BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA. Petri Väisänen Jarkko Salmenoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA. Petri Väisänen Jarkko Salmenoja"

Transkriptio

1 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA Petri Väisänen Jarkko Salmenoja

2 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN KAATOPAIKOILLA JÄTTEEN HAJOAMINEN HAJOAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Jätteen laatu Kosteus Happi Sulfaatti Ravinteet Lämpötila ph Inhiboivat tekijät Mikrobikanta KAASUA TUOTTAVAN HAJOAMISPROSESSIN VAIHEET BIOKAASUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KASVIHUONEVAIKUTUS HAJUHAITAT KASVIVAURIOT KAATOPAIKKAPALOT BIOKAASUN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA BIOKAASUN PASSIIVINEN KÄSITTELY BIOKAASUN AKTIIVINEN KÄSITTELY BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ JA SEN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ BIOKAASUN KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUHANKKEEN VAIHEET HANKESELVITYS TOIMITTAJAN VALINTA LUPIEN HANKKIMINEN...26

3 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 2 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN KAATOPAIKOILLA 1.1 Jätteen hajoaminen Jätteen hajoaminen kaatopaikalla tapahtuu anaerobisten tai aerobisten biologisten ja kemiallisten prosessien kautta. Jätteen orgaanisen aineen biologinen aerobinen hajoaminen vaatii runsaasti happea. Jätetäyttöjen ollessa korkeita ja tiiviitä ei ilmaa pääse virtaamaan jätetäyttöön riittävästi, joten hajoaminen tapahtuu korkeissa ja tiivistetyissä jätetäytöissä pääasiassa anaerobisesti. Pohjois-Suomessa on tutkittu pienillä kaatopaikoilla vallitsevia hajoamisprosesseja (Airiola ja Lakso 1997). Tutkimuksessa oli mukana 15 kaatopaikkaa, joissa kaasun pitoisuuksia mitattiin eri vuodenaikoina. Neljässä tutkimuskaatopaikassa todettiin vallitsevan aerobiset olosuhteet ja neljässä tutkimuskohteessa kaasun koostumus vastasi stabiilin metaanivaiheen koostumusta. Kahdeksassa tutkimuskohteessa muodostui vaihtelevia pitoisuuksia metaania, mutta metaanikäyminen oli häiriintynyt epäedullisten olosuhteiden vuoksi. Aerobisessa kompostoitumistilassa oleville kaatopaikoille yhteistä oli pienen koon lisäksi jätteen olematon tiivistäminen, korkea jätepenger kaatopaikan kokoon verrattuna ja jätetäytön alapuolella oleva pohjavedenpinta. Stabiilissa metaanikäymisvaiheessa olevat kaatopaikat olivat suhteellisen suuria (jätemäärät yli tonnia) ja jätepenkereen korkeudet 8-10 metriä. Kaatopaikat olivat tehokkaasti tiivistettyjä ja peitettyjä. Myös pohjaveden pinnat olivat korkealla jätetäytössä. Jätetäytön syvyyden todettiin vaikuttavan hajoamisprosessiin siten, että pintakerroksissa, jopa kahden metrin syvyyteen, hajoaminen oli aerobista. Hajoamisprosessin metaanin tuottoa tutkittiin myös saman kaatopaikan eri ikäisillä osilla. Todettiin, että metaanin tuotto oli voimakkainta 5-10 vuotta vanhoilla täyttöalueilla ja alhaisinta yli 20 vuotta vanhoilla alueilla. Kaatopaikkakaasun koostumuksessa ei havaittu mitään selkeätä vuodenaikojen vaihtelujen välistä trendiä.

4 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Hajoamiseen vaikuttavat tekijät Jätetäytössä tapahtuvat fysikaalis-kemialliset prosessit ovat riippuvaisia abioottisista tekijöistä. Fysikaalisiin voimiin perustuvat laskeutus, suodattuminen, haihtuminen, diffuusio ja viskositeetti. Kemiallisista prosesseista tärkeimpiä ovat liukeneminen, saostuminen, adsorptio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Painovoiman vaikutuksesta partikkelit ja liuenneet aineet pyrkivät laskeutumaan alaspäin. Nämä voivat kuitenkin suodattua mekaanisesti toisiin partikkeleihin. Jätetäytön tiivistäminen pienentää laskeutumista. Veden viskositeetti pyrkii myös vastustamaan kulkeutumista. Liuenneiden aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio kasvaa ja viskositeetti hidastuu matalissa lämpötiloissa. Tietyt aineet, kuten eräät metallit ja vettä hylkivät orgaaniset kemikaalit adsorboituvat väliaineen pinnalle. Jätetäytössä tällaisia väliaineita ovat mm. orgaaninen aines, savi ja metallikarbonaatit. Jätetäytön kemialliset prosessit liittyvät usein aineiden esiintymiseen eri olomuodoissa. Helppoliukoiset yhdisteet (esim. NaCl) kulkeutuvat suotoveden mukana kun taas niukkaliukoiset (esim. rauta ja öljyt) pidättyvät jätetäyttöön. Metallit voivat saostua anionien kanssa ja muuttua niukkaliukoisiksi. Anaerobisissa olosuhteissa tärkeimmät anionit ovat sulfidit ja karbonaatit. Aerobisissa olosuhteissa saostuminen tapahtuu pääosin hydroksideina, karbonaatteina ja fosfaatteina. Jätetäytön anaerobisissa olosuhteissa aineet pyrkivät yleensä pelkistymään. Hapetus-pelkistysreaktiot ovat tärkeitä myös biologisten prosessien kannalta, koska mikro-organismit tuottavat usein tarvitsemansa energian hapetuspelkistysreaktioiden avulla (Kettunen 1997). Seuraavassa on tarkasteltu kaatopaikan hajoamisprosessia hallitsevia olosuhteita ja abioottisia tekijöitä.

5 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Jätteen laatu Jätteen laadulla on oleellinen merkitys kaatopaikan hajoamisprosessiin. Jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä on myös tärkeä merkitys. Hienojakoisissa ja tiivistetyissä jätemassoissa kosteus jakautuu tasaisemmin ja mikrobiologiselle toiminnalle altistuva pinta-ala on suurempi kuin tiivistämättömissä jätekasoissa. Jätteen anaerobisen hajoamisen aikana syntyvän kaatopaikkakaasun määrää voidaan arvioida esittämällä yksittäiset orgaaniset fraktiot yleisellä kaavalla C a H b O c N d (Tchobanoglous, et al. 1993). Tällöin muodostuvan kaasun kokonaismäärää voidaan arvioida yhtälöllä 1.1, kun oletetaan hajoamisen olevan täydellistä. a b c d CHON a b c d HO 2 4 4a b 2c 3d 4a b+ 2c+ 3d CH + CO + dnh (1.1) Yleisesti yhdyskuntajätteessä oleva orgaaninen aines voidaan jakaa kahteen luokkaan, nopeasti hajoaviin (kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen) ja hitaasti hajoaviin (jopa yli 50 vuotta) (Tchobanoglous, et al. 1993). Nopeasti ja hitaasti biohajoavien jätefraktioiden jaottelu on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Orgaanisen jätteen jaottelu nopeasti ja hitaasti biohajoaviin luokkiin Orgaaninen jätefraktio Nopeasti Biohajoava Hitaasti biohajoava Ruokajäte * Sanomalehtipaperi * Toimistopaperi * Pahvi * Muovi (a Tekstiilit * Kumi * Nahka * Puutarhajäte * (b * (c Puu * (a Muoveja pidetään yleensä biohajoamattomina (b Lehdet ja ruoho. Yleisesti 60 % puutarhajätteestä pidetään nopeasti biohajoavana (c Puumaiset osat puutarhajätteestä

6 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 5 On esitetty (Tchobanoglous, et al. 1993), että 100 kg:ssa normaalikosteudessa olevaa yhdyskuntajätettä nopeasti biohajoavan jätteen osuutta voidaan kuvata kemiallisella kaavalla C 68 H 111 O 50 N, jonka massaosuus on 44,8 kg, ja hitaasti biohajoavan jätteen osuutta kemiallisella kaavalla C 20 H 29 O 9 N, jonka massaosuus on 7,3 kg. Tällöin molekyylisuhteet ovat kaavojen 1.2 ja 1.3 mukaiset. nopeasti biohajoavat jätteet C 68 H 111 O 50 N + 16H 2 O => 35CH CO 2 + NH 3 (1.2) (1741) (288) (560) (1452) (17) hitaasti biohajoavat jätteet C 20 H 29 O 9 N + 9H 2 O => 11CH 4 + 9CO 2 + NH 3 (1.3) (427) (162) (176) (396) (17) Reaktioyhtälöiden perusteella 100 kg normaalikosteudessa olevaa yhdyskuntajätettä tuottaa täydellisessä hajoamisessa kaatopaikkakaasua 46,6 Nm 3. Kaatopaikoissa hajoaminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Likimääräisesti voidaan arvioida yhdyskuntajätetonnin anaerobisessa hajoamisessa syntyvän m 3 kaatopaikkakaasua (Ham ja Barlaz 1989) Kosteus Jätteen kosteudella on ratkaiseva merkitys anaerobisessa hajoamisprosessissa. Kosteuden lisääntyminen lisää kaatopaikkakaasun tuotantoa eksponentiaalisesti vesipitoisuuksien 25 ja 60 % välillä (Christensen ja Kjeldsen 1989). Tutkittaessa suomalaisten kaatopaikkojen jätteen kosteutta, se vaihteli %:n välillä (Ettala et al. 1988).

7 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 6 Jätteen anaerobiseen hajoamiseen kuluu edellisessä kohdassa esitetyn reaktiomallin mukaan vettä 170 l tuhatta kiloa kohti nopeasti biohajoavaa jätettä. Hitaasti biohajoavilla jätteillä vedentarve on tuhatta jätekiloa kohti 380 litraa, eli yhteensä tuhat kiloa yhdyskuntajätettä kuluttaa täydellisessä anaerobisessa hajoamisessa noin 100 litraa vettä. Kaatopaikan vesitaseessa on huomioitava kaatopaikkakaasun mukana poistuva vesimäärä. Likimääräisesti voidaan arvioida yhdyskuntajätetonnin anaerobisessa hajoamisessa syntyvän kaatopaikkakaasun mukana poistuvan vettä 2-6 litraa kaasun vesipitoisuuksien ollessa taulukon 1.2 mukaiset. Taulukko 1.2 Kaatopaikkakaasun vesihöyry- ja hiilidioksidipitoisuuksia (Kalevi 1992) Kaatopaikka Vesihöyry (mg/l) Hiilidioksidi (til. %) Mankkaa, Espoo Kujala, Lahti Vuosaari, Helsinki 2, Tarastenjärvi, Tampere Hervanta, Tampere 2, Happi Anaerobi hajoaminen häiriintyy, jos jätteeseen pääsee happea. Christensen ja Kjeldsen (1989) ovat esittäneet, että metaanibakteerit vaativat alle -330 mv:n redoxpotentiaalin. Jätetäytön sisäisten olosuhteiden tutkimuksissa suomalaisilla kaatopaikoilla on kuitenkin todettu, että kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet voivat olla jopa 50 %, vaikka redox-potentiaalin arvot samoista havaintoputkista mitattuna olivat välillä mv (Ettala 1996). Anaerobisten mikroympäristöjen esiintyminen aerobisissa olosuhteissa voi olla pääsyy metaania tuottavien bakteerien selviytymiseen aerobisissa olosuhteissa (Christensen ja Kjeldsen 1989).

8 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Sulfaatti Sulfaatinpelkistäjä- ja metaanibakteerit kuluttavat etikkahappoa ja vetyä. Sulfaatin esiintyminen pienentää metaanintuotantoa voimakkaasti. Tämä ei johdu sulfaatin toksisesta vaikutuksesta metaanibakteereihin, vaan kilpailusta käytettävissä olevista substraateista (Christensen ja Kjeldsen 1989) Ravinteet Anaerobiseen hajoamiseen tarvitaan myös ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, riittävässä suhteessa orgaaniseen ainekseen. Optimiolosuhteita voidaan kuvata kemiallisen hapenkulutuksen ja ravinteiden suhteella COD Cr :N:P = 100:0,44:0,08. Useimmiten ravinteiden niukkuus ei rajoita kaatopaikan hajoamisprosessia, mutta riittämätön jätteen homogenisointi voi johtaa ravinteettomiin mikroympäristöihin. Kaikkien välttämättömien hivenaineiden, kuten rikin, kalsiumin, magnesiumin, kaliumin, raudan, sinkin, kuparin, koboltin, molybdeenin ja seleenin pitoisuuksien on havaittu olevan riittäviä useimmilla kaatopaikoilla (Christensen ja Kjeldsen 1989). Kaatopaikkojen sisäisessä vedessä ja suotovedessä on tyypillisesti korkea kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus. Typpi esiintyy pääasiassa ammoniumtyppenä. Kaatopaikkojen vesien fosforipitoisuudet ovat kuitenkin hyvin matalat verrattuna yhdyskuntien jätevesiin. Taulukossa 1.3 on esitetty neljän pääkaupunkiseudun kaatopaikan viemäriin johdettavien vesien COD Cr :N:P-suhteet. Taulukon tuloksista nähdään, että ravinnepitoisuudet ovat kemialliseen hapenkulukseen nähden riittäviä. Tuloksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että yleensä kaatopaikan sisäisen veden laatu poikkeaa viemäriin johdettavan veden laadusta.

9 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 8 Taulukko 1.3 Eräiden pääkaupunkiseudun kaatopaikkojen viemäriin johdettavien vesien ominaisuuksia vuosikeskiarvoina Kaatopaikka (vuosi) CODcr N P COD Cr : N : P (mg/l) (mg/l) (mg/l) Ämmässuo (1995) , : 7,36 : 0,04 Vuosaari (1995) , : 27,9 : 0,08 Seutula (1996) , : 22,4 : 0,11 Mankkaa (1995) , : 35,7 : 0, Lämpötila Jätteen anaerobisen hajoamisen nopeus riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Metaanibakteerien mesofiilisen ryhmän optimilämpötila on 40 C:n tienoilla ja termofiilisen ryhmän optimilämpötila on 70 C:n tienoilla (Christensen ja Kjeldsen 1989). Laboratoriokokeissa on todettu metaanin tuotannon nousevan merkittävästi, jopa satakertaiseksi, kun lämpötilaa nostettiin 20:sta 40 C:een (Buivid 1980, Ehrig 1984 ja Scarf 1982 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989). Kaatopaikan sisäisiä olosuhteita tutkittaessa on todettu, että anaerobisessa hajoamistilassa olevien suomalaisten kaatopaikkojen sisäiset lämpötilat vaihtelevat pääasiassa 5-20 C välillä (Airiola ja Lakso 1997, Ettala 1996). Lagerkvist (1986 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989) on verrannut glukoosin aerobisen ja anaerobisen hajoamisen välisiä lämmöntuottoeroja: Glukoosin aerobinen hajoaminen C 6 H 12 O 6 + O 2 => CO 2 + H 2 O + biomassaa + lämpöä (1.4) (kuivapaino) 1 kg 0,64 kg 0,88 kg 0,34 kg 0,40 kg 9300 kj

10 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 9 Glukoosin anaerobinen hajoaminen C 6 H 12 O 6 => CH 4 + CO 2 + biomassaa + lämpöä (1.5) (kuivapaino) 1 kg 0,25 kg 0,69 kg 0,056 kg 632 kj Reaktioyhtälöistä 1.4 ja 1.5 havaitaan, että anaerobinen hajoaminen tuottaa vain 7 % aerobisen hajoamisen tuottamasta reaktiolämmöstä. Kaatopaikan lämpötilojen kohoaminen mesofiiliselle alueelle vaatii korkeaa jätetäyttöä, suurta metaanin tuottoa ja vähäistä jäähdyttävän veden virtaamaa jätetäytön läpi (Christensen ja Kjeldsen 1989) ph Metaanibakteerien toiminnalle optimi ph on 6-8. Jos jokin muu tekijä häiritsee metaanibakteerien toimintaa, niiden vedyn ja etikkahapon muuntaminen hidastuu, vedyn paine nousee ja ph laskee. Tämä johtaa propioni- ja butyyrihapon muodostukseen, joka edelleen johtaa ph:n laskuun ja metaanin tuotanto loppuu. Rakennusjäte ja jätemaat tuovat jätetäyttöön puskurikapasiteettia, joka oleellisesti parantaa jätetäytön pysymistä ph:n optimialueella (Christensen ja Kjeldsen 1989). Sulfaatinpelkistäjäbakteereilla on laajempi toiminta-alue ph:n suhteen (ph 5-pH 9). Jos jätetäytössä on sulfaattia, voivat sulfaatinpelkistäjäbakteerit dominoida metaanibakteereita ja tuottaa hajoamistuloksena hiilidioksidia (Christensen ja Kjeldsen 1989). Kuvassa 1.1 on esitetty metaanintuotto ph:n funktiona, kun bakteerikantana on ollut usean metaanibakteerilajin kokoelma.

11 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 10 Suhteellinen metaanintuotto 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, ,5 5 5, ,5 9 9,5 10 ph Kuva 1.1 Metaanintuotto ph:n funktiona, kun on käytetty usean metaanibakteerilajin yhdistelmää (Christensen ja Kjeldsen 1989) Inhiboivat tekijät Metaania tuottava prosessi on herkkä inhibitiolle. Christensenin ja Kjeldsenin (1989) mukaan metaania tuottavaa prosessia voivat inhiboida - hapen esiintyminen - korkea vedyn osapaine - protoniaktiivisuus - korkea sulfaattipitoisuus - substraattien puute - korkea hiilidioksidipitoisuus - suolaionit - raskasmetallit - orgaaniset yhdisteet. Taulukossa 1.4 on esitetty eräiden tärkeiden kationien vaikutus metaanin tuotantoon.

12 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 11 Taulukko 1.4 Eräiden kationien vaikutus metaanin tuotantoon (McCarty ja McKinney 1961 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989) Parametri Stimuloiva vaikutus (mg/l) Kohtalainen inhibitio (mg/l) Merkittävä inhibitio (mg/l) Natrium Kalium Kalsium Magnesium Kokonaistyppi Mikrobikanta Metaania tuottavat bakteerit ovat herkkiä olosuhteiden muutoksille. Tällöin tarvitaan runsaasti uutta bakteerikantaa kuolleiden tilalle. Bakteerikantoja voidaan lisätä sijoittamalla jätetäyttöön jätevedenpuhdistamojen lietettä tai lisäämällä jätteen joukkoon esim. sellulaasientsyymiä. Laboratoriotutkimuksissa on todettu, että sellulaasinentsyymejä käyttämällä (1 litra/jätetonni) ja suotoveden kierrätyksellä metaaninmuodostus alkoi aikaisemman 6-7 vuoden sijasta 2-3 kuukauden kuluessa. Lisäksi havaittiin metaanin kokonaismäärän kasvavan noin 15 % (Korhola et al. 1994). Leuschner (1989) on todennut, että pelkkä suotoveden kierrätys ei lisännyt merkittävästi metaanin muodostumista yhdyskuntajätteen anaerobisessa hajoamisessa. Parhaiten hajoamisprosessi tehostui, kun prosessiin lisättiin mädätettyä jätevedenpuhdistamolietettä, kalsiumkarbonaattia puskurikapasiteetin lisäämiseksi sekä typpeä ja fosforia.

13 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Kaasua tuottavan hajoamisprosessin vaiheet Kaatopaikan hajoamisprosessi voidaan jakaa teoreettisesti viiteen vaiheeseen: Vaihe 1 Lyhyt aerobinen vaihe välittömästi jätteen läjityksen jälkeen. Helposti hajoava orgaaninen aines hajoaa aerobisesti muodostaen hiilidioksidia. Vaihe 2 Ensimmäinen anaerobinen vaihe, happovaihe, kehittyy välittömästi aerobivaiheen jälkeen. Fermentatiivisten ja asetogeenisten bakteerien toiminta johtaa nopeaan haihtuvien rasvahappojen, hiilidioksidin ja vedyn muodostumiseen. Suotovesi on hapanta ja voi sisältää korkeita pitoisuuksia rasvahappoja, kalsiumia, rautaa, raskasmetalleja ja ammoniakkia. Hydrolyysi ja fermentaatio kuluttavat erityisesti proteiinipitoisia yhdisteitä. Muodostuvan kaasun typpipitoisuus laskee hiilidioksidin ja vedyn muodostuksesta johtuen. Sulfaatin korkea lähtöpitoisuus saattaa hitaasti laskea kun redox-potentiaali pienenee. Sulfaatin pelkistyessä muodostunut sulfidi voi saostaa rautaa, mangaania ja raskasmetalleja, jotka ovat tämän vaiheen alussa liuenneina. Vaihe 3 Seuraavassa anaerobisessa välivaiheessa alkaa metaanibakteerien hidas kasvaminen. Muodostuvan kaasun metaanipitoisuus kasvaa, samalla kun vedyn, hiilidioksidin ja haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet pienenevät. Sulfaatin pelkistyminen jatkuu. Rasvahappojen väheneminen johtaa ph:n ja alkaliteetin nousuun, joka johtaa kalsiumin, raudan, mangaanin ja raskasmetallien liukoisuuden vähenemiseen. Ammoniakkia vapautuu edelleen, koska se ei muunnu anaerobisissa olosuhteissa.

14 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 13 Vaihe 4 Metaanivaiheessa metaanin pitoisuus muodostuvassa kaasussa on melko stabiili, se vaihtelee til.-% välillä. Suuri metaanin muodostuminen pitää haihtuvien rasvahappojen ja vedyn pitoisuudet pieninä. Vaihe 5 Metaanin muodostuminen vähenee helposti biologisesti hajoavan orgaanisen jätteen osuuden pienentyessä. Metaanin muodostumisen ollessa vähäistä, kaasuun siirtyy jälleen typpeä ilmakehästä diffuusion kautta. Jätetäytön yläosaan muodostuu aerobisia alueita sekä alueita, joissa redox-potentiaali on liian korkea metaanin muodostumiselle. Tämä idealisoitu hajoamisketju käsittelee homogenisoitua jätemassaa. Oikean kaatopaikan, jossa on laadun ja iän suhteen heterogeenistä jätettä, hajoamisketju saattaa olla hyvinkin erilainen. Hajoamisketjun ensimmäinen vaihe kestää ainoastaan joitakin päiviä, muiden vaiheiden kesto on kuukausia, vuosia ja vuosikymmeniä riippuen edellä esitetyistä abioottisista tekijöistä ja kaatopaikan olosuhteista, kuten jätteen laadusta ja kaatopaikkatekniikasta. Kuvassa 1.2 on esitetty anaerobisen metaania tuottavan prosessin tärkeimmät vaiheet.

15 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 14 Kaasun koostumus til -% Vaihe N 2 CO 2 CH 2 O 2 H 2 N 2 O 2 Suotovesien pitoisuudet COD VFA (Haihtuvat rasvahapot) ph Fe, Zn Aika Kuva 1.2 Anaerobisen hajoamisen vaiheet Jätteen anaerobisen hajoamisprosessin tärkeimmät vaiheet ovat happovaihe ja metaanivaihe. Taulukossa 1.5 on esitetty kaatopaikan suotoveden tekijöitä, jotka poikkeavat kaatopaikan happo- ja metaanivaiheissa toisistaan. Taulukossa 1.6 on esitetty vastaavasti suotovesien parametrejä, jotka eivät poikkea toisistaan happo- ja metaanivaiheissa. Tuloksia on kerätty useita vuosia yli 15:sta saksalaisesta kaatopaikasta.

16 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 15 Taulukko 1.5 Suotoveden analyysituloksia parametreistä, jotka poikkeavat toisistaan happo- ja metaanivaiheessa (Ehrig 1989) Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Happovaihe Ph 6,1 4,5-7,5 BOD 5 (mg/l) COD (mg/l) BOD 5 /COD 0,58 SO 4 (mg/l) Ca (mg/l) Mg (mg/l) Fe (mg/l) Mn (mg/l) 25 0,3-65 Zn (mg/l) 5 0,1-120 Sr (mg/l) 7 0,5-15 Metaanivaihe PH 8 7,5-9 BOD 5 (mg/l) COD (mg/l) BOD 5 /COD 0,06 SO 4 (mg/l) Ca (mg/l) Mg (mg/l) Fe (mg/l) Mn (mg/l) 0,7 0,03-45 Zn (mg/l) 0,6 0,03-4 Sr (mg/l) 1 0,3-7

17 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 16 Taulukko 1.6 Suotoveden analyysituloksia parametreistä, jotka eivät poikkea toisistaan happo- ja metaanivaiheessa (Ehrig 1989) Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Cl (mg/l) Na (mg/l) K (mg/l) Alkaliteetti (mg CaCO 3 /l) NH4-N (mg/l) Org.N (mg/l) Kok.N (mg/l) NO 3 -N(mg/l) 3 0,1-50 NO 2 -N(mg/l) 0, Kok.P (mg/l) 6 0,1-30 AOX (µg Cl/l) As (µg/l) Cd (µg/l) 6 0,5-140 Co (µg/l) Ni (µg/l) Pb (µg/l) Cr (µg/l) Cu (µg/l) Hg (µg/l) 10 0,2-50 Kylefors ja Lagerkvist (1997) ovat tutkineet happo- ja metaanivaiheen suotovesien poikkeavuutta toisistaan. He havaitsivat, että useammat ominaisuudet ovat riippuvaisia hajoamisen vaiheesta kuin Ehrigin (1989) esittämissä tuloksissa. Kyleforsin ja Lagerkvistin tutkimuksessa happovaiheen suotovedessä oli mm. korkeammat ravinnepitoisuudet (typpi ja fosforiyhdisteet) ja monien alkuaineiden pitoisuudet, kuten natrium ja kalium.

18 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 17 2 BIOKAASUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Biokaasu on merkittävä ongelma ympäristöön päästessään. Globaalisti kaatopaikkojen metaanipäästöt vaikuttavat merkittävästi kasvihuoneilmiöön. Paikallisesti kaatopaikalla hallitsemattomasti virtaava kaasu aiheuttaa hajuhaittoja, kasvivaurioita sekä palo- ja räjähdysvaaran. 2.1 Kasvihuonevaikutus Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Hiilidioksidin määrä on noussut kolminkertaiseksi ja metaanin määrä on kaksinkertaistunut esiteolliseen aikaan verrattuna. Kasvihuoneilmiön seurauksena alailmakehän lämpötila nousee ja yläilmakehän laskee. Kasvihuoneilmiön seurauksia IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan ovat maapallon lämpötilan nousu, merien pinnan nousu, kuivuuskaudet ja tulvat lisääntyvät erialueilla ja keskimääräiset sademäärät kasvavat kierron nopeutuessa. Kuva 2.1 Kasvihuonekaasut päästävät valon sisään, mutta estävät lämmön poistumisen, kuten lasiseinä kasvihuoneessa

19 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 18 Metaanin vaikutus kasvihuonekaasuna on IPPC:n laskentasuosituksen mukaan 21- kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Osa metaanin vaikutuksesta muodostuu suoraan sellaisenaan maapallon lämpösäteilyn pidättämisestä. Metaani vaikuttaa myös epäsuorasti reagoidessaan hydroksyyli-ionien kanssa alailmakehässä muodostaen otsonia (myrkky ja kasvihuonekaasu) ja yläilmakehässä muodostaen vesihöyryä (kasvihuonekaasu). Maaliman laajuisesti metaanin päästöistä 70 % on ihmisen aikaan saamia. Taulukossa 2.1 on esitetty ihmisen aikaan saamien metaanipäästöjen jakautumista Suomessa. Taulukko 2.1 Ihmisen aikaan saamien metaanipäästöjen jakautuminen Suomessa Päästön lähde Osuus % Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus 54 Karjatalous (märehtiminen ja lanta) 38 Energian tuotanto Hajuhaitat Kaatopaikoilla muodostuva biokaasun haju on voimakkaan pistävä. Biokaasu sisältää useita hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Voimakkaasti purkautuva kaatopaikkakaasu saattaa aiheuttaa hajuhaittoja kilometrien etäisyydellä kaatopaikasta. 2.3 Kasvivauriot Hallitsemattomasti purkautuva biokaasu aiheuttaa merkittäviä haittoja kaatopaikan maisemoinnille. Kasvustovauriot aiheutuvat kaatopaikan pinnassa vallitsevista hapettomista olosuhteista. Luontaisesti syvän juuriston kasvattavat puulajit levittävät jätetäytön pinnassa juuristonsa hapekkaaseen pintakerrokseen.

20 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Kaatopaikkapalot Kaatopaikkapalot tuottavat myrkkypilviä aiheuttaen työsuojelullisen ongelman sekä ympäristöhaitan. Kaatopaikoilla palaa usein, keskimäärin 380 paloa vuodessa (Kuopion Yliopisto 1995), joista vaikeasti sammutettavia syväpaloja oli neljännes. Kaatopaikoilla palanut jätemäärä oli keskimäärin tn. Palo saattaa kestää jopa kuukausia, koska kaatopaikoilla on yleensä vaatimaton palovarustus. Palopesäkkeen tukahduttaminen ei onnistu peittomailla, vaan palopesäke on kaivettava auki. Kaatopaikkapaloista vapautuvat furaanit ja dioksiinit ovat supermyrkkyjä, jotka kertyvät ruoan ja hengitysilman kautta ihmisiin ja muodostavat lisäksi ympäristöhaitan. Kaatopaikoilla hallitsemattomasti purkautuva metaani lisää merkittävästi kaatopaikkapalojen vaaraa ja vaikeuttaa palojen sammuttamista. Rakenteisiin ja rakennuksiin kertyvä kaasu aiheuttaa räjähdysvaaran. 3 BIOKAASUN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA Kaatopaikoilla muodostuvasta biokaasusta voidaan biokaasulaitoksella aktiivisesti kerätä talteen suurin osa ja käyttää se hyödyksi energiantuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena. Pienillä kaatopaikoilla, joissa kaasu ei aiheuta turvallisuusriskiä tai haittaa terveydelle, voidaan aktiivisen talteenoton sijaan harkita passiivista kaasun käsittelyä, jolloin kaatopaikan pintakerrokseen luodaan otolliset olosuhteet metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä hapettaville mikro-organismeille. Kaasua kerätään talteen jo yli 1000 kaatopaikalla noin 20 maassa. Suomessa on toiminnassa 10 laitosta ja yhdestoista on rakenteilla Lohjalle. Kaasu hyödynnetään tai poltetaan soihtupolttimissa. Laitosten tuottamat polttoainetehot ovat 1-4 MW, sähkötehot kw ja lämpötehot 1-3 MW.

21 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 20 Kaasun hallinnassa on keskeistä vähentää metaanin ja haisevien yhdisteiden purkautumista ympäristöön niin, ettei kaasusta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Tämä tarkoittaa aktiivista tai passiivista kaasun käsittelyä. Aktiivinen kaasun käsittely sisältää imujärjestelmän, putkistot, biokaasupumppaamon, hyötykäytön tai soihtupolton. Passiivisella kaasun käsittelyllä tarkoitetaan mikroorganismien toimintaan perustuvaa biologista kaasun hapettumista kaatopaikan pintakerroksessa tai erillisissä biosuotimissa. Passiivisen järjestelmän toimivuuteen vaikuttaa oleellisesti lämpötila, jonka tulisi olla yli 10 C. Käsittelytavan valintaan vaikuttaa muodostuvan metaanin määrä: jos kaatopaikka tuottaa metaania runsaasti, esimerkiksi 50 m3/h,ha, on kaasu pumpattava talteen, hyödynnettävä tai poltettava soihtupolttimessa. Jos taas metaanin määrä on alle 10 m3/ha,h ja kokonaismäärä pieni passiivisella kaasun käsittelyllä on mahdollista saavuttaa riittävä päästöjen väheneminen vuositasolla. Hyvin toteutetun kaasun käsittelyn tunnusmerkkejä ovat muun muassa: Kaasusta ei aiheudu palo- ja räjähdysvaaraa Kaatopaikka ei haise Kasvit menestyvät hyvin Kaasu hyödynnetään tai poltetaan hallitusti C lämpötilassa Metaanipäästö ympäristöön on alle 100 ppm 3.1 Biokaasun passiivinen käsittely Passiivinen kaasun käsittely tapahtuu rakentamalla kaatopaikan pintaan kerros tai biosuotimet, jossa mikro-organismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Menetelmä soveltuu käytettäväksi lähinnä pienillä kaatopaikoilla, joissa kaasua muodostuu vähän ja sen aiheuttamat haitat ovat vähäiset. Metaanin mikrobiologiselle hapettumiselle oleelliset tekijät ovat happi, kosteus ja lämpötila. Suomen oloissa menetelmän toimivuutta rajoittaa matala lämpötila

22 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 21 kylminä vuodenaikoina. Tämän vuoksi biosuodin tulisi rakentaa siten, että riittävä lämpötila voidaan ylläpitää myös kylminä vuodenaikoina. Iinatin katopaikalla kaasun passiivinen biologinen käsittelymenetelmä on sovellettavissa kahdella tavalla: rakentamalla koko kaatopaikan pintaan noin 0,5 m biosuodinkerros kompostista (biojäte ja kuori tai jätevesiliete ja kuori) tai rakentamalla tiiviin pintakerroksen alle kaasukaivot ja kaivojen yhteyteen biosuotimet (vrt. kompostiaumat). Lämpiminä vuodenaikoina pinta-kerrokseen rakennettu biosuodinkerros kykenee teoriassa kohtuullisella tehokkuudella hapettamaan kaasun. Kylminä vuodenaikoina parempaan tulokseen voidaan päästä kaasukaivojen tai kaasun purkautumiskohtien yhteyteen rakennetuilla biosuotimilla, joissa lämpötila on kompostoitumisen kautta korkeampi. 3.2 Biokaasun aktiivinen käsittely Kaasu voidaan pumpata jätepenkereestä imukaivojen tai salaojien avulla. Imukaivot soveltuvat vanhoille, korkeille kaatopaikoille ja salaojat uusille sekä matalille kaatopaikoille. Kaasu johdetaan salaojista viettoviemärin tapaan rakennetulla putkistolla biokaasupumppaamolle, joka ylläpitää imujärjestelmässä tarvittavan alipaineen ja korottaa kaasun paineen soihtupolton tai kaasun hyödyntämisen edellyttämälle tasolle. Biokaasupumppaamo on miehittämätön laitos, jonka toimintaa ohjaa ohjelmoitavat logiikat. Automaatio ja instrumentointi soihtupolttovaihtoehdossa sisältää ainoastaan turvallisuuden kannalta välttämättömät toiminnot. Kaasu poltetaan hallitusti soihtupolttimessa 1200 C lämpötilassa tai hyödynnetään energiantuotannossa.

23 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 22 4 BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ JA SEN HYÖDYNTÄMINEN 4.1 Biokaasun energiasisältö Yhdyskuntajätetonnin hajoamisessa muodostuu biokaasua m 3. Kaasun tyypilliset pitoisuudet on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Kaatopaikkakaasun tyypilliset pitoisuudet Komponentti Osuus til.-% Metaani Hiilidioksidi Happi 0-2 Biokaasun energiasisältö muodostuu metaanista, jonka lämpöarvo on 33,810 kj/m 3. Yksi kuutiometri biokaasua sisältää energiaa 4-5 kwh, eli kaksi kuutiota vastaa noin litraa öljyä. Kaasua tuottava anaerobinen hajoaminen alkaa 2-4 vuoden kuluttua jätteen läjittämisestä ja jatkuu useita vuosikymmeniä. Taulukossa 4.2 on esitetty yksinkertaistettu esimerkkilaskelma kaasun tuotannosta (US EPA ensimmäisen kertaluvun malli). Taulukko 4.2 Esimerkkilaskelma kaasun tuotannosta ensimmäisen kertaluvun mallilla Parametri Määrä Kaatopaikan kapasiteetti 1 milj. tn yhdyskuntajätettä Täyttöä jatkunut 5 vuotta Vuosittainen jätemäärä 0,1 milj. tn. Kokonaistäyttöaika 10 vuotta Kaasun tuotto viidentenä vuonna 3.8 milj. m 3 Kokonaiskaasuntuotto kahdenkymmenen vuoden 122 milj. m3 aikana aloittamisesta Kaasun polttoaineteho viidentenä vuonna 2 MW

24 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 23 Kuvassa 4.1 on esitetty erään suomalaisen kaatopaikan biokaasupotentiaali polttoainetehona. Kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1965 ja läjitettävä jätemäärä 1999 on tn vuodessa. Läjitys lopetetaan vuonna 2010, jolloin kokonaisjätemäärä on noin 1,4 milj.tn. BIOKAASUPOTENTIAALI kw Vuosi Kuva 4.1 Biokaasupotentiaaliesimerkki polttoainetehona 4.2 Biokaasun kerääminen ja hyödyntäminen Suomessa kerätään biokaasua jo liki kahdellakymmenellä pumppaamolla. Taulukossa 4.3 on esitetty kaasulaitokset ja niiden toimintaparametrejä.

Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA

Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja Liikenteen ala Rakennustekniikka Kevät 2008 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011

Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Biokaasusta energiaa Pohjois-Pohjanmaalla seminaari 1.11.2011 Ruskon kaatopaikkakaasun hyödyntäminen Johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto (kalvot Kangasniemi & Illikainen) Oulun Jätehuolto Kunnallinen

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus

Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa. Kaj Jansson 3.4.2008 Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus Mittausten rooli vesienkäsittelyprosesseissa Kaj Jansson Kemira Oyj, Oulun Tutkimuskeskus 1 Veden laadun tavoitteet Turvallinen talousvesi Ympäristökuormituksen hallinta jätevedessä Fosfori, kiintoaine,

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

/. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 #

/. / 0* 12 / / ' // 2 / /# * / #. # # # #. # # 3'* * # # ) * # # 4 # # 5 # )+ 5 # 4 * #/. ) ##! #5 *! # *), #. # 4 # ! " ..*. /. / 0* 12 / / ' // 2" / /# * / #. # # # #. # # 3'"* * # # ) * # # 4 # # # )+ # 4 * #/. ) ##! # *! # *), #. # 4 # #/. ) ## * # 6, #. # 4 # #/. ) / ## * / #/ 7 / #/. / #/ 4 # #/ # #//. ) # #/#

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Komposti ja komposti!

Komposti ja komposti! Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti

Lisätiedot

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA,

ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, ERIKOISTAPAUKSET VEDEN KÄSITTELYYN SIVUTUOTTEISTA TEHDYILLÄ RAKEILLA, Kuokkanen, T., Kuokkanen, V., Rämö, J. Rakeistettujen materiaalien ominaisuuksia Kalsiumkarbonaatti, tuhka, verkkosilikaattipohjainen

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012

KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään

IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Erikoistyö Pirjo Korhonen 2010 Metaanin talteenoton tehostaminen uusilla kaatopaikoilla Sisällys

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA

KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Tiina Pekonen KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa

Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille. Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Laboratoriopalvelut biolaitosasiakkaille Biolaitosyhdistys ry 16.11.2012 Novalab Oy/Vera Martomaa Novalab Oy on yksityinen, kotimaisessa omistuksessa oleva ympäristö- ja vesilaboratorio toimipiste Karkkilassa

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

Standardien merkitys jätelainsäädännössä

Standardien merkitys jätelainsäädännössä Standardien merkitys jätelainsäädännössä Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan seminaari SFS:ssä 13.5.2014 11:45-16:15 Malminkatu 34, Helsinki Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013),

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla Satu Maaria Karjalainen SYKE TuKos-hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Oulussa Tausta Osassa turvetuotannon t t valumavesiä puhdistavissa

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla

Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi

Lisätiedot

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi

Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen. Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi 8.4.2014 Edullinen MODHEAT-teknologia pienten materiaalivirtojen kuivaukseen ja edelleen jalostukseen Seminaari 21.11.2014 Hanna Kontturi SFTech Oy Kehittää innovaatioita materiaalitehokkuuden tarpeisiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013

Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Ravinteiden kierrätys ja humus Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari Jokioinen 6.11.2013 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy (ent. VamBio Oy) Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot