Keravan Energia Oy, Ylikeravan lämpökeskus Tervahaudankatu Kerava Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008)

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u Päätös Nro 146/2012/1 Dnro ESAVI/29/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain o 55 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Keravan m Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskuksen toiminnalle i myönnetyn ympäristöluvan No YS 1178 lupamääräysten tarkistamista, Kerava. HAKIJA Keravan Energia Oy PL Kerava Y-tunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Keravan Energia Oy, Ylikeravan lämpökeskus Tervahaudankatu Kerava Kiinteistötunnus: Toimialatunnus: (TOL 2008) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan. Keravan Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskuksen toimintaa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1178, toiminnanharjoittaja on velvoitettu jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 3 b) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Keravan Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskuksen toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan No YS Ylikeravan lämpökeskuksen jätevesien johtamisesta Keravan kaupungin viemäriverkkoon on sovittu suullisesti Keravan kaupunkitekniikan vesihuollon kanssa. Lämpökeskukselle ei ole määrätty erityisehtoja. Tukes on myöntänyt rakentamisluvan Keravan Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskuksen maakaasun käyttöputkistolle 1-2. Tukes on myöntänyt rakentamisluvan maakaasun käyttöputkistolle K4. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ylikeravan lämpökeskus sijaitsee vahvistetun asemakaavan mukaisella yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueella (ET). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lämpökeskuksen vieressä sen eteläpuolella on toteutunut Heikkilänmäen asemakaavan muutos (Heikkilänmäki 2202, hyväksytty Keravan kaupunginvaltuustossa ), jolla on mahdollistettu kerrostalorakentamista. Osa taloista on jo rakennettu ja osa on rakenteilla. Uudessa tilanteessa lähin asutus tulee sijaitsemaan noin 140 metrin päässä etelä-lounaassa. Heikkilän päiväkoti sijaitsee noin 390 metrin päässä etelässä ja Kurkelan koulu 530 metrin päässä luoteessa. Lämpökeskuksen itäpuolella virtaa pohjois-eteläsuuntaisesti Keravanjoki. Joki on lähimmillään noin 690 metrin päässä. Lämpökeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän pohjavesialueen ( Ollisbacka, I luokka) raja on noin metrin päässä kaakossa. Keravan kartanon lehto sijaitsee noin 500 metrin päässä idässä ja Kivisillan kosteikkopoukamat noin 700 metrin päässä itä-kaakossa. Lämpökeskuksen länsipuolella noin 150 metrin etäisyydellä on Helsinki Riihimäki-junarata. Laitoksen etelä- ja länsipuolella kulkee junaraiteet. Ju-

3 naliikenteen aiheuttaman melun lisäksi lähialuetta kuormittaa lämpökeskuksen rajanaapurina toimivan varastointialueen liikenne. Lahden moottoritie kulkee idässä noin 800 metrin päässä. Laitosalueen maaperän tilaa ei ole selvitetty. 3 Ilmanlaatu Keravan alueella on tehty ilmanlaadun bioindikaattoriselvitys vuonna 2009 (AA et al., Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuonna 2009, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2010). Selvityksen mukaan keskimääräinen sormipaisukarpeen vaurioaste ja keskimääräinen ilman epäpuhtauksista kärsivien jäkälien lajilukumäärä olivat Keravan havaintoaloilla hieman koko tutkimusalueen keskimääräisiä arvoja suurempi. Ilmanpuhtausindeksi oli puolestaan hieman koko tutkimusalueen keskimääräisiä arvoja pienempi. Jäkälälajisto oli IAP-indeksin mukaan köyhtynyttä neljällä havaintoalalla, joilla havaittiin yhdeksän ilman epäpuhtauksista kärsivää jäkälälajia. Sormipaisukarpeen vauriot olivat selviä kahdella alalla Keravan pohjoisosassa, muilla aloilla vauriot olivat lieviä. Seuranta-ajanjakson aikana kaikki jäkälälajiston muutosta kuvaavat muuttujat ovat olleet heikommillaan vuonna Vuoden 2009 tutkimuksessa ne ovat alkaneet palautua vuoden 2000 paremmalle tasolle. Selvät sormipaisukarpeen vauriot olivat vähentyneet ja jäkälälajisto runsastunut vuoteen 2004 verrattuna. LAITOKSEN TOIMINTA Keravan Energia Oy hakee Ylikeravan lämpökeskuksen ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus, No YS 1178, ) lupamääräysten tarkistamista. Luvan myöntämisen jälkeen lämpökeskus on muutettu etäkäytettäväksi ja tuotanto on pienentynyt. Rakennuspuujätteen poltto on lopetettu ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti. Yleiskuvaus toiminnasta Keravan Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä Keravan kaukolämpöverkkoon. Tuotanto painottuu kesäkuukausille, jolloin lämpökeskus tuottaa kaiken Keravan tarvitseman kaukolämmön biovoimalaitoksen kesäseisokin aikana, ja talvikuukausille, kun lämmöntarve on suurimmillaan. Lämpökeskus on muutettu vuonna 2011 jaksottaisen käytönvalvonnan piiriin eikä laitoksella ole vakituisesti yhtään työntekijää. Laitoksen käydessä tehdään laitokselle tarkastuskäynti päivittäin ja laitoksen toimintaa valvotaan ympärivuorokautisesti Keravan Lämpövoima Oy:n Keravan biovoimalaitokselta käsin.

4 Lämpökeskuksessa on neljä kattilaa: maakaasukattilat K1 ja K2, raskasöljykattila K4 ja kiinteän polttoaineen kiertopetikattila K4. Lämpökeskuksen maksimikapasiteetti on noin 410 GWh/a ja kaukolämmön tuotanto noin 110 GWh/a. Lämpökeskuksen keskimääräinen käyntiaika on tuntia vuodessa. Kattilat K1 ja K2 ovat maakaasua käyttäviä huippukuormakattiloita. Tehonsäätö tapahtuu moduloivan polttimen avulla. Maakaasukattiloiden savukaasuja ei puhdisteta ennen piippuun johtamista. Kattiloita ei tarvitse nuohota. Kattiloiden käyttöönottovuosi on Kattila K3 on raskasta polttoöljyä käyttävä varakattila. Varapolttoaineena on kevyt polttoöljy. Tehonsäätö tapahtuu moduloivan polttimen avulla. Öljykattilan savukaasut johdetaan multisyklonin kautta savupiippuun. Kattila nuohotaan kerran vuodessa mekaanisesti. Kattilan käyttöönottovuosi on Kattila K4 on peruskuormaa tuottava kiertopetikattila. Polttoaineiden palaminen tapahtuu kuumassa hiekkapedissä, johon polttoaine ja tuhka sekoittuvat. Petihiekkaa ja polttoainetta leijutetaan puhaltamalla ilmaa kattilan alaosassa olevan arinan läpi. Kuuma hiekka sytyttää polttoaineen nopeasti ja palaminen tapahtuu noin C:n lämpötilassa. Savukaasujen mukana kulkeutunut hiekka ja muut partikkelit palautetaan takaisin petiin syklonin kautta. Teho säätyy portaattomasti petiin syötettävän polttoainemäärän mukaan. Pääpolttoaineena käytetään puhdasta puuta, kuten metsähaketta, kuorta ja sahanpurua. Kattilassa voidaan käyttää myös palaturvetta puupolttoaineiden seassa tai puupolttoainetoimitusten häiriötilanteissa. Puuta ja turvetta kattilaan syöttävien kuljettimien vikaantumisen varalta varapolttoaineena on kivihiili. Tällaisten häiriötilanteiden kesto on tyypillisesti alle yksi vuorokausi. Kattilan käynnistyksissä peti lämmitetään polttamalla raskasta polttoöljyä. Rikin sitomiseksi tulipesään syötetään tarvittaessa kalkkia. Kiertopetikattilan savukaasut johdetaan sähkösuodattimen kautta savupiippuun. Kattilan lämmönsiirtopintoja nuohotaan jatkuvatoimisesti kuulanuohouksella. Kattilan käyttöönottovuosi on Lämmityskaudella perusteho tuotetaan kiertopetikattilalla ja huipputeho maakaasukattiloilla. Kesäkaudella kaukolämpö tuotetaan pääsääntöisesti kiertopetikattilalla. Kattiloissa lämmennyt kaukolämpövesi toimitetaan lämpökeskukselta Keravan kaukolämpöverkkoon ulkolämpötilasta riippuen C lämpötilassa. Lämpökeskukselle palaava jäähtynyt kaukolämpövesi on lämpötilaltaan C. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja kattiloista sekä keskivertovuoden tuotannosta ja kattiloiden käyntiajoista. 4

5 5 Kattila (polttoaineteho, hyötysuhde) Käyttöaika (h/a) Kaukolämmön tuotanto (GWh/a) K1 (13 MW, 92 %) K2 (13,3 MW, 90 %) ,7 K3 (13,5 MW, 88 %) 150 0,3 K4 (23 MW, 87 %) Yhteensä 68 Polttoaineet ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio jatkossa käytettävien polttoaineiden määristä kattilakohtaisesti. Maakaasu (1 000 m 3 (n)/a) Raskas polttoöljy (t/a) Puhdas puu (t/a) K K2 400 K3 30 K Yhteensä (86,5 TJ) 30 (1,2 TJ) (190 TJ) Kattilalla K4 puupolttoaineiden osuus kokonaisenergiasta on %. Poltettava puhdas puu hankitaan eri kohteista ympäri Etelä- Suomea. Puhtaat puupolttoaineet koostuvat mm. metsätähdehakkeesta, kokopuuhakkeesta, havupuun kuoresta ja sahanpurusta. Polttoaineet johdetaan vastaanottoasemalta lämpökeskukseen seulomon kautta. Seulomossa polttoon kelpaamaton karkea puumurske erotetaan ja palautetaan murskattavaksi. Polttoainetoimittaja tarkkailee polttoaineen laatua oman laaduntarkkailuohjelman mukaan. Puun tehollinen lämpöarvo on 7,5 9,5 MJ/kg ja rikkipitoisuus alle 0,05 %. Palaturve toimitetaan laitokselle ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Käytettävän palaturpeen määrä riippuu mm. puupolttoaineiden saatavuudesta ja keskinäisestä hintasuhteesta. Palaturpeen tehollinen lämpöarvo on noin 12 MJ/kg ja rikkipitoisuus noin 0,2 %. Palaturvetta arvioidaan käytettävän vuodessa t/a. Kivihiiltä pidetään polttoainevalikoimassa vain hätätilanteita varten ja sitä ei normaalisti varastoida suuria määriä alueella. Varaston koko on noin 100 tonnia. Kivihiilen tehollinen lämpöarvo on 24,6 MJ/kg ja rikkipitoisuus on noin 0,35 %. Maakaasu tulee lämpökeskukselle maakaasuputkistoa pitkin. Lämpökeskus on varustettu maakaasun vuodonvalvontalaitteistolla. Laitokselle on nimetty maakaasun käytönvalvoja. Maakaasun tehollinen lämpöarvo on 36 MJ/m 3 (n).

6 Raskasta polttoöljyä poltetaan normaalisti vain pieniä määriä kovimmilla pakkasilla. Raskaan polttoöljyn tehollinen lämpöarvo on 41,1 MJ/kg ja rikkipitoisuus noin 0,9 %. Varapolttoaineen olevaa kevyttä polttoöljyä käytetään lähinnä koekäyttöluonteisesti. Puhdasta puuta ja palaturvetta varten lämpökeskuksessa on 160 m 3 :n siilo ja lämpökeskuksen yhteyteen rakennetussa vastaanottokeskuksessa 150 m 3 :n varasto. Poisseulotun epäkurantin polttoaineen vie polttoainetoimittaja pois. Kivihiilelle on oma vastaanottotasku, josta hiili kuljetetaan koteloidulla kuljettimella lämpökeskuksen sisätiloissa olevaan 200 m 3 :n hiilisiiloon. Raskas polttoöljy varastoidaan m 3 :n säiliössä. Säiliö on ulkona asfaltoimattomalla maalla ja sitä ympäröi savimaavalli. Öljysäiliön koko sisältö ei mahdu vallitetulle alueelle. Säiliössä ei ole ylitäytön estoa, mutta siinä on pinnankorkeuden tarkkailuun mekaaninen mittari. Vallitettu alue on viemäröity öljynerotuskaivon kautta kaupungin viemäriin. Öljynerotuskaivossa on öljyvuotohälytin. Raskasöljysäiliön täyttöputken alla on öljyjätekontti, joka sijaitsee betonilaatan päällä. Kevyen polttoöljyn 3 m 3 :n säiliö sijaitsee raskaan polttoöljyn pumppaamorakennuksessa, jossa on korkea kynnys. Pumppaamorakennuksessa ei ole viemäriä ja tilassa on öljyvuotohälytin. Polttoöljysäiliö on rakennettu vuonna 1976 ja viimeisin valtuutetun tarkastustoimiston suorittama tarkastus on tehty keväällä Kemikaalit ja raaka-aineet sekä niiden varastointi Turpeen ja kivihiilen poltossa rikkidioksidin sitomiseen käytettävä kalkki varastoidaan 36 m 3 :n siilossa. Petihiekka varastoidaan 8 m 3 :n siilossa. Kemikaaleja varastoidaan lämpökeskuksen sisätiloissa sekä liuotin- ja jäteastiat ulkona betonikaukalossa. Kiertopetikattilan raskasöljypolttimen sytytyksessä käytettävän nestekaasun pullot varastoidaan ulkona lukitussa kopissa. Kaukolämpöverkkoon syötetään veden lisäyksen yhteydessä Advantage- K350 A, B, D -nimistä hapenpoistokemikaalia, jota varastoidaan kerrallaan enintään 400 litraa. Raakaveden otto ja käyttö Liikenne Lämpökeskus ottaa raakavettä yhteensä noin m 3 /a prosessi- ja talousvedeksi Keravan kaupungin vesilaitokselta. Lämpökeskuksen toimintaan liittyviä raskaan liikenteen ajoneuvojen käyntejä on alueella enimmillään noin vuodessa. Raskas liikenne muodostuu pääasiassa lämmityskauden puu- ja turvekuljetuksista, joita on noin 7 vuorokaudessa. Puu- ja turvekuormat puretaan vastaanottohalliin. Kuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti klo

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Sosiaalijätevesiä syntyy pienehkö määrä, ja ne johdetaan kaupungin viemäriin. Kattilajätevesiä syntyy noin 10 m 3 /a, ja ne johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerotuskaivon kautta kaupungin viemäriin. Kattiloiden pesuvedet toimitetaan Ekokem Oy Ab:lle. Polttoöljysäiliön vallitila on viemäröity kaupungin viemäriverkkoon öljynerotuskaivon kautta. Öljynerotuskaivossa on öljyvuotohälytin, jonka hälyttäessä viemärin venttiilit suljetaan manuaalisesti. Öljynerotuskaivo tyhjennetään kerran vuodessa ja samalla tarkastetaan öljyvuotohälyttimen toiminta. Lämpökeskuksen piha-alue on asfaltoitu. Piha-alueen sadevedet ja lämpökeskuksen lattiahuuhteluvedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta läheiseen ojaan. Sadevesiviemäreissä ei ole öljynerotuskaivoa. Kaikkien kattiloiden savukaasut johdetaan maan pinnasta 60 metriä korkeaan piippuun, jossa kullakin kattilalla on oma hormi. Savukaasujen virtausnopeudet piipun suulla ovat noin 9 13 m/s. Raskasöljykattilan K3 savukaasut puhdistetaan multisyklonissa, jonka hiukkasten erotusaste on 75 %. Kiertopetikattilan K4 hiukkaspäästöjä vähennetään kaksikenttäisellä sähkösuodattimella, jonka hiukkasten erotusaste on 99,0 99,5 %. Turvetta ja kivihiiltä poltettaessa kattilan rikkipäästöjä voidaan tarvittaessa vähentää syöttämällä tulipesään kalkkia. Menetelmän rikinerotusasteeksi on arvioitu noin 50 %. Päästömäärät ovat pienentyneet polttoaineiden käytön pienentymisen myötä. Seuraavassa taulukossa on esitetty toteutuneet päästömäärät (tonnia vuodessa) vuosina (VAHTI-tietojärjestelmä) Hiukkaset (t/a) 2,2 0,1 1,2 Rikkidioksidi (t/a) 27,0 6,3 15,6 Typen oksidit (t/a) 43,4 20,4 33,1 Hiilidioksidi (t/a) (foss.) (bio) 72 (foss.) (bio) (foss) (bio) Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio kattilakohtaisesti päästömääristä tulevaisuudessa (tonnia vuodessa).

8 8 Päästöt maaperään Jätteet Hiukkaset (t/a) Rikkidioksidi (t/a) Typen oksidit (t/a) Hiilidioksidi (t/a) K1 5, (foss.) K2 1,7 789 (foss.) K3 0,01 0,5 0,2 97 (foss.) K4 2,5 19,6 28,5 6,0 (foss.) (bio) Yhteensä 2,5 20,1 35, (foss.) (bio) Viimeisin päästömittaus kattilalla K4 on tehty Mittauksessa suoritettiin 3 lyhytaikaista näytteenottoa. Hiukkaspitoisuus vaihteli välillä mg/m 3 (n) kuivassa savukaasussa redusoituna 6 %:n happipitoisuuteen. Seuraavassa taulukossa on esitetty toiminnanharjoittajan tekemät arviot savukaasun haitta-aineiden pitoisuuksista (mg/m 3 (n)) ja ominaispäästöistä (mg/mj) tulevaisuudessa. K1 K2 K3 K4 Hiukkaset (mg/m 3 (n)) Hiukkaset (mg/mj) 8 13 Rikkidioksidi (mg/m 3 (n)) 229 Rikkidioksidi (mg/mj) 103 Typen oksidit (mg/m 3 (n)) Typen oksidit (mg/mj) Lämpökeskuksen normaalitoiminnassa ei synny päästöjä maaperään. Laitokselta ei johdeta jätevesiä maastoon tai ojaan lukuun ottamatta läheiseen ojaan johdettavia lämpökeskuksen huuhteluvesiä. Polttoöljysäiliötä ympäröi savivalli ja säiliötä tarkkaillaan päivittäin mahdollisen vuodon havaitsemiseksi. Vallialue on viemäröity öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Säiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti. Polttoöljyn tilaus tapahtuu säiliön mekaanisen mittarin näyttämän perusteella. Säiliön täyttöä valvotaan aina oman henkilökunnan toimesta. Öljysäiliön täyttöputken alla on betonilaatta ja varoaltaana öljyjätekontti. Lämpökeskuksen mahdollisesti öljyiset jätevedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta viemäriin. Öljynerotuskaivot on varustettu hälyttimin ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Vuotojen varalle lämpökeskuksessa on imeytysainetta. Toiminnassa syntyvien tuhkien määrät riippuvat kiinteiden polttoaineiden käyttömääristä. Jatkossa lentotuhkaa syntyy arviolta noin 120 tonnia vuodessa ja pohjatuhkaa noin 600 tonnia vuodessa. Tuhkat ohjataan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön, mm. maanrakennuskäyttöön.

9 Seuraavassa taulukossa on esitetty vuonna 2011 toiminnassa syntyneet jätelajit ja -määrät (VAHTI-tietojärjestelmä). 9 Jätelaji Jätenimike Määrä (t/a) Sijoitus-/ hyötykäyttötunnus Lentotuhka D01 Lentotuhka D01 Arinahiekka D01 Arinahiekka D01 Vastaanottaja Lassila & Tikanoja Oyj, Kotka Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahti Lassila & Tikanoja Oyj, Kotka Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Lahti Melu ja tärinä Pohjatuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on tutkittu edellisen kerran (Ramboll Analytics, Keravan Energia Oy, Pohjatuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus, laadunvalvonta). Selvityksen mukaan pohjatuhka soveltuu hyötykäytettäväksi maarakentamisessa valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukaisesti peitetyissä ja päällystetyissä rakenteissa. Pohjatuhka kelpaa tavanomaiseksi jätteeksi, joka voidaan sijoittaa tavanomaisen sekajätteen (luokka B3) tai tavanomaisen, epäorgaanisen jätteen (luokka B1b) kaatopaikalle. Lentotuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus on edellisen kerran tutkittu (Ramboll Analytics, Keravan Energia Oy, Lentotuhkan hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus, laadunvalvonta). Selvityksen mukaan lentotuhka soveltuu hyötykäytettäväksi maarakentamisessa valtioneuvoston asetuksen 403/2009 mukaisesti päällystetyissä rakenteissa sellaisenaan. Lentotuhka kelpaa tavanomaiseksi jätteeksi, joka voidaan toimittaa sellaisenaan tavanomaisen sekajätteen (luokka B3) tai tavanomaisen, epäorgaanisen jätteen (luokka B1b) kaatopaikalle. Ylikeravan lämpökeskuksella otetaan vastaan ja varastoidaan muilla Keravan Energia Oy:n laitoksilla syntyviä jätteitä. Keravan Energia Oy:n mukaan lämpökeskuksen normaaliajosta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa on päiväaikaan alle 55 db(a) ja yöaikaan alle 50 db(a). Lämpökeskuksen melu on tasaista ympäri vuorokauden päivällä tapahtuvaa raskaan liikenteen melua lukuun ottamatta. Polttoainekuljettimet ovat koteloituja. Ulospuhalluksia ei ole. Varoventtiilejä, jotka testataan kerran kahdessa vuodessa, ei ole varustettu äänenvaimentimilla. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöjärjestelmä Kattiloiden K3 ja K4 hiukkasten erotustekniikat sekä kattilan K4 NO x - ja SO 2 -päästöjen vähentämistekniikat ovat Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitok-

10 Energiatehokkuus sissa Suomessa mukaiset. Päästömittaustulokset täyttävät myös hyvin BAT-päästötasot. Toukokuussa 2006 valmistui kaiken Keravan Energia Oy:n kaukolämpötoiminnan käsittävä energiakatselmus. Omakäyttösähkön kulutukseen ja energian säästöön on kiinnitetty laitoksella huomiota eikä merkittäviä säästökohteita katselmuksessa löydetty. Merkittävimmät pumput ja puhaltimet on varustettu taajuusmuuttajaohjauksella. Myös polttoaineen vastaanotossa ja kuljetuksessa on käytössä sekvenssiohjaus, joka pysäyttää kuljettimet asetetun ajan jälkeen, kun polttoaine-erän purku on ohi. Omakäyttölämmön osalta merkittävimpänä asiana on kiinnitetty huomiota raskasöljysäiliön lämpötilan optimointiin. Keravan Energia Oy on liittynyt energia-alan energiatehokkuussopimukseen TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus ilmanlaatuun Melun vaikutukset Lämpökeskuksen toiminnassa syntyneiden typen oksidien ja hiukkasten pitoisuuksia ulkoilmassa on selvitetty Ilmatieteen laitoksen leviämislaskelmien avulla vuonna Tulosten mukaan korkeimmatkin typpidioksidi- ja hiukkaspitoisuudet ovat niin matalia, ettei niiden voida olettaa aiheuttavan terveydellistä haittaa. Lämpökeskuksen aiheuttama melu on mitattu asuinrakennuksen pihapiiristä, josta etäisyys lämpökeskukseen on noin 250 metriä. Mittausraportin mukaan mittapaikan ympäristössä ovat yleisimpiä ja suurimpia melun aiheuttajia tieliikenne ja rautatieliikenne. Mitattu melu A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) mittausalueella oli db(a). Edellä mainitut ympäristön muut melulähteet aiheuttivat hetkellisesti yli 60 db(a) melupiikkejä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Ylikeravan lämpökeskuksen toiminta on vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen (59/1999) mukaista kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia. Laitoksella on edellä mainittujen säädösten edellyttämät luvat sekä

11 painelaitelain (869/1999) ja maakaasuasetuksen (1058/1993) mukaiset käytönvalvojat, jotka vastaavat laitoksen turvallisesta käytöstä. Maakaasun käytöstä on tehty vaaranarviointi- ja turvallisuusselvitys. Lämpökeskuksen toimintaan liittyviä mahdollisia vaaratekijöitä ovat öljyn pääsy viemäriin, maaperän pilaantuminen öljyvuodon seurauksena sekä tulipalo. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Keravan Energia Oy:n toimintajärjestelmässä riskit on otettu huomioon. Kunnossapidosta ja hätätilanteiden varalta on laadittu työ- ja toimintaohjeet. Vahinkotilanteisiin on varauduttu öljynerottimien, suojavallituksen, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun sekä toimintaohjeiden ja -suunnitelmien avulla. Riskikohteiden päivystys, tarkastus ja onnettomuustilanteissa hälyttäminen tapahtuu ohjeiden mukaisesti siten, että vahinkotapahtumat havaitaan ja toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen kuin ympäristölle aiheutuu seurauksia. Tarvittava koulutus annetaan aina henkilön tullessa yhtiön palvelukseen. Kaikki häiriöt raportoidaan ja niiden määrää seurataan. Raskaan polttoöljyn käytöstä ja varastoinnista vastaavat nimetyt valvojat, joille on nimetty sijaiset. Polttoöljysäiliötä ympäröi savivalli ja säiliötä tarkkaillaan päivittäin mahdollisen vuodon havaitsemiseksi. Vallialue on viemäröity öljynerotuskaivon kautta viemäriin. Säiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti. Polttoöljy tilataan säiliön mekaanisen mittarin näytön perusteella. Säiliön täyttöä valvotaan aina oman henkilökunnan toimesta. Öljysäiliön täyttöputken alla on varoaltaana öljyjätekontti, joka sijaitsee betonilaatan päällä. Lämpökeskuksen mahdollisesti öljyyntyvät vedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta viemäriin, joka voidaan sulkea venttiileillä. Öljynerotuskaivot on varustettu hälyttimin ja niiden kunto tarkistetaan säännöllisesti. Lämpökeskuksessa on automaattinen palohälytys- ja sammutusjärjestelmä. Toiminta tulipaloissa on ohjeistettu ja palo- ja pelastustoiminnalle on nimetty vastuuhenkilö. Maakaasun käytöstä on tehty vaaranarviointi- ja turvallisuusselvitys. Maakaasuputkistojen ja käyttölaitteiden poikkeavia käyttötilanteita sekä hätätilanteita varten on laadittu toimintaohje. Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa Häiriö- ja poikkeustilanteissa Keravan biovoimalaitoksen valvomoon tulee automaattinen hälytys, ja päivystäjä saapuu tarkastamaan tilanteen. Merkittävistä häiriötilanteista ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle. Suurissa häiriö- ja poikkeustilanteissa laitos ajetaan automaattisesti alas. Sähkösuodattimen toiminnan häiriintyessä kiertopetikattilan toiminta keskeytetään ja laitoksessa siirrytään maakaasun käyttöön. 11

12 Lämpökeskuksessa on automaattinen palohälytys- ja sammutusjärjestelmä. Toiminta tulipaloissa sekä maakaasuputkistojen ja käyttölaitteiden poikkeavissa käyttö- ja hätälanteissa on ohjeistettu. Öljyvuotojen varalle on imeytysainetta. 12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTSTEN TARKKAILEMINEN Käyttötarkkailu Prosessin ohjaukseen liittyvä tarkkailu kohdistuu prosessin ja päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten palamisen hyvyyteen, kuormituksen vaihteluihin, puhdistuslaitteiden kuntoon sekä polttoaineiden laatuun ja kulutukseen. Tehdyt tarkastukset ja huoltotoimenpiteet kirjataan lämpökeskuksen kunnossapitotietojärjestelmään. Käyttötarkkailu suoritetaan seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla. K1 K2 K3 K4 Savukaasun lämpötila jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Jäännöshappi jatkuva jatkuva jatkuva jatkuva Hiilimonoksidi vähintään kerran vuodessa, käytännössä useammin jatkuva Tummuus - - jatkuva jatkuva Tulipesän lämpötila jatkuva Kuormituksen vaihteluita seurataan valvomon ATK-järjestelmällä, johon kirjautuvat tiedot Keravan Energia Oy:n kaikkien kattilalaitosten toiminnasta, polttoaineiden kulutuksista, kattiloiden käyttötunneista sekä ostetusta ja toimitetusta energiamäärästä. Kiinteiden polttoaineiden kulutusta mitataan polttoainekuormien punnituksella ja maakaasun sekä polttoöljyn kulutusta polttoainemäärämittarien avulla. Polttoaineen laatua (muun muassa rikkipitoisuus ja lämpöarvo) seurataan toimittajilta saatavien analyysitulosten perusteella. Raskasöljykattilassa olevan syklonin toimintaa seurataan savukaasujen tummuusmittauksella, paine-eromittausta ei ole. Sähkösuodattimen toimintaa seurataan päivittäin jännite- ja virta-arvojen avulla. Sähkösuodattimen toiminnasta sekä poistosuppilon pinnan ylärajasta on hälytys hälytyskirjoittimelle ja Keravan biovoimalaitoksen valvomoon. Sähkösuodatin tarkastetaan seisokin yhteydessä kerran vuodessa laitoksen vuosihuollossa. ATK:lta saatavien raporttien lisäksi Ylikeravan lämpökeskuksen toiminnasta pidetään erillistä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä tapahtumista ja toimenpiteistä, kuten mahdollista häiriöistä ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Käyttöpäiväkirjaan kirjataan raportointia varten tarvittavat tiedot. Tehdyt tarkastukset ja huoltotoimenpiteet kirjataan

13 Päästötarkkailu lämpökeskuksen kunnossapitotietojärjestelmään. Kaikki tiedot arkistoidaan. 13 Savukaasupäästöjen tarkkailu perustuu ainetaselaskelmiin (SO 2 ), kertamittauksiin (NO X ja hiukkaset) sekä kirjallisuudesta saataviin ominaispäästökertoimiin (CO 2 ja raskasmetallit). Savukaasupäästöt mitataan kattiloiden toimiessa normaalia käyttötilannetta mahdollisimman hyvin vastaavissa olosuhteissa. Mittauksia ehdotetaan suoritettavaksi seuraavasti: Kattilat K1 ja K2 NO X polttoteknisten muutoksien yhteydessä Kattila K3 hiukkaset viiden vuoden välein Kattila K4 hiukkaset vuoden välein. Laadunvarmennus Laitokselta kaupungin viemäriverkkoon johdettavia jätevesiä ei tarkkailla eikä niiden määriä mitata. Laitoksen käyttämä raakavesimäärä mitataan. Palamisen hyvyyden varmistamiseksi kaikkien kattiloiden ilmakerroin säädetään kaksi kertaa vuodessa. Jatkuvatoimisten mittarien toiminnan tarkistamiseksi kattiloiden savukaasujen happi- ja hiilimonoksidipitoisuudet mitataan käsikäyttöisillä mittareilla noin kerran kuukaudessa lämmityskauden aikana. Kiertopetikattilan savukaasujen NO x - ja hiukkaspäästömittaukset ja jatkuvatoimisten mittausten kalibrointi suoritetaan säännöllisesti ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Polttoaineen laatua ei analysoida Ylikeravan lämpökeskuksessa lukuun ottamatta polttoaine-erän vastaanoton yhteydessä tapahtuvaa silmämääräistä laaduntarkastusta, jonka tulokset kirjataan vastaanottopöytäkirjaan. Lämpökeskuksessa otetaan jokaisesta vastaanotettavasta erästä näyte, joista muodostetun kokoomanäytteen lämpöarvo analysoidaan kerran kuukaudessa. Puun lämpöarvo ja raskasmetallipitoisuusanalyysit sisältävä kemiallinen analyysi teetetään ajoittain myös pistokoeluonteisesti VTT:llä. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Laitoksen toiminnan vaikutuksia ympäristöön ei tarkkailla. Lämpökeskuksen toiminnasta raportoidaan vuosittain Uudenmaan ELYkeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosi-

14 raportissa esitetään voimassa olevan ympäristöluvan mukaan seuraavat asiat: käyntiajat kuukausittain (h/kk) kaukolämmön tuotanto (GWh/kk) käytetyt polttoaineet ja niiden kulutustiedot (t/a, m 3 /a) sekä sisään syötetty energian vuosittainen kokonaismäärä polttoaineittain luokiteltuna polttoaineiden rikkipitoisuus ja muut laatutiedot tiedot päästöjen yksittäisistä mittauksista mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 6 %:n (kiinteät polttoaineet) ja 3 %:n (kaasumaiset ja nestemäiset polttoaineet) happipitoisuuteen ja mg/mj mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (kattila K3: Ni, V ja kattila K4: Pb, Cr, Cu, Mn, Ni, As, Hg, Cd, V) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä toimintavuoden lopussa varastossa olleet määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat) tiedot vuoden aikana toteutuneista tai suunnitteilla olevista päästöjen määrään tai laatuun vaikuttaneista muutoksista. 14 HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Toiminnassa ei ole tapahtunut muita muutoksia kuin tuotantomäärien pienentyminen, joten Keravan Energia Oy esittää, ettei vanhoja lupamääräyksiä muuteta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Keravan kaupungin ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

15 15 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Keravan kaupunginhallitukselta, Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Keravan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Lämpökeskuksesta etelään sijaitsee Heikkilänmäen asuinalue. Alueelle on vuoden 2005 jälkeen rakennettu ja sinne on rakenteilla asuinkerrostaloja, joiden suurin kerrosluku on VIII. Maanpinta Heikkilänmäellä on tasossa +39 metriä kuten myös lämpökeskuksen piha. Lämpökeskuksen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämisselvityksen (Ilmatieteen laitos, ) mukaan toiminnan vaikutus ilmanlaatuun on vähäinen. Yksi kuormittuneimmista alueista on laitokselta etelään. Pitoisuuslaskelmat on tehty maanpinnalle, joten laitoksen ilmaan johdettavien päästöjen leviäminen muuttuneessa tilanteessa tulee tutkia ainakin Heikkilänmäen suunnalla. ELY-keskus katsoo, että raskaan polttoöljyn varastointi tulee järjestää esimerkiksi niin, että vallitila on läpäisemätön ja sen tilavuus on vähintään 1,1- kertaa säiliön tilavuus. Toinen vaihtoehto voi olla nykyisen säiliön korvaaminen kaksivaippaisella säiliöllä. Öljysäiliön hajulukon asentamisen jälkeen laitokselle ei ole tullut asukasyhteydenottoja lämpökeskuksen aiheuttamista ympäristöhaitoista. ELYkeskukseen tai Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ei ole tullut ilmoituksia lämpökeskuksen toiminnan aiheuttamista ympäristöhaitoista. Muistutukset ja mielipiteet Asunto Oy Keravan Groove toteaa saapuneessa muistutuksessa mm. seuraavaa: Lämpökeskuksen lentotuhkapäästöt (120 tonnia vuodessa) aiheuttavat taloyhtiön asukkaille ja osakkaille harmia ja ongelmia sekä lisäkustannuksia. Tuhkalaskeuma kulkeutuu huoneistojen parvekkeille ja autojen päälle aiheuttaen ylimääräistä pesua ja puhdistusta. Lentotuhka kulkeutuu myös koneellisen ilmastoinnin kautta huoneistoihin, mikä on aiheuttanut sen, että ilmavaihdon suodattimet on vaihdettava voimakkaasta likaantumisesta johtuen kerran kuukaudessa. Keravan Energian tulisi ottaa käyttöön lämpökeskuksessa sellaista uutta teknologiaa, jolla kyseinen ongelma poistuisi laitoksen lähialueelta.

16 16 Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine ympäristölupahakemuksesta annetusta lausunnosta ja muistutuksesta. Keravan Energia Oy toteaa saapuneessa vastineessa mm. seuraavaa: ELY-keskuksen lausunto Ilmatieteen laitoksen vuoden 2000 tutkimuksen mukaan NO x -päästön 150 mg/mj aiheuttama typenoksidipitoisuuden laskennallinen ohjearvoa vastaava tuntikeskiarvojen maksimi laitoksen normaalikäytön tilanteessa on 0,8 µm/m 3. Mallin mukaan maksimipitoisuus esiintyy noin 2,3 kilometrin päässä lämpökeskuksesta lännen ja luoteisen väliseen sektoriin. Laskennallinen maksimi on noin 0,53 % valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetusta tuntiohjearvosta 150 µm/m 3. Maksimipäästötilanteessa, jolloin kaikki kattilat käyvät täydellä teholla, laskennallinen tuntikeskiarvojen maksimi on 1,6 µm/m 3, joka vastaa noin 1,1 % tuntiohjearvosta. Vastaavasti typenoksidipitoisuuden laskennallinen vuosikeskiarvon maksimi normaalikäytön tilanteessa olisi 0,25 µm/m 3, joka on noin 0,83 % valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetusta ohjearvosta 30 µm/m 3 typenoksidien vuosikeskiarvolle. Ulkoilman hiukkaspitoisuudet arvioitiin typenoksidien leviämismallilaskelmien tuloksista hiukkaspäästön ollessa 50 mg/m 3. Hiukkaspitoisuuden laskennallinen vuosikeskiarvon maksimi normaalikäytön tilanteessa olisi 0,02 µm/m 3 (noin 0,04 % kokonaisleijuman vuosiohjearvosta). Hiukkaspitoisuuden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo normaalikäytön tilanteessa olisi 0,5 µm/m 3 (noin 0,7 % hengitettävien hiukkasten vuosiohjearvosta). Lämpökeskuksen piipun korkeus, 60 m, on siis tutkimuksen mukaan sen verran suuri, että lämpökeskuksen päästöjen vaikutus ilmanlaatuun on suurimmillaan selvästi Heikkilänmäen asuinaluetta kauempana ja sielläkin vähäinen. Öljyn varastoinnin osalta tehdään tarvittavat toimenpiteet niin, että nykyvaatimuksen täyttyvät. As Oy Grooven muistutus Ylikeravan lämpökeskuksen KPA-kattila on varustettu asianmukaisesti sähkösuodattimella ja POR-huippukuormakattila (K3) multisyklonilla. Hiukkasmittaukset suoritetaan KPA-kattilalle vuosittain ja K3-kattilalle viiden vuoden välein, viimeksi talvella Mittaustulokset ovat olleet selvästi sallituissa rajoissa ja edellä todetun nojalla lämpökeskuksen vaikutus Heikkilänmäen ilmanlaatuun on hyvin vähäinen.

17 Keravan Energia Oy:n kokemuksen perusteella pyydetään selvittämään myös Heikkilänmäen alueen kerrostalotyömaiden ja työmaaliikenteen vaikutukset ilmanlaatuun. 17 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Keravan Energia Oy:n Ylikeravan lämpökeskukselle myönnetyn ympäristöluvan No YS 1178, lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen. Toimintaa on harjoitettava ympäristölupahakemuksessa esitetyn ja lupamääräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto muuttaa lupamääräykset kuulumaan seuraavasti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin 1. Laitoksen toiminnassa muodostuvat prosessijätevedet ja sosiaalijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Laitoksen lattiahuuhteluvedet, ja laitosalueen hulevedet on johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Säiliöautojen purkupaikan ja öljysäiliöiden suoja-altaiden hulevedet sekä muut mahdollisesti öljyä sisältävät vedet on johdettava öljynerotuksen kautta. Öljynerottimen on oltava standardin SFS-EN luokan II mukainen, jos erottimen jälkeiset vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Öljynerottimen on oltava standardin SFS-EN luokan 1 mukainen, jos erottimen jälkeiset vedet johdetaan sadevesiviemäriin. Viemärissä erottimen jälkeen on oltava mahdollisuus ottaa erottimesta poistuvasta vedestä näytteitä sekä mahdollisuus sulkea viemäri. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla. Hälytysjärjestelmän toimivuus on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Tarkastuksista on tehtävä merkintä lupamääräyksessä 22. tarkoitettuun kirjanpitoon. Öljynerottimien on oltava määräyksen mukaisia viimeistään (YSL 43, YSL 47, YSA 37, VNA 445/ ) 2. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että niistä aiheutuu vauriota viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 43, 47 ) Päästöt ilmaan 3. Lämpökeskuksen kattiloiden savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 60 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. (YSL 43, VNA 445/ )

18 4. Kattilan K4 kiinteinä polttoaineina saadaan käyttää hakemuksen mukaisesti puuta ja turvetta. Kivihiiltä voidaan käyttää polttoaineena, jos puuta ja turvetta ei ole kohtuudella saatavissa. (YSL 43 ) 5. Kattiloiden K1 ja K2 savukaasun typenoksidipitoisuus saa olla maakaasua poltettaessa enintään 400 mg NO 2 /m 3 (n) kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Kattilan K3 savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla enintään 140 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus 900 mg NO 2 /m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus mg SO 2 /m 3 (n). Rikkidioksidipitoisuus saa olla enintään 850 mg SO 2 /m 3 (n) alkaen. Päästörajat on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Puuta ja/tai turvetta poltettaessa kattilan K4 savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus 490 mg NO 2 /m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus 280 mg SO 2 /m 3 (n). Päästörajat on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Kivihiiltä poltettaessa kattilan K4 savukaasun hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m 3 (n), typenoksidipitoisuus 420 mg NO 2 /m 3 (n) ja rikkidioksidipitoisuus mg SO 2 /m 3 (n). Päästörajat on asetettu kuivassa savukaasussa muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Edellä hiukkasille ja typenoksideille asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyiden tulokset eivät ylitä raja-arvoa. Edellä rikkidioksidille asetettuja päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, kun polttoainetietojen perusteella laskettu pitoisuus ei ylitä raja-arvoa. Laskennassa on käytettävä vuosikeskiarvoja. Kattiloiden käynnistys- ja alasajojaksoja sekä savukaasun puhdistinlaitteiden häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvon noudattamisen tarkasteluissa. (YSL 43, VNA 445/2010 5, 6, liite 1, liite 2) Melu 6. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melun ollessa luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Varoventtiilien lyhytaikaista testausta ei oteta huomioon raja-arvon noudattamisen tarkastelussa. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992, VNA 445/ ) Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely 7. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pi- 18

19 laantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Raskas ja kevyt polttoöljy sekä kemikaalit on varastoitava kullekin varastoitavalla aineelle tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa tai säiliössä laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Kemikaalien varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suojaaltaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Uusien kemikaalien varastointipaikkojen sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöiden suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan suuruuden on oltava vähintään 1,1-kertaa suurimman astian tilavuus. Vaihtoehtoisesti öljysäiliöt voivat olla kaksoisvaippasäiliöitä. Raskaan ja kevyen polttoöljyn säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja kaksoisvaippasäiliöt on varustettava vuodonilmaisimilla. Öljysäiliöiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Raskaan polttoöljyn varastoinnin on oltava edellä määrätyn mukaista viimeistään Toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys laitoksella toteutettavista toimenpiteistä. Selvityksen on sisällettävä vähintään kuvaus öljysäiliön, öljyn purkauspaikan ja öljyputkiston sijainnista, rakenteesta ja turvajärjestelyistä. Selvitys on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamisen aloittamista. (YSL 43, YSA 37, NaapL 17, VNA 445/ ) Jätteet ja niiden hyödyntäminen 8. Keravan Energia Oy voi välivarastoida Ylikeravan lämpökeskusalueella myös muiden Keravan Energia Oy:n kattilalaitosten toiminnassa muodostuvat tavanomaiset jätteet ja vaaralliset jätteet. Toiminnassa on noudatettava kaikkia Ylikeravan lämpökeskukselle jäljempänä asetettuja jätteitä ja jätteiden käsittelyä koskevia määräyksiä. (YSL 43, 45 ) 9. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, jos ne eivät sisällä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava vaarallisiksi jätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavista kaatopaikalle toimitettavista jätteistä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. 19

20 Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 19, JäteA 5, JL (646/2011) 6, 8, 12, 15, 28, 29, 94, 96, 121, VNAJ (179/2012) 4, liite 4, VNA 445/ ) 10. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaarallista jätettä, kuten öljyjätettä, ei saa varastoinnin aikana laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen tai muuhun aineeseen. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä, reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla ympäristönsuojelun kannalta yhtä tehokkaalla tavalla siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään, pohja- ja pintavesiin sekä viemäreihin on estettävä. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, JL (646/2011) 6, 13, 15, 16, 17, VNA 445/ ) 11. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen käsittely. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida lämpökeskuksen alueella 12 kuukautta kauempaa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. (YSL 43, 45, JäteL 3, 6, JL (646/2011) 6, 121, VNAJ (179/2012) 8, 9, 24, VNA 445/ ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Häiriötilanteissa tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava myös pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. (YSL 7, 8, 43, 76, YSA 30, VNA 445/ ) 13. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian, kuin se teknisesti on 20

21 mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Sähkösuodattimen toiminnan häiriintyessä laitoksessa on 24 tunnin kuluessa siirryttävä maakaasun käyttöön. Sähkösuodatin voidaan kiinteitä polttoaineita poltettaessa ohittaa vain poikkeuksellisesti lyhytaikaisissa häiriötilanteissa, joiden yhteenlaskettu kesto ei saa ylittää 120 tuntia 12 kuukauden jakson aikana. (YSL 43, 46, YSA 30 ) 14. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on laitosalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 43, JäteL 6, VNA 445/ , 15 ) Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 15. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 43, 81, YSA 30 ) 16. Toiminnanharjoittaja on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista hyväksyttäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. (YSL 43, 90, VNA 445/ ) Tarkkailumääräykset 17. Toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on laadittava tarkkailusuunnitelma. Suunnitelman on sisällettävä valtioneuvoston asetuksessa 445/2010 vaaditut tiedot ja laadinnassa on otettava huomioon tämän päätöksen lupamääräykset. Tarkkailusuunnitelma on esitettävä tarkistettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ja siihen voidaan perustellusta syystä tehdä muutoksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, 46, VNA 445/ ) 18. Palamisen tehokkuutta on seurattava kattiloilla K1, K2 ja K3 mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasun lämpötilaa ja happipitoisuutta. Palamisen tehokkuutta kattilassa K4 on seurattava jatkuvatoimisilla, rekisteröivillä ja hälyttävillä lämpötilan, jäännöshappipitoisuuden ja hiilimonoksidipitoisuuden mittauksilla. (YSL 5, 46, VNA 445/ , liite 2) 21

22 Kattilan K1 savukaasun typenoksidipitoisuus maakaasua poltettaessa on mitattava vuonna 2014 ja tämän jälkeen vähintään 5 vuoden välein. Kattilan K2 savukaasun typenoksidipitoisuus maakaasua poltettaessa on mitattava vuonna 2014 ja tämän jälkeen vähintään käyttötunnin välein. Kattilan K3 savukaasun hiukkas- ja typenoksidipitoisuus raskasta polttoöljyä poltettaessa on mitattava vuonna 2014 ja tämän jälkeen vähintään käyttötunnin välein. Kattilan K4 savukaasun hiukkas- ja typenoksidipitoisuus on mitattava vuonna 2014 ja tämän jälkeen vähintään kahden vuoden välein. Päästömittaukset on tehtävä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Mittaajalla on oltava käyttämiensä mittausmenetelmien (CEN/ ISO/ muu vastaava kansallisesti tai muuten hyväksytty menetelmä) akkreditointi. Mittaustilanteessa kattilan ajotilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muuan muassa palamisolosuhteiden osalta. Kattiloita ei tarvitse käynnistää vain päästömittausta varten. Määräyksen 15. mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä mittauksissa käytettävät menetelmät, mittausyhteiden sijainti ja arvio mittauspaikan edustavuudesta. Mittausraportissa on esitettävä tiedot kattilan ajotilanteesta mittauksen aikana ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita käytettäessä happipitoisuuteen 3 % ja kiinteitä polttoaineita käytettäessä happipitoisuuteen 6 %. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj (sisään syötettyä energiayksikköä kohti) ja kg/h laskentakaavoineen sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Saatuja tuloksia on verrattava voimassa oleviin päästöraja-arvoihin. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Päästömittauksissa saatuja tuloksia on käytettävä vuosipäästöjen (t/a) laskennassa. (YSL 5, 46, VNA 445/ , liite 2) 20. Öljynerottimesta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on määritettävä kertaluonteisesti mennessä. Raportti on toimitettava kahden kuukauden kuluessa määrityksestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Keravan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportissa on verrattava poistuvan veden hiilivetypitoisuutta määräyksessä 1. asetettuihin toimintatasoihin.