Kolmannesvuosiraportti 2/2012

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Kolmannesvuosiraportti 2/2012 Elokuu 2012 Hallintokeskus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kolmannesvuosiraportti Toimintaympäristö Verotulojen kehitys Tulossuunnitelma Rahoitussuunnitelma Henkilöstö Vakituisen henkilöstömäärän kehitys Poistuma hallinnollisista tehtävistä kuntien yhdistymisen jälkeen Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Palkattomat virka- ja työvapaat Yhteenveto taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Tilapalvelu Liikelaitos Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos Talouskeskus liikelaitos Altek Aluetekniikka Liikelaitos Kylän Kattaus Liikelaitos Keski-Suomen Pelastuslaitos Liikelaitos Rahoitusraportti Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2012 talousarviossa Keskeisten tytäryhteisöjen TPE

3 1 Kolmannesvuosiraportti Vuoden 2012 talousarvion yleisperusteluissa sivulla 42 kappaleessa todetaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurannasta seuraavaa: Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana annettavien kolmannesvuosiraporttien avulla. Mahdollisista ylitysuhista ja toimenpiteistä niiden torjumiseksi on raportoitava välittömästi kaupunginhallitukselle ja samalla kaupunginhallitukselle esitetään korjaustoimenpiteet budjetin ylitysuhan korjaamiseksi. Kolmannesvuosiraportissa palvelualueet esittävät tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustuvan käsityksensä tavoitteiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta. Mikäli toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumaennusteet ovat ristiriidassa keskenään tai talousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Nyt käsillä oleva raportti on vuoden 2012 toinen kolmanneskatsaus. Raportti sisältää tulos- ja rahoituslaskelmien lisäksi palvelualueiden selvitykset toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Lisäksi raportissa katsaus toimintaympäristön muutoksista, verotulojen, palkkojen ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä rahoituksesta ja konserniyhteisöistä. Kuluvan vuoden ja tulevan taloussuunnitelmakauden talouden kehitysnäkymät ovat heikentyneet olennaisesti verrattuna keväällä tehtyihin arvioihin. Tilinpäätösennusteessa kaupungin vuosikatteeksi ennakoidaan 1,8 miljoona, alijäämäksi 41,8 miljoonaa ja lainakannan kasvuksi 82,7 miljoonaa euroa. Kaupungin vuosikate on ennusteen mukaan niin alhainen että mahdolliset lisäylitykset menoissa uhkaavat painaa sen negativiseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupungin talous on kriisissä ja kaupunki joutuu ottamaan velkaa käyttötalousmenojen kuten henkilöstön palkkojen maksamiseen Heikko tilinpäätösennuste johtuu talousarvion määrärahojen ylitysennusteista ja arvioitua heikommasta verotulokertymästä. Käyttötalouden menojen arvioidaan ylittävän talousarvion 14 miljoona euroa. Suurin ylitysuhka eli 13,5 miljoonaa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin josta erikoissairaanhoitoon 5 miljoonaa euroa, vanhus- ja vammaispalveluihin 4,5 miljoonaa euroa, terveydenhuollon palveluihin 2,4 miljoonaa euroa, sosiaali- ja perhepalveluihin 0,5 miljoonaa euroa sekä hallintoon ja kehittämiseen 1,1 miljoonaa euroa. Sivistyspalveluiden talousarvion ylitysuhka kohdistuu lasten päivähoitopalveluihin 0,9 miljoonaa euroa sekä varhaiseen kasvuun ja perusopetukseen 0,3 miljoonaa euroa. Kaupunkirakennepalvelut ja liikelaitokset ennustavat yhteensä 0,7 miljoonaa euroa talousarviota parempaa toimintakatetta. Verotulokertymäksi arvioidaan 441,3 miljoona euroa, joka on 4,7 miljoona euroa talousarviota vähemmän. Hallintokeskus

4 2 Toimintaympäristö 2 Elokuun 2012 lopussa jyväskyläläisiä oli 638 enemmän kuin vuoden alussa. Vuonna 2011 vastaava lukema oli 502. Kasvu kertyi syntyneiden enemmyydestä, kuntien välisistä nettomuutoista ja nettomaahanmuutosta. Seudun väkiluvun lisäys oli tammi-elokuussa 981, mikä on 102 edellisvuotta enemmän. Suurten kaupunkien väkilukujen suhteellinen kasvu oli ripeintä Espoossa, Oulussa ja Helsingissä. (Jyväskylä kahdeksantena) Syntyvyys jatkuu Jyväskylässä korkeana ja noussee tänäkin vuonna lähes tuhanteenkahdeksaansataan. Syntyvyyttä ja palvelujen kysynnän kehitystä arvioitaessa muuttoliikkeellä on ollut suuri merkitys. Nykyisessä Jyväskylässä näiden muuttojen nettomäärä näyttää pysyvän ennallaan. Perinteisesti vuoden korkein, heinäkuun lopun työttömyysaste Jyväskylässä (14,2 %) oli 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä työnhakijoita oli (muutos vuodessa +138), heistä nuoria (+194) ja pitkäaikaistyöttömiä (+83). Viidentoista ison kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli kuudenneksi korkein. Keski-Suomessa oli vuoden toisella neljänneksellä työllisiä , mikä oli 0,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa muutos oli samana aikana +0,3 prosenttia. Asuntorakentaminen jatkuu melko vilkkaana. Tänä vuonna Jyväskylässä arvioidaan valmistuvan asuntoja saman verran kuin (>1000) edellisenäkin vuonna. Tammi-elokuussa rakennuslupia myönnettiin kuitenkin tilavuudeltaan edellisvuotta vähemmän niin asunto- kuin muuhunkin rakentamiseen. Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräiset hinnat olivat Jyväskylässä vuoden 2. neljänneksellä euroa per neliö. Indeksi vuosimuutos oli -2,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti euroa ja muutos 0,2 prosenttia. Vuokra-asuntojen keskineliövuokra oli vuoden 2. neljänneksellä Jyväskylässä 11,16 euroa kuukaudessa (indeksin vuosimuutos 5,8 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti 10,72 euroa ja 4,7 %. Uusia jyväskyläläisyrityksiä syntyi tammi-kesäkuussa 408. Vuosien vastaava luku oli keskimäärin 362. Vastaavasti 163 yrityksen toiminta loppui ko. keskiarvon oltua 155. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä Jyväskylässä oli tammi-kesäkuussa (muutos edellisvuodesta +85), henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli 562 (+43) ja huumausainerikoksia 231 (-58). Aukeaman ulkoiset lähteet: Tilastokeskus ja Jykes Oy Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio

5 3

6 4

7 3 Verotulojen kehitys Verotuloja arvioidaan kertyvän 4,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa on arvioitu. Verotulojen kokonaiskertymän arvioidaan siten olevan 441,3 miljoona euroa. VEROTULOENNUSTE 2012 TA Arvio Ero M % Ennakonpidätykset 366,5 363,8-2,7-0,7 % Edellisen vuoden pidätykset 42,4 46,4 4,0 9,4 % Maksuunpanotilitys -32,6-36,0-3,4-10,4 % Aikaisempien vuosien tilitykset 13,3 13,0-0,3-2,3 % Kunnallisvero 389,6 387,2-2,4-0,6 % Yhteisövero 21,0 18,0-3,0-14,3 % Kiinteistövero 35,4 36,1 0,7 2,0 % Yhteensä 446,0 441,3-4,7-1,1 %

8 4 Tulossuunnitelma 6 Tulossuunnitelma 2012 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 1000 euroa 2012 Huhtikuu 2012 Syyskuu 2012 Toimintatulot ,0 183, ,7 Toimintamenot , , ,4 TOIMINTAKATE , , , Verotulot , , Valtionosuudet , , , Rahoitustulot ja -menot 5 580, , Korkotulot , , Muut rahoitustulot 649,8 649,8 650 Korkomenot , , Muut rahoitusmenot , , VUOSIKATE , , , Poistot , , Satunnaiset tulot 0,0 0,0 0 Satunnaiset menot 0,0 0,0 0 TILIKAUDEN TULOS , , , Poistoeron lisäys/vähennys 340,4 340,4 340 Varausten lisäys/vähennys 0,0 0,0 0 Rahastojen lisäys/vähennys 0,0 0,0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , , , Vuosikate poistoista 33,7 % 41,0 % 4,2 % Vuosikate poist.al.inv. 18,5 % 22,5 % 2,3 % Kuntaliiton talousarviosuosituksen mukaisesti kunnan tulorahoitus on tasapainossa, jos vuosikate kattaa poistonalaiset investoinnit. Vuoden 2012 osalta poistonalaiset investoinnit ovat 80,3 M, joten vuoden 2012 ennusteen mukainen vuosikate kattaa poistonalaisista investoinnista 2,3 prosenttia.

9 5 Rahoitussuunnitelma 7 RAHOITUSSUUNNITELMA 2012 Kolmannesvuosiraportti Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TA Muutokset TA+M Arvio Arvio 2012 Huhtikuu 2012 Syyskuu 2012 TOIMINNNA JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Vuosikate , , , Satunnaiset erät 0,0 0,0 0 Tulorahoituksen korjauserät , , Toiminnan rahavirta 2 959, , , Käyttöomaisuusinvestoinnit , , , Rahoitusos. inv.menoihin 1 764, , Käyttöom. myyntitulot , , Investointien rahavirta , , , Toiminnan ja inv. rahavirta , , , RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0 Antolainasaam. vähennykset 1 122, , Antolainauksen muutokset 1 122,8 0, , Pitkäaikaisten lainojen lisäys , , , Pitkäaik. lainojen vähennys , , Lyhytaik. lainojen muutos 0,0 0,0 0 Lainakannan muutokset , , , Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0 Muut maksuvalm. muut. 0,0 0,0 0 Rahoituksen rahavirta , , , Rahavarojen muutos

10 8 6 Henkilöstö 6.1 Vakituisen henkilöstömäärän kehitys VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN TP 2009 TP 2010 TP 2011 TOT KEHITYS Elo 2012 Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Kaupunkirakennepalvelut Liikelaitokset Tilapalvelu Työterveys Aalto Keski-Suomen pelastuslaitos Kylän Kattaus Altek Aluetekniikka Talouskeskus Henkilöstö yhteensä Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen koko kaupungin tasolla: + Henkilöstön lisäys yht Kaup.org. ulkopuolelta tulevat henkilöt Jyte Seudullinen työterveyshuolto 40 + Talouskeskus 16 + Muut kaup. org. ulkopuolelta tulleet Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaup.org. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Yleinen edunvalvonta valtiolle Lukiokoul. siirto koul.kunt.yhtymään Aikuispsykiatrian siirto ksshp:lle Röntgenin siirto ksshp:lle -11 Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuosilta

11 VAKITUISEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS 9 KONSERNI- HALLINTO SOTE SIVIS- TYS KRP LIIKE- LAITOKSET YHTEENSÄ Vak. henkilöstö Vak. henkilöstö Elo Muutos ed.vuoteen Muutoksen kuvaaminen: + Henkilöstön lisäys yht Kaupunkiorg. ulkopuolelta tulevat Määräaikaisten vakinaistaminen Henkilöstön vähennys yht Kaupunkiorg. poistuneet henkilöt Eläkkeelle Eronnut Muu syy Muu siirtymä kaup.org. ulkopuolelle Röntgenin siirto ksshp:lle Ulkoiset muutokset (netto) Sisäiset siirtymät (netto) Ulk. muutokset (netto) + sis. siirtymät (netto) = Muutos ed. vuoteen * Lasten päivähoitopalveluiden vakituinen henkilöstömäärä on siirretty sivistyspalveluihin vuodelta 2011 Vakituisen henkilöstön määrä on koko kaupungin tasolla lisääntynyt kuluvan vuoden aikana 13 henkilöllä. Konsernihallinnossa henkilömäärä on kasvanut 4 henkilöllä, sivistyspalveluissa 19 henkilöllä ja liikelaitoksissa 11 henkilöllä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa henkilömäärä on vähentynyt 17 henkilöllä ja kaupunkirakennepalveluissa 4 henkilöllä. Koko kaupungin tasolla henkilöstövähennys on alkuvuoden aikana ollut 249 henkilöä ja lisäys 262 henkilöä. 6.2 Poistuma hallinnollisista tehtävistä kuntien yhdistymisen jälkeen Palvelualue Poistuma Täytetään Jätetään Prosessi Ulkopuoleltaikaisella Määrä- Sisäisin Täytetään täyttä- kesken siirroin 2013 mättä Konsernihallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut KRP ja liiketoiminta Talous- ja hank.palv.keskus Tilapalvelu Jyväskylän maalaiskunta Korpilahti YHTEENSÄ , ,5 0 Hallinnon viroista ja toimista on kuntien yhdistymisen jälkeen poistunut 101 henkilöä. Vapautuneista tehtävistä on jätetty täyttämättä 42,5 ja sisäisin tehtäväjärjestelyin on täytetty 15. Päättyneistä hallinnon tehtävistä on siten jätetty täyttämättä yhteensä 57 prosenttia.

12 Palkat ja palkkiot sekä sijaiskustannukset PALVELUALUE TP 2011 Henk.menot Henk.menot Ero Muutos-% (tili ) 1000 Elo 2011 Elo 2012 (2012/2012) HENKILÖSTÖMENOT YHT % Konsernihallinto % Kaupunginvaltuusto % Kaupunginhallitus % Hallintokeskus % Tietohallinto % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Hallinto ja kehittäminen % Terveydenhuollon palvelut, JKL % Terveydenhuollon palvelut, muut % Erikoissairaanhoidon palvelut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Sosiaali- ja perhepalvelut % Sivistyspalvelut % Tukipalvelut % Varhainen kasvu ja perusopetus % Lasten päivähoitopalvelut % Aikuiskoulutus ja taiteen perusop % Kultturipalvelut % Kirjastopalvelut % Museopalvelut % Nuorisopalvelut % Liikuntapalvelut % Jyväskylän kaupunginorkesteri % Jyväskylän kaupunginteatteri % Kaupunkirakennepalvelut % Hallinto ja kehittäminen % Kaupunkirakenne % Joukko- ja palveluliikenne % Rakennus- ja ympäristövalvonta % Liikelaitokset: % Tilapalvelu % Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus % Palkat ja palkkiot ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koko kaupungin tasolla 4 %.

13 11 PALVELUALUE Sijaiskust. Sijaiskust. Sijaiskust. Muutos Muutos % (tili ) 1000 SIJAISKUSTANNUKSET YHT. TP 2011 Elo 2011 Elo % Konsernihallinto % Hallintokeskus % Tietohallinto % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Hallinto ja kehittäminen % Terveydenhuollon palvelut, JKL % Terveydenhuollon palvelut, muut % Vanhus- ja vammaispalvelut % Sosiaali- ja perhepalvelut % Sivistyspalvelut % Tukipalvelut Varhainen kasvu ja perusopetus % Lasten päivähoitopalvelut % Aikuiskoulutus ja taiteen perusop % Kultturipalvelut % Kirjastopalvelut % Museopalvelut % Nuorisopalvelut % Liikuntapalvelut % Jyväskylän kaupunginorkesteri % Jyväskylän kaupunginteatteri % Kaupunkirakennepalvelut % Kaupunkirakenne % Rakennus- ja ympäristövalvonta % Liikelaitokset: % Tilapalvelu % Työterveys Aalto % Keski-Suomen pelastuslaitos % Kylän Kattaus % Altek Aluetekniikka % Talouskeskus % Sijaiskustannukset ovat kasvaneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna koko kaupungin tasolla 1 %.

14 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot pv/hlö = sairaus- ja tapaturmapoissaolopäivät ajalta tammi-elokuu / vakituisen henkilöstön määrä 31.8 (aktiiviset, lepäävät, eronneet) Vakituisen henkilöstön sairaus- ja tapaturmapoissaolot ovat koko kaupungin tasolla vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,8 pv/hlö, (7,0 %). Tarkasteltaessa sairaus- ja tapaturmapoissaoloja poissaolon pituuden mukaan, kertyy poissaolopäiviä henkilöä kohden eniten päivää kestävistä poissaoloista. Koko kaupungin tasolla päivää kestävät poissaolot ovat vähentyneet viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 0,3 pv/hlö.

15 13

16 14 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 1-3 pv 4-14 pv pv yli 60 pv Yht. Yht. keston mukaan (%) Konsernihallinto 69 % 69 % 21 % 16 % 9 % 10 % 1 % 4 % 100 % 100 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 56 % 60 % 32 % 29 % 10 % 10 % 2 % 1 % 100 % 100 % Sivistyspalvelut 63 % 67 % 28 % 23 % 8 % 8 % 1 % 2 % 100 % 100 % Kaupunkirakennepalvelut 66 % 75 % 26 % 14 % 7 % 11 % 0 % 0 % 100 % 100 % Liikelaitokset: Tilapalvelu 90 % 75 % 8 % 25 % 3 % 0 % 0 % 0 % 100 % 100 % Työterveys Aalto 55 % 66 % 27 % 26 % 15 % 7 % 3 % 0 % 100 % 100 % Keski-Suomen pelastuslaitos 50 % 54 % 37 % 31 % 11 % 13 % 2 % 2 % 100 % 100 % Kylän Kattaus 48 % 55 % 43 % 33 % 8 % 11 % 1 % 0 % 100 % 100 % Altek Aluetekniikka 47 % 48 % 45 % 38 % 8 % 12 % 0 % 2 % 100 % 100 % Talouskeskus 63 % 79 % 27 % 16 % 10 % 5 % 0 % 0 % 100 % 100 % Koko kaupunki 59 % 63 % 31 % 27 % 9 % 9 % 1 % 2 % 100 % 100 % * Prosentit laskettu yhtäjaksoisten poissaolokertojen lukumäärän mukaan Tarkasteltaessa sairaus- ja tapaturmapoissaoloja yhtäjaksoisten poissaolokertojen lukumäärän mukaan, kertyy poissaolokertoja eniten 1-3 päivää kestävistä poissaoloista. 1-3 päivää kestävät poissaolot ovat lisääntyneet koko kaupungin tasolla viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 4 %. 6.5 Palkattomat virka- ja työvapaat PALVELUALUE Pidetyt vapaat, pv pv/hlö Säästöt, (sis. sivukulut) Konsernihallinto 220 1,9 32,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut ,8 203,2 Sivistyspalvelut ,4 314,4 Kaupunkirakennepalvelut 390 2,1 51,2 Liikelaitokset: Altek Aluetekniikka 188 1,1 19,7 Työterveys Aalto 97 1,1 15,0 Keski-Suomen pelastuslaitos 34 0,1 3,7 Kylän Kattaus 765 3,5 58,2 Talouskeskus 65 0,7 7,4 Tilapalvelu 68 2,4 9,1 YHTEENSÄ ,2 714,0 Palkattomia virka- ja työvapaita on pidetty kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhteensä päivää. Säästöä näistä on kertynyt euroa. Edellisvuonna vastaavana ajankohtana säästöä palkattomista virka- ja työvapaista kertyi euroa, koko vuoden säästön ollessa euroa.

17 7 Yhteenveto taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta 15

18 16

19 17

20 18 8 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous on elokuun lopun arvion perusteella ylittymässä 13,5 M (+3,8 %) muutettuun talousarvioon nähden. Tällä talouskehityksellä kokonaistalous tulee kasvamaan vuoden 2011 tilinpäätökseen nähden 19,1 M (+5,5 %). Toteuman perusteella vuoden 2012 talousarvion ylittyminen tulee pienentämään merkittävästi vuodelle 2013 olevaa kasvumahdollisuutta. Ylitysennuste on lähes vuodelle 2013 varatun kasvun suuruinen. Mikäli ylitysennuste toteutuu, on jo vuonna 2012 toteutettava lisää uusia toimenpiteitä jo esiteltyjen lisäksi. Taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi vastuualueet jatkavat tuottavuuden parantamiseen tähtääviä hankkeita ja toimia. Terveydenhuollon palveluissa henkilöstön rekrytoinnissa on edelleen ollut ongelmia, jonka vuoksi on jouduttu käyttämään kalliita ostopalveluita palvelutason takaamiseksi vaaditussa. Suurimmin ongelmat kohdentuvat avosairaanhoidon ja sairaalan lääkärityövoimaan. Suun terveydenhuollossa rekrytoinnit ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin ja henkilöstön mitoitus on hiljalleen saatu tasolle, jolla voidaan vastata 6 kuukauden palvelutakuuseen sekä saadaan nykyiset jonot purettua AVI:n vaatimusten mukaisesti vuoden loppuun mennessä. Vanhus- ja vammaispalveluissa vastuualueen esimiehet aloittivat pilottikoulutuksen pilottikoulutukseen, joka toteutetaan pitkäkestoisena prosessikoulutuksena. Koulutus on suunniteltu osaamiskartoituksen pohjalta. Koulutuksen sisältö on mm. palvelusuhdeosaaminen, KVTES, henkilöstöasiat, varhainen puuttuminen, esimiehen vastuut ja velvollisuudet sekä talousosaaminen. Kotihoidossa on jatkettu liikkuvan työn ratkaisujen käyttöönottoa. Uudet mobiililaitteet sekä siihen liittyvä toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä yhdellä kotihoitoalueella ja koulutukset ovat menossa toiminnan laajentamiseksi. Järjestelmän etuna on uusien työprosessien avulla asiakasturvallisuuden lisääminen. Toiminnanohjaus antaa kattavamman ja reaaliaikaisemman kuvan kotihoidon tilanteesta, jolloin se on myös lähijohtamisen työkalu esimiehille. Omaishoidon tuen uusia päätöksiä ei ole voitu tehdä toisella kolmanneksella, koska määräraha on ylittynyt alkuvuoden aikana. Omaishoidon tuen piirissä oli tammikuussa 824 asiakasta ja elokuussa 715 asiakasta. 100 asiakasta odottaa omaishoidon tukipäätöstä. Henkilökohtaisen avun palveluohjaus ja neuvonta siirtyi omaksi toiminnaksi sisäisin työjärjestelyin. Uuden sukupolven palvelumallien uudistamista toteutettiin vanhus- ja vammaispalveluissa. Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden johtamismalli otettiin käyttöön asteittain alkaen. Sosiaali- ja perhepalveluissa perheet hakivat yhä useammin apua kriisiytyneisiin elämäntilanteisiinsa. Sosiaalipäivystystehtävien määrä (688) kasvoi 31 % edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (2011: 527). Suurin osa päivystystehtävistä liittyy lasten tai heidän huoltajiensa päihteiden käyttöön. Kriisikeskus Mobileen otetuissa yhteyksissä painottuivat traumaattiset kriisit ja väkivalta. Lastensuojeluilmoitusten määrä (1553) kasvoi lähes 200:lla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna (2011:1359). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin 912 kappaletta (2011:780). Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia (7382) oli hieman vähemmän kuin edellisten vuosien vastaavilla jaksoilla (2011:7407 ja 2010:7498). Seitsemän arkipäivän palvelutakuu toteutui toimeentulotuen etuuskäsittelyssä.

21 19 Keski-Suomen tulkkikeskus järjesti tarjouskilpailun kevättalvella Hankintapäätökset tehtiin ja puitesopimukset solmittiin kesän aikana. Kaikkiin kieliin ei saatu haluttua määrää tarjouksia, mutta tarjouskilpailun puitesopimusten lisäksi on solmittu suorahankintaperusteisia sopimuksia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 80 %:iin vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. Tammi-elokuussa Jyväskylän terveysasemille tuli yhteensä puhelua. Välittömästi tai takaisinsoittopalveluna puhelinyhteydenotoista vastattiin 65,8 %:sti. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 50 %:ssa ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 60 %:ssa kontakteista ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. Elokuun 2012 tilastossa kirjaamisen kattavuus on parantunut entisestään. Lääkärit kirjasivat diagnoosit keskimäärin 74,6 %:ssa käynneistä. Hoitohenkilöstö kirjasi käyntisyyt keskimäärin 83,4 %:ssa. Avohoidon käyntien sisältöjä on kirjattu SPAT (Suomalainen perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus)-koodein. Näiden kirjaus on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka aivan samalle tasolle kattavuudessa ei ole päästy kuin diagnooseissa ja käyntisyissä. 3. Fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminta laajenee vuositasolla potilaskontaktiin. Tammi-elokuussa toteutui 486 akuuttivastaanottokäyntiä fysioterapeuteilla. Tavoitteesta ollaan jäljessä, koska osa tarjotuista vastaanottoajoista jäi käyttämättä. 4. Kehitetään ja pilotoidaan yhteistoiminnassa sosiaalipalvelujen kanssa lapsiperheille saumaton neuvolatoiminnan ja varhaisen tuen palvelukäytäntö. Keltinmäen ja Tikkakosken asukasalueilla on tehty monitoimijaisen palvelukokonaisuuden toimintojen kuvaukset ja aloitettu palvelumuotoiluprosessit. 5. Kehitetään ja otetaan käyttöön palvelukäytäntö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja muiden tälle ryhmälle palveluja tuottavien tahojen yhteisille asiakkaille. Nuorten aikuisten monitoimijaisen palvelukokonaisuuden kehittäminen on meneillään. 6. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. Sähköisen asioinnin ohjelmahankinnat on tehty. Kansalaisen ajanvaraus ei ole vielä käytössä. 7. Minimoidaan yleislääketieteen hoitopäivälaskutus jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. Yleislääketieteen hoitopäivälaskutus toteutui 2 hoitopäivän osalta. 8. Lasten suun terveydentila paranee. 15-vuotiaista 47 % on hampaistoltaan täysin terveitä. Tavoite vuodelle 2012 on, että 15- vuotiaista 40 % on hampaistoltaan täysin terveitä.

22 20 Terveydenhuollon palvelut, Muut kunnat 1. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnan puhelinyhteydenotoista 75 % vastataan joko välittömästi tai potilaaseen otetaan yhteyttä takaisinsoittopalveluna. Tammi-elokuussa Hankasalmen, Muuramen ja Uuraisten terveysasemille tuli yhteensä puhelua. puhelua. Välittömästi tai takaisinsoittopalveluna puhelinyhteydenotoista vastattiin 64,5 %:sti. 2. Asiakaskontaktien kirjaamisen tietosisältö tarkentuu; lääkärit kirjaavat diagnoosit 50 % ja hoitohenkilöstö käyntisyyt 60 % ja avohoidon toimintoluokitus otetaan käyttöön. Hankasalmella lääkärit kirjasivat diagnoosit 94,1 %:ssa, Muuramessa 85,9 %:ssa ja Uuraisilla 40,6 %:ssa käynneistä. Hoitohenkilöstö kirjasi käyntisyyt kontakteista Hankasalmella 95,4 %:sesti, Muuramessa 74,9 %:sesti ja Uuraisilla 90,9 %:sesti. 3. Sähköinen asiointi terveydenhuollossa laajenee. Suun terveydenhuollossa ja neuvolatoiminnassa 50 % ikäluokkatarkastusten ajanvarauksista tehdään sähköisesti. Suunniteltu Kansalaisen ajanvaraus ohjelmasovellus on hankittu, ei ole vielä käytössä. 4. Toteutetaan viiveetön jatkohoito keskussairaalassa toimivasta päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskussairaalaan. Jatkohoito toteutui viiveettömästi. 5. Lasten suun terveydentila paranee. Muuramessa 15-vuotiaista 48 %, Hankasalmella 47 % ja Uuraisilla 17 % on hampaistoltaan täysin terveitä. Erikoissairaanhoidon palvelut, Jyväskylä 1. Hoidontarpeen arviointi aloitetaan kolmen viikon kuluessa lähetteen saavuttua sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoidon lähetteistä 99,6 % oli käsitelty 3 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. 2. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia on hoidontarpeen arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan. Ensimmäinen käynti erikoislääkärillä toteutui 92,4 %:ssa kolmen kuukauden sisällä. 3. Tarpeelliseksi todettu hoito järjestetään 6 kuukauden (lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito kolmen kuukauden) kuluessa. Jyväskyläläisistä 28, hankasalmelaisista 1, muuramelaisista 2 ja uuraislaisista 1 oli odottanut hoitoa yli 6 kk. Lasten ja nuorisopsykiatrinen hoito oli järjestetty alla kolmen kuukauden kuluessa. Vanhus- ja vammaispalvelut 1. Kriisitilanteissa asiakas saa välittömästi apua. Akseli- ja Elina kodissa on 1-2 vapaata paikkaa kriisitilanteista varten. Kriisitilanteen palveluprosessi on kirjattu.

23 21 2. Palveluilla turvataan, että yli 75-vuotiaista on kotihoidon palvelun piirissä vähintään 25 %, palveluasumisessa enintään 6,5 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa enintään 4 %. Yli 75 -vuotiaista (8515) kotihoidon palvelujen piirissä oli 19 %, palveluasumisessa 6,1 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,9 %. 3. Vanhus- ja vammaispalveluiden toimintaketju on mahdollisimman sujuva, ja potilaat otetaan erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskussairaalasta hoitoon kahden vuorokauden aikana. Erikoissairaanhoidosta potilaat otettiin palveluihin ilman jonotusta ja terveyskeskussairaaloissa jonotti keskimäärin: Kyllössä 21,6 (edellinen kolmannes 18), Palokassa 12,8 (edellinen kolmannes 18,2) ja Muuramessa 0,6 (edellinen kolmannes 0,5). 4. Palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat tehdään 100 %:lle asiakkaista. Tavoite toteutui. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat tehtiin kaikille asiakkaille. Lisäksi tehtiin RAI-arvioinnit asiakkaiden hoitoisuuden määrittämiseksi. Sosiaali- ja perhepalvelut 1. Toimeentulotukiasiakkaiden aktivointia tehostetaan aikuissosiaalityön ja työvoimanpalvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja muiden toimijoiden kanssa. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Toimeentulotukea saaneet henkilöt < 10 % väestöstä 9,5 % 9,5 % 9,8 % 9,8 % Tavoite toteutui. Toisen kolmanneksen aikana toimeentulotuen asiakkaana on ollut noin 8,38 % asukkaista ( asukasta). Edellisenä vuotena vastaava prosenttiosuus oli 8,5 %. 2. Edistetään toimeentulotukiasiakkaiden, alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten aktivoitumista työmarkkinoille ja opiskeluun. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Asiakasmäärä on < vuositalolla ja kuukausittain < Tavoite toteutui. Kohderyhmän asiakkaita oli keskimäärin 367 nuorta kuukaudessa. Edellisenä vuotena asiakasmäärä oli Psykologipalveluja kohdennetaan lapsiperheiden varhaiseen tukemiseen. TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Psykologipalveluiden asiakasmääristä 45 % on lapsiperheitä 35,0 % 40,0 % 45,0 % 45,0 % Tavoite ei toteutunut: Toisen vuosikolmanneksen aikana psykologipalveluja kohdentui lapsiperheille 39 %

24 22 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Perusopetuksen palveluyksikön toiminta on käynnistynyt v toisella kolmanneksella tavanomaisesti. Palvelurakenteessa keskeisin muutos on Palokan koulun ja kiinteistöön myös sijoittuneen Tyyppälän koulun toiminnan siirtyminen 1.8 alkaen uuteen koulukeskukseen. Johtamis- ja ohjausrakenne on uudistettu, perustana päivähoidon tapaan kolmen alueen ohjausmalli, virkarehtorikoulujen ja pienempien koulujen kytkeminen hallinnollisesti sekä työn- ja tehtävänkuvien selkeyttäminen kaikilla hallinnon osa-alueilla. Ratkaisut liittyvät aloittavaan uuteen organisaatioon. Toimintakustannusten tarkistus on edennyt suunnitellusti ja talousarviossa pysymiseksi on laadittu toimenpideohjelma sekä ohjeistettu toimintayksiköitä. Henkilöstökustannukset näyttävät pysyvän arvioidulla tasolla, mutta erityisesti kuljetuskustannuksiin ja kotikuntakorvauksiin liittyy ylitysuhkaa. Sisällön kehittäminen (mm. yhtenäiskoulut, tuen kolmiportaisuus, ICT-kehitys ja perusopetuksen laatuprosessi) on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön palvelutakuu (lapsi voi palata entiseen hoitopaikkaansa sovitun poissaolon jälkeen). Varhaiskasvatussuunnitelmista ja esiopetuksen kolmiportaisesta tuesta on järjestetty koulutusta sekä on tehty yhteistyötä nivelvaiheen kehittämiseksi yhteistyössä perusopetuksen kanssa. Asiakasraadin esiin nostamia asiakaspalautteita on käsitelty päivähoidon johtoryhmässä. Sähköistä asiakaspalvelua on kehitetty ja mahdollistettu (sähköinen palvelusetelihakemus ja päätös, sähköinen päivähoitopäätös) sekä on hankittu mobiilisovellus lasten hoitoaikojen ja työntekijöiden työajan seurantaan. Järjestelmä on testausvaiheessa ja se otetaan käyttöön asteittain alkaen perhepäivähoidosta. Talousarviossa pysymisen varmistamiseksi on tehty kesäpäivystysjärjestelyjä, kannustettu henkilöstöä palkattomien vapaiden käyttöön ja tehty muita toimenpiteitä tuottavuuden parantamiseksi. Palvelutuoteperusteisen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmän käyttöönottoa koko päivähoidossa on valmisteltu. Kirjastopalvelujen Palokan aluekirjasto avattiin ja toiminta on käynnistynyt vilkkaasti. Pääkirjasto-kansalaisopistorakennuksen peruskorjaushanketta ryhdyttiin valmistelemaan toimijoiden ja Tilapalvelun toimesta. Kirjastoautojen kehittämishankkeen tuloksena autojen uudistetut reitit otettiin käyttöön elokuussa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Perusopetus 1. Perusopetuksen opetustuntien oppilaskohtainen vertailuluku on vuosiluokilla 1 6 keskimäärin 1,33 h/oppilas (TA ,33 h/oppilas) ja vuosiluokilla 7 9 keskimäärin 1,70 h/oppilas (TA ,70 h/oppilas). Toteuma 1,33h/oppilasta luokilla 1-6 ja toteuma 1,76h/oppilas luokilla 7-9.

25 23 2. Perusopetuksen ryhmäkokokeskiarvot ovat 20 oppilasta (1 2. luokat) ja 23 oppilasta (3 9. luokat). Toteuma 20,2 oppilasta luokilla 1-2 ja toteuma 23,6 oppilasta luokilla Koko päättöikäluokka saa peruskoulun päättötodistuksen. Ikäluokan koko 1263 oppilasta. Ikäluokasta 16 oppilasta eli 1,26% ei saanut päättötodistusta. Lasten päivähoitopalvelut 1. Perhepäivähoitoa järjestetään siten, että 900 lasta kuukaudessa (8 % 0 6-vuotiaista) on hoitajan kodissa tai lapsen kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa. Toteutunut noin 800 lasta (kunnall. 580, yks. 220) eli tavoite ei ole täysin toteutunut. 2. Päivähoidon kerhotoiminta toimii vaihtoehtona kokopäivä- ja osapäivähoidolle, jolloin kerhoissa on 650 lasta kuukaudessa (6 % 0 6-vuotiaista). Noin 750 lasta eli tavoite on ylittynyt. 3. Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on 1100 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa 200 lasta, yhteensä lasta kuukaudessa (12 % 0 6-vuotiaista). Yksityisen päivähoidon palvelusetelin piirissä on noin 1060 lasta ja omien lasten hoidon palvelurahaa saa noin 190 lasta, yhteensä 1250 lasta eli tavoite on lähes toteutunut (perheen neljän oman lapsen hoidon palveluraha lakkasi alkaen, noin 50 lasta). 4. Lakisääteistä kotihoidontukea maksetaan keskimäärin 3000 lapsesta kuukaudessa (27 % 0 6- vuotiaista). Noin 2800 lasta eli tavoite ei ole täysin toteutunut. Aikuiskoulutus ja taiteen perusopetus 1. Valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia (vuonna 2010 toteutunut tuntia, vuonna 2011 toteuma-arvio ). Tammi-elokuun toteutuma valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia. Loppuvuoden toteutuma-arvio: valtionosuuteen oikeuttava opetus tuntia, kurssilaista Tilauskoulutuksen määrä: tammi-elokuussa 4500 tuntia. Tavoite toteutuu. 2. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa (vuonna 2010 toteutunut kurssilaista, vuonna 2011 toteutuma-arvio on kurssilaista). Tammi-elokuun toteutuma kurssilaista. Tavoite toteutuu.

26 24 Kulttuuripalvelut 1. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittaa 54 % alle kouluikäisistä ja 66 % peruskouluikäisistä. Päivähoidon ja peruskoulun kulttuuritarjonta tavoittanut mennessä (aitan osalta on mukana koko toimialue) o peruskouluikäisistä 41,98 % o alle kouluikäisistä 21,6 % 2. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet tavoittavat kävijää. Tavoite toteutuu. Julkiset lastenkulttuuritilaisuudet 31.8.mennessä 3766 Lasten lysti syksyllä ylittää tavoitteen. 3. Kulttuuriaitan koulutus tavoittaa vuosittain n. 450 päivähoidon ja opetuspalvelujen henkilöä. Tavoite toteutuu. 4. Ikääntyneiden kulttuuritarjonta tavoittaa 25 % yli 65-vuotiaista. Toteutuu vähintään arvioiden mukaisesti. Kävijämäärä ikääntyneiden kulttuuritapahtumissa aikavälillä = n henkilöä. Päiväkeskukset 1500 Pitkäaikaishoito 1400 Laulusta Voimaa yhteislaulut 920 Lounaispuiston Kesän yhteislaulut 1230 Veteraanipäivän juhla 200 Kaupungin asukkaista n henkilöä on yli 65-vuotiaita (vuoden 2011 arvio Kävijämäärä kattaa n. 27% ikäluokasta. 5. Kuvataidekoulu antaa opetusta opetustuntia vuodessa, oppilaiden määrä on 340 ja keskimääräinen opiskeluaika 5,5 vuotta. Toteutuu tavoitteen mukaisesti. Keväällä kuvataidekoulussa 330 oppilasta, 340 oppilaan tavoite toteutuu vuoden loppuun mennessä. Hakijoiden määrä suhteessa tarjontaan kasvoi syksyn haussa. Kirjastopalvelut 1. Aukiolotunnit: pääkirjasto tuntia; laitoskirjastot 435 tuntia, alue-, lähi- ja pienkirjastot sekä kirjastoautot yhteensä tuntia. Kaikkien toimipisteiden aukiolotunnit yhteensä tuntia. Tavoite toteutunee. 2. Kirjastokäyntikertojen määrä vuodessa / asukas: 9,4 (vuonna 2011: 9,6; maan keskiarvo 2010: 9,9). Tavoite ei toteutune: Jäänee noin 9 käyntiin/asukas. 3. Aineiston hankintaan euroa: 317,9 nidettä / asukas. Tavoite toteutunee.

27 25 Museopalvelut 1. Museot ovat avoinna yhteensä tuntia (2011: 8 570). Museot ovat olleet avoinna normaalisti, vuoden alusta 6051 tuntia. 2. Museoissa järjestetään yhteensä 8 päänäyttelyä (2011: 8). Museoissa on järjestetty vuoden alusta 8 päänäyttelyä ja 17 muuta pienempää näyttelyä. 3. Museoiden kävijämäärätavoite on kävijää (2011: ). Vuoden alusta toteutunut kävijämäärä on Nuorisopalvelut 1. Nuorten käyntikerrat (vuonna 2011: ). Toteutunut Nuorisopalveluja käyttää 25 % (vuonna 2011: 25 %) vuotiaiden ikäryhmästä (mukana toiminnassa vähintään 5 krt/vuosi). Toteutunut 16 %. 3. Suunnitelmallisesti tuettuja nuoria (pienryhmä- ja yksilöpalvelut) 200 (vuonna 2011:200). Toteutuu suunnitelman mukaisesti. 4. NuortenLaturin ja Painovirheen sivuilla vierailuja kuukaudessa Toteutunut /kk. Liikuntapalvelut 1. Liikuntatilojen käyttöaste % aukiolo- ja käyttöaikoina (85 90 % vuonna 2011). Liikuntapalvelujen hallinnoimat sisäliikuntatilat 90 %. Koulujen liikuntasalien iltakäyttö 85 %. Tavoitteeseen päästy, käyttöasteet saavutettu. 2. Yhteistyö liikunta- ja urheiluseurojen, kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvien yhteistoimintasopimusten säilyttäminen samalla tasolla 30 kpl (30 kpl vuonna 2011). Tavoite saavutettu, jatkettu olemassa olevia sopimuksia. 3. Lähipalveluperiaatteen vahvistaminen. Kylillä toimivien vertaisohjattujen liikuntaryhmien lukumäärän säilyttäminen ennallaan (20 ryhmää vuonna 2011). Tavoite saavutettu, jatkettu olemassa olevia sopimuksia.

28 26 Jyväskylän kaupunginorkesteri 1. Orkesterilla on 50 esiintymistä, joissa kuulijatavoite on (vuoden 2011 talousarviossa 50 esiintymistä ja kuulijaa). On ollut 40 esiintymistä, joissa on ollut yhteensä kuulijaa. Kuulijatavoitteeseen tullaan pääsemään. 2. Orkesterin äänittää ja julkaisee yhteensä 4 cd-levyä (vuonna 2011: 4 5 cd-levyä). On julkaistu ja äänitetty kolme cd-levyä. 3. Konserttien täyttöastetavoite on 90 % (vuonna 2011 tavoite 90 %). Konserttien täyttöastetavoite tulee jonkin verran ylittymään. Jyväskylän kaupunginteatteri 1. Vuonna 2012 kaupunginteatteri tuottaa kuusi ensi-iltaa, neljä päänäyttämölle ja kaksi pienelle näyttämölle (vuonna 2011 kuusi ensi-iltaa). Ensi-iltojen määrä toteutuu. 2. Vuonna 2012 teatterin kokonaiskävijämäärätavoite on katsojaa (vuonna 2011: ). Katsojamäärä ajalla on katsojaa. Katsojamäärä toteutunee. 3. Päänäyttämön käyttöastetavoite 69 % (vuonna 2011: 69 %). Käyttöaste on 69,5 %. Käyttöaste toteutunee.

29 27 Kaupunkirakennepalvelut Kaupunkirakennepalvelut Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Palvelurakenne ja organisaatiomuutosta on jatkotyöstetty yhä yksityiskohtaisempaan suuntaan. Päätökset vastuualuejohtajatasoon saakka on tehty ja pääprosessien palvelujohtajat on valittu. Myös henkilöstön sijoittuminen toimitiloihin on ratkaistu. Hallinnossa ja kehittämisessä on keskitytty USO muutosten talousseuranta- ja raportointimuutosten työstämiseen sekä sähköisen kokouskäytännön laajentamisen valmisteluihin. Palvelu- ja prosessikuvauksia on päivitetty. Yhdyskuntalakimiehen jäätyä eläkkeelle, on lakipalvelua väliaikaisesti hankittu ostopalveluna. Kankaan aluetta on avattu kuntalaisille erilaisten tilaisuuksien kuten avointen ovien päivän ja ravintolapäivän tapahtumissa. Maankäytössä sähköisen asioinnin palvelukehitys on edennyt. epalaute-järjestelmän käyttöönotto koko kaupungin järjestelmäksi on aloitettu. etontti-järjestelmän uusien ominaisuuksien käyttöönotto tehdään lokakuussa ja silloin mm. tonttien sähköinen varaus on mahdollista. Rakennusvalvonnan sähköisen lupapalvelun jatkotoiminnallisuuden rakentaminen on aloitettu yhdessä Teklan kanssa. Eri tietojärjestelmien välisten rajapintojen kehitystyö on saatu valmiiksi. Omakotitontteja on luovutettu (myyty/vuokrattu) alkuvuodesta 54 kpl eri puolelta kaupunkia. Kerros/rivitalotontteja on luovutettu 14 kpl sekä liike-/yritystontteja 2. Äijälän asuntomessualueen tonttien varauspäätökset on tehty. Tontteja varattiin 31 kappaletta 47 hakemuksen joukosta. Lähimetsien hoitotyöt on aloitettu Lohikosken ja Korpilahden alueilla, lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti. Tälle vuodelle suunnitellut talousmetsien hakkuut ja metsänhoitotyöt on pääosin tehty. Yhdyskuntatekniikan alueella on kilpailutettu eteläisen alueen talvihoito. Urakoitsijaksi valittiin Destia Oy lokakuusta alkaen. Seudullinen joukkoliikennesuunnitelma on työn alla ja se valmistuu syksyn 2012 aikana. Suunnitelma sisältää joukkoliikenteen palvelutason ja linjaston suunnittelun sekä myös arvion joukkoliikenteen järjestämistavasta koskien vuoden 2014 aikana sekä myöhemmin loppuvia siirtymäajan liikennöintisopimuksia. Joukkoliikenteen rahoituksesta suurin osa kohdistuu kaupunki- ja seutulipputuotteiden tukemiseen ja lipputuotteet ovat pysyneet ennallaan. Joukko- ja palveluliikenteeseen saatava valtionapu on laskenut vuodelle 2012 n euroa, minkä johdosta lipputuotteiden asiakashintoja on jouduttu nostamaan alkaen. Palveluliikenteen aikataulut ja reitit on uudistettu 15.8 alkaen. Korpilahden alueen asiointiliikennevuoroihin ei ole tullut muutoksia alkuvuoden aikana. Jyväskylän kaupungin yleiskaava eteni aikataulunsa mukaan, kaavaluonnos oli nähtävillä toukokuussa. Raspio-Iloniemen osayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Viherpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tekes-rahoitteinen Kymppi-Moni-hanke eteni, hankkeen päättyminen siirtyy vuodenvaihteesta 2012 maaliskuuhun Hanke sai palkinnon Paikallisten ilmastotekojen Suomi 2012 haastekilpailussa. Merkittävimmät lainvoiman saaneet asumisen kaavat olivat Heinälampi III, Huhtakeskus, Matinmäki I, Palokunnanmäki ja Mankola II. Kirkkolahden kaava kumottiin Hämeenlinnan hallintooikeudessa, Kivelänrannan asemakaavasta valitettiin. Palokärjen asemakaava lisäsi merkittävästi tuotannolliselle toiminnalle tarkoitettua kaavavarantoa. Kaupan kannalta tärkeät Vaajakosken S- marketin asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja Seppälän keskuskorttelin kaavaehdotus valmistui. Rakennusalan suhdannekehitys on heikentynyt kesän aikana. Myönnettyjä rakennus- ja toimenpidelupia oli elokuun lopussa yhteensä 967, määrä on noin 7 % pienempi kuin edellisvuonna. Myön-

30 28 nettyjen rakennuslupien koko kerrosneliömetrimäärä oli noin 19 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna sekä asunto- että teollisuusrakentaminen laski, mutta liike- ja toimistorakentaminen kääntyi nousuun. Uusia asuntoja valmistui 784 kpl, mikä on 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kevään epävarmuudesta johtuen rakennuslupien hakeminen viivästyi ja ruuhkautti rakennusvalvonnan. Lupahakemuksia oli käsittelemättä elokuun lopussa 260 kpl, joka on noin 100 lupaa enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisvuonna. Rakennuslupa-arkiston digitalisointia jatkettiin. Skannattuja kuvatiedostoja on tuotettu kaikkiaan elokuun loppuun mennessä noin Laadunvarmistus sitoo edelleen huomattavasti rakennusvalvonnan henkilöstöresursseja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat on laadittu Kaivoveden, Keljonkankaan ja Liinalammin pohjavesialueille. Tuomiojärven vesiensuojelun kunnostussuunnitelman laadinta on käynnissä. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa on annettu Tuomionjärven pohjoispuolen kiinteistöille. Ympäristötoimen lupakäsittelyssä on vireillä useita lupia, mutta tavoitteeksi asetetut käsittelyajat on saavutettu. Vuoden alusta laboratoriopalveluissa käynnistyi viikonloppupäivystys erityistilanteiden edellyttämien näytteiden nopean analysoinnin varmistamiseksi. Päivystyspalvelua on ensimmäisen vuosipuoliskon aikana käytetty runsaasti. Laboratoriopalveluiden kysyntä on muutenkin ollut vilkasta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupunkirakenne 1. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.). Tammi- kesäkuussa liikenteessä on tapahtunut yhteensä 59 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta, joissa on loukkaantunut yhteensä 73 henkilöä. Onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrä on hieman pienempi kuin edellisvuonna 2011 vastaavalla ajanjaksolla. Erityisen positiivista on, ettei onnettomuuksissa ole kuollut tai loukkaantunut vakavasti yhtään henkilöä. 2. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on vähintään 3,12 (vuoden 2011 arvo 3,32). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys on laskenut ennakoitua vähemmän. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3, Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon on vähintään 3,31 (vuoden 2011 arvo 3,41). Tavoite on toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys ei ole laskenut. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3, Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2011 tasolla (vuoden 2011 arvo 3,67). Tavoite ei ole toteutunut. Käyttäjien tyytyväisyys on laskenut. Vuoden 2012 kyselyssä arvo on 3, Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Omakotitontteja tarjotaan vuoden aikana tarjoamaan uusilla alueilla eri puolilla kaupunkia 100 kappaletta. Koska vuodenvaihteessa oli vapana 102 omakotitonttia, tullaan vuoden tavoite (170 tonttia tarjolla) ylittämään selvästi.

31 29 Rivi- ja kerrostalotontteja tulee tarjontaan eri puolella kaupunkia, mm. Tikassa, Jokivarressa ja Palokassa. Vuoden tavoite ( kem2 tarjolla) tullaan ylittämään, mutta rivi- ja kerrostalotonteista on käytännössä niukkuutta. 6. Tontin lohkomiset suoritetaan kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Toteutunee tavoitteiden mukaisesti. 7. Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti hoitopinta-ala 450 ha joista lähimetsiä 50 ha, hakkuut m³, energiapuun myynti MWh. Kaikki tavoitteet tulevat toteutumaan. 8. Kasvatetaan kaupungin maanomistus maankäytön toteuttamisohjelmaan (KymppiR) liittyvillä selvitysalueilla 65 %:sta 86 %:iin vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteesta ollaan paljon jäljessä, mutta viimeisellä vuosikolmanneksella tilanne tulee oleellisesti paranemaan neuvoteltujen maanostojen toteutuessa. Tavoiteosuus tulee jäämään 86 %:a selvästi pienemmäksi. 9. Asuinkerros- ja rivitalojen asemakaavoittaminen k-m 2 / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. 10. Omakotitonttien asemakaavoittaminen 400 kpl / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. 11. Teollisuustonttien asemakaavoittaminen 50 ha / 2 vuotta. Toteutunee, seurataan vuositasolla tilinpäätöksen yhteydessä. Kahden vuoden tavoite saavutettaneen tänä vuonna. Sen jälkeen tavoitteen asettaminen tarkistetaan uudelleen. Rakennus- ja ympäristövalvonta 1. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 6 viikkoa 75 %:sti myönnetyistä rakennusluvista. Toteutui. Tammi-elokuun aikana uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika on ollut enintään 6 viikkoa 75,5 %:ssa myönnetyistä luvista. Keskimääräinen käsittelyaika oli kerrostaloissa 13 viikkoa, rivi- ja pienkerrostaloissa 7 viikkoa, omakotitaloissa 5 viikkoa ja loma-asunnoissa 4 viikkoa. 2. Uusien omakotitalojen energiatehokkuutta parannetaan ennakko-ohjaamalla. Matalaenergiatalojen osuus uusista omakotitaloista on vähintään 25 %. Ei toteutunut. Tammi-elokuun aikana uusia matalaenergiataloja oli vain 17 kpl uusille omakotitaloille myönnetyistä 141 rakennusluvasta eli vain 12 %. 3. Maa-aines- ja ympäristölupahakemusten käsittelyaika on enintään 4 kk 80 %:ssa hakemuksista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa hakemuksista. Ympäristölupapäätöksiä on tehty ajalla yhteensä 10 kpl. Käsittelyaika kaikissa ympäristöluvissa on ollut alle 4 kk. Maa-aineslupapäätöksiä on ollut kaksi ja molemmissa käsittelyaika on ollut alle 4 kk.

32 30 4. Valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä tehdään 80 kappaletta (100 % suunnitelluista). Valvontakäynnit painottuvat loppuvuoteen maa-aineslupatarkastusten vuoksi. Valvontakäynnit toteutunevat ennakoidusti.

33 31 Tilapalvelu Liikelaitos Tilapalvelu Toiminnan kolmannesvuosikatsaus Toiminnallisesti Tilapalvelun 2. vuosikolmannes toteutui pääosin taloussuunnitelman mukaisesti. Ennusteen mukaan talousarvion toimintakate tulee toteutumaan. Sisäiset vuokratulot tulevat toteutumaan n euroa budjetoitua pienempinä. Vastaava kustannussäästö toteutunee vuokraja vastikekuluissa. Suunnitelman mukaiset poistot toteutunevat budjetoidun mukaisesti. Budjetin toteutumisen uhkana on ilmasto-olosuhteiden lisäksi yllättävät sisä-ilmaongelmat ja niistä johtuvat korjaustoimenpiteet. Toimintajakson aikana hyväksyttiin Liinalammin päiväkoti-koulun hankesuunnitelma. Palokan koulukeskus valmistui ja otettiin käyttöön 1.8 ja Veturitallin nuorisotoiminnan tilat otettiin käyttöön samaan aikaan. Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen 1. Hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden lisätarpeen kasvu optimoidaan hyväksyttyjen palveluverkkoselvitysten pohjalta huomioon ottaen kaupungin talonrakennuksen investointiresurssit. Palveluverkkojen pohjalta laadittiin investointiesitys vuosille ja se käsiteltiin tilafoorumeissa sivistyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Palveluverkot ovat pohjana hankkeiden pitkäjänteiselle suunnittelulle, jossa palvelualueiden tilatarpeet ja -muutokset tulee huomioitua. Kouluverkon mukaiset laajat kouluhankkeet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Uutena kokonaisuutena ovat käynnistymässä päiväkotien peruskorjaukset ja tarvittavat uudisrakentamiset, mutta tiukkenevan investointiohjelman myötä useita hankkeita joudutaan siirtämään. Osaan aikataulullisesti siirtyneistä kohteista suunnitellaan elinkaarikorjauksia, jotta tiloja pystytään käyttämään. Osa hankkeista tultaneen esittämään vuokra- tai ppp-hankkeiksi. Väinölän päiväkodin laajennus kouluksi, Vaajakosken päiväkodin uudisrakennuksen ja Palokan nuorisokodin laajennuksen, Palokan terveysaseman osasto 1 peruskorjauksen ja Keljon vanhainkodin yhteyteen sijoittuvan Oiva-keskuksen hankesuunnittelut on käynnissä. Kirjasto-, museo- ja kansalaisopiston verkkoselvityksien pohjalta on käynnistetty kaupunginkirjaston ja Vaajakosken kirjaston hankesuunnitelmat. 2. Saavutetaan energiatehokkuussopimuksen mukainen Mwh:n vuotuinen säästötavoite kokonaisenergian kulutuksessa. Säästötavoitteen toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. 3. Käyttäjien tyytyväisyys siivouspalveluihin on 3,5 pistettä. Asiakastyytyväisyyttä mitataan kerran vuodessa tehtävällä kyselyllä. Tämän vuoden tulokset ovat käytössä alkuvuonna 2013.