E U - P E R U S T E O S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "E U - P E R U S T E O S"

Transkriptio

1

2

3

4 , uusittu laitos Euroopan unioni Marko Ruonala EU-perusteos

5 Kannen kuva Pohjois- ja Keski-Eurooppa 1493 Hartman Schedels: "Liber chronicarum", Nürnberg. Piirtäjä Hieronymus Münzer( ) Puupiirros. Kartassa on piirteitä merikartoittaja Pietro Vesconten 1300-luvun alun maailmankartasta: Skandinavian niemimaa esitetään lehdenmuotoisena alueena, jonka varren muodostaa Grönlanti. Muilta osin niemimaan muoto on saanut vaikutteita Nicolaus Germanuksen kartasta, ja perustuu tietysti huomattavasti myös Ptolemaioksen karttaan. Baltian saaret on esitetty yksityiskohtaisesti, mutta katsojaa hämää se, että Scan[d]ia on sijoitettu länteen Silandiasta (Tanskan Själlanti), kun taas Gotlanti on lähellä Riianlahtea. Upsalan yliopisto EU-perusteos, 2., uusittu laitos Marko Ruonala ja ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus Toimitus Graafinen suunnittelu, sivutaitto ja kuvitus Kuvatoimitus Päivi Toivanen Mika Launis Hannupekka Kinnunen, Emilia Savola Paino Vammalan Kirjapaino, Sastamala 2011 ISBN PDF ISBN

6 ALKUSANOIKSI Suomi ja Euroopan kartta Martti Ahtisaari. LEHTIKUVA/ REUTERS/Adam Hunger Suomalaisen arki on tänä päivänä kovin erilaista kuin pian sotien jälkeen syntyneiden sukupolvilla. Ihminen matkustaa Euroopassa ilman passia, käyttää yhteistä valuuttaa ja voi oleskella tai tehdä töitä missä tahansa valtiossa. Suomalaisnuorista osa opiskelee eri puolilla Eurooppaa, ja moni kasvaa kansainvälisessä tai monikielisessä ympäristössä. Suomi on ollut aina osa Eurooppaa, mutta vasta nykyisille sukupolville eurooppalaisuus on todellisuutta. Eurooppa näytti vielä toiselta kun neuvottelut maamme EU-jäsenyydestä ratkesivat 1. maaliskuuta Kuin sattumalta aloitin samana päivänä tasavallan presidentin tehtävissä. Suomessa käytiin kiivasta keskustelua EU:n eduista ja haitoista. Epäluuloja ja pelkojakin esiintyi ennen kansanäänestystä, jossa Suomen jäsenyys käytännössä varmistui. Menimme unioniin Euroopan suurten mullistusten mainingeissa. Berliinin muuri oli murtunut, Neuvostoliitto hajonnut ja olimme keskellä talouslamaa. Euroopan yhteisö nousi maailmansodan raunioista. Yhteisön perustaminen olikin ennen muuta rauhankysymys. Mutta vielä 1950-luvun kylmän sodan vuosina ei voitu kuvitellakaan Eurooppaa, jonka vakaus perustuisi johonkin muuhun kuin supervaltioiden sotilaalliseen vastakkainasetteluun. Sotia kokematon sukupolvi odottaa EU:lta muutakin kuin rauhantakuita. Moniarvoisuus, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet, vapaus liikkua ja työskennellä ulkomailla ja monet muut arvot ovat nuorille tänä päivänä itsestäänselvyyksiä. Usein unohdetaan kaiken takana olevan rauhan olosuhteet. Yhteisen vakauden turvaajana EU:lla on edelleen ratkaisevan tärkeä rooli. EU on muuttunut paljon erityisesti 2000-luvulla. Unionin toimintasektori on laajentunut. Lissabonin sopimus päätti ainakin toistaiseksi vuosikymmenien neuvottelut perussopimuksista. Laajentuminen on kasvattanut EU:sta lähes 30 valtion ja yli puolen miljardin asukkaan talousmahdin. Unionista on kehittynyt kriisien hallitsija kun sen sotilaalliset voimavarat ja siviilikriisien hallinta ovat vahvistuneet. EU on kyennyt rahaliiton maiden velkaantumisen seurauksena luomaan mekanismeja myös talouskriisien varalta.

7 Nykymaailma on moninapainen ja arvaamaton. Nopeasti muuttuva todellisuus luo maaperää myös uhkille, jotka ovat täysin erilaisia kuin aikaisemmin. Ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, luonnonmullistukset, laajamittainen maahanmuutto, terrorismi, pandemiat, puute vedestä, elintilasta ja energiasta sekä lukuisat muut nopeasti leviävät ilmiöt leimaavat aikaamme. Internetin vuorovaikutteiset kanavat ovat hälventäneet valtioiden ja maanosien rajoja entisestään. Internetissä voi samastua reaaliajassa viiteryhmiin tai asioihin, jotka sijaitsevat toisella puolella maailmaa. Mutta globaalissakin maailmassa ihminen seisoo tanakammin kun hän kokee todellista yhteenkuuluvuutta johonkin. Jollekin tuo yhteisö on perhe ja kotipaikkakunta, toiselle kotimaa tai Eurooppa. Suomi kuuluu Eurooppaan ja Euroopan unioniin. Jäsenyys on tuonut meille paljon hyvää. Nousimme lamasta jopa maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi. Rahaliiton jäsenyys vauhditti vaurauden kehitystä. Rahassa ja erityisesti eurokolikossa kiteytyykin koko eurooppalaisuus ja olemassaolomme. Kolikon toisella puolella on yhteinen laajentunut Euroopan kartta, kääntöpuolella kansalliset symbolimme. Ja kolikko karttoineen on aina suomalaisenkin käden ulottuvilla. EU:ta on tulkittava ja ymmärrettävä sotien repimän maanosan historian valossa; yhteisö syntyi epäluulojen näyttämölle rauhan ja yhteisen hyvän rakentajaksi. Aikaisemmin paljon käytetyn fraasin mukaan EU ei ole koskaan valmis vaan on ikuisessa kriisissä. Mutta nyky-eu on pikemminkin valmis kohtaamaan kriisit, oppimaan niistä ja muuttumaan kriisien mukana. Euroopan unioniin liittyy kansalaisten mielissä yhä epäselviä asioita ja epäilyjäkin. EU:ta mystifioidaan turhaan. Marko Ruonalan ja ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen EU-perusteos kertoo osaltaan mikä on Euroopan unioni, miten ja miksi se syntyi, mihin sen toiminta perustuu ja miten unionissa päätetään asioista. Viime vuosien muutosta kuvataan myös kansalaisten näkökulmasta heitä varten EU on olemassa. Helsingissä joulukuussa 2010 Martti Ahtisaari Presidentti * Martti Ahtisaari johti tasavallan presidenttinä Suomen valtuuskuntaa kun maamme EU-jäsenyys vahvistettiin Korfun huippukokouksessa juhannuksena 1994.

8 Sisällys Suomi ja Euroopan kartta Presidentti Martti Ahtisaari 5 Mennyt ja nykyinen Eurooppa 9 Euroopan unioni tänään muuttuva todellisuus 10 Eurooppalaisuuden juuret 15 Yhteisön puoli vuosisataa askel kerrallaan suurunioniin 19 Eurooppa toipui sodasta 20 Tyhjän tuolin kriisi ja kiista maataloudesta 1960-luku 23 Kohti Euroopan unionia ja 1980-luvut 24 Suurten harppausten aika 1990-luku 25 Laajeneva EU ajautui lamaan 2000-luvun alku 27 Euroopan unionin toimielimet 29 Eurooppa-neuvostolla on yhä vahvempi rooli 31 Neuvosto on EU:n tärkein lainsäätäjä 34 Komissio antaa lakialoitteet 40 Euroopan parlamentin kasvanut valta 44 Euroopan unionin tuomioistuin valvoo ja tulkitsee oikeutta 48 Tilintarkastustuomioistuin seuraa EU:n varojen käyttöä 54 Muut Euroopan unionin elimet ja erillisvirastot 55 EU:n perussopimukset ja päätöksenteko 57 Kansanäänestykset jarruttivat perussopimusta 58 EU:n päätöksenteko mutkikasta? 62 Euroalue ja talous 67 Oma raha yhdistää Talouskriisi ajoi EU:n laajoihin udistuksiin 68 7

9 Myös EU:n taloustiikeri kesyyntyi 75 Jäsenmaat rahoittavat EU:n budjetin 77 EU säätelee välillisiä veroja 78 Suhteet muuhun maailmaan 79 Ulko- ja turvallisuuspolitiikka EU:lla on laaja keinojen valikoima 80 Kissinger ja Euroopan puhelinnumero 82 Kriisinhallinta on EU:n puolustuspolitiikan keulakuva 85 Itämerta suojellaan ja tuetaan EU:n yhteistyöllä 91 Pohjoinen ulottuvuus edistää kestävää kehitystä Suomen lähialueilla 93 Unioni on vahva kaupan toimija 95 EU on maailman suurin kehitysavun antaja 97 Kauppasopimuksia uudistettu 100 Laajentuminen 101 Eurooppa etsii rajojaan 102 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue 111 Rajat auki Euroopan uudet tuulet 112 Schengen poisti tarkastukset sisärajoilla 117 Euroopan sisämarkkinat 119 Eurooppa rakentaa yhä sisämarkkinoitaan 120 Sujuva liikenne ja yhteydet tukevat sisämarkkinoita 124 Kansalaisten yhdenvertaisuus puhuttaa EU:ta 127 Koulutus ja kulttuuri EU:n merkittävä voimavara 129 Alueet, maatalous ja kalastus 133 Aluepolitiikka tasoittaa elintasoeroja 134 Yhteinen maatalouspolitiikka koskettaa kaikkia 135 Kalastus ja merten suojelu Islanti kasvattaa EU:n kalastusmahtia 138 Huoli ympäristöstä ja energiasta 141 EU torjuu eturintamassa ilmastonmuutosta 142 Riippuvuutta tuontienergiasta halutaan vähentää 145 Kansalaiset ja Euroopan unioni 147 Monikielinen Eurooppa 148 EU-kansalaisten oikeudet perussopimuksessa 149 Euroopan unioni työpaikkana 152 Lobbarit ja muut edunvalvojat 153 EU tiedottaa asioista laajasti 155 Euro ja avoimet rajat Suomen jäsenyyden virstanpylväät 156 EU-asiat käsitellään Suomen perustuslain pohjalta 158 Ahvenanmaan asema 163 EU etsii yhä itseään skenaariot: Kriisit koulivat, mennyt nykyisyyden peili ja askel taaksepäin 164 Kirjoittaja 170 Verkkosivut 171 EU-sanasto 172 Lähteet 175 Henkilö- ja asiahakemisto 177 8

10 1 Mennyt ja nykyinen Eurooppa

11 Euroopan unioni tänään muuttuva todellisuus Winston Churchill hahmotti tulevaa Eurooppaa puheessaan Zürichin yliopistossa syksyllä Kuvassa Churchill puheensa jälkeen. Lehtikuva/Keystone Maailmansotien jälkeen Eurooppa saapui risteykseen, jossa oli kovin vähän suuntaviittoja. Tuskin kukaan uskoi rauhan ja harmonian maanosaan supervaltojen hallitsemassa kauhun tasapainon maailmassa. Mutta Eurooppa nousi jaloilleen. Suuret ikäluokat syntyivät, Eurooppaa rakennettiin uudestaan, talous elpyi ja rauhanaate sai jalansijaa. Kansallisvaltioiden nousu ja niiden omat itsekkäät päämäärät loivat pohjaa yhteistyölle. Zürichin yliopistossa syyskuussa 1946 toisen maailmansodan ajan maineikas brittipääministeri Winston Churchill nosti puheessaan esille ajatuksen Euroopan Yhdysvalloista. Churchill varoitti ydinaseisiin viitaten, että jatkuva sota voi hävittää olemassa olevan sivilisaation. Se merkitsisi ei ainoastaan Euroopan vaan todennäköisesti lähes koko maailman tuhoutumista.... Mutta minun on varoitettava teitä. Aika käy vähiin. Juuri nyt voimme hengähtää. Tykit ovat vaienneet. Taistelu on tauonnut, mutta vaara ei ole väistynyt. Jos aiomme muodostaa Euroopan Yhdysvallat, tai minkä tahansa nimen tai muodon se saakaan, meidän on aloitettava heti. (Winston S. Churcill Kirjoittajan käännös) 10

12 Barentsinmeri Islanti Norjanmeri Eurooppa vuonna 2011 Norja Ruotsi 1995 Suomi 1995 Euroopan unionin jäsenmaat ja liittymisvuodet Portugali 1986 Atlantti Espanja 1986 Irlanti 1973 POHJOIS-IRLAND Iso-Britannia 1973 ANDORRA Ranska 1952 Pohjanmeri Alankomaat 1952 Belgia 1952 LUXEMBURG 1952 MONACO Sveitsi Tanska 1973 Saksa 1952 LIECHTENSTEIN Italia 1952 SAN MARINO VATIKAANI Itävalta 1995 Tšekki 2004 Slovenia 2004 Kroatia Itämeri Puola 2004 VENÄJÄ Slovakia 2004 Unkari 2004 Liettua 2004 Viro 2004 Latvia 2004 Valko-Venäjä Romania 2007 Bosnia-Hertsegovina Serbia Montenegro Kosovo Bulgaria 2007 Makedonia (FYROM) Albania Kreikka 1981 Venäjä Moldova Ukraina Ehdokasmaat Euroopan unionin jäseniksi Euroalue Schengen-maat Mustameri Turkki Georgia Armenia Marokko Algeria Tunisia Malta 2004 Välimeri Kypros 2004 Libanon Israel Syyria Irak Ajatus Amerikan mallin kaltaisesta Euroopasta tunnettiin entuudestaan. Churchill oivalsi, että yhtenäisen Euroopan johtotähdiksi tarvitaan arkkiviholliset Ranska ja Saksa. Toinen tärkeä havainto oli sodan totaalisuus. Vain rauha vakauttaa Euroopan ja luo pohjan vauraalle taloudelle. Churchillin puheen jälkeen kehitys on edennyt Euroopassa harppauksin kylmän sodan kautta Neuvostoliiton hajoamiseen ja koko maanosan rajojen uudelleen piirtoon. Toisen maailmansodan jälkeen todellisia suurvaltoja oli vain kaksi, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, mutta nykyinen maailma on entistä moninapaisempi. Uuden vuosituhannen alussa Eurooppa on hyvin erilaisten haasteiden edessä. Nopeasti muuttuva kansainvälinen todellisuus, globalisaatio, ilmastonmuutos, luonnonmullistukset ja terrorismi ovat tehneet maailmasta yhä vaikeammin ennakoitavan luvun alussa vuosikymmenen lopun talouskriisi ei ollut nähtävissä. Kriisi vauhditti kansainvälistä muutosta; kilpailu luonnonvaroista ja energiasta, työvoimasta, sotilaallisesta voimasta ja kaupan markkinoista Yhdysvaltojen, Aasian talousmahtien, Latinalaisen Amerikan ja nousevien kehitysmaiden kanssa on kiihtynyt. Ihmisten jatkuva liikkuminen työn ja vaurauden perässä yli valtiorajojen, myös maanosasta toiseen, tuo uusia mahdollisuuksia ja samalla ongelmia. Läntisestä maailmasta on pitkään siirtynyt talouspääomaa Aasian maihin, 11

13 mutta vastaavasti erityisesti kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet valtavasti omaisuutta länsimaihin. Hyvinvoinnin jatkuvuus Euroopassa ei ole itsestään selvää. Julkisen talouden velka on monissa maissa kasvanut ja väestö ikääntyy. Vuonna 2025 noin joka kolmas täysikäinen eurooppalainen on yli 65-vuotias. Puute osaavasta työvoimasta ja vanhustenhuolto ovat kysymyksiä, jotka useat eurooppalaiset maat kohtaavat suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Parhaillaan eletään poikkeuksellista aikaa Euroopan historiassa. Verrattain pitkään jatkunut rauha ja valtioiden yhteistyö on ainutlaatuista maanosassa, jota sodat ovat repineet vuosisatoja. Vakauden ja rauhan edistäminen onkin yksi EU:n toiminnan peruspilareita. Toisaalta 1900-luvun lopulla ja 2000-luvulla syntyneet sukupolvet eivät kanna toisen maailmansodan taakkaa kuten vanhempansa ja isovanhempansa. He odottavat EU:lta muutakin kuin rauhan takaamista. EU koostuu demokraattisista itsenäisistä valtioista ja toimielimistä, jotka tavoittelevat yhteistä eurooppalaista etua. Usein kuulee puhuttavan Euroopan integraatiosta. Tällä tarkoitetaan sitä, että valtiot luopuvat osasta kansallista itsemääräämisoikeuttaan yhdistääkseen usean maan voimat, painoarvon ja tavoitteet. Liittyessään unioniin jäsenmaa säilyttää itsenäisyytensä, mutta luovuttaa osan päätöksenteon vallasta unionin toimielimille. Miksi on tärkeää tietää jotakin unionin toiminnasta? EU on kauppamahtina suurempi kuin Yhdysvallat. Sen tavarakaupan arvo on liki 20 prosenttia ja palvelujen noin 25 prosenttia koko maailmankaupasta ilman unionin omia sisämarkkinoita. EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin 30 prosenttia koko maailman tuotannosta. EU:ssa on yli 500 miljoonaa kuluttajaa eli enemmän kuin Yhdysvalloissa ja Venäjällä yhteensä. Lisäksi unioni on maailman suurin kehitysmaiden tukija, joka vastaa noin 60 prosentista kaikesta kehitysavusta. Myös lainsäätäjänä EU on tärkeä. Suomen Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1952 Iso-Britannia Irlanti Tanska 1973 Kreikka 1981 Espanja Portugali 1986 Itävalta Ruotsi Suomi 1995 Kypros Latvia Liettua Malta Puola Slovakia Slovenia Tšekki Unkari Viro 2004 Bulgaria Romania 2007 Eurooppalainen perhe kasvoi ensi kerran vuonna 1973 nyt unionissa on 27 jäsenvaltiota. lainsäädännöstä karkeasti puolet tulee suoraan tai epäsuoraan unionin kautta. Alunperin kuudesta jäsenmaasta koostunut yhteisö on kasvanut lähes 30 maan unioniksi. Eurorahaa käyttää yli 300 miljoonaa eurooppalaista. Viro otti 12

14 17:na jäsenmaana euron käyttöön vuonna Euro on noussut dollarin rinnalle keskeiseksi maailmankaupan valuutaksi. EU laajenee jäsenen yhteisöksi, jos kaikki entisen Jugoslavian valtiot ja Turkki sekä Norja, Liechtenstein ja Sveitsi liittyvät jonakin päivänä yhteisöön. EU:n toimintaympäristö on laajentunut erityisen paljon 1980-luvun lopulta alkaen. Unionin politiikka tukee yhteisiä sisämarkkinoita ja toimivaa markkinataloutta. Tavoitteena on kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpito ja kasvattaminen. Lisäksi EU on luonut ulko- ja turvallisuuspolitiikan, joka on lisännyt unionin kansainvälistä painoarvoa luvun unionilla on voimavaroja rauhanturvaamiseen lähialueilla ja kyky reagoida kansainvälisiin kriiseihin. Laajasta keinovalikoimasta huolimatta EU:ta moititaan poliittiseksi kääpiöksi, vaikka samaan aikaan se tunnustetaan taloudelliseksi jättiläiseksi. EU väsyi 2000-luvun alussa jatkuviin perussopimusten muutoksiin. Perussopimuksista on neuvoteltu ja niitä on ratifioitu 1980-luvun lopulta lähtien. EU:n ennakoitiin kehittyvän kohti federaatiota eli liittovaltiota, kun unioni valmisteli perustuslakisopimusta, mutta Ranska ja Hollanti torjuivat sopimuksen vuonna 2005 kansanäänestyksissä. Sopimusta muutettiin mm. siten, että esimerkiksi viittaukset EU:n ulkoisiin tunnuksiin kuten tähtilippuun poistettiin. Uusi perussopimus hyväksyttiin Lissabonissa vuonna EU oli jälleen kriisissä kun irlantilaiset torjuivat sopimuksen kansanäänestyksessä kesäkuussa Vuotta myöhemmin jäsenmaiden valtionpäämiehet päättivät Irlantia tyydyttävistä oikeudellisista takeista, jotka koskevat mm. veropolitiikkaa ja sotilaallista puolueettomuutta. Jo aiemmin vahvistettiin, että jokaisella jäsenmaalla on edelleen kansallinen EUkomissaari. Irlantilaiset hyväksyivät Lissabonin sopimuksen saman vuoden lokakuussa. Sopimus tuli voimaan joulukuussa 2009, ja EU huokaisi helpotuksesta. Lissabonin sopimuksen myötä uudet toimijat Eurooppa-neuvoston presidentti ja aiempaa toimivaltaisempi korkea edustaja toivat uusia tuulia EU:n huipulle ja päätöksentekoon. EU:n toimielimien välillä on käyty perinteisesti keskinäistä valtataistelua, joten etukäteen tiedettiin suuren muutoksen vaativan unionilta sopeutumisaikaa. Uusi elementti on myös EU:n ulkosuhdehallinto, joka luo eräänlaisen EU:n diplomatiaverkoston unionin ulkopuolisessa maailmassa. Uudistusten täysimittaisen toteutumisen jälkeen EU on entistä vahvempi ja yhtenäisempi toimija maailmanpolitiikassa. EU:n hyötyjä ei aina nähdä Poliittinen eliitti tai ainakin sen enemmistö katsoo, että EU-jäsenyys tuo vaurautta, vakautta sekä kohentaa yksittäisen valtion kansainvälistä asemaa. Kaikki EU-kansalaiset eivät jaa näkemystä. Joissakin maissa unionin vastustajien määrä on suurempi kuin kannattajien. Unionin oikeutus toimia ja päättää asioista kansalaisten puolesta sen legitimiteetti on kyseenalaistettu. Tätä kutsutaan EU:n legitimiteetti-vajeeksi, eräänlaiseksi uskottavuuden puutteeksi. Monien mielestä Euroopan unioni hankkii oikeutuksensa jäsenmaita ja ihmisiä hyödyttävien, oikeudenmukaisten ja ymmärrettävien päätösten kautta ja saa siten toiminnalleen hyväksynnän. EU:n odotetaan myös takaavan talouden vakauden ja estävän valuuttakurssien rajut heilahtelut. Suomessa EU:n suosio kääntyi laskuun maamme oltua jäsen noin vuosikymmenen. Alimmillaan suosio oli Suomessa vuonna 2005: vain 38 prosenttia suomalaisista piti EU-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Vuonna 2009 unionin jäsenyyteen suhtautui myönteisesti 51 prosenttia suomalaisista. Laskeneen kannatuksen syiksi on arveltu muun muassa maatalouspolitiikkaan liittyviä päätöksiä, eläinten metsästykseen liittyviä näkemyseroja ja Suomen kasvanutta nettomaksajan 13

15 Barentsinmeri Islanti Norjanmeri Atlantti Eurooppa 1960-luvun lopulla Irlanti Iso-Britannia Pohjanmeri Alankomaat Belgia Norja Tanska DDR Ruotsi Itämeri Puola Suomi Neuvostoliitto Euroopan yhteisö oli laajentumassa sinivihreälle alueelle. Sen varsinaiset jäsenet Ranska, Länsi- Saksa (BRD), Italia ja Benelux-maat rajautuvat samalle alueelle kuin Kaarle Suuren valtakunta 800-luvulla (vihreä alue). LUXEMBURG BRD Tšekkoslovakia Ranska Sveitsi Itävalta Unkari Romania ortugali Espanja Italia Jugoslavia Bulgaria Mustameri Albania Iran Turkki Kreikka Marokko Algeria Tunisia Malta Välimeri Kypros Libanon Israel Syyria Irak osuutta EU:n rahoituksesta. Vuonna 2009 Suomen maksuosuus oli noin 103 euroa per kansalainen. EU:n hedelmiä moni nauttii huomaamattaan. Euroopassa ei ole Balkanin aluetta lukuun ottamatta sodittu toisen maailmansodan jälkeen. Kauppayhteistyö ja sisämarkkinat ovat lisänneet vaurautta ja avanneet uusia investointien mahdollisuuksia. Yhteinen ympäristöpolitiikka ohjaa jäsenmaita ratkaisuihin, jotka parantavat muun muassa ilman laatua. EU:n rahoilla ja lainoilla tuetaan ydinturvallisuutta Suomen lähialueilla ja on rakennettu vedenpuhdistuslaitosta Pietariin. EU-kansalainen säästää valuutanvaihtokuluissa matkustaessaan vaikkapa Välimeren maissa. Matkapuhelinten verkkovierailumaksut eri maiden välillä ovat halventuneet EU:n vaatimuksesta. Tilisiirrot pankkien välillä ovat asiakkaille ilmaisia euroalueen maissa. Euroopan unioni on kuitenkin monille vain kirjainlyhenne EU, ja sen toimintaan liittyy epäselviä asioita. Miten EU toimii ja miksi suomalaiset poliitikot matkustavat kokouksiin Brysseliin? Mitä eri EUtermit tarkoittavat? Kuka EU:ssa päättää asioista? Tässä kirjassa haetaan vastauksia muiden muassa näihin kysymyksiin. 14

16 Eurooppalaisuuden juuret Euroopan unionin hyötyjä ja haittoja tai oikeutusta on vaikea puntaroida, jos yhteisön olemassaolon ja perustamisen syyt ovat epäselvät. Vastaukset EU:n toimintaan löytyvät ainakin osittain historiasta. Vaikka EU katsoo eteenpäin, se nojaa toiminnassaan usein menneeseen. Euroopan unioni ymmärretään usein Euroopan synonyyminä, varsinkin maanosamme ulkopuolella. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa. Eurooppa on maanosa, joka on sekä henkinen että maantieteellinen kokonaisuus. EU on puolestaan valtioiden liitto, jonka jäsenet eli kansallisvaltiot tekevät yhteistyötä. Euroopan synnylle ei voida asettaa selvää lähtöpistettä. Kreikan kielen sana eurus tarkoittaa laajaa, ja europan on uskottu tarkoittaneen kaunista, leveäkasvoista ja suurisilmäistä naista. Europan ryöstö on antiikin mytologian kuuluisa myytti. Tarun mukaan foinikialaisten kuninkaalla Agenorilla oli kaunis tytär nimeltään Europa, johon Zeus-jumala rakastui. Zeus ryösti Europan valkoisen härän hahmossa ja kuljetti hänet uiden Kreetan saarelle. Ryöstöä kuvataan antiikin taiteissa, ja aihe on ikuistettu Kreikan kahden euron kolikkoon. Ennen ajanlaskumme alkua Eurooppa tunnettiin Antiikin Kreikassa maantieteellisenä käsitteenä, mutta helleenit hahmottivat maailmaa myös uskonnon ja kielen perusteella: Euroopan ulkopuolella asui ei-helleenejä, jotka eivät osanneet kreikkaa. Antiikin aikana maanosan asukkaat eivät määritelleet itseään eurooppalaisiksi. Euroopan käsite oli häilyvä siksikin, että meren ja maan rajat olivat epäselviä. Antiikin osaavimpana kartanpiirtäjänä tunnettu Ptolemaios oli tietoinen myös Skandinavian olemassaolosta, mutta uskoi sen olevan saari. Rooma mainitaan joskus esimerkkinä Kreikkalainen kahden euron kolikko. Kuvan mallina on ollut 200-luvun spartalainen mosaiikki aiheenaan Europa-myytti. Euroopan komissio eurooppalaisesta valtakunnasta, joskin Rooma oli pikemmin valloitusten seurauksena Välimeren ympärille rakentunut valtakunta, johon kuului osia Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta. Roomaan virtasi kulttuurisia, filosofisia ja uskonnollisia vaikutteita myös Euroopan ulkopuolelta. Keisari Kaarle Suuren johtaman frankkien valtakunnan 800-luvulla muodostamia alueita pidetään nykyisen läntisen Euroopan lähtökohtana. Näkemys, jonka mukaan ajanjakso olisi eurooppalaisen integraation syntyhetki, on kuitenkin liioiteltu. Kuin sattumalta Kaarle Suuren valloitusten rajat noudattivat lähes identtisesti Euroopan yhteisön perustajavaltioiden 1950-luvun maarajoja. Rooman valtakunnan luhistumisen jälkeen Kaarle Suuren katsotaan joka tapauksessa pysäyttäneen Euroopan hajaantumisen ja yhdistäneen alueen, joka kattaa lähes koko nyky-ranskan, Saksan aina Elbejoelle asti, huomattavan osan Italiasta ja Alankomaat. Frankkien alueen ulkopuolelle jäivät toisaalta Iberian niemimaa, Brittein saaret, itäinen Keski-Eurooppa, Skandinavia sekä Balkanin alue. Keskiajalla eurooppalaisuus oli koetuksella erityisesti turkkilaisten valloittaessa Konstantinopolin Paavi Pius II vetosi maanosan yhtenäisyyteen, ja ensimmäistä kertaa eurooppalaisuus-termiin alkoi liittyä tunnelatausta. Euroopan hoveissa kiersi suunnitelma eurooppalai- 15

17 Vuoden 1940 vierailu vallatussa Pariisissa jäi Adolf Hitlerin ainoaksi käynniksi Ranskassa. Ranskan valloitus oli Hitlerille tärkeä hyvitys häpeällisestä Versaillesin rauhansopimuksesta. Deutsches Bundesarchiv sesta valtioliitosta Turkkia vastaan, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Rauhanajattelijat nostivat luvulla esille käsityksen eurooppalaisista ihannevaltioista, joiden kesken vallitsisi ikuinen rauha ja kaupan vapaus. Esimerkiksi englantilainen kveekari William Penn ( ) pohti Euroopan valtioiden rauhanliittoa, jossa eräänlainen Euroopan parlamentti päättäisi kansainvälisistä asioista. Ajatusta kehitti pitemmälle ranskalainen akateemikko ja kirjailija Abbé de Saint-Pierre ( ). Hän esitti eri kuningaskunnan ja tasavallan yhteistä valtioliittoa. Ranskalainen filosofi Jean-Jacques Rousseau totesi vuonna 1761 valtioliiton perustamisen vaikeaksi, koska Euroopan hallitsijat pelkäsivät valtansa menetystä. Unelma ikuisesta rauhasta särkyi, kun Napoleon aloitti sotaretkensä Ranskan vuoden 1789 vallankumouksen jälkeen. Napoleonin ajattelussa ranskalaisuus oli eurooppalaisuuden ihanne; Euroopasta oli määrä tulla Ranskan hallitsema liittovaltio. Sattumoisin Napoleon koki viimeisen tappionsa vuonna 1815 EU:n tulevan pääkaupungin Brysselin eteläpuolella Waterloon peltoaukioilla brittejä ja preussilaisia joukkoja vastaan. Vuonna Napoleonin sotien voittajavaltiot kokoontuivat Wienin kongressiin järjestämään Euroopan rajoja uudelleen. Ennen kongressia ranskalainen Claude-Henri de Rouvroy eli Saint-Simonin kreivi enteili teoksessaan Eurooppalaisen yhteiskunnan uudelleenjärjestäminen (De la Réorganisation de la Société Européenne) tulevaa Euroopan unionia. Hän olisi tosin rakentanut yhteisön Ranskan-Englannin akselin varaan. Eurooppalaiselle valtioliitolle kaavailtiin luonnollisesti pääkaupunkia. Ranskalaisille Euroopan keskus oli Pariisi. Myös Wien, Venetsia ja Geneve esitettiin vaihtoehtoina aloitteen tekijän kansallisuudesta riippuen. Monet 1800-luvun ajattelijat, muun muassa italialaiset, pohtivat Euroopan Yhdysvaltojen luomista. Ranskalainen rauhanajattelija Charles Lemonnier julkaisi vuonna 1872 aikakauslehden nimeltä Euroopan Yhdysvallat (Les États Unis d Europe). Pisimmälle menivät romantiikan ajan kirjailijat kärkihahmonaan Victor Hugo. Hän maalaili näkymiä federalistisesta Euroopasta, jossa ei ollut rajoja eikä ongelmia ei edes tiikereitä metsissä. Siirtomaapolitiikka, imperialismi ja voimistuva kansallisuusaate sävyttivät Euroopan kehitystä vuosisadan lopulla. Ensimmäinen maailmansota luhisti monien maailmankuvan. Euroopan jakolinjat oli luotu pitkälti jo aiemmin, mutta vuosien sota syvensi kuilua. Ranskassa ilmestyi 1930-luvun kynnyksellä kirjoja eurooppalaisuudesta ja maassa järjestettiin jopa kirjoituskilpailu Euroopan val- 16

18 tioliitosta. Yhteistä Eurooppa-ajattelulle ennen toista maailmansotaa oli se, että haaveet rauhasta ja valtioiden liitosta elivät intellektuellien puheissa ja kirjoituksissa. Vallitseva politiikka ei luonut yhdentymiselle edellytyksiä, ja käytännön ehdotukset puuttuivat. Monien maiden Saksan, Englannin ja Italian hallitukset eivät innostuneet eurooppalaisuudesta. Euroopassa tiedostettiin jo uuden suursodan riski. Kansainvälisen jännityksen kiristyminen 1930-luvun alussa ja kansallissosialismin nousu Saksassa polki eurooppalaisuuden jalkoihinsa. Lamavuodet ja kasvava työttömyys pahensivat tilannetta. Hitler otti Eurooppa-termin Saksan propagandan välineeksi. Hitler olisi yhtenäistänyt Euroopan muita ylempänä olevan germaanisen rodun avulla. Saksan valtiopäivätalo Reichstag kärsi pahoin toisen maailmansodan pommituksissa. Wikimedia commons/deutsche Fotothek Sodan arvet jäytävät Perinteisesti Euroopan on katsottu edustavan sivilisaatiota, demokraattista järjestelmää ja vapautta. Yhteisiin arvoihin kuuluvat niin ikään käsitykset oikeusvaltiosta, sananvapaus ja tasa-arvo sekä moniarvoisuus, johon sisältyy kulttuurinen, kielellinen ja maantieteellinen erilaisuus. Mutta lukuisten sotien kokemukset ovat yhä taustalla eurooppalaisessa arvokeskustelussa. Aika ajoin toisen maailmansodan taakka nousee esille myös EU-tasolla. EU:n yhtenäisyys oli koetuksella kun 14 jäsenmaata jäädyttivät kahdenväliset suhteensa Itävallan hallitukseen vuonna 2000 johtuen äärioikeistolaisena pidetyn Jörg Haiderin puolueen noususta maan hallitukseen. Nyt jo edesmenneen Haiderin katsottiin osoittavan ymmärrystä sodanaikaiselle natsi-saksalle. Konfliktin takia samana vuonna Nizzan huippukokouksessa päätettiin unionin voivan antaa aiheellisia suosituksia jäsenmaalle, joka rikkoo yhteisiä perusperiaatteita. Näitä ovat vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus sekä oikeusvaltio. Jos jäsenvaltio ei korjaa 17

19 Euroopan isä varttui tykkien varjossa Robert Schuman ( ) oli taustojensa puolesta luonteva yhdeksi Euroopan yhteisön isähahmoksi. Hän varttui Euroopan sotatantereiden tuntumassa kolmen eri kansallisuuden vaikutuspiirissä. Schumanin isä Jean-Pierre oli alkujaan ranskalainen. Kun Alsace-Lorraine liitettiin Saksan keisarikuntaan 1871, isästä tuli Saksan kansalainen. Schumanin äiti Eugénie Duren oli syntynyt Luxemburgissa, mutta avioliiton kautta hänestäkin tuli saksalainen. Robert Schuman syntyi siten virallisesti saksalaisena, vaikkakin Luxemburgissa. Lukion Schuman suoritti Metzin kaupungissa saksalaisen opetusohjelman mukaan. Schuman opiskeli mm. Berliinissä, Münchenissä ja Bonnissa. Schuman palasi vanhempiensa lähelle Metziin. Hän olisi voinut valita saksalaisuuden sijasta Luxemburgin tai Ranskan kansallisuuden taustansa takia. Hän puhui kaikkien kolmen maan kieliä sujuvasti. Tuohon aikaan kansallisuuden vaihto oli kuitenkin varsin harvinaista. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Alsace-Lorraine ja Metz palautui Ranskalle, ja Schumanista tuli Ranskan kansalainen Saksalaiset vangitsivat Schumanin vuonna 1940, mutta hän pakeni kaksi vuotta myöhemmin ja liittyi Ranskan vastarintaliikkeeseen. Myöhemmin Schuman nousi maansa ulkoministeriksi. tilannetta, EU voi pidättää siltä äänioikeuden neuvostossa. EU oli varpaillaan myös 2002, kun äärioikeistolainen Jean-Marie Le Pen nousi Ranskan presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Vuonna 2003 Italian pääministeri Silvio Berlusconi puolestaan sanoi Euroopan parlamentin täysistunnossa sosialistien saksalaisen ryhmäjohtajan Martin Schulzin sopivan elokuvarooliin keskitysleirin johtajaksi. Ennen kesäkuun 2007 huippukokousta Puolan pääministeri Jarosław Kaczyński taasen totesi, että maassa olisi enemmän ihmisiä ilman toisen maailmansodan tapahtumia. Viittaus liittyi kiistaan EU-maiden vallasta. Puola katsoi runsasväkisen Saksan hyötyvän siitä, että neuvostossa päätöksen takana on oltava 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia kansalaisista. Keskustelu EU-kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta leimahti vuoden 2010 lopulla, kun Ranska karkotti romaneja maaperältään Romaniaan ja Bulgariaan. Perusoikeuksista vastaava EU-komissaari Viviane Reding vertasi romanien joukkokarkotuksia toisen maailmansodan ajan tapahtumiin (ks. myös luku työllisyydestä ja yhdenvertaisuudesta). Schumanista kertovilla verkkosivuilla com todetaan hänen lähtökohdistaan: Luxembourgeois de résidence, Français d origine et Allemand de nationalité. (asuinpaikaltaan luxemburgilainen, alkuperältään ranskalainen ja kansallisuudeltaan saksalainen). Robert Schuman. Euroopan komissio 18

Norjanmeri Norska havet. Ruotsi Sverige Norja Norge. Pohjanmeri Nordsjön. Tanska Danmark. Alankomaat Nederländerna. Saksa Tyskland LIECHTENSTEIN

Norjanmeri Norska havet. Ruotsi Sverige Norja Norge. Pohjanmeri Nordsjön. Tanska Danmark. Alankomaat Nederländerna. Saksa Tyskland LIECHTENSTEIN arko Ruonala Barentsinmeri Barents hav Islanti Island Norjanmeri Norska havet Suomi Finland Ruotsi Sverige Norja Norge 1995 1995 Atlantti Atlanten Viro Estland Pohjanmeri Nordsjön POHJOIS-IRLANTI NORDIRLAND

Lisätiedot

Norjanmeri. Ruotsi Norja. Atlantti Viro Venäjä. Pohjanmeri. VENÄJÄ Alankomaat. Puola Saksa Belgia 1952 LUXEMBURG LIECHTENSTEIN. Sveitsi.

Norjanmeri. Ruotsi Norja. Atlantti Viro Venäjä. Pohjanmeri. VENÄJÄ Alankomaat. Puola Saksa Belgia 1952 LUXEMBURG LIECHTENSTEIN. Sveitsi. 3. UUSITTU LAITOS Marko Ruonala Heli Pietilä 30 20 10 0 10 40 30 20 50 Barentsinmeri 60 Na p ap iiri Islanti Norjanmeri 30 Ruotsi Norja Suomi 1995 1995 Atlantti Viro Venäjä 2004 Pohjanmeri POHJOIS-IRLANTI

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8. Euroopan unionin jäsenvaltiot EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT 1/8 2 2011 Euroopan unionin jäsenvaltiot 2/8 EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT EU:n jäsenvaltiot 1951 Alankomaat Belgia Italia Luxemburg Ranska Saksa 1973 Irlanti Iso-Britannia

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014

Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Eurooppa-neuvosto Neuvosto

Eurooppa-neuvosto Neuvosto FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista Euroopan unionilla on oma lippu, joka otettiin käyttöön vuonna 1986. Siinä on sinisellä pohjalla kaksitoista

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista

EUROOPAN PARLAMENTTI. Euroopan unioni ja Eurooppavaalit. Kansalaisten Euroopan unioni. Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista EUROOPAN PARLAMENTTI Euroopan unioni ja Eurooppavaalit Kansalaisten Euroopan unioni Perustietoja Euroopan unionista ja Euroopan parlamentista 1 EU-parlamentin istunto käynnissä Brysselissä. Sisällys Euroopan

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Suomen Pankki ja eurojärjestelmä SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suomen Pankki Yksi maailman vanhimmista keskuspankeista Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut Helsinkiin v. 1819 Aloitti varsinaiset

Lisätiedot

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa

Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet, päätöksenteko ja oikeusjärjestys Euroopan unionissa Toimielimet Euroopan unionissa 1. Euroopan unionin neuvosto 2. Eurooppa-neuvosto 3. Euroopan parlamentti 4. Euroopan komissio 5. Euroopan

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO

Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Directorate-General for Communication Public Opinion Monitoring Unit Bryssel 30. tammikuuta 2015 Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 82.4) Parlametri 2014 ANALYYTTINEN YHTEENVETO Otos: Perusjoukko:

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot