Kö Mikko pipahti KANNUKSEN JOULU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kö Mikko pipahti KANNUKSEN JOULU 2013 31"

Transkriptio

1 Kö Mikko pipahti T uo joki on jokivarren ihimisille heti kauhian tärkiä ja mieluhinen. Eihän sitä osaa aatellakkaan elämää iliman jokia! Net on kö osa ihimistä ihtiähän nuo jokitörmät ja kosken kohina. Niitä ihiminen kaihuaa, jos se joutuu olehen josaki muuhalla maailmasa. Vallanki ennen, kö melekein kaikki vesiki otettihin joesta, ei olis tultu toimehenkaan iliman jokia. Jokivarsilla oli parahat asunpaikat. Ja on vieläki! Jokirannassa pestihin ja virutettihin pyykit ja livotettihin pellavat. Uiton aikana joesa huilas tukit ja pöllit. Jokia pitkin oli kulijettuki sillonaikana, kö ei vielä ollu teitä. Jokivarsiniituilla piettihin elukoita ja sieltä tehtihin heinääki. Monesa koskesa oli mylly, tamppimylly tai saha. Isosa koskesa voimalaitoski, niin kö Korpelasa. Mukulathan tieten olis ollu aivan joella, jos net olis saanu ihte päättää asioistahan. Siellä oli vaikka mitä hommaa kesäsin ja talavisinki. Ongittihin ja käytihin ravustamasa, jollonki pyyettihin nahkiaisiaki. Uitihin ja laskettihin koskia tukeilla ja kopukoilla, jäälautoillaki, kö aikuhiset ei ollehet näkemäsä. Kopukat tehtihin uitosta jäänehistä uppopuista, enimmäksehen pienemmistä pölleistä sitten, kö net oli ensin nostettu rannalle kuivuhun. Talavisin oltihin joen jäällä ja tehtihin hyppyreitä jokitörmihin. Lakiaisena saatti joku antaa mukuloille kirkkoreenki, jolla net sai laskia pitkiä pellavia jokitörmästä. Mutta joki oli kauhia ja vaarallinenki, kö sille päälle sattu. Jäienlähtö oli vieny monta myllyä ja siltaa ja tuluvaki saatti tehejä vahinkua. Oli moni Lestijokehen hukkunukki. Lapsille varsinki joki on kauhian vaarallinen leikkipaikka, vaikka se niille niin mieluhinen onki. Annan Anna-Liisa oli ennen monasti Marttalla lapsenammana. Marttahan asu sillonaikana poikinehen Heiniemen sotamiehentorpasa Anna-Liisan kojon naapurisa. Net oli ostanenet sen paikan vähän ennen, kö Niilo meni Austraaliahan. Sotamiehentorppaki oli jokitörmällä ja Anna-Liisalla oli kova vahtaaminen, ettei pojat päässehet livahtahan jokirantahan. Niitähän oli kolome poikaa ja net kaikki oli melekein samanikusia, aivan hujattomia vielä. Mikko oli nuorin ja sehän oli vasta parivuotinen. Yhesti Mikko oliki sitte hävenny kartanolta eikä sitä näkyny misään. Matti ja Heikkiki oli päässehet livahtahan joelle. Anna-Liisa säikähti niin kauhiasti, että tuumas aivan mennä aivan pois toimeltatahan. Se tormas henki kurkusa jokirantahan. Mikkua ei näkyny sielläkään misään, mutta sitte Anna-Liisa näki, kö vesi vei Mikkon lakkia. Anna-Liisa tormas vaattehet päällä jokehen ja siellä Mikko oli! Se sai poikaa vaattehista kiinni ja veti sen rannalle. Helepotus oli suuri, kö Mikko oli hengisä. Se vain pärski ja räpytteli silimiähän ja tärisi kylymästä ja vissihin säikäyksestäki niin, että hampahat vain kalisi. Sitte se sai loppujen lopuksi sanottua, että Mi, Mi, Mi, Mikko pi, pi, pi, pipahti! Sehän oli vielä niin hujaton, ettei osannu kunnolla puhuakkaan, mutta tiesi, että oli tipahtanu jokehen. Anna-Liisaki tärisi märisä vaattehisa niin, että hyvä kö sai vietyä pojat tupahan ja vaihettua Mikkolle vaattehet. Sitte se vasta jouti aattelehen ihtiähän. Lapsenammalla oli kova vastuu ammattavista! Jälistäkäsin on usiasti puhuttu siittä, ettei Mikkokaan olis enää hengisä, jos ei Anna-Liisa olis ollu niin hyvä lapsenamma, vaikka se ei ihtekkään ollu sillonaikana vielä aikuhinen. Anna-Liisa oli hengenpelastaja, mutta siihen aikahan ei ruukattu antaa hengenpelastusmitaleja. Jaa, mitä nyt hulluja! Eihän semmoisista oltu ikään kuultukaan, ei ainakaan Heiniemesä. Moittehia siitä ruukattihin antaa, jos lapsenamma päästi mukulat jokehen putuahan. Matin muija Liisa Keto-Tokoi KANNUKSEN JOULU

2 Perinnehoitaja Leila Kattilakoski hoitaa ja kouluttaa Kannuslainen Leila Kattilakoski on Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta valmistunut kuntohoitaja, joka on lisäksi kouluttautunut jäsenkorjaajaksi Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. Hän on myös tuottanut oppimateriaalia ja laatinut koulutusohjelman, joka käsittää jäsenkorjauksen peruskurssin ja jatkokurssin sekä erikoistumisjakson. Näissä ohjelmissa kansanparannus on käännetty anatomian kielelle. Leila opettaa lisäksi kansanparannusta Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella. Kannuksessa hänellä on oma vakituinen asiakasvastaanotto. Leila Kattilakoski kertoo, että perinteinen jäsenkorjaus on kokonaisvaltaista hoitoa, siihen ei kuulu niksautuksia, eikä minkäänlaista manipulaatiota. Tämä tarkoittaa sitä, että hyvä hoitaja osaa paitsi tasapainottaa ihmisen tukirangan, lihakset ja nivelet, hän osaa myös ohjata asiakasta ravintotottumusten, liikunnan, työrasituksen ja työuupumuksen sekä muiden vaikeiden elämäntilanteiden korjaamisessa. Tyypillisimmät vaivat joihin perinnehoidolla apua haetaan ovat tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Elämän aikana meille sattuu kaikenlaisia tapaturmia ja loukkaantumisia, jotka saavat kehomme pois tasapainosta. Ajan myötä tämä epätasapaino siirtyy sekä ylös että alaspäin kehossamme aiheuttaen lihasten epätasaista kiristymistä ja sen myötä virheasentoja ja kiertymiä kehoomme. Jalkoihimme tulee pituuseroa, koska emme enää seiso tukevasti kahden jalkamme, tukipilarimme varassa. Tällöin hermotoiminnan, verenkierron ja kudosnestekierron normaali kulku estyy. Saamme kipuja vähän sinne sun tänne. Joillakin ne ovat polvet tai lonkat, toisilla selkä, hartiat tai olkapäät, toisilla kipuja esiintyy koko kehossa. Millaisiin vaivoihin jäsenkorjauksella saadaan apua? Leilan mukaan perinteisellä jäsenkorjauksella saadaan hyvin apua niin akuutteihin, kuin kroonisiinkin tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Tyypillisimpiä ovat jalkojen erimittaisuuden poistossa sekä jalkaterien, nilkkojen, polvien ja lonkkien virheasentojen ja kiputilojen korjaaminen. Alaselän kiputilojen hoidossa ja kieroselkäisyyden hoidossa. Yläselän kiputilat, nikamien virheasennot ja niistä aiheutuvat vaivat. Myös pään alueen vaivat, kuten jännityspäänsärky, purentahäiriöt ja näköhäiriöt ovat yleisiä. Miten lääketiede suhtautuu kansanparantajiin? Aikaisempi varauksellinen suhtautuminen on hiljalleen väistymässä. Me kansanparantajat tunnemme vastuumme ja ohjaamme potilaan tarvittaessa lääkärin vastaanotolle mutta toisaalta moni lääkärikin neuvoo potilasta ottamaan yhteyttä jäsenkorjaajaan. Toistaiseksi yhteiskunta ei hyväksy toimintaamme Kelan korvattavaksi, mutta toivon asiaan löytyvän ratkaisun jatkossa. Leila Kattilakoski on ollut kehittämässä alaansa. Hän on ollut perustamassa Perinteinen jäsenkorjaus ry:tä ja toiminut sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Omaa kuntoaan hän hoitaa hiihto-ja kävelylenkeillä sekä käymällä kaksi kertaa kuussa rentoutumassa omalla hierojallaan. Erkki Niemelä 32 KANNUKSEN JOULU 2013

3 TOHOLAMPI KANNUS KOKKOLA LOHTAJA VETELI ERIKOISHAMMASTEKNIKKO TUULA KOMUJÄRVI UUDET PROTEESIT POHJAUKSET, KORJAUKSET AVOINNA: MA-PE 9-16 TUKKITIE 4, KANNUS LIEDEKSEN LIIKETALO, KATUTASOSSA AJANVARAUS PUH: Kannuksen Hammaslääkäripiste Oy Pertti Honkela Hammaslääkäri hammaslääkäripiste.fi Asematie 4 a Kannus KOTILEIPURI SANNA HERRALA Täytekakut ym. kotileivonnaiset juhlaan ja arkeen, myös pitopalvelu asiakkaan tilauksesta. Varaa ajoissa! Puh Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU

4 Joulu pukee Lestijoella Joulu pukee yllensä valon Joen soljuva suuruutta, soitto, joka alla levittäytyy hopeisen ihmissydämiin kuun. hyvyydeksi, Pian on valona aamun koitto, Vapahtajan Syntymän. tässä unohdan muun. Ihme Vieköön taivainen, mennessään antoi kansoille murheet, joita miettinyt maailman, oon. Jouluyönä Tuokoon armon tullessaan turvaisan. tunteet, Toi valollaan jotka vie aurinkoon. pelastuksen suurta toivoa, Sydämiin Mikä mieletön voimaa mielivalon, meidät saa rientämään, Toi joulun sanoman eikö riitä tuo kieli, Jalon. jota joella nään. Reijo Untinen Ei se sanoja vaadi, eikä tekojakaan. suunta uusi jo laadi, nautintoon rauhaisaan. Jouluista sanomaa Joulun taika Mistä tulee Joulun taika, tuo lasten riemun aika. Hellyydestä, rakkaudesta, vanhempien laupeudesta. Siitä Joulun taika. Mistä tulee Joulun taika, se levon, rauhan aika. Hiljaisesta hartaudesta, kiireen unhoittamisesta. Näistä Joulun taika. Hopeoi hanget lounatuulen, lumihunnut oksilla, puiden purppuroi. Jouluista sanomaa Ihmissydämissä soi. Mielen hiljaisuutta, säestää lumilyhtyjen ihanasti lepattavat ihana liekit. valon aika. Antaen romanttista tunnetta, Jouluiseen hämärään. Mistä tulee Joulun taika, Kynttilöistä, hiutaleista, tähtitaivaan timanteista. Niistä Joulun taika. Talven taipuessa kohti valon suuruutta, hämärän väistyessä. Loistaessa Joulun Suurta Sanomaa. Mistä tulee Joulun taika, tuo hyvän tahdon aika. Lähimmäisten rakkaudesta, auttamisen autuudesta, tulee Joulun taika. Raimo Kannussaari Reijo Untinen Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU 2013

5 Abloy-valtuutettu täyden palvelun lukkoliike. Meiltä myös hälytysjärjestelmät, kameravalvontasekä kulunvalvontajärjestelmät Asematie Kannus Parturi-kampaamo PIRJO ja ARJA Avoinna: TI-PE LA (ma suljettu) Valtakatu 7, Kannus Puh Jukka puh Jukka Petri puh. 044 puh Petri Aripuh. 044 puh Ari Marko puh. 044 puh Marko Eeva-Liisa puh. 044 puh Eeva-Liisa puh Kannuksen Isännöitsijäja Tilitoimisto Oy Kannuksen Kiinteistöpiste Oy Valtakatu 22, KANNUS Valtakatu 22, Puh (06) KANNUS Puh. (06) Valtakatu 22, Kannus Puh Ravintola Uusi ravintola Kannuksen keskustassa! B-oikeudet Valtakatu 7, Kannus puh Tervetuloa! KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu Kannuksen Joulu

6 Kennellinjalla opiskelua Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa on opiskeltu jo yli kymmenen vuotta kennelalaa. Tänä aikana kennel- ja pieneläinala on harpponut eteenpäin seitsemän peninkulman saappailla, ammattimaiset kouluttajat ja eläinalan yrittäjät ovat lisääntyneet ja eläinhoitoloiden määrä ja taso ovat nousseet ammattilaisten astuttua työelämään. Eläinalalla toimii tänä päivänä myös useita lemmikin hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtivia yrityksiä. Kennelmaailmassa tarvitaan yhä enemmän koiran hyvinvoinnista, terveydestä ja toimivuudesta kiinnostuneita ihmisiä. Kannuksessa koira-alalle suuntaavia tutkintoja on useammanlaisia. Ns. nuorisoasteen tutkinto on kolmevuotinen maatalousalan perustutkinto ja siinä eläintenhoitajan koulutusohjelma. Opiskelijoita valitaan yhteisvalinnan perusteella vuosittain noin 16. Opinnoissa on mahdollista myös tehdä yhdistelmätutkinto eli valita sekä ammatillinen perustutkinto että lukio-opinnot. Tuolloin opiskelu kestää noin neljä vuotta. Aikuiskoulutuksena tarjotaan myös eläintenhoitajan koulutusohjelmaa, jolloin opiskelu on monimuoto-opiskelua ja koulutuksen kesto on n. 2 vuotta. Kannuksessa on myös mahdollista suorittaa eläintenhoitajan ammattitutkinto ja siinä voi erikoistua joko eläinhoitolan pitämiseen tai eläinten kouluttamiseen. Ammatillisena lisäkoulutuksena tarjotaan vielä homekoiraohjaajan koulutusta, jossa koulutetaan omasta koirasta homekoira. Opiskelujen sisältö Kennellinjalla opiskelu perustutkinnoissa sisältää maatalousalan yhteisiä aineita sekä kennel- ja pieneläinopintoja. Maatalouspuolella opiskellaan mm. tuotantoeläinten hoitamista, rakennustöitä ja koneiden käyttöä. Lisäksi opintoihin kuuluvat yrittäjyyden perusteet. Pääpaino opiskelussa on kuitenkin kennelalan opinnoissa, joissa syvennytään mm. koiraurheiluun, lisääntymiseen, jalostukseen, koiralakiin, koirien hoitamiseen sekä kouluttamiseen. Opistolla on oma eläinhoitola, jossa opiskelijat voivat harjoitella erilaisten koirien ja kissojen hoitamista ja käsittelyä. Opiskeluun kuuluu myös työssäoppimista, josta suurin osa tehdään eläimiin liittyvissä työpaikoissa, esim. eläinhoitoloissa, eläinlääkäriasemilla, eläinkaupoissa tai koulutusyrityksissä. Opiskelua ja työssäoppimista on mahdollista tehdä ulkomailla ja opiskelijoita on ollut mm. kennelalan koulussa Ranskassa, huskyfarmilla Yhdysvalloissa ja paimenkoirakoulutuksessa Englannissa. Projektikoiratoimintaa Opiskelijalla on mahdollisuus saada opiskeluaikana kasvatettavakseen ja koulutettavakseen ns. projektikoira. Opintojen jälkeen koira siirtyy sille suunniteltuun tehtävään eli esim. tullikoiraksi, opaskoiraksi tai poliisikoiraksi. Koirat asuvat opiskelijan kanssa opiskeluajan ja elävät kuten tavalliset kotikoirat. Koirien koulutus muokkautuu tulevan työn mukaan sisältäen esim. perustottelevaisuutta, erilaisiin ympäristöihin ja asioihin totuttamista, jäljestämistä ja etsintäkoulutusta. 36 KANNUKSEN JOULU 2013

7 uvoa unon ngen nään paan. heen almis ksen ellyt illaan aada imustineiuita, an ja eyttä leen. emen kaksi ikalla sivat isteri eimo hänellä riitti virka-ajan jälkeen halua ja voimia neuvoa tarhaajia. Innokkaimmat kerääntyivät Uunon työpaikalle neuvonpitoon ja tarhaushengen voimistamiseen, niin että huone oli sinisenään tupakansavusta ja tuhkakuppi piti vaihtaa isompaan. Maltillisemmat soittivat Hernesniemen perheen kotinumeroon. Keväällä 1973 Uuno Hernesniemi oli jälleen valmis uuteen voimainponnistukseen turkistarhauksen hyväksi. Hän oli useaan kertaan herätellyt Keskipohjanmaa-lehden yleisönosastokirjoituksillaan keskustelua siitä, kuinka tärkeää olisi saada turkiseläinten hoitoa ja ruokintaa tutkiva tutkimuslaitos Linna. Suomeen. Ilman hänen Koska määrätietoista kirjoituksille ei tullut toimintaansa vastineita, Valtioneuvoston eikä asia tuntunut vuoden huolestuttavan 1975 lisätalousarvioon keitään muita, ei hänen todennäköisesti oli itse pantava olisi pyörät varattu pyörimään. rahaa Kannuksen koeaseman Hernesniemi perustamiseen. laati suunnitelman Kannuksen tutkimusaseman koeasemahanke koetarhan oli nimittäin perustamiseksi joutunut ja myöhemmässä otti yhteyttä ja sen Keskustapuolueen toimikuntakäsittelyssä Keskipohjanmaan voimakkaaseen piirin vastatuuleen, puoleen. Piirijärjestöstä Uuno Hernesniemi löytyi myrskynsilmässä, viisi miestä, jotka Hernesniemen kun toimikunnan ruotsinkieliset jossa tutkimusaseman jäsenet olivat ryhtyneet sijaintipaikaksi voimak- luonnoksen, ehdotettiin kaasti ajamaan turkistalousalueen koeaseman sijoituspaikaksi keskeisellä paikalla Maksamaata. Kaikkien Kannusta, vaikeuksien hyväksyttyään jälkeen turkistalouden valitsivat sijaitsevaa Kannuksen lähetystön tutkimusasema viemään aloitti Koiruudet suunnitelman toimintansa valtioministeri ry. Kannuksessa Johannes Virolaiselle. Osa huhtikuussa opiskelijoiden opiskelua on paikallisen koirakerhon Kannuksen Lähetystön Seppo Rekilä, Koiruuksien yksi Uuno jäsen (Kanko) oli Hernesniemen maatalousministeri harjoitusten työkaveri suunnittelu Heimo 26 ja vuoden vetäminen ajalta, sekä tapahtumien onkin todennut, järjestäminen. että Uunon Koulutuksia ansiot pidetään turkisalan opiskelijaryhmästä eteenpäin viemisessä riippuen ovat tottelevaisuudessa, niin mittavat, agilityssä, että pienemmistä palveluskoiralajeissa, ansioista on noutajien annettu metsästysko- neuvoksen arvonimiä. keissa sekä näyttelytottumuksessa. Kanko järjestää joka vuosi erilaisia koirakokeita, esim. tottelevaisuuskokeita ja palveluskoirakokeita. Epävirallisempia tapahtumia ovat Eeva mm. Vihanta match showt, erilaiset luennot ja ulkopuolisten kouluttajien Vuonna 2013 pitämät ilmestyvän koulutukset eri lajeista. Kaikkiin Kankon Kannuksen tapahtumiin turkistarhauksen ovat alueen koiraharrastajat ja muutoin historiikin koirista kirjoittaja kiinnostuneet tervetulleita. Linna. Ilman hänen määrätietoista toimintaansa Valtioneuvoston vuoden 1975 lisätalousarvioon ei todennäköisesti olisi varattu rahaa Kannuksen koeaseman perustamiseen. Kannuksen koeasemahanke oli nimittäin joutunut myöhemmässä toimikuntakäsittelyssä voimakkaaseen vastatuuleen, Uuno Hernesniemi myrskynsilmässä, kun toimikunnan ruotsinkieliset jäsenet olivat ryhtyneet voimakkaasti ajamaan koeaseman sijoituspaikaksi Maksamaata. Kaikkien vaikeuksien jälkeen turkistalouden tutkimusasema aloitti toimintansa Kannuksessa huhtikuussa Seppo Rekilä, Uuno Hernesniemen työkaveri 26 vuoden ajalta, onkin todennut, että Uunon ansiot turkisalan eteenpäin viemisessä ovat niin mittavat, että pienemmistä ansioista on annettu neuvoksen arvonimiä. Eeva Vihanta Vuonna 2013 ilmestyvän Kannuksen turkistarhauksen historiikin kirjoittaja Mitä opintojen jälkeen? Opiskelijat valmistuvat eläintenhoitajiksi, joka on ammattinimikkeenä laaja. Täten valmistuneiden sijoittuminen työelämään on myös vaihtelevaa. Tulevaisuuden työskentely alalla riippuu hyvin paljon opiskelijasta itsestään, mistä hän on kiinnostunut, haluaako hän toimia alalla kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti ja onko hän esim. valmis perustamaan yrityksen koulutuksen jälkeen. Valmistuneita on työskennellyt mm. eläinkaupoissa, hoitoloissa, huskyfarmeilla, koulutusyrityksissä, kouluttajina sekä omissa yrityksissä. Osa on jatkanut opiskeluja joko toisella alalla tai eläinalan opinnoissa. Osa on vaihtanut kokonaan alaa, mutta siitä huolimatta koirat ovat pysyneet mukana suurimman osan elämässä. Piritta Pärssinen Kuvat: Hansu Laitala Antenniasennukset myös rivi- ja kerrostaloihin Satelliittilaitteet Plus-TV -katselukortit Sähkötie Sähkötie 6, 6, Kannus, Kannus, puh/fax puh Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme Välityspisteet löytyvät nettisivuiltamme. Kannuksen Joulu KANNUKSEN JOULU

8 Kuta paremmin hankkeita haalit, Pitäisikö hankkeet tyystin lopettaa? Onko hankkeista/projekteista mitään hyötyä alueelle, sen yrityksille tai tavallisille veronmaksajille? Miksi kuluttaa jo muutenkin vähiä rahoja projektipellejen työllistämiseen? Tässäpä illanistujaisiin hyvä keskustelunaihe, josta veikkaisin suurimman osan keskustelijoista olevan vieläpä hyvin samanlaisella kannalla. Nyky-yhteiskunnassa vain harvoilla on varaa kehittää ja pysyä kehityksen kärjessä omin varoin. Etenkin kuntapuolella valtaosa kunnista ja kaupungeista on ajautunut tilanteeseen, jossa talous ei yksinkertaisesti enää kykene tukemaan alueen tavanomaisia kehitystoimia puhumattakaan innovoinnista, uusien ideoiden eteenpäin viemisestä tai esimerkiksi paikallisten yritysten tukemisesta. Kun talouden tilanne on tämä, miksi edelleen laitetaan niitä vähiäkin euroja jakoon mitä erilaisimpiin hankkeisiin, joita tuntuu sikiävän kuin jättiputkia Lestijokilaaksossa, ja joista tavallinen veronmaksaja ei välttämättä ymmärrä juuri mitään. Samaan aikaan lisärahoitusta tarvittaisiin kipeästi konkreettisissa kohteissa, kuten perussairaanhoidossa, vanhustenhuollossa tai vaikkapa peruskoulutuksen järjestämisessä. Miksi kukaan yleensä rahoittaa kehityshankkeita kun nykyisissäkin toiminnoissa on jo liikaa tekemistä? Pohditaanpa tätä hetki... Itse olen musiikkimiehiä ja keikkailen muutaman yhtyeeni kanssa eripuolilla Suomea. Paikalleen jääminen, kehittämisen ja kehittymisen lopettaminen, tarkoittaisi itselleni ja muusikkoympyröissä yleisesti ottaen yhtä kuin treenaamisen totaalista lopettamista ja samaan ohjelmistoon jämähtämistä. Jos näin tosiaan toimisin, mitä siitä seuraisi? Lyhyellä ajanjaksolla ei varmaankaan juuri mitään - keikkaa saisi edelleen tehdä niissä kuppiloissa ja ravintoloissa, joissa sitä ennenkin on saanut tehdä. Perus setit toimisivat varmasti hyvin ja jonkin aikaa kaikki olisivat tyytyväisiä... Mutta ennen pitkää koittaisi karu arki; toiset itseään kehittävät, ajan hermoaalloilla surffaavat ja ohjelmistoaan ajanmukaiseksi uudistavat, yhtyeet ajaisivat edelle ja alkaisivat viedä keikkoja myös niistä tutuista ja turvallisista keikkapaikoista. Niin tilaajat kuin asiakkaat yksinkertaisesti kyllästyisivät kuuntelemaan illasta toiseen samoja kappaleita samalla lailla soitettuna - ja samoin kävisi yhtyeelle. Näin sekä soittajana että musiikinkuluttajana on todettava, ettei mikään ole niin kamalaa kuunneltavaa kuin työhönsä leipääntynyt orkesteri. Suomesta voi ponnistaa maailmalle ja menestyä näin myös Keski-Pohjanmaalta! Maastamme on ponkaissut vientiriman ylitse lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka (huolimatta niin sanotusta kaukaisesta sijainnista) ennakkoluulottoman ja ennen kaikkea pitkäjänteisesti jatkuvan kehityksen kautta on saavutettu asema alan johtavien tekijöiden joukossa, kuten esimerkiksi metsäkonevalmistaja Ponsse Vieremästä Iisalmen metsämaiden takaa on tehnyt. Päinvastaiselta puolelta lähimenneisyydestämme löytyy myös kaikkien tunteman entisen saapasvalmistajan erinomaisen hyvä huono esimerkki siitä, mitä riittävän kehitystyön ja innovoinnin laiminlyönti voi muutamien syklien jälkeen yritykselle aiheuttaa. Yksi tekijä, pitkäjänteisen kehitystyön lisäksi, kuitenkin yhdistää sekä Nokian, Ponssen, että esimerkiksi Koneen ja Wärtsilän kaltaisten suomalaisten menestyjien ja yleisesti ottaen huipputeknologiayritysten kehitystyötä; kaikki käyttävät - ja ennen kaikkea osaavat käyttää miljoonia euroja julkista rahaa kehitystyönsä tueksi. Nämä menestyjät ovat ymmärtäneet yhteisesti sen, että panostamalla tietyn summan omaa rahaa julkisen rahoituksen kautta tehtävään kehitystyöhön, ja siitä aiheutuvan byrokratia pyörittämiseen, he saavat monikertaisen summan "ilmaiseksi" käytettäväksi yrityksensä ja/tai tuotteidensa kehittämiseen. Asiat eivät tokikaan ole koskaan musta-valkoisia ja talouden realiteetteja on aina noudatettava, mutta samat lainalaisuudet pätevät tiettyyn pisteeseen saakka niin muusikkopiireissä, yritysmaailmassa kuin kuntataloudessa. Olkoon sitten kyseessä yritys, yhtye tai yksinäinen kuntasektorin toimija, kehittämisen ja kehittymisen lopettaminen tarkoittaa aina auttamattomasti tien aukaisemista takaa tulijoille. Ohitukseen voi toki mennä kuukausia, vuosia, tai useita vuosia alasta ja sen syklisyydestä riippuen, mutta vääjäämättä takaa tullaan ja ohi ajetaan ja tuossa vaiheessa kiriminen ei enää olekaan niin helppoa kuin ennen. Kun ohitustilanteen jälkeen haluaa jälleen saavuttaa edellä menijät, resursseja, aikaa ja rahaa palaa takuuvarmasti moninkertaisesti. Kiihdytys yksinkertaisesti syö aina polttoainetta huomattavasti reilummin, kuten kaikki auton etenkin vanhojen amerikanrautojen omistajat hyvin tietävät. EU jakaa vuosittain satoja miljoonia euroja Suomen valtion kansalliseen kehittämistyöhön. Olen täysin samaa mieltä kansamme valtaosan kanssa siitä, että iso osa tästä rahoituksesta tuntuu nykyisellään valuvan kuin Kankkulan kaivoon. Silti fakta on, että vuosien välisenä 38 KANNUKSEN JOULU 2013

9 sitä paremmin aluetta vaalit? aikana Suomi on saanut ja saa edelleen noin 1,7 miljardia euroa suoraa kehittämisrahaa ja lisäksi EU-ohjelmiin sitoutuu kansallista julkista rahoitusta noin 2,01 miljardia euroa (www.tem.fi/rakennerahasto-ohjelmat_ ). Miksi sitten emme näe tätä rahaa missään? Miksi meistä tuntuu, ettemme lukuisista hankkeista huolimatta saa niistä tarjolla olevaa hyötyä? Ei toki käy kieltäminen, etteikö osa valuisi maahan puhtaan byrokratian virtana, mutta takuuvarmasti osa näistä rahoista on meitä niin lähellä ettei sitä tajutakaan. Katselkaa ympärillenne; käytännössä kaikki, missä komeilee EU-logo, tähtisikermä, tai esimerkiksi slogan "Vipuvoimaa EU:lta", on osarahoitettu näistä tuista. Lukuisia luontopolkuja, virkistysalueita, kylänraittia virkistäviä messuja ja tapahtumia, kuntaa ja kuntalaisia vireänä pitäviä tempauksia, yritysten suorien toimintaedellytysten kehitystä, liikennejärjestelyitä, parannettuja nettiyhteyksiä, jne jne. Yleisestä uskomuksesta huolimatta nämä kaikki on toteutettu nykymaailmassa hankkeiden toimesta. Ja esimerkiksi Kannuksessa tällä hetkellä EU:n ja valtion tukiosuus kaikissa hankkeissa on ollut keskimääräisesti huikea 74% kustannuksista! Itse toimin kansainvälisessä teollisuudessa vajaat 10 vuotta ennen siirtymistä nykyisin edustamaani hankemaailmaan kuluvan vuoden 2013 alussa ja tunnustan olleeni vähintäänkin skeptinen EU-hankkeita kohtaan vielä pari vuotta sitten. Pääsin kuitenkin edellisessä työssäni seuraamaan parin vuoden ajan hyvin läheltä sitä, miten suuressa suomalaisessa teknologiayrityksessä hyödynnetään julkista rahoitusta ja tosiaan otetaan siitä kaikki hyödyt irti - kuten liiketaloudellisesti toimivan yrityksen kuuluukin tehdä. Miksi emme voisi ottaa tästä toimintamallista oppia myös julkiselle sektorille? Kun EU:sta kuitenkin syydetään rahoitusta mitä erilaisimpiin hullutuksiin, miksi emme käyttäisi sen luomia mahdollisuuksia hyväksemme ja kanavoisi niitä omiin käyttötarkoituksiimme? Tässä vaiheessa realismi nostaa toki ikävästi päätään, sillä valitettavasti EU:n sisällä luodut pelisäännöt kieltävät käyttämästä kehittämisrahaa mm. suoraan kuntien niin sanottuihin lakisääteisiin tehtäviin, joten perussairaanhoito, vanhustenhuolto tai vaikkapa peruskoulutuksen järjestäminen ovat tuen saavuttamattomissa. Ennen kuin tämän faktan ympäriltä kuitenkin turhaudutaan liikaa, voidaan samassa yhteydessä todeta, että kaikkien edellä mainittujen alueiden kehittämiseen ja siihen tähtääviin toimenpiteisiin sen sijaan on rahoitusta tietyin reunaehdoin mahdollista hakea. Kuulostaa hieman monimutkaiselta, ainakin minusta näin suhteellisen uutena hanketoimijana. Kuitenkin ne tahot kotoisessa Suomenmaassamme, jotka tätä rahoituspalettia osaavat pidellä, saavat mielin määrin maalailla omia visioitaan, kehityshankkeitaan ja kehittämiskuvioitaan omien toiminta-alueidensa pensseleillä. Uskoisin, että kaikki ovat yhtä mieltä siitä (asuvatpa sitten Kannuksessa, Kokkolassa, Oulussa tai Helsingissä) että oma kunta ja maantieteellinen lähialue on syytä pitää tulevaisuudessakin elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Kuten todettua, tähän ei valitettavasti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa suurimmalla osalla ole varaa itse. Kuitenkin nykyisen julkisen rahoituksen kautta meille on luotu mahdollisuus kehittää, kehittyä ja pysyä vetovoimaisena. Sen sijaan, että lähtisimme leikkaamaan elintärkeistä kehitystoimista ja kehittämishankkeista, joita emme mitenkään muuten kykenisi rahoittamaan ja joita ilman pitkässä juoksussa jäisimme peränpitäjän osaan, meidän pitäisi ennen kaikkea kiinnittää huomio siihen, minkälaisia asioita haluaisimme kehitettävän! Sen sijaan, että ihmettelisimme mihin kaikki hankerahat valuvat, meidän pitäisi panostaa kehitystoimiemme suunnitteluun ja karsimisen sijaan kursia kokoon mahdollisimman paljon hyviä (!) kehittämiskohteita. Tässä työssä vain mielikuvitus on rajana kunhan pysytään meille asetetuissa raameissa. Sen sijaan, että jäädään tuleen makaamaan, tämänkin talouskurimus-suon yli pitää mennä, että heilahtaa. Sillä kuten sanottua, mikään ei ole niin kamalaa kuunneltavaa ja katsottavaa kuin työhönsä leipääntynyt orkesteri olkoon sillä käsissään sitten musiikin tekoon tahi kunnan ja alueen eteenpäin viemiseen tarkoitetut instrumentit. Jukka Oravainen projektipäällikkö, suurhankekoordinaattori Hanketonttu toivottaa Hyvää Joulua! KANNUKSEN JOULU

10 Kannuksen yrittäjäjuhla Kannus-Gaala Kannuksen yrittäjäjuhla, Kannus-Gaala, pidettiin pyhäinpäivänä Ravintola Jokihelmessä. Kannuksen kaupunki palkitsi Vuoden 2013 yrittäjäpalkinnolla Torpan Ratsutallin. Palkinnon vastaanotti tallin perustaja Hanna Autio. Yrittäjäyhdistyksen luovuttaman MM Risto Mattila -stipendirahaston kiertopalkinnon sai valmentaja Harri Yli-Kotila. Lestijoen lukijoiden valitsemana vuoden asiakaspalveluyrityksenä palkittiin Taavetti ja Tiina. Pronssinen järjestöansiomerkki luovutettiin Esko Keski-Sämpille. Kannuksen yrittäjät lahjoittivat lisäksi tuhannella eurolla uimalippuja Kannuksen neuvolalle lapsiperheille jaettavaksi. Juhlapuheen piti Paavo Latva- Rasku ja musiikkivälipaloja tarjoili Seppo Tastula laulaen Tapio Hirven sellosäestyksen kera. Juhlaillallisen jälkeen juontaja Janne Porkka veti rennon ja hauskan stand-up -esityksen imitointeineen. Loppuillan tanssimusiikista vastasi Soul Operators solistinaan Heidi Kurtti. Tiina Fors Kuvat: Manna Mattila Janne Porkka hauskuutti juhlayleisöä suvereenisti. Juhlapuheen piti toim.johtaja Paavo Latva-Rasku. Lestijoki-lehden lukijat äänestivät Kannuksen Vuoden 2013 asiakaspalveluyritykseksi Taavetin ja Tiinan. Kunniakirjan ja kukat vastaanottivat Terttu Jokela (vasemmalla) ja Hannele Lehvonen. Kannuksen Vuoden 2013 yrittäjäpalkinnolla palkittiin Torpan Ratsutalli. Palkinnon vastaanotti 15 vuotta sitten tallin perustanut Hanna Autio. Pystin kunniakirjan kera luovuttivat Kannuksen kehitysjohtaja Anne Pesola ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Perttula. Juhlassa luovutettiin Suomen Yrittäjien pronssinen järjestöansiomerkki Kannuksen Kuljetus Oy:n toimitusjohtaja Esko Keski-Sämpille. Merkin kiinnitti yrittäjien sihteeri Tiina Fors. 40 KANNUKSEN JOULU 2013

11 Ilohan näitä Kannuksen upeita taimia on pakata ja lähettää! Kysy metsänhoitoyhdistykseltäsi! KANNUKSEN TAIMITARHA PL 47, KANNUS Katri Pelto-Arvo p Veli-Matti Vihanta p Yli tuotetta P , Mattilankatu 2, Kannus Palvelemme: ark , la Rengasammattilaiset palveluksessanne! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013! 2014! KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu

12 Vanhat ValokuVat Kuvat: Tapio Ruusun kokoelmista Valtakadun kuvat v. 1978: Kari Känsälä, v. 2013: Simo Porkola Rautatiesillan vaihto Ensimmäiset veturit punnituksen aikaan. Uusi silta valmistuu ensi vuoden aikana. Asemalla v. 1971, Hilja Heinäaho ja Toivo Ruusu. Muuttuvat maisemat Valtakadun varrella KANNUKSEN JOULU 2013

13 Heinätyöt Pertussa v.1946, Hannes ja Leo Järvinen. 50-luvun näkymä Kannuksesta. Kannuksen keskustaa 50-luvulla. ja KANNUKSEN JOULU

14 Muisteluja Palvelukeskus Kotirannan alkutaipaleelta KOTIRANTA 30 v Kannukseen valmistui oma Vanhainkoti paikkaisen kodin nimeksi talon asukkaat valitsivat yleisökilpailun ehdotusten perusteella Kotirannan. Kotirannan hoitopaikat jakautuivat siten, että 25 paikkaa oli varattu pitkäaikaishoitoon, viisi paikkaa oli lyhytaikaisessa lomapaikkakäytössä. 10 asuntoa vuokrattiin palveluasunnoiksi eläkeläisille, jotka tarvitsivat jo tuetumpaa asumismuotoa kuin aikaisemmin sekä päivähoitopaikkoja, päiväläisiä meillä oli 5 6 henkeä. Päivähoito pyrittiin järjestämään kunkin vanhuksen toivomusten ja omaisten yhteistyön turvin. Ensimmäinen päiväläinen tuli jo klo 5 6 aikoihin aamulla ja viimeiset lähtivät 6 8 maissa illalla. Silloinen Kannuksen sosiaalisihteeri Jaakko Luomahaara oli vakuuttunut, että valmistuvan vanhainkodin toimintaperiaatteeksi soveltuisi yhteisöhoito terapeuttisen viitekehyksen pohjalta. Terapeuttisen yhteisön sovelluksista oli kokemusta lähinnä psykiatrista hoitotyötä kehitettäessä, vanhustyön osalta vain niukasti. Kotirannan hoitoyhteisön keskeisiksi periaatteiksi muodostui asukasdemokratia, vanhuksen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asukkaiden keskinäinen tuki, ryhmätoiminnot, omaissuhteiden kehittäminen ja verkostotyö. Kotirannan toiminnalle oli näin luotu oivallinen alkutilanne. Myös talon arkkitehtoonisessa suunnittelussa oli huomioitu yhteisöhoidon tavoitteet. Arkkitehtitoimisto Niemioja & Uusitalo Helsingistä toteutti hyvin yksilöllisen, kodinomaisen ja 10-hengen pienryhmäkeskeisen talokokonaisuuden. Arkkitehtitoimisto onnistui toteutuksessaan niin hyvin, että useissa Kotirannan jälkeen valmistuneissa hoitolaitoksissa on käytetty samoja suunnitteluideoita. Henkilökunnan koulutukseen Jaakko Luomahaara kiinnitti myös erityistä huomiota. Innostus oli suuri, koska 23 virkaan ja toimeen tuli hakemuksia yli 400 ympäri Suomea. Henkilökunnalle oli laadittu kahden kuukauden pituinen Vanhustyön kurssi. Koulutus toteutettiin silloisen K-P:n Ammatillisen kurssikeskuksen toimesta ja luennoitsijoiksi saatiin alan huippunimiä Suomesta aina Helsingistä ja Rovaniemeltä saakka. Koulutus tapahtui pääasiassa Kannuksessa. Viikko opiskeltiin myös Tampereella Sopimusvuori ry:n hoitotyöhön syvällisesti tutustuen. Näin koko henkilökunta sai kahden kuukauden aikana kokonaisvaltaisesti uusimmat tiedot, taidot ja asenteet Kotirannan toiminnan alkamiseksi. Saimme myös kouluttajaksi entisen kannuslaisen, dosentti Matti Isohannin, joka oli tehnyt perustavaa laatua olevaa tieteellistä ja käytännön läheistä hoitoyhteisön kehittämistä Oulussa. Matti Isohanni on ollut kotirantalaisille tärkeä henkinen tukija ja organisaation kehittäjä. Hänen ja Jaakko Luomahaaran luovista ideoista syntyi niin sanottu Kotirantaprojekti. Se toteutettiin toimintatutkimuksena, jolloin tavoitteena oli sekä toiminnan kehittäminen hoitoyhteisön suuntaan, että muutoksen arviointi. Toiminnan sisältöä ja tuloksellisuutta arvioitiin vertaamalla eri vanhusryhmiä toisiinsa, haastattelemalla vanhuksia ja henkilökuntaa sekä vertaamalla vastauksia ulkopuolisten työntekijöiden ja muiden vanhainkotien työntekijöiden vastauksiin. Omaiset olivat varsin tyytyväisiä tuloksiin, vanhukset kohtalaisen tyytyväisiä. Toimintatutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan viittasivat siihen, että hoitoyhteisön periaattein toimiva vanhainkoti voi saavuttaa melko hyvän tai hyvän toimintatason neljän vuoden kehitystyön jälkeen. Omaisten ja ammatillisten yhteistyökumppaneiden tyytyväisyys voi olla helpompaa saavuttaa kuin vanhusten ja henkilökunnan. Henkilökunta voi ajautua alkukiinnostuksen jälkeen itsekriittiseen epäilyyn, jolloin työnohjauksellinen, hallinnollinen ja koulutuksellinen tuki on erittäin tärkeää. Kannuksesta kehittyi Kotirannan alkuaikoina hoitoyhteisöjen henkilökunnan valtakunnallinen koulutuspaikka, sillä Matti Isohannin ja Jaakko Luomahaaran ajatuksista syntyi Suomen Miljööterapiayhdistys, joka ideoi vuosittain, noin 10 vuoden ajan Miljööterapiaseminaareja Kannukseen. Seminaarit pyrkivät antamaan virikkeitä työkäytäntöjen luovaan kehittämiseen terveyskeskuksissa, vanhustyössä, psykiatrisessa hoitotyössä ja kuntoutuksessa, sekä sosiaalityössä. Kotirannasta pyrittiin näin luomaan sosiaalijohdon, luottamusmiesten ja yhteistyökumppaneiden avulla toimiva ja kehittyvä hoito-organisaatio, kannuslaisten kohtaamispaikka ja luovien ideoitten areena. Risto Soini Kuva v Tapio Ruusun kokoelmista 44 KANNUKSEN JOULU 2013

15 Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Fixpoint Oy Ismo ja Carita Pannula Kim, Mika, Veikko, Jouko, Jarmo, ja Jesse Jesse ja Alpo Rakentamisen vahva osaaja ja luotettava kumppani Somero rakentaa luotettavasti yli 50 vuoden kokemuksella. Yrityksemme toivottaa Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta! Haikolantie 12 A 12, SIEVI Puh , Fax KANNUKSEN JOULU Kannuksen Joulu

16 Annala Mika p Lestikatu 14, KANNUS Hyvää Joulua ja menestyksellistä Maanrakennus Uutta Vuotta 2013 toivottaa Huuki Varatuomari Lasse Oy Lehtinen - Maanrakennustyöt LESTIJOKILAAKSON Raimo Huuki - Sähkö- ja puhelinkaapeleiden LAKI JA auraus NOTARIAATTI OY - Kokonaisurakoinnit Asematie 4, KANNUS p tai Janne Huuki - Jätevesijärjestelmät - Huom! Täyden Myös palvelun maalämpöputkien Hoidamme kaikki auraus oikeudenkäynnit, perunkirjoitukset, LAKIASIAINTOIMISTO: ositukset ja perinnönajot, kiinteistöasiat, valitukset ym. laki- ja notaariasiat. Timo Tuomas Markus Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Painotalo kirjekuoret lomakkeet käyntikortit kutsut esitteet kopiot tulosteet ym. painotuotteet Putaanportintie 3, Pihtipudas, Puh. (014) AUTOKOULU KANNUKSESSA HENKILÖAUTO MOOTTORIPYÖRÄ MOPO Koivukartanon tiloissa maaseutuopistolla Ollikkalankatu 3, Kannus Juhani Pajala P Maanrakennus REIHEN Ay Reijo Henri Rekiläntie 323, Kannus Varaosamyynti KANNUKSEN VARAOSAKESKUS Asematie 9, Kannus KANNUKSEN JOULU 2013 Kannuksen Joulu 2012

17 Sananparsia Kannuksen murtehella Ajetahan ko kärmettä pyssyhyn. Arka mies ei saa komiaa akkaa! Akat huutaa mailmam loppua ja miehet mehtän loppumista ja kumpaakaan ei tuu. Ei ikävä tapa, vaikka se vähä kijuttaaki. Ei hätä oo tämän näkönen, se on punanen ja pyöriä. Ei luulo oo tiejon väärti. Ei olla kerijuulla, vaikka ollahan kulukehella. Ei ryyppy miestä kaaja, jos ei mies ryyppyä. Ei se tanssi mitään oo, mutta se jäähyllä käynti. Ei tarvihte koiraa eikä kissaa; isäntä pyytää hiiret ja emäntä haukkuu vierahat. Kiirettä on ollu,mutta aina on keretty. Harvon on housut lainasa parannehet, jos ei revitä niin ruikutahan. Joka kuusehen kurkottaa, se katajahan kapsahtaa. Jonka leipää syöjähän, sen lauluja lauletahan. Lapsi son niin isänsä näkönen, että aivan pahaa tekee. Kintiälle takapuolelle on lupa lyöjä. Kolomen markan kraatari tekee kuuen markan vahingon. Kyllä määki kirijasta sen verran ymmärrän etten revi. Misä voi sulaa, sielä nahka palaa. Mitä poikamies akalla tekee ko ei oo muutakaan perhettä. Nöyryys ei oo liikaa, sano tyttö ko sonnille niias. Sauna on köyhän apteeki. Semmonen pitiää nenän olla, että saa kinttahalla niistää. Sitä tikulla silimähän, joka vanahoja muistelee. Tulis joulu, että sais yölläki syöjä. Menköhön tämä päivä, huomenna rytkästähän. Sananparret on otettu Veikko Haapalehdon keräämistä kokoelmista. KANNUKSEN JOULU

18 Kannuksen uimahallihanke nytkähti viimein liikkeelle Alla on tehtäväksi saaneen Veikko Haapalehdon osuuspankin kokoustiloissa pitämä alustus (lyhennelmä) uimahallihankkeen toteuttamisesta. Insinööri Olli-Pekka Hartikaisen suunnitteleman Eskolan maauimalan valmistuttua v.1966 hän kävi pyynnöstä tutustumassa uintimahdollisuuksien parantamisesta Kannuksen keskustassa. Hän esitti ensin rakennettavaksi maauimalan kumiasfaltista. Tämä hanke kuitenkin raukesi, sillä kannuslaisilla oli ollut jo kauan toive saada oikea uimahalli Kannukseen. Niinpä tämän jälkeen otettiin tavoitteeeksi uimahallin rakentaminen. Asiaa valmistelemaan valittiin urheilulautakunnan esittämä toimikunta. Suoritettiin myös tutkimus kannuslaisten mielipiteistä hankkeelle. En ole nähnyt tutkimustulosta, mutta lautakunnasta on tehty jonkinlainen esitys, joka sitten on hautautunut kunnanhallituksen pöytälaatikkoon. Uimahallin tarpeellisuudesta on kuulunut monenlaisia mielipiteitä, mutta uskoisin kannattajajoukon lisääntyneen varsin paljon sen jälkeen, kun on ilmennyt maakunnassa olevan muita uimahallihankkeita vireillä. Kannuksen uimahallista monet ovat odottaneet kunnan toimenpiteitä. Toiset taas ovat pelänneet, että kunta lähtee verovaroilla hallia tekemään. Käytäntö uimahalleja rakennettaessa on useimmin ollut sellainen, että joko perustettava säätiö tai osakeyhtiö panee toimeksi huolehtien taloudesta ja tätä kunta sitten avustaa. Kuluneen talven aikana on pieni ryhmä istunut varsin monia iltoja ja pohtinut keinoja kaikenlaisen yritys- ja palvelutoiminnan saamisesta Kannukseen. On tullut mm. ajatus ravintolan tai motellin saamisesta Kannukseen. Täällähän on selvästi puutos sekä kunnon majoitustiloista että ravintolasta. On tullut myös ajatus uimahallin rakentamisesta motellin yhteyteen tai lähelle kuten joissakin kunnissa on tehty. Olemme sitten etsineet motellille yrittäjiä ja olemme sellaisia jo löytäneetkin. Tänä iltana olemme kutsuneet sellaisia kannuslaisia, joilla on kiinnostusta Kannuksen kehittämisestä niin palvelu-, virkistys- kuin yritystoiminnassa, pohtimaan mitä mahdollisuuksia olisi viedä eteenpäin uimahallihanketta, jotta siitä viimeinkin tulisi tosi. Tähänastisissa keskusteluissa on ollut ajatuksena se, että Yrjönmäelle ns. Juustolan tontille tehtäisiin yrittäjän toimesta motelli ja uimahallia varten perustettaisiin yhtymä; joko säätiö tai osakeyhtiö. Uimahallille olisi mahdollisuus saada yli 30 % veikkausvoittovaroja. Kunnalta pyrittäisiin saamaan alkuvaiheessa tukea siten, että se yrittäisi saada em. tontin haltuunsa ja vuokraisi halpaa vuokraa vastaan ko. alueen. Kunta voisi sitten myöhemmin avustuksien muodossa antaa muuta tukea. Uimahallihankkeella on käsitykseni mukaan kiire, sillä veikkausvoittovaroja ensi vuodelle täytyy hakea joulukuussa. Koska uimahalli-motellihanke on näin alkuvaiheessa, olemme kutsuneet vain noin 20 aktiivista henkilöä neuvottelemaan. Jos tänä iltana näemme, että asialla on kantavuutta, ehdottaisin keskustelun pohjaksi joitakin toimenpiteitä, joita mielestäni olisi mitä pikimmin tehtävä: 1. Yrittäjä lähtisi tutkimaan motellipuolta. 2. Tutkittava olisiko ko. tontti saatavissa ja mihin hintaan. ( Esim kunnan tonttitoimikunta.) 3. Tutkittava mitä tehtävä uimahalliasiassa mm. tutustuminen Oulaisten ja Nivalan halleihin. Neuvottelu opetusministeriössä veikkausavustuksista. Kutsuttava sieltä joku käymään. Tutkittava uimahallin hallintomuoto ja kustannuskysymys. 4. Uimahallitutkimusta varten perustettava 4-5 henkilön työryhmä. Se esittäisi tutkimuksensa esim. nyt koolla olevalle joukolle, joka taas päättäisi tulevista toimenpiteistä ja siitä miten saataisiin koko Kannus asialle mukaan. Edellä kerrotusta kokoontumisesta uimahallihanke lähti etenemään. Ko. kokouksesta ei ole käytettävissäni pöytäkirjaa. Sen muistan, että siellä 48 valittiin pieni toimikunta, joka lähti Jussi Salmelan johdolla nopeasti selvittämään em. asioita. Jo oli uusi kokous, jossa mm. käynnistettiin KANNUKSEN JOULU 2013 osakkeiden ennakkomerkintä ja valittiin kerääjät kylille ja alueille. Noin 1,55 miljoonaa markkaa maksanut rakennusmestari Matti

19 Tarvaisen suunnittelema uimahalli oli jo harjannostajaisvaiheessa. Vihkiäisiä juhlittiin 9. päivänä maaliskuuta Ministeri Heimo Linnan ollessa estynyt vihkiäispuheen piti valtion urheilulautakunnan puheenjohtaja himankalaissyntyinen Jukka Uunila, joka monin tavoin oli vaikuttanut mm. luvan ja rahoituksen saamiseen. Erikoiskiitos siitä hänelle! Kannuksen uimahallin saaminen oli monivaiheinen prosessi, josta monilla mukana olleilla olisi paljon kerrottavaa. Historiakirjankin siitä saisi. Veikko Haapalehto Kannuksen uimahallin perustamisesta nykypäivään A jatus uimahallin saamiseksi Kannukseen oli monen mielessä syntynyt jo kauan sitten. Asia lähti konkreettisesti liikkeelle sen jälkeen, kun Eskolaan valmistui maauimala. Kannuksen uimahallihanketta valmisteli työryhmä. Sen keskeisiä jäseniä olivat muiden ohella monissa kunnan kehittämishankkeissa mukana ollut metsäteknikko Jussi Salmela ja keskipohjalaisen uinnin grand old man Jussi Luhala. Työryhmä tuli siihen tulokseen, että osakeyhtiö on ainoa muoto, millä uimahallihankkeessa päästään eteenpäin. Helmikuussa 1971 oli neuvottelukokous ja pidettiin Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiön perustava kokous. Kunta hankki Kitinkankaalta tarkoitusta varten 6,4 hehtaarin suuruisen maa-alueen rakennusta varten. Pääsuunnitelmat teetettiin rakennusmestari Martti Tarvaisella. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Uimahalli- ja urheilutalo Osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen luvulla rakennettiin uimahallin yhteyteen urheilutalo. Siinä yhteydessä Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiö purettiin ja rakennukset sekä toiminta siirrettiin kunnalle. Kunnanvaltuusto myönsi Kannuksen Uimahalli- ja Urheilutalo Osakeyhtiölle äänin 14 7 omavelkaisen takauksen Postipankista saatavalle markan suuruiselle lainalle. Tuohon aikaan lainan myöntämiselle tarvittiin määräenemmistö eli tässä tapauksessa tarvittiin14 ääntä. Kerrotaan, että yksi takauksen antamista puoltava ääni oli hukassa. Lopulta valtuutettu Ellen Orava suostui kannattamaan takauksen myöntämistä. Sanotaan, ettei valtuutettu voi vaikuttaa asioihin. Jos Ellen Orava olisi äänestänyt toisin, olisi uimahalli jäänyt ainakin siinä yhteydessä rakentamatta ja ilmeisesti myös monet muut Kitinkankaalle rakennetut rakennukset. Ilman uimahallia ei Kitinkankaan kehittämisellä ehkä olisi ollut riittävää uskottavuutta. Lainapäätöksestä valitti seitsemän valtuutettua, mutta lääninhallitus hylkäsi valitukset. Lääninhallituksen päätöksessä todettiin, että valtuusto oli voinut tehdä päätökset takauksen myöntämisestä ja hyväksyä aikaisemmin takaamiensa lainojen lainaehtojen muutokset siitä huolimatta, että uimahallin rakentaminen oli aloitettu. Jotkut kuntalaiset vastustivat uimahallin rakentamista. Olin siihen aikaan tiepiirillä töissä ja siellä eräs Vihtoriksi kutsuttu automies kertoi kantavansa jatkossa viinalaskunsa kunnantoimistoon. Vihtori oli huumorimies, joten tuo kannanotto menee huumorin tiliin. Uimahallin valmistumisen jälkeen olin ja olen edelleenkin innokas uimahallin käyttäjä. Asuin noina vuosikymmeninä yleensä muualla kuin Kannuksessa, mutta viikonloppuisin tulin Kannukseen ja ajoitin tuloni siten että ehdin uimaan. Uimahallissa tapasi ihmisiä ja sen KANNUKSEN JOULU

20 pukuhuoneessa kuuli viimeiset uutiset Kannuksesta ja sen ympäristöstä. Uimahalliin muodostui vakio käyttäjäkunta. Aktiivisista kävijöistä voin mainita Alvi Poutun, joka oli jo silloin ikä-ihminen ja himankalaisen Mauri Jussinniemen. Jussi Luhala istui yleensä altaan reunalla ja valmensi kuolemaansa saakka nuoria uimareita. Oma uimataitoni ei ole koskaan ollut erityisen hyvä. Jälkeenpäin harmittaa, ettei aikoinaan tullut kysyttyä lisäoppia Luhalan Jussilta. Jossain vaiheessa joku teki valtuustoaloitteen, että uimahallin isot saunat pitäisi jakaa kahtia. Valtuusto kävi asiasta pitkän keskustelun. Muistini mukaan saunat jaettiin. Samassa valtuuston kokouksessa oli käsiteltävänä myös Kirkonkylän osayleiskaava. Sen vaikutukset olivat merkittäviä, mutta siitä ei syntynyt keskustelua; uimahallin sauna-asioita ilmeisesti pidettiin yleiskaavaa tärkeämpänä. Pitkään käytössä ollut uimahallirakennus oli peruskorjaustarpeessa. Vuonna 1995 ryhdyttiin töihin. Rakennuksen sisätilat korjattiin ja niihin tehtiin tarpeelliset muutostyöt. Rakennusmestari Martti Tarvaisen hyvin suunnitteleman rakennuksen muutos- ja korjaustyöt oli helppo toteuttaa. Selkeä pohjaratkaisu mahdollisti alkuperäisen idean jatkokehittelyn. Näyttäisi siltä, että Tarvaisen ideoita on joiltain osin hyödynnetty vielä nyt valmistuneessa peruskorjauksessa. Vuoden 1995 peruskorjauksen yhteydessä Uimahalliin tehtiin ns. yhteissauna. Se oli sauna joka oli höyryä täynnä ja jossa miehet ja naiset saunoivat yhtä aikaa saunassa. Ongelmana oli, ettei höyryä aina riittänyt näkösuojaksi. Kävin silloin tällöin tuossa nykyaikaisessa saunassa, mutta naisväki lähti silloin yleensä nopeasti pois. Valtuustossa eräs valtuutettu kysyi, jäikö saunasta joku seinä pois? Toinen valtuutettu kysyi häneltä, että tarkoittiko tämä kenties ulkoseinää? Muutama vuosi sitten nimitettiin Katri Sämpi uimahallin toimitusjohtajaksi. Hän toi uusia ideoita ja toimintoja uimahalliin. Hänellä näyttää olevan hyvä näkemys siitä, mitä nykyihmiset haluavat. Hän on oivaltanut, etteivät ihmiset tule paikkakunnalle sen vuoksi, että siellä on hyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Tämän päivän ihmiset haluavat, että on kivaa ja nuoret toivovat kavereita. Kun itse jäin vuosi sitten eläkkeelle Lappajärven kunnanjohtajan virasta, mietin mihin asettuisin viettämään eläkepäiviä. Kuultuani vapaa-aikakeskuksen peruskorjaus- ja laajennushankkeesta, ei asiaa tarvinnut enempää miettiä. Aika kului ja niin kului myös uimahallirakennus. Peruskorjaus tuli jälleen ajankohtaiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuoden huhtikuussa Kannuksen kaupungille miljoonan euron suuruisen valtionavun vapaa-aikakeskuksen peruskorjaukseen ja laajennukseen. Kaupunki aloitti työt välittömästi. Hankkeeseen sisältyi muun ohella uimahallin allasosaston laajennus. Nyt altaita on kaikkiaan kuusi, joista uusia ovat monitoimiallas hierontapisteineen sekä kylmäallas ja 40-metrinen ajanotolla varustettu liukumäki. Uimahallin peruskorjaus on osa koko vapaa-ajankeskuksen peruskunnostusta. Yli vuoden suljettuna ollut uimahalli avattiin kuluvan vuoden syyskuussa. Liikunta- ja vapaa-ajankeskus saa uudistuksessa myös uuden nimen KitinVapari. Kiinteistön liikuntasalien kunnostustyöt saataneen päätökseen vuoden 2013 marrasjoulukuussa, minkä jälkeen kuusi miljoonaa maksanut hanke on valmis. Uimahallia aiotaan pitää muutaman tunnin auki myös sunnuntaisin. Se on melkoinen parannus. Kiitos hankkeesta kuuluu kaupungin ennakkoluulottomille päättäjille. Juhani Vähähyyppä Sirkus Kannuksessa Olin ensimmäisellä luokalla kansakoulussa, koulun kävin sen Kannuksessa. Opettaja Liukkonen puhui meille pojille, että Kannukseen tulee sirkus. Sirkus tuli myöhemmin kesällä. Kannuksessa oli siihen aikaan puujalkakäytävät ja käytävien varrella oli kuvia sirkuksesta. Sirkuksessa mainostettiin karhua, joka ajaa polkupyörällä. Rahamme riittivät karhutelttaan ja siellä oli tosiaan kaksipyöräinen pyörä. Se oli hyvin tukeva. Karhu istui pyöränpäälle ja etukäpälät laitettiin hankasiin ohjaustangossa. Mies työnsi pyörän liikkeelle ja niin se karvaturilas polki pyörää eteenpäin. Tämä oli Kannuksen ensimmäinen sirkus, muihin telttoihin ei ollut rahaa, mutta karhu oli mukava. Sirkus oli 1926 tai Osmo Tokolan muiston merkitsi talteen Veikko Haapalehto v KANNUKSEN JOULU 2013

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

Henkilökohtaiset varajäsenet. Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 26/31.10.2011 446 Kokousaika 31.10.2011 klo 17:00 18:17 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8.3.2015 päivitetty 8.3.2015 klo 23.30 MM 1. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 206 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 204 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 39

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk)

TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016. Harju Ulla-Riitta (sdp) Hirvikoski Ville (kesk) TOHOLAMMIN KUNNAN TOIMIELIMET JA JÄSENET / EDUSTAJAT KUNTAYHTYMIEN YM. TOIMIELIMISSÄ 2013 2016 TOHOLAMMIN KUNNANVALTUUSTO 2013 2016 Harju Ulla-Riitta (sdp) II vpj. Hirvikoski Ville (kesk) Hylkilä Marja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Pm-aikuiset Kitinkangas Kilpailijat

Pm-aikuiset Kitinkangas Kilpailijat Ainali Markku Kokkolan Veikot M 400 m Ainali Markku Kokkolan Veikot M 800 m Anttiroiko Maria Lohtajan Veikot 15.10.1993 N 100 m 31942632 Anttiroiko Maria Lohtajan Veikot 15.10.1993 N Pituus 31942632 Arkkukangas

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 4/13 Aika 10.4.2013 klo 17.30 Paikka Urheilukentän huoltorakennus Osallistujat Niina Kivinen (pj), Marke Paavola (si), Katri Paavola, Ari Kankkonen, Ari Pekkarinen, Pekka Nikula, Heli Sorvisto, Marjo Salminen,

Lisätiedot

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sivistyslautakunta 7/

ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sivistyslautakunta 7/ ORIPÄÄN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro Sivu Sivistyslautakunta 7/2016 63 Kokousaika 5.10.2016 kello 18.00 18.51 Kokouspaikka Oripään koulun atk-luokka Läsnä Kulmanen Matti, puheenjohtaja Isotalo Päivi, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Iin hiihdot 1.3.2014

Iin hiihdot 1.3.2014 1 / 6 2.3.2014 22:53 Iin hiihdot 1.3.2014 T U L O K S E T Liikuntakeskus MOVE Kilpailun sarjat: M08; N08; M10; N10; M12; N12; N14; M16; N18; N16; M14; M70; M45; M55; M65; N35; N45; NYL; N20; M35; M18;

Lisätiedot

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010

9. Syksyn seuraseminaari, HSRC ehdottanut ajankohdaksi 4.-5.9.2010 SSqL:n hallituksen kokous 7. / 2010 pöytäkirja AIKA 17.6.2010 torstai klo 17.30 20.30 PAIKKA Helsinki, SLU, Kunto kabinetti Läsnä Leo Hatjasalo pj. Lars Ekholm (esittelijä) Tomi Niinimäki Juha Sarlund

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 2 varavaltuutettua

KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto. Konneveden kunnantalo, Konnevesisali. 2 varavaltuutettua KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 Sivu 29 (37) Valtuusto KOKOUSAIKA Tiistai 28.4.2015 kello 18.00-18.15 KOKOUSPAIKKA Konneveden kunnantalo, Konnevesisali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET 19 valtuutettua LIITE

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys Tapahtumakalenteri viikko 06 pe 12.02. 19:00 Raamattuluokka 5 lk. Aihe: Syntiinlankeemus ja lupaus. Paikka: Savela Jukka, Tervaluodontie 23 / 6 lk. Aihe: Abraham uhraa Iisakin. Paikka: Heikki Nauha, Veikkolantie

Lisätiedot

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi.

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi. Informaatioverkostojen kilta Athene ry Hallituksen kokous 10/2013, 21.3.2013 klo 11.15 @T-talo Paikalla: Emmi Peltonen, Vesa Laakso, Otso Hannula, Tiitu Lahti, Lotta Ahonen, Pietari Keskinen, Sofia Ahanen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU

IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU 26.8.2010 1(7) IDEAMYLLYYN TULLEIDEN ESITYSTEN / ALOITTEIDEN / ASIOIDEN / KANNANOTTOJEN JATKOVALMISTELU Kunnanvaltuuston päättämä Ideamylly on pyörinyt vinhaa vauhtia. Esityksiä, aloitteita, asioita ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 27.10.2011, kello 18.00 20.00 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Jaakko Ilkan koulu Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen

(x) (x) (x) (x) (x) (x) (x) Mikko Ihanti Anitta Hakkarainen Kalevi Kinnunen Marjatta Koivukoski Ilkka Leppänen Jonna Leppänen Raimo Pekkarinen KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 14/6.6.2011 250 Kokousaika 6.6.2011 klo 17.00 20.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO

LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO LOHTAJAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Perjantai 21.2.2014 klo 19, kahvi klo 18.45 PAIKKA: Pappila, Alaviirteentie 105 LÄSNÄ: Tuomo Jukkola, puheenjohtaja + (läsnä+, poissa-) Seppo

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16

Mannerheimin Lastensuojeluliiton. Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 18.16 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Toijalan yhdistys ry Hallituksen kokous Laaksola 9.12.2014 klo 17.30 PÖYTÄKIRJA nettiversio PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2014 / 2014

PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS: Pöytäkirja on tarkastettu Hämeenkyrössä / 2014 / 2014 1 KOKOUSAIKA Maanantai 26.5.2014 17.00 KOKOUSPAIKKA Isopappila SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET: pj Erkki Malmberg,.khra (x) vpj Heimo Nordfors (x) j Tarja Hätönen (x) j Liisa Kivimäki (x) j Taina Pusa (x) vj

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto sivut 65-72 KOKOUSAIKA. 21.10.2014 klo 18.00 20.25

RAAHEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2014 Kirkkoneuvosto sivut 65-72 KOKOUSAIKA. 21.10.2014 klo 18.00 20.25 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2014 sivut 65-72 KOKOUSAIKA klo 18.00 20.25 KOKOUSPAIKKA LÄSNÄOLIJAT (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) poissaolijat: MUUT LÄSNÄOLIJAT (ja läsnäolon peruste) LAILLISUUS

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: JÄÄLIIKUNTAKESKUS KARSTULA-AREENA OY:N TOTEUTTAMINEN Khall 113 17.05.2010 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 14.12.2009 äänestyksen jälkeen hyväksynyt seuraavan kunnanhallituksen esityksen: Jääliikuntakeskuksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015 Elinympäristövaliokunta AIKA 08.06.2015 klo 16:00-19:10 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-19:10 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-19:10 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Matkustaminen Yleistä

Matkustaminen Yleistä - Olennaiset Voisitko auttaa minua? Avun pyytäminen Puhutko englantia? Tiedustelu henkilöltä puhuuko hän englantia Can you help me, please? Do you speak English? Puhutteko _[kieltä]_? Tiedustelu henkilöltä

Lisätiedot