Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010

Transkriptio

1 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010 Lahden kaupunginkirjaston tulokset Jari Tyrväinen

2 TIIVISTELMÄ Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely Lahden kaupunginkirjaston tulokset Lahden kaupunginkirjasto osallistui Kansalliskirjaston koordinoimaan valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn Lahti sai vastauksia yhteensä 1606 kpl eli kaikkein eniten Suomen yleisistä kirjastoista. Vastaajista 4 % kävi kirjastossa paikan päällä päivittäin. 35 % asioi kirjastossa viikoittain, 38 % muutaman kerran kuukaudessa ja 16 % vähintään kerran kuukaudessa. Vastaajista 7 % käytti kirjastoa muutaman kerran vuodessa. Vastauksista ilmeni, että asiakkaiden kirjaston käyttötavat ovat erittäin moninaisia. Kirjasto on toimintaympäristö monenlaisille aktiviteeteille ja ajanvietolle sekä kohtaamispaikka. Vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään Lahden kaupunginkirjaston palveluihin asteikolla 1 5. Lahden kaupunginkirjaston palveluihin kokonaisuudessaan oltiin hyvin tyytyväisiä. Keskiarvo kirjastopalveluiden saamista arvosanoista oli 4,37 ja niiden katsottiin olevan kaiken kaikkiaan luonteva osa elämää (4,38). Parhaiten onnistuttiin vastaajien mielestä henkilökunnan ammattitaidossa ja halukkuudessa palvella asiakkaita henkilökohtaisesti, joihin liittyvien kysymysten arvosanan keskiarvo oli 4,5. Myös kirjastojen sijainnin (4,42) ja kirjaston tilojen katsottiin vastaavan tarpeita varsin hyvin (4,39). Kehittämisen kohteita eli palveluita, joihin oltiin vähiten tyytyväisiä olivat: - kirjaston tiedottaminen (3,82) - verkkoaineistojen tarjonta (3,88) - verkkopalvelujen käyttöohjeiden selkeys (4,02) - löydettävyys verkkosivuilta (4,03) - lainattavan aineiston riittävyys (4,03) - kirjastoaineiston ajantasaisuus (4,09) Vastaajien mielestä kirjastopalveluilla oli eniten vaikutusta lukemis- tai kulttuuriharrastuksiin ja tiedon löytämiseen. Vastaajista 94 % katsoi, että kirjastopalvelut ovat tukeneet heidän harrastuneisuuttaan lukemiseen ja kulttuuriin sekä että kirjastopalvelut ovat helpottaneet tiedonhankintaa. 92 % vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaston on tarjonnut virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. 84 % vastaajista uskoi kirjastopalveluiden vaikuttaneen positiivisesti heidän elämänlaatuunsa. Lisäksi yli 40 % vastaajista koki, että kirjastopalvelut ovat lisänneet sosiaalisia kontakteja ja kehittäneet tietoteknisiä taitoja Internetin käytössä ja verkkoasioinnissa. Asiakkaat antoivat kaikkiaan n. 700 avointa, vapaamuotoista palautetta kirjastopalveluista. Palaute voidaan luokitella sävyn mukaan positiivisiin, negatiivisiin ja kehittämisideoihin. Eniten vapaamuotoista palautetta annettiin lähikirjastojen säilyttämisen puolesta. Palveluverkkoon liittyen vastaajat arvostivat kirjastopalvelujen läheistä sijaintia ja helppoa saavutettavuutta sekä asioinnin helppoutta. Muita kommentoinnin aiheita olivat mm. avoinnaolon lisääminen, erityisesti toiveet sunnuntai-avoinnaolosta, kirjastoaineistojen saatavuus, palveluista tiedottaminen ja henkilökohtaisen asiakaspalvelun tärkeys sekä ylipäätään kirjaston suuri kulttuurillinen, sivistyksellinen ja sosiaalinen merkitys.

3 Sisällysluettelo 1. Arvioinnin kohde Vastausmäärät ja vastaajien jakauma henkilöryhmittäin...1 Sukupuoli...1 Elämäntilanne...1 Ikä...2 Koulutus Kirjastopalvelujen käyttö Kirjastopalvelujen paikalliskäyttö...3 Mitä yleensä tehdään asioitaessa kirjastossa? Kirjaston verkkopalvelujen käyttö...4 Miksi verkkopalveluita ei käytetä? Kirjastopalvelujen tärkeys ja niissä onnistuminen...6 Tärkeys...6 Onnistuminen...6 Kehittämiskohteet Kirjastopalvelujen vaikuttavuus asiakkaiden elämään...7 Tukeneet lukemis- tai kulttuuriharrastuksia...8 Auttaneet tiedon löytymistä...8 Tarjonneet virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin...9 Parantaneet elämänlaatua...9 Kehittäneet tietoteknisiä taitoja...10 Lisänneet sosiaalisia kontakteja Avoimet palautteet...11 Lähikirjastojen säilyttäminen...11 Avoinnaolon lisääminen...12 Aineiston saatavuus ja monipuolisuus...13 Aineiston suosittelu ja esillepano...13 Kirjastopalveluista ja tapahtumista tiedottaminen ja markkinointi...14 Henkilökohtainen asiakaspalvelu vs kirjastoautomaatio...14 Kirjasto kohtaamis- ja tapahtumapaikkana...15 Palvelujen maksuttomuus...16 Viihtyisät ja rauhalliset tilat...16 Lapsi- ja perheystävällisyys...17 Nuoret ja nuoret aikuiset...17 Hakeutuva kirjastopalvelu...17 Musiikkikirjastopalvelut...18 Lastu -aineistohaku...18 Verkkopalvelut...19 Verkkosivut...19 Tietotekninen varustus...20 Pääkirjaston parkkipaikka Ruusuja...20

4 1 1. Arvioinnin kohde Lahden kaupunginkirjasto osallistui Kansalliskirjaston koordinoimaan valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn Asiakkaat saattoivat vastata kyselyyn kirjaston verkkosivulla olleella online-lomakkeella tai vaihtoehtoisesti paikan päällä kirjastossa paperilomakkeella. Vastaajilta kysyttiin, millä tavalla he käyttävät kirjastoa sekä pyydettiin arvioimaan kirjaston palveluja eri osa-alueittain. Arviointikriteerejä olivat kirjasto asioimis- ja oppimisympäristönä, kirjaston aineistot, asiakaspalvelu ja neuvonta sekä elektroniset palvelut. Vastaajat pääsivät myös arvioimaan kirjaston vaikuttavuutta omaan elämäänsä. Vastausten tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mikä on kirjaston vaikuttavuus, mitä ovat asiakkaiden erilaiset tarpeet ja mitkä ovat kirjastopalvelujen kehittämiskohteita, joita tulee asettaa etusijalle. Käyttäjäkyselyllä saatu palautetieto auttaa kirjastoa arvioimaan, mikä on asiakkaiden mielestä korkea laatutaso, mikä tyydyttävä ja mikä riittävä laatutaso. 2. Vastausmäärät ja vastaajien jakauma henkilöryhmittäin Lahden kaupunginkirjasto sai vastauksia yhteensä 1606 kpl eli kaikkein eniten Suomen yleisistä kirjastoista. Tarkasteltaessa vastaajien taustoja ne edustavat eri asiakaskohderyhmiä seuraavasti: Sukupuoli Vastaajien jakautuminen sukupuolen mukaan oli naisvaltaista. Kyselyyn vastasi 1101 naista ja heidän osuutensa kaikista vastaajista oli 71 %. Vastaajista miehiä oli 443 ja heidän osuutensa oli 29 %. Vastaajat jakautuivat elämäntilanteensa, ikänsä ja koulutuksensa mukaan varsin tasaisesti eri ryhmin jotakuinkin samassa suhteessa kuin koko väestö, joten kyselyaineiston voidaan katsoa edustavan eri asiakasryhmiä kattavasti. Elämäntilanne Suurin osa, eli 41 % vastaajista oli työelämässä. Seuraavaksi suurin vastaajaryhmä Lahdessa oli eläkeläiset 23 % osuudella. Myös opiskelijoiden osuus Lahden vastaajista oli suhteellisen suuri, 20 %. Työttömien osuus oli 11 % ja kotiäitien ja isien osuus 3 %. Koko Suomen yleisten kirjastojen yhteenlaskettuihin jakaumiin verrattuna Lahdessa työssäkäyvien vastaajien osuus oli 10 % pienempi kuin koko maassa ja eläkeläisten osuus puolestaan suurempi koko maan 16:een % nähden.

5 2 Ikä Seuraavasta kuviosta voidaan havaita, että vastaajien ikä vaihteli varsin paljon. Kysely oli houkutellut vanhempia ikäryhmiä vastaamaan nuorempia enemmän. Koulutus Vastaajien koulutustaso oli varsin korkea, sillä yli kolmasosalla oli korkeakoulututkinto ja joka neljännellä opistotason ammatillinen tutkinto.

6 3 3. Kirjastopalvelujen käyttö 3.1 Kirjastopalvelujen paikalliskäyttö Vastaajista 4 % kävi kirjastossa paikan päällä päivittäin. 35 % asioi kirjastossa viikoittain, 38 % muutaman kerran kuukaudessa ja 16 % vähintään kerran kuukaudessa. Vastaajista 7 % käytti kirjastoa muutaman kerran vuodessa. Kyselyn vastaajiksi valikoitui siis erityisesti kirjastopalveluita säännöllisesti ja usein käyttävät kanta-asiakkaat. Mitä yleensä tehdään asioitaessa kirjastossa? Vastauksista ilmeni, että asiakkaiden kirjaston käyttötavat ovat erittäin moninaisia. Kirjasto on toimintaympäristö monenlaisille aktiviteeteille. Lähes kaikki vastaajat, 94 %, käyttivät kirjastoa aineiston lainaukseen, palautukseen, varaamiseen tai uusimiseen. Lehtiä ilmoitti kirjastossa lukevansa 44 % vastaajista. Erilaisiin kirjastoaineistoihin tutustui 42 % vastaajista. Vastaajista 37 % hakeutui kirjastoon etsimään tiettyä tietoa. Ajanvieton paikkana kirjastoa käytti 22 %. Avoimissa palautteissa mainittiin usein nimenomaan nauttiminen kirjaston rentouttavasta ilmapiiristä syyksi tulla kirjastoon. 20 % hyödynsi neuvonta- tai tietopalvelua. Tietokoneen käyttö oli syy kirjastossa asiointiin 18 % vastaajalla. Muita syitä kirjastossa asiointiin olivat osallistuminen kirjaston tai jonkun muun järjestämiin kulttuuri- ym. tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuminen. Tyypillistä on tulla kirjastoon myös

7 musiikin kuuntelun, pianohuoneen käytön, itsenäinen opiskelun ja työskentelyn, kopiointi- ja tulostamismahdollisuuksien ja kaukopalvelun vuoksi. Monet vastaajista tulevat kirjastoon tapaamaan ystäviä tai seuraksi ja avuksi kun toinen, esim. lapsi tai vanhus käy kirjastossa. Kirjastovierailun yhteydessä käytetään usein myös sen tiloissa tarjolla olevia kahvilapalveluita. Osa asiakkaista hyödyntää kirjaston kokoustiloja. Sukututkijat harjoittavat harrastustaan lukemalla mikrofilmejä kirjaston lukulaitteilla. Myös lautapelien pelaaminen kirjastossa tuli esille vastauksissa Kirjaston verkkopalvelujen käyttö Liitteessä 1 löytyvät kokonaisuudessaan eri kirjaston verkkopalvelujen käytön jakaumat käyttötiheyden mukaan. Kysymykseen Jos käytät kirjaston verkkopalveluita: Mitä seuraavista verkkopalveluista käytät vastausten perusteella kirjaston aineistotietokanta ja verkkosivut osoittautuivat keskeisimmiksi verkkopalveluiksi. Aineistotietokantaa ilmoitti käyttävänsä 79 % vastaajista vähintään kerran

8 kuukaudessa tai useammin ja kirjaston verkkosivulla ilmoitti vierailevansa kerran kuukaudessa tai useammin 64 % vastaajista. Muita kirjaston verkossa olevia palveluita kuten Nelli-portaalia, verkkotietopalvelua, linkkikirjastoja ja elektronisia aineistoja kuten verkkolehtiä, e-kirjoja ja Naxosmusiikinkuuntelupalvelua käytetään vastausten perusteella satunnaisemmin, yleensä muutaman kerran vuodessa. Nämäkin palvelut ovat kuitenkin löytäneet vakinaiset käyttäjänsä, sillä vastaajista n. 10 % ilmoitti käyttävänsä niitä vähintään kerran kuukaudessa. 5 Miksi verkkopalveluita ei käytetä? Seuraavassa on listattu vastaajien mainitsemia syitä siihen, miksi he eivät käytä kirjaston verkkopalveluita. Jos ei käytä verkkopalveluja, miksi ei: - asioi mieluiten paikan päällä kirjastossa - haluaa saada henkilökohtaista palvelua kasvokkain, ihmisten kanssa asiointi on mukavampaa - ei ole kokenut tarpeelliseksi - mielenkiinnon puute - ei ole tiennyt mihin käyttää - ei ole aikaa käyttää - kotona ei ole tietokonetta ja internet-yhteyttä, koska ei ole halua ei ole varaa hankkia - ei ole ollut tietoinen verkkopalveluista - tietokoneen käyttötaidon puute - lukee mieluiten painettu kirjaa tai lehteä - ei ole tottunut käyttämään niitä - ei ole sopivia palveluja tarjolla - tuntuvat sekavilta ja hankalilta käyttää - eivät toimi kunnolla - ulkoasu ei houkuta - käyttää vastaavia palveluja korkeakoulun/työpaikan kautta Monesta vastauksesta voi päätellä, että kirjaston e-palvelut eivät välttämättä ole vielä saavuttaneet sellaista asemaa asiakkaiden kirjaston käyttötavoissa, kuin mitä niillä voisi kuvitella olevan hyödyllisyytensä perusteella. Osasyynä on se, että monet asiakkaat arvostavat ennen kaikkea henkilökohtaista palvelua välittömässä kanssakäymisessä kirjaston henkilökunnan kanssa ja perinteisiä painettuja kirjastoaineistoja. Tuloksista voidaan myös tehdä johtopäätös, että kirjaston verkkopalvelujen tunnettuus on vielä varsin heikkoa, mistä kertoo myös ei osaa sanoa vastausten suuri määrä verkkopalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Tämän perusteella on luultavaa, että asiakkaat eivät vielä osaa välttämättä arvioida kirjaston verkkopalveluiden tärkeyttä ja onnistuneisuutta omalta kannaltaan. Tulokset kertovat sen puolesta, että verkkopalveluiden käyttäjäkoulutukseen on panostettava jatkossakin merkittävästi. Myös verkkopalvelujen käytettävyydessä on parantamisen varaa: käyttöliittymistä ja ominaisuuksista on tehtävä niin selkeitä ja helppokäyttöisiä, etteivät ne vaadi erityistä panostusta palvelun käytön opetteluun ja satunnainen ja tottumatonkin käyttäjä oppii ne nopeasti. Verkkopalvelujen tarjonnan saaminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja kysyntää on tärkeä kehittämiskohde jatkossa.

9 6 4. Kirjastopalvelujen tärkeys ja niissä onnistuminen Asiakkailta kysyttiin mielipidettä viiden kriteerin suhteen: - kirjasto oppimisympäristönä - aineistot - neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus - elektroniset palvelut - kirjastopalvelut kokonaisuutena Liitteessä 2 on esitetty kirjastopalvelujen saamat arvosanat tärkeyden ja onnistumisen suhteen kaikkien 19 arviointikysymyksen osalta. Tärkeys Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri kirjastopalvelujen tärkeyttä asteikolla 1 5, joista 1=ei lainkaan tärkeä, 2=ei kovin tärkeä, 3=ei tärkeä eikä tarpeeton, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä ja eos= en osaa sanoa. Kirjastopalvelut kokonaisuudessaan arvioitiin tärkeydeltään arvosanalla 4,63. Kaikki palvelujen osa-alueet koettiin melko tärkeiksi, ja niiden saama arvosana vaihteli välillä 3,70 ja 4,66. Tärkeimmäksi kirjastopalveluksi vastaajat arvioivat kirjaston henkilökunnan tarjoaman henkilökohtaisen asiakaspalvelun, jonka arvosanat olivat seuraavat: - henkilökunnan palveluhaluisuus 4,66 - henkilökunnan antamaa neuvonta 4,60 - henkilökunnan tavoitettavuus 4,53 Korkean arvosanan palvelun tärkeydestä saivat myös lainattavan aineiston riittävyys (4,5) sekä kirjaston sopiva sijainti (4,47). Asiakkaat pitävät siis tärkeänä, että kirjastoaineistoa ei tarvitse jonottaa ja että kirjasto sijaitsee niin lähellä, että se on helposti saavutettavissa. Tärkeyden keskiarvon 4,3 alle jäivät palveluista kirjaston tarjoamat verkkoaineistot (3,70) tietokoneiden vastaavuus tarpeisiin (3,80), tiedottaminen (3,96) sekä tietokoneiden ja laitteiden käytön opastus (4,11). Onnistuminen Vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään Lahden kaupunginkirjaston palveluihin asteikolla 1 5, jossa 1=erittäin tyytymätön, 2=melko tyytymätön, 3=en ole tyytyväinen enkä tyytymätön, 4=melko tyytyväinen, 5=erittäin tyytyväinen ja eos=en osaa sanoa. Lahden kaupunginkirjaston palveluihin kokonaisuudessaan oltiin hyvin tyytyväisiä. Keskiarvo kirjastopalveluiden saamista arvosanoista oli 4,37 ja niiden katsottiin olevan kaiken kaikkiaan luonteva osa elämää (4,38).

10 Parhaiten onnistuttiin vastaajien mielestä henkilökunnan ammattitaidossa ja halukkuudessa palvella asiakkaita henkilökohtaisesti. Asiakaspalveluun liittyvät arviot olivat kärjessä seuraavilla arvosanoilla: - henkilökunnan kyky neuvoa (4,56) - palveluhalukkuus (4,47) - tavoitettavuus (4,43). Myös kirjastojen sijainnin (4,42) ja kirjaston tilojen katsottiin vastaavan tarpeita varsin hyvin (4,39). 7 Kehittämiskohteet Vähiten tyytyväisiä oltiin kirjaston tiedottamiseen (3,82) ja verkkoaineistojen tarjontaan (3,88). Kirjastopalvelujen osa-alueiden keskiarvon 4,2 alle jäivät myös: - verkkopalvelujen käyttöohjeiden selkeys (4,02) - löydettävyys verkkosivuilta (4,03) - lainattavan aineiston riittävyys (4,03) - kirjastoaineiston ajantasaisuus (4,09) - tietokoneiden vastaavuus tarpeisiin (4,10) - kirjaston avoinnaoloaikojen sopivuus (4,11) - painettujen kirjastoaineistojen vastaavuus tarpeisiin (4,13) Verrattaessa vastaajien arvioita (asteikolla 1-5) eri kirjastopalveluiden tärkeydestä niissä onnistumiseen (ks. liite 3) eniten parannettavaa löytyi: - lainattavan aineiston riittävyydessä (tärkeys 4,52 - onnistuminen 4,03, kuilu -0,48) - löydettävyydessä verkkosivuilta (tärkeys 4,40 - onnistuminen 4,03, kuilu -0,37) - kirjaston aineistojen ajantasaisuudessa (tärkeys 4,42 - onnistuminen 4,09, kuilu -0,33) - painettujen aineistojen vastaavuudessa tarpeisiin (tärkeys 4,44 - onnistuminen 4,13, kuilu -0,31) - verkkopalvelujen käyttöohjeiden selkeydessä (tärkeys 4,30 - onnistuminen 4,02, kuilu -0,28) - kirjaston avoinnaolon sopivuudessa (tärkeys 4,37 onnistuminen, kuilu -0,26) 5. Kirjastopalvelujen vaikuttavuus asiakkaiden elämään Vastaajat saivat arvioida kirjastopalveluiden henkilökohtaisia vaikutuksia tiedon löytämiseen, lukemis- ja kulttuuriharrastukseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin, sosiaalisiin kontakteihin. Arvosteluasteikkona käytettiin numeroarviointia välillä 1 4, josta 1 = ei lainkaan, 2 = en osaa sanoa, 3 = huomattavasti ja 4 = jonkin verran.

11 8 Tukeneet lukemis- tai kulttuuriharrastuksia Vastaajien mielestä kirjastopalveluilla oli eniten vaikutusta lukemis- tai kulttuuriharrastuksiin ja tiedon löytämiseen. Vastaajista 94 % katsoi, että kirjastopalvelut ovat tukeneet heidän harrastuneisuuttaan lukemiseen ja kulttuuriin, joko huomattavasti (69 %) tai jonkin verran (25 %). Auttaneet tiedon löytymistä 94 % vastaajista oli sitä mieltä, että kirjastopalvelut ovat helpottaneet tiedon löytymistä joko huomattavasti (55 %) tai jonkin verran (39 %).

12 9 Tarjonneet virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin 92 % vastaajista uskoi, että kirjaston on tarjonnut virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Huomattavan paljon virikkeitä koki saaneensa 57 % vastaajista ja jonkin verran 35 %. Parantaneet elämänlaatua 84 % vastaajista uskoi kirjastopalveluiden vaikuttaneen positiivisesti heidän elämänlaatuunsa. Huomattavasti elämänlaatua parantavana kirjaston näki 41 % vastaajista) ja jonkin verran 43 % vastaajista.

13 10 Kehittäneet tietoteknisiä taitoja Lisäksi yli 40 % vastaajista koki, että kirjastopalvelut ovat kehittäneet internetin käytössä ja verkkoasioinnissa. tietoteknisiä taitoja Lisänneet sosiaalisia kontakteja Kirjaston sosiaalinen merkitys tuli esille myös tässä yhteydessä, yli 40 % vastaajista ilmoitti, että kirjasto on lisännyt heidän sosiaalisia kontaktejaan.

14 11 6. Avoimet palautteet Asiakkaat antoivat kaikkiaan n. 700 avointa, vapaamuotoista palautetta kirjastopalveluista. Avoimet palautteet liittyivät pääasiassa huomioihin kirjastosta nimenomaan asioimisympäristönä. Palaute voidaan luokitella sävyn mukaan positiivisiin, negatiivisiin ja kehittämisidea tai kysymysluokkiin ja ne kohdistuvat eri toimipisteisiin ja palvelun osa-alueisiin. Lähikirjastojen säilyttäminen Eniten vapaamuotoista palautetta annettiin lähikirjastojen säilyttämiseen liittyen, yhteensä 80 kommenttia, eli liki 13 % kaikista avoimista palautteista. Palveluverkkoon liittyen vastaajat arvostivat kirjastopalvelujen läheistä sijaintia ja helppoa saavutettavuutta sekä asioinnin helppoutta. Nimenomaan lähikirjastojen on oltava helposti tavoitettavissa. Lähikirjastojen suhteellinen pienuus lisää viihtyisyyttä ja kodikkuutta sekä henkilökohtaisen palvelun tuntua sekä sosiaalisia kontakteja, jotka ovat tärkeitä yksinäisyydestä kärsiville ihmisille. Koetaan, että lähikirjastoissa on lasten kanssa helppo asioida ja lapset voivat tulla itsenäisestikin lähikirjastoon. Myös liikuntarajoitteisilla ihmisillä, vanhuksilla, sairailla ja vammaisilla on lähikirjastopalvelut saavutettavissa esteettömästi. Matka mäen yli tai tunnelia pitkin on monelle vaikea. Vastauksista ilmenee, että lähikirjastoja pidetään kaikkia kohderyhmiä tasa-arvoisesti palvelevana kulttuurin ja sivistyksen keitaana, joissa on hyvä aineiston saatavuus. Lasten kirjastonkäytön edistämisen ja lukuharrastuksen synnyttämisen kannalta lähikirjasto on ensiarvoisen tärkeä palvelu. Olen sitä mieltä, ettei missään tapauksessa tällaista hienoa maksutonta kirjastopalvelua pidä laman tai muun tekosyyn pohjalta ruveta pienentämään. Kirjasto on henkireikä monille ihmisille, jotka syystä tai toisesta ovat joutuneet työelämän ulkopuolelle. Kirjaston merkitys sivistykseen on valtava. Olen valmis luopumaan melkein mistä tahansa mutta en kirjastopalveluista! KAUAN ELÄKÖÖN SUOMALAINEN KIRJASTO! Suuret kiitokset kirjastojen työntekijöille Lahdessa sekä siitä on kirjastoja eri puolilla kaupunkia. Kirjasto on merkinnyt minulle paljon pienestä ekaluokkalaisesta lähtien. Luin kaiken mitä löysin. Kirjaston tuoksun muistan aina. Opetin lapseni rakastamaan kirjoja/lukemista ja nyt he tekevät samoin omilleen. Vielä sanon, että kirjasto /kirjat ja hän työntekijä oli pakotie pienen lapsen vaikeaan kotielämään. Selvisin. Kiitos ja jaksamista! Lähikirjastot säilytettävä! Launeen "vanhanaikainen" kirjasto on toimiva, tunnelmallinen ja viihtyisä kulttuurikeidas. Suhteellinen pienuus ei haittaa; verkkopalvelun ja virkailijoiden avulla helppo saada teoksia muualtakin. Lähikirjastoja ei saa lopettaa, jos halutaan, että lapsien lukuharrastus jatkuu. Säilyttäkää myös pienet kirjastot. Niissä kotoinen tunnelma ja hyvää palvelua, kun henkilökuntakin tuntee asiakkaansa. Pienten lasten kanssa mukava asioida. Lukeminen on hieno asia ja kirjastot ovat sitä tukemassa. Kaupunginkirjaston lisäksi lähikirjastoilla on tärkeä rooli etenkin nuorten lasten ja heikosti liikkumaan pystyvien

15 lukijoiden osalta. Kirjastopalvelut tulisi säilyttää entisellään, maksuttomina ja lähellä. Liipolan kirjasto ei ole poikkeus, itse olen jo nimeni adressiin kirjoittanut. Jos kirjastoon on yli 1 km matkaa, eikä bussilla pääse lähellekään kirjastoa, olisi kohtuullista, että esim. vanhat ja huonojalkaiset tai muuten sairaat, vammaiset pääsisivät kirjastoon vaikka kerran kahteen viikkoon varta vasten järjestetyllä kyydillä. Vieläkö kirjastoautot ovat korkeaportaisia? Launeen ja Liipolan kirjastoja ei pitäisi yhdistää, ainakaan Liipolan lopettaa! Loistava pikku- ja lähikirjasto. Hieno hlökunta ja osaava johtaja! Kirjastonkäyttö minulla lisääntyi ja helpottui huomattavasti kun aloin pääkirjaston sijasta käyttää lähikirjastoa (Kiveriö). Kirjastojen sijainti lähellä käyttäjää on mielestäni tärkeää. Sinne on helppo piipahtaa tarvitsematta matkustaa. Esim. minun työpaikkani ovat kaupungin ulkopuolella. Joutuisin erikseen lähtemään keskustan kirjastoon (keskustaan), jos lähikirjastoa ei olisi. Kirjastonkäyttö vähenee huomattavasti, jos kauhuskenaario Kiveriön kirjaston lopettamisesta toteutetaan. Samoin käy monelle lähiseudun ystävälleni. Olin ahkera kirjaston käyttäjä, mutta Lahdessa verkostoa supistettiin niin, että olisin joutunut käyttämään linja-autoa päästäkseni keskustan pääkirjastoon. Ennen se oli lähellä Kivimaan koululla. 12 Lähikirjastojen säilyttämistä vastustavia kommentteja tuli kaksi kappaletta. Niiden mukaan kirjastopalveluja tulisi keskittää pääkirjastoon ja verkkoon. Pikkukirjastot kuten Laune, Liipola yms. voisi lakkautta ja keskittyä pääkirjaston palveluihin sekä aineistoon. Esim. itse asioin ainoastaan pääkirjastossa, vaikka sinne onkin pidempi matka. Valikoiman vuoksi sinne kannattaa kuitenkin joka kerta lähteä. Keskittäkää kaikki palvelut pääkirjastoon ja verkkoon. Hyvien yhteyksien päässä ja loistavat tilat. Maailma on muuttunut paljon. Sivukirjasto autot, ym. on resurssien hukkaamista. Keskittämällä pääkirjastoa saa vieläkin kehitettyä. On uskallettava luopua jotta saa parempaa. Avoinnaolon lisääminen Moni toivoi, että kirjastojen tulisi olla avoinna aikaisemmin aamulla ja myöhempään illalla. Erityisesti viikonloppuisin aukioloaikoja tulisi lisätä, sillä silloin on enemmän vapaa-aikaa käydä kirjastossa. Koska kauppojen sunnuntai-avoinnaolokin on lisääntynyt, haluttaisiin sunnuntain kauppareissulla asioida samalla myös kirjastossa. Aukioloaikojen tulisi olla myös yhtenäisempiä, jotta ne olisi helpompi muistaa. Avoinnaolo sunnuntaina, aikaisemmin aamulla ja pitempään illalla, lähikirjastot myös lauantaina Aukioloaikoja voisi laajentaa myös sunnuntaihin - ainakin iltapäiviin, jolloin kaupatkin ovat auki. Avoinnaoloaikojen yhtenäistäminen muistamisen helpottamiseksi)

16 Lahden pääkirjaston aukiolo ajat painottuvat päivään ja iltaan. Kirjasto voisi aueta edes yhtenä päivänä viikosta KELLO KAHDEKSAN AAMULLA Aukio-oloajat voisivat olla sivukirjastoissa vakiot, siis samat joka arkipäivä. Esim. Liipolan kirjaston aukioloajat unohtuvat aina, ja huomaan olevani paikalla liian myöhään. Aineiston saatavuus ja monipuolisuus Vastaukset aineiston saatavuuteen liittyen vaihtelivat suuresti vastaajien mieltymysten mukaisesti. Tämä kertoo siitä, että yleisten kirjastojen asiakkaiden tarpeet ovat erilaistuneet erityisesti aineiston digitalisoitumisen ja verkkoon siirtymisen seurauksena. Suurin osa asiakkaista suosii ehdottomasti perinteistä painettua aineistoa, varsinkin kirjoja, mutta vastausten perusteella myös audiovisuaalisten aineistojen, lähinnä elokuvien ja musiikin tarjontaa tulisi lisätä ja verkkoaineistoillekin löytyy puolestapuhujansa. Yksittäisistä aineistotyypeistä eniten toivottiin lisää äänikirjoja. Ne ovat suosiossa myös muiden kuin niiden varsinaisen kohderyhmän, näkövammaisten piirissä. Tietoaineistojen, erityisesti ammatti- ja harrastuskirjallisuuden, osalta puolestaan toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota aineiston ajantasaisuuteen ja monipuolisuuteen. Kirjaston asiakaskunnassa on entistä enemmän sellaisia, joille suomen kieli ei ole äidinkieli ja toisaalta syntyperäisten suomalaistenkin kielitaito erityisesti englannin kielessä on kohentunut. Näistä syistä johtuen kysyntää tuntuu olevan entistä enemmän myös vieraskieliselle kirjastoaineistolle. Arvostuseroja ilmeni selkeästi suhtautumisessa aineiston laatuun ja sisältöön viihteen ja taiteen näkökulmista. Osa asiakkaista haluaisi kirjaston säilyvän sivistyksen kehtona ja vaativat, että verovaroja käytettäisiin erityisesti taiteellisesti tai tieteellisesti korkeatasoiseen aineistoon. Toisten mielestä pitäisi panostaa nimenomaan suosittuun aineistoon ja hankkia enemmän kysytyimpiä uusintapainoksia sekä lisätä kirjojen kiertonopeutta esimerkiksi pikalainoilla. Aineiston saatavuutta ja kattavuutta lisää, monipuolisempaa, ammatti- ja tietokirjojen ajantasaisuus, vieraskielistä, engl. kielistä aineistoa enemmän. Ammatti- ja harrastuskirjallisuudesta olisi mukavaa olla uusimmat teokset. Aineistojen ajankohtaisuuteen (ajantasaisuuteen) huomiota. Englanninkielisiä tunnettuja teoksia olen löytänyt vähänlaisesti, ehkä kansainvälisyys aineistossa voisi myös painottua lisää. Kaupallista ja viihteellistä kamaa voisi mielstäni jo säästö- ja kuttuurisyistä hankkia kenties sivistyslaitokseen vähemmän, ettei kirjastosta tule pelihallia tai viihdekeskusta kulttuurin kustannuksella ehkä myöhemmin jonkinlaiseen degeneraatioon johtaen?!:) Hyvä jää pian toissijaisen jalkoihin, kuten kirjaston ulkopuolella?! 13 Aineiston suosittelu ja esillepano Arvostettu asiantuntijapalvelu kirjastossa on vastausten perusteella kirjastoaineiston, erityisesti kirjallisuuden esittely ja suosittelu esimerkiksi houkuttelevalla esillepanolla, näyttelyissä ja kirjaarvostelujen muodossa. Kirjastossa ei voi koskaan panostaa liikaa kirjastohenkilökunnan

17 kirjallisuuden tuntemuksen ja esittelytaitojen lisäämiseen sekä eri asiakasryhmien tarpeiden entistä parempaan tunnistamiseen. Haluan tässä mainita suosikkihyllyni eli uutuksia ja juuri palautettuja teoksia sisältävät hyllyt. Niistä teen usein parhaat löytöni kirjastokäynnillä. Myös vaihtelevat tietystä aihepiiristä kootut kirja"näyttelyt" ovat mainio mahdollisuus löytää kiinnostavaa luettavaa, jota ei ehkä muuten osaisi hakea kirjaston hyllyistä. Nämä ovat nykyisessä elämäntilanteessani minun kannaltani tärkeimmät kirjaston palvelut! Vieläkin enemmän voisi olla teemoiteltuja esittelypöytiä - ajankohtaisten tai uutuuksien lisäksi mitä tahansa: runoja, keittokirjoja, dekkareita. Kirja-arvosteluja saataville. Tietoja eri kirjailijoiden tyylistä, esim. mikä voisi sopia mihinkin makuun jne. Ehkä niitä jo on, en ole edes etsinyt. Turhan usein käy niin, että ottaa hyllystä läjän kirjoja ja vain muutaman haluaa lukea loppuun asti. 14 Kirjastopalveluista ja tapahtumista tiedottaminen ja markkinointi Kirjastolta toivottiin parempaa tiedotusta ja markkinointia omista palveluistaan. Yleistiedottamisen lisäksi tarvitaan myös markkinointiviestinnän kohdentamista eri kohderyhmille. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että sosiaalinen media, esim. Facebook, tavoittaa hyvin tietyn osan asiakkaista. Lahdenkin lisääntynyt kansainvälisyys ja monikulttuurisuus näkyy siinä, että englanninkielistä aineistontarjontaa, tiedottamista ja markkinointia tulisi lisätä niitä asiakkaita ajatellen, joilla ei ole suomen kielen taitoa tai se on puutteellinen. Onkohan olemassa sähköpostitiedottamista???? Tiedottaminen kirjastossa järjestettävistä tapahtumista voisi olla hieman terävämpää Facebook-fanius on hyvä väylä saada ajankohtaista tietoa! En muuten tietäisi mitään mistään ellen kuului FB ryhmään I have some difficulties because I don't know finnish while most of the information and events are written in Finnish. Could you please also write it in English so that it's easier for foreigners to blend in the finnish society? Henkilökohtainen asiakaspalvelu vs kirjastoautomaatio Aineistontarjonnan lisäksi kirjaston arvostetuimpia asioita on henkilökohtainen ja asiantunteva asiakaspalvelu. Toisaalta kirjastoautomaatio ja itsepalvelumahdollisuus nähtiin asiointia joustavoittavana ja helpottavana seikkana, joka lisää henkilökunnan mahdollisuuksia keskittyä asiantuntijapalveluihin rutiinien pyörittämisen sijasta. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että etenkin verkkopalveluista arkaillaan kysyä neuvoa, jos on epävarma tietokoneen käyttäjä. Itsepalvelupisteet ovat todella hyvä lisä lainaamiseen ja palautusten jouduttamiseen mutta älkää vähentäkö henkilöstöä. Kysyttävää tai muuta palvelun tarvetta tulee yllättävän usein.

18 minusta on kätevää käyttää lainaus- ja palautuskonetta. hyvä, että edelleen saa palauttaa luukusta, kun kirjasto ei ole auki. Palautusautomaattien ansiosta, henkilökunnalla on enemmän aikaa asiakkaille. Palautusautomaatteja lisää myös lähikirjastoihin. Toivoisin lisää henkilökuntaa kirjastoihin, kaikkia palveluja ei voi tarjota koneilla. Kirjastossa pitää olla joku ihminen, jolta voi tarvittaessa kysyä. :) Mieleeni ei tule ainuttakaan toista organisaatiota, jonka henkilökunnan palvelualttius kokonaisuutena yltäisi samaan kuin kirjastojen. Olkoon kyse yhteiskunnan ylläpitämistä tai yksityisistä kaupallisista organisaatioista. Kirjastojen hyvä palvelu ei ole vasta tämän päivän ilmiö. Ensimmäiset käyttökokemukseni kirjastoista - tai lainastoista kuten tuohon aikaan tavattiin sanoa - ovat 1950-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta. Myönteisen kirjastosuhteen synnyn kannalta oli ensiarvoisen tärkeää se arvostava, ystävällinen ja äärimmäisen palvelualtis tapa, jolla kirjastovirkailijat jo tuolloin suhtautuivat lapsiasiakkaisiin. Vaikka melkein kaiken asioimisen kirjastossa voi tällä hetkellä hoitaa koneilla itsenäisesti, se ei silti tarkoita sitä, etteikö välillä myös tarvita apua asiantuntijalta eli henkilökunnalta. Toisinaan haluan käyttää vain henkilökunnan palvelua aikaa säästääkseni, mutta valitettavasti en aina sellaista asiakaskohtaista palvelua ole saanut. Keskittykää siis enemmän asiakkaan omiin tarpeisiin. Neuvantapalvelun asiantuntevat henkilöt ovat kullanarvoisia, muutamat heistä äärettömän innokkaita ja sinnikkäitä etsimään vastausta vaikeisiinkin kysymyksiin- kullan arvoisia. 15 Kirjasto kohtaamis- ja tapahtumapaikkana Kirjasto nähdään myös toiminnallisena ympäristönä, joka mahdollistaa monenlaisen sosiaalisen kanssakäymisen, kuten tapahtuu esimerkiksi lukupiireissä. Kirjastopalvelut vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisten hyvinvointiin. Monissa palautteissa korostettiin kirjaston sosiaalista merkitystä: se on yhteisöllisyyttä lisäävä kohtaamispaikka, henkireikä, joka lisää sosiaalisia kontakteja ja tarjoaa esimerkiksi yksinäisille syyn lähteä neljän seinän sisältä ulkomaailmaan. Erilaisille kirjastossa järjestettäville tapahtumille ja tilaisuuksille riittää kysyntää vastausten perusteella. Sosiaalisen median avulla voidaan kehittää kirjastoa myös virtuaalisena kohtaamis- ja tapahtumapaikkana. Kirjastosta enemmän kohtaamis/keskustelu/ilmoittelupaikka. Kiitos nykyisistä palveluista! Teette tärkeää työtä! Lisää : Kirjailija vierailuja myös musiikin alalta tekijänvierailuja. Asiantntijaluentoja. Vaihtuvat näyttelyt hyviä. enemmän kirjailijatapaamisia, luentoja ja keskusteluja jonkun kirjailijan tuotannosta Lisää paneelikeskusteluja- ym. Tilaisuuksia ajankohtaisista asioista tietopuolisia. Relanurkkauksessa olisi kiva, vaikkapa nettikahvila-meiningillä.

19 Kaipaan pieniä nurkkauksia jossa voi tavata esim. neljä henkeä keskustellen jostain tärkeästä. Nyt hankalaa kun ei voi puhua kovaa esim. jostain kirjasta pöytien ääressä ja lukupiirihuone liian iso ja kallis. Hauskoja voisivat olla myös lukupiirit, joille kirjasto hommaisi luettavat teokset (esim. muista pisteistä lainaamalla tms.). Lukupiirejä voisi kokeilla perustaa vaikka ikäryhmittäin?! Meillä monella kirjasto on henkireikä ja syy lähteä liikkeelle. 16 Palvelujen maksuttomuus Monista vastauksista ilmeni huoli kirjastopalveluiden muuttumisesta asiakkaille maksulliseksi, mikä johtuu tietoisuudesta, että julkinen talous on ongelmissa. Pidetään tärkeänä säilyttää kirjastopalvelut verorahoin ylläpidettävänä palveluna. Kirjasto pitää säilyttää ilmaisena kansallisaarteena edelleen! Kirjasto on yksi hyödyllisimmistä palveluista, jota yhteiskunta tarjoaa verovaroilla kansalaisilleen. Toivon sen jatkossakin olevan maksutonta tai jos maksuja on pakko laittaa, ne olivat niin alhaiset, että kaikilla on mahdollisuus sivistää ja viihdyttää itseään kirjaston avulla. Verkkomaksaminen Jos maksuja on perittävä, esimerkiksi myöhästyneistä palautuksista, maksaminen pitäisi tehdä helpoksi ja joustavaksi niin, että myös verkkomaksu Internetissä olisi mahdollista. Myöhästymis- varaus- ja muiden maksujen maksaminen verkossa olisi mukava lisä palveluihin. Kaipaisin mahdollisuutta maksaa varaus- ym maksut kotoa käsin, verkkopankin kautta. Viihtyisät ja rauhalliset tilat Vastaajat kehottavat kiinnittämään huomiota kirjaston viihtyisyyteen esimerkiksi panostamalla sisustukseen, verhoiluun ja huonekalujen ergonomisuuteen sekä mukavuuteen. Yksi yleisimmistä palautteen aiheista oli keskittymistä häiritsevä melu, johon henkilökunnalta toivottiin tehokkaampaa puuttumista. Asiakkaat toivoivatkin selkeästi erillisiä tiloja rauhalliseen itsenäiseen työskentelyyn esim. tietokoneella ja keskustelunurkkauksia. Pitäkää huoli kirjaston viihtyisyydestä. Kirjojen ja muiden palveluiden lisäksi kirjasto itse on erinomainen paikka ajanviettoon ja rauhoittumiseen. Olen tyytyväinen toimintaan tällä hetkellä ja toivon näin olevan jatkossakin. Pitäkää yllä tämän kauniin rakennuksen viihtyisyyttä, ja yst. palvelun tasoa. Olisi mahtavaa jos lukusalista ja muualtakin kirjastosta löytyisi enemmän sohvia istuttavaksi. On mukavaa istua "kuin kotonaan" la lueskella lehtiä.

20 17 Erikoista kyllä, kirjastosta ei meinaa löytyä hiljaista ja rauhallista lukupaikkaa. Toisinaan kun on tietokoneella ja esim. kirjoittaa ja lukee sähköpostia toivoisi että koneet olisi sijoitettu tiloihin niin että rauhallinen työskentely olisi mahdollista. Toivoisin enemmän hiljaisuutta tietokoneella tietoja käsitellessään tai etsiessään. Jotkut kaverit häiritsevät pahastikin keskittymistä mm. musiikkikuuntelulla. Desibelejä liikaa. ja huomauttaminen ei paljon auta. Muuten olen oikein tyytyväinen. Kiitti ja hyvä jatkoa! Kännykät hiljaisiksi! Kirjasto on rauhan ja hiljaisuuden tyyssija, ei pulinatori. Lapsi- ja perheystävällisyys Kirjaston katsotaan huomioineen lapsiperheiden tarpeet varsin hyvin. Lasten kirjastopalvelut tarjoaa asiakaspalvelullaan, aineistollaan ja järjestämillään tilaisuuksilla runsaasti virikkeitä lapsille. Kirjastopalveluissa olisi huomioitava perhe kokonaisuutena, jotta siellä olisi hyvä asioida yhdessä koko perheen voimin. Lasten lainausautomaatti Lahden pääkirjastossa on IHANA ja UPEA. Kiitos siitä!! -Lasten "leikkihuone" pääkirjastossa on myös tosi kiva. Siellä voisi olla vielä enemmän puuleluja ja kaikenlaista puuhaa. Kokonaisuudessaan kuitenkin tosi kiva paikka. Myös uusi nuortentila on tosi hieno, vaikka se ei vielä olekaan meidän perheen kannalta ajankohtainen tila. - Nukketeatteriesitykset ovat ihania. Vastaavia pienimuotoisia musiikkiesityksiä ja konsertteja voisi olla enemmän. Kiitos näistä joita on jo ollut. Upeaa palvelua lapsiperheille. lasten teemaviikot ovat kivoja, lasten puolella työskentelevän ihmisen toivon olevan lapsenmiwelinen ja suhtautuvan heihin kuin asiakkaisiin, koska minun tyttäreni haluaa ainakin olla mukana lainaus ja uusimistilanteissa ja näin hän saa kullan arvoista kokemusta asioinnista ja asiakkaana olemisesta Nuoret ja nuoret aikuiset Väliinputoajaryhmäksi kyselyn perusteella osoittautuivat vuotiaat asiakkaat, jotka eivät koe välttämättä, että kirjasto olisi huomioinut heidän tarpeensa riittävästi. Kirjaston onkin jatkettava palvelujensa kehittämistä ja kohdentamista nuorten lisäksi myös nuorille aikuisille. Kirjastossa saisi olla enemmän nuorille aikuisille oikeasti JOTAIN. Tyyliin 18-25v. Koska missään, etenkään Lahdessa, ei ajatella sen ikäisiä ihan perussuomalaisia (perussuomalainen nykypäivänä; KÖYHÄ) nuoria aikuisia. Silloin voisi käydä ennemmän. Ja ehkä masentuneet nuoret aikuiset jossain vaiheessa havahtuisi, että Jee! Vihdoin meille jotain!..olisi nimittäin eka kerta sellaita olisi.. Suomen ihmeitä. Parempaa mainostusta kanssa suosittelen. En muuten tietäisi mitään mistään ellen kuului FB ryhmään. Hakeutuva kirjastopalvelu Hakeutuva kirjastopalvelulla, kirjastoautolla ja kotipalvelulla on oma kiitollinen asiakaskuntansa varsinkin niiden joukossa, joilla ei ole mahdollisuutta asioida muissa kirjastotoimipisteissä niiden kaukaisen sijainnin tai oman liikuntarajoitteisuuden vuoksi.

21 18 Olen erittäin kiitollinen kirjastolle kirjojen kotiin kuljettamises- palveluista liikuntarajoitteisille, ilman sitä iäkas, rulaattoorilla kulkeva äitini olisi dementoitunut ajat sitten. Kiitoksia erittäin hyvästä kirjastoautopalvelusta! Siellä on hyvä valikoima, osaava ja ystävällinen henkilökunta! Käytämme 2-4 kertaa kuussa kirjastoauton palveluita ja olemme 100%:sen tyytyväisiä kyseiseen palveluun. Aivan kertakaikkisen upeaa ja osaavaa henkilökuntaa! Ei voisi olla hienompaa palvelua, että kirjasto saapuu kotikulmille. Musiikkikirjastopalvelut Musiikkikirjastopalveluilla on vakiintunut, tarpeidensa ja mieltymysten suhteen puolesta hyvinkin erikoistunut ja vaativa asiakaskuntansa, joka koostuu sekä musiikin kuluttajista ja harrastajista että alan opiskelijoista ja ammattilaisista. Palautteen perusteella kirjastojärjestelmä ei tue musiikkiaineistojen löydettävyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Kiitos, että olette pystyneet hankkimaan kiitettävällä tavalla uutta, vasta ilmestynyttä musiikkia! Musiikkiosaston henkilökunta on miellyttävää ja ammattitaitoista. Jatkakaa samaan malliin! t. hevimies Menen usein musiikkiosastolle etsien hankalia kappaleita nuotteina tai cd-levyinä, ja aina olen saanut erittäin hyvää palvelua eli kiitos musiikkiosaston henkilöstölle :) Yleisesti olen erittäin tyytyväinen Lahden kaupunginkirjastoon niin tilojensa kuin valikoimiensakin suhteen. Erityisesti musiikkiosasto on monipuolinen. Muutama pieni huomautus koskevat lähinnä jotakin aineistonhankintaa. Musiikki DVD:t on omituisesti valikoitu kun soitonopastuslevyjä ja karaokelevyjä on läjäpäittäin (yleensä myös hyllyssä), mutta monen tärkeimmän tai suosituimman bändien konsertti dvd:t puuttuvat. Nuottien etsiminen aineistotietokannasta on usein hankalaa (klassisen musiikin). Haussa joutuu esim. kokeilemaan teoksen nimeä eri kielillä. Miksi teoksia ei ole listattu suomenkielisillä nimillään, kun Suomessa kerran eletään? Esim. Prokofjevin Sonaatti nro 2 viululle ja pianolle löytyi tietokannasta vasta kun älysi kirjoittaa teoksen nimeksi saksankielisen sanan sonate. Hakusanalla sonaatti ei tullut tuloksia, ei myöskään asiasanalla sonaatit. - Lisäksi lopputulos on harmittavan usein se, että etsimääni teosta ei edes ole kirjaston nuottivalikoimassa. Lastu -aineistohaku Kokoelmatietokannan ominaisuuksia (mm. haku, aineiston uusiminen ja varaaminen, ennakoiva myöhästymisilmoitus) ei tunneta tai niitä pidetään hankalina. Erityisesti musiikkiaineiston löydettävyyden kannalta hakuominaisuuksissa on parantamisen varaa. Web-Origo on hyvä palvelu ja on hienoa että sen kautta voi varata ja hallita lainojaan. Palvelun käyttöliittymän voisi "päivittää", on hetkellä hieman kömpelö ja ajastaan

22 jälkeenjäänyt. Myöskin teknisessä toiminnassa on toisinaan katkoksia, ei esim. anna kirjautua sisään omilla tunnuksilla. Kuitenkin kaikenkaikkiaan hyvä palvelu! 19 Verkkopalvelut Verkkopalvelujen käytettävyydessä ja sisällössä on parannettavaa. Kirjaston e-palveluihin liittyvä ohjeistus koetaan puutteelliseksi. Monet asiakkaat, erityisesti seniorikansalaiset, ovat tyytyväisia verkkopalveluihin liittyvään koulutukseen. He toivoivat lisää opetusta, ohjausta, neuvontaa ja opastusta elektronisten palvelujen käytössä. Elektronisten aineistojen etäkäytön mahdollistaminen esimerkiksi kotoa käsin lisäisi niiden käyttöastetta. En ole kuulutkaan lahden kirjaston tarjoamista verkkopalveluista (paitsi aineistohakupalvelusta). Ehkä niitä kannattaisi esitellä ja markkinoida. käyttäisin enemmän, kun niistä tiedotettaisiin enemmän, paperilla ja/tai verkossa, yksi asia yhdellä sivulla Monta verkkopalvelua tiesin olevan olemassa vasta kysely lomakkeesta Sekavia, ei tarpeeksi infoa eikä opastusta. En tiedä niistä tarpeeksi. Ne eivät ole hyvin esillä esim. verkkosivuilla. En ole kuullut niistä missään, joten veikaten jäävät esim. googlen ja wikipedian jalkoihin tiedonhaussa. en ole edes ajatellut että ne on olemassa.täyttäessäni tätä kyselyä niin hokasin että niitäkin voi käyttää. ehkä jatkossa tulenkin niin tekemään. :) Tietokoneiden yleensä ja internetin käyttökurssit erityisesti varsinkin ikäihmisille ovat tärkeitä, jatkakaa niitä. Arkailen mennä kysymään mm. Web palveluista. Olen kyllä kiinnostunut monista asioista mutta koska en ole lapsuudesta asti voinut käyttää tietokonetta niin moni asia tuntuu vaikealta. Ehkä senioreille voisi järjestää enemmän omia tiedostustilaisuuksia aiona yhden asian tiimoilta. Verkkopalveluista ja niiden laajuudesta ja saatavuudesta voitaisiin tiedottaa enemmän. Esimerkiksi mahdollisuus tutkia tietokantoja kotoa omalta koneelta vaikka kirjastokortilla tunnistautuen olisi hieno juttu. Verkkosivut Kirjaston www-sivujen navigointiin kaivattiin enemmän selkeyttä. Mobiilisivuillekin olisi tarvetta käyttäjien keskuudessa. Nettisivut kannattaisi suunnitella käyttäjäystävällisemmiksi ja selkeämmiksi. On hieman hankalaa löytää tiettyä informaatiota sivuilta (tiedonhaku, ajankohtaiset asiat jne.). Nettisivujen etusivu on sekava.

23 20 Mobiilisivut, kiitos! Tietotekninen varustus Kirjastojen toivottiin selkeästi panostavan lisää tietokoneiden, ohjelmistojen ja oheislaitteiden määrään ja laatuun. Lainattavia kannettavia Olisi todella upeaa jos kirjastot keskittyisivät myös palvelemaan asiakkaitaan enemmän tietoteknisellä puolella. Esimerkiksi opiskelijalle tunnin aika koneella on aivan liian lyhyt esim. esseen kirjoittamista ajatellen. Tietokoneitten käyttöaikaa tarpeen mukaan joustaen Tietokoneohjelmat voisivat olla uudempia, ei 6 vuotta vanhoja. Jos jotakin pitäisi ehdottaa, niin pari kolme tietokonetta vebb kameralla varustettuna. Olisi kiva päästä kokeilemaan sähköisiä lukulaitteita ennen kun päättää hankkiiko oman. Ja jos ja kun on sellaisen hankkinut, olisi kiva että niihyin olisi saatavana laaja valikoima luettavaa ja suoraan verkosta, ilman käyntiä paikan päällä. Toivoisin sellaista palvelua, että DIA-kuvat voisi skannata digitaaliseen muotoon. Pääkirjaston parkkipaikka Vastausten perusteella pääkirjaston parkkipaikkaongelma on edelleen ajankohtainen tosiasia. Lahden kaupungin kirjastoon enemmän parkkipaikkoja autoille. parkkipaikka on aina ollut surkea! Maakuntakirjasto ja tuollainen postimerkki (kooltaan)! Muodoltaan vielä pussinperä mutkan takana! Pääsisi edes toisesta päästä/aukosta ulos! Huonompaa ei taida voida saada aikaan, ellei jätä sitä ainoaakin aukkoa pois? 7. Ruusuja Monesta vastauksesta ilmenee kiitollisuus siitä, että Lahden kaupunginkirjasto rikastuttaa ja tukee asiakkaiden elämää ainutlaatuisella tavalla. Kirjastolla on aivan erityinen asema monen ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Suuret kiitokset kirjastojen työntekijöille Lahdessa sekä siitä on kirjastoja eri puolilla kaupunkia. Kirjasto on merkinnyt minulle paljon pienestä ekaluokkalaisesta lähtien. Luin kaiken mitä löysin. Kirjaston tuoksun muistan aina. Opetin lapseni rakastamaan kirjoja/lukemista ja nyt he tekevät samoin omilleen. Vielä sanon, että kirjasto /kirjat ja

24 hän työntekijä oli pakotie pienen lapsen vaikeaan kotielämään. Selvisin. Kiitos ja jaksamista! Henkilö joka lukee kirjoja voi elää yhden elämän asemasta monta elämää. Kirjastot ovat kulttuurin henkireikä heille, joilla ei ole varaa kosertti/teatterilippuihin. Päiväkotien ja vanhusten asuntojen läheisyydessä olevat kirjastot ovat tärkeässä roolissa, pinille kasvattajina ja vanhoille sosiaalisissa kontakteissa. Lähikirjastot ON säilytettävä. Kirjastoissa EI tarvitse olla urheiluvälineitä lainattavaksi. Lähikirjastojen kirjavalikoima on hyvä. Paremmin sieltä löytää luettavaa kuin pääkirjaston hyllyjen uumenista. Pysäköintitilaa tarpeeksi oven läheisyydessä, toteutuu lähi- vaan ei pääkirjastossa. Lainaan kerrallaan kassillisen luettavaa, joten sitä en halua pitkiä matkoja kanniskella. 21

25 LIITE 1 Kirjastojen verkkopalvelujen käyttötiheys kirjaston aineistotietokantaa / verkkokirjastoa (kirjaston aineistojen haku, varaaminen ja uusiminen) päivittäin 30 2% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan 73 6% kirjaston verkkosivuja päivittäin 16 2% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % Nelli-portaalia päivittäin 2 0% viikoittain 25 3% muutaman kerran kuukaudessa 38 5% kerran kuukaudessa 31 4% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % verkkotietopalveluita (esim. Kysy kirjastonhoitajalta) päivittäin 3 0% viikoittain 21 3% muutaman kerran kuukaudessa 44 5% kerran kuukaudessa 30 4% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % linkkikirjastoja ja -kokoelmia (esim. Kirjastot.fi-linkkikirjasto) päivittäin 9 1% viikoittain 24 3% muutaman kerran kuukaudessa 40 5% kerran kuukaudessa 25 3% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % 22

26 23 verkkolehtiä (esim. PressDisplay) päivittäin 6 1% viikoittain 13 2% muutaman kerran kuukaudessa 28 4% kerran kuukaudessa 18 2% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 77 10% en lainkaan % e-kirjoja (esim. Ellibsin sähköiset kirjat) päivittäin 2 0% viikoittain 7 1% muutaman kerran kuukaudessa 18 2% kerran kuukaudessa 11 1% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 68 9% en lainkaan % tietokantoja (esim. viitetietokannat kuten Aleksi) päivittäin 6 1% viikoittain 11 1% muutaman kerran kuukaudessa 39 5% kerran kuukaudessa 29 4% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % Naxos Music Library musiikinkuuntelupalvelua päivittäin 5 1% viikoittain 13 2% muutaman kerran kuukaudessa 13 2% kerran kuukaudessa 27 4% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 42 6% en lainkaan % Muuta, mitä Googlea. Dekkarinettiä Uutissivuja Tiedekirjaston tietokantoja Julkisia kuntien ja valtion verkkopalveluita

27 24 LIITE 2 Käyttäjäkysely 2010 Lahden kaupunginkirjasto Kirjasto asiointiympäristönä Vastausten määrä Tärkeys Onnistuminen Kuilu 3.1 Kirjasto on luonteva osa elämääni 1 403,00 4,42 4,38-0, Kirjaston sijainti on sopiva 1 425,00 4,49 4,42-0, Kirjaston aukioloajat ovat sopivat 1 428,00 4,37 4,11-0, Kirjaston tilat vastaavat tarpeitani 1 405,00 4,32 4,39 0, Kirjaston tietokoneet vastaavat tarpeitani 1 049,00 3,80 4,10 0, Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 1 256,00 3,96 3,82-0,13 Kirjaston aineistot 4,25 4, Kirjaston tarjoamat painetut aineistot vastaavat 1 341,00 4,44 4,13-0,31 tarpeitani 4.2 Kirjaston tarjoamat verkkoaineistot (elektroniset 752,00 3,70 3,88 0,18 lehdet, elektroniset kirjat, verkkosivut) vastaavat tarpeitani 4.3 Kirjaston aineistot ovat ajantasaisia 1 253,00 4,42 4,09-0,33 Asiakaspalvelu 4.4 Kirjastossa on riittävästi lainattavaa aineistoa 1 376,00 4,52 4,03-0,48 4,34 4, Kirjaston henkilökunta osaa neuvoa minua 1 389,00 4,60 4,56-0,04 kysymyksissäni 5.2 Kirjaston henkilökunta osaa opastaa tietokoneiden ja 860,00 4,11 4,36 0,24 laitteiden käytössä (esim. internetin käyttö) 5.3 Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti 1 371,00 4,54 4,43-0,11 tavoitettavissa 5.4 Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista 1 361,00 4,66 4,47-0,19 Verkkopalvelut 4,52 4, Kirjaston tarjoamat verkkopalvelut vastaavat 1 018,00 4,29 4,27-0,02 tarpeitani 6.2 Asiointi kirjaston verkkopalvelujen avulla on toimivaa 1 027,00 4,45 4,27-0, Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni 1 038,00 4,40 4,03-0, Verkkopalvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä 950,00 4,30 4,02-0,28 4,36 4,15 0,21 Kirjastopalvelut kokonaisuutena 4,63 4,37 0,26

28 25 LIITE 3 Vastaajien Tärkeys Onnistuminen Kuilu määrä 4.4 Kirjastossa on riittävästi lainattavaa aineistoa 1 376,00 4,52 4,03-0, Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni 1 038,00 4,40 4,03-0, Kirjaston aineistot ovat ajantasaisia 1 253,00 4,42 4,09-0, Kirjaston tarjoamat painetut aineistot vastaavat tarpeitani 1 341,00 4,44 4,13-0, Verkkopalvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä 950,00 4,30 4,02-0, Kirjaston aukioloajat ovat sopivat 1 428,00 4,37 4,11-0, Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista 1 361,00 4,66 4,47-0, Asiointi kirjaston verkkopalvelujen avulla on toimivaa 1 027,00 4,45 4,27-0, Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 1 256,00 3,96 3,82-0, Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa 1 371,00 4,54 4,43-0, Kirjaston sijainti on sopiva 1 425,00 4,49 4,42-0, Kirjasto on luonteva osa elämääni 1 403,00 4,42 4,38-0, Kirjaston henkilökunta osaa neuvoa minua kysymyksissäni 1 389,00 4,60 4,56-0, Kirjaston tarjoamat verkkopalvelut vastaavat tarpeitani 1 018,00 4,29 4,27-0, Kirjaston tilat vastaavat tarpeitani 1 405,00 4,32 4,39 0, Kirjaston tarjoamat verkkoaineistot (elektroniset lehdet, elektroniset kirjat, 752,00 3,70 3,88 0,18 verkkosivut) vastaavat tarpeitani 5.2 Kirjaston henkilökunta osaa opastaa tietokoneiden ja laitteiden käytössä (esim. 860,00 4,11 4,36 0,24 internetin käyttö) 3.5 Kirjaston tietokoneet vastaavat tarpeitani 1 049,00 3,80 4,10 0,30