Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto TILINPÄÄTÖS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012

2 Sisältö 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Hallinto-organisaatio Tilivelvolliset Kunnan henkilöstö OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnallistalous Oman talousalueen kehitys KUNNANHALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN PERUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA+LIIKELAITOKSET) RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT (PERUSKUNTA + LIIKELAITOKSET) KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS VAALAN KUNNAN KONSERNIRAKENNE OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ ALIJÄÄMÄN KATTAMISSUUNNITELMA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Liikelaitokset TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA) MUKANA SISÄISET ERÄT INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU / PERUSKUNTA RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TASE / PERUSKUNTA YHTEENVETO VALTUUSTON HYVÄKSYMIEN SITOVIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) TASE (PERUSKUNTA JA LIIKELAITOKSET) KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDOT VESIHUOLTOLAITOS KAUKOLÄMPÖLAITOS KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT TILIKAUDELLA VAALAN KUNTA VUODEN 2012 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 83

3 TOIMINTAKERTOMUS 1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kuntakentän murros ja muutos jatkuu. Käynnissä on ollut neljä erilaista uudistusta, jotka vaikuttavat olennaisesti myös Vaalan kunnan toimintaan ja tulevaisuuteen. Nämä ovat kuntalain, kuntarakennelain, valtionosuusjärjestelmän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Muutoksen hallinnan ja sietokyvyn tekee hankalaksi se, että me emme tiedä minkälainen muutoksen lopputulos tulee olemaan. Lopputulos ei siis ole kiinni vain omista valinnoistamme omassa kotikunnassa, vaan niihin vaikuttavat myös muiden tekemät päätökset. Vaalan kunta antoi oman lausuntonsa Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän työhön keväällä Vaalan kunta kysyi myös kuntalaisten mielipidettä lausuntoon liittyen. Vaalan perusviesti oli, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoitus tulee ratkaista ennen kuntarakenteita. Samoin viestitettiin, että Vaalan kunta tulee pitää jakamattomana ja että Kajaanin ja Oulun väliin tarvitaan maaseutumainen kunta. Kainuun maakunta kuntayhtymän osalta ajauduttiin 2011 tilanteeseen, ettei jatkoratkaisuja ko. mallilla löydetty. Vuosi 2012 olikin Kainuussa valmistelun aikaa, jossa uudelleen perustettiin Kainuun liitto ja Kainuun sote-kuntayhtymä. Vaala on siis vuoden 2013 alusta mukana Kainuun liiton täysjäsenenä. Toimimme kuitenkin aktiivisesti myös Pohjois-Pohjanmaan liitossa. Vuosina on käyty tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Kunnanvaltuusto päätti, ettei Vaalan kunta lähde mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi Samalla valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että Vaalan kunta siirrettäisiin Kainuun maakunnasta Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Valtionvarainministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista viedä valtioneuvoston päätettäväksi Vaalan ja Iitin kuntien ehdotuksia maakuntajaon muuttamiseksi. Taloudessa jatkunut epävarmuus ja matalasuhdanne ovat aiheuttaneet paineita myös kuntien kustannusten rahoitukselle. Vaalan kunnan alueella toimivien yritysten toimintaedellytykset ovat myös osin heikentyneet. Kuntien verotulojen osalta yhteisöverotulojen jako-osuuksissa palattiin vanhaan ja taloudellinen taantuma painoi yhteisöverotuoton koko maassa alhaiseksi. Vähennystä edellisvuoteen oli -27,4%. Vaalassa luvut olivat murheellisemmat, vähennyksen ollessa -37.7%. Kunnan osalta tämä tarkoitti noin euron pienempää yhteisöverokertymää budjetoituun nähden ja noin euron pienempää kertymää vuoteen 2011 verrattuna. Heikkoa yhteisöverotuottoa paikkasi paremmin kertyneet tulo- ja kiinteistöverot, mutta silti tilinpäätökseen 2011 verrattuna verotulot vähenivät -0,3%. Kunnallisvero on kiristynyt viime vuosina koko maassa. Vuonna 2009 kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,59, vuonna ,97 ja vuonna ,17 ja vuonna ,25. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 tulee olemaan noin 19,4 % Vuodelle 2012 Vaala ei nostanut veroja. Vuonna 2012 keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti oli Pohjois-Pohjanmaalla 19,71 ja Kainuussa 20,00. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 on 21,50. Tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 on Pohjois-Pohjanmaalla 19,84 % ja Kainuussa 20,84 % asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,17. Koko maassa viidellä kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna ,66 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2011 erotus oli 4,77 niin vuonna 2012 se oli jo 7,34. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,78. Vaalan kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 on positiivinen. Emme kuitenkaan saavuttaneet muutetun talousarvion tavoitetta. Tähän vaikuttivat merkittävästi mm. myyntitulojen (tonttien ja metsän myynnin) jääminen tavoitteesta sekä yritystilojen heikko käyttöaste. Näiden tulojen menetystä kyettiin kuitenkin kompensoimaan valtionosuuksien paremmalla toteumalla. Menojen osalta ostopalveluissa oli Oulunkaaren osalla epämiellyttävä budjetointivirhe ja lisäksi erikoissairaanhoidon menot ylittyivät budjetoidusta euroa. Toisaalta tulosta selittävät myös käytöstä poistetut kiinteistöt: ilman Yläkoulun purkamista sekä Pelson ja Jaalangan koulun myyntiä ja näistä aiheutuvia ylimääräisiä poistoja olisi tulos yltänyt tavoitteeseen. Se missä onnistuttiin, oli henkilöstömenojen hillintä. Budjetti ylittyi koko kunnan osalta henkilöstömenojen suhteen vain 0,2%. Myös korkokulut toteutuivat budjetoitu pienempinä. Korkokuluihin käytettiin noin 82 % budjetoidusta. Kunta ei saanut vuonna 2012 harkinnanvaraista avustusta valtiolta. Vuonna 2012 Vaalan kunnan toimintamenot kasvoivat 3,6 %. Toimintakatteen kasvu oli 3,9 %. Toimintakatteen kasvu oli maassa keskimäärin 6 % ja vastaavan kokoisissa kunnissa 4 %. Oulunkaaren kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen nettokasvu vuoteen 2011 oli Iissä 7,4 %, Utajärvellä 5,5 %, Pudasjärvellä 2,9 %, Vaalassa 4,1 % (ESH 1,4%) ja Simossa komeat 11,2%.

4 2 Uusi koulukeskus otettiin käyttöön syksyllä 2012 ja vihkiäiset pidettiin joulukuussa kun koulu virallisesti valmistui. Kouluinvestointi ei vielä juuri näy kunnan tuloksessa, sillä korkotaso on pysytellyt matalana. Poistoja uudesta koulukeskuksesta tehtiin vain joulukuun osalta, koska koulun valmistuminen venyi ja töitä tehtiin vielä pitkälle syksyyn vaikka koulu olikin jo uusissa tiloissa aloittanut. Vaalan kunnan taloudellisen tilanteen päällimmäinen syy onkin sairastavuuteen perustuvien valtionosuuksien ja sairaanhoitoon todellisuudessa menevien kustannusten välinen ristiriita. Vaala maksoi jälleen vuonna 2012 eniten per/asukas Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnista 1401 /asukas (1366 /asukas, v. 2011). Vaalan kustannukset ovat ylittäneet huomattavasti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ja Oulunkaaren seutukunnan keskimääräiset luvut jo koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2011 tehdyt tasapainotustoimenpiteet jäivät alimitoitetuksi. Kesällä 2012 avattiin budjetti ja haettiin säästötoimenpiteitä. Syksyllä tarkenettiin tasapainotussuunnitelmaa harkinnanvaraisen hakemukseen liitteeksi ja budjetti laadittiin näiden linjausten pohjalta. Vuonna 2013 työ jatkuu uuden valtuuston kanssa. Tavoitteena on kattaa vanhat alijäämät viimeistään vuonna Tämä vaatii samanaikaisia toimenpiteitä niin tulojen lisäämiseksi kuin menojen vähentämiseksi. Talouden ennustaminen vuoteen 2017 on kuitenkin hyvin vaikeaa ja sen vuoksi tasapainotussuunnitelmaa on syytä päivittää vuosittain ja arvioida toimenpiteiden riittävyys. Vuoden 2013 haasteena tulee olemaan valtion toimesta tehtävät lisäleikkaukset kuntien valtionosuuksiin sekä veropohjan kapeneminen. Vuonna 2011 selvitettiin Vaalan ja Utajärven kuntien asuntotoimien yhteistyömahdollisuus ja toiminta aloitettiin Koko teknisen toimen yhdistämisen osalta selvitykset tehtiin, mutta ne eivät johtaneet yhteiseen tekniseen toimeen. Vuoden 2012 alusta Vaalan kunnan vapaa-aikatoimen palvelu on hoidettu sivistysja elinkeinotoimen yhteistyönä. Vapaa-aikatoimesta vastaavat vapaa-aikajohtaja, vapaa-aikaohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä (määräaikainen) ja nuorten työpajan yksilövalmentaja (määräaikainen). Yhteistyötä tehdään kattavasti järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Oulujokilaaksossa keskeisiä yhteistyöasioita ovat olleet Rokuan ja Oulujoen hankkeet, VT22 edunvalvonta sekä Tervantie-yhteistyö. Vuonna 2012 on yhteistyötä tiivistetty ja aktivoitu matkailuyrityksiä mukaan Rokua Geopark verkostoon. Työ jatkuu ja on muistettava, että pelkästään Geopark nimenä ei tuo matkailijoita alueelle vaan ratkaisevaa on yrittäjien välinen yhteistyö. Pelson vankilan jatkon ja peruskorjauksen turvaaminen, valtion aluehallinnon palvelujen säilyttäminen, valtionosuuslisän saaminen Vaalalle sekä VT22 perusparannus ovat olleet edunvalvonnan painopisteenä. Pelson osalta olemme tehneet ministeriöön yhteisen vetoomuksen naapurikuntien ja vankilan kanssa, vierailleet oikeusministeriössä sekä kutsuneet ministerin ja alueen kansanedustajat vierailulle Pelson vankilaan. Olemme myös edelleen vaatineet saaristo-osakuntien lisäämistä lakiin kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (luku 6, 26) saaristokuntien ja erityisen harvaanasuttujen kuntien tukeen oikeuttavien kuntien perusteeseen. Kiitokset kaikille kuntamme työntekijöille ja luottamushenkilöille, että olette jaksaneet ahkeroida muuttuvassa ja välillä hyvin haasteellisessakin työympäristössä. Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta, Vaalan kunta on pystynyt turvaamaan kuntalaisilleen kohtuullisen hyvät peruspalvelut. Tulevaisuuden suunnittelun kannalta on välttämätöntä saada selvyys kuntakentän uudistuksiin. Ennen niitä kuntien on mahdotonta suunnitella omaa toimintaansa pitkällä aikavälillä. Kunnanjohtaja Tytti Määttä

5 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallinto-organisaatio 3 Kunnan organisaatiokaavio on toimintakertomuksen liitteenä. Kunnanvaltuusto Vuonna 2008 valitussa valtuustossa on 21 jäsentä, joista Suomen Keskustan edustajia on ollut 14, Vasemmistoliiton edustajia 4, sosialidemokraatteja 1, kokoomuslaisia 1 ja perussuomalaisia 1. Kunnanvaltuusto kokoontui vuonna 2012 kuusi kertaa. Valtuutettu Anttonen Tauno, pj Pärkkä Leena-Kaisa, 1.vpj Häikiö Atso, 2.vpj Anttila Eila Huotari Reino Kalliokoski Ismo Karjalainen Esa Karjalainen Vuokko Kemppainen Pentti Kuusela Terttu Kyllönen Helinä Leinonen Aino Leinonen Erkki Lämsä Matti Lämsä Pekka K. Moilanen Kalle Mustonen Osmo Mäkelä Antti Paloniemi Taisto Roivainen Jouko Virkkunen Reijo Puolue Kesk. Kesk. Kok. Vas. Vas. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. SDP PS Vas. Kesk. Vas. Kesk. Kesk. Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kokouksia: 20 Asioita: 273 Pj Reijo Virkkunen KESK I varapuheenjohtaja Eila Anttila VAS II varapuheenjohtaja Kalle Moilanen PER Jäsenet: Kaija Hanni KESK Pentti Kemppainen KESK Terttu Kuusela KESK Esittelijä Sihteeri Aino Leinonen KESK Erkki Leinonen KESK Taisto Paloniemi VAS Kunnanjohtaja Tytti Määttä Hallintojohtaja Juha Torvinen (tammihuhtikuu) ja vs. hallintojohtaja Veijo Rautiainen Lautakunnat Sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan kokoonpanot ovat käyttötalousosassa ao. hallintokuntien kohdalla.

6 1.2.2 Tilivelvolliset 4 Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat kunnallisen toimielimen jäsenet ja ao. toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstön kokonaismäärä ilman työllistettyjä on vähentynyt 11 hengellä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Luvussa ovat mukana määräaikaiset työntekijät. Vakinaisen henkilökunnan määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Vakinaiset muutos Hallinto Työpaja Sivistystoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ * Teknisen toimen lukuihin sisältyvät liikelaitosten työntekijät, siivoustoimen- ja ruokapalveluhenkilöstö. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2012 Yhteensä ilman työllistettyjä Muutos Toimiala Vakinaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65-69v Yht. % Miehet Naiset Yhteensä % 0 0,8 6,6 7,3 6,6 12, ,1 15,6 1,7 100 Vakinaisesta henkilöstöstä 96 henkeä eli 78,7 % oli yli 45-vuotiaita. Sekä miesten että naisten keski-ikä oli 50 v. Sairauspäivät Tapaturmat Kuntoutustuki ** Muutos ** Muutos Hallinto 37* 50/ Työpaja 81/ Sivistystoimi / / Muutos Tekninen toimi / / Yhteensä / / *Hallinnon vuoden 2011 luvut sisältävät työllistetyt, **poissaolopäivät/ henkilölkm, johon kohdistunut Keskimääräiset sairauspoissaolot työntekijää kohden vuonna 2012: Kalenteripäivinä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Poissaolokertoja Poissaolot yhteensä 1-3 pv 4-10 pv pv pv pv pv Työntekijöitä

7 Koulutuspäiviä oli hallintokunnittain seuraavasti: yleishallinto 29, sivistystoimi 186 ja tekninen toimi 25. Vuonna 2012 jäi eläkkeelle 3 henkilöä. Eläkepäätökset eläkelajeittain Työkyvyttömyyseläkkeet 1 Työttömyyseläkkeet Osatyökyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Vanhuuseläkkeet Yhteensä henkilöä Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnallistalous Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Tämä 663 miljoonan euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 miljoonaa vuonna Oman talousalueen kehitys Vaalassa väestön väheneminen on ollut edellisvuoteen verrattuna samaa luokkaa. Tilastokeskuksen mukaan väkiluku oli henkeä, kun se vuotta aiemmin oli henkeä. Vähennys oli -56 henkeä eli 1,7 %. Vähennys oli edellisvuonna -55 henkeä eli - 1 %. Vaalaan syntyi 22 lasta ja kuolleiden lukumäärä oli 53. Väestön väheneminen selittyy korkealla kuolleisuudella ja muuttotappiolla. Kainuussa vallitsi vuonna 2011 jo historiallisen hyvä työllisyys, ja työttömyys painui keskimäärin työttömän tasolle, mikä on vähemmän kuin vuosikausiin. Vuosi 2012 alkoi Kainuussa varsin hyvän työllisyyden merkeissä. Vuoden alussa työttömyys väheni vielä hyvin, mutta toukokuusta alkaen se sinnitteli edellisvuotta korkeammalla. Työttömyys kasvoi, vaikka samanaikaisesti myös työvoiman kysyntä kasvoi. Uutta työvoimaa tarvittiin viime vuonna aiempia vuosia enemmän. Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoihin 14 % enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta se ei riittänyt työttömyyden kasvun pysäyttämiseen vuoden joulukuun lopussa Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työtöntä. Se on 729 enemmän kuin marraskuussa ja 398 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys kasvoi Kainuussa 8 % vuoden takaisesta, kun se koko maassa kasvoi yli 10 %. Toiminta Vuonna 2012 jatkettiin yhteiseloa Oulunkaaren kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueeseen kanssa. Toiminta aloitettiin vuoden 2010 alussa. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Vihannin kunta on kuitenkin eronnut lukien tästä yhteistyöstä Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Maaliskuun 2012 alussa

8 6 aloitettiin myös yhteinen asuntotoimi Utajärven kunnan kanssa. Neuvotteluja käytiin myös koko teknisen toimen yhdistämisestä, mutta selvityksen jälkeenkään asia ei edennyt päätöksentekoon saakka. Talous Suurimpana Vaalan kunnan talouden ongelmana on edelleen erikoissairaanhoidon kustannukset Verotulot toteutuivat n ja valtionosuudet yli budjetoidun. Kunta haki harkinnanvaraista rahoitusavustusta , mutta valtioneuvosto ei myöntänyt avustusta. Sairauspäivien määrässä on tapahtunut muutos parempaan suuntaan ja niissä palattiin vuoden 2010 tasolle. Sairauspäivien määrä on väheni teknisellä osastolla 745 vuodesta 2011 vuoteen Hallinto-osaston sairauspäivät lisääntyivät 13 päivällä ja sivistystoimen vähentyivät 349 päivällä. Kokonaisuutena sairauspäivien määrä väheni 1000 päivällä. Tapaturmien vuoksi poissaoloja kertyi 116 päivää enemmän kuin vuotta aimennin. Vuonna 2012 jäi eläkkeelle 3 henkilöä. Vuosikatteen toteutuma liikelaitokset mukaan lukien oli (419 /asukas). Talousarvion ylijäämäksi oli arvioitu (muutettu TA) ja toteutuma oli (kunta ). Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 17,2 päivää. Käyttötaloudessa tuloslaskelman (kunta+liikel.) mukaiset toimintakulut olivat ,40 ( v.2011) eli kasvua edelliseen vuoteen oli 3,9 %. Toimintatuotot olivat ,78 ( v. 2011), kasvua edelliseen vuoteen oli +6,9 %. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot olivat ,03 ( v. 2011) eli + 3,8 % suurempi kuin vuonna Kun tarkastellaan pelkkää kuntaa käyttötalouden nettomenot kasvoivat +3,6 %. Peruskunnan nettoinvestointimenot olivat eli suuremmat kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämä johtui pääasiassa kouluhankkeen siirtymisestä arvioitua suuremmalta osalta vuodelle Kunnanhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toimintakertomukseen tulee lisätä kohta Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selontekojen tulee perustua kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan systemaattiseen arviointiin ja siitä tulisi käydä ilmi: 1. Mihin selonteko perustuu 2. Mitä sisäisen valvonnan osa-alueita on arvioitu selonteon perustaksi ja miten arviointi on suoritettu sekä miten arviointitulokset on käsitelty 3. Mihin yksiköihin, toimintoihin, tietojärjestelmiin jne. arviointi on kohdistunut eli kuinka kattaa arviointi on ollut 4. Mitä olennaisia puutteita ja virheitä sisäisessä valvonnassa, riskienhallinnassa ja konsernivalvonnassa on havaittu ja kuinka puutteita ja virheitä aiotaan korjata 5. Täsmällinen kannanotto sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan riittävyydestä ja toimivuudesta Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessa annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Tämä selonteko perustuu kunnan johtoryhmän ja eri hallintokuntien tekemiin havaintoihin. Vaalan kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet Sisäinen valvonta koostuu luottamushenkilöiden toimintaseurannasta, sisäisestä tarkkailusta ja sisäisestä tarkastuksesta. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamiseksi. Johdon on varmistettava, että luodaan oikeanlainen sisäisen valvonnan rakenne ja pidetään se tehokkaana tarkastamalla sitä ja pitämällä se ajan tasalla.

9 7 Sisäisen valvonnan voidaan todeta kokonaisuudessaan onnistuneen hyvin. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan toimielimille (lautakunnat, kunnanhallitus, valtuusto) useita kertoja vuodessa esimerkiksi talousraporttien yhteydessä. Arviointi on suoritettu aikaisemmin tarvittaessa myös tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Sisäisen valvonnan ohjeet päivitettiin tilinpäätösvuonna ja päivitetään jatkossa tarvittaessa. Vaalan kunnan suurimmat riskit ovat tällä hetkellä luonteeltaan taloudellisia. Erityisesti korkotason ja erikoissairaanhoidon kustannusten vaihteluun on erittäin vaikeaa varautua etukäteen. Korkotason heilahteluun on pyritty vaikuttamaan lainsalkkua järjestelemällä ja varautumalla korkojen kasvuun talousarviossa. Kunnan riskinä on myös tiettyjen toimintojen haavoittuvaisuus esimerkiksi ennalta arvaamattomien sairaslomien aktivoituessa. Myös valtion talous- ja kuntapolitiikan linjaukset tuovat epävakautta talouden suunnitteluun.

10 8 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2.1. Tuloslaskelma ja sen perusluvut (peruskunta+liikelaitokset) VAALAN KUNTA (ulk.+sumut, ei laskennall) TULOSLASKELMA Peruskunta ja liikelaitokset Tuloslaskelma Muutos (lisäys +, väh. -) euroa % Toimintatuotot Myyntituotot , , ,58 7,4 Maksutuotot , , ,01-3,8 Tuet ja avustukset , , ,48 45,3 Vuokratuotot Muut toimintatuotot , , ,54-5,4 Toimintatuotot yhteensä , , ,51 6,9 Valmistus omaan käyttöön , , ,09-81,1 Toimintakulut Henkilöstökulut , , ,84 1,5 Palkat ja palkkiot , , ,34 1,8 Henkilösivukulut Eläkekulut , , ,66 1,2 Muut henkilösivukulut , , ,16-1,8 Palvelujen ostot , , ,54 5,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , , ,07 3,3 Avustukset , , ,00 13,0 Muut toimintakulut , , ,63-19,3 Toimintakulut yhteensä , , ,82 3,9 Toimintakate , , ,40 3,8 Verotulot , , ,88-0,3 Valtionosuudet , , ,00 10,3 Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot , , ,76-61,3 Muut rahoitustuotot , , ,30 28,3 Korkokulut , , ,85-5,9 Muut rahoituskulut , , ,25-49,7 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: , , ,64-1,9 Vuosikate , , ,36 36,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , ,46 10,8 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , , ,90-300,2 Poistoeron lisäys -/ vähennys , , ,92-1,7 Varausten lisäys-/vähennys+ Rahastojen lisäys-/vähennys+ Tilikauden ali-/ylijäämä , , , , Toimintatuotot/Toimintakulut, % 16,1 15,6 Vuosikate poistoista % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

11 9 Liikelaitoksen tuloslaskelma on yhdistelty kunnan tuloslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset erät liikevaihdosta ja muista tuottoeristä, kulueristä sekä rahoituseristä ja satunnaisista eristä Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut (peruskunta+liikelaitokset) RAHOITUSLASKELMA Kunta ja liikelaitokset yhdistelmä Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,32 Tulorahoituksen korjauserät , ,62 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,70 Investointien rahavirta Investointimenot , ,63 Rah.osuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Investointien rahavirta yhteensä , ,63 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,93 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 4 030, ,42 Antolainauksen muutokset yhteensä , ,42 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,54 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Lainakannan muutokset yhteensä , ,46 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset 3 466, ,96 Vaihto-omaisuuden muutos 722,00 998,51 Saamisten muutos , ,09 Korottomien velkojen muutos , ,67 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,31 Rahoituksen rahavirta , ,19 Rahavarojen muutos , ,26 Rahavarat , ,44 Rahavarat , ,18 Rahavarojen muutos , ,26 Liikelaitoksen rahoituslaskelma on yhdistelty kunnan rahoituslaskelmaan rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu keskuskassan ja liikelaitoksen väliset rahoitustapahtumat kuten keskinäiset antolainat ja niiden lyhennykset sekä peruspääoman lisäykset ja vähennykset. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 26,9 31,4 106 Pääomamenojen tulorahoitus, % 19,8 21,7 57 Lainanhoitokate 0,8 0,8 1,22 Kassan riittävyys (pv) 17,2 16,7 16,3 Asukasluku

12 10 Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen maksuun, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys kertoo, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

13 3 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut (peruskunta + liikelaitokset) Kunnan Kunnan kokonaistase kokonaistase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,76 Aineettomat hyödykkeet 1 086, ,66 Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 1 086, ,66 Aineelliset hyödykkeet , ,40 Maa- ja vesialueet , ,56 Rakennukset , ,54 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,29 Koneet ja kalusto , ,75 Muut aineelliset hyödykkeet , ,05 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,21 Sijoitukset , ,70 Osakkeet ja osuudet , ,89 Muut lainasaamiset , ,81 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0, ,18 Valtion toimeksiannot 0, ,18 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,35 Vaihto-omaisuus 9 468, ,68 Aineet ja tarvikkeet 9 468, ,68 Saamiset , ,23 Pitkäaikaiset saamiset 0, ,00 Myyntisaamiset 0, ,00 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,23 Myyntisaamiset , ,20 Lainasaamiset 3 000, ,00 Muut saamiset , ,63 Siirtosaamiset , ,40 Rahoitusarvopaperit , ,86 Muut arvopaperit , ,86 Rahat ja pankkisaamiset , ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,29

14 VASTATTAVAA 12 OMA PÄÄOMA , ,72 Peruspääoma , ,40 Arvonkorotusrahasto , ,70 Edellisten tilikausien yli-/alij , ,10 Tilikauden yli-/alijäämä , ,28 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,08 Poistoero , ,08 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,84 Valtion toimeksiannot 4 104, ,18 Muut toimeksiantojen pääomat 7 345, ,66 VIERAS PÄÄOMA , ,65 Pitkäaikainen , ,70 Lainat rahoitus- ja vakuutusl , ,26 Lainat julkisyhteisöiltä , ,72 Saadut ennakot 8 269, ,62 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,10 Lyhytaikainen , ,95 Lainat rahoitus- ja vak.lait , ,74 Lainat julkisyhteis , ,12 Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat , ,68 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,30 Siirtovelat , ,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,29 Taseessa liikelaitoksen tase on yhdistelty kunnan taseen eriin rivi riviltä. Ennen yhdistelyä on eliminoitu kunnan sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen omistus. TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste -% 35,43 40,4 43 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 74,3 62,3 55,6 Kertynyt alijäämä milj Kertynyt alijäämä /asukas Lainakanta Lainat /asukas Lainasaamiset Asukasmäärä Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Rahoitusvarallisuus tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Negatiivinen erotus osoittaa määrän, joka vieraasta pääomasta jää rahoitusomaisuudella kattamatta. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

15 13 4 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TULOT euroa % MENOT euroa % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,62 Toimintakulut ,93 Verotulot ,63 - Valmistus omaan käyttöön ,05 Valtionosuudet ,48 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 0,00 Korkotuotot ,03 Korkokulut ,75 Muut rahoitustuotot ,04 Muut rahoituskulut ,01 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,02 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,00 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot ,29 Rahoitusosuudet inv.menoihin ,82 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot ,08 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,46 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset ,01 Antolainasaamisten lisäykset ,10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,79 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,09 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,51 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,00 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Oman pääoman vähennykset 0 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,00 Kokonaismenot yhteensä , Vaalan kunnan konsernirakenne Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty kpl Ei- yhdistelty kpl Tytäryhteisöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 1 Osakeyhtiö 0 Kuntayhtymät 4 Selvitys konserniyhteisöistä on liitetiedostossa nro Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Asunto Oy Uitonkartano Tilikaudella ei ole tehty poistoja ja tilikauden tappio on 6.267,18 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävimmät muutokset ovat euroa (39 %) korkeammat valtiokonttorin lainan korkokulut sekä huoneistokorjauksiin on käytetty euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna, paitsi huoneistoremonttien aikana ja tyhjänäolon aiheuttama tappio on 2.199,47 euroa. Kiinteistö Oy Vaalahaka Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaiset poistot euroa, poistot yhteensä ,27 euroa. Lisäksi on tehty asuintalovaraus euroa. Tilikauden voitto on 556,14 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävin muutos on huoneistokorjauksissa, joihin käytettiin euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella. Asunnot ovat olleet pääsääntöisesti vuokrattuna. Tyhjänä olevien asuntojen aiheuttama tappio on 2.886,75 euroa. Yhtiön omistamat kiinteistöt ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa ja rakentamislainat ovat maksettu loppuun. Kiinteistö Oy Vaalan Niska Tilinpäätöksessä on tehty suunnitelman mukaiset poistot ,63 euroa, poistot yhteensä ,27 euroa. Tilikauden tappio on 3.099,75 euroa. Verrattaessa tilikauden kustannuksia edelliseen vuoteen, merkittävimmät muutokset ovat euroa (117 %) suuremmat lumityökustannukset, euroa (12 %) suuremmat lämmityskulut sekä euroa (17 %) korkeammat valtiokonttorin lainojen korkokulut. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä euroa. Poukamonkankaalla sijaitsevassa kolmessa kiinteistössä, asuntoja yht.30 kpl, on edelleen melko paljon tyhjänä olevia isoja kaksioita ja kolmioita. Yhtiö on tehnyt päätöksen yhden kiinteistön purkamisesta. Ydintaajamassa asunnot ovat kohtuullisen hyvin vuokrattuna. Tyhjänä olevien asuntojen aiheuttama tappio on euroa, josta Poukamonkankaan asuntojen osuus on eu-

16 14 roa. Kiinteistöosakeyhtiön on kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan tehtävä poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaan Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta on kuntakonsernissa järjestetty onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella miten konsernivalvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella Vaalan kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeet Konserniohjeilla Vaalan kunnanvaltuusto antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen asemaa konsernin johtajana. Yhtiöt toimivat kunnanhallituksen ohjauksen alaisina. Käytännössä yhtiöiden toimintaa ja näiden konserniohjeiden noudattamista valvoo kunnanjohtaja ja kunnanjohtajan määräämä henkilö. Konserniohje sisältää konsernin johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä asioita sekä määrittelee, minkälaista yhteistyötä konsernitasolla tehdään esimerkiksi rahoituksessa, sijoitustoiminnassa, riskien hallinnassa sekä henkilöstöasioissa. Konserniohjeita sovelletaan seuraaviin Vaalan kunnan omistamiin osakeyhtiöihin: Kiinteistö Oy Vaalan Niska Kiinteistö Oy Vaalan Haka As. Oy Vaalan Uitonkartano As. Oy Manamanhelmi Ja liikelaitoksiin: Vaalan kaukolämpö-liikelaitos ja Vaalan vesihuolto- liikelaitos. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu suuria puutteita tai ongelmia Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,86 Toimintakulut , ,99 Osuus osakkuusyht. voitosta(tappiosta 7 581, Toimintakate , ,86 Verotulot , Valtionosuudet , Korkotuotot , ,18 Muut rahoitustuotot , ,72 Korkokulut , ,75 Muut rahoituskulut , ,63 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä: , ,48 Vuosikate , ,83 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,54 Tilikauden tulos , ,71 Tilinpäätössiirrot , ,65 Vähemmistöosuudet -334,43-553,54 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,40 KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 53,12 53,11 Vuosikate poistoista % 102,88 95,98 Vuosikate, euroa/asukas 550,96 466,14 Asukasmäärä

17 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,83 Tulorahoituksen korjauserät , ,11 Toiminnan rahavirta yhteensä , ,72 Investointien rahavirta Investointimenot , ,07 Rah.osuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,61 Investointien rahavirta yhteensä , ,46 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,74 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainaussaamisten lisäykset ,30 Antolainasaamisten vähennys 8 060,84 Antolainauksen muutokset ,46 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , Pitkäaikaisten lainojen vähennys , Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,61 Lainakannan muutokset yhteensä , ,86 Oman pääoman muutokset , ,67 Muut maksuvalmiuden muutokset Toim.antojen varojen ja pääomien muutokset 3 902, ,35 Vaihto-omaisuuden muutos , ,12 Saamisten muutos 3 944, ,21 Korottomien velkojen muutos , ,19 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,17 Rahoituksen rahavirta , ,70 Rahavarojen muutos , ,96 Rahavarat , ,76 Rahavarat , ,80 Rahavarojen muutos , , KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 32,17 40,39 Pääomamenojen tulorahoitus, % 23,26 27,80 Lainanhoitokate 0,88 0,91 Kassan riittävyys (pv) 20,79 22,38 Asukasmäärä

18 4.6. Konsernitase ja sen tunnusluvut 16 VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,38 OMA PÄÄOMA , ,45 Aineettomat hyödykkeet , ,47 Peruspääoma , ,91 Aineettomat oikeudet , ,47 Osakepääoma Muut pitkävaikutteiset menot , ,83 Osuus kuntayht. oman pääoman lis. Ennakkomaksut 5 743,77 739,17 Liittymismaksurahasto Aineelliset hyödykkeet , ,92 Arvonkorotusrahasto , ,70 Maa- ja vesialueet , ,24 Muut omat rahastot , ,04 Rakennukset , ,73 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,60 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,46 Tilikauden yli-/alijäämä , ,40 Koneet ja kalusto , ,82 Pääomalaina Muut aineelliset hyödykkeet , ,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,23 Ennakkomaksut ja kesk.er.hankinnat , ,40 Sijoitukset , ,48 KONSERNIRESERVI Osakkuusyhteisöosuudet , ,56 Muut osakkeet ja osuudet , ,31 POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR , ,95 Muut lainasaamiset , ,69 Poistoero , ,77 Muut saamiset , ,92 Vapaaehtoiset varaukset , ,18 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 083,18 PAKOLLISET VARAUKSET , ,79 Valtion toimeksiannot 1 083,18 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset , ,79 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT ,33 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,17 Vaihto-omaisuus ,84 Valtion toimeksiannot 4 104, ,18 Aineet ja tarvikkeet , ,22 Lahjoitusrahastojen pääomat 3 145, ,60 Valmiit tuotteet Muut toimeksiantojen pääomat 7 965, ,39 Muu vaihto-omaisuus 18,73 602,26 Ennakkomaksut 21,79 79,36 VIERAS PÄÄOMA , ,79 Saamiset , ,73 Pitkäaikainen , ,96 Pitkäaikaiset saamiset ,38 Lainat rahoitus- ja vakuutusl , ,395,17 Myyntisaamiset Lainat julkisyhteisöiltä , ,71 Lainasaamiset Lainat muilta luotonant. Muut saamiset Saadut ennakot 8 269, ,62 Siirtosaamiset 453, ,38 Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset , ,35 Muut velat , ,46 Myyntisaamiset , ,12 Siirtovelat Lainasaamiset 3 009, ,97 Lyhytaikainen , ,83 Muut saamiset , ,64 Joukkovelkakirjalainat Siirtosaamiset , ,62 Lainat rahoitus- ja vak.lait , ,68 Rahoitusarvopaperit , ,39 Lainat julkisyhteis , ,35 Osakkeet ja osuudet 155,09 155,09 Lainat muilta luotonantajilta Sijoitukset rahamarkkina , ,30 Saadut ennakot , ,98 instrumentteihin Ostovelat , ,57 Muut arvopaperit ,85 Muut velat , ,72 Rahat ja pankkisaamiset , ,37 Siirtovelat , ,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,38 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,38 Konsernitaseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuus % 27,76 31,90 Suhteellinen velkaantuneisuus 57,51 50,10 Kertynyt alijäämä Kertynyt alijäämä /asukas 1029,14-977,68 Konsernin lainakanta , ,96 Konsernin lainat eur/asukas 6553, ,32 Lainasaamiset , ,69 Asukkaat

19 17 5 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ JA TALOUDEN TA- SAPAINOTTAMISTA KOSKEVISTA TOIMENPITEISTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 70 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kunta: Tilikauden tulos tuloslaskelmassa ennen tuloksenkäsittelyeriä on ,55. Poistoeron muutosta kirjataan , minkä jälkeen kunnan tilikauden ylijäämä on ,55. Vesihuoltolaitos: Tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä on ,50. Kaukolämpölaitos: Tilikauden tulos tuloslaskelmassa ennen tuloksenkäsittelyeriä on ,94. Poistoeron lisäystä kirjataan ,59, minkä jälkeen kaukolämpölaitoksen alijäämä on ,35. Kunnanhallitus esittää tuloksen käsittelystä, että peruskunnan ylijäämä ,55 kirjataan kunnan omaan pääomaan ali/ylijäämä tilille, kaukolämpölaitoksen alijäämä ,35, kaukolämpölaitoksen yli- /alijäämätilille ja vesihuoltolaitoksen ylijäämä ,50, kirjataan vesihuoltolaitoksen yli-/alijäämätilille. Kattamatonta alijäämää on peruskunnan taseessa tämän jälkeen , liikelaitokset mukaan luettuna kattamaton alijäämä on Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Kunnanhallitus esittää valtuustolle alijäämän kattamissuunnitelmaa vuosiksi

20 18 Vaala 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 ei Kunta+ liikelaitokset (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 22,00 22,00 22,00 Toimintatuotot Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 7,6 % 4,7 % -0,8 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 5,1 % 3,9 % 0,7 % 1,8 % 1,7 % 1,9 % 1,8 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 4,8 3,8 0,9 1,6 1,6 1,7 1,7 Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot yhteensä Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,2-0,3 2,3 2,6 4,1 2,6 1,7 Valtionavut (Harkinnanvarainen) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit (kunta) Vuosikate - poistot Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Saamiset 1000 euroa Saamiset euroa/as Kunnanhallituksen linjaukset: Tulot: Tonttien ja puun myyntiä tehostetaan, myydään myös pieniä metsä- ja maa-alueita. Kunnallisvero nostetaan 22 %:iin vuodelle 2015 ja kiinteistöveroa sen verran, että kokonaisvaikutus on vuodesta 2014 alkaen Panostetaan elinkeinojen aktivointitoimenpiteisiin ja työllistämiseen verotulojen kasvattamiseksi. Menot: Investointitaso pidetään vuoteen 2017 nettona eurossa. Henkilöstömenoja hillitään, tavoitteena vähentää 3 htv/vuosi. Henkilöstön jaksamiseen, alaistaitoihin ja esimiestyöhön sekä muutosjohtamiseen panostetaan mm. työnohjauksella ja tiedottamisella sekä yhteistyöllä työterveyshuollon kanssa. Pyritään edelleen eroon vajaakäyttöisistä kiinteistöistä kuitenkin minimoimalla myyntitappiot ja ylimääräiset poistot. Toimintakulujen kasvua hillitään niiden ollessa koko kunnan (sis. Oulunkaari) osalta n. 1,7-1,9 % aina vuoteen Lainsalkkua pyritään järjestelmään niin, että lainoista selvitään. Arvioidaan jatkuvasti talouden tasapainottamisessa onnistumista ja muutetaan suunnitelmaa tietojen tarkentuessa. Avataan tarvittaessa vuoden 2013 talousarvio. Tehdyt muutokset : TP 2012 tiedot päivitetty TS tiedot päivitetty Lainakanta tarkistettu