitsemistaan epäkohdista ilmoitettava viipymättä tarkastuslautakunnalle ja tarvittaessa myös kunnanhallitukselle. Tilintarkastuspöytäkirja toimii edellä tarkoitetun lisäksi loppuraporttina havainnoista vuoden 2007 tilinpäätöstarkastuksessa ja tilintarkastuksen toteutumisesta tilikauden 2007 aikana. Tarkastuslautakunnalle on annettu erillinen tilintarkastuskertomus. Liitteenä 46/ päivätty tilintarkastuspöytäkirja. Kunnanhallitus päättää merkitä tietoonsa saatetuksi liitteen nro 46/2008 mukaisen tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjan ja toimittaa sen edelleen tiedoksi hallintokunnille huomioon otettavaksi toiminnan ja talouden suunnittelussa. Hyväksyttiin.

13 Kunnanhallitus LAUSUNTO TILINTARKASTUSPÖYTÄKIRJASSA TODETUSTA MUISTUTUKSESTA (EI JULKINEN Julkisuuslaki kohta)

14 Kunnanhallitus TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN RAPORTOINTI Kh 105 Korpilahden kunnan sisäisten valvonnan ohjeiden mukaisesti talousarvion toteutumisesta raportoidaan kunnanvaltuustolle vähintään tilanteesta 30.4., ja Kunnanhallitukselle raportoidaan samoina ajankohtina lisäksi maksuvalmiudesta ja saatavista. Vuoden 2008 talousarvio on laadittu niin, että sitovia määrärahoja ovat ulkoiset ja sisäiset erät. Osastopäälliköt ovat toimittaneet toimielimittäin selvitykset, jotka sisältävät ulkoisten ja sisäisten tulojen ja menojen toteuman tulosalueittain sekä selvityksen kunnanhallituksen asettamien tavoitteiden toteutumisesta ja määrärahojen käytöstä. Selvityksessä on arvioitu toiminnassa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia loppuvuoden osalta. Raportissa on käsitelty lyhyesti myös työllisyyteen ja väestömuutoksiin liittyviä tilastotietoja. Ensimmäisen vuosikolmanneksen ulkoisten ja sisäisten toimintatuottojen toteuma on 1,328 milj. euroa (32,28 %), joka vastaa ajankohdan laskennallista toteumaa. Ensimmäisen vuosikolmanneksen ulkoisten ja sisäisten toimintakulujen toteuma on 8,604 milj. euroa (31,22 %), joka on hieman alle ajankohdan laskennallisen toteuman tasaisen toteuman periaatteella. Toimintamenoista on pyritty kirjaamaan kaikki huhtikuulle kohdistuvat menot. Edellisen vuoden vastaavan ajankohdan toteuma oli 8,344 milj. euroa (30,54 %). Henkilöstömenot ovat toteutuneet ajankohtaan nähden arvioidulla tavalla. Palvelujen ostossa on ajankohtaan nähden kasvua, joka johtuu terveydenhuollon menojen arvioitua suuremmista menoista. Verotuloja kunnalle on tilitetty ensimmäisellä vuosikolmanneksella 4,634 milj. euroa. Laskennalliset valtionosuudet toteutuvat arvion mukaisesti. Korkojen noususta johtuen korkomenoissa on kasvua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista ja lisämäärärahatarpeet on käsitelty hallintokuntien antamissa raporteissa. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi liitteenä 47/2008 olevan toimielinten raportoinnin ja toimittaa sen edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Kunnanhallitus kehottaa hallintokuntia noudattamaan talousarviota ja talousarvion täytäntöönpanosta annettua ohjetta. Hyväksyttiin.

15 Kunnanhallitus MÄÄRÄRAHA- JA TULOARVIOMUUTOKSET VUODEN 2008 TALOUSARVIOON Kh 106 Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio- ja suunnitelma sitovat kunnan toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnanvaltuusto. Määrärahamuutokset on tuotava kunnanvaltuuston päätettäväksi heti kun tarve siihen on syntynyt. Huhtikuun raportoinnin yhteydessä päivähoidon tulosalue on ilmoittanut mahdollisista määrärahaylityksistä, mutta päivähoidon kokonaistilanne tarkentuu elokuun raportoinnin yhteydessä. Terveydenhuollon tulosalueella erikoissairaanhoidon toteuma osoittaa menojen kasvua. Peruskoulutuksen tulosalueelle sivistyslautakunta on esittänyt määrärahamuutoksia euroa ja tuloarviomuutoksia euroa. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että - se toteaa tietoonsa saatetuksi huhtikuun raportoinnin yhteydessä toimielimiltä tulleet arviot määräraha- ja tuloarviomuutoksista vuoden 2008 talousarvioon, - huhtikuun raportoinnin perusteella ei tehdä tuloalueille määräraha- ja tuloarviomuutoksia, vaan vuoden 2008 talousarvion tarkempi tarkastelu määrärahojen ja tuloarvioiden osalta tehdään elokuun raportoinnin yhteydessä. - järjestelytoimikunnalle annetaan alkusyksystä selvitys talousarvion toteutumisesta ja talousarvion muutostarpeista. Hyväksyttiin.

16 Kunnanhallitus LAINAN MYÖNTÄMINEN KÄRKISTEN VESIOSUUSKUNNALLE Kh 107 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan sitoutunut lainoittamaan Kärkisten vesiosuuskuntaa vuonna eurolla. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että lainapäätöksestä tehdään erillinen päätös ja sen maksamisen ehtona on, että vesiosuuskuntaan liittyy laskelmissa esitetyt liittyjämäärät ja sen edellyttämät investoinnit ovat toteutuneet. Kärkisten vesiosuuskunta on toimittanut kunnanhallitukselle anomuksen lainan maksamiseksi. Vesiosuuskunta esittää lainaa myönnettäväksi korottomana 20 vuoden maksuajalla. Laina tullaan käyttämään vuonna 2008 toteutettaviin investointeihin. Osuuskunnan toimintasuunnitelman mukaan vuonna 2008 liittyjiä tulisi olla 126 kpl. Anomuksen mukaan liittyjämäärä 152 kpl. Päätöksen edellyttämä uusien liittyjien määrä on siis toteutunut ja suunnitelman mukaiset investoinnit käynnistyvät kesäkuussa Talouspäällikkö on neuvotellut lainan myöntämisen ehdoista Kärkisten vesiosuuskunnan edustajan Matti Nissin, talousjohtaja Ari Hirvensalon ja talousjohtaja Pekka Pirisen kanssa. Asiasta on tiedotettu työvaliokuntaa Liite nro 48/2008 velkakirja. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää Kärkisten vesiosuuskunnalle liitteenä nro 48/2008 olevan velkakirjan mukaisen pitkäaikaisen lainan. Lainasta ei vaadita erillistä vakuutta, koska vesiosuuskunta on toimittanut kunnalle yrityskiinnityksen panttivelkakirjoja 2,3 milj. euroa. Esittelijän muutettu ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää Kärkisten vesiosuuskunnalle liitteenä nro 48/2008 olevan velkakirjan mukaisen pitkäaikaisen lainan. Lainasta ei vaadita erillistä vakuutta, koska vesiosuuskunta on toimittanut kunnalle yrityskiinnityksen panttivelkakirjoja 2,3 milj. euroa. Lainan maksamisen ehtona on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisen liittyjämäärän ja investointien toteutuminen. Hyväksyttiin. Merkittiin, että Pirkko Weijo ilmoitti esteellisyytensä asiassa ja poistui kokouksesta eikä osallistunut asiasta käytyyn keskusteluun eikä päätöksentekoon.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNNANHALLITUKSEN JA KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSET Kh 62 Kunnan hallintosäännön 3 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kunnanhallituksen kokouksessa on hallintosäännön mukaan läsnäolo- ja puheoikeus valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. Esittelijänä toimii kunnanjohtaja ja sihteerinä toimii hallintopäällikkö. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on ilmoittanut kunnanhallituksen alustavan kokousaikataulun huhti- toukokuulle seuraavasti: , ja Muilta osin noudatetaan kunnanhallituksen tekemää päätöstä. Kunnanhallitus kokoontuu seuraavasti: Mikäli kokousaikoihin tulee muutoksia, ilmoitetaan niistä kunnanhallituksen jäsenille erikseen. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on ilmoittanut, että valtuusto kutsutaan koolle Muilta osin noudatetaan sovittuja päiviä. Kunnanhallituksen kokoukset alkavat klo Kh 108 Kunnanhallitus merkitsee kokousaikataulun tiedoksi. Hyväksyttiin. Kuntaliitoksesta johtuen elokuun alusta päätöksenteossa painopiste on järjestelytoimikunnan työssä ja peruskuntien kunnanhallitusten ja valtuustojen kokoontumisen tarve vähenee. Kuitenkin asioita riittää koko vuodeksi vanhoihin toimielimiin, koska Uuden Jyväskylän asioista on annettava tilannekatsauksia ja mahdollisesti lausuntoja yhteisistä linjauksista.

18 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkoituksenmukaista on, että Korpilahden kunnanhallitus ja -valtuusto kokoontuvat samoina päivinä, kuin Jyväskylän kaupunginhallitus ja valtuusto. Uuden Jyväskylän järjestelytoimikunta kokoontuu erillisen aikataulun mukaan maanantaisin klo Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on ilmoittanut kutsuvansa valtuuston koolle , , ja Kunnanhallitus päättää, että kunnanhallitus kokoontuu kunnanhallituksen puheenjohtajan kutsusta seuraavan kerran 2.7. klo Elokuusta alkaen kunnanhallituksen alustavat kokouspäivät ovat , , , , , , ja Elokuusta alkaen kokoukset alkavat klo Hyväksyttiin.

19 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN PETÄJÄVEDEN RANTAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kh 109 Petäjäveden kunnanhallitus pyytää Korpilahden kunnan lausuntoa Petäjäveden rantayleiskaavaehdotuksesta mennessä. Rantayleiskaava rajautuu Jyväskylän maalaiskunnan, Jämsänkosken, Multian ja Uuraisten kuntien eräisiin vesistöihin. Kaavaehdotus on nähtävissä myös Petäjäveden kunnan internetsivuilla Kunnanhallitus päättää pyytää rantayleiskaavaehdotuksesta Korpilahden kunnan teknisen lautakunnan lausunnon. Hyväksyttiin.

20 Kunnanhallitus YHDISTYMISAVUSTUKSEN KÄYTTÖ, TOINEN VAIHE Kh 110 Yhdistymisavustuksista päätettäessä lähtökohtana on Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin liittymissopimus. Sen mukaan avustus käytetään Korpilahden alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin. Liitossopimuksen visio ja tavoitteet -osa painottaa sellaista toimintaa, joka sysää liikkeelle kehittymisen prosessin, joka jatkuu myös kuntaliitoksen siirtymävaiheen jälkeen ja jonka hyödyn saajina ovat sekä Korpilahden alueen että Jyväskylän kaupungin asukkaat. Uusien asukkaiden ja yritysten saaminen alueelle on tärkeää. Liitossopimus korostaa myös korkeatasoista suunnittelua ja kaavoituksen merkitystä. Olennaista on tunnistaa Korpilahden suurimmat vahvuudet ja kohdistaa uusia resursseja niihin. Hyvät liikenneyhteydet, Päijänne ja Himoksen matkailukeskuksen läheisyys mahdollistavat monimuotoisia ratkaisuja. Korpilahden kunnanvaltuusto käsitteli Jyväskylä - Korpilahti kuntaliitokseen liittyvän yhdistymisavustuksen käyttöä valtuuston iltakoulussa , jolloin liitossopimus oli valmisteluvaiheessa. Tällöin liitosneuvotteluja käynyt työryhmä kokosi avustusten käyttämiseen liittyviä aloitteita. Päättäessään kuntaliitoksesta kunnanvaltuusto päätti antaa kunnanhallituksen tehtäväksi valmistella yhdistymisavustusten kohdentaminen ja tuoda se hyväksyttäväksi valtuustolle viimeistään syksyllä Kuntaliitosta valmisteleva talouden ja hallinnon työryhmä käsitteli yhdistymisavustusten käytön valmistelua raportissaan Työryhmä esitti, että kuntaliitokseen liittyvä Korpilahden alueen kehittäminen käynnistyisi jo siirtymäkaudella Näiltä osin avustukset kirjattaisiin etukäteen käytetyiksi. Korpilahden kunnanhallitus vastaisi liitosavustusten käytön valmistelusta ja päätökset avustusten kohdentamisesta tehtäisiin yhdessä kunnan ja kaupungin kanssa. Työryhmän raportti esiteltiin henkilöstölle Kunnanhallitus käsitteli asiaa seminaarissaan ja kunnanvaltuusto valtuustoseminaarissaan Kunnanhallitus merkitsi raportin tiedoksi ja valtuutti osastopäälliköt valmistelemaan sen pohjalta hallinnon alalla tehtävät toimenpiteet, huomioon ottaen henkilöstön tiedotustilaisuudessa , kunnanhallituksen seminaarissa ja valtuustoseminaarissa esille tulleet lisäykset ja tarkennukset sekä velvoitti työryhmät raportoimaan toteutuneet toimenpiteet kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle. Yhdistymisavustus, 6,48 milj., maksetaan kuntaliitoksen jälkeen yhdistyneelle kunnalle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä seuraavasti: - vuonna %, 2,592 milj. - vuonna %, 1,944 milj. - vuonna %, 1,944 milj.

21 Kunnanhallitus Yhdistymisavustuksen käytöstä käytiin lähetekeskustelu kunnanhallituksen seminaarin yhteydessä. Kerättyjen aloitteiden, kunnanhallituksessa ja johtoryhmässä sekä Jyväskylän kaupungin edustajien kanssa käytyjenlähetekeskustelujen perusteella päädyttiin valmistelemaan yhdistymisavustustenkäyttöehdotuksen ensimmäinen vaihe seuraavasti: Päätökset yhdistymisavustusten käytöstä tehtiin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin liitossopimuksen tavoitteita tukeva suunnittelu ja kehittämishanketyö. Tämän työn tavoitteena oli tuottaa perustellut kehittämisehdotukset ja niihin liittyvät kustannusarviot. Tavoitteena on saada aikaan toimintaa ja investointeja, joiden rahoittajina on myös kunnan ulkopuolisia toimijoita. Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin myös Korpilahden kunnan historian kirjoittaminen. Kuntaliitoksen yhdistymisavustuksesta ensimmäisestä vaiheesta päätettiin kunnanvaltuustossa ja vuoden 2008 talousarviopäätöksen yhteydessä. Näissä päätöksissä avustusrahoille tehtiin yhteensä 1,106 milj. euron varaus. (Liite 1) Kunnanvaltuusto on edelleen käsitellyt yhdistymisavustuksen käyttöä valtuustoseminaarissaan Seminaarin pohjalta kunnanhallitus on keskustellut asiasta kokouksien ja yhteydessä. Korpilahden keskustan yleissuunnitelma valmistui Liikuntapaikkasuunnittelun ohjausryhmä on osoittanut kunnanhallitukselle oman ehdotuksensa yhdistymisavustuksen käytöstä liikuntapaikkarakentamiseen. Ehdotus yhdistymisavustuksen käytöstä sisältää valmistelutaustaltaan erilaisia kohteita. Keskustan yleissuunnitelmaan liittyvät investoinnit on valittu kuntaliitossopimuksen edellyttämäksi vahvuusalueeksi, jonka kautta pyritään lisäämään koko kunnan vetovoimaisuutta ja saamaan aikaan yksityisiä investointeja sekä palvelu- että asuinrakentamiseen. Keskustan kehittämiseen liittyvät investointipäätökset ja rakentamisen ratkaisut tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja yrittäjien kanssa. Ehdotuksessa on myös otsikkotason varaukset kylillä toteutettaviin hankkeisiin, joiden valmistelu on vasta alkuvaiheessa. Kylien kehittämistä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti kyläsuunnitelmien tai kaavoitusratkaisujen yhteydessä. Asiaa valmisteltaessa on korostunut näkemys siitä, että yhdistymisavustuksesta tulee päättää kokonaispäätöksellä, jossa voidaan tarkastella varojen kohdentumista eri näkökulmista. Yhdistymisavustuksen käytöstä alkaen päättää uuden Jyväskylän kunnanvaltuusto, joka aloittaa kokoontumisensa suunnitelmien mukaan Korpilahden kunnanvaltuusto voi tehdä omalta osaltaan ehdotuksen jäljellä olevan yhdistymisavustuksen käytöstä. Kuntaliitospäätöksen mukaisesti Korpilahden alue tulee saamaan yhteensä 6,48 milj. alueen visionmukaista kehittämistä tukeviin investointeihin.

22 Kunnanhallitus Liite 49/ 2008 vuoden 2008 talousarvion yhteydessä laadittu yhteenveto jo tehdyistä varauksista yhdistymisavustuksen käytölle Liite 50/2008 yhteenvetotaulukko koko yhdistymisavustuksen käytöstä. Liite51/ 2008 liikuntapaikkasuunnitelman ohjausryhmän esitys liikuntapaikkainvestoinneiksi kuntien yhdistymisrahoista vuosille ja uuden Jyväskylän kaupungin budjetista vuosille Liite 52/2008 kunnanjohtajan laatima tarkempi yhteenveto liikuntapaikkasuunnitelman investointiohjelmasta vuosille Liite 53/2008 Jyväskylän kaupunkisuunnittelun (Anne Sandelin /Mika Koliseva) laskelma Korpilahden keskustan kehittämisen investoinneista. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteiden 50, 51 ja 52 ja 53 mukaisen ehdotuksen kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen käytöstä ja edelleen esittää uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnalle, että se liittää ehdotuksen osaksi Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviovalmistelua ja vuosien 2010 ja 2011 taloussuunnittelua. Esittelijän muutettu ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteiden 50, 51 ja 52 ja 53 mukaisen ehdotuksen kuntaliitoksen yhdistymisavustuksen käytöstä ja edelleen esittää uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnalle, että se liittää ehdotuksen osaksi Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviovalmistelua ja vuosien 2010 ja 2011 taloussuunnittelua. Liitteen nro 53/2008 mukaisten investointien edellytyksenä on, että keskustan alueelle syntyy samalla yksityisiä investointeja. Keskustelun kuluessa Terttu Kuoppala Eino Lahtisen kannattamana esitti, että - liite 53 ja 50: Korpilahden tien siirto ja laatutason nosto määräraha euroa poistetaan investointien 1. vaiheesta (myöhemmin toteutettavaksi, jos tarpeen). - liite 50: lisätään määräraha terveyskeskuksen peruskunnostukseen ja saneeraukseen (HUOM! mm. päiväröntgenpalvelut yhdistymissopimuksen mukaan). - liite 50: lisätään määräraha Vanhanpappilan ja Korpirinteen kiinteistöjen peruskunnostukseen ja saneeraukseen - liite 52 ja 50: lisätään huoltorakennuksen rakentamiseksi keskusurheilukentän käyttäjille (HUOM! Pekka Sihvosen lausunto liitteessä 51). - liite 50: Korpilahden historiakirjan myyntitulot kirjataan tuloiksi vuosille liite 52 ja 50: Tikkalan koulun saliin varattu määräraha euroa poistetaan, koska koulun rakentamiskulut kuuluu sisältyä Jyväskylän kaupungin kouluhankeinvestointeihin.

23 Kunnanhallitus Tiina Mennala Kari Ilmosen kannattamana esitti, että liitteeseen 50 Eteläiset kylähankkeet lisätään vuodelle euroa ja vuodelle euroa, yhteensä euroa. Perustelut: Liikuntapaikkasuunnitelmassa esitetty hevosurheilu ja koulun liikuntapaikkatarve. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että oli tehty kaksi muutetusta pohjaehdotuksesta tehtyä kannatettua esitystä ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys ja ensin äänestetään Terttu Kuoppalan kannatetun esityksen ja Tiina Mennalan kannatetun esityksen välillä ja tämän jälkeen voittanut esitys vastaan esittelijän muutettu ehdotus. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Puheenjohtaja esitti, että 1. äänestyksessä ne, jotka kannattavat Terttu Kuoppalan esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tiina Mennalan esitystä äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin neljä jaa ääntä (Aarnos, Kuoppala, Lahtinen, Pakkalén), kaksi ei ääntä (Ilmonen, Mennala) ja yksi tyhjä ääni (Komppa). Toisessa äänestyksessä puheenjohtaja esitti, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat ensimmäisessä äänestyksessä voittanutta Terttu Kuoppalan esitystä äänestävät ei. Äänestysehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin viisi jaa ääntä (Aarnos, Ilmonen, Komppa, Mennala, Pakkalén), kaksi ei ääntä (Kuoppala, Lahtinen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän muutettu ehdotus on tullut kunnanhallituksen päätökseksi. Merkittiin, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heidi Nieminen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo

24 Kunnanhallitus KUNNAN VAAKUNAN KÄYTTÖ KOTISEUTUVAAKUNANA Kh 111 Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistys ry on esittänyt kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää ennen kunnan lakkauttamista kunnan vaakunan säilyttämisestä kotiseutuvaakunana, jonka käyttöön yhdistyksellä ja alueen muilla epäpoliittisilla järjestöillä on oikeus. Laki kunnan vaakunasta tuli voimaan vuonna Tämän jälkeen myös maalaiskunnat ryhtyivät hankkimaan oman vaakunan siten, että vaakunanmääräysten siirtyessä kunnallislakiin vuonna 1976 kaikilla maamme kunnilla oli vahvistettu vaakuna. Tämän jälkeen noin 100 vaakunaa on jäänyt pois käytöstä kuntaliitosten vuoksi. Kuntaliitosten yhteydessä on huolehdittava tämän arvokkaan heraldisen perinnön säilymisestä. Kunnan vaakuna on oleellinen osa paikallista identiteettiä ja paikkakunnan omaleimaisuuden yksi ilmentäjä. Koska liitoskuntien kotiseutuyhdistyksillä on keskeinen vastuu paikallisen identiteetin säilymisestä, niiden tulee kantaa huolta myös vaakunatunnuksen käytöstä vastaisuudessakin. Suomen Kotiseutuliitto on tehnyt kaikille kuntaliitoskunnille ja niiden alueella toimiville kotiseutuyhdistyksille esityksen, että lakkautettavan kunnan valtuusto ennen liitosta päättää kunnan vaakunan säilyttämisestä kotiseutuvaakunana, jonka käyttöön kotiseutuyhdistyksillä ja alueen muillakin epäpoliittisilla järjestöillä on oikeus. Liitto tulee ohjaamaan kotiseutuyhdistyksiä vaakunan oikeaan käyttöön. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan vaakuna säilytetään kotiseutuvaakunana kunnan lakkauttamisen jälkeen ja antaa vaakunan käyttöoikeuden Vanhan Korpilahden Kotiseutuyhdistykselle. Hyväksyttiin.

25 Kunnanhallitus TIEDOKSI SAATETTAVAT PÄÄTÖKSET, KIRJEET JA PÖYTÄKIRJAJÄLJENNÖKSET Kh 112 Päätökset - Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt AKK Sports Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisen ilmoituksen tilapäistä melua aiheuttavasta rallikilpailusta ja katsoo, että kilpailu, Neste Rally Oil Finland voidaan järjestää hakemuksen mukaisesti , - Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut päätöksensä ympäristösuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen tarkastamisesta. Kohde sijaitsee Iloniemen alueella ( ) n. 2,5 km kunnan keskustaajamasta itään. Kiinteistö on pinta-alaltaan n. 4,7,ha ja sen omistaa Korpilahden kunta. Ympäristökeskus hyväksyy maaperän puhdistamisen esitetyn ilmoituksen mukaisesti sekä antaa erilliset määräykset. - Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt luonnonsuojelualueen perustamisen alueelle: Sirpan luonto, Korpilahden kunnassa, osalle tilaa Kolmikulma RN:o 44:6, pinta-ala 2,3,ha. Hakijana Sirpa ja Alpo Liikola. - Jyväskylän kaupungin rakennus-ja ympäristölautakunta on hyväksynyt Jyvässeudun Hotelli Lemmikki Oy:n tekemän tarjouksen löytöeläinten hoidon järjestämisestä. Kirjeet - Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen valtuusto sekä maataloustuottajain Keski-Suomen liiton johtokunnan kannanotto hankkeeseen jossa valmistellaan Päijänteen biosfäärialueen perustamista. - Valtiovarainministeriö on asettamassa työryhmää selvittämään kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja kehyskuntien taloudellisia sekä vuorovaikutus- ja kehitystekijöitä koskevaa rakenneselvitystä. - Valtiovarainministeriö pyytää mennessä kirjeessä mainittujen kaupunkien ja kuntien esittämään jäsenensä ja varajäsenensä kyseiseen hankkeeseen. Kutsut - Suomen Kotiseutuliiton 60.valtakunnalliset kotiseutupäivät Raahessa Esityslistat - Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymävaltuusto Pöytäkirjajäljennökset - Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus Keski-Suomen liiton maakuntahallitus Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuusto Jyväskylän koulutuskuntayhtymähallitus Suojarinteen kuntayhtymähallitus

26 Kunnanhallitus Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymähallitus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymähallitus Asiakastyytyväisyysyhteenveto / ISS - ISS:n asiakastyytyväisyysyhteenveto keväältä 2008 /Korpilahden toimipisteet. LIITE nro Vuosikertomukset - Kuntien eläkevakuutuksen vuosikertomus vuodelta Suunnitelmat - Keski-Suomen maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma. Yleiskirjeet - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2008, kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus sekä työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa ja työsuojeluvaltuutetun korvausta koskeva virka-ja työehtosopimus. Lautakuntien pöytäkirjajäljennökset - Perusturvalautakunta: ja Sivistyslautakunta: Tekninen lautakunta: Ympäristölautakunta: Kunnanhallitus päättää - merkitä tietoonsa saatetuksi edellä mainitut kirjeet, päätökset, selvitykset ym. - ettei se käytä otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin ja toimielimien tekemiin päätöksiin - osallistumisesta Suomen Kotiseutuliiton 60.valtakunnallisille kotiseutupäiville Raahessa Hyväksyttiin. Valtiovarainministeriön pyytämään asiantuntijaryhmään esitetään valittavaksi kunnanjohtaja Timo Rusanen ja talouspäällikkö Kaija Kähkönen. Suomen Kotiseutuliiton 60. valtakunnallisille kotiseutupäiville Raaheen lähetetään kunnanhallituksen edustajina Taito Salo ja Veikko Weijo. Merkittiin, että Tiina Mennala poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo

27 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuviranomainen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus VALITUSOSOITUS Kunnanhallituksen päätöksiin, pykälät 98,99,100,101, tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ), pykälät 102,103,105,106,107,108,109,110,111,112 - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista (KvesL 26 ), pykälät Oikaisua haetaan Korpilahden kunnanhallitukselta, osoite: Virastotie 2 PL Korpilahti. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksiantotodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Tiedoksisaantiin sovelletaan, mitä valitusosoituksen kohdalla sanotaan. Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutoksella kirjallisella valituksella Kunnallisvalitus, Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista kirjallisella valituksella lähimmälle hallinto-oikeudelle. Hallintovalitus, Valitusaika 30 päivää.

28 Kunnanhallitus Hallintovalituksen saa tehdä se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta hallintopäätös koskee. Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös muut asianosaiset ja kunnan jäsenet. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ), pykälät - virka- tai työsopimuksen tulkintaa (KvesL 26 ), pykälät - etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 ), pykälät Kunnanhallituksen päätöksistä, pykälien, osalta saa ostaja ja etuostolain 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa myös myyjä hakea muutosta valittamalla (EtuostoL 22 ). Valitusviranomainen Muutosta haetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta, osoite: Raatihuoneenkatu Hämeenlinna. Vaihde Faksi sähköposti hameenlinna.hao@om.fi Valitus voidaan toimittaa hallinto-oikeudelle myös sähköpostina, mutta se on oltava perillä viimeistään viimeisenä valituspäivänä klo mennessä. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

29 Kunnanhallitus Valituskirja Valituskirjassa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, josta valitusaika alkaa. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituskirjan voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävästä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 82 euroa.