Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten diabetes Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? Mikael Knip Tyypin 1 diabetes luokitellaan autoimmuunisairaudeksi, koska se on seurausta haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta oman immuunijärjestelmän välityksellä. Tuoreet tutkimukset viittaavat siihen, että sopivasti ajoittunut enterovirusinfektio saattaa käynnistää diabetekseen johtavan prosessin, jota toinen ulkoinen, todennäköisesti ravintoperäinen tekijä ajaa eteenpäin, kunnes kaikki beetasolut ovat tuhoutuneet. Teoriassa tyypin 1 diabeteksen puhkeamista voidaan estää primaari- tai sekundaariehkäisyllä. Primaariehkäisyn piiriin kuuluvat sellaiset toimenpiteet, joilla estetään tautiprosessin käynnistyminen perinnöllisesti alttiilla henkilöllä. Sekundaariehkäisyssä taas pyritään jo käynnistyneen tautiprosessin pysähdyttämiseen. Ensimmäiset laajat tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisyyn tähdänneet tutkimukset eivät ole tuoneet kliiniseen käyttöön soveltuvia hoitokeinoja, mutta taudin ehkäisyä tavoitteleva tutkimustyö jatkuu vilkkaana. Tyypin 1 diabetes on seurausta haiman saarekkeiden insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisesta oman immuunijärjestelmän välityksellä (Atkinson ja Eisenbarth 2001, Knip 2002). Nykykäsityksen mukaan autoreaktiiviset T-lymfosyytit hyökkäävät beetasoluja vastaan ja tuhoavat ne vähitellen. Kliinisen diabeteksen puhkeaminen edustaa tautiprosessin loppupäätä, koska vain % insuliinia tuottavista soluista on jäljellä diagnoosin aikaan. Tyypin 1 diabetesta pidetään elinspesifisenä autoimmuunisairautena, joka johtuu beetasolujen selektiivisestä tuhoutumisesta. Määritelmän mukaan autoimmuunisairaus on tauti, jossa yksilön immuunijärjestelmä tunnistaa virheellisesti oman kudoksen vieraaksi ja käynnistää siihen kohdistuvan immuunivasteen. Rose ja Bona (1993) ovat ehdottaneet autoimmuunisairauksien kriteerien luokittelua kolmeen tasoon. Suora näyttö perustuu siihen, että tyypillinen kudostuho on siirrettävissä ihmisestä toiseen tai ihmisestä eläimeen. Tällainen näytön taso on saavutettu vain vasta-ainevälitteisissä sairauksissa. Epäsuora näyttö vaatii, että ihmisen sairautta muistuttava tila voidaan saada aikaan koe-eläimessä. Tätä nykyä on käytettävissä kaksi spontaanin autoimmuunidiabeteksen koe-eläinmallia: BBrotta (BioBreeding) ja NOD-hiiri (non-obese diabetic) (Wong ja Janeway 1999). Nämä mallit muistuttavat tyypin 1 diabetesta, mutta erojakin on, kuten BB-rottien lymfopenia ja diabeteksen selvästi suurempi ilmaantuvuus NODnaarailla. Tyypin 1 diabetes on yleensä yleisempi pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla, etenkin murrosiän jälkeen sairastuneiden joukossa (Gale ja Gillespie 2001). Kolmas näytön taso perustuu viitteellisiin havaintoihin, jotka koskevat esimerkiksi sairauden kasautumista sa- Duodecim ;120: M. Knip

2 maan perheeseen, potilaan muita autoimmuunisairauksia, kohdekudosta infiltroivien T-lymfosyyttien osoittamista, tilan kytkeytymistä tiettyihin HLA-geeneihin, autovasta-aineiden esiintymistä tai oireiden lievittymistä immunosuppressiivisilla lääkkeillä. Tyypin 1 diabeteksesta löytyvät kaikki viimeksi mainitut piirteet. Miten tyypin 1 diabetes syntyy? Frekvenssi, % Ikä, kuukausia Kuva 1. Diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantuminen kahden ensimmäisen ikävuoden aikana lapsella, joilla on tyypin 1 diabetekselle altistava HLA-genotyyppi. Yhtenäinen viiva tarkoittaa positiivisuutta vähintään yhden autovasta-aineen osalta neljästä tutkitusta ja katkoviiva positiivisuutta vähintään kahdelle. Jotta tyypin 1 diabetes kehittyisi, tarvitaan perinnöllinen tautialttius, johon voimakkaimmin vaikuttavat geenit ovat ns. kudosantigeeneja koodittavat, kromosomissa 6 sijaitsevat HLAgeenit (ks. Ilonen, tässä numerossa). Noin 20 % suomalaisesta väestöstä kuten muistakin valkoihoisista populaatioista kantaa HLA-geenien välittämää perinnöllistä diabetesalttiutta, ja kuitenkin enintään vain 1 2 % väestöstä sairastuu tyypin 1 diabetekseen (Knip 2003). Ulkoisilla tekijöillä on siis ratkaiseva vaikutus siihen, sairastuuko perinnöllisesti altis yksilö vai ei. Lisäksi voidaan ajatella, että diabeteksen yleisyys saattaa vielä moninkertaistua taudin syntyä suosivissa ulkoisissa olosuhteissa. Nykykäsityksen mukaan ulkoinen tekijä käynnistää tautiprosessin, joka etenee kuukausia ja vuosia antamatta oireita, ennen kuin % beetasoluista on jo tuhoutunut. Tautiprosessin merkkinä verenkierrosta löytyy ns. autovasta-aineita, jotka kohdistuvat beetasolujen omia proteiineja, kuten insuliinia, glutamaattidekarboksylaasia (GAD) ja proteiinityrosiinifosfataasiperheeseen kuuluvaa IA-2 saarekeantigeenia (islet antigen 2) vastaan. Autovasta-aineilla ei ajatella olevan mitään aktiivista osaa beetasolujen vaurioitumisessa, vaan niiden katsotaan heijastavan menossa olevaa prosessia. Itse asiassa autovasta-aineet ovat ensimmäiset havaittavissa olevat merkit käynnistyneestä tautiprosessista. Ensimmäiset autovasta-aineet ilmaantuvat jo imeväisiässä (kuva 1) (Ziegler ym. 1999, Kimpimäki ym. 2001), ja niiden ilmaantumistaajuus pysyy melko vakiona ainakin viiden vuoden ikään saakka. Oireeton prekliininen vaihe kestää lapsilla ja nuorilla keskimäärin noin kolme vuotta (Knip 2002), mutta yksilöllinen vaihtelu on laaja. Lyhin seuraamamme prekliininen vaihe kesti vain kaksi kuukautta lapsella, jonka diabetes puhkesi 14 kuukauden iässä, ja pisin 16 vuotta pojalla, jolla todettiin autovasta-aineita kolmen vuoden iässä ja diabeteksen kliiniset oireet ilmaantuivat vasta 19 vuoden iässä. Tyypin 1 diabetes puhkeaa useammin syksyllä ja talvella ja harvemmin keväällä ja kesällä. Olemme äskettäin osoittaneet, että ensimmäisten autovasta-aineiden ilmaantumisessa on myös selvä vuodenaikavaihtelu siten, että selkeitä ilmaantumishuippuja esiintyy syksyisin ja talvisin (Kimpimäki ym. 2001). Tämä ilmiö sopii parhaiten infektion aiheuttamaksi. Olemme lisäksi havainneet ajallisen yhteyden autovasta-aineiden ilmaantumisen ja enterovirusinfektioiden välillä diabetekselle perinnöllisesti alttiilla pikkulapsilla (Lönnrot ym. 2000). Tämä viestii siitä, että sopivasti ajoittunut, diabetogeeninen enterovirusinfektio saattaa käynnistää diabeteksen puhkeamiseen johtavan prosessin. Tutkimuksen ajankohtainen haaste on diabetogeenisten enterovirusten löytäminen yli 60 eri serotyypin joukosta. Vaikka toistuvat enterovirusinfektiot saattavat edistää tautiprosessia, useat tutkimuslöydökset viittaavat siihen, että tarvitaan lisäksi toinen ulkoinen tekijä, joka vauhdittaa tautiprosessia (Knip 2003). Tähän soveltuisi ravin- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1159

3 toperäinen antigeeni, jolla olisi samanlainen rooli tyypin 1 diabeteksen synnyssä kuin gluteenilla on keliakian kehittymisessä. Viime aikoina on pohdittu lapsen varhaisvaiheen ruokinnan mahdollista merkitystä diabeteksen kehittymisessä. Eräät tutkimukset ovat viitanneet siihen, että varhainen altistus lehmänmaidon proteiineille lisää lapsen autovasta-aineiden kehittymisen vaaraa ja riskiä sairastua diabetekseen (ks. Hyöty ja Virtanen, tässä numerossa). Tuoreimmat tutkimukset puhuvat sen puolesta, että varhainen altistus viljaproteiineille imeväisiässä lisää autovasta-aineiden ilmaantumista imeväis- ja leikki-ikäisillä lapsilla (Norris ym. 2003, Ziegler ym. 2003). Näiden löydösten perusteella on esitetty hypoteesi, jonka mukaan varhainen altistus ravintoperäisille valkuaisaineille vaikuttaa immuunijärjestelmän ohjelmoitumiseen siten, että autoreaktiivisia immuunivasteita syntyy entistä herkemmin. Insuliini on ainoa löydetty beetasoluspesifinen antigeeni. Lisäksi insuliiniautovasta-aineiden on havaittu yleensä ilmaantuvan ensimmäisinä autovasta-aineina pikkulapsille ennen oireiden alkamista (Kimpimäki ym. 2001). Naudan insuliini eroaa ihmisen insuliinista kolmen aminohapon verran. Lehmänmaidossa on melko runsaasti naudan insuliinia. Sen vuoksi halusimme selvittää, aiheuttaako varhainen vierotus rintamaidosta ja siirtyminen äidinmaidonkorvikkeeseen immuunivasteen, joka kohdistuu naudan insuliiniin. Havaitsimme, että niillä lapsilla, jotka olivat alkaneet saada korviketta ennen kolmen kuukauden ikää, oli selkeästi suuremmat naudan insuliiniin kohdistuvien vastaaineiden pitoisuudet kolmen kuukauden iässä kuin niillä lapsilla, jotka olivat saanet pelkästään rintamaitoa (Vaarala ym. 1999). Seurannassa naudan insuliinivasta-ainepitoisuudet alkoivat pienentyä merkkinä oraalisen toleranssin kehittymisestä niillä lapsilla, jotka olivat altistuneet korvikkeelle varhain. Ainakin kolmen kuukauden ikään saakka imetetyillä lapsilla naudan insuliiniin kohdistuvien vasta-aineiden pitoisuudet suurenivat vuoden ikään saakka, minkä jälkeen ne alkoivat pienetä. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän lasta, joille kehittyi puolentoista vuoden ikään mennessä diabetekseen liittyviä autovasta-aineita. Näillä lapsilla naudan insuliiniin kohdistuvien vasta-aineiden pitoisuudet kasvoivat lineaarisesti ainakin 18 kuukauden ikään saakka. Tämä viittaa siihen, että heiltä puuttui normaali kyky kehittää oraalista toleranssia naudan insuliinille. Voidaan ajatella, että naudan insuliinia kohtaan alun perin syntynyt immuunivaste saattaa jossain vaiheessa kohdistua omaan insuliiniin. Kun lisäksi on osoitettu, että maidon runsas käyttö myöhemmin lapsuudessa on beetasoluautoimmuniteetin ja diabeteksen vaaratekijä (Verge ym. 1994, Virtanen ym. 1998), voidaan naudan insuliinia pitää varteenotettavana ehdokkaana diabetesprosessia vauhdittavaksi ravintoperäiseksi antigeeniksi. Kuvaan 2 on tiivistetty nykykäsitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Taustalta löytyy perinnöllinen alttius. Seuraavaksi tulee mukaan tautiprosessia käynnistävä ulkoinen tekijä eli laukaisija, joksi sopii oikein ajoittunut diabetogeeninen enterovirusinfektio. Varhaisvaiheesta lähtien mukana on tautiprosessia eteenpäin vievä ulkoinen tekijä, joka saattaisi olla maidon runsas käyttö, koska se lisää altistumista naudan insuliinille. Tämä tekijä on vaaraton siihen saakka, kunnes tautiprosessi on lauennut. Muillakin ulkoisilla tekijöillä saattaa olla merkitystä. Tällaisia ovat esim. isokokoisuus ja D-vitamiinin puute imeväisiässä sekä runsas painonnousu myöhemmin lapsuudessa (ks. Hyöty ja Virtanen, tässä numerossa). Tautiprosessin immunologiset piirteet Diabetekseen liittyvät autovasta-aineet ovat suomalaisilla lapsilla arviolta viisi kuusi kertaa yleisempiä kuin kliininen diabetes. Noin 3,9 %:lla suomalaisista koululaisista esiintyy vähintään yksi diabetekseen liittyvä autovasta-aine (Kulmala ym. 2001), ja noin 0,7 % sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Tautiprosessi siis etenee kliiniseen diabetekseen asti vähemmistöllä niistä lapsista, joilla tautiprosessi on käynnistynyt. Diabeetikkolasten sisaruksilla tehdyissä tutkimuksissa olemme havainneet, että yhden autovasta-aineen esiintyminen saattaa olla melko harmiton merkki, johon liittyy vain pieni sairastumisriski (Mrena ym ja 1160 M. Knip

4 100 Ulkoinen laukaisija Muuntelevat ulkoiset tekijät Insuliininerityskyky, % Kliininen diabetes 0 Vauhdittava ulkoinen tekijä Ikä Beetasoluautoimmuniteetti Perinnöllinen alttius Kuva 2. Kaavio tyypin 1 diabeteksen kehittymisestä. Perinnöllinen alttius on sairastumisen salliva tekijä, mutta taudin puhkeaminen edellyttää lisäksi tautiprosessin laukaisijaa ja tautiprosessia vauhdittavaa ulkoista tekijää. Lisäksi on joukko muita ulkoisia tekijöitä, jotka voivat muunnella tautiprosessin etenemistä. Tautiprosessin käynnistymisen merkkinä perifeeriseen verenkiertoon ilmaantuu autovasta-aineita, joilla ei ole aktiivista osaa beetasolujen tuhoutumisessa. Tyypin 1 diabeteksen kliiniset oireet ilmaantuvat vasta siinä vaiheessa, kun % beetasoluista on jo vaurioitunut. 2003). Kahden tai useamman autovasta-aineen esiintyminen näyttää edustavan kriittistä käännekohtaa, koska tällainen yksilö ani harvoin muuttuu seurannassa vasta-ainenegatiiviseksi. Ne harvat kudosnäytteet, jotka on saatu vastasairastuneilta diabeetikoilta, ovat osoittaneet, että tyypillistä on mononukleaaristen solujen tunkeutuminen haiman saarekkeisiin. Tämä insuliitti ja kudostuho on vaikeusasteeltaan kovin vaihtelevaa, koska samasta haimasta saattaa löytyä saarekkeita, joista kaikki beetasolut ovat hävinneet, ja toisaalta täysin terveitä saarekkeita. Insuliittiprosessin etenemisestä on varsin vähän tietoa, koska prediabeettisen henkilön haimasta ei yleensä ole mahdollista saada kudosnäytteitä. Tautiprosessia on mahdollista seurata lähinnä verestä mitattavilla parametreilla. Olemme havainneet, että tautiprosessi on alussa hyvin dynaaminen. Immuunivaste leviää antigeenimolekyylin sisällä alueelta toiselle ja samalla myös antigeenista toiseen (Kimpimäki ym. 2002, Hoppu ym. 2004b). CD4-positiiviset auttaja-tlymfosyytit voidaan luokitella karkeasti Th1- tai Th2-soluiksi. Th1-solut saavat aikaan voimakkaan soluvälitteisen immuunivasteen, kun taas Th2-solut indusoivat vasta-ainevasteen. Hypoteettisesti Th1-painotteinen immuunivaste johtaa kudostuhoa aiheuttavaan insuliittiin, kun taas Th2-tyyppisestä vasteesta seuraa»harmiton» ei-destruktiivinen insuliitti. Jos tämä hypoteesi pitää paikkansa, voisi tautiprosessiin vaikuttaa muuntelemalla Th1/Th2-tasapainoa. Autovasta-aineiden isotyyppimäärityksillä (IgG-alaluokat, IgE, IgM ja IgA) voidaan saada käsitys immuunivasteen suunnasta. IgG1-vaste on kaikkien autovasta-aineiden osalta hallitseva, mutta lisäksi löytyy yleensä muitakin isotyyppejä. IgG1 ja IgG3 heijastavat Th1-suuntaista vastetta ja IgG2, IgG4, IgE ja IgM Th2- painotteista vastetta. Määrittäessämme isotyyppispesifiset insuliiniautovasta-aineet diabetekselle perinnöllisesti alttiilta pikkulapsilta havaitsim- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1161

5 me, että niille lapsille, jotka seurannan aikana eivät sairastuneet diabetekseen, oli tyypillistä puuttuva tai hyvin heikko IgG3-vaste. Tämä viittaa siihen, että heikko insuliinispesifinen Th1-vaste suojasi näitä lapsia sairastumasta (Hoppu ym. 2004a). Tyypin 1 diabetes johtunee perinnöllisen tautialttiuden ja useamman kuin yhden ulkoisen tekijän vuorovaikutuksesta. Nykytietämyksen perusteella tautia voidaan epäsuorien ja viitteellisten näyttöjen perusteella edelleen pitää autoimmuunisairautena. Kun saadaan lisätodisteita enterovirusten merkityksestä tautiprosessin laukaisijana, voitaneen puhua infektiosairaudesta. Toisaalta jos mahdollisen ravintoperäisen antigeenin osuus tautiprosessia vauhdittavana tekijänä vahvistuu, tyypin 1 diabetesta voidaan pitää ravinnosta johtuvana sairautena. Tyypin 1 diabeteksen primaariehkäisy Diabeteksen ehkäisy on periaatteessa mahdollinen toteuttaa kolmella eri tasolla (Knip ja Åkerblom 1998). Primaariehkäisyn piiriin kuuluvat ne keinot, joilla pyritään estämään tautiprosessin käynnistymistä perinnöllisesti alttiilla henkilöillä tai väestötasolla. Sekundaariehkäisyn tavoitteena on jo käynnistyneen tautiprosessin pysähdyttäminen ennen kliinisen diabeteksen puhkeamista. Tertiääriehkäisy pyrkii palauttamaan jo sairastuneen diabeetikon insuliininerityskykyä tai estämään taudin komplikaatioiden syntyä. Primaariehkäisyyn tähtäävä hoito perustuu diabeteksen ulkoisten vaaratekijöiden muunteluun. Koska tautiprosessi saattaa käynnistyä jo imeväisiässä, tulee interventioon ryhtyä hyvin varhain, mieluummin pian syntymän jälkeen. Parhaillaan on menossa laaja kansainvälinen tutkimus, jonka tarkoitus on selvittää, voidaanko diabetesperheisiin syntyviä lapsia estää sairastumasta diabetekseen antamalla heille erikoisvalmisteista äidinmaidonkorviketta, jonka valkuaisaineet on pilkottu molekyylipainoltaan alle daltonin kokoisiksi peptideiksi. Käsittelyn tarkoituksena on muuttaa maitoproteiinien immunogeenisia ominaisuuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat perheet, joissa on vähintään yksi tyypin 1 diabetesta sairastava perheenjäsen eli äidillä, isällä tai sisaruksella on diabetes. Vastasyntyneellä lapsella tulee lisäksi olla diabetekselle altistava HLA-genotyyppi. Neljässätoista maassa menossa oleva tutkimus perustuu Suomessa suoritettuun esitutkimukseen, jossa osoitettiin, että lapsen varhaisvaiheen ruokinnan muutos vähensi diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden ilmaantumista % kahteen ikävuoteen mennessä. Tutkimuksella selvitetään voidaanko varhaisruokinnan muutoksella vähentää diabetekseen liittyvien autovasta-aineiden tai kliinisen diabeteksen ilmaantumista 40 % kuuden vuoden ikään mennessä ja kliinisen diabeteksen ilmaantumista vähintään 40 % kymmenen vuoden ikään mennessä. Jotta saataisiin kysymykseen luotettava vastaus, tutkimusaineistoon tarvitaan yhteensä lasta, jotka satunnaistetaan saamaan joko edellä mainittua erikoisvalmisteista äidinmaidonkorviketta tai tavallista korviketta ensimmäisten 6 8 elinkuukauden aikana kaikissa tilanteissa, joissa rintamaitoa ei ole käytettävissä. Tutkimuksen toteutus havainnollistaa primaariehkäisytutkimusten ongelmia. Ensinnäkin tarvitaan iso määrä tutkittavia ja toiseksi tutkimus kestää pitkään. Saksassa on menossa esitutkimus, jossa selvitetään, voidaanko autovasta-aineiden ilmaantumista estää lykkäämällä viljatuotteille altistumista myöhäisemmälle iälle. Italialainen esitutkimus kartoittaa erikoisvalmisteisen äidinmaidonkorvikkeen ja D-vitamiinin säännöllisen annon yhteisvaikutusta autovasta-aineiden ilmaantumiseen. Suomalaisessa tutkimuksessa selvitetään, voidaanko naudan insuliiniin kohdistuvaan immuunivasteeseen vaikuttaa antamalla diabetekselle perinnöllisesti alttiille imeväisikäisille lapsille äidinmaidonkorviketta, josta on poistettu suurin osa naudan insuliinista. Enterovirusrokote saattaa tulla tutkimuskäyttöön seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisy Toimivan sekundaariehkäisyn edellytyksenä on riskiyksilöiden luotettava löytäminen ja hoitotoimenpiteiden kohdistaminen heihin. Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen on ryhmätasolla tar M. Knip

6 kentunut merkittävästi viime vuosina. Sen ansiosta voidaan sekä diabeetikkoperheistä että väestöstä löytää sellaiset henkilöt, joilla on yli 60 %:n vaara sairastua diabetekseen seuraavien viiden vuoden aikana. Kaksi laajaa sekundaariehkäisytutkimusta on saatettu päätökseen tällä vuosikymmenellä. Eurooppalaisessa ENDIT-tutkimuksessa (European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial) selvitettiin, voidaanko diabeteksen ilmaantumista diabeetikkolasten vastaainepositiivisille perheenjäsenille vähentää antamalla kerran päivässä suun kautta iso annos nikotiiniamidia eli B 3 -vitamiinia. Tutkimukseen satunnaistettiin 552 perheenjäsentä 21 maasta. Vajaat 30 % osallistujista sairastui tyypin 1 diabetekseen viiden vuoden seurannan aikana. Valitettavasti sairastumistaajuus oli sama molemmissa ryhmissä, joten päätelmänä oli, että iso päivittäinen B-vitamiiniannos ei suojaa vastaainepositiivisia perheenjäseniä kliiniseltä diabetekselta (The European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial Group 2004). Toisessa sekundaariehkäisytutkimuksessa tutkittiin insuliinin diabetesta estävää vaikutusta. Tässä Diabetes Prevention Trial 1 (DPT-1) -nimisessä tutkimuksessa oli kaksi haaraa. Ensimmäisessä kohderyhmänä oli diabetesta sairastavien lasten autovasta-ainepositiivisia perheenjäseniä, joiden sairastumisriski seuraavien viiden vuoden aikana oli yli 50 %. Toisen haaran tutkittavat olivat lapsidiabeetikkojen lähisukulaisia, joiden sairastumisvaaraksi arvioitiin %. Ensiksi mainittu osatutkimus oli avoin satunnaistettu tutkimus, jossa noin puolelle osallistujista annettiin ihon alle kahdesti päivässä pieni annos insuliinia (0,25 IU/kg/vrk) ja lisäksi he olivat kerran vuodessa neljä päivää sairaalassa suonensisäisessä insuliinihoidossa. Insuliinihoidon tarkoituksena oli beetasolustressin lieventäminen, jonka seurauksena beetasoluantigeenien ekspressio vähenisi. Verrokkiryhmän tutkittavat eivät tässä haarassa saaneet mitään hoitoa. Tutkimukseen satunnaistettiin 339 tutkittavaa. Kun heitä oli seurattu keskimäärin 3,7 vuotta 41 % osallistujista oli sairastunut diabetekseen kummassakin ryhmässä (Diabetes Prevention Trial-Type 1 Diabetes Study Group 2002). Toisen haaran kontrolloidussa satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa noin puolet 372 osallistujasta sai päivittäin insuliinia suun kautta (7,5 mg/vrk) ja loput lumelääkettä. Tutkittavia seurattiin keskimäärin 4,3 vuoden ajan, ja sinä aikana noin 35 % sairastui diabetekseen kummassakin ryhmässä (Jay Skyler, esitelmä American Diabetes Associationin vuosikokouksessa 2003). Ehkäisyn näkymät Edellä selostetut kolmen laajan interventiotutkimuksen negatiiviset lopputulokset ovat kiistatta vaimentaneet diabetekseen ehkäisyyn liittyvää optimismia. On käynyt ilmi, että diabetes ei ole helposti voitettavissa. Sekundaariehkäisyyn tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäiset tautiprosessin merkit ovat ilmaantuneet. Diabeteksen prekliiniseen vaiheeseen kohdistuvat immunologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tautiprosessi on alkuvaiheessaan varsin dynaaminen, minkä jälkeen se muuttuu kroonisemmaksi. Tämä viittaa siihen, että sekundaariehkäisyyn tähtääviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista sen jälkeen, kun ensimmäiset tautiprosessin merkit ovat ilmaantuneet. ENDIT- ja DPT-1-tutkimusten kohderyhmänä olivat autovasta-ainepositiiviset lähisukulaiset, joista ei tiedetty, kuinka kauan he olivat olleet vasta-ainepositiivisia. Suomalaisessa Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) -tutkimuksessa pyritään siihen, että sekundaariehkäisyyn tähtäävä hoito aloitetaan hyvin pian autovasta-aineiden ilmaantumisen jälkeen (Kupila ym. 2001). Tämän tutkimuksen kohderyhmänä on pikkulapsia, joilla on diabetekselle altistava HLA-genotyyppi ja joilla esiintyy vähintään kahta diabetekseen liittyvää autovasta-ainetta. Satunnaistetussa ja kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoitona käytetään päivittäistä insuliinisuihketta (1 IU/kg/vrk) nenän kautta. Tällä hoidolla pyritään vaikuttamaan antigeenispesifistä immuunivastetta sääteleviin T-lymfosytteihin siten, että beetasoluihin kohdistuva immuunivaste heikke- Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1163

7 nee. Tutkimukseen on satunnaistettu noin 140 lasta (tavoite 170). Tutkimus jatkuu vielä noin kaksi vuotta. Toinen mahdollisuus sekundaariehkäisyyn on käyttää immunomodulaattorihoitoja, jolloin haittavaikutusten vaara kasvaa. Tästä syystä on yhä enemmän ryhdytty tutkimaan hoitokeinojen vaikutusta vasta diagnosoitujen diabeetikkojen oman insuliininerityksen säilymiseen. Vasta seuraavassa vaiheessa siirrytään tutkimaan prekliinisessä vaiheessa olevia henkilöitä, kun on ensin varmistettu, että hoidolla on edullinen vaikutus vasta diagnosoidun diabeetikon oman insuliininerityksen säilymiseen eikä siihen liity vakavia haittavaikutuksia. Parhaillaan on menossa useita kliinisiä hoitotutkimuksia juuri sairastuneilla diabeetikoilla. Israelilaisessa tutkimuksessa käytetään lämpösokkiproteiinista (heat shock protein 60) peräisin olevaa peptidiä (DiaPep277), ja tästä tutkimuksesta on alustavasti raportoitu lupaavia tuloksia (Raz ym. 2001). Kyseisen peptidin on aikaisemmissa tutkimuksissa todettu olevan tärkeä epitooppi niille autoreaktiivisille T-soluille, jotka vaurioittavat beetasoluja. Toisessa tutkimuksessa hoitona annettiin humanisoitua monoklonaalista anti- CD3-vasta-ainetta ja havaittiin, että hoidolla oli positiivinen vaikutus oman insuliininerityksen säilymiseen (Herold ym. 2002). Tämä hoito perustuu siihen odotukseen, että monoklonaalinen vasta-aine estäisi autoreaktiivisten T-solujen aktivaatiota. Valitun menettelyn vaarana on, että hoitokeino todetaan tehottomaksi hiljattain sairastuneilla diabeetikoilla, joiden beetasolutuho on edennyt varsin pitkälle, vaikka hoidolla saattaisi olla edullinen vaikutus varhaisessa prediabeteksessa. Toinen riski liittyy siihen, että vaikutuksen ainoana mittarina käytetään potilaan omaa insuliininerityskykyä, sillä insuliinin biologiseen vaikutukseen heijastuu toisaalta myös kohdekudosten insuliiniherkkyys. Perifeeriset insuliinipitoisuudet suurenevat tilanteissa, joissa insuliiniherkkyys heikkenee. Immunomodulatoriseen hoitoon saattaa liittyä insuliiniresistenssin kehittyminen, joten olisi tärkeätä, että hoidon tehon arvioinnissa voitaisiin C-peptidimääritysten lisäksi käyttää insuliiniherkkyyden mittaria. NIH:n rahoituksen turvin on muutama vuosi sitten perustettu verkosto, jonka yhtenä tehtävänä on tyypin 1 diabeteksen sekundaariehkäisyyn tähtäävien kliinisten hoitotutkimusten suunnittelu ja toteuttaminen (Rotrosen ym. 2002). Verkostossa on mukana 13 yhdysvaltalaista, yksi kanadalainen, kolme eurooppalaista ja yksi australialainen keskus. Verkoston toimintasuunnitelmassa on kaksi tutkimusta, joista toinen koskee tyypin 1 diabeteksen luonnollista kulkua prediabeettisessa vaiheessa ja toinen mykofenolaattimofetiilin ja daklitsumabin yhdistelmän vaikutusta tuoreiden diabeetikkojen oman insuliininerityksen säilymiseen. Lopuksi YDINASIAT Tyypin 1 diabetes on immuunijärjestelmän välittämä sairaus, joka täyttää osan autoimmuunisairauden kriteereistä mutta ei kaikkia. Kliini- Tyypin 1 diabetes johtuu oman immuunijärjestelmän välittämästä insuliinia tuottavien beetasolujen vaurioitumisesta. Kliinisen diabeteksen puhkeaminen edustaa tautiprosessin loppupäätä, koska siinä vaiheessa jo 80-90% beetasoluista on tuhoutunut. Diabeteksen oireeton prekliininen vaihe kestää muutamasta kuukaudesta yli kymmeneen vuoteen. Lisääntyneessä sairastumisvaarassa olevat yksilöt voidaan tunnistaa sekä diabeetikkojen perheistä että taustaväestöstä HLA-geenien määräämän tautialttiuden ja tautiin liittyvien autovasta-aineiden perusteella. Toistaiseksi ei ole löydetty tehokasta, kliiniseen käyttöön soveltuvaa tyypin 1 diabeteksen ehkäisykeinoa M. Knip

8 seen käyttöön soveltuvaa keinoa tyypin 1 diabeteksen ehkäisemiseksi ei vielä tunneta. Viime vuosikymmenen optimismi on laimentunut kolmen laajan ehkäisytutkimuksen osoittauduttua tuloksettomiksi. Toivo kuitenkin elää, koska primaariehkäisytutkimukset saattavat tulevaisuudessa tuottaa vaikuttavia keinoja, joita voidaan soveltaa laajasti. Sekundaariehkäisyn puolella riittää haasteita. Intervention ajoittaminen on kriittinen tekijä, joka tulisi huomioida uusia tutkimuksia suunniteltaessa. Erilaisten hoitokeinojen yhdistäminen saattaa tulevaisuudessa osoittautua tehokkaimmaksi strategiaksi. Olen vakuuttunut siitä, että tyypin 1 diabeteksen ehkäisy käy jonakin päivänä mahdolliseksi. Kirjallisuutta Atkinson MA, Eisenbarth GS. Type 1 diabetes: new perspective on disease pathogenesis and treatment. Lancet 2001;358: Diabetes Prevention Trial-Type 1 Diabetes Study Group. Effects of insulin in relatives of patients with type 1 diabetes mellitus. N Engl J Med 2002;346: The European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial (ENDIT) Group. Intervening before the onset of type 1 diabetes: results of the European Nicotinamide Diabetes Intervention Trial (ENDIT). Lancet 2004;363: Gale EA, Gillespie KM. Diabetes and gender. Diabetologia 2001;44:3 15. Herold KC, Hagopian W, Auger JA, ym. Anti-CD3 monoclonal antibody in new-onset type 1 diabetes mellitus. N Engl J Med 2002;346: Hoppu S, Ronkainen M, Kimpimäki T, ym. Insulin autoantibody isotypes during the prediabetic process in children with increased genetic risk for type 1 diabetes. Pediatr Res 2004 (a);55: Hoppu S, Ronkainen MS, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. GAD65 antibody isotypes and epitope recognition during the prediabetic process in siblings of children with type 1 diabetes. Clin Exp Immunol 2004(b); 135: Kimpimäki T, Kupila A, Hämäläinen A-M, ym. The first signs of β-cell autoimmunity appear in infancy in genetically susceptible children from the general population: The Finnish Type 1 Diabetes Prediction and Prevention Study. J Clin Endocrinol Metab 2001;86: Kimpimäki T, Kulmala P, Savola K, ym. Natural history of β-cell autoimmunity in young children with increased genetic susceptibility to type 1 diabetes recruited from the general population. J Clin Endocrinol Metab 2002;87: Knip M. Natural course of preclinical type 1 diabetes. Horm Res 2002; 57(Suppl 1):6 11. Knip M. Environmental triggers and determinants of beta-cell autoimmunity in type 1 diabetes. Rev Endocr Metab Disord 2003;4: Knip M, Åkerblom HK. IDDM prevention trials in progress a critical assessment. J Pediatr Endocrinol Metab 1998;11(Suppl 2): Kulmala P, Rahko J, Savola K, ym. β-cell autoimmunity, genetic susecptibility and progression to type 1 diabetes in unaffected schoolchildren. Diabetes Care 2001;24: Kupila A, Muona P, Simell T, ym. Feasibility of genetic and immunological prediction of type 1 diabetes in a population-based birth cohort. Diabetologia 2001;44: Lönnrot M, Korpela K, Knip M, ym. Enterovirus infection as a risk factor for β-cell autoimmunity in a prospectively observed birth cohort. The Finnish Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) Study. Diabetes 2000;49: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. Staging of preclinical Type 1 diabetes in siblings of affected children. Pediatrics 1999;104: Mrena S, Savola K, Kulmala P, Åkerblom HK, Knip M, the Childhood Diabetes in Finland Study Group. Natural course of preclinical Type 1 diabetes in siblings of affected children. Acta Paediatr 2003;92: Norris JM, Barriga K, Klingensmith G, ym. Timing of initial cereal exposure in infancy and risk of islet autoimmunity. JAMA 2003;290: Raz I, Rlias D, Avron A, Tamir M, Metzger M, Cohen IR. Beta-cell function in new-onset type 1 diabetes and immunomodulation with a heat-shock protein peptide (DiaPep277): a randomised, doubleblind, phase II trial. Lancet 2001;358: Rotrosen D, Matthews JB, Bluestone JA. The immune tolerance network: a new paradigm for developing tolerance-inducing therapies. J Allergy Clin Imunol 2002;110: Rose NR, Bona C. Defining criteria for autoimmune diseases (Witebsky s postulates revisited). Immunology Today 1993;14: Vaarala O, Knip M, Paronen J, ym. Cow milk formula feeding induces primary immunization to insulin in infants at genetic risk for type 1 diabetes. Diabetes 1999;48: Verge CF, Howard NJ, Irwig L, Simpson JM, Mackerras D, Silink M. Environmental factors in childhood IDDM. Diabetes Care 1994;17: Virtanen SM, Hyppönen E, Läärä E, ym. Cow s milk consumption, disease associated autoantibodies and Type 1 diabetes mellitus: a followup study in siblings of diabetic children. Diabetic Med 1998;15: Wong FS, Janeway CA. Insulin-dependent diabetes mellitus and its animal models. Curr Opin Immunol 1999;11: Ziegler AG, Hummel M, Schenker M, Bonifacio E. Autoantibody appearance and risk for development of childhood diabetes in offspring of parents with type 1 diabetes: the 2-year analysis of the German BABYDIAB Study. Diabetes 1999;48: Ziegler AG, Schmid S, Huber D, Hummel M, Bonifacio E. Early infant feeding and risk of developing type 1 diabetes-associated autoantibodies. JAMA 2003;290: MIKAEL KNIP, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS Lasten ja nuorten sairaala PL 281, HUS Onko tyypin 1 diabetes autoimmuunisairaus ja voidaanko sen kehittymistä estää? 1165

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Tyypin 1 diabeteksen ehkäisy nyt HUS:n Painonhallintatalo.fi Diabetesteknologian kongressi ATTD 2016 2 2016 huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Diabetes

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Menjugate. 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Menjugate 22.06.2016, Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä N. meningitidis -bakteeri voi aiheuttaa infektion

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.

Injektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS OSALLISTUJAN OPAS Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS Mikä on TrialNet? Tutkijamme toimivat osana laajempaa kansainvälistä diabetestutkijoiden verkostoa, jonka nimi on TrialNet.

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11 maaliskuuta 2016 Desloratadiini Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Heinänuha Pohjoismaiset tutkimukset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Elidel 10 mg/g emulsiovoide 8.12.2015, Versio 11 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ekseemaa esiintyy lähinnä lapsilla

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ

VÄESTÖLIITON PERINNÖLLISYYSKLINIKKA, TIETOLEHTISET/ FRAX-OIREYHTYMÄ Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Frax-oireyhtymä Erikoislääkäri

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA

SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA SELVITYS SIITÄ MITEN ERÄÄT PERINNÖLLISET SAIRAUDET (KUTEN GPRA JA FUCOSIDOSIS) PERIYTYVÄT ENGLANNINSPRINGERSPANIELEISSA Kaikki koiran perimät geenit sisältyvät 39 erilliseen kromosomipariin. Geenejä arvellaan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä?

Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Argumenta, Majvik 19.11.203 Luonto köyhtyy, me sairastumme mitä pitää tehdä? Tari Haahtela The striking contrast between Finnish and Russian Karelia von Hertzen L, and the Karelia Group. JACI 2006; Laakkonen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot