Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten diabetes Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Tyypin 1 diabetes luokitellaan autoimmuunisairaudeksi, koska se on seurausta haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta oman immuunijärjestelmän välityksellä. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että sopivasti ajoittunut enterovirusinfektio saattaa käynnistää diabetekseen johtavan prosessin, jota toinen ulkoinen, todennäköisesti ravintoperäinen tekijä ajaa eteenpäin, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet. Teoriassa tyypin 1 diabeteksen puhkeamista voidaan estää primaari- tai sekundaariehkäisyllä. Primaariehkäisyn piiriin kuuluvat sellaiset toimenpiteet, joilla estetään tautiprosessin käynnistyminen perinnöllisesti alttiilla henkilöllä. Sekundaariehkäisyssä taas pyritään jo käynnistyneen tautiprosessin pysähdyttämiseen. Ensimmäiset laajat tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisyyn tähdänneet tutkimukset eivät ole tuoneet kliiniseen käyttöön soveltuvia hoitokeinoja, mutta taudin ehkäisyä tavoitteleva tutkimustyö jatkuu vilkkaana. Tyypin 1 diabetes on seurausta haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta oman immuunijärjestelmän välityksellä (Atkinson ja Eisenbarth 2001, Knip 2002). Nykykäsityksen mukaan autoreaktiiviset T-lymfosyytit hyökkäävät beetasoluja vastaan ja tuhoavat ne vähitellen. Kliinisen diabeteksen puhkeaminen edustaa tautiprosessin loppupäätä, koska vain % insuliinia tuottavista soluista on jäljellä diagnoosin aikaan. Tyypin 1 diabetesta pidetään elinspesifisenä autoimmuunisairautena, joka johtuu beetasolujen selektiivisestä tuhoutumisesta. Määritelmän mukaan autoimmuunisairaus on tauti, jossa yksilön immuunijärjestelmä tunnistaa virheellisesti oman kudoksen vieraaksi ja käynnistää siihen kohdistuvan immuunivasteen. Rose ja Bona (1993) ovat ehdottaneet autoimmuunisairauksien kriteerien luokittelua kolmeen tasoon. Suora näyttö perustuu siihen, että tyypillinen kudostuho on siirrettävissä ihmisestä toiseen tai ihmisestä eläimeen. Tällainen näytön taso on saavutettu vain vasta-ainevälitteisissä sairauksissa. Epäsuora näyttö vaatii, että ihmisen sairautta muistuttava tila voidaan saada aikaan koe-eläimessä. Tätä nykyä on käytettävissä kaksi spontaanin autoimmuunidiabeteksen koe-eläinmallia: BBrotta (BioBreeding) ja NOD-hiiri (non-obese diabetic) (Wong ja Janeway 1999). Nämä mallit muistuttavat tyypin 1 diabetesta, mutta erojakin on, kuten BB-rottien lymfopenia ja diabeteksen selvästi suurempi ilmaantuvuus NODnaarailla. Tyypin 1 diabetes on yleensä yleisempi pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla, etenkin murrosiän jälkeen sairastuneiden joukossa (Gale ja Gillespie 2001). Kolmas näytön taso perustuu viitteellisiin havaintoihin, jotka koskevat esimerkiksi sairauden kasautumista sa- Duodecim ;120: M. Knip

2 maan perheeseen, potilaan muita autoimmuunisairauksia, kohdekudosta infiltroivien T-lymfosyyttien osoittamista, tilan kytkeytymistä tiettyihin HLA-geeneihin, autovasta-aineiden esiintymistä tai oireiden lievittymistä immunosuppressiivisilla lääkkeillä. Tyypin 1 diabeteksesta löytyvät kaikki viimeksi mainitut piirteet. Miten tyypin 1 diabetes syntyy? Frekvenssi, % Ikä, kuukausia Kuva 1. Diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantuminen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana lapsella, joilla on tyypin 1 diabetekselle altistava HLA-genotyyppi. Yhtenäinen viiva tarkoittaa positiivisuutta vähintään yhden autovasta-aineen osalta neljästä tutkitusta ja katkoviiva positiivisuutta vähintään kahdelle. Jotta tyypin 1 diabetes kehittyisi, tarvitaan perinnöllinen tautialttius, johon voimakkaimmin vaikuttavat geenit ovat ns. kudosantigeeneja koodittavat, kromosomissa 6 sijaitsevat HLAgeenit (ks. Ilonen, tässä numerossa). Noin 20 % suomalaisesta väestöstä kuten muistakin valkoihoisista populaatioista kantaa HLA-geenien välittämää perinnöllistä diabetesalttiutta, ja kuitenkin enintään vain 1 2 % väestöstä sairastuu tyypin 1 diabetekseen (Knip 2003). Ulkoisilla tekijöillä on siis ratkaiseva vaikutus siihen, sairastuuko perinnöllisesti altis yksilö vai ei. Lisäksi voidaan ajatella, että diabeteksen yleisyys saattaa vielä moninkertaistua taudin syntyä suosivissa ulkoisissa olosuhteissa. Nykykäsityksen mukaan ulkoinen tekijä käynnistää tautiprosessin, joka etenee kuukausia ja vuosia antamatta oireita, ennen kuin % beetasoluista on jo tuhoutunut. Tautiprosessin merkkinä verenkierrosta löytyy ns. autovasta-aineita, jotka kohdistuvat beetasolujen omia proteiineja, kuten insuliinia, glutamaattidekarboksylaasia (GAD) ja proteiinityrosiinifosfataasiperheeseen kuuluvaa IA-2 saarekeantigeenia (islet antigen 2) vastaan. Autovasta-aineilla ei ajatella olevan mitään aktiivista osaa beetasolujen vaurioitumisessa, vaan niiden katsotaan heijastavan menossa olevaa prosessia. Itse asiassa autovasta-aineet ovat ensimmäiset havaittavissa olevat merkit käynnistyneestä tautiprosessista. Ensimmäiset autovasta-aineet ilmaantuvat jo imeväisiässä (kuva 1) (Ziegler ym. 1999, Kimpimäki ym. 2001), ja niiden ilmaantumistaajuus pysyy melko vakiona ainakin viiden vuoden ikään saakka. Oireeton prekliininen vaihe kestää lapsilla ja nuorilla keskimäärin noin kolme vuotta (Knip 2002), mutta yksilöllinen vaihtelu on laaja. Lyhin seuraamamme prekliininen vaihe kesti vain kaksi kuukautta lapsella, jonka diabetes puhkesi 14 kuukauden iässä, ja pisin 16 vuotta pojalla, jolla todettiin autovasta-aineita kolmen vuoden iässä ja diabeteksen kliiniset oireet ilmaantuivat vasta 19 vuoden iässä. Tyypin 1 diabetes puhkeaa useammin syksyllä ja talvella ja harvemmin keväällä ja kesällä. Olemme äskettäin osoittaneet, että ensimmäisten autovasta-aineiden ilmaantumisessa on myös selvä vuodenaikavaihtelu siten, että selkeitä ilmaantumishuippuja esiintyy syksyisin ja talvisin (Kimpimäki ym. 2001). Tämä ilmiö sopii parhaiten infektion aiheuttamaksi. Olemme lisäksi havainneet ajallisen yhteyden autovasta-aineiden ilmaantumisen ja enterovirusinfektioiden välillä diabetekselle perinnöllisesti alttiilla pikkulapsilla (Lönnrot ym. 2000). Tämä viestii siitä, että sopivasti ajoittunut, diabetogeeninen enterovirusinfektio saattaa käynnistää diabeteksen puhkeamiseen johtavan prosessin. Tutkimuksen ajankohtainen haaste on diabetogeenisten enterovirusten löytäminen yli 60 eri serotyypin joukosta. Vaikka toistuvat enterovirusinfektiot saattavat edistää tautiprosessia, useat tutkimuslöydökset viittaavat siihen, että tarvitaan lisäksi toinen ulkoinen tekijä, joka vauhdittaa tautiprosessia (Knip 2003). Tähän soveltuisi ravin- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1159

3 toperäinen antigeeni, jolla olisi samanlainen rooli tyypin 1 diabeteksen synnyssä kuin gluteenilla on keliakian kehittymisessä. Viime aikoina on pohdittu lapsen varhaisvaiheen ruokinnan mahdollista merkitystä diabeteksen kehittymisessä. Eräät tutkimukset ovat viitanneet siihen, että varhainen altistus lehmänmaidon proteiineille lisää lapsen autovasta-aineiden kehittymisen vaaraa ja riskiä sairastua diabetekseen (ks. Hyöty ja Virtanen, tässä numerossa). Tuoreimmat tutkimukset puhuvat sen puolesta, että varhainen altistus viljaproteiineille imeväisiässä lisää autovasta-aineiden ilmaantumista imeväis- ja leikki-ikäisillä lapsilla (Norris ym. 2003, Ziegler ym. 2003). Näiden löydösten perusteella on esitetty hypoteesi, jonka mukaan varhainen altistus ravintoperäisille valkuaisaineille vaikuttaa immuunijärjestelmän ohjelmoitumiseen siten, että autoreaktiivisia immuunivasteita syntyy entistä herkemmin. Insuliini on ainoa löydetty beetasoluspesifinen antigeeni. Lisäksi insuliiniautovasta-aineiden on havaittu yleensä ilmaantuvan ensimmäisinä autovasta-aineina pikkulapsille ennen oireiden alkamista (Kimpimäki ym. 2001). Naudan insuliini eroaa ihmisen insuliinista kolmen aminohapon verran. Lehmänmaidossa on melko runsaasti naudan insuliinia. Sen vuoksi halusimme selvittää, aiheuttaako varhainen vierotus rintamaidosta ja siirtyminen äidinmaidonkorvikkeeseen immuunivasteen, joka kohdistuu naudan insuliiniin. Havaitsimme, että niillä lapsilla, jotka olivat alkaneet saada korviketta ennen kolmen kuukauden ikää, oli selkeästi suuremmat naudan insuliiniin kohdistuvien vastaaineiden pitoisuudet kolmen kuukauden iässä kuin niillä lapsilla, jotka olivat saanet pelkästään rintamaitoa (Vaarala ym. 1999). Seurannassa naudan insuliinivasta-ainepitoisuudet alkoivat pienentyä merkkinä oraalisen toleranssin kehittymisestä niillä lapsilla, jotka olivat altistuneet korvikkeelle varhain. Ainakin kolmen kuukauden ikään saakka imetetyillä lapsilla naudan insuliiniin kohdistuvien vasta-aineiden pitoisuudet suurenivat vuoden ikään saakka, minkä jälkeen ne alkoivat pienetä. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän lasta, joille kehittyi puolentoista vuoden ikään mennessä diabetekseen liittyviä autovasta-aineita. Näillä lapsilla naudan insuliiniin kohdistuvien vasta-aineiden pitoisuudet kasvoivat lineaarisesti ainakin 18 kuukauden ikään saakka. Tämä viittaa siihen, että heiltä puuttui normaali kyky kehittää oraalista toleranssia naudan insuliinille. Voidaan ajatella, että naudan insuliinia kohtaan alun perin syntynyt immuunivaste saattaa jossain vaiheessa kohdistua omaan insuliiniin. Kun lisäksi on osoitettu, että maidon runsas käyttö myöhemmin lapsuudessa on beetasoluautoimmuniteetin ja diabeteksen vaaratekijä (Verge ym. 1994, Virtanen ym. 1998), voidaan naudan insuliinia pitää varteenotettavana ehdokkaana diabetesprosessia vauhdittavaksi ravintoperäiseksi antigeeniksi. Kuvaan 2 on tiivistetty nykykäsitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Taustalta löytyy perinnöllinen alttius. Seuraavaksi tulee mukaan tautiprosessia käynnistävä ulkoinen tekijä eli laukaisija, joksi sopii oikein ajoittunut diabetogeeninen enterovirusinfektio. Varhaisvaiheesta lähtien mukana on tautiprosessia eteenpäin vievä ulkoinen tekijä, joka saattaisi olla maidon runsas käyttö, koska se lisää altistumista naudan insuliinille. Tämä tekijä on vaaraton siihen saakka, kunnes tautiprosessi on lauennut. Muillakin ulkoisilla tekijöillä saattaa olla merkitystä. Tällaisia ovat esim. isokokoisuus ja D-vitamiinin puute imeväisiässä sekä runsas painonnousu myöhemmin lapsuudessa (ks. Hyöty ja Virtanen, tässä numerossa). Tautiprosessin immunologiset piirteet Diabetekseen liittyvät autovasta-aineet ovat suomalaisilla lapsilla arviolta viisi kuusi kertaa yleisempiä kuin kliininen diabetes. Noin 3,9 %:lla suomalaisista koululaisista esiintyy vähintään yksi diabetekseen liittyvä autovasta-aine (Kulmala ym. 2001), ja noin 0,7 % sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Tautiprosessi siis etenee kliiniseen diabetekseen asti vähemmistöllä niistä lapsista, joilla tautiprosessi on käynnistynyt. Diabeetikkolasten sisaruksilla tehdyissä tutkimuksissa olemme havainneet, että yhden autovasta-aineen esiintyminen saattaa olla melko harmiton merkki, johon liittyy vain pieni sairastumisriski (Mrena ym ja 1160 M. Knip

4 100 Ulkoinen laukaisija Muuntelevat ulkoiset tekijät Insuliininerityskyky, % Kliininen diabetes 0 Vauhdittava ulkoinen tekijä Ikä Beetasoluautoimmuniteetti Perinnöllinen alttius Kuva 2. Kaavio tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Perinnöllinen alttius on sairastumisen salliva tekijä, mutta taudin puhkeaminen edellyttää lisäksi tautiprosessin laukaisijaa ja tautiprosessia vauhdittavaa ulkoista tekijää. Lisäksi on joukko muita ulkoisia tekijöitä, jotka voivat muunnella tautiprosessin etenemistä. Tautiprosessin käynnistymisen merkkinä perifeeriseen verenkiertoon ilmaantuu autovasta-aineita, joilla ei ole aktiivista osaa beetasolujen tuhoutumisessa. Tyypin 1 diabeteksen kliiniset oireet ilmaantuvat vasta siinä vaiheessa, kun % beetasoluista on jo vaurioitunut. 2003). Kahden tai useamman autovasta-aineen esiintyminen näyttää edustavan kriittistä käännekohtaa, koska tällainen yksilö ani harvoin muuttuu seurannassa vasta-ainenegatiiviseksi. Ne harvat kudosnäytteet, jotka on saatu vastasairastuneilta diabeetikoilta, ovat osoittaneet, että tyypillistä on mononukleaaristen solujen tunkeutuminen haiman saarekkeisiin. Tämä insuliitti ja kudostuho on vaikeusasteeltaan kovin vaihtelevaa, koska samasta haimasta saattaa löytyä saarekkeita, joista kaikki beetasolut ovat hävinneet, ja toisaalta täysin terveitä saarekkeita. Insuliittiprosessin etenemisestä on varsin vähän tietoa, koska prediabeettisen henkilön haimasta ei yleensä ole mahdollista saada kudosnäytteitä. Tautiprosessia on mahdollista seurata lähinnä verestä mitattavilla parametreilla. Olemme havainneet, että tautiprosessi on alussa hyvin dynaaminen. Immuunivaste leviää antigeenimolekyylin sisällä alueelta toiselle ja samalla myös antigeenista toiseen (Kimpimäki ym. 2002, Hoppu ym. 2004b). CD4-positiiviset auttaja-tlymfosyytit voidaan luokitella karkeasti Th1- tai Th2-soluiksi. Th1-solut saavat aikaan voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen, kun taas Th2-solut indusoivat vasta-ainevasteen. Hypoteettisesti Th1-painotteinen immuunivaste johtaa kudostuhoa aiheuttavaan insuliittiin, kun taas Th2-tyyppisestä vasteesta seuraa»harmiton» ei-destruktiivinen insuliitti. Jos tämä hypoteesi pitää paikkansa, voisi tautiprosessiin vaikuttaa muuntelemalla Th1/Th2-tasapainoa. Autovasta-aineiden isotyyppimäärityksillä (IgG-alaluokat, IgE, IgM ja IgA) voidaan saada käsitys immuunivasteen suunnasta. IgG1-vaste on kaikkien autovasta-aineiden osalta hallitseva, mutta lisäksi löytyy yleensä muitakin isotyyppejä. IgG1 ja IgG3 heijastavat Th1-suuntaista vastetta ja IgG2, IgG4, IgE ja IgM Th2- painotteista vastetta. Määrittäessämme isotyyppispesifiset insuliiniautovasta-aineet diabetekselle perinnöllisesti alttiilta pikkulapsilta havaitsim- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1161

5 me, että niille lapsille, jotka seurannan aikana eivät sairastuneet diabetekseen, oli tyypillistä puuttuva tai hyvin heikko IgG3-vaste. Tämä viittaa siihen, että heikko insuliinispesifinen Th1-vaste suojasi näitä lapsia sairastumasta (Hoppu ym. 2004a). Tyypin 1 diabetes johtunee perinnöllisen tautialttiuden ja useamman kuin yhden ulkoisen tekijän vuorovaikutuksesta. Nykytietämyksen perusteella tautia voidaan epäsuorien ja viitteellisten näyttöjen perusteella edelleen pitää autoimmuunisairautena. Kun saadaan lisätodisteita enterovirusten merkityksestä tautiprosessin laukaisijana, voitaneen puhua infektiosairaudesta. Toisaalta jos mahdollisen ravintoperäisen antigeenin osuus tautiprosessia vauhdittavana tekijänä vahvistuu, tyypin 1 diabetesta voidaan pitää ravinnosta johtuvana sairautena. Tyypin 1 diabeteksen primaariehkäisy Diabeteksen ehkäisy on periaatteessa mahdollinen toteuttaa kolmella eri tasolla (Knip ja Åkerblom 1998). Primaariehkäisyn piiriin kuuluvat ne keinot, joilla pyritään estämään tautiprosessin käynnistymistä perinnöllisesti alttiilla henkilöillä tai väestötasolla. Sekundaariehkäisyn tavoitteena on jo käynnistyneen tautiprosessin pysähdyttäminen ennen kliinisen diabeteksen puhkeamista. Tertiääriehkäisy pyrkii palauttamaan jo sairastuneen diabeetikon insuliininerityskykyä tai estämään taudin komplikaatioiden syntyä. Primaariehkäisyyn tähtäävä hoito perustuu diabeteksen ulkoisten vaaratekijöiden muunteluun. Koska tautiprosessi saattaa käynnistyä jo imeväisiässä, tulee interventioon ryhtyä hyvin varhain, mieluummin pian syntymän jälkeen. Parhaillaan on menossa laaja kansainvälinen tutkimus, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko diabetesperheisiin syntyviä lapsia estää sairastumasta diabetekseen antamalla heille erikoisvalmisteista äidinmaidonkorviketta, jonka valkuaisaineet on pilkottu molekyylipainoltaan alle daltonin kokoisiksi peptideiksi. Käsittelyn tarkoituksena on muuttaa maitoproteiinien immunogeenisia ominaisuuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on vähintään yksi tyypin 1 diabetesta sairastava perheenjäsen eli äidillä, isällä tai sisaruksella on diabetes. Vastasyntyneellä lapsella tulee lisäksi olla diabetekselle altistava HLA-genotyyppi. Neljässätoista maassa menossa oleva tutkimus perustuu Suomessa suoritettuun esitutkimukseen, jossa osoitettiin, että lapsen varhaisvaiheen ruokinnan muutos vähensi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumista % kahteen ikävuoteen mennessä. Tutkimuksella selvitetään voidaanko varhaisruokinnan muutoksella vähentää diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden tai kliinisen diabeteksen ilmaantumista 40 % kuuden vuoden ikään mennessä ja kliinisen diabeteksen ilmaantumista vähintään 40 % kymmenen vuoden ikään mennessä. Jotta saataisiin kysymykseen luotettava vastaus, tutkimusaineistoon tarvitaan yhteensä lasta, jotka satunnaistetaan saamaan joko edellä mainittua erikoisvalmisteista äidinmaidonkorviketta tai tavallista korviketta ensimmäisten 6 8 elinkuukauden aikana kaikissa tilanteissa, joissa rintamaitoa ei ole käytettävissä. Tutkimuksen toteutus havainnollistaa primaariehkäisytutkimusten ongelmia. Ensinnäkin tarvitaan iso määrä tutkittavia ja toiseksi tutkimus kestää pitkään. Saksassa on menossa esitutkimus, jossa selvitetään, voidaanko autovasta-aineiden ilmaantumista estää lykkäämällä viljatuotteille altistumista myöhäisemmälle iälle. Italialainen esitutkimus kartoittaa erikoisvalmisteisen äidinmaidonkorvikkeen ja D-vitamiinin säännöllisen annon yhteisvaikutusta autovasta-aineiden ilmaantumiseen. Suomalaisessa tutkimuksessa selvitetään, voidaanko naudan insuliiniin kohdistuvaan immuunivasteeseen vaikuttaa antamalla diabetekselle perinnöllisesti alttiille imeväisikäisille lapsille äidinmaidonkorviketta, josta on poistettu suurin osa naudan insuliinista. Enterovirusrokote saattaa tulla tutkimuskäyttöön seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisy Toimivan sekundaariehkäisyn edellytyksenä on riskiyksilöiden luotettava löytäminen ja hoitotoimenpiteiden kohdistaminen heihin. Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen on ryhmätasolla tar M. Knip

6 kentunut merkittävästi viime vuosina. Sen ansiosta voidaan sekä diabeetikkoperheistä että väestöstä löytää sellaiset henkilöt, joilla on yli 60 %:n vaara sairastua diabetekseen seuraavien viiden vuoden aikana. Kaksi laajaa sekundaariehkäisytutkimusta on saatettu päätökseen tällä vuosikymmenellä. Eurooppalaisessa ENDIT-tutkimuksessa (European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial) selvitettiin, voidaanko diabeteksen ilmaantumista diabeetikkolasten vastaainepositiivisille perheenjäsenille vähentää antamalla kerran päivässä suun kautta iso annos nikotiiniamidia eli B 3 -vitamiinia. Tutkimukseen satunnaistettiin 552 perheenjäsentä 21 maasta. Vajaat 30 % osallistujista sairastui tyypin 1 diabetekseen viiden vuoden seurannan aikana. Valitettavasti sairastumistaajuus oli sama molemmissa ryhmissä, joten päätelmänä oli, että iso päivittäinen B-vitamiiniannos ei suojaa vastaainepositiivisia perheenjäseniä kliiniseltä diabetekselta (The European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial Group 2004). Toisessa sekundaariehkäisytutkimuksessa tutkittiin insuliinin diabetesta estävää vaikutusta. Tässä Diabetes Prevention Trial 1 (DPT-1) -nimisessä tutkimuksessa oli kaksi haaraa. Ensimmäisessä kohderyhmänä oli diabetesta sairastavien lasten autovasta-ainepositiivisia perheenjäseniä, joiden sairastumisriski seuraavien viiden vuoden aikana oli yli 50 %. Toisen haaran tutkittavat olivat lapsidiabeetikkojen lähisukulaisia, joiden sairastumisvaaraksi arvioitiin %. Ensiksi mainittu osatutkimus oli avoin satunnaistettu tutkimus, jossa noin puolelle osallistujista annettiin ihon alle kahdesti päivässä pieni annos insuliinia (0,25 IU/kg/vrk) ja lisäksi he olivat kerran vuodessa neljä päivää sairaalassa suonensisäisessä insuliinihoidossa. Insuliinihoidon tarkoituksena oli beetasolustressin lieventäminen, jonka seurauksena beetasoluantigeenien ekspressio vähenisi. Verrokkiryhmän tutkittavat eivät tässä haarassa saaneet mitään hoitoa. Tutkimukseen satunnaistettiin 339 tutkittavaa. Kun heitä oli seurattu keskimäärin 3,7 vuotta 41 % osallistujista oli sairastunut diabetekseen kummassakin ryhmässä (Diabetes Prevention Trial-Type 1 Diabetes Study Group 2002). Toisen haaran kontrolloidussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa noin puolet 372 osallistujasta sai päivittäin insuliinia suun kautta (7,5 mg/vrk) ja loput lumelääkettä. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 4,3 vuoden ajan, ja sinä aikana noin 35 % sairastui diabetekseen kummassakin ryhmässä (Jay Skyler, esitelmä American Diabetes Associationin vuosikokouksessa 2003). Ehkäisyn näkymät Edellä selostetut kolmen laajan interventiotutkimuksen negatiiviset lopputulokset ovat kiistatta vaimentaneet diabetekseen ehkäisyyn liittyvää optimismia. On käynyt ilmi, että diabetes ei ole helposti voitettavissa. Sekundaariehkäisyyn tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäiset tautiprosessin merkit ovat ilmaantuneet. Diabeteksen prekliiniseen vaiheeseen kohdistuvat immunologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tautiprosessi on alkuvaiheessaan varsin dynaaminen, minkä jälkeen se muuttuu kroonisemmaksi. Tämä viittaa siihen, että sekundaariehkäisyyn tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäiset tautiprosessin merkit ovat ilmaantuneet. ENDIT- ja DPT-1-tutkimusten kohderyhmänä olivat autovasta-ainepositiiviset lähisukulaiset, joista ei tiedetty, kuinka kauan he olivat olleet vasta-ainepositiivisia. Suomalaisessa Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) -tutkimuksessa pyritään siihen, että sekundaariehkäisyyn tähtäävä hoito aloitetaan hyvin pian autovasta-aineiden ilmaantumisen jälkeen (Kupila ym. 2001). Tämän tutkimuksen kohderyhmänä on pikkulapsia, joilla on diabetekselle altistava HLA-genotyyppi ja joilla esiintyy vähintään kahta diabetekseen liittyvää autovasta-ainetta. Satunnaistetussa ja kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoitona käytetään päivittäistä insuliinisuihketta (1 IU/kg/vrk) nenän kautta. Tällä hoidolla pyritään vaikuttamaan antigeenispesifistä immuunivastetta sääteleviin T-lymfosytteihin siten, että beetasoluihin kohdistuva immuunivaste heikke- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1163

7 nee. Tutkimukseen on satunnaistettu noin 140 lasta (tavoite 170). Tutkimus jatkuu vielä noin kaksi vuotta. Toinen mahdollisuus sekundaariehkäisyyn on käyttää immunomodulaattorihoitoja, jolloin haittavaikutusten vaara kasvaa. Tästä syystä on yhä enemmän ryhdytty tutkimaan hoitokeinojen vaikutusta vasta diagnosoitujen diabeetikkojen oman insuliininerityksen säilymiseen. Vasta seuraavassa vaiheessa siirrytään tutkimaan prekliinisessä vaiheessa olevia henkilöitä, kun on ensin varmistettu, että hoidolla on edullinen vaikutus vasta diagnosoidun diabeetikon oman insuliininerityksen säilymiseen eikä siihen liity vakavia haittavaikutuksia. Parhaillaan on menossa useita kliinisiä hoitotutkimuksia juuri sairastuneilla diabeetikoilla. Israelilaisessa tutkimuksessa käytetään lämpösokkiproteiinista (heat shock protein 60) peräisin olevaa peptidiä (DiaPep277), ja tästä tutkimuksesta on alustavasti raportoitu lupaavia tuloksia (Raz ym. 2001). Kyseisen peptidin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan tärkeä epitooppi niille autoreaktiivisille T-soluille, jotka vaurioittavat beetasoluja. Toisessa tutkimuksessa hoitona annettiin humanisoitua monoklonaalista anti- CD3-vasta-ainetta ja havaittiin, että hoidolla oli positiivinen vaikutus oman insuliininerityksen säilymiseen (Herold ym. 2002). Tämä hoito perustuu siihen odotukseen, että monoklonaalinen vasta-aine estäisi autoreaktiivisten T-solujen aktivaatiota. Valitun menettelyn vaarana on, että hoitokeino todetaan tehottomaksi hiljattain sairastuneilla diabeetikoilla, joiden beetasolutuho on edennyt varsin pitkälle, vaikka hoidolla saattaisi olla edullinen vaikutus varhaisessa prediabeteksessa. Toinen riski liittyy siihen, että vaikutuksen ainoana mittarina käytetään potilaan omaa insuliininerityskykyä, sillä insuliinin biologiseen vaikutukseen heijastuu toisaalta myös kohdekudosten insuliiniherkkyys. Perifeeriset insuliinipitoisuudet suurenevat tilanteissa, joissa insuliiniherkkyys heikkenee. Immunomodulatoriseen hoitoon saattaa liittyä insuliiniresistenssin kehittyminen, joten olisi tärkeätä, että hoidon tehon arvioinnissa voitaisiin C-peptidimääritysten lisäksi käyttää insuliiniherkkyyden mittaria. NIH:n rahoituksen turvin on muutama vuosi sitten perustettu verkosto, jonka yhtenä tehtävänä on tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisyyn tähtäävien kliinisten hoitotutkimusten suunnittelu ja toteuttaminen (Rotrosen ym. 2002). Verkostossa on mukana 13 yhdysvaltalaista, yksi kanadalainen, kolme eurooppalaista ja yksi australialainen keskus. Verkoston toimintasuunnitelmassa on kaksi tutkimusta, joista toinen koskee tyypin 1 diabeteksen luonnollista kulkua prediabeettisessa vaiheessa ja toinen mykofenolaattimofetiilin ja daklitsumabin yhdistelmän vaikutusta tuoreiden diabeetikkojen oman insuliininerityksen säilymiseen. Lopuksi YDINASIAT Tyypin 1 diabetes on immuunijärjestelmän välittämä sairaus, joka täyttää osan autoimmuunisairauden kriteereistä mutta ei kaikkia. Kliini- Tyypin 1 diabetes johtuu oman immuunijärjestelmän välittämästä insuliinia tuottavien beetasolujen vaurioitumisesta. Kliinisen diabeteksen puhkeaminen edustaa tautiprosessin loppupäätä, koska siinä vaiheessa jo 80-90% beetasoluista on tuhoutunut. Diabeteksen oireeton prekliininen vaihe kestää muutamasta kuukaudesta yli kymmeneen vuoteen. Lisääntyneessä sairastumisvaarassa olevat yksilöt voidaan tunnistaa sekä diabeetikkojen perheistä että taustaväestöstä HLA-geenien määräämän tautialttiuden ja tautiin liittyvien autovasta-aineiden perusteella. Toistaiseksi ei ole löydetty tehokasta, kliiniseen käyttöön soveltuvaa tyypin 1 diabeteksen ehkäisykeinoa M. Knip

8 seen käyttöön soveltuvaa keinoa tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi ei vielä tunneta. Viime vuosikymmenen optimismi on laimentunut kolmen laajan ehkäisytutkimuksen osoittauduttua tuloksettomiksi. Toivo kuitenkin elää, koska primaariehkäisytutkimukset saattavat tulevaisuudessa tuottaa vaikuttavia keinoja, joita voidaan soveltaa laajasti. Sekundaariehkäisyn puolella riittää haasteita. Intervention ajoittaminen on kriittinen tekijä, joka tulisi huomioida uusia tutkimuksia suunniteltaessa. Erilaisten hoitokeinojen yhdistäminen saattaa tulevaisuudessa osoittautua tehokkaimmaksi strategiaksi. Olen vakuuttunut siitä, että tyypin 1 diabeteksen ehkäisy käy jonakin päivänä mahdolliseksi. Kirjallisuutta Atkinson MA, Eisenbarth GS. Type 1 diabetes: new perspective on disease pathogenesis and treatment. Lancet 2001;358: Diabetes Prevention Trial-Type 1 Diabetes Study Group. Effects of insulin in relatives of patients with type 1 diabetes mellitus. N Engl J Med 2002;346: The European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial (ENDIT) Group. Intervening before the onset of type 1 diabetes: results of the European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial (ENDIT). Lancet 2004;363: Gale EA, Gillespie KM. Diabetes and gender. Diabetologia 2001;44:3 15. Herold KC, Hagopian W, Auger JA, ym. Anti-CD3 monoclonal antibody in new-onset type 1 diabetes mellitus. N Engl J Med 2002;346: Hoppu S, Ronkainen M, Kimpimäki T, ym. Insulin autoantibody isotypes during the prediabetic process in children with increased genetic risk for type 1 diabetes. Pediatr Res 2004 (a);55: Hoppu S, Ronkainen MS, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. GAD65 antibody isotypes and epitope recognition during the prediabetic process in siblings of children with type 1 diabetes. Clin Exp Immunol 2004(b); 135: Kimpimäki T, Kupila A, Hämäläinen A-M, ym. The first signs of β-cell autoimmunity appear in infancy in genetically susceptible children from the general population: The Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study. J Clin Endocrinol Metab 2001;86: Kimpimäki T, Kulmala P, Savola K, ym. Natural history of β-cell autoimmunity in young children with increased genetic susceptibility to type 1 diabetes recruited from the general population. J Clin Endocrinol Metab 2002;87: Knip M. Natural course of preclinical type 1 diabetes. Horm Res 2002; 57(Suppl 1):6 11. Knip M. Environmental triggers and determinants of beta-cell autoimmunity in type 1 diabetes. Rev Endocr Metab Disord 2003;4: Knip M, Åkerblom HK. IDDM prevention trials in progress a critical assessment. J Pediatr Endocrinol Metab 1998;11(Suppl 2): Kulmala P, Rahko J, Savola K, ym. β-cell autoimmunity, genetic susecptibility and progression to type 1 diabetes in unaffected schoolchildren. Diabetes Care 2001;24: Kupila A, Muona P, Simell T, ym. Feasibility of genetic and immunological prediction of type 1 diabetes in a population-based birth cohort. Diabetologia 2001;44: Lönnrot M, Korpela K, Knip M, ym. Enterovirus infection as a risk factor for β-cell autoimmunity in a prospectively observed birth cohort. The Finnish Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Study. Diabetes 2000;49: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. Staging of preclinical Type 1 diabetes in siblings of affected children. Pediatrics 1999;104: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. Natural course of preclinical Type 1 diabetes in siblings of affected children. Acta Paediatr 2003;92: Norris JM, Barriga K, Klingensmith G, ym. Timing of initial cereal exposure in infancy and risk of islet autoimmunity. JAMA 2003;290: Raz I, Rlias D, Avron A, Tamir M, Metzger M, Cohen IR. Beta-cell function in new-onset type 1 diabetes and immunomodulation with a heat-shock protein peptide (DiaPep277): a randomised, doubleblind, phase II trial. Lancet 2001;358: Rotrosen D, Matthews JB, Bluestone JA. The immune tolerance network: a new paradigm for developing tolerance-inducing therapies. J Allergy Clin Imunol 2002;110: Rose NR, Bona C. Defining criteria for autoimmune diseases (Witebsky s postulates revisited). Immunology Today 1993;14: Vaarala O, Knip M, Paronen J, ym. Cow milk formula feeding induces primary immunization to insulin in infants at genetic risk for type 1 diabetes. Diabetes 1999;48: Verge CF, Howard NJ, Irwig L, Simpson JM, Mackerras D, Silink M. Environmental factors in childhood IDDM. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Hyppönen E, Läärä E, ym. Cow s milk consumption, disease associated autoantibodies and Type 1 diabetes mellitus: a followup study in siblings of diabetic children. Diabetic Med 1998;15: Wong FS, Janeway CA. Insulin-dependent diabetes mellitus and its animal models. Curr Opin Immunol 1999;11: Ziegler AG, Hummel M, Schenker M, Bonifacio E. Autoantibody appearance and risk for development of childhood diabetes in offspring of parents with type 1 diabetes: the 2-year analysis of the German BABYDIAB Study. Diabetes 1999;48: Ziegler AG, Schmid S, Huber D, Hummel M, Bonifacio E. Early infant feeding and risk of developing type 1 diabetes-associated autoantibodies. JAMA 2003;290: MIKAEL KNIP, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1165

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet Professori Mikael Knip Lasten ja nuorten klinikka, Helsingin yliopisto Naisten- ja lastentautien tulosyksikkö, HYKS ALLE 15-VUOTIAITTEN SUOMALAISTEN LASTEN

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA?

MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA? Mikael Knip Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja HYKS KUKA SAIRASTUU DIABETEKSEEN, KUKA EI? GENEETTINEN OHJELMOINTI

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa Jorma Toppari Turun yliopisto ja Tyks Biolääketieteen laitos, fysiologia Lasten ja nuorten klinikka Riitta Veijola Oulun yliopisto ja Oys Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia Katsaus tieteessä Liisa Uusitalo FT, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Elintavat ja osallisuus -osasto liisa.uusitalo@thl.fi Sari Niinistö ETM, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä

Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Maidon ja proteiinien merkitys lasten ravitsemuksessa ja terveydessä Tutkimusprofessori Suvi Virtanen 6.11.2014 Maito ja proteiini lasten ravitssemuksessa / Suvi Virtanen 1 Välttämättömät aminohapot Aikuiset

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy nyt HUS:n Painonhallintatalo.fi Diabetesteknologian kongressi ATTD 2016 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Diabetes

Lisätiedot

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen

Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Lasten ja nuorten diabetes Miksi tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus on kasvanut Suomessa toisen maailmansodan jälkeen? Heikki Hyöty ja Suvi M. Virtanen Tyypin 1 diabetes alkoi yleistyä Suomessa ja lähes

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

2/2007. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa

2/2007. Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa 2/2007 VOL. 36 HUHTIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy Lapsen diabeteksen insuliinihoito Tyypin 2 diabetes lapsilla Vanhemmuuden tyylit lapsen omahoidon tukemisessa Kuva: Timo Saaristo

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi

1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi 1 2012 helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Tämä tapa teki diabeteksesta oppimisen hauskaksi. Millaisia aiheita keskustelukartoissa käsitellään? Outi

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet KATSAUS TIETEESSÄ HEIKKI JULKUNEN dosentti, ylilääkäri HYKS, medisiininen tulosyksikkö Peijaksen sairaala AARO MIETTINEN dosentti, osastonylilääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia, virologian ja immunologian

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395

X-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)

Lisätiedot

ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES. Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle

ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES. Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle ENTEROVIRUKSET JA TYYPIN 1 DIABETES Power Point esitys DIPPtutkimusryhmälle Sallamari Henttinen Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä

Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Lasten allergiadieetit vähemmän välttöä, enemmän siedätystä Anna Pelkonen, Dosentti Lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri HYKS, Iho-ja allergiasairaala 9.12.2013 JACI 1995;95:1179-90 Kansallinen

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS OSALLISTUJAN OPAS Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS Mikä on TrialNet? Tutkijamme toimivat osana laajempaa kansainvälistä diabetestutkijoiden verkostoa, jonka nimi on TrialNet.

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin

Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin Professori Mikael Knip Tampereen DIPP/TEDDY-tutkimusten vastuututkija TRIGR-tutkimuksen päätutkija Vauvan ruokinta saattaa vaikuttaa diabetesriskiin TRIGR(Trial to Reduce IDDM in the Genetically at Risk)

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

1/2007. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito Suoliston puolustustusjärjestelmä ja tyypin 1 diabeksen synty Jatkuva glukoosinseuranta

1/2007. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito Suoliston puolustustusjärjestelmä ja tyypin 1 diabeksen synty Jatkuva glukoosinseuranta 1/2007 VOL. 36 HELMIKUU SUOMEN DIABETESLIITTO Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito Suoliston puolustustusjärjestelmä ja tyypin 1 diabeksen synty Jatkuva glukoosinseuranta Kuva: Timo Saaristo 7 12 15 26 Täsmälääkkeitä

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli? Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa Suomi-Ruotsi-malli? Markku Saraheimo LT, Sisätautien erikoislääkäri, Diabetologi Apulaisylilääkäri / Herttoniemen sairaala

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot