Kö Mikko pipahti KANNUKSEN JOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kö Mikko pipahti KANNUKSEN JOULU 2013 31"

Transkriptio

1 Kö Mikko pipahti T uo joki on jokivarren ihimisille heti kauhian tärkiä ja mieluhinen. Eihän sitä osaa aatellakkaan elämää iliman jokia! Net on kö osa ihimistä ihtiähän nuo jokitörmät ja kosken kohina. Niitä ihiminen kaihuaa, jos se joutuu olehen josaki muuhalla maailmasa. Vallanki ennen, kö melekein kaikki vesiki otettihin joesta, ei olis tultu toimehenkaan iliman jokia. Jokivarsilla oli parahat asunpaikat. Ja on vieläki! Jokirannassa pestihin ja virutettihin pyykit ja livotettihin pellavat. Uiton aikana joesa huilas tukit ja pöllit. Jokia pitkin oli kulijettuki sillonaikana, kö ei vielä ollu teitä. Jokivarsiniituilla piettihin elukoita ja sieltä tehtihin heinääki. Monesa koskesa oli mylly, tamppimylly tai saha. Isosa koskesa voimalaitoski, niin kö Korpelasa. Mukulathan tieten olis ollu aivan joella, jos net olis saanu ihte päättää asioistahan. Siellä oli vaikka mitä hommaa kesäsin ja talavisinki. Ongittihin ja käytihin ravustamasa, jollonki pyyettihin nahkiaisiaki. Uitihin ja laskettihin koskia tukeilla ja kopukoilla, jäälautoillaki, kö aikuhiset ei ollehet näkemäsä. Kopukat tehtihin uitosta jäänehistä uppopuista, enimmäksehen pienemmistä pölleistä sitten, kö net oli ensin nostettu rannalle kuivuhun. Talavisin oltihin joen jäällä ja tehtihin hyppyreitä jokitörmihin. Lakiaisena saatti joku antaa mukuloille kirkkoreenki, jolla net sai laskia pitkiä pellavia jokitörmästä. Mutta joki oli kauhia ja vaarallinenki, kö sille päälle sattu. Jäienlähtö oli vieny monta myllyä ja siltaa ja tuluvaki saatti tehejä vahinkua. Oli moni Lestijokehen hukkunukki. Lapsille varsinki joki on kauhian vaarallinen leikkipaikka, vaikka se niille niin mieluhinen onki. Annan Anna-Liisa oli ennen monasti Marttalla lapsenammana. Marttahan asu sillonaikana poikinehen Heiniemen sotamiehentorpasa Anna-Liisan kojon naapurisa. Net oli ostanenet sen paikan vähän ennen, kö Niilo meni Austraaliahan. Sotamiehentorppaki oli jokitörmällä ja Anna-Liisalla oli kova vahtaaminen, ettei pojat päässehet livahtahan jokirantahan. Niitähän oli kolome poikaa ja net kaikki oli melekein samanikusia, aivan hujattomia vielä. Mikko oli nuorin ja sehän oli vasta parivuotinen. Yhesti Mikko oliki sitte hävenny kartanolta eikä sitä näkyny misään. Matti ja Heikkiki oli päässehet livahtahan joelle. Anna-Liisa säikähti niin kauhiasti, että tuumas aivan mennä aivan pois toimeltatahan. Se tormas henki kurkusa jokirantahan. Mikkua ei näkyny sielläkään misään, mutta sitte Anna-Liisa näki, kö vesi vei Mikkon lakkia. Anna-Liisa tormas vaattehet päällä jokehen ja siellä Mikko oli! Se sai poikaa vaattehista kiinni ja veti sen rannalle. Helepotus oli suuri, kö Mikko oli hengisä. Se vain pärski ja räpytteli silimiähän ja tärisi kylymästä ja vissihin säikäyksestäki niin, että hampahat vain kalisi. Sitte se sai loppujen lopuksi sanottua, että Mi, Mi, Mi, Mikko pi, pi, pi, pipahti! Sehän oli vielä niin hujaton, ettei osannu kunnolla puhuakkaan, mutta tiesi, että oli tipahtanu jokehen. Anna-Liisaki tärisi märisä vaattehisa niin, että hyvä kö sai vietyä pojat tupahan ja vaihettua Mikkolle vaattehet. Sitte se vasta jouti aattelehen ihtiähän. Lapsenammalla oli kova vastuu ammattavista! Jälistäkäsin on usiasti puhuttu siittä, ettei Mikkokaan olis enää hengisä, jos ei Anna-Liisa olis ollu niin hyvä lapsenamma, vaikka se ei ihtekkään ollu sillonaikana vielä aikuhinen. Anna-Liisa oli hengenpelastaja, mutta siihen aikahan ei ruukattu antaa hengenpelastusmitaleja. Jaa, mitä nyt hulluja! Eihän semmoisista oltu ikään kuultukaan, ei ainakaan Heiniemesä. Moittehia siitä ruukattihin antaa, jos lapsenamma päästi mukulat jokehen putuahan. Matin muija Liisa Keto-Tokoi KANNUKSEN JOULU

2 Perinnehoitaja Leila Kattilakoski hoitaa ja kouluttaa Kannuslainen Leila Kattilakoski on Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta valmistunut kuntohoitaja, joka on lisäksi kouluttautunut jäsenkorjaajaksi Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. Hän on myös tuottanut oppimateriaalia ja laatinut koulutusohjelman, joka käsittää jäsenkorjauksen peruskurssin ja jatkokurssin sekä erikoistumisjakson. Näissä ohjelmissa kansanparannus on käännetty anatomian kielelle. Leila opettaa lisäksi kansanparannusta Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella. Kannuksessa hänellä on oma vakituinen asiakasvastaanotto. Leila Kattilakoski kertoo, että perinteinen jäsenkorjaus on kokonaisvaltaista hoitoa, siihen ei kuulu niksautuksia, eikä minkäänlaista manipulaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvä hoitaja osaa paitsi tasapainottaa ihmisen tukirangan, lihakset ja nivelet, hän osaa myös ohjata asiakasta ravintotottumusten, liikunnan, työrasituksen ja työuupumuksen sekä muiden vaikeiden elämäntilanteiden korjaamisessa. Tyypillisimmät vaivat joihin perinnehoidolla apua haetaan ovat tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Elämän aikana meille sattuu kaikenlaisia tapaturmia ja loukkaantumisia, jotka saavat kehomme pois tasapainosta. Ajan myötä tämä epätasapaino siirtyy sekä ylös että alaspäin kehossamme aiheuttaen lihasten epätasaista kiristymistä ja sen myötä virheasentoja ja kiertymiä kehoomme. Jalkoihimme tulee pituuseroa, koska emme enää seiso tukevasti kahden jalkamme, tukipilarimme varassa. Tällöin hermotoiminnan, verenkierron ja kudosnestekierron normaali kulku estyy. Saamme kipuja vähän sinne sun tänne. Joillakin ne ovat polvet tai lonkat, toisilla selkä, hartiat tai olkapäät, toisilla kipuja esiintyy koko kehossa. Millaisiin vaivoihin jäsenkorjauksella saadaan apua? Leilan mukaan perinteisellä jäsenkorjauksella saadaan hyvin apua niin akuutteihin, kuin kroonisiinkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Tyypillisimpiä ovat jalkojen erimittaisuuden poistossa sekä jalkaterien, nilkkojen, polvien ja lonkkien virheasentojen ja kiputilojen korjaaminen. Alaselän kiputilojen hoidossa ja kieroselkäisyyden hoidossa. Yläselän kiputilat, nikamien virheasennot ja niistä aiheutuvat vaivat. Myös pään alueen vaivat, kuten jännityspäänsärky, purentahäiriöt ja näköhäiriöt ovat yleisiä. Miten lääketiede suhtautuu kansanparantajiin? Aikaisempi varauksellinen suhtautuminen on hiljalleen väistymässä. Me kansanparantajat tunnemme vastuumme ja ohjaamme potilaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle mutta toisaalta moni lääkärikin neuvoo potilasta ottamaan yhteyttä jäsenkorjaajaan. Toistaiseksi yhteiskunta ei hyväksy toimintaamme Kelan korvattavaksi, mutta toivon asiaan löytyvän ratkaisun jatkossa. Leila Kattilakoski on ollut kehittämässä alaansa. Hän on ollut perustamassa Perinteinen jäsenkorjaus ry:tä ja toiminut sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Omaa kuntoaan hän hoitaa hiihto-ja kävelylenkeillä sekä käymällä kaksi kertaa kuussa rentoutumassa omalla hierojallaan. Erkki Niemelä 32 KANNUKSEN JOULU 2013

3 TOHOLAMPI KANNUS KOKKOLA LOHTAJA VETELI ERIKOISHAMMASTEKNIKKO TUULA KOMUJÄRVI UUDET PROTEESIT POHJAUKSET, KORJAUKSET AVOINNA: MA-PE 9-16 TUKKITIE 4, KANNUS LIEDEKSEN LIIKETALO, KATUTASOSSA AJANVARAUS PUH: Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Pertti Honkela Hammaslääkäri hammaslääkäripiste.fi Asematie 4 a Kannus KOTILEIPURI SANNA HERRALA Täytekakut ym. kotileivonnaiset juhlaan ja arkeen, myös pitopalvelu asiakkaan tilauksesta. Varaa ajoissa! Puh Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU

4 Joulu pukee Lestijoella Joulu pukee yllensä valon Joen soljuva suuruutta, soitto, joka alla levittäytyy hopeisen ihmissydämiin kuun. hyvyydeksi, Pian on valona aamun koitto, Vapahtajan Syntymän. tässä unohdan muun. Ihme Vieköön taivainen, mennessään antoi kansoille murheet, joita miettinyt maailman, oon. Jouluyönä Tuokoon armon tullessaan turvaisan. tunteet, Toi valollaan jotka vie aurinkoon. pelastuksen suurta toivoa, Sydämiin Mikä mieletön voimaa mielivalon, meidät saa rientämään, Toi joulun sanoman eikö riitä tuo kieli, Jalon. jota joella nään. Reijo Untinen Ei se sanoja vaadi, eikä tekojakaan. suunta uusi jo laadi, nautintoon rauhaisaan. Jouluista sanomaa Joulun taika Mistä tulee Joulun taika, tuo lasten riemun aika. Hellyydestä, rakkaudesta, vanhempien laupeudesta. Siitä Joulun taika. Mistä tulee Joulun taika, se levon, rauhan aika. Hiljaisesta hartaudesta, kiireen unhoittamisesta. Näistä Joulun taika. Hopeoi hanget lounatuulen, lumihunnut oksilla, puiden purppuroi. Jouluista sanomaa Ihmissydämissä soi. Mielen hiljaisuutta, säestää lumilyhtyjen ihanasti lepattavat ihana liekit. valon aika. Antaen romanttista tunnetta, Jouluiseen hämärään. Mistä tulee Joulun taika, Kynttilöistä, hiutaleista, tähtitaivaan timanteista. Niistä Joulun taika. Talven taipuessa kohti valon suuruutta, hämärän väistyessä. Loistaessa Joulun Suurta Sanomaa. Mistä tulee Joulun taika, tuo hyvän tahdon aika. Lähimmäisten rakkaudesta, auttamisen autuudesta, tulee Joulun taika. Raimo Kannussaari Reijo Untinen Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU 2013

5 Abloy-valtuutettu täyden palvelun lukkoliike. Meiltä myös hälytysjärjestelmät, kameravalvontasekä kulunvalvontajärjestelmät Asematie Kannus Parturi-kampaamo PIRJO ja ARJA Avoinna: TI-PE LA (ma suljettu) Valtakatu 7, Kannus Puh Jukka puh Jukka Petri puh. 044 puh Petri Aripuh. 044 puh Ari Marko puh. 044 puh Marko Eeva-Liisa puh. 044 puh Eeva-Liisa puh Kannuksen Isännöitsijäja Tilitoimisto Oy Kannuksen Kiinteistöpiste Oy Valtakatu 22, KANNUS Valtakatu 22, Puh (06) KANNUS Puh. (06) Valtakatu 22, Kannus Puh Ravintola Uusi ravintola Kannuksen keskustassa! B-oikeudet Valtakatu 7, Kannus puh Tervetuloa! KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu Kannuksen Joulu

6 Kennellinjalla opiskelua Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa on opiskeltu jo yli kymmenen vuotta kennelalaa. Tänä aikana kennel- ja pieneläinala on harpponut eteenpäin seitsemän peninkulman saappailla, ammattimaiset kouluttajat ja eläinalan yrittäjät ovat lisääntyneet ja eläinhoitoloiden määrä ja taso ovat nousseet ammattilaisten astuttua työelämään. Eläinalalla toimii tänä päivänä myös useita lemmikin hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtivia yrityksiä. Kennelmaailmassa tarvitaan yhä enemmän koiran hyvinvoinnista, terveydestä ja toimivuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Kannuksessa koira-alalle suuntaavia tutkintoja on useammanlaisia. Ns. nuorisoasteen tutkinto on kolmevuotinen maatalousalan perustutkinto ja siinä eläintenhoitajan koulutusohjelma. Opiskelijoita valitaan yhteisvalinnan perusteella vuosittain noin 16. Opinnoissa on mahdollista myös tehdä yhdistelmätutkinto eli valita sekä ammatillinen perustutkinto että lukio-opinnot. Tuolloin opiskelu kestää noin neljä vuotta. Aikuiskoulutuksena tarjotaan myös eläintenhoitajan koulutusohjelmaa, jolloin opiskelu on monimuoto-opiskelua ja koulutuksen kesto on n. 2 vuotta. Kannuksessa on myös mahdollista suorittaa eläintenhoitajan ammattitutkinto ja siinä voi erikoistua joko eläinhoitolan pitämiseen tai eläinten kouluttamiseen. Ammatillisena lisäkoulutuksena tarjotaan vielä homekoiraohjaajan koulutusta, jossa koulutetaan omasta koirasta homekoira. Opiskelujen sisältö Kennellinjalla opiskelu perustutkinnoissa sisältää maatalousalan yhteisiä aineita sekä kennel- ja pieneläinopintoja. Maatalouspuolella opiskellaan mm. tuotantoeläinten hoitamista, rakennustöitä ja koneiden käyttöä. Lisäksi opintoihin kuuluvat yrittäjyyden perusteet. Pääpaino opiskelussa on kuitenkin kennelalan opinnoissa, joissa syvennytään mm. koiraurheiluun, lisääntymiseen, jalostukseen, koiralakiin, koirien hoitamiseen sekä kouluttamiseen. Opistolla on oma eläinhoitola, jossa opiskelijat voivat harjoitella erilaisten koirien ja kissojen hoitamista ja käsittelyä. Opiskeluun kuuluu myös työssäoppimista, josta suurin osa tehdään eläimiin liittyvissä työpaikoissa, esim. eläinhoitoloissa, eläinlääkäriasemilla, eläinkaupoissa tai koulutusyrityksissä. Opiskelua ja työssäoppimista on mahdollista tehdä ulkomailla ja opiskelijoita on ollut mm. kennelalan koulussa Ranskassa, huskyfarmilla Yhdysvalloissa ja paimenkoirakoulutuksessa Englannissa. Projektikoiratoimintaa Opiskelijalla on mahdollisuus saada opiskeluaikana kasvatettavakseen ja koulutettavakseen ns. projektikoira. Opintojen jälkeen koira siirtyy sille suunniteltuun tehtävään eli esim. tullikoiraksi, opaskoiraksi tai poliisikoiraksi. Koirat asuvat opiskelijan kanssa opiskeluajan ja elävät kuten tavalliset kotikoirat. Koirien koulutus muokkautuu tulevan työn mukaan sisältäen esim. perustottelevaisuutta, erilaisiin ympäristöihin ja asioihin totuttamista, jäljestämistä ja etsintäkoulutusta. 36 KANNUKSEN JOULU 2013

7 uvoa unon ngen nään paan. heen almis ksen ellyt illaan aada imustineiuita, an ja eyttä leen. emen kaksi ikalla sivat isteri eimo hänellä riitti virka-ajan jälkeen halua ja voimia neuvoa tarhaajia. Innokkaimmat kerääntyivät Uunon työpaikalle neuvonpitoon ja tarhaushengen voimistamiseen, niin että huone oli sinisenään tupakansavusta ja tuhkakuppi piti vaihtaa isompaan. Maltillisemmat soittivat Hernesniemen perheen kotinumeroon. Keväällä 1973 Uuno Hernesniemi oli jälleen valmis uuteen voimainponnistukseen turkistarhauksen hyväksi. Hän oli useaan kertaan herätellyt Keskipohjanmaa-lehden yleisönosastokirjoituksillaan keskustelua siitä, kuinka tärkeää olisi saada turkiseläinten hoitoa ja ruokintaa tutkiva tutkimuslaitos Linna. Suomeen. Ilman hänen Koska määrätietoista kirjoituksille ei tullut toimintaansa vastineita, Valtioneuvoston eikä asia tuntunut vuoden huolestuttavan 1975 lisätalousarvioon keitään muita, ei hänen todennäköisesti oli itse pantava olisi pyörät varattu pyörimään. rahaa Kannuksen koeaseman Hernesniemi perustamiseen. laati suunnitelman Kannuksen tutkimusaseman koeasemahanke koetarhan oli nimittäin perustamiseksi joutunut ja myöhemmässä otti yhteyttä ja sen Keskustapuolueen toimikuntakäsittelyssä Keskipohjanmaan voimakkaaseen piirin vastatuuleen, puoleen. Piirijärjestöstä Uuno Hernesniemi löytyi myrskynsilmässä, viisi miestä, jotka Hernesniemen kun toimikunnan ruotsinkieliset jossa tutkimusaseman jäsenet olivat ryhtyneet sijaintipaikaksi voimak- luonnoksen, ehdotettiin kaasti ajamaan turkistalousalueen koeaseman sijoituspaikaksi keskeisellä paikalla Maksamaata. Kaikkien Kannusta, vaikeuksien hyväksyttyään jälkeen turkistalouden valitsivat sijaitsevaa Kannuksen lähetystön tutkimusasema viemään aloitti Koiruudet suunnitelman toimintansa valtioministeri ry. Kannuksessa Johannes Virolaiselle. Osa huhtikuussa opiskelijoiden opiskelua on paikallisen koirakerhon Kannuksen Lähetystön Seppo Rekilä, Koiruuksien yksi Uuno jäsen (Kanko) oli Hernesniemen maatalousministeri harjoitusten työkaveri suunnittelu Heimo 26 ja vuoden vetäminen ajalta, sekä tapahtumien onkin todennut, järjestäminen. että Uunon Koulutuksia ansiot pidetään turkisalan opiskelijaryhmästä eteenpäin viemisessä riippuen ovat tottelevaisuudessa, niin mittavat, agilityssä, että pienemmistä palveluskoiralajeissa, ansioista on noutajien annettu metsästysko- neuvoksen arvonimiä. keissa sekä näyttelytottumuksessa. Kanko järjestää joka vuosi erilaisia koirakokeita, esim. tottelevaisuuskokeita ja palveluskoirakokeita. Epävirallisempia tapahtumia ovat Eeva mm. Vihanta match showt, erilaiset luennot ja ulkopuolisten kouluttajien Vuonna 2013 pitämät ilmestyvän koulutukset eri lajeista. Kaikkiin Kankon Kannuksen tapahtumiin turkistarhauksen ovat alueen koiraharrastajat ja muutoin historiikin koirista kirjoittaja kiinnostuneet tervetulleita. Linna. Ilman hänen määrätietoista toimintaansa Valtioneuvoston vuoden 1975 lisätalousarvioon ei todennäköisesti olisi varattu rahaa Kannuksen koeaseman perustamiseen. Kannuksen koeasemahanke oli nimittäin joutunut myöhemmässä toimikuntakäsittelyssä voimakkaaseen vastatuuleen, Uuno Hernesniemi myrskynsilmässä, kun toimikunnan ruotsinkieliset jäsenet olivat ryhtyneet voimakkaasti ajamaan koeaseman sijoituspaikaksi Maksamaata. Kaikkien vaikeuksien jälkeen turkistalouden tutkimusasema aloitti toimintansa Kannuksessa huhtikuussa Seppo Rekilä, Uuno Hernesniemen työkaveri 26 vuoden ajalta, onkin todennut, että Uunon ansiot turkisalan eteenpäin viemisessä ovat niin mittavat, että pienemmistä ansioista on annettu neuvoksen arvonimiä. Eeva Vihanta Vuonna 2013 ilmestyvän Kannuksen turkistarhauksen historiikin kirjoittaja Mitä opintojen jälkeen? Opiskelijat valmistuvat eläintenhoitajiksi, joka on ammattinimikkeenä laaja. Täten valmistuneiden sijoittuminen työelämään on myös vaihtelevaa. Tulevaisuuden työskentely alalla riippuu hyvin paljon opiskelijasta itsestään, mistä hän on kiinnostunut, haluaako hän toimia alalla kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti ja onko hän esim. valmis perustamaan yrityksen koulutuksen jälkeen. Valmistuneita on työskennellyt mm. eläinkaupoissa, hoitoloissa, huskyfarmeilla, koulutusyrityksissä, kouluttajina sekä omissa yrityksissä. Osa on jatkanut opiskeluja joko toisella alalla tai eläinalan opinnoissa. Osa on vaihtanut kokonaan alaa, mutta siitä huolimatta koirat ovat pysyneet mukana suurimman osan elämässä. Piritta Pärssinen Kuvat: Hansu Laitala Antenniasennukset myös rivi- ja kerrostaloihin Satelliittilaitteet Plus-TV -katselukortit Sähkötie Sähkötie 6, 6, Kannus, Kannus, puh/fax puh Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme. Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU

8 Kuta paremmin hankkeita haalit, Pitäisikö hankkeet tyystin lopettaa? Onko hankkeista/projekteista mitään hyötyä alueelle, sen yrityksille tai tavallisille veronmaksajille? Miksi kuluttaa jo muutenkin vähiä rahoja projektipellejen työllistämiseen? Tässäpä illanistujaisiin hyvä keskustelunaihe, josta veikkaisin suurimman osan keskustelijoista olevan vieläpä hyvin samanlaisella kannalla. Nyky-yhteiskunnassa vain harvoilla on varaa kehittää ja pysyä kehityksen kärjessä omin varoin. Etenkin kuntapuolella valtaosa kunnista ja kaupungeista on ajautunut tilanteeseen, jossa talous ei yksinkertaisesti enää kykene tukemaan alueen tavanomaisia kehitystoimia puhumattakaan innovoinnista, uusien ideoiden eteenpäin viemisestä tai esimerkiksi paikallisten yritysten tukemisesta. Kun talouden tilanne on tämä, miksi edelleen laitetaan niitä vähiäkin euroja jakoon mitä erilaisimpiin hankkeisiin, joita tuntuu sikiävän kuin jättiputkia Lestijokilaaksossa, ja joista tavallinen veronmaksaja ei välttämättä ymmärrä juuri mitään. Samaan aikaan lisärahoitusta tarvittaisiin kipeästi konkreettisissa kohteissa, kuten perussairaanhoidossa, vanhustenhuollossa tai vaikkapa peruskoulutuksen järjestämisessä. Miksi kukaan yleensä rahoittaa kehityshankkeita kun nykyisissäkin toiminnoissa on jo liikaa tekemistä? Pohditaanpa tätä hetki... Itse olen musiikkimiehiä ja keikkailen muutaman yhtyeeni kanssa eripuolilla Suomea. Paikalleen jääminen, kehittämisen ja kehittymisen lopettaminen, tarkoittaisi itselleni ja muusikkoympyröissä yleisesti ottaen yhtä kuin treenaamisen totaalista lopettamista ja samaan ohjelmistoon jämähtämistä. Jos näin tosiaan toimisin, mitä siitä seuraisi? Lyhyellä ajanjaksolla ei varmaankaan juuri mitään - keikkaa saisi edelleen tehdä niissä kuppiloissa ja ravintoloissa, joissa sitä ennenkin on saanut tehdä. Perus setit toimisivat varmasti hyvin ja jonkin aikaa kaikki olisivat tyytyväisiä... Mutta ennen pitkää koittaisi karu arki; toiset itseään kehittävät, ajan hermoaalloilla surffaavat ja ohjelmistoaan ajanmukaiseksi uudistavat, yhtyeet ajaisivat edelle ja alkaisivat viedä keikkoja myös niistä tutuista ja turvallisista keikkapaikoista. Niin tilaajat kuin asiakkaat yksinkertaisesti kyllästyisivät kuuntelemaan illasta toiseen samoja kappaleita samalla lailla soitettuna - ja samoin kävisi yhtyeelle. Näin sekä soittajana että musiikinkuluttajana on todettava, ettei mikään ole niin kamalaa kuunneltavaa kuin työhönsä leipääntynyt orkesteri. Suomesta voi ponnistaa maailmalle ja menestyä näin myös Keski-Pohjanmaalta! Maastamme on ponkaissut vientiriman ylitse lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka (huolimatta niin sanotusta kaukaisesta sijainnista) ennakkoluulottoman ja ennen kaikkea pitkäjänteisesti jatkuvan kehityksen kautta on saavutettu asema alan johtavien tekijöiden joukossa, kuten esimerkiksi metsäkonevalmistaja Ponsse Vieremästä Iisalmen metsämaiden takaa on tehnyt. Päinvastaiselta puolelta lähimenneisyydestämme löytyy myös kaikkien tunteman entisen saapasvalmistajan erinomaisen hyvä huono esimerkki siitä, mitä riittävän kehitystyön ja innovoinnin laiminlyönti voi muutamien syklien jälkeen yritykselle aiheuttaa. Yksi tekijä, pitkäjänteisen kehitystyön lisäksi, kuitenkin yhdistää sekä Nokian, Ponssen, että esimerkiksi Koneen ja Wärtsilän kaltaisten suomalaisten menestyjien ja yleisesti ottaen huipputeknologiayritysten kehitystyötä; kaikki käyttävät - ja ennen kaikkea osaavat käyttää miljoonia euroja julkista rahaa kehitystyönsä tueksi. Nämä menestyjät ovat ymmärtäneet yhteisesti sen, että panostamalla tietyn summan omaa rahaa julkisen rahoituksen kautta tehtävään kehitystyöhön, ja siitä aiheutuvan byrokratia pyörittämiseen, he saavat monikertaisen summan "ilmaiseksi" käytettäväksi yrityksensä ja/tai tuotteidensa kehittämiseen. Asiat eivät tokikaan ole koskaan musta-valkoisia ja talouden realiteetteja on aina noudatettava, mutta samat lainalaisuudet pätevät tiettyyn pisteeseen saakka niin muusikkopiireissä, yritysmaailmassa kuin kuntataloudessa. Olkoon sitten kyseessä yritys, yhtye tai yksinäinen kuntasektorin toimija, kehittämisen ja kehittymisen lopettaminen tarkoittaa aina auttamattomasti tien aukaisemista takaa tulijoille. Ohitukseen voi toki mennä kuukausia, vuosia, tai useita vuosia alasta ja sen syklisyydestä riippuen, mutta vääjäämättä takaa tullaan ja ohi ajetaan ja tuossa vaiheessa kiriminen ei enää olekaan niin helppoa kuin ennen. Kun ohitustilanteen jälkeen haluaa jälleen saavuttaa edellä menijät, resursseja, aikaa ja rahaa palaa takuuvarmasti moninkertaisesti. Kiihdytys yksinkertaisesti syö aina polttoainetta huomattavasti reilummin, kuten kaikki auton etenkin vanhojen amerikanrautojen omistajat hyvin tietävät. EU jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja Suomen valtion kansalliseen kehittämistyöhön. Olen täysin samaa mieltä kansamme valtaosan kanssa siitä, että iso osa tästä rahoituksesta tuntuu nykyisellään valuvan kuin Kankkulan kaivoon. Silti fakta on, että vuosien välisenä 38 KANNUKSEN JOULU 2013

9 sitä paremmin aluetta vaalit? aikana Suomi on saanut ja saa edelleen noin 1,7 miljardia euroa suoraa kehittämisrahaa ja lisäksi EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta noin 2,01 miljardia euroa (www.tem.fi/rakennerahasto-ohjelmat_ ). Miksi sitten emme näe tätä rahaa missään? Miksi meistä tuntuu, ettemme lukuisista hankkeista huolimatta saa niistä tarjolla olevaa hyötyä? Ei toki käy kieltäminen, etteikö osa valuisi maahan puhtaan byrokratian virtana, mutta takuuvarmasti osa näistä rahoista on meitä niin lähellä ettei sitä tajutakaan. Katselkaa ympärillenne; käytännössä kaikki, missä komeilee EU-logo, tähtisikermä, tai esimerkiksi slogan "Vipuvoimaa EU:lta", on osarahoitettu näistä tuista. Lukuisia luontopolkuja, virkistysalueita, kylänraittia virkistäviä messuja ja tapahtumia, kuntaa ja kuntalaisia vireänä pitäviä tempauksia, yritysten suorien toimintaedellytysten kehitystä, liikennejärjestelyitä, parannettuja nettiyhteyksiä, jne jne. Yleisestä uskomuksesta huolimatta nämä kaikki on toteutettu nykymaailmassa hankkeiden toimesta. Ja esimerkiksi Kannuksessa tällä hetkellä EU:n ja valtion tukiosuus kaikissa hankkeissa on ollut keskimääräisesti huikea 74% kustannuksista! Itse toimin kansainvälisessä teollisuudessa vajaat 10 vuotta ennen siirtymistä nykyisin edustamaani hankemaailmaan kuluvan vuoden 2013 alussa ja tunnustan olleeni vähintäänkin skeptinen EU-hankkeita kohtaan vielä pari vuotta sitten. Pääsin kuitenkin edellisessä työssäni seuraamaan parin vuoden ajan hyvin läheltä sitä, miten suuressa suomalaisessa teknologiayrityksessä hyödynnetään julkista rahoitusta ja tosiaan otetaan siitä kaikki hyödyt irti - kuten liiketaloudellisesti toimivan yrityksen kuuluukin tehdä. Miksi emme voisi ottaa tästä toimintamallista oppia myös julkiselle sektorille? Kun EU:sta kuitenkin syydetään rahoitusta mitä erilaisimpiin hullutuksiin, miksi emme käyttäisi sen luomia mahdollisuuksia hyväksemme ja kanavoisi niitä omiin käyttötarkoituksiimme? Tässä vaiheessa realismi nostaa toki ikävästi päätään, sillä valitettavasti EU:n sisällä luodut pelisäännöt kieltävät käyttämästä kehittämisrahaa mm. suoraan kuntien niin sanottuihin lakisääteisiin tehtäviin, joten perussairaanhoito, vanhustenhuolto tai vaikkapa peruskoulutuksen järjestäminen ovat tuen saavuttamattomissa. Ennen kuin tämän faktan ympäriltä kuitenkin turhaudutaan liikaa, voidaan samassa yhteydessä todeta, että kaikkien edellä mainittujen alueiden kehittämiseen ja siihen tähtääviin toimenpiteisiin sen sijaan on rahoitusta tietyin reunaehdoin mahdollista hakea. Kuulostaa hieman monimutkaiselta, ainakin minusta näin suhteellisen uutena hanketoimijana. Kuitenkin ne tahot kotoisessa Suomenmaassamme, jotka tätä rahoituspalettia osaavat pidellä, saavat mielin määrin maalailla omia visioitaan, kehityshankkeitaan ja kehittämiskuvioitaan omien toiminta-alueidensa pensseleillä. Uskoisin, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä (asuvatpa sitten Kannuksessa, Kokkolassa, Oulussa tai Helsingissä) että oma kunta ja maantieteellinen lähialue on syytä pitää tulevaisuudessakin elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Kuten todettua, tähän ei valitettavasti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suurimmalla osalla ole varaa itse. Kuitenkin nykyisen julkisen rahoituksen kautta meille on luotu mahdollisuus kehittää, kehittyä ja pysyä vetovoimaisena. Sen sijaan, että lähtisimme leikkaamaan elintärkeistä kehitystoimista ja kehittämishankkeista, joita emme mitenkään muuten kykenisi rahoittamaan ja joita ilman pitkässä juoksussa jäisimme peränpitäjän osaan, meidän pitäisi ennen kaikkea kiinnittää huomio siihen, minkälaisia asioita haluaisimme kehitettävän! Sen sijaan, että ihmettelisimme mihin kaikki hankerahat valuvat, meidän pitäisi panostaa kehitystoimiemme suunnitteluun ja karsimisen sijaan kursia kokoon mahdollisimman paljon hyviä (!) kehittämiskohteita. Tässä työssä vain mielikuvitus on rajana kunhan pysytään meille asetetuissa raameissa. Sen sijaan, että jäädään tuleen makaamaan, tämänkin talouskurimus-suon yli pitää mennä, että heilahtaa. Sillä kuten sanottua, mikään ei ole niin kamalaa kuunneltavaa ja katsottavaa kuin työhönsä leipääntynyt orkesteri olkoon sillä käsissään sitten musiikin tekoon tahi kunnan ja alueen eteenpäin viemiseen tarkoitetut instrumentit. Jukka Oravainen projektipäällikkö, suurhankekoordinaattori Hanketonttu toivottaa Hyvää Joulua! KANNUKSEN JOULU

10 Kannuksen yrittäjäjuhla Kannus-Gaala Kannuksen yrittäjäjuhla, Kannus-Gaala, pidettiin pyhäinpäivänä Ravintola Jokihelmessä. Kannuksen kaupunki palkitsi Vuoden 2013 yrittäjäpalkinnolla Torpan Ratsutallin. Palkinnon vastaanotti tallin perustaja Hanna Autio. Yrittäjäyhdistyksen luovuttaman MM Risto Mattila -stipendirahaston kiertopalkinnon sai valmentaja Harri Yli-Kotila. Lestijoen lukijoiden valitsemana vuoden asiakaspalveluyrityksenä palkittiin Taavetti ja Tiina. Pronssinen järjestöansiomerkki luovutettiin Esko Keski-Sämpille. Kannuksen yrittäjät lahjoittivat lisäksi tuhannella eurolla uimalippuja Kannuksen neuvolalle lapsiperheille jaettavaksi. Juhlapuheen piti Paavo Latva- Rasku ja musiikkivälipaloja tarjoili Seppo Tastula laulaen Tapio Hirven sellosäestyksen kera. Juhlaillallisen jälkeen juontaja Janne Porkka veti rennon ja hauskan stand-up -esityksen imitointeineen. Loppuillan tanssimusiikista vastasi Soul Operators solistinaan Heidi Kurtti. Tiina Fors Kuvat: Manna Mattila Janne Porkka hauskuutti juhlayleisöä suvereenisti. Juhlapuheen piti toim.johtaja Paavo Latva-Rasku. Lestijoki-lehden lukijat äänestivät Kannuksen Vuoden 2013 asiakaspalveluyritykseksi Taavetin ja Tiinan. Kunniakirjan ja kukat vastaanottivat Terttu Jokela (vasemmalla) ja Hannele Lehvonen. Kannuksen Vuoden 2013 yrittäjäpalkinnolla palkittiin Torpan Ratsutalli. Palkinnon vastaanotti 15 vuotta sitten tallin perustanut Hanna Autio. Pystin kunniakirjan kera luovuttivat Kannuksen kehitysjohtaja Anne Pesola ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Perttula. Juhlassa luovutettiin Suomen Yrittäjien pronssinen järjestöansiomerkki Kannuksen Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Esko Keski-Sämpille. Merkin kiinnitti yrittäjien sihteeri Tiina Fors. 40 KANNUKSEN JOULU 2013

11 Ilohan näitä Kannuksen upeita taimia on pakata ja lähettää! Kysy metsänhoitoyhdistykseltäsi! KANNUKSEN TAIMITARHA PL 47, KANNUS Katri Pelto-Arvo p Veli-Matti Vihanta p Yli tuotetta P , Mattilankatu 2, Kannus Palvelemme: ark , la Rengasammattilaiset palveluksessanne! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! 2014! KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu

12 Vanhat ValokuVat Kuvat: Tapio Ruusun kokoelmista Valtakadun kuvat v. 1978: Kari Känsälä, v. 2013: Simo Porkola Rautatiesillan vaihto Ensimmäiset veturit punnituksen aikaan. Uusi silta valmistuu ensi vuoden aikana. Asemalla v. 1971, Hilja Heinäaho ja Toivo Ruusu. Muuttuvat maisemat Valtakadun varrella KANNUKSEN JOULU 2013

13 Heinätyöt Pertussa v.1946, Hannes ja Leo Järvinen. 50-luvun näkymä Kannuksesta. Kannuksen keskustaa 50-luvulla. ja KANNUKSEN JOULU

14 Muisteluja Palvelukeskus Kotirannan alkutaipaleelta KOTIRANTA 30 v Kannukseen valmistui oma Vanhainkoti paikkaisen kodin nimeksi talon asukkaat valitsivat yleisökilpailun ehdotusten perusteella Kotirannan. Kotirannan hoitopaikat jakautuivat siten, että 25 paikkaa oli varattu pitkäaikaishoitoon, viisi paikkaa oli lyhytaikaisessa lomapaikkakäytössä. 10 asuntoa vuokrattiin palveluasunnoiksi eläkeläisille, jotka tarvitsivat jo tuetumpaa asumismuotoa kuin aikaisemmin sekä päivähoitopaikkoja, päiväläisiä meillä oli 5 6 henkeä. Päivähoito pyrittiin järjestämään kunkin vanhuksen toivomusten ja omaisten yhteistyön turvin. Ensimmäinen päiväläinen tuli jo klo 5 6 aikoihin aamulla ja viimeiset lähtivät 6 8 maissa illalla. Silloinen Kannuksen sosiaalisihteeri Jaakko Luomahaara oli vakuuttunut, että valmistuvan vanhainkodin toimintaperiaatteeksi soveltuisi yhteisöhoito terapeuttisen viitekehyksen pohjalta. Terapeuttisen yhteisön sovelluksista oli kokemusta lähinnä psykiatrista hoitotyötä kehitettäessä, vanhustyön osalta vain niukasti. Kotirannan hoitoyhteisön keskeisiksi periaatteiksi muodostui asukasdemokratia, vanhuksen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asukkaiden keskinäinen tuki, ryhmätoiminnot, omaissuhteiden kehittäminen ja verkostotyö. Kotirannan toiminnalle oli näin luotu oivallinen alkutilanne. Myös talon arkkitehtoonisessa suunnittelussa oli huomioitu yhteisöhoidon tavoitteet. Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Helsingistä toteutti hyvin yksilöllisen, kodinomaisen ja 10-hengen pienryhmäkeskeisen talokokonaisuuden. Arkkitehtitoimisto onnistui toteutuksessaan niin hyvin, että useissa Kotirannan jälkeen valmistuneissa hoitolaitoksissa on käytetty samoja suunnitteluideoita. Henkilökunnan koulutukseen Jaakko Luomahaara kiinnitti myös erityistä huomiota. Innostus oli suuri, koska 23 virkaan ja toimeen tuli hakemuksia yli 400 ympäri Suomea. Henkilökunnalle oli laadittu kahden kuukauden pituinen Vanhustyön kurssi. Koulutus toteutettiin silloisen K-P:n Ammatillisen kurssikeskuksen toimesta ja luennoitsijoiksi saatiin alan huippunimiä Suomesta aina Helsingistä ja Rovaniemeltä saakka. Koulutus tapahtui pääasiassa Kannuksessa. Viikko opiskeltiin myös Tampereella Sopimusvuori ry:n hoitotyöhön syvällisesti tutustuen. Näin koko henkilökunta sai kahden kuukauden aikana kokonaisvaltaisesti uusimmat tiedot, taidot ja asenteet Kotirannan toiminnan alkamiseksi. Saimme myös kouluttajaksi entisen kannuslaisen, dosentti Matti Isohannin, joka oli tehnyt perustavaa laatua olevaa tieteellistä ja käytännön läheistä hoitoyhteisön kehittämistä Oulussa. Matti Isohanni on ollut kotirantalaisille tärkeä henkinen tukija ja organisaation kehittäjä. Hänen ja Jaakko Luomahaaran luovista ideoista syntyi niin sanottu Kotirantaprojekti. Se toteutettiin toimintatutkimuksena, jolloin tavoitteena oli sekä toiminnan kehittäminen hoitoyhteisön suuntaan, että muutoksen arviointi. Toiminnan sisältöä ja tuloksellisuutta arvioitiin vertaamalla eri vanhusryhmiä toisiinsa, haastattelemalla vanhuksia ja henkilökuntaa sekä vertaamalla vastauksia ulkopuolisten työntekijöiden ja muiden vanhainkotien työntekijöiden vastauksiin. Omaiset olivat varsin tyytyväisiä tuloksiin, vanhukset kohtalaisen tyytyväisiä. Toimintatutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan viittasivat siihen, että hoitoyhteisön periaattein toimiva vanhainkoti voi saavuttaa melko hyvän tai hyvän toimintatason neljän vuoden kehitystyön jälkeen. Omaisten ja ammatillisten yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys voi olla helpompaa saavuttaa kuin vanhusten ja henkilökunnan. Henkilökunta voi ajautua alkukiinnostuksen jälkeen itsekriittiseen epäilyyn, jolloin työnohjauksellinen, hallinnollinen ja koulutuksellinen tuki on erittäin tärkeää. Kannuksesta kehittyi Kotirannan alkuaikoina hoitoyhteisöjen henkilökunnan valtakunnallinen koulutuspaikka, sillä Matti Isohannin ja Jaakko Luomahaaran ajatuksista syntyi Suomen Miljööterapiayhdistys, joka ideoi vuosittain, noin 10 vuoden ajan Miljööterapiaseminaareja Kannukseen. Seminaarit pyrkivät antamaan virikkeitä työkäytäntöjen luovaan kehittämiseen terveyskeskuksissa, vanhustyössä, psykiatrisessa hoitotyössä ja kuntoutuksessa, sekä sosiaalityössä. Kotirannasta pyrittiin näin luomaan sosiaalijohdon, luottamusmiesten ja yhteistyökumppaneiden avulla toimiva ja kehittyvä hoito-organisaatio, kannuslaisten kohtaamispaikka ja luovien ideoitten areena. Risto Soini Kuva v Tapio Ruusun kokoelmista 44 KANNUKSEN JOULU 2013

15 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Fixpoint Oy Ismo ja Carita Pannula Kim, Mika, Veikko, Jouko, Jarmo, ja Jesse Jesse ja Alpo Rakentamisen vahva osaaja ja luotettava kumppani Somero rakentaa luotettavasti yli 50 vuoden kokemuksella. Yrityksemme toivottaa Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Haikolantie 12 A 12, SIEVI Puh , Fax KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu

16 Annala Mika p Lestikatu 14, KANNUS Hyvää Joulua ja menestyksellistä Maanrakennus Uutta Vuotta 2013 toivottaa Huuki Varatuomari Lasse Oy Lehtinen - Maanrakennustyöt LESTIJOKILAAKSON Raimo Huuki - Sähkö- ja puhelinkaapeleiden LAKI JA auraus NOTARIAATTI OY - Kokonaisurakoinnit Asematie 4, KANNUS p tai Janne Huuki - Jätevesijärjestelmät - Huom! Täyden Myös palvelun maalämpöputkien Hoidamme kaikki auraus oikeudenkäynnit, perunkirjoitukset, LAKIASIAINTOIMISTO: ositukset ja perinnönajot, kiinteistöasiat, valitukset ym. laki- ja notaariasiat. Timo Tuomas Markus Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Painotalo kirjekuoret lomakkeet käyntikortit kutsut esitteet kopiot tulosteet ym. painotuotteet Putaanportintie 3, Pihtipudas, Puh. (014) AUTOKOULU KANNUKSESSA HENKILÖAUTO MOOTTORIPYÖRÄ MOPO Koivukartanon tiloissa maaseutuopistolla Ollikkalankatu 3, Kannus Juhani Pajala P Maanrakennus REIHEN Ay Reijo Henri Rekiläntie 323, Kannus Varaosamyynti KANNUKSEN VARAOSAKESKUS Asematie 9, Kannus KANNUKSEN JOULU 2013 Kannuksen Joulu 2012

17 Sananparsia Kannuksen murtehella Ajetahan ko kärmettä pyssyhyn. Arka mies ei saa komiaa akkaa! Akat huutaa mailmam loppua ja miehet mehtän loppumista ja kumpaakaan ei tuu. Ei ikävä tapa, vaikka se vähä kijuttaaki. Ei hätä oo tämän näkönen, se on punanen ja pyöriä. Ei luulo oo tiejon väärti. Ei olla kerijuulla, vaikka ollahan kulukehella. Ei ryyppy miestä kaaja, jos ei mies ryyppyä. Ei se tanssi mitään oo, mutta se jäähyllä käynti. Ei tarvihte koiraa eikä kissaa; isäntä pyytää hiiret ja emäntä haukkuu vierahat. Kiirettä on ollu,mutta aina on keretty. Harvon on housut lainasa parannehet, jos ei revitä niin ruikutahan. Joka kuusehen kurkottaa, se katajahan kapsahtaa. Jonka leipää syöjähän, sen lauluja lauletahan. Lapsi son niin isänsä näkönen, että aivan pahaa tekee. Kintiälle takapuolelle on lupa lyöjä. Kolomen markan kraatari tekee kuuen markan vahingon. Kyllä määki kirijasta sen verran ymmärrän etten revi. Misä voi sulaa, sielä nahka palaa. Mitä poikamies akalla tekee ko ei oo muutakaan perhettä. Nöyryys ei oo liikaa, sano tyttö ko sonnille niias. Sauna on köyhän apteeki. Semmonen pitiää nenän olla, että saa kinttahalla niistää. Sitä tikulla silimähän, joka vanahoja muistelee. Tulis joulu, että sais yölläki syöjä. Menköhön tämä päivä, huomenna rytkästähän. Sananparret on otettu Veikko Haapalehdon keräämistä kokoelmista. KANNUKSEN JOULU

18 Kannuksen uimahallihanke nytkähti viimein liikkeelle Alla on tehtäväksi saaneen Veikko Haapalehdon osuuspankin kokoustiloissa pitämä alustus (lyhennelmä) uimahallihankkeen toteuttamisesta. Insinööri Olli-Pekka Hartikaisen suunnitteleman Eskolan maauimalan valmistuttua v.1966 hän kävi pyynnöstä tutustumassa uintimahdollisuuksien parantamisesta Kannuksen keskustassa. Hän esitti ensin rakennettavaksi maauimalan kumiasfaltista. Tämä hanke kuitenkin raukesi, sillä kannuslaisilla oli ollut jo kauan toive saada oikea uimahalli Kannukseen. Niinpä tämän jälkeen otettiin tavoitteeeksi uimahallin rakentaminen. Asiaa valmistelemaan valittiin urheilulautakunnan esittämä toimikunta. Suoritettiin myös tutkimus kannuslaisten mielipiteistä hankkeelle. En ole nähnyt tutkimustulosta, mutta lautakunnasta on tehty jonkinlainen esitys, joka sitten on hautautunut kunnanhallituksen pöytälaatikkoon. Uimahallin tarpeellisuudesta on kuulunut monenlaisia mielipiteitä, mutta uskoisin kannattajajoukon lisääntyneen varsin paljon sen jälkeen, kun on ilmennyt maakunnassa olevan muita uimahallihankkeita vireillä. Kannuksen uimahallista monet ovat odottaneet kunnan toimenpiteitä. Toiset taas ovat pelänneet, että kunta lähtee verovaroilla hallia tekemään. Käytäntö uimahalleja rakennettaessa on useimmin ollut sellainen, että joko perustettava säätiö tai osakeyhtiö panee toimeksi huolehtien taloudesta ja tätä kunta sitten avustaa. Kuluneen talven aikana on pieni ryhmä istunut varsin monia iltoja ja pohtinut keinoja kaikenlaisen yritys- ja palvelutoiminnan saamisesta Kannukseen. On tullut mm. ajatus ravintolan tai motellin saamisesta Kannukseen. Täällähän on selvästi puutos sekä kunnon majoitustiloista että ravintolasta. On tullut myös ajatus uimahallin rakentamisesta motellin yhteyteen tai lähelle kuten joissakin kunnissa on tehty. Olemme sitten etsineet motellille yrittäjiä ja olemme sellaisia jo löytäneetkin. Tänä iltana olemme kutsuneet sellaisia kannuslaisia, joilla on kiinnostusta Kannuksen kehittämisestä niin palvelu-, virkistys- kuin yritystoiminnassa, pohtimaan mitä mahdollisuuksia olisi viedä eteenpäin uimahallihanketta, jotta siitä viimeinkin tulisi tosi. Tähänastisissa keskusteluissa on ollut ajatuksena se, että Yrjönmäelle ns. Juustolan tontille tehtäisiin yrittäjän toimesta motelli ja uimahallia varten perustettaisiin yhtymä; joko säätiö tai osakeyhtiö. Uimahallille olisi mahdollisuus saada yli 30 % veikkausvoittovaroja. Kunnalta pyrittäisiin saamaan alkuvaiheessa tukea siten, että se yrittäisi saada em. tontin haltuunsa ja vuokraisi halpaa vuokraa vastaan ko. alueen. Kunta voisi sitten myöhemmin avustuksien muodossa antaa muuta tukea. Uimahallihankkeella on käsitykseni mukaan kiire, sillä veikkausvoittovaroja ensi vuodelle täytyy hakea joulukuussa. Koska uimahalli-motellihanke on näin alkuvaiheessa, olemme kutsuneet vain noin 20 aktiivista henkilöä neuvottelemaan. Jos tänä iltana näemme, että asialla on kantavuutta, ehdottaisin keskustelun pohjaksi joitakin toimenpiteitä, joita mielestäni olisi mitä pikimmin tehtävä: 1. Yrittäjä lähtisi tutkimaan motellipuolta. 2. Tutkittava olisiko ko. tontti saatavissa ja mihin hintaan. ( Esim kunnan tonttitoimikunta.) 3. Tutkittava mitä tehtävä uimahalliasiassa mm. tutustuminen Oulaisten ja Nivalan halleihin. Neuvottelu opetusministeriössä veikkausavustuksista. Kutsuttava sieltä joku käymään. Tutkittava uimahallin hallintomuoto ja kustannuskysymys. 4. Uimahallitutkimusta varten perustettava 4-5 henkilön työryhmä. Se esittäisi tutkimuksensa esim. nyt koolla olevalle joukolle, joka taas päättäisi tulevista toimenpiteistä ja siitä miten saataisiin koko Kannus asialle mukaan. Edellä kerrotusta kokoontumisesta uimahallihanke lähti etenemään. Ko. kokouksesta ei ole käytettävissäni pöytäkirjaa. Sen muistan, että siellä 48 valittiin pieni toimikunta, joka lähti Jussi Salmelan johdolla nopeasti selvittämään em. asioita. Jo oli uusi kokous, jossa mm. käynnistettiin KANNUKSEN JOULU 2013 osakkeiden ennakkomerkintä ja valittiin kerääjät kylille ja alueille. Noin 1,55 miljoonaa markkaa maksanut rakennusmestari Matti

19 Tarvaisen suunnittelema uimahalli oli jo harjannostajaisvaiheessa. Vihkiäisiä juhlittiin 9. päivänä maaliskuuta Ministeri Heimo Linnan ollessa estynyt vihkiäispuheen piti valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja himankalaissyntyinen Jukka Uunila, joka monin tavoin oli vaikuttanut mm. luvan ja rahoituksen saamiseen. Erikoiskiitos siitä hänelle! Kannuksen uimahallin saaminen oli monivaiheinen prosessi, josta monilla mukana olleilla olisi paljon kerrottavaa. Historiakirjankin siitä saisi. Veikko Haapalehto Kannuksen uimahallin perustamisesta nykypäivään A jatus uimahallin saamiseksi Kannukseen oli monen mielessä syntynyt jo kauan sitten. Asia lähti konkreettisesti liikkeelle sen jälkeen, kun Eskolaan valmistui maauimala. Kannuksen uimahallihanketta valmisteli työryhmä. Sen keskeisiä jäseniä olivat muiden ohella monissa kunnan kehittämishankkeissa mukana ollut metsäteknikko Jussi Salmela ja keskipohjalaisen uinnin grand old man Jussi Luhala. Työryhmä tuli siihen tulokseen, että osakeyhtiö on ainoa muoto, millä uimahallihankkeessa päästään eteenpäin. Helmikuussa 1971 oli neuvottelukokous ja pidettiin Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiön perustava kokous. Kunta hankki Kitinkankaalta tarkoitusta varten 6,4 hehtaarin suuruisen maa-alueen rakennusta varten. Pääsuunnitelmat teetettiin rakennusmestari Martti Tarvaisella. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Uimahalli- ja urheilutalo Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen luvulla rakennettiin uimahallin yhteyteen urheilutalo. Siinä yhteydessä Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiö purettiin ja rakennukset sekä toiminta siirrettiin kunnalle. Kunnanvaltuusto myönsi Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiölle äänin 14 7 omavelkaisen takauksen Postipankista saatavalle markan suuruiselle lainalle. Tuohon aikaan lainan myöntämiselle tarvittiin määräenemmistö eli tässä tapauksessa tarvittiin14 ääntä. Kerrotaan, että yksi takauksen antamista puoltava ääni oli hukassa. Lopulta valtuutettu Ellen Orava suostui kannattamaan takauksen myöntämistä. Sanotaan, ettei valtuutettu voi vaikuttaa asioihin. Jos Ellen Orava olisi äänestänyt toisin, olisi uimahalli jäänyt ainakin siinä yhteydessä rakentamatta ja ilmeisesti myös monet muut Kitinkankaalle rakennetut rakennukset. Ilman uimahallia ei Kitinkankaan kehittämisellä ehkä olisi ollut riittävää uskottavuutta. Lainapäätöksestä valitti seitsemän valtuutettua, mutta lääninhallitus hylkäsi valitukset. Lääninhallituksen päätöksessä todettiin, että valtuusto oli voinut tehdä päätökset takauksen myöntämisestä ja hyväksyä aikaisemmin takaamiensa lainojen lainaehtojen muutokset siitä huolimatta, että uimahallin rakentaminen oli aloitettu. Jotkut kuntalaiset vastustivat uimahallin rakentamista. Olin siihen aikaan tiepiirillä töissä ja siellä eräs Vihtoriksi kutsuttu automies kertoi kantavansa jatkossa viinalaskunsa kunnantoimistoon. Vihtori oli huumorimies, joten tuo kannanotto menee huumorin tiliin. Uimahallin valmistumisen jälkeen olin ja olen edelleenkin innokas uimahallin käyttäjä. Asuin noina vuosikymmeninä yleensä muualla kuin Kannuksessa, mutta viikonloppuisin tulin Kannukseen ja ajoitin tuloni siten että ehdin uimaan. Uimahallissa tapasi ihmisiä ja sen KANNUKSEN JOULU

20 pukuhuoneessa kuuli viimeiset uutiset Kannuksesta ja sen ympäristöstä. Uimahalliin muodostui vakio käyttäjäkunta. Aktiivisista kävijöistä voin mainita Alvi Poutun, joka oli jo silloin ikä-ihminen ja himankalaisen Mauri Jussinniemen. Jussi Luhala istui yleensä altaan reunalla ja valmensi kuolemaansa saakka nuoria uimareita. Oma uimataitoni ei ole koskaan ollut erityisen hyvä. Jälkeenpäin harmittaa, ettei aikoinaan tullut kysyttyä lisäoppia Luhalan Jussilta. Jossain vaiheessa joku teki valtuustoaloitteen, että uimahallin isot saunat pitäisi jakaa kahtia. Valtuusto kävi asiasta pitkän keskustelun. Muistini mukaan saunat jaettiin. Samassa valtuuston kokouksessa oli käsiteltävänä myös Kirkonkylän osayleiskaava. Sen vaikutukset olivat merkittäviä, mutta siitä ei syntynyt keskustelua; uimahallin sauna-asioita ilmeisesti pidettiin yleiskaavaa tärkeämpänä. Pitkään käytössä ollut uimahallirakennus oli peruskorjaustarpeessa. Vuonna 1995 ryhdyttiin töihin. Rakennuksen sisätilat korjattiin ja niihin tehtiin tarpeelliset muutostyöt. Rakennusmestari Martti Tarvaisen hyvin suunnitteleman rakennuksen muutos- ja korjaustyöt oli helppo toteuttaa. Selkeä pohjaratkaisu mahdollisti alkuperäisen idean jatkokehittelyn. Näyttäisi siltä, että Tarvaisen ideoita on joiltain osin hyödynnetty vielä nyt valmistuneessa peruskorjauksessa. Vuoden 1995 peruskorjauksen yhteydessä Uimahalliin tehtiin ns. yhteissauna. Se oli sauna joka oli höyryä täynnä ja jossa miehet ja naiset saunoivat yhtä aikaa saunassa. Ongelmana oli, ettei höyryä aina riittänyt näkösuojaksi. Kävin silloin tällöin tuossa nykyaikaisessa saunassa, mutta naisväki lähti silloin yleensä nopeasti pois. Valtuustossa eräs valtuutettu kysyi, jäikö saunasta joku seinä pois? Toinen valtuutettu kysyi häneltä, että tarkoittiko tämä kenties ulkoseinää? Muutama vuosi sitten nimitettiin Katri Sämpi uimahallin toimitusjohtajaksi. Hän toi uusia ideoita ja toimintoja uimahalliin. Hänellä näyttää olevan hyvä näkemys siitä, mitä nykyihmiset haluavat. Hän on oivaltanut, etteivät ihmiset tule paikkakunnalle sen vuoksi, että siellä on hyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Tämän päivän ihmiset haluavat, että on kivaa ja nuoret toivovat kavereita. Kun itse jäin vuosi sitten eläkkeelle Lappajärven kunnanjohtajan virasta, mietin mihin asettuisin viettämään eläkepäiviä. Kuultuani vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeesta, ei asiaa tarvinnut enempää miettiä. Aika kului ja niin kului myös uimahallirakennus. Peruskorjaus tuli jälleen ajankohtaiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuoden huhtikuussa Kannuksen kaupungille miljoonan euron suuruisen valtionavun vapaa-aikakeskuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen. Kaupunki aloitti työt välittömästi. Hankkeeseen sisältyi muun ohella uimahallin allasosaston laajennus. Nyt altaita on kaikkiaan kuusi, joista uusia ovat monitoimiallas hierontapisteineen sekä kylmäallas ja 40-metrinen ajanotolla varustettu liukumäki. Uimahallin peruskorjaus on osa koko vapaa-ajankeskuksen peruskunnostusta. Yli vuoden suljettuna ollut uimahalli avattiin kuluvan vuoden syyskuussa. Liikunta- ja vapaa-ajankeskus saa uudistuksessa myös uuden nimen KitinVapari. Kiinteistön liikuntasalien kunnostustyöt saataneen päätökseen vuoden 2013 marrasjoulukuussa, minkä jälkeen kuusi miljoonaa maksanut hanke on valmis. Uimahallia aiotaan pitää muutaman tunnin auki myös sunnuntaisin. Se on melkoinen parannus. Kiitos hankkeesta kuuluu kaupungin ennakkoluulottomille päättäjille. Juhani Vähähyyppä Sirkus Kannuksessa Olin ensimmäisellä luokalla kansakoulussa, koulun kävin sen Kannuksessa. Opettaja Liukkonen puhui meille pojille, että Kannukseen tulee sirkus. Sirkus tuli myöhemmin kesällä. Kannuksessa oli siihen aikaan puujalkakäytävät ja käytävien varrella oli kuvia sirkuksesta. Sirkuksessa mainostettiin karhua, joka ajaa polkupyörällä. Rahamme riittivät karhutelttaan ja siellä oli tosiaan kaksipyöräinen pyörä. Se oli hyvin tukeva. Karhu istui pyöränpäälle ja etukäpälät laitettiin hankasiin ohjaustangossa. Mies työnsi pyörän liikkeelle ja niin se karvaturilas polki pyörää eteenpäin. Tämä oli Kannuksen ensimmäinen sirkus, muihin telttoihin ei ollut rahaa, mutta karhu oli mukava. Sirkus oli 1926 tai Osmo Tokolan muiston merkitsi talteen Veikko Haapalehto v KANNUKSEN JOULU 2013

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 26/31.10.2011 446 Kokousaika 31.10.2011 klo 17:00 18:17 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015

Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf ry Seniorikysely Helmikuu 2015 Kytäjä Golf Ry:n Seniorikysely Ajankohta: Helmikuu 2015 Sähköpostiosoitteet: Kytäjä Golf Ry:n jäsenrekisteri Jäsenrekisterissä 1.2.2015 273 senioria (miehet 55v,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Valtuusto 28.4.2015 30 Valtuusto 28.4.2015 30 1. MÄÄRÄALAN MYYMINEN RISTO MOISIOLLE Kh. 20.4.2015 35 Esityslistan liite 1 Risto Moisio haluaisi ostaa kunnalta määräalan Konneveden kunnan Siikakosken kylässä sijaitsevasta Simola-nimisestä

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 22.3.2010 kello 18.00-18.15 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4)

Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) KOLHON KYLÄYHDISTYS RY KOKOUSKUTSU Sari Riihonen/T.Juurakko 24.11.2011 1(4) SYYSKOKOUS Aika 24.11. klo 18.00 19.30 Paikka Läsnä Kolhon koulu Kokoukseen otti osaa 19 henkilöä, joiden nimilista on pöytäkirjan

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015. KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 2 / 2015 KOKOUSAIKA 15.4.2015 kello 19.00-20.40 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukan ruokala Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015

Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 Perinteisen Siilikasteen sai tänä vuonna Kuntohoitaja Sirpa NUMERO 2/2015 ESKON PUUMERKIT Parhaat Yrittäjät Nuoret Duuniin 2017 -hanke on käynnissä. Nyt jos koskaan on otollinen aika harkita nuorta työntekijää

Lisätiedot

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s.

YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 KOTITALOUSOPETUS 20 ov s. 6 HAKEUTUMINEN KOULUTUKSIIN

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys Tapahtumakalenteri viikko 06 pe 12.02. 19:00 Raamattuluokka 5 lk. Aihe: Syntiinlankeemus ja lupaus. Paikka: Savela Jukka, Tervaluodontie 23 / 6 lk. Aihe: Abraham uhraa Iisakin. Paikka: Heikki Nauha, Veikkolantie

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä!

Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Kansainvälinen neulontapäivä 12.6.2010 Taito Helskyssä! Vaaleanvihreä patalappu asuu nyt Kruununhaassa Meritullinkadulla, vanhan jugendtalon sisäpihalle antavan huoneiston keittiössä. Lappu roikkuu kavereineen

Lisätiedot

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) Kaupunginhallitus Kj/2 02.04.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (7) 349 V Lainan ja takauksen myöntäminen Urheiluhallit Oy:lle päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Iin hiihdot 1.3.2014

Iin hiihdot 1.3.2014 1 / 6 2.3.2014 22:53 Iin hiihdot 1.3.2014 T U L O K S E T Liikuntakeskus MOVE Kilpailun sarjat: M08; N08; M10; N10; M12; N12; N14; M16; N18; N16; M14; M70; M45; M55; M65; N35; N45; NYL; N20; M35; M18;

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/7 28.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (5) 386 Lainan myöntäminen Stadionsäätiölle vuosina 2009-2012 toteutetun perusparannushankkeen loppuunsaattamiseen Käsittely päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 26.8.2010 1(7) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA

Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA Yleisurheiluveteraanien SM-viestit 2012, Turku PN Stadion 9.6.2012 KULTAA M30 4 x 100 m 1. Varsinais-Suomen Veteraaniurheilijat 47,81 SE Mikko Kiuru Henri Heikkinen Jukka Mertanen Krister Laine M30 4 x

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO

LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Perjantai 21.2.2014 klo 19, kahvi klo 18.45 PAIKKA: Pappila, Alaviirteentie 105 LÄSNÄ: Tuomo Jukkola, puheenjohtaja + (läsnä+, poissa-) Seppo

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12

;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 ;Kuopion Bridgekerho ry 2007 voittopisteet ; Pohjola Timo 32 Seppänen Markku 30 Karttunen Yrjö 30 Siekkinen Jarmo 28 Hanski Matti 20 Koponen Ismo 12 Miettinen Heikki 9 Seppälä Janne 9 Tikkanen Toivo 9

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015

Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015 Taltioni & Ericsson ehealth seminar 2015 Themes today -Co-operation networking -ehealth services -Healthcare/national solutions -Citizen s view Taltioni news flash 3 new services online: Hämeenlinna -

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45. 2 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 1/2012 Kunnanvaltuusto Kokousaika Keskiviikko 11.1.2012 klo 17.00 Valtuuston kyselytunti klo 16.45 Kokouspaikka Valtuuston kokoushuone Käsiteltävät asiat nro Liite nro 1 Kokouksen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 AIKA Tiistaina 27. lokakuuta 2015 klo 14 16.55 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha,

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013

KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU. KUNNANHALLITUS No 13/2013 61 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANHALLITUS No 13/2013 KOKOUSAIKA 26.06.2013 klo 18.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 192 193 194 61 195 62,63

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 2 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 2 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 28.4.2015 kello 18.00-18.15 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 19 valtuutettua LIITE

Lisätiedot