Hallintosääntö

Transkriptio

1 1 (23) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

2 2 (23) Sisällysluettelo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosääntö Luku Yleiset määräykset Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Luku Kuntayhtymän organisaatio Organisaatiorakenne ja -käsitteet Vastuuhenkilöt Luku Kokousmenettely Luvun määräysten soveltaminen Kokousaika ja -paikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksissa Hallituksen edustus muissa toimielimissä Esittely Esteellisyyden toteaminen Äänestys ja vaalit Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Hallituksen otto-oikeus Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Luku Sairaanhoitopiirin johtaminen Toiminnan johtamistapa Hallituksen tehtävät a Henkilöstö- ja palkkajaosto Henkilöstön tehtävät Sairaanhoitopiirin johtoryhmä a Johtajiston kokous Sairaanhoitopiirin johtavien viranhaltijoiden tehtävät Toiminta-alueen toiminta Toiminta-alueen johtaja Toiminta-alueen johtoryhmä Toimintayksikön toiminta Toimintayksikön johtaja Toimintayksikön johtaminen a Vastuuyksikön johtaminen Luku Kuntayhtymän talous Talousarvion täytäntöönpano Talousarvion muutokset Käyttöomaisuuden myynti Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahatoimen hoitaminen Maksujen määrääminen a Vahingonkorvauksesta päättäminen Riskienhallinta Luku Toimivalta henkilöstöasioissa Toimivalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisessa Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa Henkilöstövalinnat... 16

3 3 (23) 41 Virkavapaus ja työloma Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Viranhaku Viranhaltijan ja työsopimussuhteisen työntekijän lomauttaminen ja irtisanominen sekä virkasuhteen ja työsopimuksen purkaminen Kelpoisuusehdot Luku Hallinnon ja talouden tarkastus Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoukset Tarkastuslautakunnan tehtävät Tilintarkastajan valinta Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle a luku Sisäinen valvonta ja riskien hallinta luku Potilaan hoidon järjestäminen Potilaan ottamisesta ja poistamisesta päättäminen Lääkärin lähete Potilasasiakirjat Hoitosuunnitelma ja hoito-ohjeet Toimivalta potilaan sijoittamisessa Luku Muut määräykset Tiedottaminen Aloitteet Kuntayhtymän nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Sopimuksien tekeminen ja sitoumuksien antaminen Asiakirjojen lunastus Opetussairaalatoiminta Soveltamisohjeet... 23

4 4 (23) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintosääntö 1 Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena: - valtuuston työjärjestys - luottamushenkilöiden palkkiosääntö - käyttö- ym. rahastojen säännöt 2 Luku Kuntayhtymän organisaatio 2 Organisaatiorakenne ja -käsitteet Kuntayhtymän organisaatio rakentuu toiminta-alueista. Niistä päättää valtuusto. Toiminta-alueet on määriteltävä siten, että ne ovat toiminnallisesti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukaisia. Toiminta-alue jaetaan toimintayksiköiksi siten kuin toiminta-aluejohtaja päättää. Toimintayksikkö voidaan jakaa edelleen vastuuyksikköihin. Vastuuyksiköistä päättää toimintayksikön johtaja. Hallitus voi erityisen tehtävän suorittamista varten perustaa määräaikaisen toimintayksikön tai asettaa projektin, jolle määritetään oma organisaatio. 3 Vastuuhenkilöt Kuntayhtymän toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta vastaavat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri sekä hallintoylihoitaja yhdessä sekä kukin oman toimialansa osalta erikseen. He raportoivat hallitukselle. Toiminta-alueen toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta vastaa toiminta-alueen johtaja. Toiminta-alueen johtajuus voi olla tehtävä, joka liittyy määrättyyn virkaan tai hallitus voi nimetä toiminta-alueen johtajan toimikaudekseen sairaanhoitopiirin vakinaisista viranhaltijoista. Sellaisen toiminta-alueen, joka vastaa lääketieteen erikoisalojen toiminnasta, toiminta-aluejohtajaksi tulee nimetä erikoislääkärin tutkinnon suorittanut viranhaltija, jollei erityisestä syystä toisin päätetä. Toiminta-alueen johtaja raportoi sille 1 momentissa

5 5 (23) mainitulle viranhaltijalle, jonka toimialaan toiminta-alueen toiminnan katsotaan hallituksen päätöksen mukaan kuuluvan. Lääketieteellisellä toiminta-alueella on hallituksen nimeämä ylihoitaja, joka vastaa toiminta-alueen hoitotyön johtamisesta. Toiminta-alueella voi olla myös muita ylihoitajia. Ylihoitajien tehtävänjaosta päättää hallintoylihoitaja. Toimintayksikön toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta vastaa toimintayksikön johtaja, jonka toiminta-alueen johtaja nimeää toistaiseksi toimintayksikössä toimivien viranhaltijoiden tai erityisestä syystä muiden viranhaltijoiden joukosta. Lääketieteellisen toimintayksikön johtajan tulee olla asianomaisen erikoisalan erikoislääkäri, jollei hallitus erityisestä syystä toisin päätä. Toimintayksikön johtaja raportoi asianomaisen toiminta-alueen johtajalle. Toimintayksikön johtaja päättää vastuuyksikön johtamisesta. Vastuuyksikön johtaja tai vastaava raportoi asianomaisen toimintayksikön johtajalle. Projektin toteuttamisesta vastaa projektinjohtaja, jonka nimeää projektin asettaja tai projektin asettajan nimeämä projektin johtoryhmä. Projektinjohtaja raportoi projektin johtoryhmälle. Vastuuhenkilöä nimitettäessä on kiinnitettävä huomiota asianomaisen johtamiskykyyn ja soveltuvuuteen vastuuhenkilöksi yleensä, ammattitaitoon sekä virka-asemaan, jossa asianomainen on. Se, jonka tehtävänä on nimetä vastuuhenkilö, nimeää tälle myös varahenkilön. Se, joka on nimennyt vastuuhenkilön, voi hänet myös vapauttaa tehtävästään. Mikäli tehtävästä vapauttaminen ei tapahdu asianomaisen vastuuhenkilön aloitteesta, on häntä ennen päätöksentekoa kuultava ja päätös on tarvittaessa myös perusteltava. 3 Luku Kokousmenettely 4 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan valtuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. 5 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

6 6 (23) 6 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. 7 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 8 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 9 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 10 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 11 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

7 7 (23) 12 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: - hallituksen kokouksessa valtuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa hallituksen puheenjohtajalla ja sairaanhoitopiirin johtajalla Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Hallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 13 Hallituksen edustus muissa toimielimissä Hallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös hallituksen varajäsen tai sairaanhoitopiirin johtaja. 14 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 15 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. 16 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään.

8 8 (23) 17 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: -toimielimen nimi; -kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; -läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä -kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2) asian käsittelytietoina: -asiaotsikko; - selostus asiasta; -päätösehdotus; -esteellisyys; - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; - äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksentulos; -vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; -päätöksen toteaminen; sekä -eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: -oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; - puheenjohtajan allekirjoitus; -pöytäkirjanpitäjän varmennus;

9 9 (23) - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä -merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytä- kirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 18 Hallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi voi päättää hallituksen ja hallituksen puheenjohtajan lisäksi sairaanhoitopiirin johtaja. 19 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Hallituksen alaisen viranomaisen on ilmoitettava hallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta niitä asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta hallituksen käsiteltäväksi. 4 Luku Sairaanhoitopiirin johtaminen 20 Toiminnan johtamistapa Kuntayhtymän toimintaa on johdettava siten, että kuntayhtymän tuottamat palvelut ovat laadullisesti korkeatasoisia, kustannuksiltaan kilpailukykyisiä ja määrältään riittäviä. Johtaminen tapahtuu säännöllisten tuloskeskustelujen, järjestelmällisen suunnittelun ja seurannan sekä toiminnan kehittämisen edellyttämän tutkimuksen ja henkilöstökoulutuksen avulla. Johtamisessa otetaan huomioon henkilökunnan oikeus osallistua omaa työtään ja työympäristöään koskevaan kehittämiseen siten kuin laeissa ja kuntayhtymän säännöissä on säädetty sekä työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavien järjestöjen kanssa on sovittu.

10 10 (23) 21 Hallituksen tehtävät 21a Henkilöstö- ja palkkajaosto Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä laeissa ja asetuksissa säädetään sekä perussopimuksessa määrätään, 1.suunnitella ja ohjata sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintaa ja taloutta 2.huolehtia sisäisen valvonnan järjestämisestä 3.huolehtia siitä, että valtuuston asettamat tulostavoitteet saavutetaan 4.antaa kuntayhtymän talousarvion täytäntöönpanoa koskevat yleisohjeet 5.antaa toimintaa koskevat yleisohjeet ja sääntöjen soveltamisohjeet. Hallitus voi asettaa toimikaudekseen henkilöstö- ja palkka-asioita käsittelemään henkilöstö- ja palkkajaoston, jossa on kolme jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. 22 Henkilöstön tehtävät Viranhaltijan tulee suorittaa erillisen työnkuvan mukaiset tehtävät tai niiden puuttuessa esimiehen määräämät tehtävät. Hallituksen ottamien viranhaltijoiden työnkuvat hyväksyy hallitus. Muiden viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden osalta työnkuvat hyväksyy asianomaisen esimies. Kuntayhtymän viranhaltijat ovat velvollisia määräyksen siitä saatuaan hoitamaan pätevyyttään vastaavia sijaisuuksia. Kuntayhtymän viranhaltija on velvollinen määräaikaisesti tai toistaiseksi suorittamaan koko sairaanhoitopiiriä koskevia oman toimialansa tehtäviä. Työsopimussuhteisen työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksessa. 23 Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Sairaanhoitopiirissä on johtoryhmä, jonka nimeää hallitus. Johtoryhmäntehtävänä on koordinoida kuntayhtymän toimintaa. Hallitus antaa tarvittavat määräykset johtoryhmän toiminnasta. 23a Johtajiston kokous Sairaanhoitopiirissä kokoontuu säännöllisesti johtajisto, johon kuuluvat sairaanhoitopiirin johtoryhmä, toiminta-alueiden johtajat, toimintaalueylihoitajat, keskeiset hallinnon johtajat, henkilökunnan edustajat sekä muut sairaanhoitopiirin johtoryhmän tarpeelliseksi katsomat viranhaltijat. Johtajiston kokouksessa käsitellään sairaanhoitopiirin toiminnan, talouden, hallinnon ja johtamisen kannalta keskeiset valmisteilla olevat strategiat, suunnitelmat ja yleisohjeet, seurataan talousarvion toteutumista ja tarvittaes-

11 11 (23) sa käsitellään vaihtoehtoja käytännön toimenpiteistä talousarvion puitteissa talouden tasapainottamiseksi. 24 Sairaanhoitopiirin johtavien viranhaltijoiden tehtävät Sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, hallintoylihoitaja, hallintojohtaja, talousjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin osaltaan vastaavat sairaanhoitopiirin suunnittelusta, toiminnan järjestämisestä sekä seurannasta ja valvonnasta valtuuston ja hallituksen päätösten mukaisesti. Tässä tehtävässä 1.sairaanhoitopiirin johtaja johtaa ja kehittää sairaanhoitopiirin toimintaa ja taloutta vastaten valtuuston sairaanhoitopiirille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta sekä vastaa erityisesti yleis- ja taloushallinnosta ja yhteistyöstä sidosryhmien kanssa 2.johtajaylilääkäri johtaa ja kehittää kuntayhtymän sairaanhoitotoimintaa sekä vastaa toiminnan yhteensovittamisesta ja yhteistyöstä. Tämän lisäksi hän johtaa lääketieteellistä tutkimus- ja opetustoimintaa sekä on sairaanhoitopiirin johtajan varamies 3.hallintoylihoitaja johtaa kuntayhtymän hoitotyötä ja hoitotyön toiminnan suunnittelua yhteistyössä johtajaylilääkärin kanssa, osallistuu sairaanhoitotoiminnan johtamiseen ja vastaa siinä tehtävässä erityisesti hoitotyön kehittämisestä. Tämän lisäksi hän johtaa ja kehittää hoitotieteellistä tutkimus- ja opetustoimintaa. 4.hallintojohtaja vastaa sairaanhoitopiirin johtajan apuna sairaanhoitopiirin päätöksenteon ja toiminnan lainmukaisuuden valvonnasta sekä hallinnon kehittämisestä. 5.talousjohtaja vastaa sairaanhoitopiirin johtajan apuna sairaanhoitopiirin rahoituksesta sekä vastaa talouden suunnittelusta ja seurannasta ja taloushallinnon kehittämisestä 6.henkilöstöjohtaja vastaa sairaanhoitopiirin johtajan apuna henkilöstö- ja palkkahallinnosta sekä henkilöstösuunnittelusta ja henkilöstöhallinnon kehittämisestä. Hallitus määrää tarvittaessa tarkemmin johtavien viranhaltijoiden tehtävistä. 25 Toiminta-alueen toiminta Toiminta-alueen tehtävänä on tuottaa sellainen toiminnallinen, laadullinen ja taloudellinen tulos, jonka valtuusto tai valtuuston määräämien periaatteiden pohjalta hallitus on toimintayksikölle asettanut tavoitteeksi. Tulostavoitteiden saavuttamiseksi on toiminta-alueelle osoitettava riittävät voimavarat. Toiminta-alueen toiminnassa on noudatettava hallituksen ja asianomaisen hallituksen esittelijänä toimivan viranhaltijan sekä sairaanhoitopiirin johtoryhmän antamia yleisiä ohjeita ja määräyksiä.

12 12 (23) 26 Toiminta-alueen johtaja Toiminta-alueen johtaja vastaa toiminta-alueelle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tässä tehtävässä sen ohella, mitä tulostoimenkuvassa on sanottu, toiminta-alueen johtaja 1. seuraa toiminta-alueensa toimialueen yleistä kehitystä sekä toiminnan kehittämiseen liittyviä yleisiä odotuksia 2. vastaa toiminta-alueen toiminnan kehittämisestä 3.valmistelee esityksen toiminta-alueen talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi 4. vastaa voimavarojen tehokkaasta käytöstä toiminta-alueella 5.antaa tarpeelliset toiminta-alueen sisäiset ohjeet talousarvion ja toimintasuunnitelman täytäntöön panosta sekä toiminnan järjestämisestä 6.vastaa toiminta-alueen yhteistyöstä muiden toiminta-alueiden kanssa sekä toiminta-alueen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta. 27 Toiminta-alueen johtoryhmä Toiminta-alueella on johtoryhmä, johon kuuluvat ainakin toiminta-alueen johtaja, toiminta-alueen toimintayksikköjen johtajat, hallituksen toiminta-alueelle nimeämä ylihoitaja sekä taloushallinnon edustaja. Johtoryhmään nimetään myös henkilöstön edustus. Johtoryhmän nimeää hallitus. 28 Toimintayksikön toiminta Toimintayksikön tehtävänä on tuottaa sellainen toiminnallinen, laadullinen ja taloudellinen tulos, jonka hallitus valtuuston määräämien periaatteiden pohjalta on toimintayksikölle asettanut tavoitteeksi. Toimintayksikön toiminnassa on noudatettava hallituksen ja asianomaisen hallituksen esittelijänä toimivan viranhaltijan, toiminta-alueen johtajan sekä sairaanhoitopiirin johtoryhmän antamia yleisiä ohjeita ja määräyksiä 29 Toimintayksikön johtaja Toimintayksikön johtaja vastaa toimintayksikölle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tässä tehtävässä sen ohella, mitä tulostoimenkuvassa on sanottu, toimintayksikön johtaja 1.seuraa toimintayksikkönsä toimialueen yleistä kehitystä sekä toiminnan kehittämiseen liittyviä yleisiä odotuksia 2.vastaa toimintayksikön toiminnan kehittämisestä

13 13 (23) 3.valmistelee esityksen toimintayksikön talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi 4.vastaa voimavarojen tehokkaasta käytöstä toimintayksikössä 5.vastaa siitä, että toimintayksikön uudet viranhaltijat ja työntekijät saavat riittävän perehdytyksen 6.vastaa toimintayksikön henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä 7.antaa tarpeelliset toimintayksikön sisäiset ohjeet talousarvion ja toimintasuunnitelman täytäntöön panosta sekä toiminnan järjestämisestä 8.vastaa toimintayksikön yhteistyöstä muiden toimintayksikköjen kanssa sekä toimintayksikön sisäisestä ja ulkoisestatiedottamisesta. 30 Toimintayksikön johtaminen Toimintayksikköä tulee johtaa siten, että toimintayksikön moniammatillinen luonne otetaan huomioon ja henkilöstön osallistumismahdollisuus ja hyvä tiedottamisen taso toteutuu. Lääketieteellisen toimintayksikön johtajan työparina toimii ylihoitaja. Toimintayksikön kokoukset toiminnan järjestämiseksi pidetään säännöllisesti. 30a Vastuuyksikön johtaminen Vastuuyksikköä on johdettava siten, että henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua sitä koskevien päätösten valmisteluun. Työpaikkakokoukset pidetään säännöllisesti. Lääketieteellisen toimintayksikön vastuuyksikössä yksikön toiminnasta vastaava lääkäri ja osastonhoitaja muodostavat työparin. 5 Luku Kuntayhtymän talous 31 Talousarvion täytäntöönpano Valtuusto hyväksyy talousarviossa toiminta-aluekohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Hallitus 1.päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet käsittävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma; sekä 2.päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toiminta-alueen johtaja

14 14 (23) 1.päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toimintaalueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma; sekä 2.päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikön johtaja 1.päättää toimintayksikköä koskevista käyttösuunnitelmista toiminta-alueen johtajan hyväksymän käyttösuunnitelman puitteissa; sekä 2.päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. Toiminta-alueen ja toimintayksikön johtaja voi edelleen siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 32 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voi valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Toiminta-alueen johtaja voi tehdä asianomaisia toimintayksikköjohtajia kuultuaan määrärahan siirtoja toiminta-alueen toimintayksiköstä toiseen. 33 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti hallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä hallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 34 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta hallitus hyväksyy hyödyke tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Hallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

15 15 (23) 35 Rahatoimen hoitaminen Valtuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää hallitus. Hallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 36 Maksujen määrääminen Valtuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista sekä vapautuksen tai lykkäämisen myöntämisestä niiden suorittamisesta päättää hallitus. Hallitus voi siirtää maksujen määräämistä koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 36a Vahingonkorvauksesta päättäminen Hallitus päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta. Hallitus voi siirtää vahingonkorvauksien suorittamista koskevaa päätösvaltaansa edelleen viranhaltijoille. 37 Riskienhallinta Hallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä vakuuksien hyväksymisestä. Hallitus voi siirtää vakuuttamista koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 6 Luku Toimivalta henkilöstöasioissa 38 Toimivalta virka- ja työehtosopimusten soveltamisessa Hallitus päättää virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta siltä osin kuin se on sopimuksessa määrätyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa virka- ja työehtosopimuksien soveltamisessa edelleen henkilöstö- ja palkkajaostolle tai viranhaltijoille. Viranhaltija voi siirtää hallituksen siirtämää päätösvaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. 39 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa Hallitus päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta.

16 16 (23) 40 Henkilöstövalinnat Valtuusto päättää sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan valinnasta. Hallitus päättää arkistopäällikön, hallintojohtajan, henkilöstöjohtajan, johtavan psykologin, johtavan sosiaalityöntekijän, kehitysjohtajan, kuljetuspäällikön, laatupäällikön, materiaalipäällikön, ravitsemispäällikön, sairaalaapteekkarin, sairaalainsinöörin, siivouspäällikön, sisäisen tarkastajan, talousjohtajan, tietohallintojohtajan, turvallisuuspäällikön, välinehuoltopäällikön, ylihammas-lääkärin, ylihoitajan ja ylilääkärin sekä muiden näihin rinnastettavien viranhaltijoiden ja työsopimus-suhteisten työntekijöiden valinnasta. Hallitus päättää sairaanhoitopiirin johtajan, johtajaylilääkärin ja hallintoylihoitajan virkojen väliaikaisten hoitajien valinnasta. Muun viranhaltijan valinnasta päättää sen toimintayksikön johtaja, johon täytettävä virka on sijoitettu. Toimintayksikön johtaja päättää myös työsopimussuhteisen työntekijän ottamisesta. Sairaanhoidollisen toimintayksikön hoitohenkilökunnan ja hoitoa avustavan henkilökunnan osalta työsopimussuhteisen työntekijän ottamisesta päättää kuitenkin toiminta-alueen ylihoitaja toimintayksikön johtajaa kuultuaan. Ennen viranhaltijan tai työsopimussuhteisen työntekijän ottamista on myös sille viranhaltijalle, jonka välittömään alaisuuteen valittava sijoitetaan, annettava tilaisuus lausunnon antamiseen. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa henkilöstövalinnoissa edelleen viranhaltijoille. Toimintayksikön johtaja voi siirtää toimivaltaansa henkilöstövalinnoissa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. 41 Virkavapaus ja työloma Jollei 42 :stä muuta johdu, hallitus päättää alaisensa henkilöstön virkavapauden ja työloman myöntämisestä. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa virkavapauden tai työloman myöntämisessä edelleen viranhaltijoille. 42 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Toimintayksikön johtaja 1 päättää talousarvion puitteissa sijaisten ottamisesta alaisensa henkilöstön osalta ja päättää sijaisen palkkauksesta 2. myöntää vuosilomat alaiselleen henkilöstölle, vahvistaa lomajärjestyksen tältä osin ja päättää tehtävien hoitamisesta vuosiloman aikana sen jälkeen, kun asia on käsitelty toimintayksikön johtoryhmässä

17 17 (23) 3. päättää virka- ja työehtosopimuksen mukaisista ei-harkinnanvaraisista virkavapauksista ja työlomista sekä harkinnanvaraisista palkattomista virkavapauksista ja työlomista 4.päättää virkavapauden myöntämisestä alaiselleen viranhaltijalle samaksi ajaksi, kun hänet otetaan väliaikaisesti hoitamaan kuntayhtymän toista virkaa 5.määrää tarvittaessa alaisensa viranhaltijan ja sopimuksen perusteella alaisensa työsopimussuhteisen työntekijän lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 6.antaa määräykset virkamatkojen suorittamisesta alaiselleen henkilöstölle 7.päättää alaisensa henkilökunnan osallistumisesta työnohjaukseen 8.päättää toimintayksikön henkilöstön koulutukseen osallistumisesta ja kustannusten korvaamisesta. Koulutukseen osallistumiset tulee käsitellä toimintayksikön kokouksessa.; sekä 9.myöntää toimintayksikön lääkäreiden päivystystyöstä annettavat vapaaaikakorvaukset. Kohtien 1-8 osalta päätösvaltaa käyttää kuitenkin toimintayksikön ylihoitaja. Toimintayksikön johtaja voi kuitenkin yksittäisen asian tai asiaryhmän osalta päättää käyttävänsä päätösvaltaa ylihoitajan asemesta. Toimintayksikön johtaja ja ylihoitaja voi siirtää toimivaltaansa henkilöstöasioissa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Toiminta-alueen johtaja 1.päättää 1 momentissa toimintayksikön johtajan päätettäväksi määrätyt asiat siltä osin, kuin päätökset kohdistuvat toiminta-alueeseen kuuluvan toimintayksikön johtajaan tai sellaiseen viranhaltijaan, jonka virka tai toimi on jaettu kahden tai useamman toiminta-alueen toimintayksikön kesken, tai se viranhaltija, jolle päätöksenteko säännön mukaan muutoin kuuluu, on esteellinen 2.määrää asianomaisia toimintayksikön johtajia kuultuaan avoimen tai täytetyn viran pysyvästä tai määräaikaisesta siirtämisestä toimintayksiköstä toiseen. Mikäli virka, jossa on viranhaltija, siirretään toisella paikkakunnalla sijaitsevaan toimintayksikköön, asianomaista viranhaltijaa on kuultava. Sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri ja hallintoylihoitaja 1.päättävät kukin välittömässä alaisuudessaan olevien toiminta-alueiden ja toimintayksikköjen osalta 1 momentissa toimintayksikön johtajan päätettäväksi määrätyt asiat siltä osin, kuin päätökset kohdistuvat toiminta-alueen tai toimintayksikön johtajaan tai sellaiseen viranhaltijaan, jonka virka tai toimi on jaettu kahden tai useamman toiminta-alueen tai toimintayksikön kesken, tai se viranhaltija, jolle päätöksenteko säännön mukaan muutoin kuuluu, on esteellinen

18 18 (23) 2.määrää asianomaisia toiminta-alueen tai -yksikön johtajia kuultuaan avoimen tai täytetyn viran tilapäisestä siirtämisestä toiminta-alueelta tai -yksiköstä toiseen. Mikäli virka, jossa on viranhaltija, siirretään toisella paikkakunnalla sijaitsevaan toimintayksikköön, asianomaista viranhaltijaa on kuultava. 43 Viranhaku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. 44 Viranhaltijan ja työsopimussuhteisen työntekijän lomauttaminen ja irtisanominen sekä virkasuhteen ja työsopimuksen purkaminen Viranhaltijan ja työsopimussuhteisen työntekijän irtisanomisesta ja lomauttamisesta sekä virkasuhteen ja työsopimuksen purkamisesta päättää hallitus. Valtuuston ottaman viranhaltijan irtisanomisesta ja tämän virkasuhteen purkamisesta päättää kuitenkin valtuusto. Hallitus voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijan ja työsopimussuhteisen työntekijän irtisanomisessa ja lomauttamisessa sekä virkasuhteen ja työsopimuksen purkamisessa edelleen viranhaltijalle. 45 Kelpoisuusehdot Kelpoisuutena virkoihin vaaditaan 1.sairaanhoitopiirin johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä kokemus terveydenhuollon tai kunnallishallinnon alalta 2. sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäriltä lääketieteen tohto- rin tutkinto, erikoislääkärin oikeudet jollakin sairaanhoitopiirissä edustettuna olevalla lääketieteen erikoisalalla ja kolmen vuoden toimimista erikoislääkärinä erikoislääkärin pätevyyttä edellyttävässä tehtävässä sekä riittävää hallinnollista kokemusta 3. hallintoylihoitajalta yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto ja siihen liittyvänä terveydenhuollon ammattitutkinto sekä kokemusta toimialala hallinnon ja lähijohdon tehtävissä. 4.muiden virkojen kelpoisuusehdoista päättää hallitus tai hallituksen antamien yleisten ohjeiden pohjalta se viranomainen, jonka tehtävänä on viran täyttäminen.

19 19 (23) 7 Luku Hallinnon ja talouden tarkastus 46 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäinen valvonta mukaan lukien riskienhallinta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallitus. Sisäistä valvontaa varten sairaanhoitopiirissä on sairaanhoitopiirin johtajan apuna sisäinen tarkastaja. 47 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 48 Tarkastuslautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä sekä viranhaltijoilla ja työsopimussuhteisilla työntekijöillä on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Hallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta. 49 Tarkastuslautakunnan tehtävät Sen ohella, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunnan on 1)seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2)huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3)tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

20 20 (23) 50 Tilintarkastajan valinta Valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä enintään kuuden (6) tilikauden hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-yhteisön tai yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTT-varatilin-tarkastajan. 51 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. 52 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Hallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle ja sairaanhoitopiirin johtajalle. 53 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat. 54 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa valtuustolle vähintään kaksi viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen käsittelyä arvionsa valtuuston toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja hallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää valtuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 7a luku Sisäinen valvonta ja riskien hallinta 54 a Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Jokainen esimies vastaa sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta omalta osaltaan. Jokainen esimies varmistaa, että alaiset noudattavat kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Erityisesti toiminta-aluejohtaja ja toiminta-alueen ylihoitaja vastaavat toiminta-alueen sisäisestä valvonnasta, riskienhallinnasta ja sääntöjen ja ohjeiden kouluttamisesta ja niiden noudattamisesta. Sopimusten hallinnasta hallitus antaa hankintaohjeet ja eri virkoihin ja toimiin liittyvä toimivalta on hallintosäännössä ja toimivaltaohjeessa. Hallitus antaa tarkemmat ohjeet Hyvä hallinto- ja johtamistapa -ohjeessa sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta.