UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta , Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO Uudenkaupungin kaupungin organisaatio Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina KAUPUNGIN TALOUS Talousjohtajan katsaus Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLSYYS HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitavoitteet Muutokset konsernissa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernin tilinpäätöslaskelmat TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit palvelukeskuksittain Investoinnit hankkeittain, kaupunki YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason ylitykset ja alitukset

3 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMAT Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernituloslaskelma RAHOITUSLASKELMAT Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset Konsernirahoituslaskelma TASE Tase, kaupunki ja liikelaitokset Konsernitase IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (erillinen kirja) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1

4 I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Aivan keskeinen mahdollisuus lisätä käytettävissä olevia varojamme tässä tilanteessa olisi saada kaupunkiin uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan automaattisesti tuo meille uusia asukkaita ja veronmaksajia. Täältä uuden työpaikan löytävien henkilöiden puolisoillekin pitää monessa tapauksessa löytyä mielekäs työ- tai opiskelupaikka. Muuttopäätöksiin vaikuttavat varmasti myös palvelutarjonta ja harrastusmahdollisuudet eri muodoissaan sekä asuntomarkkinoiden tilanne. Hinta- laatusuhteeltaan kiinnostavien omistusasuntojen ohella vuokra-asuntojen saatavuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Ensinnäkin haluan kiittää kaupungin luottamushenkilöitä ja koko henkilöstöä panoksestanne Uudenkaupungin hyväksi vuoden 2013 osalta. Viime vuonna muuttoliike päätyi Uudessakaupungissa edelleen tappiolliseksi, mutta enää vain hieman. Tilastokeskuksen väestömääräennuste ennakoi laskevaa väkilukua kaupunkiimme tuleville vuosille, mutta onneksi ne ovat vasta ennusteita. Uusikaupunki on Suomen kuntakentässä poikkeuksellinen kaupunki siinä, että tänne on alkanut syntyä huomattava määrä uusia teollisia työpaikkoja. Vaikka emme viime aikoina ole välttyneet ikäviltäkään uutisilta, niin luvassa olleet työllistymismahdollisuudet ovat toteutuneet ja myönteinen kehitys tulee näillä näkymin jatkumaan. Sikäli, kun normaalit markkinamekanismit yhtään pätevät, niin teollisten työpaikkojen synty tulee edesauttamaan myös palvelusektorin työpaikkojen pysyvyyttä ja kasvua seudullamme. Talouden osalta tilanteemme oli vuonna 2013 edelleen vaikea ja kestävyysvajeemme huolestuttava; kaupungin menot ylittivät tulot merkittävissä määrin. Vuosikatteemme, eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä, kattoi vain 8,9 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden putosi 26,7 euroon. Kaupungin tulos jäi 4,2 milj. euroa miinukselle. Poistoeron ja varausten sekä rahastojen huomioonottamisen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 3,85 milj. euroa. Yhteiset ponnistelut taloustilanteemme oikaisemiseksi alkoivat kuitenkin tehota ja tilikauden tulos muodostui olosuhteisiin nähden ennakoitua huomattavasti vähemmän tappiolliseksi. Myönteinen yllätys oli yhteisöverojen tuotto. Niitä kertyi miltei miljoona euroa ennakoitua enemmän. Myönteisenä asiana on myös todettava, että aikaisemmat onnistumiset Uudessakaupungissa ovat alkaneet poikia uusia onnistumisia. Tämän kehityskierteen voimistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen onkin nyt kaikkein keskeisintä. Etenkin autotehtaan ja toki myös muiden teollisuusyritystemme menestyksen myötä Uudenkaupungin Sataman tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin aikoihin. Uusi laivalinja Travemündeen avautui syyskuussa. Sataman toimintaa piristivät merkittävästi Valmet Automotiven Mercedes tuotannon ja soijajalostustehtaan käynnistyminen. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehdas saavutti viime vuonna tuotantoennätyksen ja yhtiö on ilmoittanut toteuttavansa noin 40 miljoonan euron investoinnit Uudenkaupungin tehtailleen vielä tänä vuonna. Myös Uudenkaupungin satamaa on näissä olosuhteissa mahdollisuus kehittää. Ruoppaustyöt ovat käynnissä laivaväylän syventämiseksi 10,0 metristä 12,5 metrin kulkusyvyyteen. Peräporttipaikkaa on levennetty 7,0 metrillä, kenttäaluetta laajennettu ja soijaöljyn varastosäiliö laivauslaitteineen rakennutettu. Tämä kaikki osuu hyvään saumaan, sillä monet Suomen satamista kamppailevat parhaillaan olemassaolonsa oikeutuksesta. Maassamme toimii yli 30 satamaa, eikä niille kaikille välttämättä ole sijaa markkinoilla pidemmällä tähtäimellä. Näin ollen on erityisen positiivista, että Uudenkaupungin Satama näyttää pystyvän kasvamaan ja kehittymään tässäkin ajassa. Kilpailukykyinen satama nostaa koko seutukuntamme teollisuuden kilpailukykyä ja tuo elinvoimaa laajalle alueelle myös Uudenkaupungin ulkopuolella. TYKS Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin terveyskeskus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka palvelut ovat tärkeitä paitsi meille uusikaupunkilaisille myös naapurikuntiemme asukkaille. Ne ovat meille merkittäviä myös seutumme elinvoimaisuuden ja osin kriisivalmiudenkin kannalta. Huomioitakoon, että TYKS Vakka-Suomen sairaala on nimenomaan TYKS:n sairaala, jossa 1

5 Uudenkaupungin kaupunki on mukana vain pienenä vähemmistöosakkaana. TYKS-konserni on massiivisten talousongelmien keskellä ja sen johto hakee kuumeisesti ratkaisuja tilanteeseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käynnisti strategiansa päivityksen viime vuonna ja tätä kirjoitettaessa emme tiedä, minkälaisia päätöksiä sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto tulevat tekemään. TYKS:n johto tavoittelee toimintamallia, jossa aluesairaaloissa säilyisi perusterveydenhuoltoa tukeva erikoissairaanhoito. Uudenkaupungin kaupunki edellyttää, että Vakka-Suomessa turvataan jatkossakin potilaiden oikeus laadullisesti hyvään ja riittävään alueelliseen erikoissairaanhoitoon. Uudenkaupungin kaupungin strategia Uutta Energiaa päivitettiin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistuminen. Strategian päivittämisessä olivat mukana kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, kaupungin yksiköiden esimiehet, johtoryhmä ja henkilöstön edustajat. Elinvoimainen uusi kaupunki strategian toimintaa ohjaavina periaatteina ja tavoitteina ovat sujuvat arjen palvelut, investoinnit tulevaisuuteen ja elävät taajamat. Strategian painopisteet ovat terve talous ja hyvinvoivat asukkaat. Strategian mukaan Uudenkaupungin johtaminen ja toimintakulttuuri on ennakoivaa, yhteistyökykyistä, kokeilevaa ja oppivaa. Tämä strategia kun toiminnallistetaan, niin hyvää tulee! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 2

6 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio

7 2.2. Kaupunginvaltuusto

8 2.3. Kaupunginhallitus

9 Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta Lausunto kuntarakennelakiluonnoksessa Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös/vastuuvapauden myöntäminen/ tilapäisen valiokunnan asettaminen Lisäsäästötoimenpiteet ja tulojen lisäykset vuodelle Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneselvitys Uudenkaupungin kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Sosiaali- ja terveysjohtajan valinta Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Muutokset vuoden 2013 talousarvioon / lomautukset Kaupunginhallituksen toiminta 2013 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Uusi kaupunginhallitus jatkoi vuonna 2013 aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuuston joulukuussa 2012 tekemän toimeksiannon mukaisesti vuoden 2013 talousarvioon yksilöidyt säästöesitykset ja tulosaluekohtaiset määrärahaesitykset, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa Koska talouden 1-4/2013 toteutuma-arvion mukaan kaupungin talouden alijäämä oli nousemassa 2 miljoonalla eurolla yli hyväksytyn talousarvion, kaupunginhallitus käynnisti syksyllä 2013 ytneuvottelut ja velvoitti palvelukeskukset etsimään lisäsäästöjä ja tulojen lisäyksiä vuodelle Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunginhallitus vastasi uuden sosiaali- ja terveysjohtajan valintaprosessista. Kaupunginvaltuusto valitsi uuden sosiaali- ja terveysjohtajan Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta ja kuntarakennelain mukaisista selvitysalueista. Kaupunginvaltuusto päätti , että Uusikaupunki käynnistää kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan ja Pyhärannan kanssa - kummankin kanssa erikseen - ja on valmis tekemään vastaavat selvitykset Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa. Vuonna 2013 kunnilta pyydettiin kuntarakennelain lisäksi lausuntoja useista asioista, kuten Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelmasta, julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, Varsinais-Suomen TEtoimistojen toimipaikkojen määrästä ja palvelujen toteuttamistavoista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli kaupunginvaltuustolle talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitus päätti tilata Kunnan Taitoa Oy:ltä ja Kuntien Tiera Oy:ltä esiselvityksen valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon ERPtoimintamallin käyttöönotosta. Selvitys on jatkoa Kunnan Taitoa Oy:n vuonna 2012 tekemälle talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvitykselle. Kaupunginhallitus perusti työryhmän valmistelemaan vuokrakerrostalohanketta. Laadukkaat vuokra-asunnot nähtiin yhtenä keinona saada uusia asukkaita muuttamaan Uuteenkaupunkiin ja varsinkin pendelöijät sitoutumaan ja muuttamaan Uuteenkaupunkiin. Kaupungin strategian päivittäminen oli hallituksen keskeisiä hankkeita vuonna Strategian hyväksyminen siirtyi vuodelle Uudenkaupungin hallintosäännön valmistelu jatkui, mutta sen hyväksyminen siirtyi vuodelle

10 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli vuonna 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen Suomen talouteen. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä oli se, että Suomen investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotanto joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni vuonna 2012 huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten hyvin kaksijakoista. Kansantalouden odotettiin jo kasvavan vuonna 2013, mutta tuotanto laski edelleen. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kaupan myynti on ollut laskussa ja vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Kokonaistuotannon ennakoidaan laskeneen lähes prosentilla vuonna Kansainvälisessä taloudessa, erityisesti Yhdysvalloissa ja euroalueella, on nähty kuitenkin pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että Suomen talous pääsee 2014 hitaalle kasvu-uralle. Kasvu olisi alle prosentin. Kasvu pohjautuu vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Taloutta kannatellut kotitalouksien kulutus ei kasva, vaan se uhkaa laskea. Vaikka taantuma päättyisi, edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu hidastui vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Kuluttajahintaindeksi kohosi noin 1,5 % vuonna 2013 ja sen arvioidaan nousevan saman verran vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohonneen 2 % vuonna Vuosina ansioiden nousu hidastuu, ja se jää runsaaseen prosenttiin. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Vuoden 2012 loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu kiihtyi vuonna 2013, ja työttömyysaste oli 8,2 %. Työllisyysluvut voivat vielä heikentyä vuonna 2014, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 3.2 Kuntatalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan 2,6 % vuonna Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät arviolta 2,2 %. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan hieman tätä vähemmän eli 1,8 %. Kuntien palvelujen ostot lisääntyivät edelleen muita kustannuksia nopeammin. Niiden kasvu oli 3,4 %. Vuonna 2014 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee vain prosentin verran. Suomen inflaatio oli viime vuonna noin 1,5 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi saman verran. Vuonna 2014 inflaation ennustetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2013 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat lähes 7 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat vain 1,3 %. Kunnallisveroa kertyi 6,7 % enemmän kuin vuonna Yhteisöverotilitykset nousivat nekin 8,2 %. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 20,64 mrd. euroa. 7

11 Varovaisen arvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee vuonna 2014 vain 0,4 %. Vaikka kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan 3 % ja kiinteistöveron yli 10 %, kuntien verotulojen kasvu jäisi vuoden 2012 tasolle. Kasvu on arviolta vain 1,3 %. Toisen arvion mukaan kasvu olisi hieman parempaa ja tulot kasvaisivat noin 2 %. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien käyttömenot kasvoivat, mutta verotulojen kasvun ansiosta vuosikatteet nousivat 0,9 mrd. euroa vuodesta 2012 Vuosikate riitti kattamaan poistot Toisaalta korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa lähes 15,6 mrd. euroa. Se on 1,8 miljardia euroa, 13 %, enemmän kuin vuonna Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 36 kunnassa (73 kuntaa vuonna 2012). Vuosi oli kunnissa kaksijakoinen. Kuntien lainakanta nousi, vaikka vuosikate parani. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli kunnissa ennakoitua parempi. Se johtuu sekä verotulojen kasvusta että kuntien sopeuttamistoimista. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuitenkin yli 150 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tulee heikkenemään vuonna 2014, koska menot kasvavat tuloja enemenemmän. 8

12 9

13 Keskeiset ennusteluvut 2012 mrd ** 2014** 2015** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 193,0 3,4 2,7-0,8-1,2 0,8 1,8 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 80,0 6,8 6,2-1,2-1,6 2,0 3,4 Kokonaistarjonta 273,0 4,3 3,7-0,9-1,3 1,1 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 78,0 7,9 2,8-0,4-0,8 3,6 4,1 Kulutus 157,0 2,1 1,9 0,3-0,1 0,4 0,9 Investoinnit 38,0 1,7 5,7-1,0-4,4-3,2 3,5 Kokonaiskysyntä 273,0 4,3 3,8-0,7-1,5 1,1 2, ** 2014** 2015** Palvelut, määrän muutos, % 1,1 3,1 0,8-0,7 0,6 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % 10,5-1,7-5,3-2,4 2,0 2,5 Työn tuottavuus, muutos, % 3,3 0,5-1,1 0,5 0,7 0,8 Työlliset, muutos, % -0,4 1,1 0,4-1,1-0,3 0,6 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,5 68,5 69,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 8,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 1,6 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 1,2 Vaihtotase, mrd. euroa 3,0-2,7-3,9-2,9-1,6-0,7 Vaihtotase, % BKT:sta 1,7-1,5-2,0-1,5-0,8-0,3 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 2,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,6 58,9 58,4 Veroaste, % BKT:sta 42,4 43,6 44,0 45,4 45,5 45,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -5,6-3,4-3,8-3,8-3,6-3,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 48,7 49,2 53,6 57,0 60,0 61,6 Valtionvelka, % BKT:sta 42,0 42,2 43,6 46,6 49,3 50,7 Lähde: Valtiovarainministeriö

14 4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin käyttömenojen tulojen ja menojen erotus eli toimintakate oli alkuperäisen talousarvion mukainen, ja se jäi alle muutetun talousarvion. Valtuuston vuodelle 2013 hyväksymässä talousarviossa vuosikate oli euroa miinuksella mutta vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikate nousi niukasti, euroa, positiiviseksi. Valtionosuudet alittuivat lähes eurolla, mutta vastaavasti verotulot ylittyivät eurolla. Talousjohtaja Anne Takala Kuntien talous Vuosi 2013 oli Suomelle taloudellisesti raskas. Suomen bruttokansantuote laski ja työllisyys heikkeni - Suomen kansantuote oli vuonna 2013 edelleen alle vuoden 2008 tason. Vuosi 2014 tulee sekin olemaan vaikea, koska Suomelle ennustetaan vain kituliasta alle prosentin kasvua. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna lähes 7 %, kun ne kasvoivat vuonna 2012 vain 1,3 %. Kunnallisveroa kertyi 6,7 % enemmän kuin vuonna Yhteisöverotilitykset nousivat nekin 8,2 %. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 20,64 mrd. euroa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate riitti kattamaan poistot, mutta toisaalta korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien taloutta jo vuosia, ja leikkaukset jatkuvat vuonna Uudenkaupungin osalta leikkaukset olivat 2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 3,2 miljoonaa euroa vuonna Vuonna 2013 leikkaus vastasi yhden tuloveroprosentin tuottoa. Kaupungin talous vuonna 2013 Kaupungin verotulot kasvoivat 4,2 % vuodesta Koska koko maan talouden kasvu on jäämässä viime vuoden arviota heikommaksi, vuoden 2014 verotuloihin liittyy erittäin suuria riskejä. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Korkokulut puolittuivat edellisestä vuodesta ja ne laskivat yli eurolla, mutta korkosuojaukset aiheuttivat lähes vastaavan määrän kuluja. Lainojen keskikorko oli vuoden vaihteessa alle prosentin. Vuotuiset korkokustannukset (sis. korot ja korkosuojaus) olivat alle 2 %. Rahoitustuotot nousivat arvopaperien myyntituottojen ja arvonkorotusten takia. Sijoitusten tuotto oli hyvä. Vuonna 2013 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli euroa, 26,7 euroa/asukas. Se kattoi vain 8,9 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 6,9 % investointien omahankintamenoista. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot, jotta talous olisi tasapainossa. Talousarviota tarkistettiin säästöpakettien, lomautusten ja määrärahojen käytön takia vuoden aikana useaan otteeseen. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 99,3 % ja toimintakulujen 98,8 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion eurolla. Sen toteutumisaste oli 98,5 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,7 miljoonaa euroa. Ne alittivat talousarvion 1,6 miljoonalla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 83,6 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 119,2 miljoonaa euroa. Isoimmat talousarvion ylitykset olivat hallinto- ja talouspalveluissa ( euroa, kiinteistöjen myyntituotot alittuivat yli eurolla), sosiaalityössä ( euroa) ja erikoissairaanhoidossa ( euroa). Sosiaalityössä kustannuksia lisäsivät mm. uudet lasten sijoitukset. 11

15 Kaupungin kustannuksia on useita vuosia vertailtu muiden kuntien kustannuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja siellä erityisesti erikoissairaanhoidon tarvevakioidut kustannukset ovat jatkuvasti olleet korkeat. Tämä kehitys jatkui vuonna Kunnan talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna vuonna 2013 edelleen heikkenevä. Investoinnit Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit pysyivät edellisen vuoden tasolla. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ollut isoja yksittäisiä investointeja, mutta investointeja oli lukumääräisesti paljon. Investoinneista voidaan mainita katuvalaistuksen uusiminen, Hiun kunnallistekniikan rakentaminen, Autonrakentajantie ja Nonparelli. Uudenkaupungin Vesi liikelaitos investoi yli 2 miljoonalla eurolla vuonna Investoinnit liittyivät lähinnä raakaveden toimituskyvyn ja varmuuden parantamiseen. Henkilöstömuutokset ja henkilöstömenot Uudenkaupungin henkilöstön määrä on isojen toiminnan muutosten takia vaihdellut melko paljon vuosina Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue perustettiin vuonna 2010 ja vuoden 2011 alusta Novida liikelaitos yhdistyi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Vuona 2013 tapahtui pääosin organisaation sisäisiä muutoksia: varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen ja ympäristöterveydenhuolto hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen, mutta muilta osin vuosi 2013 oli ns normaali vuosi. Henkilöstöön vaikuttavia ulkoisia muutoksia oli vain pari: Sataman yhtiöittäminen ja maaseutuhallinnon siirtyminen Vehmaalle. Näiden johdosta vuoden 2013 alussa 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen ja 3 henkilöä siirtyi Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 838. Se väheni 30 henkilöllä. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli määräaikaiset mukaan lukien 1058 henkilöä, 30 henkilöä vähemmän kuin vuonna Sosiaali- ja terveyskeskus ei enää vuonna 2013 käyttänyt vuokratyövoimaa samalla tavalla kuin vuonna Se kasvatti palkkapottia, jota lomautukset vastaavasti pienensivät. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 0,7 % ja henkilöstömenot prosentin vuoden 2012 tasosta. Vertailukelpoiset palkkamenot (sataman yhtiöittäminen huomioitu) kasvoivat 1,3 %. Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin verrattaessa, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Rahoitus Kaupungin lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 33,3 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohden. Tästä 8,3 miljoonaa, 25 %, on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä nousi 6,5 miljoonalla eurolla vuodesta Koska lyhyet korot olivat alhaalla ja lainojen marginaalit ovat nousseet, kaupunki ja liikelaitokset eivät vuoden aikana ottaneet uutta pitkäaikaista lainaa, vaan toimintaa rahoitettiin edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski 1,8 %:sta alle prosenttiin. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 10 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2012 tasolla. Uudenkaupungin omavaraisuusaste laski 61,8 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Lopuksi Kaupungin henkilöstö ja yksiköt tekivät vuoden aikana kiitettävää työtä. Yksiköt pystyivät budjetissa ja löysivät vuoden mittaan säästöjä. Lisäksi tulot ylittyivät: verotulot yllättivät loppuvuona iloisesti, ja kaupunki pystyi kirjaamaan arvopaperien myyntivoittoja ja arvonkorotuksia. Nämä tekijät vaikuttivat siihen, että tilivuoden alijäämä jäi pelättyä pienemmäksi ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Toiminnan kehittämistä ja rationalisointia on kuitenkin välttämätöntä jatkaa, jotta valtuuston 2014 hyväksymän strategian mukaisesti Uudenkaupungin talous on jatkossa terve ja Uudessakaupungissa on hyvinvoivia asukkaita. Vertailukelpoiset palkkamenot, joissa on otettu huomioon organisaatiomuutokset, kasvoivat sosiaali- ja terveyskeskuksessa 5,5 %. Ne laskivat hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 1,7 %. 12

16 Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 9 % poistoista, ja se kattoi 7 % investointimenoista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna Tilikauden alijäämä 3, euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin euroa ylijäämää. 13

17 Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on jo 15 vuotta jäänyt alle vertailuryhmien tason. Siihen on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän jatkuva väheneminen. Vuonna 2012 Uudenkaupungin verotettavat tulot nousivat 1,2 %, kun koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa nousivat 3,1 % ja Varsinais-Suomessa 3,8 %. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli 1990-luvun loppupuolella ja vielä vuonna 2001 korkea, ja kaupungin kokonaisverotulot olivat huomattavasti yli maan keskiarvon. Vaikka kaupunki on viimeisen 10 vuoden aikana useaan otteeseen korottanut verotuloprosenttia ja kiinteistöveroja, verotulotuotto on jäänyt alle maan tason. Kaupungin verotulot nousivat 4,2 % vuonna 2013, kun koko maassa verotulot kasvoivat 6,8 %. 14

18 Vuonna 2012 Uudenkaupungin eivät kasvaneet lainkaan, mutta 2013 päästiin kasvu-uralle. Verotulot kasvoivat 2,3 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuotto nousi 0,9 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 ja tuloveron tuotto yli miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuotto oli lähes 3 miljoonaa euroa ja kunnan tulovero yli 49,5 miljoonaa euroa. Koska verotulojen prosentin kasvu vastaa noin euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille, minkä tasoisia palveluja kaupunkilaiset saavat. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys heikentää kaupungin tulopohjaa ja samalla myös yritystoiminnan, lähinnä palvelusektorin, työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. Finnprotein Oy:n, autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat paransivat työllisyyttä vuonna 2013, ja ne toivottavasti auttavat kääntämään palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. Yhteensä Muutos ed. vuoteen -5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 15

19 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2013 Kaupungin verotulot olivat 56,3 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 2,3 miljoonalla eurolla vuodesta Kaupungin verotulot nousivat 4,2 % ja koko maassa verotulot nousivat 6,8 %. Yhteisöveron tuotto nousi 0,9 miljoonalla eurolla ja tuloveron tuotto yli miljoonalla eurolla. Uudessakaupungissa verotettavat tulot nousivat 1,2 %, kun ne koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa nousivat 3,1 % ja Varsinais-Suomessa 3,8 %. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 22,7 miljoonaa euroa vuonna Ne kasvoivat vain 0,3 miljoonalla eurolla. Uusi kaupunginhallitus jatkoi talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuuston joulukuussa 2012 tekemän toimeksiannon mukaisesti vuoden 2013 talousarvioon yksilöidyt säästöesitykset ja tulosaluekohtaiset määrärahaesitykset kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käynnisti syksyllä 2013 ytneuvottelut ja velvoitti palvelukeskukset etsimään lisäsäästöjä ja tulojen lisäyksiä vuodelle Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunki päätti vuonna 2013 henkilöstöä koskevista lomautuksista. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa, sivistyspalvelukeskuksessa ja ruokapalvelussa lomautukset jaksottuvat vuosille Vuonna 2013 tapahtui joitakin organisaatiomuutoksia. Maaseutuhallinto siirtyi vuoden alussa Vehmaan kunnan vastuulle ja ympäristöterveydenhuolto hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen. Isoin muutos oli varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen. Muutokset eivät vaikuttaneet palveluihin tai kustannuksiin. Vammaispalveluissa asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Mm. vaikeavammaisten asumispalveluiden piiriin tuli 25 uutta asiakasta. Uudenkaupungin terveyspalvelut sai valtakunnallista tunnusta. Se sai valtimotautien laatupalkinnon ja vuoden geriatriksi valittiin Tarja Uusitalo. Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyssä palveluihin oltiin kaikissa palvelumuodoissa tyytyväisiä. Lasten ja nuorten erityisliikuntapalveluita uudistettiin perustamalla ns. nuokkariliikkis. Etsivään nuorisotyöhön saatiin valtion erityisavustuksella palkattua kaksi työntekijää. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitus pyysi kunnilta lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta maaliskuussa Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus on valmistellut valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-ehdotuksen tilanne on erittäin epäselvä. Kesken olevat uudistushankkeet haittaavat kuntien toimintaa ja kehittämistä. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2013, että Uusikaupunki on valmis käynnistämään kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan ja Pyhärannan kanssa, ja se on valmis tekemään vastaavat selvitykset myös Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa. Sekä Kustavi, Taivassalo että Vehmaa tekevät kuitenkin pakolliset kuntarakenneselvitykset Turun kanssa. Uudenkaupungin kannattama Vakka-Suomen kuntien yhteistyöalue ei siis saanut kannatusta muissa kunnissa. Liikelaitosten määrä laski neljästä kahteen vuonna Uudenkaupungin Vesi ja Vakka-Suomen Vesi jatkoivat toimintaansa liikelaitoksena ja Satama yhtiöitettiin. Jätehuollon liikelaitos lakkautettiin. Liikelaitokset eivät vuonna 2013 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Jätehuollon liikelaitos lakkautettiin vuoden 2012 lopussa, ja jätehuolto siirtyi teknisen lautakunnan alaisuuteen. Se toimii myös jätelain mukaisena kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Jätehuollossa otettiin käyttöön uusi perusmaksu, jolla katetaan kaupungin vastuulla olevien jätehuollon tehtävien hoito. Vuosi 2013 oli Uudenkaupungin Satama Oy:n ensimmäinen toimintavuosi. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön ensimmäinen vuosi sujui hyvin: liikevaihto ja liikennemäärät kasvoivat. Myös yhtiön kannattavuus oli hyvä. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kannattavuus pysyi vuoden 2012 tasolla ja toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi. Liikelaitoksen lainamäärä laski. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto, ylijäämä ja kannattavuus pysyivät edellisen vuoden tasolla ja sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikelaitoksen kannattavuus oli hyvä. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettu uusi ympäristölupa saatiin 16

20 joulukuussa Päästövähennysten kiristämisen lisäksi siinä määrättiin, että puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren tuntumaan. Putken kustannukset olisivat jopa 10 miljoonaa euroa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hovioikeuteen, mutta asia on siellä edelleen kesken. Investoinnit olivat vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna Kaupungin ja liikelaitosten kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa ja kaupungin investoinnit 4,9 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit laskivat, mutta liikelaitosten investoinnit olivat edellisvuotta isommat. 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uudenkaupungin taloutta on saneerattu voimakkaasti vuonna 2013 ja saneeraustoiminta jatkuu vuonna Kaupungin henkilöstömäärä on laskussa ja henkilöstökustannusten nousu on pienempää kuin muissa kunnissa. Vaikka vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen, tulos oli 2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Suunnitelmien mukaan kaupungin vuosikate kattaa poistot vuonna 2016 ja tähän voidaan päästä jatkamalla saneeraustoimenpiteitä. Kaupungin omien toimintojen kustannuksiin voidaan vaikuttaa omilla toimilla, mutta uhkana on ostopalvelujen käytön kasvu ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu. Kaupungin menot eivät juuri saisi kasvaa Verotulojen kasvu on koko maassa jäämässä heikoksi lähivuosina, mutta Uudessakaupungissa työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja kehitys näyttäisi olevan muuta maata parempaa. Uhkana on, että uudet työpaikat eivät tuo mukanaan uusia asukkaita ja verotulovaikutus jää pieneksi. Kaupungin lainakanta kasvaa merkittävästi kaudella , ja uhkana on korkotason nousu. Prosenttiyksikön nousu koroissa nostaa lainanhoitokuluja noin eurolla. Tulorahoitus ei edelleenkään riitä investointeihin, mutta omarahoitusosuus kasvaa viime vuosien tasosta. Valtionosuusuudistus ei koelaskelmien mukaan vähennä kaupungin valtionosuuksia, mutta lopulliset päätökset ja tiedot valtionosuusuudistuksesta puuttuvat. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan omilla toimillaan valtionosuuksiin. keväällä Prosessi tehdään BDO Oy:n johdolla. 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyys nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kaupungin kokonaismenoja. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin, ja heikko talouskehitys leikkaa verotuloja, jotka ovat kaupungin merkittävin tulolähde. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja eurolla. Kaupungin verotuloihin voi tällöin helposti syntyä 1-2 miljoonan aukko, jota on vaikea kattaa säästöillä. Vaikka valtionosuusuudistuksen koelaskelmien mukaan Uusikaupunki ei uudistuksessa menettäisi valtionosuuksia, muutokset valtionosuuden määräytymiskriteereissä voivat muuttaa tilanteen kaupungille negatiiviseksi. Uusien palvelusuositusten ja normien säätäminen nostaa kuntien kustannuksia. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan säädettäviin uusiin velvoitteisiin. Kaupungin lainasalkku on noin 33 miljoonaa euroa ja suojaamattomien vaihtuvakorkoisten lainojen määrä 12,5 miljoona euroa, 37,7 %. Lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja vuoden 2013 lopussa oli 13 miljoonaa euroa, eikä uutta pitkäaikaista lainaa otettu vuoden 2013 aikana. Lainapäätösten tekemisen pohjaksi kaupungin lainoista teetetään lainasalkkuanalyysi vuoden 2014 alussa. Kaupungilla on julkisyhteisövakuutus, johon on koottu kaupungin tarpeisiin perustuva vakuutusratkaisu. Se sisältää mm. omaisuuden/toiminnan turvat, sekä joiltain osin näihin lisäturvaa. Tällaisia kustannuksia voivat olla esim. muutto-, tiedotus-, kuljetus- ja vuokrakustannukset esim. vanhainkodin tuhouduttua. Toiminnan turva sisältää julkisyhteisön vastuuturvan (toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai taloudellinen vahinko) ja julkisyhteisön hallinnon vastuuturvan (virassa tai toimessa teolla tai laiminlyönnillä aiheutettu taloudellinen vahinko). Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatetaan ajan tasalle 17

21 4.5 Ympäristötekijät Vakka-Suomen Vesi liikelaitokselle mahdollisesti tulevat tiukemmat jätevedenpuhdistusvaatimukset voivat lähimmän 5-8 vuoden aikana aiheuttaa jopa 10 miljoonan euron investoinnit purkuputkeen ja jätevedenpuhdistamoon. Uudenkaupungin kaatopaikka myytiin vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oy:lle. Kaupan yhteydessä kaupungille jäi vastuu vanhasta kaatopaikasta, mutta uuden myydyn alueen osalta vastuut siirtyivät ostajalle (piilevät ennen kauppaa syntyneet velvoitteet ovat edelleen kaupungilla). Kaatopaikka-alueet ovat ympäristöriskialueita. 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLSYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos *) *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa lähes 3000 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Samanaikaisesti vastaavan kokoisten kuntien asukasmäärä on pysynyt ennallaan tai jopa noussut. Uusikaupunki Uutta energiaa -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku nousee :een vuonna Nykyisellä kehityksellä tavoitteeseen ei päästä, vaikka asukasluvun väheneminen hidastui vuonna Uudenkaupungin väestömäärä väheni vain 37 hengellä. Syntyvyys pysyi edellisen vuoden tasolla. Muuttoliike hidastui, ja muuttotappio laski edellisen vuoden 163:sta 29 henkeen. 18

22 Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on jo pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vain 6,4 % vuonna 2012, kun se oli vastaavan kokoissa kunnissa 8,1 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi yli 200 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo lähes 24 %. Se on lähes 5 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on koko ajan laskenut. 19

23 Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti noin 5.300:aan. Menetys oli työpaikkaa. Vuoteen 2000 mennessä työpaikkojen määrä oli noussut yli 2000:lla ja työpaikkoja oli noin Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on välillä noussut ja välillä taas laskenut. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi päätettiin 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tähän ei ole päästy, vaikka kaupunkiin tuli vuonna 2013 uusia työpaikkoja ja vuosina kaupunkiin on tulossa satoja uusia työpaikkoja. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi myös 20 uuden toimipaikan vuotuinen lisäys. Vuonna 2013 toimipaikkojen nettolisäys oli 26. Asukasluku ja työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja 2013 noin Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6534 vuonna Viimeisin virallinen tilasto vuodelta 2011 Toimiala Muutos 2000->2011 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä

24 Vuoden 2013 työttömyysaste oli 11,4 % (9,9 % v. 2012). Se laski vuoden aikana tammikuun 14,8 %:sta joulukuun 11 %:iin. Varsinais-Suomen työttömyys oli 11,3 % ja koko maan 11,1 % vuonna Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste nousi vuoden aikana lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 Uudenkaupungin työttömyysaste oli siis samalla tasolla kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa. 21

25 6. HENKILÖSTÖ Palvelussuhde Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä ,6 Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,9 - josta työllistetyt ,2 Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 Vakinaiset ,5 Määräaikaiset ,6 - josta työllistetyt ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 Vakinaiset ,1 Määräaikaiset ,9 - josta työllistetyt ,0 Sivistyspalvelukeskus ,8 Vakinaiset ,0 Määräaikaiset ,1 - josta työllistetyt ,6 Liikelaitokset ,0 Vakinaiset ,1 Määräaikaiset 1 1 0,0 - josta työllistetyt 0 0 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 838. Se väheni 30 henkilöllä. Osa muutoksesta perustuu organisaatiomuutoksiin ja osaa selittää myös yt-neuvotteluista johtuva normaalia suurempi avointen tehtävien määrä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 6,25. Vuonna 2013 uusia työsuhteisia palkattiin 0,5 ja määräaikaisia vakinaistettiin 5,75. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vuoden 2013 alusta 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen kun maaseutuhallinto siirtyi seudullisesti Vehmaan kunnan hoidettavaksi. Sataman yhtiöittämisen kautta 3 henkilöä siirtyi kaupungin palveluksesta Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Palvelukeskusten välisenä organisaatiomuutoksena henkilöstömäärissä näkyy varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistyspalvelukeskukseen sekä seudullisen ympäristöterveydenhuollon siirtyminen sosiaali- ja terveyskeskukseen. 22

26 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä (koko henkilöstö) Sairauslomat Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv pv pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Työtapaturmapoissaolot Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv pv pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Liikelaitokset YHTEENSÄ Terveysperusteiset poissaolot on kuvattu uuden suosituksen mukaisesti. Sairauslomia kertyi 16,4 kalenteripäivää/työntekijä. Vuonna 2012 vastaava luku vakituisen henkilöstön osalta oli 16,9. Koko vuoden palvelussuhteessa olleista henkilöistä 272:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. 23

27 PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi vuonna 2013 arviolta noin 2,2 % ja ansiotaso alle 2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 0,7 % ja henkilöstömenot prosentin vuoden 2012 tasosta. Vertailukelpoiset palkkamenot (Sataman yhtiöittäminen huomioitu) kasvoivat 1,3 %. Palvelukeskusten toiminnoissa tapahtui isoja muutoksia vuonna Ympäristöterveydenhuolto siirrettiin sosiaali- ja terveyskeskukseen ja varhaiskasvatus sivistyspalvelukeskukseen. Vertailukelpoiset palkkamenot, joissa on otettu huomioon organisaatiomuutokset, kasvoivat sosiaali- ja terve- yskeskuksessa 5,5 % ja ne laskivat hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 1,7 %. Sosiaali- ja terveyskeskus käytti vuonna 2013 enää vähän vuokratyövoimaa. Tämä kasvatti palkkapottia ja vastaavasti lomautukset pienensivät sitä. Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,5 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus ,6 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus ,8 *3) Kaupunki yhteensä ,4 Liikelaitokset ,4 *4) Kaikki yhteensä ,7 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen alkaen. *2) Uusi tuloalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa *3) Lapsiperheiden palvelut tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset palkat palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -523 Jätehuoltopalvelut -50 Vertailukelpoinen yhteensä ,7 Sosiaali- ja terveyskeskus Lapsiperheiden palvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 523 Vertailukelpoinen yhteensä ,5 Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus 3577 Vertailukelpoinen yhteensä ,7 Kaupunki yhteensä, vertailukelp ,3 Liikelaitokset Uudenkaupungin Satama liikelaitos -159 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -91 Liikelaitokset, vertailukelpoinen ,1 Kaupunki- ja liikelaitokset yht ,3 24

28 Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,6 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus ,5 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus ,3 *3) Kaupunki yhteensä ,8 Liikelaitokset ,9 *4) Kaikki yhteensä ,0 *1) *2) *3)*4) katso selitykset edelliseltä sivulta Vertailukelpoiset henkilöstömenot palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -680 Jätehuoltopalvelut -72 Vertailukelpoinen yhteensä ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus Lapsiperheiden palvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 680 Vertailukelpoinen yhteensä ,9 Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus 4635 Vertailukelpoinen yhteensä ,2 Kaupunki yhteensä, vertailukelp ,6 Liikelaitokset Uudenkaupungin Satama liikelaitos -237 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -116 Liikelaitokset, vertailukelpoinen ,8 Kaupunki- ja liikelaitokset yht ,6 25

29 26

30 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2013 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,6 miljoonaa euroa. Ne nousivat lähes 3 miljoonaa euroa, 3,7 %, edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen vertailukelpoiset nettomenot laskivat prosentin verran ja sosiaali- ja terveyskeskuksen nousivat 2,7 miljoonaa, 5,2 %. Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,7 1*) 2*) Sosiaali- ja terveyskeskus ,1 2*) 3*) Sivistyspalvelukeskus ,5 3*) Kaupunki yhteensä ,0 Liikelaitokset ,0 4*) Kaupunki ja liikelaitokset yht ,7 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen alkaen. *2) Uusi tulosalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa *3) Lapsiperheiden palvelut -tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa % Hallinto- ja kehittämiskeskus Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltopalvelut Vertailukelpoinen yhteensä ,0 Sosiaali- ja terveyskeskus Lapsiperheiden palvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Vertailukelpoinen yhteensä ,2 Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus Vertailukelpoinen yhteensä ,9 Kaupunki yhteensä, vertailukelp ,9 Liikelaitokset Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Liikelaitokset, vertailukelpoinen ,5 Kaupunki- ja liikelaitokset yht ,0 27

31 28

32 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,8 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus ,6 *3) Kaupunki yhteensä ,9 Liikelaitokset ,2 *4) Kaupunki ja liikelaitokset yht ,4 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen alkaen. *2) Uusi tulosalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa *3) Lapsiperheiden palvelut -tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltopalvelut Vertailukelpoinen yhteensä ,6 Sosiaali- ja terveyskeskus Lapsiperheiden palvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Vertailukelpoinen yhteensä ,2 Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus Vertailukelpoinen yhteensä ,0 Kaupunki yhteensä, vertailukelp ,8 Liikelaitokset Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Liikelaitokset, vertailukelpoinen ,7 Kaupunki- ja liikelaitokset yht ,9 29

33 30

34 Käyttötalous palvelukeskuksittain Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,0 1*) 2*) Sosiaali- ja terveyskeskus ,3 2*) 3*) Sivistyspalvelukeskus ,3 3*) Kaupunki yhteensä ,9 Liikelaitokset ,2 4*) Kaupunki ja liikelaitokset yht ,4 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen alkaen. *2) Uusi tuloalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa *3) Lapsiperheiden palvelut tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin % Hallinto- ja kehittämiskeskus Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Jätehuoltopalvelut Vertailukelpoinen yhteensä ,7 Sosiaali- ja terveyskeskus Lapsiperheiden palvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Vertailukelpoinen yhteensä ,3 Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus Vertailukelpoinen yhteensä ,7 Kaupunki yhteensä, vertailukelp ,8 Liikelaitokset Uudenkaupungin Satama liikelaitos Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos Liikelaitokset, vertailukelpoinen ,7 Kaupunki- ja liikelaitokset yht ,9 31

35 32

36 Toimintakulut ja toimintatuotot Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa Muutos Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus oman käyttöön Yhteensä

37 8. INVESTOINTIMENOT Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa ja kaupungin nettoinvestoinnit 4 miljoonaa euroa. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen ( euroa), Hiun kunnallistekniikan rakentaminen (nettomenot euroa) ja Autonrakentajantie (nettomenot euroa) ja Nonparelli ( euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitos investoi yli 2 miljoonalla eurolla vuonna Sen merkittävimmät investoinnit liittyivät raakaveden toimituskyvyn ja varmuuden parantamiseen. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen vuoden 2013 investoinnit olivat vain euroa, viidennes suunnitellusta. Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,9 Kaupunki yhteensä ,3 Liikelaitokset ,3 Kaupunki ja liikelaitokset yht ,5 34

38 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat kukin tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna Niiden pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Voimassa oleva hallintosääntö on vanha eikä se tämän takia kaikilta osin sisällä toiminnalle välttämätöntä ohjeistusta. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin kaupungin ja sen liikelaitosten toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen ja siihen kaivataan selkeyttä. Tehtävien ja vastuiden jakaminen on pääosin määritelty melko hyvin, mutta sitä tulisi kuitenkin edelleen parantaa. Vastaajien mielestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutuksessa ja ohjeistuksessa on paljon puutteita ja sitä pitää merkittävästi tarkentaa. Henkilöstön osalta nousee säännöllisesti esille se, että henkilöstön suoriutumista ei arvioida riittävän systemaattisesti. Palkitsemisjärjestelmää tulisi parantaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamisen parantamiseksi järjestettiin koulutuspäivä henkilöstölle ja luottamushenkilöille, mutta koulutusta tarvitaan lisää. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta koetaan pääosin kohtuullisesti järjestetyksi, mutta suunnitelmia laadittaessa tai tavoitteita asetettaessa ei arvioida tai määritellä riittävän hyvin toiminnan vastaavuutta tarpeisiin eikä toimenpiteitä ja resursseja, joilla tavoitteisiin päästään. Lisäksi taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet eivät riittävästi sisällä tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmia. Lähes koko organisaation mielestä erityisesti henkilöstön riittävyyden arviointi ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen jäävät liian vähälle huomiolle. Koska tilanne ei ole parantunut viime vuosina, ongelmiin tulisi etsiä ratkaisuja. Riskienhallinta Arvioinnin mukaan eniten parannusta kaipaa kaupungin riskienhallinta. Riskienhallintapolitiikassa, riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa ja raportoinnissa on isoja puutteita. Kaupungin tulisi tämän laatia ja hyväksyä riskienhallintapolitiikka, ja toimintaan liittyviä strategisia riskejä tulisi tunnistaa ja arvioida säännöllisesti. Henkilöstöön liittyvistä riskitekijöistä useimmiten tulivat esille henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana sekä riittävän osaamisen varmistaminen koulutuksella. Huoli ympäristöstä ja siitä ettei ympäristön näkökohtia oteta riittävästi huomioon päätöksenteossa ja hankinnoissa kasvaa koko ajan. Kaupungin työntekijöiden ympäristötietoisuutta tulisi sen takia parantaa. Useimpien mielestä tietoturva-asiat on tunnistettu kohtuullisen hyvin, mutta tietojärjestelmien 35

39 häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy isoja riskejä (esimerkiksi sähkökatkot). Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei pääosin katsota liittyvän isoja riskejä. Toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa on jonkin verran ongelmia. Sopimusten toteutumisen seurannassa ja omaisuuden turvaamisessa koettiin olevan jonkin verran ongelmia. Sopimusten laadinnassa on edelleen tarpeen käyttää lainopillista asiantuntemusta. Toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä useimmiten mainittiin henkilöstöön ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit. Kaupungin osalta merkittäviä arvioitavia riskejä ovat verotulojen väheneminen, muutokset valtionavustuksissa ja rahoituksen saatavuus ja hinta. Taloudellisia riskejä aiheuttavat myös toiminnan kustannusrakenne ja tehokkuus. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt koetaan toimiviksi, ja kommunikaatio on toiminut melko hyvin. Kuitenkin lähes kaikkien mielestä raportointijärjestelmiä tulisi parantaa, ja ajantasaista tietoa tulisi saada paremmin toiminnan häiriöttömyydestä, tuloksellisuudesta ja riskienhallinnasta. Kaupunki on selvittänyt useaan otteeseen raportointijärjestelmän parantamiskeinoja, mutta toimivat järjestelmät on suunniteltu isommille yksiköille, ja ne ovat erittäin kalliita. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä ja ulkoisia arviointeja johtamisjärjestelmän tehokkuudesta, riskienhallinnan tehokkuudesta ja toimintaprosesseista tehdään vain harvoissa paikoissa. Niissä yksiköissä, joissa arviointeja tehdään, tuloksia ei käsitellä riittävästi eikä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä tehdä. Sosiaali- ja terveyskeskus on toteuttanut mittavan laatuprojektin, jonka yhteydessä on tehty ulkoinen arviointi sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnon, terveyspalvelujen ja vanhustyön osalta. Kaupungin tulisi kehittää seurantajärjestelmiä. Erityisesti itsearviointeja ja ulkoisia arviointeja pitäisi lisätä ja parantaa. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti. Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Kehittämiskohteet ja kehittäminen vuonna 2014 Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on todettu olevan kehittämistarpeita erityisesti seuraavissa asioissa: - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus - Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys erityisesti sairauspoissaolojen aikana - Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulman ottaminen paremmin mukaan taloudellisiin ja toiminnallisin tavoitteisiin - Sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys - Raportointijärjestelmän parantaminen. Kuntalakiin lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna Niiden perusteella valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Valtuustojen tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista mahdollisimman pian, jotta tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi ehditään laatia niin, että ne voidaan toimeenpanna vuoden 2014 aikana. Säännösten edellyttämä kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatetaan ajan tasalle keväällä Prosessi tehdään BDO Oy:n johdolla. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön Se sisältää kuntalain mukaiset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta järjestetään vuonna

40 Kunnan Taitoa Oy ja Kuntien Tiera Oy tekevät keväällä 2014 selvityksen erpin käyttöönotosta Samassa yhteydessä selvitetään, minkälaisia raportointimahdollisuuksia järjestelmässä on. 37

41 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Talous on tasapainossa, jos vuosikate vastaa investointien tasolla olevia poistoja. Uudenkaupungin talous oli tilinpäätösnumeroilla mitattuna heikkenevä vuonna Uudenkaupungin vuosikate oli 0,4 miljoonaa euroa positiivinen, tilikauden tulos -4,2 miljoonaa euroa, ja tilikauden alijäämä 3,9 miljoonaa. Kaupungin ja liikelaitosten tulot riittivät niukasti käyttömenoihin, mutta eivät poistoihin. Toimintakate heikkeni 3,4 miljoonaa euroa vuodesta Toimintatuotot ja kulut eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen nähden, koska kahden liikelaitoksen Uudenkaupungin Jätehuolto ja Uudenkaupungin Satama toiminta päättyi vuoden 2012 lopussa. Satama yhtiöitettiin ja Jätehuolto liikelaitos purettiin, koska kaupunki myi kaatopaikan. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kaupunki ja liikelaitokset TP TP Muutos % Toimintatuotot ,4 Valmistus omaan käyttöön ,8 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,4 Verotulot ,2 Valtionosuudet ,3 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,4 Muut rahoitustuotot ,0 Korkokulut ,9 Muut rahoituskulut ,1 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä ,5 Vuosikate ,2 Suunnitelman mukaiset poistot ,9 Satunnaiset tuotot ja kulut ,0 Tilikauden tulos ,7 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,2 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,5 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) ,5 Tilikauden yli / alijäämä ,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 25,1 28,3 Vuosikate / Poistot, % 8,9 19,0 Vuosikate, euro/asukas 26,7 60,7 Asukasmäärä

42 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta. Toimintatuotot / toimintakulut, % =100* Toimintatuotot / (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Tämä osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate (1000 euroa ja euro/asukas) Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikate prosenttia poistosta =100* Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. 39

43 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma kertoo, miten tilikauden toiminta rahoitetaan. Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2013 investoinneista katettiin tulorahoituksella vain 6,9 %. Kaupunki ei ottanut vuoden aikana pitkäaikaista lainaa, vaan toimintaa rahoitettiin edullisilla kuntatodistusluotoilla. Ennakkotietojen mukaan koko maan kuntien lainakanta oli 2553 euroa asukasta kohden. Se kasvoi 13,4 % vuodesta Kaupungin ja liikelaitosten rahavarat (kassa ja sijoitukset) pysyivät vuoden 2012 tasolla, mutta lainakanta nousi 6,6 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli 2154 euroa/asukas. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2012 Kaupunki ja liikelaitokset KASVU % Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate ,23 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät ,22 Toiminnan rahavirta ,28 Investointien rahavirta Investointimenot ,96 Rahoitusosuudet investointeihin ,63 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustuotot ,43 Investointien rahavirta ,22 Toiminnan ja investointien rahavirta ,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,11 Antolainasaamisten vähennykset ,56 Antolainojen muutokset ,12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,74 Lyhytaikaisten lainojen muutos ,58 Lainakannan muutokset ,92 Oman pääoman muutokset Satama Oy:n osakkeet Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ,98 Rahoituksen rahavirta ,41 Rahavarojen muutos ,72 Rahavarat 31.12, Rahavarat 01.01, kaupunki Rahavarat 01.01, Jätehuollon liikelaitos Rahavarat 01.01, Sataman liikelaitos Rahavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 6,9 12,9 Lainanhoitokate 0,2 0,3 Kassan riittävyys, pv 30,3 29,6 Asukasmäärä

44 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Tunnusluvun positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmoittaa sen, kuinka paljon kassavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmoittaa sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintahintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut +Lainalyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv =365pv *Kassavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. 41

45 10.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Rahoituslaskelma Uudekaupungin Liikelaitokset Uudekaupungin Liikelaitokset kunnan kaupunki yhteensä kaupunki yhteensä tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntitulot, ulkoiset 1) Myyntitulot, sisäiset 2) Maksutuotot, ulkoiset 0 0 Maksutuotot, sisäiset 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot, ulkoiset 1) Muut toimintatuotot, sisäiset 4) Toimintamenot Henkilöstömenot, ulkoiset Henkilöstömenot, sisäiset Palvelujen ostot, ulkoiset Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset Muut toimintakulut, ulkoiset Muut toimintakulut, sisäiset Toimintakate Verotulot 0 0 Valtionosuudet 0 0 Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot, ulkoiset Korkotulot, sisäiset 0 0 Muut rahoitustulot, ulkoiset Muut rahoitustulot, sisäiset Korkomenot, ulkoiset Korkomenot, sisäiset 0 0 Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman mukaiset poistot Kertapoistot 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 Tilikauden tulos Vientiselitykset 1) Liikelaitoksen ulkoinen myynti 2) Kunnan muiden tehtävien sisäinen myynti liikelaitoksille 4) Vuokratuotot liikelaitoksilta Eliminoidaan: Myyntisaamiset Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut 42

46 Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Uudekaupungin kaupunki Liikelaitokset yhteensä Eliminoinnit Uudekaupungin kaupunki Liikelaitokset yhteensä Kokonaistarkastelu Rahoituslaskelma kunnan tilinpäätöksessä Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antoalaisaamisten lisäys, sisäiset Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos, sisäinen Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Vientiselitykset 1) Sisäisten saatavien ja velkojen muutosten eliminointi Eliminoidaan: Vuosikate Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut Muut maksuvalmiuden muutokset Sisäisten saatavien ja velkojen muutos 43

47 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunki ja liikelaitokset eliminoitu TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AIineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Pitkäaikaiset Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

48 Kaupunki ja liikelaitokset eliminoitu TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 61,8 66,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 44,6 37,1 Kertynyt yli-/alijäämä, milj 1 4 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , m Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , m 4 3 Asukasmäärä

49 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma- saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertynee ylijäämän tai katettavan alijäämän määrän. Lainakanta =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä saadaan jakamalla edellä mainittu lainamäärä tilinpäätöksen päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 46

50 Uudenkaupungin lainakanta oli pienimmillään vuonna 1998,jolloin se oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Lainamäärä nousi vuonna 2013 noin 6,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 33,3 miljoonaa euroa eli 2154 euroa asukasta kohden. Tästä neljännes, 8,3 miljoonaa, oli liikelaitosten lainaa. Lainoissa on mukana euron laina, jonka korot ja lyhennykset kaupunki laskuttaa Uudenkaupungin Satama Oy:ltä. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli 77 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa eli 5504 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on 2010 luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupunki on pääosakkaana uusissa yrityksille toimitiloja rakentavissa yhtiöissä. Vuonna 2013 kuntien lainakanta oli ennakkotietojen mukaan noin euroa/asukas. 47

51 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) LAINAT kaupunki LAINAKANTA Lyhennykset Lainan otto Lainakanta LAINAT liikelaitokset LAINAKANTA Lyhennykset Lainan otto Lainakanta LAINAKANTA YHTEENSÄ Asukasmäärä /asukas, kaupunki /asukas, kaupunki + liikelait *) ennakkotieto *) Lainan otot yhteensä Lyhennykset yhteensä Lainakannan muutos, euroa Lainakannan muutos, % -5,34 24,94 Korkokulut, kaupunki Korkokulut, kaupunki+liikelaitokset TUNNUSLUVUT YHDISTELMÄ Vuosikate, euroa/as Vuosikate/poistot % 9 19 Investointien tulorahoitus, % 7 13 Kassan riittävyys, pv Lainakanta, ME Lainat, euroa/as Omavaraisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Konsernin omavaraisuus, % Konsernin lainakanta 31.12, ME Konsernin lainat, euroa/asukas

52 Uudenkaupungin taseen ylijäämä oli vuonna euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lopussa Uudenkaupungin taseeseen oli kertynyt 2,8 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Vuonna 2012 Sataman yhtiöittäminen ja kaatopaikan myynti nostivat taseen ylijäämäiseksi. Uudenkaupungilla oli vuoden 2012 lopussa taseessa noin 4,5 miljoonan euron (291 euroa/as) ylijäämä. Vuonna 2013 kaupunki teki lähes 3,9 miljoonan euron alijäämän Taseen ylijäämä on tämän jälkeen noin 0,7 miljoonaa euroa asukkaan kunnissa oli vuoden 2012 lopussa ylijäämää 395 euroa asukasta kohden. Koko maassa taseen ylijäämä oli 1224 euroa asukasta kohden. 49

53 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT 2013 Uudenkaupungin kaupunki ja liikelaitokset TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,8 Verotulot ,5 - Valmistus omaan käyttöön ,4 Valtionosuudet ,2 Korkokulut 316 0,3 Korkotuotot 216 0,2 Muut rahoituskulut 331 0,3 Muut rahoitustuotot 694 0,6 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot ,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -1 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 256 0,2 Investointimenot ,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 426 0,4 Antolainasaamisten lisäykset ,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,9 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 50

54 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne