Sisältö. AS Systeemidynamiikka. Jatkoa: Sisältö. Työpaikka/työ mallissa mukana:

Transkriptio

1 Sisältö AS Systeemidynamiikka Luento 19: The Labor Supply Chain Varasto/työvoima perusmallin luominen: Rakennetaan yksinkertainen työpaikka/työ malli Tarkastellaan sen käyttäytymistä Korjataan mallin puutteita lisäämällä siihen irtisanomiset ja työpaikkojen lakkauttamiset Verrataan korjatun mallin käyttäytymistä perusmalliin Rakennetaan varasto/työvoima malli liittämällä korjattu työpaikka/työ malli kappaleessa 18 esiteltyyn varastonhallintamalliin Tarkastellaan varasto/työvoima mallin käyttäytymistä Korjataan mallia lisäämällä siihen joustava työviikko Verrataan korjatun mallin käyttäytymistä alkuperäiseen malliin erityisesti värähtelyn osalta Pohditaan korjatun mallin kohdalla takaisinkytkennän vaikutusta värähtelyyn Muita värähtelyn korjausehdotuksia Jatkoa: Sisältö Bisnessykli ja varasto/työvoima malli: Sesonkimuutokset ja varasto/työvoima malli Aiheen historiaa Varasto/työvoima mallin vertaaminen bisnessykliin Verotuksen, korkotason yms. vaikutus bisnessykliin Informaatioteknologian kehittymisen ja varastojen pienuutta korostavan tuotantoparadigman vaikutus bisnessykliin Työpaikat Työ Työhönotto Luonnollinen poistuma Työpaikka/työ mallissa mukana: Työpaikkojen luominen ja poistuminen Sovittaminen (työ ja työpaikat) tarpeen mukaan Näihin seikkoihin liittyvät viivästymät Huom. Mallin parametrien arvot riippuvat voimakkaasti toimialasta ja työn taitotasosta. Työpaikkojen luonti ja työhönotto toimivat tasapainottavina tekijöinä (negatiivinen takaisinkytkentä)

2 Varasto/työvoima perusmallin rakenne Halutun työn ennakoimaton lisäys Alkuperäiseen tasapainotilaan tulee haluttuun työmäärään ennustamaton 50%:n askelnousu viikolla 5. Alkuperäisen tasapainotilan arvot: Henkilömäärä on 1000 Työsuhteen keskimääräinen kesto 100 viikkoa Keskimääräinen työpaikan täyttöaika on 8 viikkoa Työpaikkojen määrää sovitetaan halutulle tasolle 4 viikon jaksoissa Työn sovitusaika on 13 viikkoa. (Mallissa työn sovitus tehdään työpaikkojen määrää sovittamalla.) Halutun työn ennakoimaton lasku Halutun työn ennakoimaton lasku Malli ja parametrien arvot samat kuin edellisessä simuloinnissa Nyt viikolla 5 tulee 50%:n lasku halutussa työssä (työmäärässä) Huomaa, että jo luotuja työpaikkoja täytetään edelleen Halutussa työssä (työmäärässä) tulee ennustamaton 50%:n lasku viikolla 5 Käytetään irtisanomisia Lakkautetaan työpaikkoja Jo luotuja työpaikkoja ei enää täytetä

3 Tuotannon ja työvoiman mallien yhdistäminen Varasto/työvoima malli: varaston hallinta Käytetään työpaikka/työ mallin perusversiosta kehitettyä mallia, jossa on lisäominaisuuksina työpaikkojen lopettaminen ja irtisanominen. Mutta työviikko on edelleen vakio. Tähän kehitettyyn versioon yhdistetään varastonhallintamalli Tasapainottavina tekijöinä (negatiivinen takaisinkytkentä) on WIP Control, Inventory Control, Order Fulfillment, Vacancy Creation ja Labor Adjustment, Hiring ym. Varasto/työvoima malli: työ Kokonaismallin simulointi Koko järjestelmän vaste, kun asiakkaan tilaukset kasvavat ennustamattomasti 20%. Työsektorin arvot ovat samat kuin kappaleessa kuin edellisissä simuloinneissa Varastosektorin arvot ovat samat kuin edellisessä kappaleessa. Mutta poikkeuksena on, että varaston sovitusaika on nyt 12 viikkoa ja WIP:n sovitusaika on 6 viikkoa. Muut varastosektorin arvot esitettiin taulukossa Minimi tilausprosessointiaika on 2 viikkoa Varmuusvarasto 2 viikon kulutukselle Tuotannon kiertoaika 8 viikkoa Keskimääräisen tilausasteen (täyttämiseen kuluva) aika on 8 viikkoa Alkuperäinen tilausaste oli vempainta viikossa

4 Varastohall:n ja työn vuorov:sta syntyneet syklit Värähtelyn syyt Yleisellä tasolla: Viive negatiivisessa takaisinkytkennässä Johtajien päätössäännöt eivät välitä korjaavista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat tarjontaan Korjausehdotuksia: Muutetaan politiikkaa eli johtajien päätössääntöjä Otetaan käyttöön joustava työviikko Määritetään työviikon joustovara (esim h/viikko) Käyttämällä joustoaikapolitiikkana 45 asteen linjaa, yhtiö pystyy täyttämään tuotantotavoitteet Aikataulupaineen vaikutus työviikkoon Työviikon joustavuuden vaikutus Joustavan työviikon malli Tehdään simulointi, jossa on tilauksiin 20%:n ennustamaton askelnousu viikolla 5

5 Työviikon joustavuuden vaikutus Vaihegraafi joustavalle työviikolle Vasemmalla joustavan työviikon ja oikealla kiinteän työviikon vaihegraafi Vaikutus värähtelyyn Varasto/työvoima mallin laajentaminen Järjestelmä värähtelee, koska negatiivisessa Workforce Adjustment silmukassa on pitkiä viiveitä, jotka aiheutuvat palkkausprosessista. Joustava työviikko luo uuden takaisinkytkennän: tasapainottava Over-Undertime silmukka. Siinä ei ole viivettä. Värähtelyn vähentäminen - yleisesti Värähtelevän järjestelmän stabiilisuutta voidaan aina vahvistaa lisäämällä tai voimistamalla ensimmäisen asteen negatiivista takaisinkytkentää, jossa ei ole merkittävää viivettä. Vähennetään viiveitä Hankitaan ylikapasiteettia jos taloudellista pitkän päälle Mallia voidaan haluttaessa edelleen laajentaa: Lisätään talousmuuttujat malliin: Kustannusvertailut käytettäessä erilaisia parametriarvoja tai malliversioita Esim. epästabiilisuuden kustannus ja stabiilisuuden lisäämisen kustannukset Lisätään harjoittelu ja kokemus malliin: Tuottavuus ei ole vakio (kokemus, uupuminen, mieliala jne.) Työntekijöitten kokemus mukaan malliin ikääntymisketjuilla Työharjoittelun aiheuttama viivästymä Opastuksen viemä aika

6 Taloussyklit Sesonkimuutokset, n. vuoden jakso Bisnessykli, n. 3 5 vuotta Rakennussykli, n vuotta Ns. talouden pitkä aalto, vuotta Bisnessyklin kestossa voimakasta vaihtelua, USA:ssa 19 kk:sta yli 8 vuoteen Sesonkimuutokset ja varasto/työvoima -malli Sesonkimuutokset (maatalouden rytmi, rakennusalan talvivaikeudet, joulumyynti) Mutta: yhtiö voi luoda ja ylläpitää vuotuista sykliä (tuotanto, työpaikkamäärä, tilaukset, varasto, voitto; Forrester 1961) Luonnollisen kysyntävaihtelun vahvistaminen Bisnessykli ja varasto/työvoima -malli Bisnessyklin alkuperästä väitelty yli 100 v. ilman yksimielisyyttä Varasto/työvoima malli kauan keskeinen useissa bisnessykliteorioissa Tämän kappaleen varasto/työvoima mallista puuttuu: täysi tarjontaketju, tehdas ja laitteisto, kulutuskysyntä, työmarkkinat, hinnat jne. On kehitetty systeemidynamiikan malleja, joissa varasto/työvoimarakenteen lisäksi muut tärkeät takaisinkytkennät, jotka toimivat kokonaisuuden tasolla. Em. malleja kalibroitu eri toimialoja ja koko taloutta varten (Mass 1975, Senge 1978, Sterman 1986) Bisnessyklin simulointi varasto/työvoima-mallilla Simuloinnissa käytettiin tässä kappaleessa kehitettyä varasto/työvoima mallia Syklin jakso n. 3 v., lähellä bisnessyklin arvoa Simuloinnin vaiheviivästymä Simuloinnin vaiheviivästymä lähellä havaittua etumatkaa ja viivästymää taloudessa (esim. palkkaamisessa huippu ennen bkt:tta ja varastolla huippu sen jälkeen).

7 Vaikuttaminen bisnessykliin Bisnessyklin taustalla teollisuustalouden perusrakenne: varasto/työvoima vuorovaikutukset ja niihin liittyvät takaisinkytkennät Verotus, korkotaso yms. ei muuta rakennetta, joka synnyttää ja ylläpitää värähtelyä Pitkiä viiveitä: Talousinformaation mittaus ja raportointi Raha- ja fiskaalipolitiikan päätöksenteko Esim. korkotason muutoksen vaikutuksen alku Informaatioteknologian kehittyminen: Kysyntätieto nopeasti koko hankintaketjun läpi Jatkoa: Vaikuttaminen bisnessykliin Lean manufacturing ja Just In Time: Varastojen vähentäminen koko hankintaketjussa 1800 luvulla maanviljelys ja teollisuus hallitsivat taloutta. Kumpaankin liittyi: huomattavat varastot pitkät hankintaketjut pitkät viipeet tuotannon sovituksessa kysynnän muutoksiin Jatkoa: Vaikuttaminen bisnessykliin Palvelualalla paljon pienemmät (fyysiset) varastot kuin teollisuudessa Varastointia vähentämällä hankintaketjussa syklin jakso lyhenee ja sen vaimennus voimistuu Mutta palvelualalla on usein pitkiä viipeitä. Vrt. vakuutusala Ei fyysisten tuotteitten tai raaka-aineitten varastoja Viiveitä: asetettu vakuutuspolitiikka ja menetysten realisointi sekä menetykset ja vaatimusten ratkaisut Jatkoa: Vaikuttaminen bisnessykliin 1900 luvulla bisnessykli julistettu kuoliaaksi monta kertaa, erityisesti pitkän nousukauden jälkeen (1920-, ja 1990 luvulla) Bisnessyklejä teollistumisen alusta lähtien, jo yli 200 vuotta. Tänä aikana uskomattomia muutoksia: Sodat, tuotteet, teknologia, markkinat, kuljetus- ja kommunikaatioteknologia, talousinstituutiot sekä maailmantaloutta dominoivat maat Mutta bisnessyklin taustalla olevat rakenteet säilyneet: Varastojen ylläpito ja työvoiman käyttö Vie aikaa: tuotannon muutos, materiaalin hankinta ja uuden laitteen myynti Vie aikaa: työntekijöitten pestaus ja työnsä oppiminen Ennakoimaton kysynnän lisäys vähentää varaston sisältöä, ja ainoa tapa elvyttää varasto on lisätä tuotantoa kuljetusten yläpuolelle