SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Uudenmaan palvelualueen Helsingin palveluyksikkö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Avohoitopalvelu päihdeongelmaisille Sijaintikunnan yhteystiedot Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Helsinki Palvelujen tuottajan virallinen nimi A-klinikkasäätiö Toimintayksikön nimi Helsingin palveluyksikkö Toimintayksikön postiosoite Hämeentie 153 B, 7. krs Postinumero Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Aluejohtaja Teemu Tiensuu Postiosoite Hämeentie 153 B, 7. krs Postinumero Sähköposti Postitoimipaikka Helsinki Postitoimipaikka Helsinki Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. Päihdehoitojen ja -kuntoutuksen lisäksi A-klinikkasäätiö tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestntä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Helsingin palveluyksikön Arabianrannan ja Kettutien toimipisteiden perustehtävänä on tuottaa korvaushoitopalveluita opioidiriippuvaisille potilaille STM:n asetuksen mukaisesti kuntouttavalla avi21u1 1/13

2 ja haittoja vähentävällä korvaushoito-ohjelmalla. Kettutien toimipisteessä tehdään myös päihderiippuvuuden ajokyvyn arviointeja. Yksikössä toimiva Verkko-Asunnot tuottaa tuettua asumispalvelua korvaushoidossa oleville asiakkaille. Lisäksi yksikössä on koulutukseen, konsultointiin, työnohjaukseen sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaan erikoistunutta toimintaa. Arvot ja toimintaperiaatteet A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat arvot ovat: ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. A-klinikkasäätiön straategisena missiona on vaikuttaa päihdetyön kehittymiseen ja päihdepolitiikkaan siten, että väestön kokemat päihdehaitat ja niihin liittyvät palvelutarpeet vähenevät. A-klinikkasäätiö toteuttaa missiotaan kuntien toimeksiannosta tehtävällä palvelutoiminnalla sekä järjestölähtöisellä asianuntijatyöllään. Päihde- ja riippuvuusongelmaisia ja heidän läheisiään autetaan tuottamalla ammatillisesti laadukasta ja vaikuttavaa päihdeongelmia ehkäisevää työtä, päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta sekä luomalla edellytyksiä kuntoutusta tukevalle vertaistoiminnalle. Helsingin palveluyksikkö muodostuu Arabianrannan ja Kettutien toimipisteen sekä Verkko- Asuntojen toimintakokonaisuudesta ja toimii A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualueen yksikkönä. Helsingin palveluyksikössä toteutetaan A-klinikkasäätiön arvoihin perustuvaa päihdetyötä. Hoidossa sovelletaan kognitiivis-behavioristista lähestymistapaa sekä muita terapeuttisen työn elementtejä. Hoidossa noudatetaan voimasa olevia Käypä Hoito-suosituksia. Hoito ja tuki toteutetaan potilasta/asiakasta osallistavin menetelmin potilas/asiakaslähtöisesti. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Kaarlo Simojoki, ylilääkäri Helena Honkanen, yksikköjohtaja Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Kaarlo Simojoki, puh , ylilääkäri Helena Honkanen, puh , yksikköjohtaja Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Omavalvonnasta vastaa Helsingin palveluyksikön johtoryhmä: yksikköjohtaja, vastaava lääkäri, vastaavat sairaanhoitajat, vastaava sosiaaliterapeutti, asumispalvelukoordinaattori Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonta toteutuu seuraavissa toiminnan rakenteissa: - koko henkilökunnan kehittämispäivillä (2-4 kertaa vuodessa) - ylilääkärin hoitotiimeille tarkoitetuissa konsultaatioissa (2 h kerran kuukaudessa) - henkilökunnan työkokouksissa (1½ h kerran viikossa) - potilas/asiakastyöhön liittyvillä raporteilla (30-45 min. päivittäin). Opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttämiseen käytössä perehdytysohjelma sekä mentorointitoiminta. avi21u1 2/13

3 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) - Vähintään kerran vuodessa suoritetaan asiakaskysely. - Erityisryhmille suunnatun toiminnan suunnittelu- ja kehittämiskokoukset, joissa asiakkaita mukana, esim. naisten korvaushoito, haittoja vähentävä korvaushoito, tukiasuntotoiminta. - Asiakaskokoukset, joissa asiakkailla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan käytäntöihin. - Toimipisteissä palautelaatikot. - Opioidiriippuvaisten korvaushoidossa olevilla 1-4 kertaa vuodessa hoitosuunnitelmakokous, johon voi asiakkaan lisäksi osallistua myös omaiset. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Asiakaspalautteet läpikäydään työryhmien ja tiimien kokouksissa. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Asiakaspalaute on yksi työkalu toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä. Sen avulla pyritään hahmottamaan asiakkaan näkökulmasta toimivat ja ei-toimivat asiat, jotka huomioidaan toiminnan laadun kehittämisessä. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi -Asiakaskyselyjen sijoittaminen vuosikelloon (toukokuu) - Kyselyjen sisällön kehittäminen standardoituun muotoon vertailukelpoisuuden parantamiseksi. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti A-klinikkasäätiön johtoryhmä seuraa vuosittaisissa johdon katselmuksissa riskienhallintatyötä, jota alueilla toteutetaan. Riskien arviointi on yhdistetty haitta- ja vaaratekijöiden arviointiin. Tieto- ja liikeriskit arvioidaan myös vuosittain. Kehittämiskohteet huomioidaan työsuojelun ja prosessien kehittämisohjelmissa. Riskienarviointi on koottu yhdeksi arvioinniksi, joka sisältää: henkilö-, asiakas-omaisuus-, tieto-, ympäristö- ja liikeriskien sekä työsuojelun haitta- ja vaaratekijöiden arvioinnin. Riskiarvioiden osalta kirjataan, miten niitä pyritään hallitsemaan. Todetuille kehittämiskohteille nimetään vastuuhenkilö ja toteuttamisaikataulu.nimetty vastuuhenkilö huolehtii siitä, että kehittämistehtävät kirjataan toimintasuunnitelmiin (työsuojelu-, pelastus-, turvallisuus, tiedonhallinta- ja infektioiden hallintasuunnitelmaan jne.) Riskiarvioinnista vastaa alueiden johtoryhmät. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään A-klinikkasäätiö on ottanut käyttöönsä HAIPRO-ohjelman, jossa potilasturvalisuuteen ja työturvallisuuteen liittyvät läheltäpiti-tilanteet ja havaitut epäkohdat ilmoitetaan. Säätiön keskustoimisto ja kaikki palvelualueet ovat järjestäneet alueellisen käsittelijäverkoston, jonka tehtävänä on selvittää kaikki ilmoitetut tapahtumat ja ryhtyä välittömästi tarvittaviin toimenpiteisiin. Vastuu toiminnasta on palvelualuejohtajilla ja alueellisesti nimitetyillä yhdyshenkilöillä. Yhtenäisen kirjaamisen ja rakenteellisen toiminnan selkiyttämiseksi työturvallisuusosiosta on tehty YAMK-tasoinen opinnäytetyö (seuranta 2013 ja raportointi 2014). Ohjelman käyttöä ohjaa, valvoo ja seuraa vuosittain A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta ja työsuojelupäällikkö. avi21u1 3/13

4 Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Kts. kuvaus edellä. Vastuu menettelyistä on palvelualuejohtajilla ja alueellisesti nimetyillä yhdyshenkilöillä. Toimintaa ohjaa, valvoo ja seuraa vuosittain A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta ja työsuojelupäällikkö. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Viitataan edelliseen kohtaan. Vastuu toimenpiteistä on palvelualuejohtajilla ja alueellisesti nimetyillä yhdyshenkilöillä. Toimintaa ohjaa, valvoo ja seuraa vuosittain A-klinikkasäätiön valtakunnallinen työsuojelutoimikunta ja työsuojelupäällikkö. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Helsingin palveluyksikön henkilöstö (osa työskentelee molemmissa toimipisteissä): - 4 lääkäriä: ylilääkäri, vastaava lääkäri, kaksi osa-aikaista lääkäriä - 8 sairaanhoitajaa: 4 psykiatrista sairaanhoitajaa, 4 muiden erikoisalojen sairaanhoitajaa - 3½ lähihoitajaa/mielenterveyshoitajaa - 3 sosiaalityöntekijää - 1 asumispalvelukoordinaattori - 1 yksikköjohtaja - avustava henkilökunta: 1½ poliklinikkasihteeriä, 1 vastaanottoapulainen Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Rekrytointi tehdään tarpeen mukaan. Kelpoisuus varmistetaan julkiterhikistä sekä opinto- ja työhistoriadokumenteista. Pyydetään myös kirjallinen lupa olla yhteydessä nykyiseen työnantajaan/suosittelijaan. Vaihtoehtoiset rekrytointimenetelmät: A-klinikkasäätiön sisäisellä menetelmällä, työpaikkailmoituksella (mol.fi). Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Henkilöstöllä on jatkuvaa perehdyttämistä. Uusien työntekijöiden perehdyttämiseen on käytössä perehdytysohjelma sekä mentorointitoiminta (nimetty henkilökohtainen perehdyttäjä). Työkäytäntöihin on kirjalliset ohjeet. Yksikössä on laadittu STM:n oppaan mukaisesti turvallisen lääkehoidon suunnitelma, joka on samalla työvälinen lääkehoidon toteuttamisessa. Potilastiedot kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään "Hoitorekisteri", lähtien Mediatriin. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen toteutuu kaikille työntekijöille järjestettävällä kognitiivinen psykoterapia päihdehoidossa-koulutuksella, mihin sisältyy myös päihdetyön ammattitutkinto, opioidikorvaushoidon koulutuksella sekä yksilöllisesti myönnetyillä muilla ammatillisilla täydennyskoulutuksilla. Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen. A-klinikkasäätiö kartoitti työhyvinvointikyselyllä keväällä 2013 henkilöstön kokemukset ja kehittämistarpeet. Työterveyshuolto on valtakunnallisesti yhtenäistetty, työsuojelutoimintaa kehitetään systemaattisesti. Joka vuosi keskeisimmät tiedot kootaan valtakunnallisesti säätiön henkilöstöraporttiin, josta eri muuttujissa tapahtuvaa kehitystä voidaan seurata. Säätiön johtajat osallistuvat kattavasti 2012 alkaneeseen ja keväällä 2014 päättyvään JET-koulutukseen, jonka tuloksena johtaminen on koko säätiön ja alueiden johtoryhmätyöskentelyssä vahvasti esillä. Täydennyskoulutussuunnittelu, osaamiskartoitukset ja henkilöstön kehittymisen seuranta dokumentoidaan SHQS-laatujärjestelmän mukaisesti. Sairauspoissaolojen seurannasta on laadittu säätiötasoinen ohjeistus ja varhaisen välittämisen avi21u1 4/13

5 mallia noudatetaan puheeksi otto-tilanteissa. Kehityskeskustelut käydään vuosittain työntekijöiden kanssa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma A-klinikkasäätiöllä on laadittu yhteinen henkilöstöstrategia. Se laaditaan viisivuotiskaudeksi kerrallaan (voimassa oleva tehty vuosille ) ja sen toteutumista arvioidaan vuosittaisilla kyselyillä, jotka kohdistetaan koko henkilöstölle. Työhyvinvointiosion koordinoinnista ja päivittämisestä vastaavat työsuojelutoimikunta, säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta sekä A-klinikkasäätiön henkilöstöosasto. Henkilöstöhallinnon toteutumisesta ja koordinoinnista vastaavat alueelliset johtoryhmät ja säätiön henkilöstöosasto. Osaamisen vahvistamisen koordinoinnista vastaa A-klinikkasäätiön koulutussuunnittelutyöryhmä yhdessä alueellisen koulutusverkoston ja säätiön henkilöstöosaston kanssa. Henkilöstöasioiden kehittämistä valvoo ja siitä vastaa A-klinikkasäätiön johtoryhmä- 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Toimipisteissä asiakkailla ei ole henkilökohtaisessa käytössä olevia tiloja. Verkko-Asunnot hallinnoi 29 tukiasuntoa, joissa asiakkaat asuvat normaalissa vuokrasuhteessa. Asunnot ovat kooltaan m2. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Molemmat toimipisteet ovat avohoitoyksiköitä, jossa asiakkaat asioivat polikliinisesti. Kaikissa tiloissa on esteetön kulkumahdollisuus esim. pyörätuolilla. Sekä Arabianrannan että Kettutien toimipisteissä on seuraavat asiakkaiden yhteiskäytössä olevat tilat: odotusaulat, WC-tilat, hoitohuoneet (esim. lääkkeenjakoa ja hoitotoimenpiteitä varten), ryhmä- ja neuvotteluhuoneet. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Molemmissa toimipisteissä on useita riittävän kokoisia ryhmä- ja yhteisötoimintaa mahdollistavia huoneita. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Arabianrannan toimipisteessä siivouksesta ja jätehuollosta huolehtii Tähti-Siivous Oy. Kettutien toimipisteessä siivouksesta ja jätehuollosta huolehtii Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kiinteistöjen omistajat huolehtivat sisäilman laadunvarmennuksesta. Työterveyshuollon edustajat tarkistavat toimitilat määräajoin. avi21u1 5/13

6 Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Yksikössä on rajoitetusti lääkäreiden ja sairaanhoitajien työvälineitä: alkometrejä, verenpainemittareita, EKG-laite, verensokerimittareita, oto- ja oftalmoskooppeja, metadonin annosjakelupumppuja sekä kertakäyttövälineitä esim. virtsan päihdepikaseulontaa ja pienkirurgisia toimenpiteitä varten. Vastuuhenkilön yhteystiedot Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja on ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Erityiselle kehittämissuunnitelmalle ei ole tarvetta. Käytössä olevia tarvikkeita huolletaan suositusten mukaisesti. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Aluejohtaja Teemu Tiensuu, p Yksikköjohtaja Helena Honkanen, p Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Toimitilat ja vuokra-asunnot on tarkastettu toimintaa ja asumista varten sopiviksi. Toimitilojen omistajat huolehtivat kiinteistöissä palosuojauksesta. Hoitosopimus ja järjestyssäännöt parantavat asiakkaiden sekä fyysistä että henkistä tuvallisuutta. Korvaushoitolääkkeet säilytetään murto- ja paloturvallisissa kassakaapeissa. Muut lääkkeet säilytetään lukituissa kaapeissa. Lääkesäilytykseen on varattu erillinen lukittava huone toimitiloista. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Molemmissa toimipisteissä on valvontakamera ulko-oven ulkopuolella. Kamerat eivät ole tallentavia. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Yksikön asiakkailla ei ole käytössään turvalaitteita. avi21u1 6/13

7 Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Toimitiloja ja toimintaa koskevia turvallisuusjärjestelmiä (palo- ja pelastussuunnitelmia ym.) päivitetään 1-2 vuoden välein. Henkilökunnan ensiapukoulutus uusitaan 1-2 vuoden välein. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Palveluiden tarpeen arvioinnin suorittavat asiakkaan kotikunnan päihdepalveluista vastaavat viranomaiset, minkä perusteella asiakkaalle tehdään palvelun ostopäätös. Asiakas saa hallintopäätöksen asiasta itselleen. Helsingin palveluyksikössä laaditaan hoitosuunnitelma yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hoitosuunnitelma päivitetään säännöllisin väliajoin. Hoitotyön yhtenä kulmakivenä on asiakaslähtöisyys, mikä toteutuu asiakkaan osallistumisella omaa hoitoaan koskeviin suunnitelmiin. päätöksiin ja hoidon toteutukseen. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Uusi asiakas tutustuu hoitoyksikköön ennen varsinaisen hoidon/tuetun asumisen aloitusta ns. siirtoneuvottelussa. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Erityyppisiin palveluihin tulevat uudet asiakkaat saavat etukäteen suullista ja kirjallista informaatiota palvelun rakenteesta, sisällöstä, vaiheista ja mahdollisista kustannuksista. Palvelun kustannukset ovat yleensä asiakkaille maksuttomia, yksittäisiä itsemaksavia asiakkaita lukuunottamatta. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ja Vantaan kaupunki maksavat Verkko-Asuntojen asiakkaiden palvelumaksut. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Hoito perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä pyritään toteuttamaan yhteisymmärryksessä ja hyvässä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Ryhmätilanteita lukuunottamatta hoito on yksilöhoitoa, eli asiakas tapaa työntekijät kahdenkesken. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista - Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Vapaaehtoisuuteen perustuvassa avohoidossa/tuetussa asumisessa ei ole tarvetta käyttää erityisiä rajoitteita tai pakotteita. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet - avi21u1 7/13

8 Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Tapahtunut tilanne läpikäydään kaikkien osapuolten kanssa. Asiakkaalle annetaan tietoa oikeuksistaan ja neuvotaan saamaan yhteys potilasasiamieheen, kun hän on tyytymätön saamaansa hoitoon/kohteluun tai hän haluaa antaa palautetta saamastaan hoidosta/kohtelusta. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Pääsääntöisesti hoidon päättymisestä ja/tai siirtymisestä muualle tiedetään hyvissä ajoin, jolloin asiaa voidaan valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti yhteistyössä tarvittavien tahijen kanssa. Lyhyessä ajassa tapahtuva asiakassuhteen päättyminen on poikkeustapaus, mutta siinäkin tapauksessa asiakkaalle pyritään järjestämään tarvittava hoitopaikka muualta. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Vastuuhenkilöt omassa yksikössä: - aluejohtaja Teemu Tiensuu - ylilääkäri Kaarlo Simojoki Muistutus osoitetaan: - Aila Ronkanen tai Kari Salovaara, Kirjaamo, Helsingin kaupunki Vastuuhenkilöt Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa (puitesopimukset): - Mikko Tamminen, PL 7333, Helsingin kaupunki - Aila Ronkanen, PL 7333, Helsingin kaupunki Vastuuhenkilö Espoon sosiaali- ja terveystoimessa: palvelupäällikkö Kati Gustafsson, PL 2314, Espoon kaupunki Vastuuhenkilö Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa: päihdepalvelujen palvelupäällikkö Hilkka Vihavainen, Kielotie 7 A, Vantaa Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Helsinki: Marja-Terttu Soppela tai Suvi Lepoluoto, 2. linja 4 A, Helsinki, p Espoo: Unto Ahvensalmi, Espoon sosiaali- ja terveystoimi, PL 213, Espoon kaupunki, p Vantaa: Miikkael Liukkonen, Sosiaali- ja terveysvirasto, Lehdokkitie 2 B 3. krs, Vantaa, p Kauniainen: Eija Bärlund-Toivonen, Rajakyläntie 28 C, Vantaa, p Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Muistutus osoitetaan toimintayksikön esimiehelle, joka kerää vastausta varten tarvittavat tiedot. Palvelualueen ylilääkäri taimaluejohtaja antaa vastauksen viimeistään kuukaudenkuluttua siitä,kun muistutus on vastaanotettu. Vastauksessa ilmoitetaan, mihin potilas voi valittaa, jollei ole saamaansa vastaukseen tyytyväinen. Muistutusten käsittelyssä noudatetaan Valviran 2012 antamia ohjeita. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Kts. yst. kohta 9/1. Asiakkaiden hoidon ja palvelun suunnittelun ja toteutumisen seuranta tapahtuu kuntakohtaisesti erikseen sovitulla tavalla. Esimerkkejä yhteistyön eri muodoista: - opioidikorvaushoidossa oleville asiakkaille määräajoin järjestettävät hoitosunnitelmakokoukset, joihin tarvittaessa voi osallistua myös kunnan/palvelun tilaajan edustaja - yhteiset hoitopalveluiden seurantakokoukset ja hoidon kehittämisseminaarit - hoitosuunnitelmien, palautteiden/epikriisien, kuukausitilastojen yms. dokumenttien lähettäminen kuntataholle (tarvittaessa asiakkaan luvalla) - keskinäiset konsultaatiotapahtumat avi21u1 8/13

9 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta - Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Asiakkaidenhoito on kokonaisvaltaista, mihin lääketieteellisen hoidon lisäksi kuuluu psykososiaalinen kuntoutus: tuettuasuminen, keskustelutuki (erilaisin terapeuttisin menetelmin), ohjaus ja neuvonta sosiaalisissa kysymyksissä, terveysneuvonta, palveluohjaus, muu tuki ja neuvonta, joka edistää asiakkaan arjessa pärjäämistä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutusta. Hoitoa ja kuntoutusta toteuttaa moniammatillinen tiimi. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Yksikössä ei valmisteta aterioita. Tuetun asumisen piirissä olevat asiakkaat huolehtivat aterioistaan itsenäisesti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot - Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) - THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen MM. lääkäreiden vastaanottohuoneissa ja hoitotoimenpidehuoneissa on vesipisteet ja käsienpesutarvikkeet. Näytteenottoa ja pienkirurgisia toimenpiteitä varten on suojakäsineet (myös steriilit) sekä steriilit neulat, veitset ja muut kertakäyttövälineet, jotka käytönjälkeen säilytetään asianmukaisesti niille tarkoitetussa jäteastiassa. Yksikössä ei rokoteta asiakkaita, mutta heitä neuvotaan tarvittaessa rokotusten hankinnassa. Epidemiatilanteissa toimitaan yleisten suositusten mukaisesti. avi21u1 9/13

10 Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä kehitetään säännöllisesti järjestettävillä suunnittelu- ja kehittämispäivillä, joihin osallistuu koko henkilökunta. Myös palvelujen tilaajien kanssa asiakastyötä kehitetään yhteisissä koulutuksissa, seminaareilla ja muissa tapaamisissa. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Yksikön päihdehoitopalveluihin kuuluvat lääketieteellinen tutkimus ja hoito. Päävastuualueena on opioidiriippuvaisten korvaushoito, missä lääketieteellinen hoitoon hoidon kulmakiviä. Yksikön lääkärit tutkivat potilaita/asiakkaita, tekevät taudinmääritykset/diagnoosit ja lääketieteelliset hoitolinjaukset. Kaikki lääkehoitoa taimuuta lääketieteellistä hoitoa saavat potilaat käyvät seurannassa lääkärinvastaanotolla tarpeenmukaisella frekvenssillä. Yksikön sairaanhoitajat toteuttavat lääkehoidon lääkärin ohjeiden mukaisesti sekä seuraavat potilaiden tereveydentilaa tapaamalla heitä säännöllisesti. Sekä lääkäreiden että sairaanhoitajien tehtäviin kuuluu keskeisenä asiana trveysneuvonta. Yksikössä tehdään virtsan pikapäihdeseuloja. Muita laboratoriopalveluja varten potilaat ohjataan muualle. Yksikössä on EKG-laite. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Toimintayksikössä on kolme vakinaisessa työsuhteessa olevaa lääkäriä (vastaava lääkäri ja kaksi osa-aikaista lääkäriä). Valmius vastata potilaiden lääketieteelliseen hoidontarpeen arviointiin ja toteutukseen on hyvä. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Potilas tapaa pääsääntöisesti ensin sairaanhoitajan tai muun työntekijän, jollaon mahdollisuus konsultoida yksikön lääkäriä tai ohjata potilas hänen vastaanotolleen välittömästi. Lääkäri kirjoittaa tarvittaessa lähetteen sairaalaan. Mahdollisesti henkeä uhkaavissa tilanteissa jokaisella työntekijällä on valmius (ja velvollisuus) aloittaa ensiavunantaminen ja soittaa ambulanssi paikalle. Yksikön ensiapuvälineet pidetään ajan tasalla. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Yksikössä tehdään yhteistyötä psykiatrian erikoissairaanhoidon jaerityisesti HUS Päihdepsykiatrian klinikan kanssa. Muun erikoissairaanhoidon suhteen käytetään pääkaupunkiseudun hoitoverkostoa tavalliseen tapaan. avi21u1 10/13

11 Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Yksikössä on laadittu STM:n oppaan mukaisesti turvallisen lääkehoidon suunnitelma, joka samalla on työväline lääkehoidon toteuttamisessa (LIITE). Lääkehoitosuunnitelma päivitetään 1-2 vuoden välein. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Ylilääkäri Kaarlo Simojoki, p Vastaava lääkäri Reija Potilasasiamiehen yhteystiedot Päivi Martikainen, p Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen sisältöä ja laatua kehitetään jatkuvana prosessina eri foorumeissa, esim. palvelualueen ja yksikön johtoryhmissä, pienemmissä työryhmissä,koko henkilökunnan kehittämispäivillä, yhteistyössä palvelujen ostajien kanssa ym. Kehittämissuunnitelman tärkeänäosa-alueena on myös henkilökunnan täydennyskoulutus. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Potilastiedot kirjataan omaan sähköiseen tietojärjestelmään. Kirjaamiskäytännöissä noudatetaan hoitorekisteriohjelmasta laadittua ohjeistusta ("Ohjeistus asiakas- ja potilastyön kirjaamisesta hoitorekisteriohjelmaan"). Ohjelmaa koskevat oppaat ja ohjeet ovat työntekijöiden luettavissa ja ladattavissa säätiön intranetissä. Ohjelman käyttöä voidaan valvoa lokikirjausten perusteella. Lokitiedot kirjautuvat sekä potilas- että työntekijäperusteisesti. Salassapitosäädökset on huomioitu siten, että säätiössä työskentelevät eivät saa ilmaista tiedossaan olevia salassapidettäviä asioita. Salassapitositoumukset tehdään kaikille työntekijöille, myös opiskelijoille ja harjoittelijoille. Työsuhteessa olevat allekirjoittavat sitoumukset osana työsopimustaan. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Raimo Viiansuo, EMBA, KTM, Maistraatinportti 2, Helsinki,p Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Säätiön henkilöstö perehdytetään työsuhteen alussa tietoturva- ja tietosuoja-asioihin sekä asianmukaiseen asiakirjahallintoon. Työsuhteen aikana järjestetään tarpeen mukaisia täydennyskoulutuksia. Henkilökunnalle jaetaan opas "Tietoturvan minimikäytännöt A- klinikkasäätiössä". Työntekijät kuittaavat allekirjoituksellaan lukeneensa kyseisen oppaan. avi21u1 11/13

12 Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Säätiöllä laaditaan asianmukainen rekisteriseloste, jota päivitetään tietojen muuttuessa. Paperidokumentaationa säilytettävät asiakirjat arkistoidaan lukollisiin murto- ja palosuojattuihin arkistointikaappeihin. Arkistojen ajantasaisuudesta ja asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä huolehtivat säätiön työntekijät saavat vuosittain ajantasaista tietoa arkistointiin liittyvistä asioista mm. valtakunnallisilla koulutuspäivillä sekä alue- että paikallistasolla. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asiakkaalta pyydetään kirjallinen suostumus tietojen lähettämiseen. Asiakas allekirjoittaa lomakkeen, josta ilmenee, mitätietoja lupa koskee sekä minne asiakastiedot talletetaan. Tiedot lähetetään joko postitse tai faksilla tai lukusuojatulla muistitikulla. Tiedot lähetetään vasta kun on varmistettu tietojen vastaanottajan henkilöllisyydestä ja tiedonsaantioikeudesta. Jos asiakkaan asioiden hoitamisessa on mukana laaja viranomaisverkosto, pyritään lähtökohtaisesti järjestämään verkostopalavereita, joihin myös asiakas itse osallistuu. Lähetetyistä ja vastaanotetuista asiakirjoista tehdään merkintä (mitä/milloin/kenelle/kuka) sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Säätiön asiakastietojärjestelmiä kehitetään vastaamaan kansallisten rekistereden vaatimuksia. Tietojärjestelmien ajantasaisuus ja virheetön toiminta myös asiakastietojen käsittelyn suhteen varmennetaan versiopäivityksistä huolehtialla. Päivitykset tehdään keskitetysti ja uusista sekä muuttuneista ominaisuuksista ilmoitetaan ohjelman avauslomakkeella. Paikalliset atk-tukihenkilöt hoitavat lähiohjauksen ja opetuksen. Säätiön asiakirjahallintoa kehitetään tavoitteenaan mahdollisimman täydellinen sähköinenarkistointi. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Alihankkijoita eimole käytetty. Luettelo alihankkijoita Kehittämissuunnitelma 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI avi21u1 12/13

13 Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvonnan toteutumista seurataan johtoryhmätyöskentelyssä ja soveltuvin osin henkilökunnan työkokouksissa. Tavoitteena on tehdä omavalvonnasta toimivaa myös käytännössä. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Suunnitelmana on päivittää omavalvontasuunnitelma vuosittain. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. Paikka ja päiväys Helsinki Allekirjoitus (Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja) Nimenselvennys Helena Honkanen avi21u1 13/13