AARNE NIKKA KITTILÄN POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN TOIMINNASTA LUVUILLA ISBN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AARNE NIKKA KITTILÄN POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN TOIMINNASTA 1960-1990 -LUVUILLA ISBN 978-952-93-1999-2"

Transkriptio

1 1 AARNE NIKKA KITTILÄN POLIITTISTEN PÄÄTTÄJIEN TOIMINNASTA LUVUILLA ISBN

2 2 SISÄLLYS Lukijalle. 5 Vaikutelmia uudesta kotikunnastani v Kiista taimitarhasta Kittilän seurakunnan kirkkoherran kanssa..,,,,,,,,,,,,,, 8 Kiista oppikoulusta Kittilän seurakunnan kirkkoherran kanssa. 11 Eino Nikkisen kiemurainen valinta suntion toimeen..,,,,,,,,,,,,,,, 12 Vakuutusyhtiö taivutteli Kittilän kuntaa kyseenalaisin keinoin 13 Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajan erityiskohtelu 16 Kittilän kihlakunta sai uuden henkikirjoittajan 16 Toimistotilojen hankkiminen Kittilän rekisteritoimistolle.. 17 Kittilän kunta hankki sivutoimiluvan henkikirjoittajalle 18 Oliko Torsti Patakangas Kittilän rekisteritoimiston vuokratilojen todellinen omistaja? Kittilän seurakunta rikosten ja niiden selvittelyn näyttämönä.. 20 Kittilän seurakunta salaili asioitaan 20 Kittilän seurakunta sai testamentin.. 21 Kittilän seurakunnan saaman testamentin arviointi 22 Kittilän seurakunta käytti testamenttirahastoa. 23 Sotainvalidien yhteydenotto Kittilän seurakuntaan. 24 Sotainvalidit kirjelmöivät Kittilän seurakuntaan ja tuomiokapituliin.. 26 Sotainvalidit tekivät rikosilmoituksen. 27 Seurakunta pyrki estämään rikosten tutkimisen 26 Seurakunta käsitteli tilit vuodelta Kurinpalautusta toisuskoiselle. 27 Sotainvalidien kirje kirkkohallintokunnan käsittelyssä 28

3 3 Tiliselvittelyn ensiaskeleet Kittilän seurakunnassa 29 Kittilän seurakunnan selvitys Oulun tuomiokapitulille. 30 Kittilän seurakunnan vuositilintarkastajat jatkoivat työtään Oulun tuomiokapitulin päätös sotainvalidien yhdistyksen kanteluun.. 32 Kirkkohallintokunta käsitteli tuomiokapitulin päätöstä 33 Suntio Eino Nikkisen tehtävien tarkastelu 34 Kirkkohallintokunta ohjeistaa taloudenhoitoa.. 35 Kirkkohallintokunta pidätti taloudenhoitajan virastaan Informaatiota kirkkohallintokunnalle ja kirkkovaltuustolle.. 36 Informaatiota Oulun tuomiokapitulille.. 39 Seurakunnan toimintakertomus ja tilit vuodelta Miksi seurakunnan tilit vuodelta 1970 jätettiin tekemättä? Seurakunnan tilit vuodelta Seurakunta uudisti hallintoaan 47 Seurakunnan toimintakertomus ja tilit vuodelta Seurakunnan toimintakertomus ja tilit vuodelta Kittilän seurakunnan talousrikosten oikeuskäsittely käynnistyi.. 49 Seurakunnan tiliselvitys.. 51 Syytetyn tiliselvitys 52 Kihlakunnanoikeuden tuomio Vaasan hovioikeuden tuomio 54 Korkeimman oikeuden tuomio 54 Tuomioistuinten päätösten käsittely Kittilän seurakunnassa.. 54 Seurakunta varautui perimään korvauksia. 55

4 4 Vahingonkorvausten perintä käynnistyi, vai käynnistyikö? Seurakunta järjesteli taloutensa hoitoa.. 58 Seurakunta järjesteli hallintoaan.. 59 Kittilän kirkkoherrat työnantajansa painostuksen kohteena 59 Johtopäätöksiä Kittilän seurakunnassa tapahtuneesta 63 Seurakunnan väärennös- ja kavallusjutun käsittelystä.. 63 Kittilän seurakunnan lukujen toimijoista 66 Kittilän kunta osti maata. 68 Toimia kunnanjohtajaa vastaan Kantelu kunnanjohtajaa ja kunnanvaltuuston puheenjohtajaa vastaan.. 69 Torsti Patakangas kyseenalaisti kunnanjohtajan virka-aseman 73 Torsti Patakangas tehtaili lausuntoja 74 Torsti Patakankaan herjauskanne. 77 Erikoisia tapahtumia ja päätöksiä Kittilän kunnassa.. 77 Asuntolainavelkakirjat hukkateillä 77 Kittilän lääkehuolto luvuilla Torsti Patakankaan hoidossa 78 Sisältyikö kunnan maa-alueen kauppaan koplausta? 80 Kittilän kalankasvatuslaitoksen lyhyt tarina. 83 Kittilän kunta takasi kalankasvatuslaitoksen lainoja 82 Kunnan takaus realisoitui 83 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 84 Jälkiviisauksia 84 Arkistolähteet 85

5 5 Lukijalle Suomen julkinen hallinto ja oikeuslaitos ovat maailmankuuluja avoimuudestaan, puolueettomuudestaan, oikeudenmukaisuudestaan ja rehellisyydestään. Yleensä uskotaan, että suomalainen hallintovirkamies ja tuomari ovat lahjomattomia. Sain aikanaan koulutuksen, jossa korostettiin edellä mainittujen periaatteiden noudattamisen välttämättömyyttä tulevissa tehtävissä. Näiden periaatteiden noudattaminen kuului jo nuorena omaksumiini elämänarvoihin. Lahjomattomuus ja oikeudenmukaisuus ovat aina olleet minulle itsestäänselvyyksiä. Kunnissa on aina suhtauduttu vakavasti epärehellisyyteen. Esimerkiksi perusteeton matkalasku tai tositteen väärentäminen, kavalluksen suuruudesta riippumatta, merkitsi syylliselle potkuja toimestaan. Siinä ei ollut neuvottelun varaa. Kirkkoherra Toivo Kulpakko vieraili usein kodissani ja kertoi kamppailuistaan seurakunnan hallinnon kanssa. Avustin häntä selityksien laatimisessa seurakunnan hallinnolle, milloin mistäkin asiasta. Eräiden kirkollisvaalien jälkeen yksi valtuustoryhmä pyysi suostumustani kirkkoneuvoston jäsenten vaaliin. Ryhmä tulisi saamaan kirkkoneuvoston vaalissa ainakin yhden edustajan. Asiaa pohdittuani annoin suostumukseni. Kirkkoneuvoston jäsenenä aioin perehtyä seurakunnan työilmapiiriin ja yrittää selvittää, mistä syystä seurakunnan henkilöstö - kirkkoherrasta alkaen - voi huonosti. Myöhemmin lehtori Esa Lehtonen kävi luonani ja kertoi, että valtuustoryhmien neuvottelussa kirkkovaltuuston jäsen Siska Autto oli ilmoittanut, ettei kunnanjohtaja Aarne Nikkaa tulisi valita kirkkoneuvoston jäseneksi, koska hän päättäisi kaikista kirkkoneuvoston asioista. Ilmoitin Lehtoselle, että luovun ehdokkuudestani kirkkoneuvoston jäsenten vaalissa. Tästä episodista jäi elämään kipinä. Kun kirjoitin kirjaani Kittilän yhteiskoulusta peruskouluun, tuli esille sellaisia asioita, joihin päätin perehtyä mahdollisimman pian. Monet tiedostamani asiat kytkeytyivät toisiinsa. Käynnistin arkistotutkimukseni Kittilän seurakunnassa. Havaitsin, että kirkkoherranvirasto oli aivan oma maailmansa ja ilmapiiri siellä oli varauksellinen. Sain luettavakseni pöytäkirjoja. Pyysin kirkkoheralta kirjallisesti tutkimuslupaa seurakunnan luvun lopun ja 1970-luvun alun tiliasiakirjoihin. Hän hylkäsi pyyntöni. Pyysin lupaa kirkkoneuvostolta. Se yhtyi kirkkoherran päätökseen ja hylkäsi anomukseni. Jatkoin kirkkohallintokunnan ja kirkkovaltuuston pöytäkirjoihin ja niihin liittyvien asiakirjoihin perehtymistä. Tein johtopäätöksiä.

6 6 Kirjoitin kirkkoherralle uuden kirjeen, jossa totesin, että seurakunnan arkisto on julkinen ja kirkkoherra on lain mukaan seurakunnan arkistonhoitaja. Arkistonhoitoon kuuluu muun muassa huolehtiminen siitä, että kansalaiset saavat haluamiaan tietoja arkistosta. Ilmoitin, että tulen käymään kirkkoherranvirastossa ja toimitan hänelle luettelon niistä asiakirjoista, joita haluan nähtäväkseni. Seuraavan käynnin aikana sain nähtäväkseni tilikirjoja. Havaitsin nopeasti, miten tilejä oli käsitelty. Seuraavan käynnin yhteydessä sain nähtäväkseni myös tilintarkastuskertomuksia ja sain myös kopioida niitä. Perehtyessäni kotonani asiakirjoihin tulin pahoinvoivaksi; olin pitänyt seurakuntaa rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden tyyssijana. Asiakirjat kuitenkin osoittivat, että seurakunnassa oli häivytetty väärennös- ja kavallusjuttu seurakunnan tileistä, jätetty tekemättä tilit joltakin vuodelta, tehty väärät tilit joltakin toiselta vuodelta, harhautettu kirkkovaltuustoa ja painostettu työntekijöitä. Kaikki tapahtumat olivat aivan uskomattomia. Mieleeni palautuivat myös taannoin kuulemani tiedot itseeni kohdistuneista uhkauksista; minua oli moitittu siitä, että olin ilmoittanut havaitsemistani väärinkäytöksistä asianomaisille sekä avustanut väärinkäytösten saamiseksi tutkintaan. Tästä tutkimustyöstä syntyi vuonna 2009 Kapsahduksia elämänpoluilla. Sisällytin kirjaan muutamia minuun kohdistuneita yllättäviä toimenpiteitä, joilla todennäköisesti tahdottiin ostaa minulle seurakunnan väärinkäytösten paljastaminen. Tässä kirjassani julkaisen keskeisimmät osat kirjani Kapsahduksia elämänpolulla teksteistä. Olen täydentänyt tekstejä joltain osin. Kittilän Pakatissa Aarne Nikka

7 7 Vaikutelmia uudesta kotikunnastani v Kittilä oli ollut ennen Lapin sotaa seutukuntansa hallinnollinen keskus. Kunnassa sijaitsivat Lapin kruununvoudin, käräjätuomarin ja nimismiehen toimipaikat sekä varavankila. Kunnan alue oli jaettu kahteen metsähallinnon hoitoalueeseen, joita johtivat aluemetsänhoitajat. Kittilän yhteiskoulu oli pitkän aikaa Suomen pohjoisin oppikoulu. Kittilässä oli perustettu aikanaan Lapin Maatalousseura, jonka keskustoimisto oli ollut paikkakunnalla yhdistyksen perustamisesta alkaen Lapin sotaan saakka. Lapin sodan jälkeen palasivat Kittilään viranomaisista ainoastaan nimismies ja aluemetsänhoitajat sekä oppikoulu. Kunnassa tulivat valtaan uudet poliittiset voimat. Kittilä kuului vuosikymmenien ajan Lapin vasemmistolaisimpiin kuntiin, jossa puoluepoliittinen toiminta meni kaiken muun toiminnan edelle. Lapin sodan jälkeen Kittilän kunta oli erittäin passiivinen jälleenrakennustoiminnassa. Kunnalla ei ollut minkäänlaista suunnittelutoimintaa eikä henkilöstöä, jonka tehtävänä olisi avustaa väestöä jälleenrakennustyössä. Jälleenrakennus toteutettiin Kittilässä ilman kunnan ohjausta ja mukanaoloa valtion jälleenrakennusorganisaatioiden toimesta. Kittilän kunta ei huolehtinut edes oman hallintonsa kehittämisestä. Kunta ei ollut palkannut asianmukaisen koulutukseen saaneita viranhaltijoita hoitamaan kunnallishallinnon tehtäviä. Lapin sodan jälkeen kunnan johtavana viranhaltijana toimi kunnansihteeri. Hänen opintonsa olivat rajoittuneet kiertokoulun käymiseen ja itseopiskeluun sekä osallistumiseen Maalaiskuntien Liiton järjestämille kunnallisalan kursseille ja ansiokkaaseen osallistumiseen suojeluskuntajärjestön toimintaan. Hän ei kyennyt selviytymään kunnan johtavalle viranhaltijalle kuuluvista tehtävistä. Tästä syystä kunnan hallinnon ja elinkeinoelämän kehittämistoimet jäivät hoitamatta eikä kunta päässyt mukaan yleisen kehitykseen, vaan jäi junnaamaan paikoillaan. Kunnassa oli asukkaita yli Jokaisessa kylässä oli kansakoulu. Kunnassa oli kunnansairaala, vanhainkoti ja yksi kunnanlääkäri. Kunnanvirastossa oli vähän henkilökuntaa. Ennen kun ryhdyin hoitamaan Kittilän kunnanjohtajan virkaa vuoden 1963 alussa, perehdyin huolellisesti paikallisiin olosuhteisiin sekä kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Asetin itselleni lukuisia haasteita. Tärkeimpänä haasteenani oli järjestää kaikille kittiläläisille lapsille mahdollisuus oppikoulun käymiseen asuinpaikasta ja vanhempiensa varallisuudesta riippumatta sekä parantaa paikkakunnan terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Virkakauteni ensimmäisessä kokouksessa tammikuussa kunnanhallitus päätti luopua lämpökeskuksen rakentamisesta kunnansairaalan kellaritiloihin ja käynnistää uuden kunnansairaalan perustamissuunnitelman valmistelun sekä kunnansairaalan ja useiden muiden kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen ja kunnansairaalan pesulan suunnittelun. Helmikuun aikana tehtiin päätökset Kirkonkylän terveystalon ja II kunnanlääkärin asuntotalon suunnittelun käynnistämisestä ja kahden uuden kodinhoitajan viran perustamisesta sekä Kinisjärven, Molkojärven ja Vuoman kansakoulujen sähköistämisestä. Niin ikään tehtiin aloitteet muun muassa Pokka-Repojoki-Menesjärvi-tien rakentamisesta metsäautotienä, Rovaniemi-Kittilä-välisen tien perusparannustöiden suunnittelun käynnistämisestä, kahdeksantoista puhelupaikan perustamisesta Kittilään sekä uusien puhelinyhteyksien rakentamisesta (oli neljä yhteyttä) Kittilän ja Rovaniemen välille.

8 8 Ensimmäisen toimintavuoteni aikana käsiteltiin Kittilän kunnanhallituksessa 850 asiaa. Näistä päätöksistä seitsemän syntyi äänestyksen jälkeen. Ensimmäinen äänestys ( ) koski aloitetta kunnanvaltuustolle siitä, että se kehottaisi kuntalaisia liittymään ammattijärjestöjen jäseneksi. Toinen äänestys koski vero- ja tutkijalautakunnan valinnasta lausunnon antamista, kolmas äänestys erään saatavan perimisestä, neljäs äänestys Pelastakaa Lapset ry:n jäseneksi liittymistä, viides äänestys henkikirjoittajan piiriasiamiehen valitsemisesta Sirkan kylään ja kuudes äänestys Suomen kansan viestin allekirjoittamista. Seitsemäs äänestys tapahtui vuoden 1964 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kunnanjohtajan oli oltava avoin, tasapuolinen ja ehdottomasti luotettava. Hänen oli informoitava ja kuultava valtuustoryhmiä. Aktiivisella ja täsmällisellä toiminnalla yhteistyökuviot ryhmien kanssa ja ryhmien kesken selkiintyivät ja vakiintuivat. Vähitellen myös poliittiset voimasuhteet vakiintuivat ei-vasemmistolaisten eduksi. Valtion viranomaisten asenne Kittilän kehittämiseen muuttui myönteiseksi. Kiista taimitarhasta Kittilän seurakunnan kirkkoherran kanssa Metsähallitus käynnisti kesällä 1963 ylimetsänhoitaja Pertti Ritoniemen johdolla työn taimitarhan rakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi joko Kittilän tai Sodankylän kunnan alueelle. Kittilän kunta osallistui taimitarhan rakentamismahdollisuuksien selvittämiseen oman kuntansa osalta muun muassa osallistumalla metsähallituksen edustajien kanssa maastokatselmuksiin Alakylässä Tuuliharjun seudulla. Ylimetsänhoitaja Ritoniemi katsoi, että saksalaisten Helpissa lentokenttänä käyttämä alue soveltuisi erinomaisesti taimitarhan sijoituspaikaksi. Esitin hänelle toivomuksen, että taimitarha pyrittäisiin sijoittamaan mahdollisimman lähelle kirkonkylää, ja että metsähallitus ja kunta yhteistoimin etsisivät taimitarhalle kirkonkylän läheisyydestä sopivan sijoituspaikan. Suoritetun selvityksen perusteella katsottiin parhaimmaksi taimitarhan sijoituspaikaksi Pakatin alue, joka oli osittain Kittilän emäntäkoulun hallinnassa olevaa valtion maata ja osittain Kittilän seurakunnan maata. Aluemetsänhoitaja Eero Vesanen esitti Kittilän seurakunnalle, että se joko myymällä tai tilusvaihdon kautta luovuttaisi Saivolammin palstan metsäalueen perustettavan taimitarhan tarpeisiin. Kittilän kunnassa oli tuolloin erittäin voimakas tahto luoda kunnan alueelle uusia työpaikkoja. Syksyllä 1963 oli Kittilän työnvälitystoimiston kortistossa 55 kittiläläistä työnhakijaa. Sillä hetkellä oli vapaana työpaikkoja ainoastaan 13 työntekijälle. Työpaikka puuttui 42 työntekijältä. Oletettiin, että työttömien määrä kasvaa päivä päivältä. Tilannetta pidettiin erittäin vaikeana, koska silloin ei ollut työttömien turvana lakimääräistä työttömyysturvaa, vaan ainoastaan kunnan niukat sosiaaliavut, joihin monet työttömäksi joutuneet henkilöt eivät halunneet turvautua.

9 9 Kittilän kunta piti tärkeänä, että taimitarha sijoitetaan lähelle kuntakeskustaa. Sieltä olisi erittäin hyvät yhteydet kaikkialle taimitarhan toimialueelle Kittilän lisäksi Sodankylään, Kolariin sekä Pokka-Repojoki-tien valmistuttua myös Inariin. Sitä paitsi kuntakeskuksessa oli saatavissa runsaasti työvoimaa. Tilusvaihtoasia meni Kittilän seurakunnan kirkkohallintokunnan käsiteltäväksi. Kirkkohallintokunta päätti esittää kirkkovaltuustolle, että kyseinen n. 23 hehtaarin suuruinen alue myytäisiin taimitarhan tarpeisiin paikkakunnalla käyvän tonttimaan hinnan mukaisella hinnalla. Kirkkohallintokunta katsoi, että tämä alue on muodostunut tonttimaan arvoiseksi. Maatalouskoululle oli valmistunut hyvä tie ja silta Ounasjoen yli Salmen ylikulkupaikkaan. Kittilän kunta sai kuulla kirkkoneuvoston päätöksestä seuraavana päivänä. Se herätti suurta huolestuneisuutta, koska kunnassa tiedettiin, että kirkkoneuvoston määrittelemää hintaa pidetään valtion taholla kohtuuttoman korkeana eikä valtio tule hyväksymään sitä. Kittilän kunnassa katsottiin Kittilän seurakunnan kirkkohallintokunnan määrittelemän maapohjan hinnan muodostuvan todelliseksi uhkaksi taimitarhan rakentamiselle Kittilään. Kittilän kunta päätti ryhtyi toimenpiteisiin turvatakseen taimitarhan rakentamisen Kittilään. Seurakunta oli saatava luovuttamaan tarvittavat maa-alueet sellaisilla hinnoilla ja ehdoilla, jotka valtio voi hyväksyä. Kittilän kunnanhallitus lähetti metsähallitukselle kirjeen (DNro 1241), jossa kunnanhallitus esitti, että taimitarha rakennettaisiin emäntäkoulun ja Kittilän seurakunnan omistuksessa oleville alueelle. Emäntäkoulun hallussa olevat alueet on metsähallitus aikoinaan luovuttanut emäntäkoululle ja kun emäntäkoulu ei enää välttämättä tarvitse niitä koulun tarpeisiin, Kittilän kunta uskoo, että emäntäkoulu tulee luovuttamaan alueen takaisin metsähallitukselle taimitarhaalueeksi. Kunnanhallitus ilmoitti olevansa vakuuttunut myös siitä, että Kittilän seurakunta tulee luovuttamaan metsähallitukselle joko oston tai vaihdon kautta taimitarhan käyttöön seurakunnan omistamista maista tarvittavat lisäalueet. Kunnanhallitus ilmoitti, että Kittilän kunta tulee tästä neuvottelemaan Kittilän seurakunnan kanssa. Keskustelin asiasta Kittilän seurakunnan kirkkoherra Pentti Raunion kanssa. Kerroin, että Kittilän kunta pitää taimitarhan rakentamista työllisyys- ja kuntataloussyistä välttämättömänä ja että kunta toivoo, ettei Kittilän seurakunta asettaisi maan luovuttamiselle sellaisia hinta- tai muita ehtoja, jotka saattaisivat muodostua taimitarhan perustamisen esteeksi. Lisäksi toivoin, että Kittilän seurakunta omalta osaltaan olisi mukana helpottamassa kuntalaistemme toimeentulomahdollisuuksia. Kirkkoherra Raunio ilmoitti, että seurakunta ei ole kiinnostunut kunnan työllisyys- ja kuntatalouskysymyksistä, ja että Pakatin alue oli erittäin hyvää tonttimaata ja mikäli valtio tahtoisi saada seurakunnan Pakatissa omistaman alueen taimitarhan käyttöön, olisi sen maksettava maapohjasta Kittilän kirkonkylässä käypä tonttimaan hinta. Ilmoitin kirkkoherran Rauniolle, ettei Kittilän kunta hyväksy tällaista asennetta, joka merkitsee käytännössä sitä, että Kittilän seurakunta suhtautuu kielteisesti taimitarhan perustamiseen. Seurakunnan maapohjalle määrittelemä hinta on kohtuuttoman korkea, jota valtio ei voi hyväksyä. Niin ikään selitin, että koska lähes kaikki perustettavan taimitarhan työntekijöistä olisivat myös Kittilän seurakunnan jäseniä, jotka maksaisivat taimitarhalta saamistaan palkkatuloistaan veroa myös Kittilän seurakunnalle, tulisi myös seurakunnan omalta osaltaan tuntea vastuuta jäsentensä toimeentulosta ja tukea sellaisia kunnan ja valtion suorittamia toimenpiteitä, jotka edistävät paikkakuntamme työllisyyttä, elinkeinoelämän kehittymistä ja verotulojen lisääntymistä.

10 10 Kirkkoherra Raunio pysyi esittämissään kannanotoissa, enkä päässyt hänen kanssaan yhteisymmärrykseen. Tämän jälkeen neuvottelin asiasta Oulun hiippakunnan piispa L.P. Tapanisen kanssa. Selostin hänelle taimitarhahankkeen työllisyys- ja kuntatalousvaikutuksia ja kerroin kirkkoherra Raunion kanssa käymässäni keskustelussa esille tulleet näkökohdat. Lisäksi kerroin piispa Tapaniselle, että mikäli hanke Kittilän osalta raukeaa sen johdosta, ettei seurakunta luovuta omistuksessaan olevia taimitarhan käyttöön tarvittavia maita valtion hyväksymillä hinnoilla, tulee Kittilän seurakunnasta minun lisäkseni lähtemään ainakin 2000 muuta Kittilän seurakunnan jäsentä. Piispa Tapaninen, joka oli rippi-isäni, kuunteli rauhallisesti esitystäni ja ilmoitti selvittävänsä asiaa. Hän sanoi uskovansa, että asiassa päästään kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Keskustelin asiasta myös lukuisien Kittilän seurakunnan ja Kittilän kunnan johtavien luottamushenkilöiden kanssa. Kittilän seurakunnan kirkkovaltuusto kokoontui Kokouksen esityslistalla oli ainoana asiana Ala-Kittilän hoitoalueen pyyntö saada ostaa tai tilusvaihdon kautta saada omistukseen Nordbergin tilan Saivolammin niittypalstan metsäalue. Kirkkohallintokunta oli päättänyt esittää kirkkovaltuustolle, että ko. alue myytäisiin paikkakunnalla käyvän tonttimaan hinnan mukaisella kauppahinnalla. Kittilän kunnanhallitus toimitti kirkkovaltuuston kokoukseen kirjeen, jossa se ilmoitti, että Kittilän kunta oli esittänyt metsähallitukselle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin taimitarhan rakentamiseksi Kittilään. Taimitarha tulisi tarjoamaan työtä läpi vuoden noin parillekymmenelle työntekijälle ja kesäaikana noin kahdeksallekymmenelle työntekijälle. Taimitarha helpottaisi huomattavasti kunnan työllisyystilannetta ja sekä kunnan että seurakunnan verotulot lisääntyisivät. Taimitarhasta olisi hyötyä paikkakunnallemme monella eri tavalla. Kunnanhallitus pyysi, että Kittilän seurakunta asettaisi taimitarhan tarvitsemien lisäalueiden luovutusehdot sellaisiksi, että metsähallitus voisi ne hyväksyä. Kun seurakunta tulisi saamaan tilusvaihdossa vastikemaata siinä määrin, että se vastaa seurakunnan luovutusten arvoa, seurakunta ei tulisi kärsimään tilusvaihdossa taloudellista tappiota. Kirkkovaltuuston kokoukseen osallistui 15 kaikkiaan 16:sta valitusta valtuutetusta. Kokouksen pöytäkirjan 2 :n kohdalle on merkitty seuraavaa: "2. Kirkkovaltuustolle esiteltiin hallintokunnassa käsiteltynä Ala-Kittilän hoitoalueesta tullut pyyntö saada joko ostaa tai tilusvaihdon kautta saattaa metsähallituksen omistukseen Saivolammin niittypalstan metsäalue käytettäväksi perustettavaa metsätaimitarhaa varten. Lisäksi luettiin kunnanhallituksen asiaa koskeva kirjelmä. Asiasta käytiin perusteellinen ja sitä monelta puolelta valaiseva keskustelu. Kirkkovaltuusto päätti yksimielisesti, että seurakunta luovuttaa Metsähallitukselle perustettavaa taimitarhaa varten metsämaata Saivolammin niittypalstasta pyydetyn n. 20 ha alueen sillä ehdolla, että Metsähallitus luovuttaa tilusvaihdon kautta seurakunnalle vastaavan arvoisen alueen." Tämän jälkeen metsähallinnon Ala-Kittilän hoitoalue laati asiakirjat, joissa määriteltiin tarkoin vaihdon kohteena olevat alueet ja arvioitiin niiden täsmälliset arvot. Seurakunta hankki niistä asiantuntijoiltansa lausunnot, jotka saatettiin kirkkohallintokunnan ja kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Kittilän seurakunnan kirkkohallintokunta ja kirkkovaltuusto kokoontuivat tekemään lopullisen päätöksen tilusvaihdon suorittamisesta. Ennen valtuuston kokousta kirkkohallintokunta piti kokouksensa, jossa se pöytäkirjan 3 :n kohdalla päätti esittää kirkkovaltuustolle, että se päät-

11 11 täisi suorittaa valtion kanssa aluevaihdon Saivolammin palstan osan ja metsähallinnon Alakittilän hoitoalueeseen kuuluvan Foudilan virkatalon kotipalstan osan välillä sanotun hoitoalueen esityksen mukaisesti. Kirkkovaltuuston kokouksen pöytäkirjan 4 :ään on merkitty seuraavaa: "Kirkkovaltuustolle esiteltiin Nordbergin virkatalon Saivolammin niittypalstan osaa ja metsähallinnon Ala-Kittilän hoitoalueeseen kuuluvan Foudilan virkatalon kotipalstan osaa koskeva aluevaihtotarjous. Sanotun hoitoalueen esityksen mukaisesti seurakunta luovuttaisi Saivolammin palstasta 36,19 ha suuruisen osan, jonka puuston arvoksi oli hinnoiteltu 5 446,60 mk ja maapohjan 2 497,51 mk eli yhteensä 7 944,11 mk. Hoitoalue luovuttaisi tilalle Foudilan kotipalstasta 30,32 ha suuruisen alueen, jonka puuston arvoksi oli hinnoiteltu 7 531,46 mk ja maapohjan 433,20 mk eli yhteensä 7 964,66 mk. Kirkkohallintokunta oli asian tutkinut ja hankkinut siitä asiantuntevien arviomiesten lausunnot ja katsonut, että aluevaihto metsähallinnon esityksen mukaisesti on seurakunnalle edullinen ja esitti vaihtoa hyväksyttäväksi. Koska aluevaihto rahallisestikin on hankittujen arviolausuntojen mukaan seurakunnalle selvästi edullinen ja koska seurakunnan luovuttama alue tarvitaan perustettavaa taimitarhaa varten, joka lisää tuntuvasti työmahdollisuuksia ja samalla veroäyrejä paikkakunnalle, päätti kirkkovaltuusto yksimielisesti luovuttaa metsähallitukselle perustettavaa taimitarhaa varten Savolammin palstasta n. 36,19 ha suuruisen osan Foudilan virkatalon kotipalstasta saatavaa n. 30,32 ha suuruista osaa vastaan metsähallinnon Ala-Kittilän hoitoalueen esityksen mukaisesti." Maatalousministeriö oikeutti metsähallituksen tekemään Kittilän seurakunnan kanssa aluevaihtosopimuksen. Metsähallituksen Keski-Lapin alueelle suunniteltu taimitarha rakennettiin Kittilän Pakattiin. Taimitarha tarjosi työtä kesäisin useille sadoille työntekijöille ja verotuloja myös Kittilän seurakunnalle. Kittilän kunnan elinkeinoelämän kehittämisellä ja työllisyyden hoitamisella oli vaikutusta myös Kittilän seurakunnan talouteen. Esimerkiksi seurakunnan verotulot lisääntyivät 1970-luvun alussa jonain vuonna yli 40 prosenttia vuodessa. Kiista oppikoulusta Kittilän seurakunnan kirkkoherran kanssa Toinen merkittävä kiista kirkkoherra Pentti Raunion kanssa syntyi syksyllä Tuolloin oli esillä oppikoulunkäyntimahdollisuuksien luominen syrjäseutujen lapsille perustamalla kunnallinen keskikoulu. Laadin selvityksen oppikoulunkäyntimahdollisuuksista Kittilässä. Selvitys osoitti, että puolet ikäluokasta, jotka olivat pääasiassa kaukaisemmista kylistä, oli jäänyt oppikoulun ulkopuolelle. Näin, että ainoa mahdollisuus, jolla voitaisiin antaa kaikille lapsille oppikoulunkäytymahdollisuus, olisi kunnallisen keskikoulun perustaminen Kittilän yhteislyseon rinnalle. Esittelin eräässä tilaisuudessa selvitykseni tuloksia ja sen perusteella tekemiäni johtopäätöksiä. Esitystäni arvioi ensimmäiseksi Kittilän seurakunnan kirkkoherra Pentti Raunio. Hän katsoi, että Kittilän yhteislyseo pystyisi tyydyttämään paikkakuntamme sivistystarpeet, eikä missään

12 12 tapauksessa ollut tarvetta kunnallisen keskikoulun perustamiseen. Hänen mukaansa mahdolliset epäkohdat voitaisiin poistaa kunnan myöntämillä oppilaiden kuljetus- ja majoitusavustuksilla. Mielestäni kirkkoherra Pentti Raunio esitti virheellisiä ja äärettömän epäoikeudenmukaisia kannanottoja. Olin pahoillani, että seurakunnan kirkkoherra ensimmäisenä vastustaisi oppikoulun käyntimahdollisuuden luomista syrjäisten seutujen ja vähävaraisten vanhempien lapsille. Koska olin sitoutunut voimakkaasti uudistuksen toteuttamiseen, siitä luopuminen ei voinut tulla kysymykseen, vastusti sitä sitten kuka tahansa. Ajamani koulu-uudistus toteutui varsin pian, ja se pani liikkeelle koko valtakunnassamme pysähdyksissä olleen koulujärjestelmän uudistamisen ja toteuttaminen. (Aarne Nikka: Suomen pohjoisimman oppikoulun vaiheita Kittilän yhteiskoulusta peruskouluun Kustannusosakeyhtiö Pietarinkirja 2006) Eino Nikkisen kiemurainen valinta suntion toimeen Avoinna olleeseen Kittilän seurakunnan suntio-vahtimestari-talonmiehen toimeen jätettiin 54 hakemusta. Kirkkohallintokunnan kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Matti Kariniemi ja varsinainen jäsen Martti Holopainen sekä varajäsenet Aatu Pudas ja Eero Holopainen. Kirkkohallintokunta päätti esittää kirkkoneuvostolle, että suntion virkaan valittaisiin seuraavista hakijoista: I Aarne Johannes (Jussi) Kenttälä, II Eino Nikkinen, III Koski Violi Pyykkönen ja IV Lauri Ristimella. Kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuivat A.E. Kouri, Betty Niva, Hilda Järvinen, Arvo Välitalo, Elli Kolosalmi, Kaarina Välitalo, Pentti Rönkkönen ja Martti Kuntsi. Puheenjohtajana ja sihteerinä toimi kirkkoherra Pentti Raunio. Kokouksen pöytäkirjan 3 :n kohdalle merkittiin pöytäkirjaan seuraavaa: Kirkkohallintokunta oli jättänyt kirkkoneuvostolle lausunnon antamista varten hakemukset suntiovahtimestari-talonmiehen virkaan, joita oli saapunut kaikkiaan 54. Kirkkoneuvosto kävi tarkoin lävitse kaikki hakemukset ja päätti yksimielisesti antaa seuraavan lausunnon. Kirkkoneuvosto katsoo, että valintaa ei olisi periaatteellisesti suoritettava vain paikkakuntalaisten joukosta, vaan olisi pidettävä silmällä ennen kaikkea sopivuutta tehtävään ja erityisesti sopivuutta suntion tehtävään huomioon ottaen sen, että vaimo tulee toimimaan seurakunnan näkyvällä paikalla. Edellä sanotun perusteella kirkkoneuvosto asettaa ehdottomasti etusijalle muista hakijoista Aaro Kemppaisen Sodankylästä ja Eino Nikkisen Kittilästä. Kirkkohallintokunnan kokoukseen osallistuivat kirkkohallintokunnan jäsenet Matti Kariniemi puheenjohtajana sekä Martti Holopainen ja Toivo Puljula. Läsnä oli myös kirkkoherra Pentti Raunio. Kirkkohallintokunnan kokouksen pöytäkirjan 7 :n kohdalla merkittiin pöytäkirjaan seuraavaa: Kirkkohallintokunta oli kokouksessaan käynyt lävitse seurakunnan suntio-vahtimestaritalonmiehen toimea määräaikaan mennessä jätetyt 54 hakemusta ja hankkinut niistä kirkkoneuvoston lausunnon.

13 13 Kirkkohallintokunta tutustui kirkkoneuvoston lausuntoon ja perehtyi vielä uudelleen hakupapereihin. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen toimitettiin vaali suljetuin lipuin. Todettiin, että kirkkohallintokunnan kolmen jäsenen äänet olivat jakaantuneet seuraavasti: Aaro Kemppainen Sodankylästä kaksi ääntä ja Eino Nikkinen Kittilästä yksi ääni. Aaro Kemppainen oli täten tullut valituksi Kittilän seurakunnan suntio-vahtimestari-talonmiehen toimeen. Nähtävästi Eino Nikkisen valinnan vastustajat olivat vaikutusvaltaisia seurakunnan luottamushenkilöitä ja/tai viranhaltijoita. Kaiken esiin tulleen perusteella pitäisin varmana, että myös seurakunnan kirkkoherra Pentti Raunio kuului Eino Nikkisen vastustajiin ja että taloudenhoitaja Kerttu Silfvast oli samaa mieltä kirkkoherra Raunion kanssa. Kirkkohallintokunnan toimittama suntio-vahtimestari-talonmiehen vaali herätti Kittilän seurakunnassa suurta tyytymättömyyttä ja jonkinlaista liikehdintää. Erinäisten prosessien jälkeen toimeen valittu kieltäytyi suntio-vahtimestarin toimesta. Kirkkohallintokunta toimitti uuden vaalin Kokoukseen osallistuivat Matti Kariniemi, Toivo Puljula ja varajäsen Eero Holopainen sekä kirkkoherra Pentti Rautio. Suljetuin lipuin toimitetussa vaalissa annettiin Eino Nikkiselle kolme ääntä. Pöytäkirjaan merkittiin: Todettiin, että Eino Nikkinen oli tullut valituksi ja päätettiin kutsua hänet kyseiseen toimeen, mikäli hän suostuu, ja myönteisessä tapauksessa neuvotellaan hänen kanssaan jatkotoimenpiteistä. Eino Nikkinen perehtyi huolella ennen kaikkea suntion tehtäviin, mutta myös laajemmin kirkon tehtäviin. Hän hankki tuomiokapitulilta luvan saarnaamiseen kirkossa. Luvan saaminen edellytti tutkinnon suorittamista ja saarnanäytettä. Mielestäni Eino Nikkinen oli työssään sekä taitava että esimerkillinen. Eino Nikkisen valintaprosessi oli siinä määrin eriskummallinen, että jouduin pohtimaan, kuinka seurakunta voi syrjiä oman seurakunnan jäseniä valitessaan työntekijöitään, ja peruste täytyi olla syrjinnälle. Asiaan saataneen selvyys vuosien kuluessa, ajattelin. Vakuutusyhtiö taivutteli Kittilän kuntaa kyseenalaisin keinoin Kittilän kunnan lakisääteiset tapaturmavakuutukset sekä kiinteistöjen palovakuutukset olivat luvun alussa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Sammossa. Kiinteistöjä koskevat vakuutussopimukset olivat voimassa viisi vuotta. Toimitusjohtaja Eero Kähkölä teki pyynnöstäni tarjouksen eräiden Kittilän kunnan omistamien kiinteistöjen vakuuttamisesta Luoteis-Lapin Vakuutusyhdistyksessä. Hänen laskelmansa osoittivat, että Vakuutusyhdistyksen yksivuotisten vakuutusten taksojen mukaan Kittilän kunta oli maksanut ylihintaa lähes neljänneksen vakuutusmaksujen määrästä. Kittilän kunta oli ottanut muutamia pienehköjä lainoja Vakuutusyhtiö Sammolta. Yhtiö oli perinyt kunnalle antamistaan lainoista vuonna 1963 korkoa ja indeksikorotusta 19 %. Paikallisten rahalaitosten lainojen korko oli ollut vastaavana aikana 7, 5 %. Kittilän kunta lähetti vakuutusyhtiölle kirjeen, jossa todettiin, että yhtiö oli perinyt kunnaltamme ylikorkeita vakuutusmaksuja. Kunta pyysi, että vakuutusyhtiö alentaisi kunnan kiinteistöjen vakuutusmaksut paikallisen vakuutusyhdistyksen yksivuotisten vakuutusten taksojen mukaisiksi, ja vakuutusmaksuja alennettaisiin 23 %:lla.

14 14 Yhtiö ilmoitti kirjeellään , että aikanaan käytyjen palovakuutusmaksuja koskevien neuvottelujen perusteella yhtiö oli alentanut kunnan palovakuutusmaksuja lukien vuoden 1961 tasosta keskimäärin 30 prosentilla, jos vakuutukset merkitään viiden vuoden vakuutuksina vuosimaksulla. Tämän perusteella yhtiö ilmoitti, ettei sillä ole mitään syytä muuttaa silloin tehtyjen viisi-vuotissopimuksia. Edelleen yhtiö totesi, että palovakuutusmaksut olivat huomattavasti yhtiön tariffinmukaisia maksuja alhaisemmat. Niitä ei myöskään missään tapauksessa voida pitää korkeina, sillä vakuutuskohteina ovat pääasiallisesti suuret ja varsin huomattavia omaisuusarvoja käsittävät puiset koulu- ym. rakennukset. Yhtiö kuitenkin ilmoitti tarkistaneensa Kittilän kunnan palovakuutusmaksuja, ja oli päättänyt niitä vielä jonkin verran alentaa seuraavista eräpäivistä lukien. Alennuksen suuruus tulisi olemaan 6 ¼ promillea eli 0,006 prosenttia voimassa olleista maksuista. Tämän jälkeen kunta katsoi, ettei sillä ollut perusteita jatkaa kirjeenvaihtoa asiasta. Kunta ryhtyi välittömästi toimenpiteisiin Vakuutusyhtiö Sammossa olevien vakuutusten irtisanomiseksi ensimmäisenä eräpäivänä. Ensimmäisenä toimenpiteenä sanottiin irti lakisääteiset tapaturmavakuutukset. Irtisanomisaika oli kuusi kuukautta ennen kalenterivuoden käsittävän vakuutuskauden päättymistä, eli viimeistään Lakisääteisten tapaturmavakuutusmaksujen maksuperusteet olivat sosiaaliministeriön vahvistamat. Tapaturmavakuutukset siirrettiin Vakuutusosakeyhtiö Pohjolaan. Kesäkuun 1964 lopulla tuli luokseni Vakuutusyhtiö Sammon edustajana erittäin hyvin pukeutuneena Kauko Pihlava niminen henkilö. Hän esitti, että Kittilän kunta pitäisi edelleenkin asiakassuhteensa hänen edustamassaan yhtiössä, ja että kunta peruuttaisi lakimääräisten tapaturmavakuutusten siirron. Totesin, että kunta oli vaatinut palovakuutusmaksuja alennettavaksi 23 %:lla ja vakuutusyhtiö oli hylännyt tosiasiallisesti kunnan vaatimuksen. Sitä merkitsi yhtiön tarjoama 0,006 prosentin alennus vakuutusmaksuihin. Katsoin, ettei ole edellytyksiä jatkaa keskusteluja asiasta ja ilmoitin vielä, että Kittilän kunta tulee siirtämään kaikki kiinteistöjensä palovakuutukset toiseen yhtiöön sitä mukaa kuin sopimuskausi päättyy Vakuutusyhtiö Sammossa. Yhtiön edustaja ilmoitti yöpyvänsä Hotelli Pallastunturissa. Hän palasi yllättäen seuraavana päivänä Kittilän kunnanvirastoon ja esitteli minulle valmiiksi laatimaansa kirjelmän. Se sisälsi Kittilän kunnan lakisääteisten tapaturmavakuutusten irtisanomista koskevan peruutuksen. Hän pyysi, että allekirjoittaisin kirjelmän kunnan puolesta ja ilmoitti, että Vakuutusyhtiö Sampo maksaa vuosittain vaimoni pankkitilille sen summan rahaa, jolla Kittilän kunta on vaatinut alennettavaksi Kittilän kunnan vakuutusmaksuja. Yllätyin esityksestä. Sanoin katsovani, että kysymyksessä oli lahjusten tarjoaminen virkamiehelle ja että se oli vakava rikos. Käskin vieraan poistumaan välittömästi työhuoneestani ja kunnanvirastosta. Postipankin Rovaniemen konttorin johtaja kiinnitti usein lainaneuvottelujen yhteydessä huomiota siihen, että lainan saannin kannalta olisi eduksi, että kunnan vakuutukset olisivat Vakuutusosakeyhtiö Sammossa. Milloinkaan hän ei kuitenkaan ilmoittanut, että se olisi lainan saamisen ehtona. Tapasin Postipankin pääjohtaja Heikki Tuomisen eri yhteyksissä. Hän vieraili ministerinä olleessaan Kittilässä Reidar Särestöniemen luona.

15 15 Tiedustelin ministeri Heikki Tuomiselta, edistäisikö kunnan lainansaantia Postipankista, jos kunta siirtäisi vakuutuksensa Sampo-yhtiöön. Tuominen ilmoitti, että Kittilän kunta tulee saamaan Postipankilta luottoa riippumatta siitä, missä vakuutusyhtiössä se vakuuttaa työntekijänsä ja omaisuutensa. Postipankin Rovaniemen konttorin johtaja ei kuitenkaan luopunut pyrkimyksistään saada Kittilän kuntaa siirtämään vakuutuskantansa Vakuutusyhtiö Sampoon. Menin hänen pyynnöstään tiettynä aikana neuvottelemaan hänen luokseen Rovaniemellä. Siellä oli paikalla myös pääjohtaja Kauko Pihlava. Tervehtiessäni häntä, totesin, että olimme kai tavanneet aiemmin vuosia sitten ja että sen jälkeen maailma on muuttunut. Keskustelimme aluksi niitä, näitä, kunnes pankinjohtaja kehotti meitä aloittamaan keskustelut itse asiasta, Kittilän kunnan vakuutusten siirtämisestä Vakuutusyhtiö Sampoon. Naurahdin, että voimme tietystä keskustella siitä ja odotan keskustelumme pohjaksi ehdotuksia vakuutusyhtiöltä. Ehdotuksia ei tullut luvun alussa ryhdyttiin Sodankylään suunnittelemaan ja rakentamaan ammattikoulua. Kuntien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että perustettava kuntainliitto ei jätä rakennustöiden rahoituksen järjestämistä osakaskuntien niskoille, vaan hankkii valtionavustusten lisäksi tarvittavan rahoituksen paikallispankeilta, Postipankilta ja vakuutusyhtiöiltä. Rakennustöiden alkaessa ilmeni, ettei kuntainliito ollut ehtinyt vielä päättää, mistä yhtiöistä otetaan rakennusaikaiset vakuutukset. Kuntainliiton liittohallituksen puheenjohtaja Kauno Laine, joka oli Pohjola-yhtiön miehiä, oli päättänyt, että kyseiset vakuutukset otetaan Vakuutusyhtiö Pohjolasta siksi kunnes liittohallitus toisin päättää. Asia tuli esille liittohallituksessa. Liittohallitukseen kuului Kittilästä minun lisäkseni Eero Huilaja Kaukosesta. Matkallamme kokoukseen keskustelimme kokouksessa esille tulevista asioista. Kerroin Huilajalle, että Postipankin Rovaniemen konttori saattoi vihjailla, että lainan saantia Postipankista edistäisi, jos kuntainliitto ottaisi tarpeelliset vakuutukset Vakuutusyhtiö Sammosta. Kerroin hänelle, kuinka Kittilän kunnan ja Sampo-yhtiön yhteistyö oli katkennut 1960-luvun puolivälissä ja kuinka Postipankin Rovaniemen konttori oli turhaan pyrkinyt palauttamaan Kittilän kunnan ja Sammon yhteistyötä. Edelleen totesin, että koska kuntainliitolla ei näytä olevan tarvetta ottaa lainaa vakuutusyhtiöiltä, niin kuntainliiton kannalta olisi yhdentekevää, missä vakuutusyhtiössä kuntainliiton rakennusaikaiset vakuutukset olisivat. Niin ikään kerroin, että haluaisin testata Postipankin Rovaniemen konttorin reaktiota asiaan, ja että nyt olisi siihen erinomainen tilaisuus. Tulisin liittohallituksen kokouksessa kannattamaan rakennusaikaisten vakuutusten ottamista Vakuutusyhtiö Pohjolasta. Eero Huilaja piti esitystäni hyvänä ja ilmoitti kannattavansa sitä. Liittohallituksen kokouksessa oli esillä ehdotus kuntainliiton vakuutusten ottamisesta Vakuutusyhtiö Sammosta. Käyttämässäni puheenvuorossa totesin, että koska kuntainliitto ei ota lainaa vakuutusyhtiöiltä, niin kuntainliiton kannalta on yhdentekevää, missä olivat kuntainliiton rakennusaikaiset vakuutukset. Koska urakkasopimuksia tehtäessä oli otettu väliaikaisesti vakuutukset Vakuutusyhtiö Pohjolasta, pidetään vakuutukset siellä koko rakennustyön ajan. Vielä totesin, että Postipankki on veronmaksajien pankki, eikä pankki ei voisi lainaa myöntäessään määrätä, mistä vakuutusyhtiöstä kunta tai kuntainliitto ottaa vakuutuksensa. Eero Huilaja kannatti esitystäni. Samoin eräät muutkin hallituksen jäsenet kannattivat esitystäni, joka lopulta tuli yksimielisesti liittohallituksen päätökseksi. Seuraavan päivänä Postipankin Rovaniemen konttorin johtaja soitti minulle ja tiedusteli: Oliko puhelimessa kunnanjohtaja Kikka. Tunsin soittajan ja sanoin: Täällä on Aarne Nikka. Hyvää päivää Teidän ylhäisyytenne.. Pankinjohtaja keljuili minulle eri tavoin. Sanoin; Minäkin osaisin sinulle v-lla, mutta en voi sitä tehdä. Olen Kittilän kunnanjohtaja ja Kittilän kunta tarvitsee

16 16 Postipankkia. Minun on tultava toimeen myös Postipankin Rovaniemen konttorin johtajan kanssa. Tiedän, miksi Kittilän kunnan ja Vakuutusyhtiö Sammon välinen yhteistyö aikanaan katkesi, mutta en tiedä, millaiset kytkökset sinulla on kyseiseen yhtiöön. Tämän jälkeen pankinjohtaja pyysi, että kun tulen käymään Rovaniemellä, kävisin hänen luonaan keskustelemassa asiat selviksi. Muutaman päivän kuluttua poikkesin Rovaniemen Postipankissa tapaamassa pankinjohtajaa. Kerroin hänelle syyt, joiden vuoksi Kittilän kunta oli katkaissut asiakassuhteensa Sampo-yhtiöön ja totesin, että täällä tapaamani yhtiön pääjohtaja Pihlava ei ollut unohtanut edellistä tapaamistamme Kittilässä, vaikka siitä oli kulunut aikaa runsaasti. Totesimme, että keskinäiset välimme olivat kunnossa. Postipankki jatkoi Kittilän kunnan rakennushankkeiden lainoitusta. Kunta jatkoi yhteistyötään Vakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa. Kevään 2005 suurtulvan jälkiselvittelyissä oli Kittilän kunnassa ilahduttu kun oli havaittu, että kunta oli vuosikymmeniä aikaisemmin vakuuttanut kiinteistöjään myös tulvan varalta. Vakuutusyhtiö Pohjola maksoi kunnalle korvauksia tulvavahingoista. Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajan erityiskohtelu Kittilän kihlakunta sai uuden henkikirjoittajan Kittilän kihlakunnan henkikirjoittaja kuului niihin Kittilässä toimineisiin valtion viranomaisiin, jotka eivät Lapin sodan jälkeen palanneet Kittilään, vaan jäivät paluumatkallaan Rovaniemelle. Vasta varatuomari Torsti Patakankaan tultua vuonna 1967 nimitetyksi Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajan virkaan, hän ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia siirtyä toimistoineen asumaan henkikirjoittajan varsinaiselle sijaintipaikkakunnalle Kittilän kuntaan tai muualle kihlakunnan alueelle. Varatuomari Patakangas teki tutustumismatkan toimialueensa kuntiin. Hän kävi luonani Kittilän kunnanvirastossa. Esittelin hänelle Kittilän kunnan elinkeinoelämän erinomaisia kehittymismahdollisuuksia. Arvioin, että paikkakunnalta olisi myös lakimiehelle työtä yllin kyllin. Vakuutin, ettei Kittilän veroista paikkaa ole muualla kihlakunnan alueella. Torsti Patakangas kertoi, että hän voisi valita Kittilän kunnan asuinpaikakseen, mikäli kunta järjestäisi hänelle uuden ja tilavan asunnon, ja että asunnosta perittävän vuokran tulisi olla erittäin kohtuullinen, noin puolet käyvästä vuokrasta. Hän kertoi, että asunnon tulisi olla niin suuri, että hän voisi sijoittaa siihen myös toimistonsa. Käsitin, että se oli ehto Kittilän kihlakunnan rekisteritoimiston palaamiselle Kittilään. Kerroin Patakankaalle kunnassa vireillä olevista kerrostalohankkeista, muun muassa Asuntosäätiö Kittilän vuokratalon rakentamisesta. Sain Patakankaan henkilöstä erittäin myönteisen vaikutelman. Mutta tunsin erittäin suurta vastenmielisyyttä hänen esittämiään toiveita kohtaan. Ymmärsin, että kysymyksessä oli oikeudettoman edun, lahjuksen, vaatiminen ja antaminen. Virkamiehenä lahjuksen vaatiminen ja antaminen oli vakava rikos sekä vaatijalle että antajalle.

17 17 Muistin, että olin ajanut Vakuutusosakeyhtiö Sammon edustajan ulos hänen tarjottuaan minulle lahjuksen vuonna Samanlaisia tuntemuksia minulla oli myös nuorta valtion juristivirkamiestä kohtaan, joka vaati köyhältä kunnalta itselleen tiettyjä etuja tullakseen hoitamaan virkaansa Kittilään. Lupasin Torsti Patakankaalle selvittää, voisiko Kittilän kunnanhallitus järjestää hänelle asunnon rakenteille tulevasta Asuntosäätiö Kittilästä, ja että häneltä perittävä vastike olisi 50 prosenttia vahvistetusta vastavastikkeen määrästä, ja että hän voisi hoitaa rekisteritoimistoa asunnossaan. Asiasta keskusteltiin kunnanhallituksessa epävirallisesti. Päätöstä puoleen tai toiseen ei tehty. Asuntosäätiö Kittilän hallitus, jona toimi Kittilän kunnanhallitus, antoi kirjaamattoman suostumuksensa Patakankaan vaatimusten täyttämiselle. Katsottiin, että Kittilän kunnalle olisi imagoetua, mikäli Kittilän kihlakunnan rekisteritoimisto palaisi vihdoinkin evakkotaipaleelta Kittilään ja että tämän saavuttamiseksi kunnan oli pakko turvautua lainvastaiseen tekoon, lahjoman antamiseen valtion virkamiehelle. Vastuu asiasta jäi kunnanjohtajalle. Tästä alkaen kunnanhallituksen jäsenet, muun muassa Erkki Köngäs, ilmaisivat tukevansa kunnanjohtajan toimenpiteitä kunnan etujen ajamisessa ja kunnan kehittämisessä, mutta he edellyttivät, että kunnanjohtaja kantaa kaiken vastuun. Asuntosäätiö Kittilän kerrostalon valmistuttua Patakangas muutti asumaan asuntosäätiölle ja maksoi kuukausittain vuokraa puolet vahvistetusta vastikkeen määrästä. Asunto oli tilava. Patakangas vuokrasi siitä toimistotilat Kittilän kihlakunnan rekisteritoimistolle. Todennäköisesti Patakangas peri asuntonsa vuokran kokonaisuudessaan Suomen valtiolta. Näin Kittilän kihlakunnan rekisteritoimisto palasi evakkotaipaleeltaan varsinaiselle sijaintipaikkakunnalle Kittilän kuntaan. Toimistotilojen hankkiminen Kittilän rekisteritoimistolle Henkikirjoittaja Torsti Patakangas piti toimistoaan asunnossaan. Sittemmin hän sai apulaisen ja toimistotilat kävivät ahtaaksi. Patakangas kertoi neuvotelleensa henkikirjoittajan toimistotiloista lääninhallituksessa ja ilmoitti, että lääninhallitus tulee pyytämään Kittilän kuntaa järjestämään henkikirjoittajan toimistolle tilat siksi kunnes valtion virastotalon rakennushanke toteutetaan. Hän vielä kertoi voivansa järjestää toimistotilat rekisteritoimistolle, mikäli kunta ei haluaisi niitä järjestää. Kunnanhallitus antoi Lapin lääninhallitukselle Patakankaan toivomuksen mukaisen lausunnon, jossa kunta ilmoitti, ettei se kykene järjestämään henkikirjoittajan toimistolle toimitiloja. Pian sen jälkeen Patakangas esitteli tehdasvalmisteisen parakkirakennuksen piirustuksia ja ilmoitti, että kauppias Olavi Nikula oli hankkeessa mukana. Hankkeen toteuttaisi Kittilän Kupiikki Olavi Nikula KY. Suhtauduin myönteisesti hankkeekseen. Nikula oli peruskittiläläinen ja nautti paikkakunnallamme yleistä arvonantoa. Kittilän Kupiikki O. Nikula KY Olavi Nikulan allekirjoittamalla kirjeellä esitti Kittilän kunnanhallitukselle muun muassa seuraavaa: Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajan ilmoituksen mukaan ovat henkikirjoittajan toimisto- ja arkistotilat käyneet varsin ahtaiksi eritoten sen jälkeen, kun henkikirjojen valmistamisessa on

18 18 siirrytty tietokonekäsittelyyn, jolloin uutta arkistoitavaa aineistoa kertyy vuosittain huomattavaksi aikaisempaa enemmän Kun kirkonkylässä ei tällä hetkellä ole saatavissa tarkoitukseen sopivaa huoneistoa, on päädytty siihen, että allekirjoittanut yhtiö hankkisi toimistotiloiksi ns. kupiikki-elementtitalon. Hankkeen edellytyksenä kuitenkin on, että rakennukselle saadaan vuokratuksi sopiva tontti. Kittilän kunnanhallitus päätti vuokrata tontin Kittilän Kupiikki O. Nikula KY:lle terveyskeskuksen puistoalueelta 165 kuutiometrin suuruisen elementtivalmisteisen talon rakentamista varten seuraavilla ehdoilla: Rakennuspaikka vuokrataan toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Vuokramaksu 50 mk vuodessa.----vuokrakauden päätyttyä kunta ei lunasta rakennusta. --- Tämän jälkeen henkikirjoittaja Torsti Patakangas teki Kittilän kihlakunnan rekisteritoimiston puolesta Kittilän Kupiikki O. Nikula KY:n kanssa toimistotilojen vuokrasopimuksen ja alisti sen Lapin lääninhallituksen hyväksyttäväksi. Kihlakunnanviraston toimistotilatarve lisääntyi edelleen. Kittilän Kupiikki KY:n puolesta allekirjoittamallaan hakemuksella Torsti Patakangas anoi Kittilän rakennuslautakunnalta rakennuslupaa toimistorakennuksen laajentamiseen 30 neliömetrillä. Tuossa vaiheessa varatuomari Torsti Patakangas oli hankkinut merkittävän taustavaikuttajan aseman myös Kittilän seurakunnassa. Kirkkohallintokunnan jäseninä olivat muun muassa Elsa Riekkola ja Olavi Nikula, jotka olivat puolueensa johtohenkilöitä Kittilässä. Patakangas koki asemansa niin vahvaksi, ettei hänen tarvinnut pyytää kunnanhallitukselta lupaa toimistorakennuksen laajentamiseen. Rakennuslupa myönnettiin ilman kunnanhallituksen kuulemista. Kittilän kunta hankki sivutoimiluvan henkikirjoittajalle Lailla yleisestä oikeusaputoiminnasta /88 säädetään, että kunnan on harjoitettava yleistä oikeusaputoimintaa, jolla tarkoitetaan kunnan toimesta tapahtuvan tarpeellisen oikeusavun antamista henkilöille, jotka huomioon ottaen heidän tulonsa ja varansa sekä elatusvelvollisuutensa ja muut taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat eivät vaikeuksitta kykene itse hankkimaan asiantuntevaa apua oikeudellisissa asioissa. Oikeusministeriö voi erityisestä syystä antaa kunnalle luvan järjestää yleisen oikeusavun siten, että oikeusapua antaa kunnan toimeksiannosta asianajaja. Jos kunnassa ei ole yleistä oikeusavustajaa, kunnassa on oltava viranomainen, joka päättää oikeusavun antamisesta. Kittilän kunta sai vuonna 1974 oikeusministeriötä luvan kunnallisen oikeusavustajan viran perustamiseen. Oikeusministeriö vahvisti Kittilän kunnan oikeusapulautakunnan ohjesäännön. Oikeusavustajan virka oli useita kertoja haettavana, mutta syystä tai toisesta virkaa ei saatu täytettyä. Valtiontalouden vaikeuksien vuoksi säädettiin vuona 1976 laki, jolla kiellettiin täyttämästä vuoden 1977 alussa täyttämättä olevia oikeusavustajan virkoja. Kittilän kunta halusi turvata mahdollisuuden täyttää oikeusavustajan virka vakinaisesti vuoden 1977 aikana. Pyysin Kittilän kihlakunnan henkikirjoittajaa Torsti Patakangasta hoitamaan Kittilän kunnan oikeusavustajan virkaa niin, että

19 19 oikeusavustaja olisi virassa sekä että , koska muutoin virkaa ei voida valtion säästötoimenpiteiden johdosta toistaiseksi täyttää. Patakangas suostui esitykseeni. Tämän jälkeen kunnanhallitus nimesi varatuomari Torsti Patakankaan hoitamaan Kittilän oikeusavustajan virkaa oman toimensa ohella Lapin lääninhallitus antoi Patakankaalle sivutoimiluvan. Tämän jälkeen Patakangas sai hoitaa asianajotoimintaansa vapaasti oman toimensa ohella. Kittilän oikeusaputoimiston toiminta käynnistyi Vuoden loppuun mennessä Patakangas hoiti neljä suullista neuvottelua ja esiintyi kerran kihlakunnanoikeudessa avustajana törkeätä pahoinpitelyä koskevassa asiassa. Oikeusaputoimesta aiheutui kustannuksia 2.159,54 markkaa, josta valtion osuus oli 2.052,00 markkaa. Oikeusministeri Tuure Salo hyväksyi Kittilän kunnan järjestelyn oikeusaputoiminnan käynnistämisestä ja hyväksyi valtionavustushakemuksen. Oli erittäin todennäköistä, että sivutoimesta muodostuisi hänelle päätoimi laki- ja liikemiehenä. Kittilän kunnallisena päätoimisena oikeusavustajana toimi varatuomari Anu Hämäläinen ajalla , josta ajasta hän oli virkavapaalla Oikeusaputoimisto sijoitettiin Hakatalon kerhohuoneeseen. Oikeusavustaja Anu Hämäläinen joutui ristiriitoihin kunnan tilintarkastajien kanssa. Oikeusavustaja kieltäytyi luovuttamasta kassaansa tilintarkastajien tarkastettavaksi. En tiedä, mikä merkitys tällä kärhämällä oli Hämäläisen hakeutumiseen muualle ja missä määrin Patakangas hääräsi taustalla. On mahdollista, että Patakangas koki, että olisi hänen etujen mukaista, ettei kunnassa olisi kunnallista oikeusavustajaa ja toimi tämän mukaisesti. Anu Hämäläisen jälkeen oikeusavustajan virkaan tuli tuomari Raili Ikäheimo- Rauvala. Hän oli virassaan ainoastaan muutamia kuukausia. Vielä uskoin, että Torsti Patakangas oli rehti, rehellinen ja lakia kunnioittava virkamies. En tiennyt hänen toimintatavoistaan Kittilän seurakunnan oikeudenkäyntiasiamiehenä kavallusasian hoitamisessa. En myöskään tiennyt, että hän oli harhauttanut Kittilän kuntaa ja Lapin lääninhallitusta henkikirjoittajan toimistotilojen vuokraamista koskevassa asiassa. Kittilän kunnanhallituksessa tehtiin päätökset suurella yksimielisyydellä. Kiistoja oli harvoin. Yksittäisen pieneen poliittiseen ryhmään kuuluvan poliitikon sooloiluihin kiinnitettiin vähän huomiota. Tuohon aikaan verotus perustui kotipaikkaoikeuteen. Se puolestaan määräytyi henkikirjoituksessa: Henkilö oli verovelvollinen siihen kuntaan, jossa hänellä oli kotipaikka 1.1. Kunta yritti huolehtia siitä, että ainakin kunnan vakinaisessa toimessa olevat henkilöt henkikirjoitetaan kuntaan vuoden alussa ja että he maksavat veronsa kuntaan. Henkikirjoittaja Patakangas noudatti tässäkin asiassa omaa linjaansa, joka ei ollut kunnan mielestä lainmukainen ja joka poikkesi täysin esimerkiksi Rovaniemen henkikirjoittaja Osmo Kurolan linjasta. Kurola halusi veronmaksajia Rovaniemelle, mutta Patakangas ei halunnut veronmaksajia Kittilään.

20 20 Kittilän kunta joutui tekemään vuosittain lukuisia valituksia kotipaikkaoikeuden määräämiseksi Kittilään. Tämä aiheutti runsaasti työtä kunnanhallitukselle ja kunnanasiamiehelle. Havaittiin, että Kittilän kunta oli tehnyt väärän valinnan henkikirjoittajan asunto- ja toimistotilojen järjestämisessä sekä kunnan oikeusaputoiminnan käynnistämisessä. Kuta ei olisi saanut antaa Patakankaalle minkäänlaisia oikeudettomia etuja sen johdosta, että hän teki esityksen Kittilän kihlakunnan rekisteritoimiston siirtämisestä Rovaniemeltä Kittilään. Oliko Torsti Patakangas Kittilän rekisteritoimiston vuokratilojen todellinen omistaja? Kittilän kunnan puistoalueelle kunnanhallituksen Kittilän Kupiikki O. Nikula KY:lle antamalla suostumuksella rakennetun kevytrakenteisen toimistorakennuksen omistusoikeus kävi epäselväksi. Kyseistä yhtiötä ei ollut rekisteröity. Lapin lääninhallitus kirjeellään No K Kit ilmoitti, että Kittilän kihlakunnan rekisteritoimiston nykyiset toimistotilat on vuokrattu Kittilän Kupiikki KY O. Nikula nimiseltä yhtiöltä päivätyllä vuokrasopimuksella, joka on hyväksytty lääninhallituksessa Kittilän piirin nimismies ilmoitti kirjeellään No B 1165, ettei täällä ole elinkeinoilmoitusta nimellä Kittilän Kupiikki O. Nikula KY. Kittilään rakennettiin valtion virastotalo 1980-luvun lopulla. Sen valmistuttua rekisteritoimisto siirtyi virastotaloon. Tämänkin jälkeen rekisteritoimiston käytössä olleilla tiloilla on tiettävästi ollut käyttöä. Kittilän kunta vuokrasi Kittilän Vanhustenkotiyhdistykselle 50 vuodeksi Toipula II -nimisestä tilasta 0,49 hehtaarin suuruisen alueen, joka on asemakaavassa kortteli 417. Tällä alueella sijaitsi myös kevytrakenteinen Kittilän Kupiikki KY O. Nikulan rakennus. Kunnanhallitus edellytti aikanaan antaessaan luvan O. Nikulan kommandiittiyhtiölle tilapäisen rakennuksen rakentamiseen, että rakennuksen omistaja siirtää kustannuksellaan rakennuksen kuuden kuukauden irtisanomisen jälkeen. Kittilän kunta ei tehnyt kirjallista maanvuokrasopimusta Kittilän Kupiikki O. Nikulan kanssa. Kittilän kunta oli , 634, määrännyt, että rakennus on siirrettävä pois mennessä ja että Kittilän kunta ei lunasta rakennusta. Todennäköisesti rakennuksen omistajana oli kaiken aikaa ollut Torsti Patakangas, mutta kunnanhallitus ei saanut asiaa selvitetyksi. Kittilän seurakunta rikosten ja niiden selvittelyn näyttämönä

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 Sivu 45 (51) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 16.5.2016 kello 18.00-19.30 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS

RAUTALAMMIN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkovaltuuston 05.10.2016 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 10.10.2016-11.11.2016 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTO KUULUTUS

KIRKKONEUVOSTO KUULUTUS 1 KUULUTUS Rautalammin seurakunnan kirkkoneuvoston 20.09.2016 pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä 26.09.2016-27.10.2016 Rautalammin seurakunnan kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014

Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014 Kunnanvaltuusto 101 11.11.2013 Kiinteistöveroprosentin määräminen vuodelle 2014 KVALT 101 KHALL 273 Kunnanjohtaja Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/ (8) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 1 (8) KOKOUSTIEDOT Aika Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Keskiviikko 10.4.2013 klo 16.00-19.30 Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone KN 60 KOKOUKSEN AVAUS 3 KN 61 SIHTEERIN VALINTA

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Tapio ja Rauni Ruohtula sekä Mikko Hentinen ovat esittäneet seuraavaa:

Tapio ja Rauni Ruohtula sekä Mikko Hentinen ovat esittäneet seuraavaa: Kunnanhallitus 246 31.10.2005 Kunnanhallitus 173 04.09.2006 Kunnanvaltuusto 35 09.10.2006 KIRKONSEUDUN KAAVA-ALUEEN KORTTELI NRO 48 ASEMAKAAVAN HYVÄKSYMINEN 164/62/622/2005 Kunnanhallitus 12.01.2004 10

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö. Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005.

Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö. Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005. Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesääntö Hyväksytty kirkkovaltuustossa 1. päivänä helmikuuta 2005 Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa 8. päivänä maaliskuuta 2005 1 luku Kirkkoneuvoston

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 6/

Muonion kunta Esityslista / 6/ Muonion kunta Esityslista / 6/2015 28.10.2015 Tarkastuslautakunnan kokous Aika ke 11.11.2015 klo 16 Paikka valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja Pentti

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 43. 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 05.05.2014 Sivu 1 / 1 1937/02.07.00/2014 43 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18.

Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: Kokoustiedot Aika Maanantaina kello 18. Jämijärven kunta KOKOUSKUTSU 15/2016 Kunnanhallitus Laatimispäivämäärä: 7.9.2016 Kokoustiedot Aika Maanantaina 12.9.2016 kello 18.30 Käsiteltävät asiat Paikka Jämijärven keskuskoulu, taideluokka 191 KOKOUKSEN

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto

UTAJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 Kirkkovaltuusto Kokousaika Torstai 29.9.2016 klo 17.30 18.12 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Poissa olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Seurakuntatalo Teuvo Ervasti, varajäsen Irmeli Juntunen Antti Koistinen

Lisätiedot

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus

Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen. Kunnanhallitus Kunnanhallitus 148 10.06.2013 Esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntajakoselvityksen tekemiseksi ja esiselvityksen käynnistäminen 31/00.01.00/2013 Kunnanhallitus 148 Kunnanhallitus 20.05.2013

Lisätiedot

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (6) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone

NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ (6) KIRKKONEUVOSTO Kokous Keskiviikko klo Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone NOKIAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 (6) KOKOUSTIEDOT Aika Paikka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Keskiviikko 9.1.2013 klo 16.00-19.50 Seurakuntakeskus, pieni kokoushuone KN 1 KOKOUKSEN AVAUS 3 KN 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti

Seurakuntaneuvosto klo Seurakuntakoti Seurakuntaneuvosto 12.1.2011 klo 18.30 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00

Lisälista MH Maakuntahallitus esityslista :00 Lisälista MH 30.1.2017 Maakuntahallitus esityslista 30.01.2017 10:00 20 LAUSUNTO KUNNALLISVALITUKSEEN, MAAKUNTAJOHTAJAN VALINTA, SIMO RIUTTAMÄKI... 1 - Liite 20... 5 - Liite 20 - Lausuntopyyntö_Turun hallinto-oikeus...

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti.

Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen yksimielisesti. Kunnanhallitus 53 18.02.2013 Kunnanhallitus 99 08.04.2013 Kunnanhallitus 120 06.05.2013 Kunnanhallitus 150 10.06.2013 Kunnanhallitus 174 01.07.2013 Sivistystoimenjohtajan viran vaali, lausunto hallinto-oikeudelle

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto

PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 04. huhtikuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 12 Takauksen myöntäminen Padasjoen Asuntotalot Oy:lle / Koivutie 5:n

Lisätiedot

K U U L U T U S. Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla klo ja kirkkoherranvirastossa.

K U U L U T U S. Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla klo ja kirkkoherranvirastossa. K U U L U T U S Suomussalmen seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään Valkeisen seurakuntatalolla Saihotie 1 tiistaina 24.1.2017 klo 17.00 Kokouksen asialuettelo on yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa)

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 KIRKKONEUVOSTO 27.11.2015. Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 13/2015 67 Aika Perjantaina 27.11.2015 klo 15-19.25 (alkaen puurolla Mariassa) Paikka Läsnä Kirkko ja Maria Timo Määttä, puheenjohtaja Juhani Alaranta, poissa tilalla

Lisätiedot

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 91 Kokousaika 16.9.2015 klo 18.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto 50 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 51 Pöytäkirjantarkastajien valinta 52 Esityslistan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus. Maanantai klo

Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus. Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 01/2010 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai 11.01.2010 klo 17.00 19.20 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos tilan Tokkola 4:94 alueella,

Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos tilan Tokkola 4:94 alueella, Kaavoitustoimikunta 7 02.03.2015 Kaavoitustoimikunta 27 11.05.2015 Kunnanhallitus 119 18.05.2015 Kaavoitustoimikunta 43 24.09.2015 Kunnanhallitus 228 19.10.2015 Kymijoen - Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Kirkkovaltuusto 17.10.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 18.00-19.20 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 1 varavaltuutettu KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 Sivu 42 (51) Valtuusto KOKOUSAIKA Maanantai 14.11.2011 kello 18.00-18.15 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 19 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen

PELLON SEURAKUNTA ESITYSLISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015. Gammelin Pertti. Pakisjärvi Maija-Liisa jäsen LISTA N:o Kirkkoneuvosto Pvm 07.04.2015 3/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 07.04.2015 1 Aika Tiistaina 07.04.2015 klo 16.00 16.58 Jäsenet Pelkonen Mikko puheenjohtaja Kitkiöjoki Erkki kn varapuheenjohtaja Gammelin

Lisätiedot

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu

OUTOKUMMUN SEURAKUNTA ESITYSLISTA NRO 2/2010 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA Sivu 8 KOKOUSAIKA Tiistai kello 17.30-19.10 KOKOUSPAIKKA Outokummun seurakunnan seurakuntasali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Kaapo Björklund, puheenjohtaja Anneli Hintikka Pekka Laakkonen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57. 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2248/02.07.00/2015 57 Omakotitonttien luovuttaminen omatoimiseen rakentamiseen vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Kirkkovaltuusto 09.05.2012

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Kirkkovaltuusto 09.05.2012 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona klo 19.00 21.02 Paikka: Seurakuntatalo Läsnä: Valtuutetut: läsnä poissa Auvinen Marketta Hämäläinen Sari Karjalainen

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 27.5.2014 N:o 7/2014 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 22.5.2014 Sivu 69

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 27.5.2014 N:o 7/2014 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 22.5.2014 Sivu 69 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 22.5.2014 Sivu 69 Kokousaika Tiistai 27.5.2014 kello 16.30-17.04 Kokouspaikka Laukaan seurakuntatalo Päätöksen tekijät Hytönen Pauliina, poissa ei varajäsentä Kallio Marja Kuokkanen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2013 Sivu 93 (97) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai 2.5.2013 kello 20.00-21.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014. PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2014 SIVU 6/2014 AIKA Tiistai 27.5.2014 klo 18.00 19.02 PAIKKA Seurakuntakeskus, os. Latokartanontie 5 Aakula Kari Haikka Juha Hietanen Markku Hjerppe Ilkka Jokinen Kaarina

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI

SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 FI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. heinäkuuta 2015 (OR. en) SN 4357/1/15 REV 1 ILMOITUS Asia: Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt SN 4357/1/15 REV 1 team/kr/jk 1 EUROOPPA-NEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ulla Pirilä, kirkkovaltuuston vpj. Antti Viita, talousjohtaja, sihteeri. Matti Koivuluoma, kirkkovaltuuston puheenjohtaja KIRKKONEUVOSTO 1/2015 Sivu 1 PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo 17-18.35 Paikka: Virastotalon kokoushuone Läsnä: Kari Mantere, pj Matti Antila Eija Harmanen Henry Hautala Heli Kurikka Heikki Lintala Maija-Liisa

Lisätiedot

Pöytäkirjan tarkastus: Vesilahti 14/5. 2012 Vesilahti 14/5. 2012

Pöytäkirjan tarkastus: Vesilahti 14/5. 2012 Vesilahti 14/5. 2012 Aika: 10.5.2012 klo 19.00 20.50 Paikka: Seurakuntatalo Allekirjoitukset: puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus: Vesilahti 14/5. 2012 Vesilahti 14/5. 2012 Heikki Eronen Maria Forsman Vesilahden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS

KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1 KIINTEISTÖN VUOKRASOPIMUS 1. Sopijaosapuolet Tikkamäen Palvelut Oy (jäljempänä vuokranantaja) ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, (jäljempänä vuokralainen) ovat sopineet

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KY. Yhtymävaltuusto 29.10.2015

TERVEYDENHUOLLON KY. Yhtymävaltuusto 29.10.2015 MUONION-ENONTEKIÖN ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Kokousaika To 29.10.2015 klo 19.00 19.32 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Muonion kunnasta: Hietala Kosti, I vpj. Kangosjärvi Ulla-Maija

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 59 Kirkkoneuvosto 6/2011 24.10.2011 59 56 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 24.10.2011 56 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö

Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö 1 (5) Kurikan kaupunginhallituksen johtosääntö Yhteisvaltuuston hyväksymä 29.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 Tämä sääntö korvaa nyt voimassa olevan säännön. 1 Toimiala Kaupunginhallituksen tehtävänä on johtaa

Lisätiedot

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ----

HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. III luku. Muut määräykset. VI luku. Nimenkirjoitus 1(6) ---- 1(6) HALLINTOMENETTELYÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET III luku Muut määräykset - 19 Asukkaiden aloitteet Aloiteoikeus ja aloitteen käsittely VI luku Nimenkirjoitus Kaupungin asukkaalla sekä kaupungissa toimivalla

Lisätiedot

SAVONLINNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kerimäen kappeliseurakunnan kappelineuvosto Sivu 1

SAVONLINNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 Kerimäen kappeliseurakunnan kappelineuvosto Sivu 1 kappelineuvosto 14.3.2016 Sivu 1 Kokousaika: Maanantai 14.3.2016 klo 16.30 19.00 Kokouspaikka: Kerimäen seurakuntakoti Saapuvilla olleet jäsenet: Muut saapuvilla olleet: Poissa: Lamberg Jani, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto

PADASJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto KOKOUSKUTSU 6 /2016 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 19. joulukuuta 2016 klo 18.00 Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat Ero luottamustehtävistä / Ilpo Pylvänen, uuden valtuutetun kutsuminen valtuustoon

Lisätiedot

A S I A L U E T T E L O:

A S I A L U E T T E L O: IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (7) A S I A L U E T T E L O: 17 Kokouksen avaus 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 20 Ääntenlaskijoiden valinta 21 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/

YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/ YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 11 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 15.6.2016 klo 18 Paikka Kokoushuone Bäckman Läsnä Arhio Kaija, poissa Haaga Taru Haapakoski Paula Hannula Sirpa

Lisätiedot