BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA. Petri Väisänen Jarkko Salmenoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA. Petri Väisänen Jarkko Salmenoja"

Transkriptio

1 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN JA SEN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA Petri Väisänen Jarkko Salmenoja

2 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN KAATOPAIKOILLA JÄTTEEN HAJOAMINEN HAJOAMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Jätteen laatu Kosteus Happi Sulfaatti Ravinteet Lämpötila ph Inhiboivat tekijät Mikrobikanta KAASUA TUOTTAVAN HAJOAMISPROSESSIN VAIHEET BIOKAASUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KASVIHUONEVAIKUTUS HAJUHAITAT KASVIVAURIOT KAATOPAIKKAPALOT BIOKAASUN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA BIOKAASUN PASSIIVINEN KÄSITTELY BIOKAASUN AKTIIVINEN KÄSITTELY BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ JA SEN HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ BIOKAASUN KERÄÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN BIOKAASUHANKKEEN VAIHEET HANKESELVITYS TOIMITTAJAN VALINTA LUPIEN HANKKIMINEN...26

3 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 2 1 BIOKAASUN MUODOSTUMINEN KAATOPAIKOILLA 1.1 Jätteen hajoaminen Jätteen hajoaminen kaatopaikalla tapahtuu anaerobisten tai aerobisten biologisten ja kemiallisten prosessien kautta. Jätteen orgaanisen aineen biologinen aerobinen hajoaminen vaatii runsaasti happea. Jätetäyttöjen ollessa korkeita ja tiiviitä ei ilmaa pääse virtaamaan jätetäyttöön riittävästi, joten hajoaminen tapahtuu korkeissa ja tiivistetyissä jätetäytöissä pääasiassa anaerobisesti. Pohjois-Suomessa on tutkittu pienillä kaatopaikoilla vallitsevia hajoamisprosesseja (Airiola ja Lakso 1997). Tutkimuksessa oli mukana 15 kaatopaikkaa, joissa kaasun pitoisuuksia mitattiin eri vuodenaikoina. Neljässä tutkimuskaatopaikassa todettiin vallitsevan aerobiset olosuhteet ja neljässä tutkimuskohteessa kaasun koostumus vastasi stabiilin metaanivaiheen koostumusta. Kahdeksassa tutkimuskohteessa muodostui vaihtelevia pitoisuuksia metaania, mutta metaanikäyminen oli häiriintynyt epäedullisten olosuhteiden vuoksi. Aerobisessa kompostoitumistilassa oleville kaatopaikoille yhteistä oli pienen koon lisäksi jätteen olematon tiivistäminen, korkea jätepenger kaatopaikan kokoon verrattuna ja jätetäytön alapuolella oleva pohjavedenpinta. Stabiilissa metaanikäymisvaiheessa olevat kaatopaikat olivat suhteellisen suuria (jätemäärät yli tonnia) ja jätepenkereen korkeudet 8-10 metriä. Kaatopaikat olivat tehokkaasti tiivistettyjä ja peitettyjä. Myös pohjaveden pinnat olivat korkealla jätetäytössä. Jätetäytön syvyyden todettiin vaikuttavan hajoamisprosessiin siten, että pintakerroksissa, jopa kahden metrin syvyyteen, hajoaminen oli aerobista. Hajoamisprosessin metaanin tuottoa tutkittiin myös saman kaatopaikan eri ikäisillä osilla. Todettiin, että metaanin tuotto oli voimakkainta 5-10 vuotta vanhoilla täyttöalueilla ja alhaisinta yli 20 vuotta vanhoilla alueilla. Kaatopaikkakaasun koostumuksessa ei havaittu mitään selkeätä vuodenaikojen vaihtelujen välistä trendiä.

4 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Hajoamiseen vaikuttavat tekijät Jätetäytössä tapahtuvat fysikaalis-kemialliset prosessit ovat riippuvaisia abioottisista tekijöistä. Fysikaalisiin voimiin perustuvat laskeutus, suodattuminen, haihtuminen, diffuusio ja viskositeetti. Kemiallisista prosesseista tärkeimpiä ovat liukeneminen, saostuminen, adsorptio ja hapetus-pelkistysreaktiot. Painovoiman vaikutuksesta partikkelit ja liuenneet aineet pyrkivät laskeutumaan alaspäin. Nämä voivat kuitenkin suodattua mekaanisesti toisiin partikkeleihin. Jätetäytön tiivistäminen pienentää laskeutumista. Veden viskositeetti pyrkii myös vastustamaan kulkeutumista. Liuenneiden aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan diffuusion vaikutuksesta. Diffuusio kasvaa ja viskositeetti hidastuu matalissa lämpötiloissa. Tietyt aineet, kuten eräät metallit ja vettä hylkivät orgaaniset kemikaalit adsorboituvat väliaineen pinnalle. Jätetäytössä tällaisia väliaineita ovat mm. orgaaninen aines, savi ja metallikarbonaatit. Jätetäytön kemialliset prosessit liittyvät usein aineiden esiintymiseen eri olomuodoissa. Helppoliukoiset yhdisteet (esim. NaCl) kulkeutuvat suotoveden mukana kun taas niukkaliukoiset (esim. rauta ja öljyt) pidättyvät jätetäyttöön. Metallit voivat saostua anionien kanssa ja muuttua niukkaliukoisiksi. Anaerobisissa olosuhteissa tärkeimmät anionit ovat sulfidit ja karbonaatit. Aerobisissa olosuhteissa saostuminen tapahtuu pääosin hydroksideina, karbonaatteina ja fosfaatteina. Jätetäytön anaerobisissa olosuhteissa aineet pyrkivät yleensä pelkistymään. Hapetus-pelkistysreaktiot ovat tärkeitä myös biologisten prosessien kannalta, koska mikro-organismit tuottavat usein tarvitsemansa energian hapetuspelkistysreaktioiden avulla (Kettunen 1997). Seuraavassa on tarkasteltu kaatopaikan hajoamisprosessia hallitsevia olosuhteita ja abioottisia tekijöitä.

5 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Jätteen laatu Jätteen laadulla on oleellinen merkitys kaatopaikan hajoamisprosessiin. Jätteen tiivistämisellä ja peittämisellä on myös tärkeä merkitys. Hienojakoisissa ja tiivistetyissä jätemassoissa kosteus jakautuu tasaisemmin ja mikrobiologiselle toiminnalle altistuva pinta-ala on suurempi kuin tiivistämättömissä jätekasoissa. Jätteen anaerobisen hajoamisen aikana syntyvän kaatopaikkakaasun määrää voidaan arvioida esittämällä yksittäiset orgaaniset fraktiot yleisellä kaavalla C a H b O c N d (Tchobanoglous, et al. 1993). Tällöin muodostuvan kaasun kokonaismäärää voidaan arvioida yhtälöllä 1.1, kun oletetaan hajoamisen olevan täydellistä. a b c d CHON a b c d HO 2 4 4a b 2c 3d 4a b+ 2c+ 3d CH + CO + dnh (1.1) Yleisesti yhdyskuntajätteessä oleva orgaaninen aines voidaan jakaa kahteen luokkaan, nopeasti hajoaviin (kolmesta kuukaudesta viiteen vuoteen) ja hitaasti hajoaviin (jopa yli 50 vuotta) (Tchobanoglous, et al. 1993). Nopeasti ja hitaasti biohajoavien jätefraktioiden jaottelu on esitetty taulukossa 1.1. Taulukko 1.1 Orgaanisen jätteen jaottelu nopeasti ja hitaasti biohajoaviin luokkiin Orgaaninen jätefraktio Nopeasti Biohajoava Hitaasti biohajoava Ruokajäte * Sanomalehtipaperi * Toimistopaperi * Pahvi * Muovi (a Tekstiilit * Kumi * Nahka * Puutarhajäte * (b * (c Puu * (a Muoveja pidetään yleensä biohajoamattomina (b Lehdet ja ruoho. Yleisesti 60 % puutarhajätteestä pidetään nopeasti biohajoavana (c Puumaiset osat puutarhajätteestä

6 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 5 On esitetty (Tchobanoglous, et al. 1993), että 100 kg:ssa normaalikosteudessa olevaa yhdyskuntajätettä nopeasti biohajoavan jätteen osuutta voidaan kuvata kemiallisella kaavalla C 68 H 111 O 50 N, jonka massaosuus on 44,8 kg, ja hitaasti biohajoavan jätteen osuutta kemiallisella kaavalla C 20 H 29 O 9 N, jonka massaosuus on 7,3 kg. Tällöin molekyylisuhteet ovat kaavojen 1.2 ja 1.3 mukaiset. nopeasti biohajoavat jätteet C 68 H 111 O 50 N + 16H 2 O => 35CH CO 2 + NH 3 (1.2) (1741) (288) (560) (1452) (17) hitaasti biohajoavat jätteet C 20 H 29 O 9 N + 9H 2 O => 11CH 4 + 9CO 2 + NH 3 (1.3) (427) (162) (176) (396) (17) Reaktioyhtälöiden perusteella 100 kg normaalikosteudessa olevaa yhdyskuntajätettä tuottaa täydellisessä hajoamisessa kaatopaikkakaasua 46,6 Nm 3. Kaatopaikoissa hajoaminen ei kuitenkaan ole täydellistä. Likimääräisesti voidaan arvioida yhdyskuntajätetonnin anaerobisessa hajoamisessa syntyvän m 3 kaatopaikkakaasua (Ham ja Barlaz 1989) Kosteus Jätteen kosteudella on ratkaiseva merkitys anaerobisessa hajoamisprosessissa. Kosteuden lisääntyminen lisää kaatopaikkakaasun tuotantoa eksponentiaalisesti vesipitoisuuksien 25 ja 60 % välillä (Christensen ja Kjeldsen 1989). Tutkittaessa suomalaisten kaatopaikkojen jätteen kosteutta, se vaihteli %:n välillä (Ettala et al. 1988).

7 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 6 Jätteen anaerobiseen hajoamiseen kuluu edellisessä kohdassa esitetyn reaktiomallin mukaan vettä 170 l tuhatta kiloa kohti nopeasti biohajoavaa jätettä. Hitaasti biohajoavilla jätteillä vedentarve on tuhatta jätekiloa kohti 380 litraa, eli yhteensä tuhat kiloa yhdyskuntajätettä kuluttaa täydellisessä anaerobisessa hajoamisessa noin 100 litraa vettä. Kaatopaikan vesitaseessa on huomioitava kaatopaikkakaasun mukana poistuva vesimäärä. Likimääräisesti voidaan arvioida yhdyskuntajätetonnin anaerobisessa hajoamisessa syntyvän kaatopaikkakaasun mukana poistuvan vettä 2-6 litraa kaasun vesipitoisuuksien ollessa taulukon 1.2 mukaiset. Taulukko 1.2 Kaatopaikkakaasun vesihöyry- ja hiilidioksidipitoisuuksia (Kalevi 1992) Kaatopaikka Vesihöyry (mg/l) Hiilidioksidi (til. %) Mankkaa, Espoo Kujala, Lahti Vuosaari, Helsinki 2, Tarastenjärvi, Tampere Hervanta, Tampere 2, Happi Anaerobi hajoaminen häiriintyy, jos jätteeseen pääsee happea. Christensen ja Kjeldsen (1989) ovat esittäneet, että metaanibakteerit vaativat alle -330 mv:n redoxpotentiaalin. Jätetäytön sisäisten olosuhteiden tutkimuksissa suomalaisilla kaatopaikoilla on kuitenkin todettu, että kaatopaikkakaasun metaanipitoisuudet voivat olla jopa 50 %, vaikka redox-potentiaalin arvot samoista havaintoputkista mitattuna olivat välillä mv (Ettala 1996). Anaerobisten mikroympäristöjen esiintyminen aerobisissa olosuhteissa voi olla pääsyy metaania tuottavien bakteerien selviytymiseen aerobisissa olosuhteissa (Christensen ja Kjeldsen 1989).

8 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Sulfaatti Sulfaatinpelkistäjä- ja metaanibakteerit kuluttavat etikkahappoa ja vetyä. Sulfaatin esiintyminen pienentää metaanintuotantoa voimakkaasti. Tämä ei johdu sulfaatin toksisesta vaikutuksesta metaanibakteereihin, vaan kilpailusta käytettävissä olevista substraateista (Christensen ja Kjeldsen 1989) Ravinteet Anaerobiseen hajoamiseen tarvitaan myös ravinteita, erityisesti typpeä ja fosforia, riittävässä suhteessa orgaaniseen ainekseen. Optimiolosuhteita voidaan kuvata kemiallisen hapenkulutuksen ja ravinteiden suhteella COD Cr :N:P = 100:0,44:0,08. Useimmiten ravinteiden niukkuus ei rajoita kaatopaikan hajoamisprosessia, mutta riittämätön jätteen homogenisointi voi johtaa ravinteettomiin mikroympäristöihin. Kaikkien välttämättömien hivenaineiden, kuten rikin, kalsiumin, magnesiumin, kaliumin, raudan, sinkin, kuparin, koboltin, molybdeenin ja seleenin pitoisuuksien on havaittu olevan riittäviä useimmilla kaatopaikoilla (Christensen ja Kjeldsen 1989). Kaatopaikkojen sisäisessä vedessä ja suotovedessä on tyypillisesti korkea kemiallinen hapenkulutus ja typpipitoisuus. Typpi esiintyy pääasiassa ammoniumtyppenä. Kaatopaikkojen vesien fosforipitoisuudet ovat kuitenkin hyvin matalat verrattuna yhdyskuntien jätevesiin. Taulukossa 1.3 on esitetty neljän pääkaupunkiseudun kaatopaikan viemäriin johdettavien vesien COD Cr :N:P-suhteet. Taulukon tuloksista nähdään, että ravinnepitoisuudet ovat kemialliseen hapenkulukseen nähden riittäviä. Tuloksia arvioitaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että yleensä kaatopaikan sisäisen veden laatu poikkeaa viemäriin johdettavan veden laadusta.

9 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 8 Taulukko 1.3 Eräiden pääkaupunkiseudun kaatopaikkojen viemäriin johdettavien vesien ominaisuuksia vuosikeskiarvoina Kaatopaikka (vuosi) CODcr N P COD Cr : N : P (mg/l) (mg/l) (mg/l) Ämmässuo (1995) , : 7,36 : 0,04 Vuosaari (1995) , : 27,9 : 0,08 Seutula (1996) , : 22,4 : 0,11 Mankkaa (1995) , : 35,7 : 0, Lämpötila Jätteen anaerobisen hajoamisen nopeus riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Metaanibakteerien mesofiilisen ryhmän optimilämpötila on 40 C:n tienoilla ja termofiilisen ryhmän optimilämpötila on 70 C:n tienoilla (Christensen ja Kjeldsen 1989). Laboratoriokokeissa on todettu metaanin tuotannon nousevan merkittävästi, jopa satakertaiseksi, kun lämpötilaa nostettiin 20:sta 40 C:een (Buivid 1980, Ehrig 1984 ja Scarf 1982 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989). Kaatopaikan sisäisiä olosuhteita tutkittaessa on todettu, että anaerobisessa hajoamistilassa olevien suomalaisten kaatopaikkojen sisäiset lämpötilat vaihtelevat pääasiassa 5-20 C välillä (Airiola ja Lakso 1997, Ettala 1996). Lagerkvist (1986 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989) on verrannut glukoosin aerobisen ja anaerobisen hajoamisen välisiä lämmöntuottoeroja: Glukoosin aerobinen hajoaminen C 6 H 12 O 6 + O 2 => CO 2 + H 2 O + biomassaa + lämpöä (1.4) (kuivapaino) 1 kg 0,64 kg 0,88 kg 0,34 kg 0,40 kg 9300 kj

10 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 9 Glukoosin anaerobinen hajoaminen C 6 H 12 O 6 => CH 4 + CO 2 + biomassaa + lämpöä (1.5) (kuivapaino) 1 kg 0,25 kg 0,69 kg 0,056 kg 632 kj Reaktioyhtälöistä 1.4 ja 1.5 havaitaan, että anaerobinen hajoaminen tuottaa vain 7 % aerobisen hajoamisen tuottamasta reaktiolämmöstä. Kaatopaikan lämpötilojen kohoaminen mesofiiliselle alueelle vaatii korkeaa jätetäyttöä, suurta metaanin tuottoa ja vähäistä jäähdyttävän veden virtaamaa jätetäytön läpi (Christensen ja Kjeldsen 1989) ph Metaanibakteerien toiminnalle optimi ph on 6-8. Jos jokin muu tekijä häiritsee metaanibakteerien toimintaa, niiden vedyn ja etikkahapon muuntaminen hidastuu, vedyn paine nousee ja ph laskee. Tämä johtaa propioni- ja butyyrihapon muodostukseen, joka edelleen johtaa ph:n laskuun ja metaanin tuotanto loppuu. Rakennusjäte ja jätemaat tuovat jätetäyttöön puskurikapasiteettia, joka oleellisesti parantaa jätetäytön pysymistä ph:n optimialueella (Christensen ja Kjeldsen 1989). Sulfaatinpelkistäjäbakteereilla on laajempi toiminta-alue ph:n suhteen (ph 5-pH 9). Jos jätetäytössä on sulfaattia, voivat sulfaatinpelkistäjäbakteerit dominoida metaanibakteereita ja tuottaa hajoamistuloksena hiilidioksidia (Christensen ja Kjeldsen 1989). Kuvassa 1.1 on esitetty metaanintuotto ph:n funktiona, kun bakteerikantana on ollut usean metaanibakteerilajin kokoelma.

11 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 10 Suhteellinen metaanintuotto 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, ,5 5 5, ,5 9 9,5 10 ph Kuva 1.1 Metaanintuotto ph:n funktiona, kun on käytetty usean metaanibakteerilajin yhdistelmää (Christensen ja Kjeldsen 1989) Inhiboivat tekijät Metaania tuottava prosessi on herkkä inhibitiolle. Christensenin ja Kjeldsenin (1989) mukaan metaania tuottavaa prosessia voivat inhiboida - hapen esiintyminen - korkea vedyn osapaine - protoniaktiivisuus - korkea sulfaattipitoisuus - substraattien puute - korkea hiilidioksidipitoisuus - suolaionit - raskasmetallit - orgaaniset yhdisteet. Taulukossa 1.4 on esitetty eräiden tärkeiden kationien vaikutus metaanin tuotantoon.

12 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 11 Taulukko 1.4 Eräiden kationien vaikutus metaanin tuotantoon (McCarty ja McKinney 1961 ref. Christensen ja Kjeldsen 1989) Parametri Stimuloiva vaikutus (mg/l) Kohtalainen inhibitio (mg/l) Merkittävä inhibitio (mg/l) Natrium Kalium Kalsium Magnesium Kokonaistyppi Mikrobikanta Metaania tuottavat bakteerit ovat herkkiä olosuhteiden muutoksille. Tällöin tarvitaan runsaasti uutta bakteerikantaa kuolleiden tilalle. Bakteerikantoja voidaan lisätä sijoittamalla jätetäyttöön jätevedenpuhdistamojen lietettä tai lisäämällä jätteen joukkoon esim. sellulaasientsyymiä. Laboratoriotutkimuksissa on todettu, että sellulaasinentsyymejä käyttämällä (1 litra/jätetonni) ja suotoveden kierrätyksellä metaaninmuodostus alkoi aikaisemman 6-7 vuoden sijasta 2-3 kuukauden kuluessa. Lisäksi havaittiin metaanin kokonaismäärän kasvavan noin 15 % (Korhola et al. 1994). Leuschner (1989) on todennut, että pelkkä suotoveden kierrätys ei lisännyt merkittävästi metaanin muodostumista yhdyskuntajätteen anaerobisessa hajoamisessa. Parhaiten hajoamisprosessi tehostui, kun prosessiin lisättiin mädätettyä jätevedenpuhdistamolietettä, kalsiumkarbonaattia puskurikapasiteetin lisäämiseksi sekä typpeä ja fosforia.

13 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Kaasua tuottavan hajoamisprosessin vaiheet Kaatopaikan hajoamisprosessi voidaan jakaa teoreettisesti viiteen vaiheeseen: Vaihe 1 Lyhyt aerobinen vaihe välittömästi jätteen läjityksen jälkeen. Helposti hajoava orgaaninen aines hajoaa aerobisesti muodostaen hiilidioksidia. Vaihe 2 Ensimmäinen anaerobinen vaihe, happovaihe, kehittyy välittömästi aerobivaiheen jälkeen. Fermentatiivisten ja asetogeenisten bakteerien toiminta johtaa nopeaan haihtuvien rasvahappojen, hiilidioksidin ja vedyn muodostumiseen. Suotovesi on hapanta ja voi sisältää korkeita pitoisuuksia rasvahappoja, kalsiumia, rautaa, raskasmetalleja ja ammoniakkia. Hydrolyysi ja fermentaatio kuluttavat erityisesti proteiinipitoisia yhdisteitä. Muodostuvan kaasun typpipitoisuus laskee hiilidioksidin ja vedyn muodostuksesta johtuen. Sulfaatin korkea lähtöpitoisuus saattaa hitaasti laskea kun redox-potentiaali pienenee. Sulfaatin pelkistyessä muodostunut sulfidi voi saostaa rautaa, mangaania ja raskasmetalleja, jotka ovat tämän vaiheen alussa liuenneina. Vaihe 3 Seuraavassa anaerobisessa välivaiheessa alkaa metaanibakteerien hidas kasvaminen. Muodostuvan kaasun metaanipitoisuus kasvaa, samalla kun vedyn, hiilidioksidin ja haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet pienenevät. Sulfaatin pelkistyminen jatkuu. Rasvahappojen väheneminen johtaa ph:n ja alkaliteetin nousuun, joka johtaa kalsiumin, raudan, mangaanin ja raskasmetallien liukoisuuden vähenemiseen. Ammoniakkia vapautuu edelleen, koska se ei muunnu anaerobisissa olosuhteissa.

14 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 13 Vaihe 4 Metaanivaiheessa metaanin pitoisuus muodostuvassa kaasussa on melko stabiili, se vaihtelee til.-% välillä. Suuri metaanin muodostuminen pitää haihtuvien rasvahappojen ja vedyn pitoisuudet pieninä. Vaihe 5 Metaanin muodostuminen vähenee helposti biologisesti hajoavan orgaanisen jätteen osuuden pienentyessä. Metaanin muodostumisen ollessa vähäistä, kaasuun siirtyy jälleen typpeä ilmakehästä diffuusion kautta. Jätetäytön yläosaan muodostuu aerobisia alueita sekä alueita, joissa redox-potentiaali on liian korkea metaanin muodostumiselle. Tämä idealisoitu hajoamisketju käsittelee homogenisoitua jätemassaa. Oikean kaatopaikan, jossa on laadun ja iän suhteen heterogeenistä jätettä, hajoamisketju saattaa olla hyvinkin erilainen. Hajoamisketjun ensimmäinen vaihe kestää ainoastaan joitakin päiviä, muiden vaiheiden kesto on kuukausia, vuosia ja vuosikymmeniä riippuen edellä esitetyistä abioottisista tekijöistä ja kaatopaikan olosuhteista, kuten jätteen laadusta ja kaatopaikkatekniikasta. Kuvassa 1.2 on esitetty anaerobisen metaania tuottavan prosessin tärkeimmät vaiheet.

15 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 14 Kaasun koostumus til -% Vaihe N 2 CO 2 CH 2 O 2 H 2 N 2 O 2 Suotovesien pitoisuudet COD VFA (Haihtuvat rasvahapot) ph Fe, Zn Aika Kuva 1.2 Anaerobisen hajoamisen vaiheet Jätteen anaerobisen hajoamisprosessin tärkeimmät vaiheet ovat happovaihe ja metaanivaihe. Taulukossa 1.5 on esitetty kaatopaikan suotoveden tekijöitä, jotka poikkeavat kaatopaikan happo- ja metaanivaiheissa toisistaan. Taulukossa 1.6 on esitetty vastaavasti suotovesien parametrejä, jotka eivät poikkea toisistaan happo- ja metaanivaiheissa. Tuloksia on kerätty useita vuosia yli 15:sta saksalaisesta kaatopaikasta.

16 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 15 Taulukko 1.5 Suotoveden analyysituloksia parametreistä, jotka poikkeavat toisistaan happo- ja metaanivaiheessa (Ehrig 1989) Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Happovaihe Ph 6,1 4,5-7,5 BOD 5 (mg/l) COD (mg/l) BOD 5 /COD 0,58 SO 4 (mg/l) Ca (mg/l) Mg (mg/l) Fe (mg/l) Mn (mg/l) 25 0,3-65 Zn (mg/l) 5 0,1-120 Sr (mg/l) 7 0,5-15 Metaanivaihe PH 8 7,5-9 BOD 5 (mg/l) COD (mg/l) BOD 5 /COD 0,06 SO 4 (mg/l) Ca (mg/l) Mg (mg/l) Fe (mg/l) Mn (mg/l) 0,7 0,03-45 Zn (mg/l) 0,6 0,03-4 Sr (mg/l) 1 0,3-7

17 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 16 Taulukko 1.6 Suotoveden analyysituloksia parametreistä, jotka eivät poikkea toisistaan happo- ja metaanivaiheessa (Ehrig 1989) Parametri Keskiarvo Vaihteluväli Cl (mg/l) Na (mg/l) K (mg/l) Alkaliteetti (mg CaCO 3 /l) NH4-N (mg/l) Org.N (mg/l) Kok.N (mg/l) NO 3 -N(mg/l) 3 0,1-50 NO 2 -N(mg/l) 0, Kok.P (mg/l) 6 0,1-30 AOX (µg Cl/l) As (µg/l) Cd (µg/l) 6 0,5-140 Co (µg/l) Ni (µg/l) Pb (µg/l) Cr (µg/l) Cu (µg/l) Hg (µg/l) 10 0,2-50 Kylefors ja Lagerkvist (1997) ovat tutkineet happo- ja metaanivaiheen suotovesien poikkeavuutta toisistaan. He havaitsivat, että useammat ominaisuudet ovat riippuvaisia hajoamisen vaiheesta kuin Ehrigin (1989) esittämissä tuloksissa. Kyleforsin ja Lagerkvistin tutkimuksessa happovaiheen suotovedessä oli mm. korkeammat ravinnepitoisuudet (typpi ja fosforiyhdisteet) ja monien alkuaineiden pitoisuudet, kuten natrium ja kalium.

18 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 17 2 BIOKAASUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Biokaasu on merkittävä ongelma ympäristöön päästessään. Globaalisti kaatopaikkojen metaanipäästöt vaikuttavat merkittävästi kasvihuoneilmiöön. Paikallisesti kaatopaikalla hallitsemattomasti virtaava kaasu aiheuttaa hajuhaittoja, kasvivaurioita sekä palo- ja räjähdysvaaran. 2.1 Kasvihuonevaikutus Tärkeimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ) ja dityppioksidi (N 2 O). Hiilidioksidin määrä on noussut kolminkertaiseksi ja metaanin määrä on kaksinkertaistunut esiteolliseen aikaan verrattuna. Kasvihuoneilmiön seurauksena alailmakehän lämpötila nousee ja yläilmakehän laskee. Kasvihuoneilmiön seurauksia IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) mukaan ovat maapallon lämpötilan nousu, merien pinnan nousu, kuivuuskaudet ja tulvat lisääntyvät erialueilla ja keskimääräiset sademäärät kasvavat kierron nopeutuessa. Kuva 2.1 Kasvihuonekaasut päästävät valon sisään, mutta estävät lämmön poistumisen, kuten lasiseinä kasvihuoneessa

19 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 18 Metaanin vaikutus kasvihuonekaasuna on IPPC:n laskentasuosituksen mukaan 21- kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Osa metaanin vaikutuksesta muodostuu suoraan sellaisenaan maapallon lämpösäteilyn pidättämisestä. Metaani vaikuttaa myös epäsuorasti reagoidessaan hydroksyyli-ionien kanssa alailmakehässä muodostaen otsonia (myrkky ja kasvihuonekaasu) ja yläilmakehässä muodostaen vesihöyryä (kasvihuonekaasu). Maaliman laajuisesti metaanin päästöistä 70 % on ihmisen aikaan saamia. Taulukossa 2.1 on esitetty ihmisen aikaan saamien metaanipäästöjen jakautumista Suomessa. Taulukko 2.1 Ihmisen aikaan saamien metaanipäästöjen jakautuminen Suomessa Päästön lähde Osuus % Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus 54 Karjatalous (märehtiminen ja lanta) 38 Energian tuotanto Hajuhaitat Kaatopaikoilla muodostuva biokaasun haju on voimakkaan pistävä. Biokaasu sisältää useita hajua aiheuttavia rikki-, kloori- ja fluoriyhdisteitä. Voimakkaasti purkautuva kaatopaikkakaasu saattaa aiheuttaa hajuhaittoja kilometrien etäisyydellä kaatopaikasta. 2.3 Kasvivauriot Hallitsemattomasti purkautuva biokaasu aiheuttaa merkittäviä haittoja kaatopaikan maisemoinnille. Kasvustovauriot aiheutuvat kaatopaikan pinnassa vallitsevista hapettomista olosuhteista. Luontaisesti syvän juuriston kasvattavat puulajit levittävät jätetäytön pinnassa juuristonsa hapekkaaseen pintakerrokseen.

20 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely Kaatopaikkapalot Kaatopaikkapalot tuottavat myrkkypilviä aiheuttaen työsuojelullisen ongelman sekä ympäristöhaitan. Kaatopaikoilla palaa usein, keskimäärin 380 paloa vuodessa (Kuopion Yliopisto 1995), joista vaikeasti sammutettavia syväpaloja oli neljännes. Kaatopaikoilla palanut jätemäärä oli keskimäärin tn. Palo saattaa kestää jopa kuukausia, koska kaatopaikoilla on yleensä vaatimaton palovarustus. Palopesäkkeen tukahduttaminen ei onnistu peittomailla, vaan palopesäke on kaivettava auki. Kaatopaikkapaloista vapautuvat furaanit ja dioksiinit ovat supermyrkkyjä, jotka kertyvät ruoan ja hengitysilman kautta ihmisiin ja muodostavat lisäksi ympäristöhaitan. Kaatopaikoilla hallitsemattomasti purkautuva metaani lisää merkittävästi kaatopaikkapalojen vaaraa ja vaikeuttaa palojen sammuttamista. Rakenteisiin ja rakennuksiin kertyvä kaasu aiheuttaa räjähdysvaaran. 3 BIOKAASUN HALLITTU KÄSITTELY KAATOPAIKOILLA Kaatopaikoilla muodostuvasta biokaasusta voidaan biokaasulaitoksella aktiivisesti kerätä talteen suurin osa ja käyttää se hyödyksi energiantuotannossa tai ajoneuvopolttoaineena. Pienillä kaatopaikoilla, joissa kaasu ei aiheuta turvallisuusriskiä tai haittaa terveydelle, voidaan aktiivisen talteenoton sijaan harkita passiivista kaasun käsittelyä, jolloin kaatopaikan pintakerrokseen luodaan otolliset olosuhteet metaania ja haisevia rikkiyhdisteitä hapettaville mikro-organismeille. Kaasua kerätään talteen jo yli 1000 kaatopaikalla noin 20 maassa. Suomessa on toiminnassa 10 laitosta ja yhdestoista on rakenteilla Lohjalle. Kaasu hyödynnetään tai poltetaan soihtupolttimissa. Laitosten tuottamat polttoainetehot ovat 1-4 MW, sähkötehot kw ja lämpötehot 1-3 MW.

21 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 20 Kaasun hallinnassa on keskeistä vähentää metaanin ja haisevien yhdisteiden purkautumista ympäristöön niin, ettei kaasusta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Tämä tarkoittaa aktiivista tai passiivista kaasun käsittelyä. Aktiivinen kaasun käsittely sisältää imujärjestelmän, putkistot, biokaasupumppaamon, hyötykäytön tai soihtupolton. Passiivisella kaasun käsittelyllä tarkoitetaan mikroorganismien toimintaan perustuvaa biologista kaasun hapettumista kaatopaikan pintakerroksessa tai erillisissä biosuotimissa. Passiivisen järjestelmän toimivuuteen vaikuttaa oleellisesti lämpötila, jonka tulisi olla yli 10 C. Käsittelytavan valintaan vaikuttaa muodostuvan metaanin määrä: jos kaatopaikka tuottaa metaania runsaasti, esimerkiksi 50 m3/h,ha, on kaasu pumpattava talteen, hyödynnettävä tai poltettava soihtupolttimessa. Jos taas metaanin määrä on alle 10 m3/ha,h ja kokonaismäärä pieni passiivisella kaasun käsittelyllä on mahdollista saavuttaa riittävä päästöjen väheneminen vuositasolla. Hyvin toteutetun kaasun käsittelyn tunnusmerkkejä ovat muun muassa: Kaasusta ei aiheudu palo- ja räjähdysvaaraa Kaatopaikka ei haise Kasvit menestyvät hyvin Kaasu hyödynnetään tai poltetaan hallitusti C lämpötilassa Metaanipäästö ympäristöön on alle 100 ppm 3.1 Biokaasun passiivinen käsittely Passiivinen kaasun käsittely tapahtuu rakentamalla kaatopaikan pintaan kerros tai biosuotimet, jossa mikro-organismit hapettavat metaania ja haisevia kaasuyhdisteitä. Menetelmä soveltuu käytettäväksi lähinnä pienillä kaatopaikoilla, joissa kaasua muodostuu vähän ja sen aiheuttamat haitat ovat vähäiset. Metaanin mikrobiologiselle hapettumiselle oleelliset tekijät ovat happi, kosteus ja lämpötila. Suomen oloissa menetelmän toimivuutta rajoittaa matala lämpötila

22 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 21 kylminä vuodenaikoina. Tämän vuoksi biosuodin tulisi rakentaa siten, että riittävä lämpötila voidaan ylläpitää myös kylminä vuodenaikoina. Iinatin katopaikalla kaasun passiivinen biologinen käsittelymenetelmä on sovellettavissa kahdella tavalla: rakentamalla koko kaatopaikan pintaan noin 0,5 m biosuodinkerros kompostista (biojäte ja kuori tai jätevesiliete ja kuori) tai rakentamalla tiiviin pintakerroksen alle kaasukaivot ja kaivojen yhteyteen biosuotimet (vrt. kompostiaumat). Lämpiminä vuodenaikoina pinta-kerrokseen rakennettu biosuodinkerros kykenee teoriassa kohtuullisella tehokkuudella hapettamaan kaasun. Kylminä vuodenaikoina parempaan tulokseen voidaan päästä kaasukaivojen tai kaasun purkautumiskohtien yhteyteen rakennetuilla biosuotimilla, joissa lämpötila on kompostoitumisen kautta korkeampi. 3.2 Biokaasun aktiivinen käsittely Kaasu voidaan pumpata jätepenkereestä imukaivojen tai salaojien avulla. Imukaivot soveltuvat vanhoille, korkeille kaatopaikoille ja salaojat uusille sekä matalille kaatopaikoille. Kaasu johdetaan salaojista viettoviemärin tapaan rakennetulla putkistolla biokaasupumppaamolle, joka ylläpitää imujärjestelmässä tarvittavan alipaineen ja korottaa kaasun paineen soihtupolton tai kaasun hyödyntämisen edellyttämälle tasolle. Biokaasupumppaamo on miehittämätön laitos, jonka toimintaa ohjaa ohjelmoitavat logiikat. Automaatio ja instrumentointi soihtupolttovaihtoehdossa sisältää ainoastaan turvallisuuden kannalta välttämättömät toiminnot. Kaasu poltetaan hallitusti soihtupolttimessa 1200 C lämpötilassa tai hyödynnetään energiantuotannossa.

23 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 22 4 BIOKAASUN ENERGIASISÄLTÖ JA SEN HYÖDYNTÄMINEN 4.1 Biokaasun energiasisältö Yhdyskuntajätetonnin hajoamisessa muodostuu biokaasua m 3. Kaasun tyypilliset pitoisuudet on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1 Kaatopaikkakaasun tyypilliset pitoisuudet Komponentti Osuus til.-% Metaani Hiilidioksidi Happi 0-2 Biokaasun energiasisältö muodostuu metaanista, jonka lämpöarvo on 33,810 kj/m 3. Yksi kuutiometri biokaasua sisältää energiaa 4-5 kwh, eli kaksi kuutiota vastaa noin litraa öljyä. Kaasua tuottava anaerobinen hajoaminen alkaa 2-4 vuoden kuluttua jätteen läjittämisestä ja jatkuu useita vuosikymmeniä. Taulukossa 4.2 on esitetty yksinkertaistettu esimerkkilaskelma kaasun tuotannosta (US EPA ensimmäisen kertaluvun malli). Taulukko 4.2 Esimerkkilaskelma kaasun tuotannosta ensimmäisen kertaluvun mallilla Parametri Määrä Kaatopaikan kapasiteetti 1 milj. tn yhdyskuntajätettä Täyttöä jatkunut 5 vuotta Vuosittainen jätemäärä 0,1 milj. tn. Kokonaistäyttöaika 10 vuotta Kaasun tuotto viidentenä vuonna 3.8 milj. m 3 Kokonaiskaasuntuotto kahdenkymmenen vuoden 122 milj. m3 aikana aloittamisesta Kaasun polttoaineteho viidentenä vuonna 2 MW

24 Kaatopaikkakaasun hallittu käsittely 23 Kuvassa 4.1 on esitetty erään suomalaisen kaatopaikan biokaasupotentiaali polttoainetehona. Kaatopaikka on ollut käytössä vuodesta 1965 ja läjitettävä jätemäärä 1999 on tn vuodessa. Läjitys lopetetaan vuonna 2010, jolloin kokonaisjätemäärä on noin 1,4 milj.tn. BIOKAASUPOTENTIAALI kw Vuosi Kuva 4.1 Biokaasupotentiaaliesimerkki polttoainetehona 4.2 Biokaasun kerääminen ja hyödyntäminen Suomessa kerätään biokaasua jo liki kahdellakymmenellä pumppaamolla. Taulukossa 4.3 on esitetty kaasulaitokset ja niiden toimintaparametrejä.

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA

Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Joni Heikkinen MAJASAAREN JÄTEKESKUKSEN BIOKAASUN HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja Liikenteen ala Rakennustekniikka Kevät 2008 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen TAUSTA JA SISÄLTÖ Selvitys polttolaitosten savukaasupesureiden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Lupahakemuksen täydennys

Lupahakemuksen täydennys Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi

LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin Markus Kannala Järvipooliseminaari,Hulevedet 23.8.2005, Kuopio Hulevesien käsittelymenetelmät Huleveden laatu Erilaiset käsittelymenetelmät

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? Pekka Sojakka Etelä-Savon ELY-keskus MIKSI JÄRVI SAIRASTUU? MIKÄ ON KOTIJÄRVENI TILA? PÄÄTEEMA: REHEVÖITYMINEN KÄSITTEET REHEVÖITYMINEN(eutrofoituminen) -REHEVÖITYMINEN on yksi LIKAANTUMISEN ja PILAANTUMISEN

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA

KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma Tiina Pekonen KAATOPAIKKAKAASUJEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN KORVENMÄEN KAATOPAIKALLA Työn tarkastajat: Professori,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n.

EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% LANTA-ANALYYSI. Markku Siljander. Näyte 001 Ei sis. Zeolit-Egoa Sekoitusaika n. Sammonkatu 8, Oulu p. 08-514 5600 Suomen Ympäristöpalvelu on osa Ahma Insinöörit konsernia EI SISÄLLÄ ZEOLIITTI-AMALSIIMIÄ 50% seos CaCo3 50% Markku Siljander Lautatarhankatu 23 86300 Oulainen Näyte 001

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari 15.11.2010 Lohja Hankkeen historiaa Suunnittelu käynnistettiin jo 2008, maanrakennustöihin päästiin

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja

Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu

Lisätiedot

Energiatehokkuuden analysointi

Energiatehokkuuden analysointi Liite 2 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Energiatehokkuuden analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja-

Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Ympäristökelpoisuustyön tulokset ehdotus uusiksi MARA:n raja- Lauri Äystö, SYKE/KTK Neuvottelupäivä MARA- ja MASA-asetuksista 22.11.2016 Ympäristökelpoisuus:Nykyiset MARA-rajaarvot Pysyvän jätteen kaatopaikan

Lisätiedot

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin

Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Haitallisten aineiden vaikutuksista kaloihin Pekka J. Vuorinen Kalan altistumiseen vaikuttavia tekijöitä... Kalan fysiologia ja anatomia Vaihtolämpöisyys, poikilotermia Kidushengitys hengitys, ionisäätely

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT

SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT SUVILAHTI: Kaasulaitoksen alueen kunnostus alkaa! Kari Koponen, FT Suvilahden teollinen historia Alueen teollinen historia alkoi 1909 1910-1973 Hiilikaasun tuotanto kaasu-ja koksihiilestä 1974-1987 kaupunkikaasua

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013

Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2013 Joni Virtanen Pietarsaari 2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 5 3.2 Pintavesien

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot