OULUNKAAREN YTAKE-HANKE LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 OULUNKAAREN YTAKE-HANKE LOPPURAPORTTI Maaliskuu 2005 Pentti Laamanen Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistoiminnan kehittäminen Simon, Kuivaniemen, Iin, Yli-Iin, Haukiputaan, Ylikiimingin, Utajärven ja Vaalan kunnissa sekä Pudasjärven kaupungissa.

2 ii

3 Tiivistelmä: Oulunkaaren YTAKE-hankkeen loppuraportissa esitetään kunnallisen ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan käynnistämisestä Kuivaniemen, Simon, Iin, Yli-Iin, Haukiputaan, Utajärven ja Vaalan kunnissa sekä Pudasjärven kaupungissa. Yhteistoimintahankkeen suunnittelu aloitettiin joulukuussa 2003 ja YTAKE-hanke toteutettiin Rahoitus on tullut sosiaali- ja terveysministeriöltä sekä hankkeeseen osallistuneilta kunnilta. Hankkeen isäntänä on toiminut Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä. Hankkeessa on ollut mukana myös Ylikiimingin kunta, joka on aloittanut vuonna 2005 yhteistoiminnan Oulun seudulla, eikä ole enää mukana Oulunkaaren yhteistoiminnan suunnittelussa. Yhteistoiminnalla tavoitellaan erikoisosaamisen ja asiantuntemuksen lisäämistä, sekä asiakkaiden parempaa ja koko alueella tasapuolisempaa palvelua. Tavoitteena on myös työyhteisön kehittäminen sekä yhteisen suunnittelu- ja arviointikäytännön luominen. Tavoitteisiin pääsemiseksi esitetään nykyiseen toimintaan seuraavia muutoksia: 1) yhteistoimintaalueelle muodostetaan yksi yhteinen ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun viranomaispalvelut tuottava hallintoyksikkö joka organisoi ja johtaa toimintaa ja 2) henkilöstöresursseja lisätään niiltä osin, kun niissä on huomattavaa vajausta. YTAKE-hankkeen selvityksissä todettiin ympäristöterveydenhuollon henkilöresursseissa merkittävää vajausta Haukiputaalla, Pudasjärvellä ja Vaalassa. Vajaus koskee elintarvikevalvonnan ja terveydensuojelun resursseja, mutta eläinlääkintähuollon resurssit katsottiin riittäviksi. Ympäristönsuojelutoimessa selvää resurssivajausta todettiin Simon, Kuivaniemen sekä Vaalan kunnissa ja lisäksi Pudasjärven kaupungissa. Henkilöstöä suunnitellaan lisättäväksi noin kahdella henkilötyövuodella vuoden 2004 tasosta. Tällöin yhteisessä kahdeksan kunnan toimintayksikössä tulisi olemaan 15 viranhaltijaa. Hankkeen ohjausryhmä esittää hallintomalliksi kahta vaihtoehtoa. Ensisijaisena vaihtoehtona pidetään vastuukuntamallia (keskuskuntamalli), jossa palvelut tuottava organisaatio sijoitetaan yhden kunnan organisaation yhteyteen. Tähän kuntaan perustetaan lautakunta, jonka jäsenet valitaan yhteistoiminta-alueen kunnista. Vastuukunta palkkaa henkilöstön ja tuottaa palvelut kaikkiin kuntiin. Hallinnosta, tuotettavista palveluista sekä kustannusten jaosta tehdään kuntien kesken sopimus. Toisena hallintovaihtoehtona esitetään kuntayhtymämallia, joka eroaa vastuukuntamallista siten, että yhteinen organisaatio muodostettaisiin osakaskuntien perustamaan kuntayhtymään. Kuntayhtymä palkkaisi viranhaltijat ja tuottaisi palvelut kunnille. Kummassakin vaihtoehdossa suunnitellaan hallinnon keskittämistä, mutta käytännön toimipaikat jäisivät edelleen hajautetusti peruskuntiin. Suunnitellun yhteistoiminta-alueen kahdeksassa kunnassa ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun vuodelle 2004 budjetoidut nettomenot olivat euroa. Yhteistoiminta henkilöstölisäyksineen lisäisi nettomenoja n. 8 %. Nettomenojen kasvua hillitsee se, että yrityksiltä alettaisiin periä ympäristöterveydenhuollon säännöllisestä valvonnasta valvontamaksuja n euroa vuodessa. Yhteistoiminta esitetään käynnistettäväksi vuoden 2006 alussa. Tämä aikataulu edellyttää, että kunnat tekevät päätöksensä yhteistoimintaan osallistumisesta viimeistään kesällä Yhteisen organisaation pystyttäminen tulisi aloittaa viimeistään neljä kuukautta ennen aiottua käytännön yhteistoiminnan aloittamista. iii

4 Sisällysluettelo Sivu 1. Johdanto Hankesuunnitelma ja hankkeen tavoite Ohjausryhmä ja viranhaltijatyöryhmät Lainsäädännöllinen tausta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Valtioneuvoston periaatepäätös elint.valv. kehittämisestä 5 2. Nykytilan kuvaus Yleistietoja Oulunkaaren YTAKE-alueen kunnista Kuntien lähtökohtia YTAKE-hankkeeseen Kuntien hallinto-organisaatiot ja kuntien välinen yhteistyö Ympäristönsuojelu Ympäristöterveydenhuolto Päätöksenteko ja delegointi Henkilöstö Henkilöresurssit Pätevyysvaatimukset ja virassa oleva henkilöstö Tehtäväkentän kuvaus Eläinlääkintähuolto Muu ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Tiedonhallinta, suunnittelu ja kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto Ympäristönsuojelu Toteutunut toiminta Eläinlääkintähuolto Terveydensuojelu ja elintarvikevalvonta Ympäristönsuojelu Kustannukset Yhteenveto kustannuksista Matkoihin käytetty työaika ja matkakustannukset Ulkopuolisten palvelujen ostot Maksulliset palvelut ja viranomaisen taksat Resurssien riittävyys Eläinlääkintähuollon resurssit Ympäristöterveydenhuollon resurssitilanne Elintarvikevalvonnan resurssit Terveydensuojelun kokonaisresurssitarpeen arviointi Ympäristönsuojelun resurssitarpeen arviointi Toiminnan kehittämistarpeet Ympäristöterveydenhuollon kehittämistarpeet Ympäristönsuojelun kehittämistarpeet Toiminnan kehittämisen ja yhteistoiminnan vaihtoehdot Yhteistoiminnan tavoitteet ja lähtökohdat Sopimusperusteinen yhteistoiminnan malli Vastuukuntamalli (keskuskuntamalli) 47 iv

5 3.4 Kuntayhtymämalli Yhteistoimintavaihtoehdot henkilöstö- ja kust. muutoksineen Vaihtoehto 1. Sopimusperusteinen yhteistoiminta Vaihtoehdot 2 ja 2A Vaihtoehto 3 A Muut yhteistoimintavaihtoehdot Yhteistoimintavaihtoehtojen vertailu Eri vaihtoehtojen toteuttamismahdollisuudet Yhteistoiminnan vaikutus kuntien muuhun organisaatioon Kustannusvaikutukset Yhteistoiminnan vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun Arviointi toiminnan kehittämisessä Arvioinnin tarve ja tavoite Ympäristöterveydenhuollon arviointihankesuunnitelma Ohjausryhmän esitys kunnille ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminnan aloittamisesta Yhteistoiminnan osapuolet Yhteistoiminnan organisointi ja hallintomallit Henkilöresurssit ja yhteistoiminta käytännön tasolla Kustannukset Toteuttamistoimenpiteet ja aikataulu 64 Lähdeluettelo Liite 1. Ympäristöterveydenhuollon valvontakohteet ja työajan käyttö v Liite 2. Vaihtoehtolaskelmat v

6 vi

7 1. Johdanto 1.1 Hankesuunnitelma ja hankkeen tavoite Oulunkaaren YTAKE-hankkeen valmistelu käynnistyi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän kuuden jäsenkunnan ja Vaalan kunnan ympäristöterveydenhuollon viranhaltijoiden yhteisissä neuvotteluissa, jotka pidettiin Iissä joulukuussa 2003 ja tammikuussa Näissä neuvotteluissa todettiin, että erityisesti ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvonnan ja terveysvalvonnan osa-alueilla tarvittaisiin kuntien välistä yhteistoimintaa palvelujen järjestämisen ja kehittämisen turvaamiseksi. Todettiin myös, että kuntien ympäristönsuojelutoimessa on vastaavan tarve kehittää yhteistoimintaa kuntien välillä. Neuvotteluissa todettiin lisäksi, että valtioneuvoston lokakuussa 2003 antama periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä on samansuuntainen kuntien yhteistoimintapyrkimysten kanssa. Viranhaltijatyöryhmässä valmisteltiin tammikuussa 2004 Sosiaali- ja terveysministeriölle rahoitushakemus Oulunkaaren seutukunnan osallistumisesta ministeriön käynnistämään valtakunnalliseen ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kehittämiskokeiluun (=YTAKE). Tämä rahoitushakemus, joka on samalla myös YTAKE-hankesuunnitelma, hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa 6. helmikuuta Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hakemuksen perusteella hankkeelle rahoitusta tekemällään päätöksellä Loppuosa hankkeen :n kustannuksista katetaan kuntien viranhaltijoiden laskennallisilla työpanoksilla ( ) sekä kuntien maksuosuuksilla ( ). Hankesuunnitelmassa sekä sosiaali- ja terveysministeriön rahoituspäätöksessä hankkeen tavoite kuvataan seuraavasti: Hankkeen tavoitteena on selvittää ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palvelujen järjestämistä kuntien kesken seutukuntatasolla. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen ja seudullisen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikön luominen Oulunkaaren seutukuntaan mukaan lukien Vaalan kunta. Hankkeen tuloksena syntyy valmius muodostaa seudullinen ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö sekä selvitys ympäristönsuojelun mahdollisesta liittämisestä samaan organisaatioon. Hankkeeseen osallistuminen hyväksyttiin seutukunnan kuntien ja Vaalan kunnan kunnanhallituksissa kesällä Ennen hankkeen käynnistymistä myös Haukiputaan ja Simon kunnat halusivat lähteä mukaan Oulunkaaren YTAKE-hankkeeseen. Hankkeeseen lähtivät näin ollen mukaan seuraavat yhdeksän kuntaa: Simo, Kuivaniemi, Ii, Yli-Ii, Haukipudas, Pudasjärvi, Ylikiiminki, Utajärvi ja Vaala. Oulunkaaren seutukunta palkkasi hankkeen vetäjäksi Pudasjärveltä ympäristönsuojelusihteeri Pentti Laamasen, joka aloitti tässä tehtävässä elokuun 2004 alussa. Ministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan hanke päättyy maaliskuun 2005 lopussa, johon mennessä hankkeen loppuraportin tulee olla valmis.

8 1.2 Ohjausryhmä ja viranhaltijatyöryhmät Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, joka valvoo ja johtaa projektin etenemistä. Oulunkaaren seutukunnan esityksestä jokainen projektiin osallistuva kunta on nimennyt ohjausryhmään kaksi jäsentä, joista toinen on luottamushenkilöjäsen ja toinen viranhaltijajäsen. Lisäksi ohjausryhmään kuuluvat ministeriön edustajat, jotka toimivat hankkeen valvojina, sekä kokeiluhankkeen seurantaryhmän edustaja. Ohjausryhmään on kutsuttu myös Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston edustajat. Ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Kuivaniemen kunta Pekka Koskela, sosiaalilautakunnan pj Jouko Lantiainen, sosiaali- ja terveystoimenjohtaja, vs. Urpo Suvanto Vaalan kunta Kaija Hanni, perusturvalautakunnan puheenjohtaja Terttu Karjalainen, peruspalvelujohtaja Haukiputaan kunta Pertti Similä, perusturvalautak. jäsen Tapio Kangas, hallintopäällikkö Yli-Iin kunta Maarit Niva, sos. ja terveystoimen johtaja Maija-Liisa Kanniala Ylikiimingin kunta Jouko Karjalainen, kh:n puheenjohtaja Kaarina Daavittila, kunnanjohtaja Pudasjärven kaupunki Reijo Talala, valvontalautakunnan pj Leila Ruuskanen, terveystarkastaja Iin kunta Hannes Hekkala, perusturvalautak. pj Heikki Haukkamaa, eläinlääkäri. Utajärven kunta Maire Ahopelto, peruspalvelujohtaja Aino Savolainen, kunnanhallituksen jäsen Simon kunta Soili Honkanen, vastaava lääkäri Hilkka Blomster, sos.lautakunnan jäsen Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä Oulun lääninhallitus Kirsti Ylitalo, erityisasiantuntija Antti Nurminen, läänineläinlääkäri Raisa Romppanen, lääninelintarviketarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terv.huollon tuotevalvontakeskus Jari Keinänen, ylitarkastaja Matti Karuvaara, ylitarkastaja Kauppa- ja teollisuusministeriö Leena Mannonen, kaupallinen neuvos Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa: , , sekä Puheenjohtajana on toiminut Pekka Koskela ja varapuheenjohtajana Hannes Hekkala. Esittelijänä ja sihteerinä ohjausryhmässä on toiminut projektipäällikkö Pentti Laamanen. 2

9 Viranhaltijatyöryhmät YTAKE-hankkeen valmistelua, tiedonkeräystä, yhteistoiminnan suunnittelua ja muita yhteistoimintaan liittyviä asioita on käsitelty viranhaltijatyöryhmissä, jotka ovat kokoontuneet vuoden 2004 alusta lähtien hankkeen loppuun mennessä 11 kertaa. Kokouksia on pidetty kaikkien viranhaltijaryhmien yhteisinä kokouksina, sekä erikseen ympäristösihteereiden, eläinlääkäreiden ja terveystarkastajien kesken. Kokouksia on pidetty seuraavasti: Kokousaika viranhaltijaryhmä kokouspaikka läsnäolijoita kaikki Ii kaikki Ii kaikki Ii kaikki Ylikiiminki kaikki Ii ymp. sihteerit Utajärvi eläinlääkärit Oulu terv.tarkastajat Oulu kaikki Kuivaniemi eläinlääkärit Oulu kaikki Pudasjärvi Lainsäädännöllinen tausta Ympäristöterveydenhuolto Lainsäädäntö edellyttää, että kunnalla on lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, joka huolehtii ympäristöterveydenhuollon tehtävistä kunnan alueella. Tehtävien hoitamisesta voidaan myös sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentän keskeisimmät osa-alueet ovat: Terveydensuojelu Eläinlääkintähuolto Elintarvike ja kulutustavaravalvonta Näillä osa-alueilla tehtävät eroavat selvästi toisistaan ja kullakin on oma erityislainsäädäntönsä. Terveydensuojelun tavoitteena on yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen. Tehtävänä on ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Periaatteena on yksilön ja väestön terveyden edistäminen vaikuttamalla elinympäristöön vaikuttavan toiminnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Kunnan on huolehdittava alueellaan terveydensuojelusta sekä siihen liittyvästä tiedottamisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta. (TsL, 1-3.) Kunnan terveydensuojelutehtäviin luetaan myös tupakkalain tarkoittamat toimenpiteet, joilla pyritään tupakointia vähentämällä ehkäisemään niiden terveysvaarojen ja -haittojen syntymistä, joita tupakointi aiheuttaa tai joiden syntymisalttiutta se lisää (TupakkaL, 1 ). 3

10 Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten terveyden ja sairauksien hoitamiseksi. Lisäksi tehtäviin kuuluu sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestäminen, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi. Eläinlääkintähuollossa on huolehdittava myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä eläintenpitoon liittyvästä terveydellisestä valvonnasta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Kunnan tehtäväksi säädetty lihan- ja maidontarkastus luetaan myös eläinlääkintähuollon tehtäviin. Elintarvikevalvonnasta on säädetty elintarvikelainsäädännössä, jota sovelletaan kuluttajille ja suurtalouksille tarkoitettuihin elintarvikkeisiin. Tavoitteena on elintarvikkeiden terveydellisen laadun turvaaminen sekä kuluttajan suojaaminen terveyshaitoilta sekä taloudellisilta tappioilta (EL, 1-2 ). Lisäksi pyritään turvaamaan totuudenmukaisen ja riittävä tiedonsaanti elintarvikkeista. Eläinperäisistä elintarvikkeista on säädetty erillinen hygienialainsäädäntö, jolla pyritään turvaamaan eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu sekä estämään tartuntojen leviäminen eläimistä ihmisiin. Lakia sovelletaan paitsi elintarviketuotantoon, myös maasta vietävien tai maahan tuotavien elintarvikkeiden valvontaan ja tarkastukseen. (HygL, 1-2.) Tammikuussa 2004 uudistettu laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta koskee kulutustavaroita, joita elinkeinonharjoittaja valmistaa, pitää kaupan, myy tai muutoin elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa, tuo maahan tai vie maasta. Lisäksi laki koskee kuluttajapalveluksia, joita tarjotaan, suoritetaan, pidetään kaupan, myydään tai muutoin luovutetaan. Lain piiriin kuuluvat sellaiset tavarat ja palvelut, joita käytetään yksityiseen kulutukseen. Tarkoituksena on terveys- ja omaisuusvaarojen estäminen. Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa lain noudattamista Ympäristönsuojelu Kunnan yleinen ympäristönsuojelutehtävä on määritelty laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta seuraavasti: Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö (YSHalL, 3 ). Kunnan ympäristönsuojelutehtävä ilmenee käytännössä ja myös ympäristönsuojelun hallintolain perusteella kaksijakoisena (ks. Mansikkamäki 2004, 7, 15): 1. Yleissuunnittelu ja ympäristönsuojelun huomioiminen kunnan toiminnassa, joita johtaa kunnanhallitus (YSHalL, 4 ). 2. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät, joita hoitaa kunnan määräämä toimielin, jona ei voi olla kunnanhallitus (YSHalL, 5 ). Tehtävänä on mm. lupa- ja valvontaviranomaisena toimiminen, ympäristön tilan seuranta, tiedottaminen, neuvonta ja ympäristökasvatus. Viranomaistehtävistä osa on tarkasti laeilla säädeltyjä (esim. lupa- ja valvonta-asiat) ja osa vain yleisellä tasolla säädeltyjä (esim. ympäristön tilan seuranta ja neuvonta). Tämä jättää kunnille laajan liikkumavaran siihen kuinka paljon ympäristönsuojeluun käytetään resursseja. Koko kunnallista ympäristönsuojelua koskee yleinen tavoite, jonka mukaan tulee edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Kunnan ympäristönsuojeluroolin kaksijakoisuudesta seuraa se, ettei kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kokonaan vastata kaikista kunnan ympäristönsuojeluasioista. Viranomaisen rooli on usein toimia tiedottavana, selvityksiä tekevänä, neuvottelevana ym. asioihin vaikuttavana yhteistyöosapuolena. Toisaalta viranomainen toimii täysin itsenäisesti tehdessään ympäristönsuojelun viranomaispäätöksiä. 4

11 Keskeisimmät ympäristönsuojelua ohjaavat säädökset on koottu vuonna 2000 annettuun ympäristönsuojelulakiin. Kunnallisessa ympäristönsuojelussa usein sovellettavaa lainsäädäntöä on myös mm. jätelaissa, vesilaissa, maa-aineslaissa ja luonnonsuojelulaissa Valtioneuvoston periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen elintarvikevalvonnan kehittämisestä (MMM 2003 b). Päätöksellä pyritään vahvistamaan paikallista elintarvikevalvontaa, säilyttämään elintarviketurvallisuuden korkea taso Suomessa ja turvaamaan asiakkaille (yrittäjät, kuluttajat) samantasoiset palvelut eri osissa maata. Viime aikojen lainsäädäntötyössä periaatepäätöksen vaikutus näkyy siten, että säädöksiä uudistetaan sen edellyttämällä tavalla. Kunnallisen elintarvikevalvonnan keskeiset kehittämistoimet ovat Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan seuraavat (MMM 2003 b, 6-8): - Kuntien vastuulla oleva valvonta järjestetään seudullisiin valvontayksiköihin, joita perustetaan koko maahan kpl. Tämä edellyttää nykyisten valvontayksiköiden yhdistämistä alueellisiksi organisaatioiksi. - Valvontayksiköiltä edellytetään kirjallisen valvontasuunnitelman ja kirjallisen laatujärjestelmän laatimista. - Valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta säädetään elintarvikealan toimijoille maksulliseksi. Esitetyn aikataulun mukaan elintarvikevalvontaa koskeva lainsäädäntö järjestetään periaatepäätöksen mukaiseksi kolmen vuoden kuluessa. Periaatepäätöksen mukaan muuta ympäristöterveydenhuoltoa ei eroteta elintarvikevalvonnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa koko ympäristöterveydenhuollon organisoimista seudullisiksi yksiköiksi. Kuntia ohjataan muodostamaan seudulliset valvontayksiköt kolmen vuoden kuluessa periaatepäätöksen antamisesta ja sen jälkeen yhteistyöstä säädetään tarvittaessa lailla. Kuntien välisen yhteistyön kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ns. YTAKE-hankkeita, joiden avulla alueellista yhteistoimintaa kehitetään ja kokeillaan. Valtioneuvoston periaatepäätöstä elintarvikevalvonnan kehittämiseksi perustellaan mm. sillä että valvontaa hoitavat yksiköt ovat pieniä ja toimivat hajallaan. Valvonnan kehittämisestä ja ohjauksesta on puuttunut selkeä ja yhtenäinen ote ja lisäksi voimavaroja on kunnissa 1990-luvun aikana vähennetty. Perustelujen mukaan pienten yksiköiden mahdollisuus vastata tekniikan kehittymisestä, kulutustapojen muutoksista ja uudistuvasta ylikansallisesta lainsäädännöstä johtuviin sekä elintarvikkeiden turvallisuutta uhkaaviin haasteisiin on heikko. (MMM 2003 a, 5-6.) Oulunkaaren YTAKE-hankealueen kunnissa on myös tunnistettu edellä mainitut toiminnan kehittämistarpeet ja kehittämisen esteet. Hankkeella pyritään toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja uudelleenorganisointiin niistä lähtökohdista, jotka on mainittu valtioneuvoston periaatepäätöksessä. 5

12 2 Nykytilan kuvaus 2.1 Yleistietoja Oulunkaaren YTAKE-alueen kunnista Oulunkaaren YTAKE-hankkeessa on mukana yhdeksän kuntaa, joissa oli vuoden 2003 lopussa yhteensä asukasta. Väestöltään suurimmassa kunnassa Haukiputaalla on asukkaita ja asukasluvun odotetaan tilastokeskuksen arvion mukaan kasvan siellä asukkaalla vuodessa. Asukasluku kasvaa selvästi myös Iissä, ja sen lisäksi Ylikiimingin väestökehitys näyttää lievää kasvua. Muissa kunnissa väestö on vähenemässä, mutta koko alueen yhteenlaskettu asukasluku on lisääntymässä, ja vuonna 2025 se on tilastokeskuksen laskelmien mukaan Väestö on keskittynyt rannikkoseudulle sekä jonkin verran Oulunjokivarteen sekä Pudasjärvelle, ja tämä keskittyminen näyttää jatkuvan. (Tilastokeskus 2004.) Hankealueen kuntien maapinta-ala on yhteensä km2, josta suurimman kunnan Pudasjärven osuus on n. 40 %. Haukipudas ja Ii ovat pinta-alaltaan pienimpiä ja tiheimmin asuttuja. Muut kunnat ovat harvaan asuttua maaseutua, jossa asukastiheys vaihtelee 1,7 3.3 asukkaaseen km2. (Tulukko 1.) Suora etäisyys alueen pohjoisreunasta eteläreunaan on 220 km ja pisin maantiematka perimmäisten kylien välillä on n. 260 km. Suurin kuntakeskusten välinen ajomatka Vaalasta Simoon on 173 km. Taulukko 1. Kuntien pinta-ala ja asukasluku. Kunta Asukasluku v Kokonaispinta-ala Maapinta-ala Asukasti-heys as/km2 Haukipudas ,3 Pudasjärvi ,7 Ii ,4 Vaala ,9 Simo ,5 Ylikiiminki ,3 Utajärvi ,0 Yli-Ii ,0 Kuivaniemi ,2 Koko alue ,7 YTAKE-hankealueen kuntien elinkeinorakenne on tilastokeskuksen vuoden 2002 tietojen mukaan seuraava (StatFin 2004): 6

13 Toimiala Työpaikkoja % Maa- ja metsätalous ,0 Teollisuus ja kaivostoiminta ,0 Rakentaminen sekä sähkö- ja vesihuolto ,9 Kauppa, majoitus ja ravitsemustoiminta ,1 Rahoitus, kuljetus, tietoliikenne, kiinteistöala yms ,0 Yhteiskunnalliset palvelut ,1 Toimiala tuntematon 539 3,9 Työpaikkoja yhteensä ,0 Kaikissa kunnissa palveluelinkeinot ja niistä yhteiskunnalliset palvelut on ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Muiden elinkeinojen osalta lähellä Oulua sijaitsevien Haukiputaan ja Iin kuntien elinkeinorakenne poikkeaa selvästi toisista alueen kunnista. Näissä kahdessa kunnassa on hyvin vähän maa- ja metsätalouden työpaikkoja (1,5 5 %) ja suhteellisesti muita kuntia enemmän teollisuuden työpaikkoja. Muissa kunnissa alkutuotannon osuus työpaikoista on %. Kun elinkeinorakennetta tarkastellaan ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta, merkittävimpiä eroja kuntien välille aiheuttaa elintarviketeollisuuden ja maatalouden sijoittuminen. Suurta elintarviketeollisuutta ei ole missään Oulunkaaren YTAKE-hankealueen kunnassa. Elintarviketeollisuudesta työllistävimpiä ovat eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevät laitokset. Eniten elintarviketuotanto työllistää Pudasjärvellä, jossa on mm. teurastamo, pizzatehdas, juustola ja pieniä lihavalmistelaitoksia. Myös useammassa muussa kunnassa on joitakin pieniä tuotantolaitoksia, mm. liha- tai kala-alan laitoksia sekä leipomoita. Alkutuotannon ja siinä erityisesti kotieläinten sijoittuminen vaikuttaa ympäristöterveydenhuollossa merkittävimmin eläinlääkärin työmäärään. Maa- ja metsätalousministeriön tietojen mukaan YTAKE-alueella oli vuonna nautaeläintilaa, joissa oli yhteensä 6511 lypsylehmää. Suhteessa kunnan kokoon nautaeläintiloja on eniten Yli-Iissä. Lisäksi Utajärvellä, Ylikiimingissä ja Vaalassa on suhteellisesti muita kuntia enemmän eläintiloja. Eläintilojen kokonaismäärä on kuitenkin suurin pinta-alaltaan laajassa Pudasjärven kaupungissa. Kaivostoimintaa tai muuta ympäristöön erityisen voimakkaasti vaikuttavaa suurteollisuutta ei alueen kunnissa ole. Ympäristönsuojelun kannalta merkittävin tuotannonala on turvetuotanto, joka on keskittynyt erityisesti Yli-Iin, Pudasjärven, Ylikiimingin ja Kuivaniemen alueille. Myös muissa kunnissa on turvetuotantoalueita. Muita ympäristöön huomattavasti vaikuttavia tuotannonaloja ovat metsätalous, maatalous ja maa-ainesten otto. Suurin osa kaikkien alueen kuntien maapinta-alasta on metsätalouskäytössä, ja maa-ainesten ottoalueita on eniten Pudasjärvellä. Matkailu on Oulunkaaren YTAKE-hankealueella merkittävä elinkeino. Matkailupalveluja on keskittynyt mm. Pudasjärven Syötteelle, Perämeren rannikolle, Utajärven Rokualle sekä Oulujärven alueelle Vaalaan. Matkailuun liittyy myös loma-asutus ja loma-asuntoja alueen kunnissa on lähes kappaletta. Eniten loma-asuntoja on Pudasjärvellä ja Vaalassa. 7

14 2.2 Kuntien lähtökohtia YTAKE-hankkeeseen. Kaikissa Oulunkaaren YTAKE-hankkeeseen osallistuvissa kunnissa pidettiin välisenä aikana ns. aloituspalaveri, jossa käsiteltiin kunnan lähtökohtia ja tavoitteita sekä yleisempiä kehittämislinjauksia ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. Palavereihin osallistuivat YTAKE-hankkeen projektipäällikkö, kunnanjohtajat, ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun viranhaltijat ja esittelijät sekä joissakin kunnissa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon johtavia viranhaltijoita. Seuraavassa esitetään lyhyet kuntakohtaiset yhteenvedot aloituspalavereissa esiin nousseista asioista: Ylikiimingin kunta Kunta on mukana sekä Oulunkaaren, että Oulun seudun YTAKE-hankkeissa. Oulun seudun hanke on pitkällä, ja siinä suunnitellaan käytännön yhteistoiminnan aloittamista jo vuoden 2005 alusta. On mahdollista, että Ylikiimingin kunnassa päätetään ennen vuoden 2004 loppua osallistumisesta Oulun seudun yhteistyöhön. Jos yhteistyö Oulun seudun kanssa ei toteudu, on vaihtoehtoina yhteistyö Oulun kaupungin kanssa tai Oulunkaaren kuntien kanssa. Ylikiimingin näkökulmasta Oulunkaaren seutukunta on hajanainen, muodostaen pohjoisen ja eteläisen yhteistoiminta-alueen. Näiden välissä on Ylikiiminki, joka ei luontevasti kuulu kumpaankaan alueeseen. Ympäristönsuojelutehtävät on hoidettu sivutoimisesti ja niitä tekee kaksi viranhaltijaa, joilla on monia muitakin tehtäviä. Resurssivajauksen johdosta tavoitteena on ollut pelkästään viranomaistehtävien hoitaminen ympäristönsuojelun toimialalla. Tarvetta ympäristönsuojelun roolin laajentamiselle kunnassa on, mutta kokonaisuutena koetaan, että asia on nyt järjestetty tyydyttävästi. Eläinlääkintähuollosta on yhteistyösopimus Kiimingin kunnan kanssa. Tämä sopimus tulee raukeamaan, jos Kiimingin kunta menee Oulun seudun yhteistyöhön mukaan. Vakituinen eläinlääkäri, joka on nyt virkavapaalla, on esittänyt halukkuutensa jäädä lähiaikoina eläkkeelle. Eläinlääkintähuollon järjestäminen on kunnassa tärkeä asia. Muusta ympäristöterveydenhuollosta on sopimus Utajärven kunnan kanssa. Utajärven terveystarkastaja hoitaa Ylikiimingin tehtäviä 40 % työajastaan. Asiakaspalvelun ja perustehtävien hoidon katsotaan olevan kunnossa, mutta resursseja ei riitä toimintojen kehittämiseen. Päätökset on delegoitu pitkälle, eikä lautakuntaan juuri mene ympäristöterveydenhuollon asioita. Yhteistoiminta voisi toimia esim. siten, että työntekijät olisivat seutukunnallisen tms. organisaation palveluksessa ja kunta ostaisi sieltä ne palvelut, joita se tarvitsee. Utajärven kunta Kunnan kehittämisessä asuminen ja vesi, erityisesti Oulunjoki, ovat tärkeitä ja kunta pyrkii rantojen asuttamisen edistämiseen. Kunnassa on menossa palvelustrategian tarkistaminen ja siinä nähdään osaamistason nostaminen tärkeänä asiana. Kunnan luonteva yhteistyökumppani on lähinaapuri Vaala, jonka kanssa on yhteistoimintaa mm. terveyspalveluissa. Myös Muhoksen kunnan kanssa on erilaisia yhteistyöhankkeita. 8

15 Kunnassa on maanrakennusmestari-ympäristönsuojelusihteeri, jonka työajasta ympäristöasioihin käytetään 50 %. Se riittää lähinnä ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin. Utajärvellä on oma eläinlääkäri, jonka työajasta käytetään 80 % Utajärven kunnassa ja 20 % Muhoksella. Tällä tavalla on muodostunut yhdelle eläinlääkärille sopiva työkenttä. Muu terveysvalvonta on järjestetty yhteistoiminnassa Ylikiimingin kunnan kanssa. Utajärvellä on yksi terveystarkastaja, jonka työpanoksesta 60 % käytetään omassa kunnassa ja 40 % Ylikiimingissä. Myös muiden naapurikuntien Vaalan ja Muhoksen kanssa on pientä yhteistoimintaa käytännön asioissa, mutta siitä ei ole virallisesti sovittu. Ympäristöterveydenhuollossa on riittävät resurssit perustehtävien hoitamiseen. Utajärvellä nähdään alueellinen yhteistoiminta tärkeänä erityisesti toiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa sekä erityisasiantuntemusta vaativien tehtävien hoidossa sekä lomituksen järjestämisessä. Utajärven kunta odottaa, että YTAKE-hankkeessa valmistellaan selkeä esitys yhteistoiminnan toimintamallista. Vaalan kunta Vaalan kunnan yhteistyö suuntautuu länteen Oulunkaaren seutukunnan suuntaan. Erityisesti yhteistyötä on Utajärven kunnan kanssa terveydenhuollossa. Myös muu Oulunjokilaakso on kunnalle luontaista yhteistyöaluetta. Jos ajatellaan isomman toimintayksikön organisointia, ei Oulunkaaran YTAKE-hankealue kuitenkaan näytä Vaalalle välttämättä luonnollisena yhteistoiminta-alueena. Paremminkin tällainen alue voisi muodostua Oulunjokivarren, Kestilän ja Pyhännän seudusta. Vaalan kunnan eläinlääkintähuollon yhteistoiminta ulottuukin tälle alueelle. Ympäristönsuojelutehtävät on järjestetty niin, että rakennustarkastajan työpanoksesta reilut 20 % käytetään ympäristönsuojeluun. Tällä resurssilla hoidetaan käytännössä lupaasiat, eikä muihin tehtäviin jää juuri aikaa. Vaalan kunta kuuluu Kainuun ympäristökeskuksen toiminta-alueeseen ainoana kuntana Oulunkaaren YTAKE-hankkeen kunnista. Kunnalle vesistöt ja ympäristöasiat muutenkin ovat tärkeitä ja kunnassa on mm lomaasuntoa. Pyrkimyksenä on panostaa ympäristönsuojeluun aiempaa enemmän ja yhteistyö on tässä mielessä paikallaan. Ympäristöterveydenhuollossa on terveystarkastajan yhdistelmävirka, johon kuuluu 50 % terveystarkastajan tehtäviä ja loppuosa työajasta käytetään ruokapalvelun ja siivoustyön ohjauksen tehtävissä. Käytännössä terveystarkastajan tehtäviin tahtoo jäädä vähemmän kuin 50 % työajasta. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä tuoteturvallisuus- ja kemikaalivalvonta-asiat jäävät hyvin vähälle resurssien käytölle. Muut tehtävät on hoidettu kohtuullisen hyvin. Kunnassa on yksi juustola ja kala-alan laitoksia, jotka työllistävät elintarvikevalvonnassa eniten. Vaalassa on yksi eläinlääkäri, jonka työpanoksesta 2/3 käytetään omassa kunnassa ja 1/3 Vuolijoen kunnassa. Päivystysyhteistyö suuntautuu Siikalatvan kuntien suuntaan. Yhteistyöalue on maantieteellisesti sopiva, kun Vaalan kunnan hyötyeläimet painottuvat kunnan eteläosaan. Resurssit eläinlääkintähuollossa ovat sopivat. Vaalan näkökulmasta yhteistyö voisi alkaa verkostoitumisen ja kuntien välisten sopimusten periaatteella. Uuden raskaan hallinto-organisaation luomista ei pidetä tarpeellisena. Simon kunta Kunta on mukana Kemin-Tornion alueen yhteistyön suunnittelussa, mutta haluaa selvittää yhteistyömahdollisuudet myös Oulunkaaren suuntaan, jossa Simon kunnalla jo nyt on yh- 9

16 teistoimintaa esim. Kuivaniemen kunnan kanssa. Kunnalle on tärkeää palvelujen järjestäminen järkevästi ja edullisesti riippumatta seutukunnan tai kunnan rajoista. Simossa hoidetaan ympäristönsuojelutehtävät sivutoimisesti ja niihin käytetään n. 20 % rakennustarkastajan työajasta. Rakennustarkastaja on osa-aikaeläkkeellä ja on töissä joka toinen viikko. Ympäristönsuojelussa hoidetaan lupa-asiat, joita niitäkin on viime aikoina ollut vähän. Muihin tehtäviin työaikaa ei juuri käytetä. Kesämatkailu on Simon kunnassa kasvussa ja kunnan alueella on n. 850 loma-asuntoa. Tästä syystä vesistöt ja erityisesti Simojoen veden laatu on kunnassa tärkeä asia. Kunnassa pidetään tärkeänä panostaa tulevaisuudessa aiempaa enemmän ympäristöasioihin ja ympäristönsuojelutehtävien hoitamiseen. Esim. jätevesineuvonta on ajankohtainen tehtävä. Ympäristöterveydenhuollon resurssit muodostuvat terveystarkastajan 0,50 henkilötyövuoden työpanoksesta, joka ostetaan Kuivaniemen kunnalta. Resurssit ovat riittävät ja ympäristöterveydenhuollon tilanteen koetaan olevan hyvin hallinnassa. Ympäristöterveydenhuollon osalta ovat matkailupalvelut ja siitä seuraavat tuoteturvallisuusasiat lisääntyneet viime vuosina Simossa. Eläinlääkintähuollon tilanne on ajoittain ollut Simossa ongelmallinen, eikä palvelujen saatavuus ole aina ollut tyydyttävällä tasolla. Eläinlääkärin virka on sijoitettu Kuivaniemen kuntaan ja Simon kunta ostaa näistä palveluista 65 %. Virka on loppukesällä 2004 avoimena, ja sen pitkäaikaisempi täyttäminen on viime vuosina ollut vaikeaa. Syynä on ilmeisesti se, että Kuivaniemen Simon alueella on eläinlääkärille vähän töitä. Eläinlääkäripäivystys toimii yhdessä Kemi Tornio alueen kanssa, joka on koettu hyväksi järjestelyksi. YTAKE-hankkeen näkökulmasta Simon kunnassa on tärkeää asiantuntijayhteistyön kehittäminen ympäristöterveydenhuollossa sekä eläinlääkintähuollon palvelujen kehittäminen. Myös ympäristönsuojeluun ja siihen kuuluvaan neuvontatyöhän halutaan panostaa. Yhteistoimintaa tarvitaan myös pitkän tähtäimen toiminnan suunnittelun ja arvioinnin kehittämisessä sekä lomitusten järjestämisessä. Kuivaniemen kunta Ympäristöterveydenhuollon tehtävät on järjestetty yhdessä Simon kunnan kanssa siten, että vastuu toiminnoista on Kuivaniemellä. Oulunkaaren lisäksi mahdollisena yhteistyön suuntautumisen vaihtoehtona on Kemi Tornio alue, jossa on alkamassa myös oma YTAKE-hanke, jossa Kuivaniemen kunta on mukana. Kuitenkin Kuivaniemen kunnan yhteistyö on viime aikoina suuntautunut enemmän Oulunkaaren suuntaan. Yhteistyötä on erityisesti Iin ja Yli-Iin kuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuollossa on yksi terveystarkastajan virka ja tästä työpanoksesta 50 % myydään Simon kunnalle. Työajasta Kuivaniemellä 10 % käytetään kuluttajaviranomaisen tehtäviin, joten Kuivaniemen kunnan henkilöresursseiksi jää 40 % terveystarkastajan työajasta. Terveystarkastaja hoitaa lisäksi sivutoimisesti Kuivaniemen kunnan ympäristönsuojeluviranhaltijan tehtävät. Ympäristötehtäviin kuuluu kunnan ympäristöviranomaisen tehtävät sekä joustavasti muitakin ympäristönsuojelun edistämistehtäviä. Vaikka em. tehtävien järjestely on tähän asti koettu toimivaksi, nähdään siinä kuitenkin ongelmia. Lomituksia ei ole pystytty järjestämään ja tilanne on muutoinkin haavoittuva, kun paljon tehtäviä on yhden henkilön varassa. Eläinlääkintähuollon palvelut on järjestetty yhdessä Simon kunnan kanssa niin kuin edellä on kerrottu. Kuivaniemen eläinlääkärin palveluista käytetään omassa kunnassa 35 %. On- 10

17 gelmana on se, että eläinlääkärille on töitä tällä alueella vähän ja työt hyötyeläinpuolella ovat vielä vähenemässä. Kuivaniemellä ympäristöterveydenhuollon asiat kuuluvat sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja ympäristönsuojeluasiat maaseutulautakunnalle. Kuitenkin kunnassa nähdään, että nämä tehtävät tulisi hoitaa samassa hallintokunnassa. Kuivaniemen näkökulmasta toimiva seudullinen toimintayksikkö voisi muodostua Iin, Yli-Iin ja Kuivaniemen kunnista, mukaan lukien Simon kunta, jos se lähtee yhteistyöhön Oulunkaaren suuntaan. Ratkaisua, jossa toimintoja johdettaisiin keskitetysti jostakin laajasta seudullisesta organisaatiosta käsin, ei nähdä toteuttamiskelpoisena. Hyvänä toimintatapana kuntien välisessä yhteistyössä nähdään sopimusmenettely. Tällöin päätösvalta jää kuntiin, vaikka tehtävät hoidetaankin yhteisesti. Yli-Iin kunta Yli-Iin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun resurssit on järjestetty yhteistyössä Iin kunnan kanssa. Yli-Iissä on yksi terveystarkastajan virka, jonka työpanoksesta myydään Iihin 70 %. Iin kuntaan on vastaavasti palkattu ympäristönsuojelusihteeri, jonka työpanoksesta ostetaan Yli-Iihin 30 %. Iin kunnan eläinlääkärin työpanoksesta ostetaan Yli-Iihin 61 %. Sekä terveysvalvonta että eläinlääkintähuolto toimivat hyvin kuntien välisenä yhteistyönä. Kahden kunnan alue on maantieteellisesti sopiva ja resursseja on käytössä riittävästi. Tehtäviin vaikuttaa se, että kunnissa on melko suppea elinkeinorakenne. Terveystarkastajan työssä on kuitenkin erikoistumisen tarvetta ja siksi alueellisen yhteistyön kehittäminen nähdään tarpeellisena. Se asetetaan kuitenkin kyseenalaiseksi, onko Oulunkaaren yhteistyöalue riittävän suuri, vai pitäisikö pyrkiä vielä laajempaan yhteistoiminta-alueeseen. Ympäristönsuojelusihteerin työaika menee nyt suurimmaksi osaksi viranomaistehtävien hoitamiseen. Ympäristönsuojelun yleisiin kehittämis- ja edistämistehtäviin jää vähemmän aikaa. Kunnassa halutaan kuitenkin panostaa maaseudun vetovoimaisuuteen ja ympäristöasioihin. Esim. vesihuoltosuunnitelman toteuttaminen ja kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamisen ohjaus ja neuvonta nähdään tärkeinä tehtävinä. Myös rakennusvalvonta nähdään tärkeänä ympäristöön vaikuttavana toimijana. Sopimusperusteinen yhteistoiminta toimii nyt Yli-Iissä hyvin ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöterveydenhuollon perustyö tehdään laadukkaasti. Yhteistyötä ja resursseja tarvittaisiin toiminnan kehittämis- ja suunnittelutyöhön. Kunnan näkökulmasta on epäselvää, millainen seudullinen toimintaorganisaatio voisi olla hyvä ja toimiva. Yksi yhteistyön muoto voisi olla verkostoituminen. Haukiputaan kunta Haukipudas on jatkuvasti asukasluvultaan kasvava kunta hyvin lähellä Oulun kaupunkia. Kunta on ollut mukana toteuttamisvaiheeseen tulevassa Oulun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistyöhankkeessa, mutta haluaa selvittää yhteistoimintamahdollisuudet myös Oulunkaaren suuntaan. Haukipudas on ilmoittanut jäävänsä pois vuoden 2005 alussa mahdollisesti alkavasta Oulun seudun yhteistoiminnasta, mutta pitää mahdollisena liittyä siihen mukaan myöhemmin. Haukiputaalla ympäristöterveydenhuollon yhteistyön suuntautumisvaihtoehdosta aiotaan tehdä ratkaisu vuoden 2005 aikana. 11

18 Ympäristönsuojeluasioissa Haukiputaan luonnollinen yhteistyön suunta on ollut Oulun seutu, jos kuntien välistä yhteistoimintaa yleensä on tarvittu. Oulunkaaren YTAKEhankkeeseen Haukipudas ei lähde ympäristönsuojelun osalta lainkaan mukaan. Ympäristöterveydenhuollon henkilöresursseina Haukiputaalla on yksi terveystarkastajan virka. Tämä on liian vähän asukkaan kunnassa. Resursseja ei riitä lakisääteisten tehtävien hoitamiseen tyydyttävällä tavalla. Resurssipulaan on puuttunut elintarvikevirasto, joka on pyytänyt vuoden 2002 osalta kunnalta selvitystä siihen, miksi lakisääteisiä tehtäviä ei ole hoidettu (vuoden 2003 osalta vastaavaa selvitystä ei vielä ole tehty). Kuluttajavirasto on lisäksi todennut, ettei Haukiputaalla ole hoidettu tuoteturvallisuuslain edellyttämiä tehtäviä. Eläinlääkintähuollon todettiin olevan Haukiputaalla marginaalinen alue, koska tuotantoeläimiä on kunnan alueella vähän. Eläinlääkintähuollon palvelujen kehittäminen koetaan kuitenkin tärkeäksi. Ympäristöterveydenhuollossa pyritään hyvään perusnormit täyttävään toimintaan, johon ei kuitenkaan nykyisillä resursseilla päästä. Resurssivajeen korjaaminen on Haukiputaan kunnassa yhtenä tavoitteena ympäristöterveydenhuoltoa kehitettäessä. Iin kunta Ii on naapurikuntien kanssa muodostamassa kuntaryppään, johon palveluja keskitetään. Palvelustrategiaa on tehty yhteisesti kolmessa kunnassa, Iissä, Kuivaniemellä ja Yli-Iissä. Ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelut on jo vuosien ajan järjestetty yhdessä Yli-Iin kanssa. Iissä on eläinlääkärin ja ympäristönsuojelusihteerin virat ja kyseiset viranhaltijat hoitavat kuntien välisellä sopimuksella myös Yli-Iin kunnan kyseiset palvelut. Vastaavasti Yli-Iin kunnalta ostetaan terveystarkastajan palvelut Iihin. Ympäristönsuojelusihteerin virka on sijoitettu tekniseen osastoon valvontalautakuntaan. Ympäristönsuojelusihteerille kuuluu muiden ympäristöasioiden lisäksi myös maaaineslupien valmistelu ja valvonta. Maa-ainesluvat myöntää toistaiseksi kunnanhallitus. Kunnan jätehuoltoasiat ovat siirtymässä Oulun jätehuollolle, jolloin jätelain edellyttämä viranomaisvalvonta jää kunnan ympäristöviranomaiselle. Ympäristönsuojelussa on ollut epävirallista yhteistyötä Oulun seudun kuntien kesken. Iin kunnassa pyritään kuntastrategian mukaan edistämään matkailua, retkeilyä ja vesiliikennettä. Ympäristöasiat ovat kunnalle tärkeitä myös tulevina vuosina. Sekä ympäristöterveydenhuollon että ympäristönsuojelun perustyö toimii Iissä nyt hyvin, mutta yhteistyötä on tarpeellista kuitenkin kehittää. Oulunkaaren YTAKE-hankealue on Iin kunnan näkökulmasta laaja, eikä se pitkien etäisyyksien vuoksi muodosta luonnollista yhteistyöaluetta. Yhteistyö voisi olla suhteellisen löyhää, ja sitä voitaisiin aluksi kehittää esim. verkostoitumalla. Iin kunnassa ei nähdä seutukunnallisen organisaation perustamista ajankohtaisena. Pudasjärven kaupunki Pudasjärvi on pinta-alaltaan hyvin laaja kaupunki. Luonnollisia yhteistyökumppaneita olisivat naapurikunnat, joista Ranua, Taivalkoski ja Puolanka ovat kuitenkin suuntaamassa yhteistyötään kukin omaan suuntaansa. Poikkeuksena on eläinlääkintähuolto, jonka päivystysrengas toimii Pudasjärven, Ranuan ja Taivalkosken kesken. Pudasjärvellä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun yhteistyö suuntautuu Oulunkaaren seutukunnan suuntaan, eikä muita vaihtoehtoja ole suunniteltu. 12

19 Eläinlääkintähuolto on sijoitettu hallinnollisesti perusturvalautakuntaan ja muu ympäristöterveydenhuolto valvontalautakuntaan. Eläinlääkintähuollossa hyötyeläimet ovat vähenemässä ja pieneläinten määrä vastaavasti lisääntyy. Lisäksi valtion määräämät valvontatehtävät ovat myös lisääntymässä. Pudasjärvellä oleva yhdistetty poro- ja pienteurastamo on lisännyt eläinlääkäripalvelujen tarvetta. Eläinlääkintähuollossa olisi tarvetta päästä isompaan toimintayksikköön, joka mahdollistaisi erikoistumisen. Ympäristönsuojelutoimi on sijoitettu valvontalautakuntaan, jossa on myös rakennusvalvonta ja ympäristöterveydenhuolto, lukuun ottamatta eläinlääkintähuoltoa. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteistyö koetaan Pudasjärvellä tärkeäksi. Yhteisiä tehtäviä on mm. asuinrakennusten jätevesijärjestelmien lupa-, neuvonta- ja valvonta-asioissa. Pudasjärven kaupungin näkemyksen mukaan YTAKE-hankkeessa tulee selvittää myös ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan välinen yhteys. Pudasjärvellä on yksi terveystarkastajan virka ja sen lisäksi ympäristönsuojelusihteerin työajasta n. 25 % käytetään ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Nämä resurssit ovat niukat. Lihanjalostus ja muu elintarviketuotanto sekä matkailupalvelujen kehittyminen ovat viimevuosina lisänneet palvelujen tarvetta. Yhteistoimintaa kaivataan toiminnan kehittämiseen, suunnitteluun sekä erikoisosaamisen jakamiseen. Alueelliselta yhteistoiminnalta Pudasjärvellä odotetaan työnjaon ja erikoistumisen kautta saatavia etuja. Pitkien etäisyyksien nähdään kuitenkin Oulunkaaren alueella rajoittavan yhteistyömahdollisuuksia. Verkostoituminen nähdään varteenotettavana yhteistyön aloittamismuotona. 2.3 Kuntien hallinto-organisaatiot ja kuntien välinen yhteistyö Ympäristönsuojelu Kaikilla YTAKE-hankkeen kunnilla on oma ympäristönsuojelun hallinto. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta kuntien ympäristönsuojelutoimi on sijoitettu tekniseen osastoon. Poikkeuksena Utajärvellä ympäristönsuojelu on yhdessä ympäristöterveydenhuollon kanssa sijoitettu peruspalveluihin ja Kuivaniemellä ympäristönsuojelu on vuoden 2004 loppuun asti maaseutulautakunnassa, mutta muuttuu sielläkin vuoden 2005 alusta kunnan tekniselle osastolle. Kuudessa kunnassa ympäristöasiat käsitellään ympäristöasioihin erikoistuneessa lautakunnassa, jossa yleensä käsitellään myös rakennusvalvonta-asiat. Poikkeuksena ovat Kuivaniemi ja Utajärvi. Kuivaniemellä ympäristölautakuntana toimii vuoden 2005 alusta tekninen lautakunta ja Utajärvellä ympäristölautakuntana on peruspalvelulautakunta. Ympäristönsuojeluasioiden vastuuhenkilönä ja esittelijänä toimii Vaalassa tekninen johtaja ja Utajärvellä peruspalvelujohtaja. Muissa kunnissa esittelijänä on se viranhaltija (ympäristösihteeri), joka käytännössä tekee ympäristönsuojelutehtäviä kunnassa. Esittelijän katsotaan olevan kunnan ympäristönsuojelun toimialan vastuuhenkilö, vaikka hänellä olisi hallinnollinen esimies. Hallinnollinen esimies, jolla ei ole esittelyoikeutta ympäristöasioihin, ei 13

20 ole vastuussa ympäristönsuojelun ammatillisesta sisällöstä, mutta on esimies mm. henkilöstöasioissa. Kuntien välinen yhteistoiminta ympäristönsuojelussa Kuntien välisiä yhteistoimintasopimuksia ympäristönsuojelussa on ainoastaan Iin ja Yli-in kuntien välillä. Tämän sopimuksen mukaan Iin kunnan ympäristönsuojelusihteeri hoitaa myös Yli-Iin kunnan ympäristönsuojelusihteerin tehtävät ja käyttää siihen työajastaan 30 %. Molemmissa kunnissa on kuitenkin oma ympäristönsuojelusta vastaava lautakunta. Lisäksi on ollut jonkin verran epävirallista yhteistyötä Oulun seudun ympäristöviranhaltijoiden kesken. Ajankohtaisia ja uusia asioita koskevia työneuvotteluja on järjestänyt useita kertoja vuodessa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Nämä neuvottelutilaisuudet toimivat ympäristöviranhaltijoiden epävirallisena yhteistyöfoorumina Ympäristöterveydenhuolto Simon kuntaa lukuun ottamatta kaikilla kunnilla on oma ympäristöterveydenhuollon hallinto. Simon kunta ostaa kaikki ympäristöterveydenhuollon palvelut Kuivaniemeltä ja Kuivaniemen Sosiaali- ja terveyslautakunta hallinnoi tältä osin myös Simon kunnan asioita. Pudasjärveä lukuun ottamatta ympäristöterveydenhuolto on sijoitettu kuntien hallinnossa perusturvaan eli sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyteen. Tällöin ympäristöterveydenhuollon asiat käsitellään siinä lautakunnassa, joka käsittelee muutkin sosiaali- ja terveysasiat. Lautakunnan nimi on kunnasta riippuen perusturvalautakunta, peruspalvelulautakunta tai sosiaali- ja terveyslautakunta. Pudasjärvellä ympäristöterveydenhuolto on jakautunut hallinnollisesti kahteen osaan. Eläinlääkintähuolto on sijoitettu terveystoimeen perusturvalautakuntaan ja muu ympäristöterveydenhuolto tekniseen toimeen valvontalautakuntaan, joka vastaa sen lisäksi ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta. Terveysvalvonta-asiat valvontalautakunnassa esittelee ympäristönsuojelusihteeri, joka on terveysvalvonnan johtava viranhaltija kunnassa. Muissa kunnissa ympäristöterveydenhuollon asiat esittelee sosiaali- tai terveystoimen johtava virkamies, peruspalvelujohtaja, johtava lääkäri tms. Hän on esittelijän vastuun perusteella ympäristöterveydenhuollon johtava viranhaltija kunnassa. Toisaalta useissa kunnissa on suurin osa päätösvallasta delegoitu suorittavan tason viranhaltijoille, eikä lautakuntaan mene montakaan asiaa vuodessa. Tällöin terveystarkastajille ja eläinlääkäreille jää päävastuu toiminnasta. Kunnaneläinlääkäri on nimetty ympäristöterveydenhuollon toimialan vastuuhenkilöksi Kuivaniemen, Utajärven ja Vaalan kunnissa. Näissäkään kunnissa eläinlääkärillä ei ole esittelijän vastuuta, jolloin esittelijänä oleva perusturvajohtaja tai sosiaali- ja terveystoimen johtaja vastaa viime kädessä toiminnasta. Organisaatiotiedot on koottu taulukkoon 2. 14

21 Taulukko 2. Kuntien organisaatiotiedot Kunta / Toiminta Lautakunta Virasto / Osasto Toimialan vastuuhenkilö Kuivaniemi ja Simo / Sosiaali- ja terveyslautakuntyskeskus Sosiaali- ja terve- Terveysvalvon- Ympäristöterveydenhuolto* / nan johtaja Valvontaosasto (el.lääkäri) Kuivaniemi / Ympäristönsuojelu Tekninen lauta- ( )** kunta Simo / Ympäristönsuoje- Ympäristölauta- Tekninen osasto rak.tarkastaja- lu Yli-Ii / Ympäristöterveydenhuolto Yli-Ii / Ympäristönsuojelu Ii / Ympäristöterveydenhuolto Ii / Ympäristönsuojelu kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Rakennus- ja valvontalautakunta Perusturvalautakunta Valvontalautakunta Perusturvalautakunta Valvontalautakunta Esittelijä Sos. ja terveystoimen johtaja Tekninen osasto terveystarkastaja terveystarkastaja rak.tarkastajaymp.sihteerymp.sihteeri Sosiaaliosasto Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Tekninen toimisto ymp.sihteeri ymp.sihteeri Sosiaaliosasto Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Tekninen osasto ymp.sihteeri ymp.sihteeri Haukipudas / Ympäristöterveydenhuolto Perusturvapalvelut Johtava lääkäri Perusturvajohtaja Pudasjärvi / Ympäristöterveydenhuolto Tekninen osasto ymp.sihteeri ymp.sihteeri ja ym- päristönsuojelu Pudasjärvi / Eläinlääkintähuoltkunta Perusturvalauta- Terveystoimi Johtava lääkäri Johtava lääkäri Ylikiiminki / Ympäristöterveydenhuoltkunta Perusturvalauta- Terveystoimi Johtava lääkäri Johtava lääkäri Ylikiiminki / Ympäristönsuojelkunttajkastaja Valvontalauta- Tekninen osasto rakennustarkas- rakennustar- Utajärvi / Ympäristöterveydenhuolto Peruspalvelulau- Peruspalvelut / peruspalvelujoh- peruspalvelutönsuojeltapalvelut ja ympäristakunta Ympäristövalvontajjohtaja Vaala / Ympäristöterveydenhuoltkunttaja Perusturvalauta- Perusturva eläinlääkäri perusturvajoh- Vaala / Ympäristönsuojelkunta Ympäristölauta- Tekninen osasto tekninen johtaja tekninen johtaja *Kuivaniemi hallinnoi myös Simon ympäristöterveydenhuoltoa **Kuivaniemellä ympäristönsuojeluviranomainen on maaseutulautakunta vuoden 2004 loppuun asti. Kuntien välinen yhteistoiminta ympäristöterveydenhuollossa Eläinlääkintähuollossa on kaikilla kunnilla yhteistoimintasopimuksia naapurikuntien kanssa. Pudasjärvellä yhteistoiminta koskee ainoastaan päivystystä ja muissa kunnissa myös muuta eläinlääkintähuollon peruspalvelujen järjestämistä. Näiden sopimusten mukaan Iin kunnaneläinlääkäri hoitaa myös Haukiputaan ja Yli-Iin kunnaneläinlääkärin tehtävät, Kuivaniemen eläinlääkäri hoitaa Simon eläinlääkärin tehtävät, Ylikiimingin eläinlääkäri hoitaa Kiimingin eläinlääkärin tehtävät, Utajärven eläinlääkäri hoitaa osan työajastaan Muhoksen eläinlääkärin tehtäviä ja Vaalan eläinlääkäri hoitaa Vuolijoen eläinlääkärin tehtävät. Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alueet eivät noudata YTAKE-hankealueen rajoja, vaan mukana on myös naapurikuntia. Eläinlääkäripäivystyksessä yhteistoiminta-alueet ovat vielä edellä esitettyjä laajempia. Alueen pohjoisosassa Kuivaniemi ja Simo Kuuluvat Kemin- Tornion alueen päivystysrenkaaseen, Pudasjärvellä on päivystysrengas Ranuan ja Taivalkosken kuntien kanssa, Haukipudas Utajärvi ja Ylikiiminki ovat mukana Oulun seudun 15