ALANMIESTEN ELI TAAKKOJEN KIINNITTÄJIEN TYÖ JA KOULUTUSTARPEET

Transkriptio

1 ALANMIESTEN ELI TAAKKOJEN KIINNITTÄJIEN TYÖ JA KOULUTUSTARPEET * Jali Kivistö Siikaranta-opisto Tat 11 Kesäkuu 2009

2 Sisältö 1. Johdanto 1 2. Nosturityö rakennuksilla 2 3. Nostotyön yleiset vaaratekijät Nosturikohtaiset vaaratekijät Nostotyön ohjeita Keinoja vaaratekijöiden poistamiseksi Konemiesten pohdintaa Liite 25

3 1. Johdanto Alanmiesten kouluttaminen olisi erittäin tärkeää jokaiselle työmaalle missä on nostureita ja niitähän on jossain vaiheessa jokaisella isolla työmaalla. Tapaturmia ja läheltäpititilanteita sattuu erittäin usein, jos ei osata kiinnittää taakkoja oikeilla välineillä, oikeista kohdista ja oikeilla menetelmillä. Tutkimusmenetelmänä minulla on ollut projektityössäni haastattelut ja tilastot. Olen haastatellut kuskeja ja alamiehinä työskenteleviä, lisäksi olen tutkinut tilastoja ja onnettomuus -sekä läheltäpititilanneraportteja. Oma työhistoria Olen toiminut pääkaupunkiseudun rakennustyömailla toistakymmentävuotta rakennusmiehenä ja remonttimiehenä eli olen ollut myös itse usein alamiehenä. Olen huomannut puutteita taakan kiinnittäjien koulutuksessa ja myös kiinnitys välineissä (liinoissa,ketjuissa,erilaisissa nosto kehikoissa). Se aiheuttaa äärinmäisiä vaaratilanteita alapuolella liikkuville henkilöille. Osastotoiminnan kautta olen ollut paljon tekemisissä torninosturikuskien kanssa ja heillä tuntuu olevan huoli alamiesten koulutuksen puutteesta. Asia alkoi kiinnostaa itseänikin. Ajattelin, että olisi hyvä olla joku yhtenäinen koulutus niille, jotka kiinnittelevät nippuja,elementtejä ja muita taakkoja. Olen toki itsekin työmailla työskennellessäni huomannut, että alamies on yleensä nuorin ja kokemattomin työmies, joka toisin sanoen on vähiten tuottava ja se taas aiheuttaa vaaratekijöitä ja onnettomuuksia. On kaikkien turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää, että tavarat on hyvin kiinnitetty etteivät pääse putoilemaan ja puhelimeen osataan antaa riittävästi ajo-ohjeita kuskille ja nimenomaan oikeita ohjeita. Tarkoituksenani on keskustella torninosturin kuljettajien, alamiehien ja muiden kanssa, jotka joutuvat olemaan nosturien työskentelyalueella töissä. Projektityössäni käyn läpi alamiesten työtä ja sen vaativuutta. Pohdin myös sitä, miten työt hoidetaan ja miten ne pitäisi hoitaa. Projektityön tarkoituksena on luoda koulutuspohja alamiehille ja näin tuoda yleistä turvallisuutta rakennusalalle. 1

4 Alamiehen tärkeimmät tehtävät - taakkojen kiinnitys Työmailla nostetaan seinäelementtejä,ontelolaattoja,tönäreitä,betonia,erilaisia betoni/ sementti/laasti säkkejä, matto ja kattohuopa rullia, jätettä ja ym muuta sekalaista tavaraa. - olla kuskin silminä Ohjaa kuskia esim. sokkonostoissa, joita tehdään paikkoihin joihin kuskilla ei ole mahdollisuutta nähdä. Ohjaa myös nostoissa, joissa kuskilla on näkö yhteys. Kuskia ei voi opastaa liikaa, täytyy kertoa radiopuhelimeen mihin suuntaan ja onko esteitä matkalla ja kuinka paljon on matkaa lasku tilanteissa maahan. - ottaa taakkoja vastaan Alamies toimii myös nostojen vastaanottajana. Pitää tietää minne saa tavaraa varastoida eli tietää työmaan järjestelypiirroksen. 2. Nosturityö rakennuksilla Hieman historiaa torninostureista: Vuonna 1984 rekisterissä oli 2200 nosturia, joista käyttöönotettuja ns. vanhoja nostureita oli 1700 kpl eli ennen vuotta 1973 käyttöönotettuja korjattavia, tai uusintakorjattavia koneita. Sen jälkeen oli rekisteröity 500 konetta, joiden piti täyttää tietyt normit. Tiedot on silloisen työsuojeluhallituksen nosturitoimiston arkistosta. Samaan aikaan oli rekisteröityjä nosturinkuljettajia 4046, joille oli myönnetty lupa. Kurssitettuja oli 1726 ja kuulustelukortin oli saanut 2320 henkilöä. Tästä voimme vetää johtopäätöksen, että konekanta on erittäin vanhaa. Löytyy jopa yli 40v. vanhoja koneita, jotka ovat edelleen käytössä! Voidaan olettaa, että myös ohjaamoergonomia on edelleen samalla tasolla. Tämä on vahvistunut Rakennusliiton tekemillä tarkastuskierroksilla eri puolilla suomea. Olemme tarkastuksissamme nähneet todella ala arvoisia nosturin ohjaamoita joiden olisi luullut kuuluvan jo museoiden arkistoihin! Nosturia käytetään työmaalla erilaisiin nostoihin ja tavaran siirtoihin. 2

5 Esim: elementtien ja ontelolaattojen asennuksessa, betonin valuissa ja muiden rakennustarvikkeiden sekä välineiden siirtoon. Taakan liikkumisen valvonta Nostolaitteen sijoituksessa on otettava huomioon työalueen näkyvyys ja muut turvallisen käytön asettamat vaatimukset. Rakennustyömaalla on runkovaiheessa usein paljon näköesteitä ja siksi nostureiden sijoituspaikkojen järjestämisessä on turvattava taakan liikkumisen valvonta ottaen huomioon nostoreitit ja nostojen luonne. Nosturityön suunnittelu Kaikki nostotyöt on suunniteltava, mutta erillinen nostotyösuunnitelma on paako laatia seuraavissa tapauksissa. Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta / Nostot Vaikeita nostotöitä varten on tarvittaessa laadittava erillinen nostotyösuunnitelma. Nostotyösuunnitelma on aina laadittava käytettäessä samanaikaisesti useampaa kuin yhtä nosturia taakan nostamiseen. Jos nosturin tai muun nostolaitteen käyttäjä ei voi jatkuvasti valvoa taakan liikkumista, on käyttäjän apuna oltava merkinantaja. Sääolosuhteiden vaikutus nostotyön turvallisuuteen on ennen nostotyön aloitusta erikseen selvitettävä. Taakan teossa on noudatettava erityistä huolellisuutta taakan putoamisen tai hajoamisen estämiseksi. 3

6 32 Henkilönostot Tavaroiden nostamiseen suunniteltua ja valmistettua konetta tai laitetta ei saa käyttää henkilönostoihin. Henkilönostoihin saa käyttää vain siihen tarkoitukseen suunniteltua ja valmistettua nosturia, rakennushissiä, trukkia, kurottajaa tai muuta konetta tai laitetta. Tavaroiden nostamiseen suunniteltua ja valmistettua nosturia ja haarukkatrukkia voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää tilapäisiin henkilönostoihin noudattaen, mitä henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla erikseen säädetään. Tavaran nostoon tarkoitetut rakennushissit on varustettava henkilökuljetusta koskevalla kieltotaululla. ( /427) Henkilönostimen on oltava tarkoitettuun nostotyöhön soveltuva. Ennen henkilönostimen käyttöä on varmistettava, että henkilönostin on rakenteellisesti kunnossa, että työskentelyalustan tai maapohjan kantavuus säilyy riittävänä ja että henkilönostimen työskentelyalue on turvallinen. Työmaalla on oltava käytössä olevan henkilönostimen käyttöohjeet. On varmistettava, että työntekijä osaa käyttää turvallisesti henkilönostinta sen käyttöohjeiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä tuennan varmistamiseen, hallinta- ja turvalaitteiden toimintaan sekä työliikkeiden mahdollisiin rajoituksiin. Ennen henkilönostimen käyttöönottoa on kokeiltava hallinta- ja turvalaitteiden toiminta. 4

7 Suunnitelman osa Tehtävä tehdään piirros nostopaikasta esim. mittakaavassa 1:100 valitaan suotuisin nostopaikka (nostoreserviä jää ainakin 5 10 %) 5

8 1 Nosturin sijoittaminen nostettavaan taakkaan nähden sisällä nostettaessa on sisäkorkeus huomioitava puomin pituutta valittaessa 2 Työkierron kuvaus päätetään mistä nostetaan ja minne lasketaan varmistaudutaan, ettei nosturin nostokyky ylity missään vaiheessa varmistetaan puomiston pidentämisen mahdollisuuss taakan siirrossa tarvittaessa varmistetaan taakan kääntömahdollisuus ilmassa tarvittaessa 3 Nosturin varustus selvitetään millä puomisto- ja vastapainoyhdistelmällä nosto suoritetaan käytetään nostotukia täysimääräisesti aina kun se on mahdollista koukku määräytyy nostettavan taakan painon mukaan 4 Muut tarvittavat varusteet nostoapuvälineistä sovitaan erikseen nosturin toimittajan kanssa nostopaikalle tulee varata riittävästi puutavaraa nostotukien ja taakan alle sekä puomijatkeiden alle mikäli noston aikana joudutaan tekemään asennustyötä ylhäällä, hankitaan tätä varten henkilönostin tai rakennetaan tarvittavat telineet työpisteeseen on varattava riittävä valaistus näkyvyyden ollessa rajoitettu on noston johtajan, nosturin kuljettajan ja asennuspaikan välille rakennettava puhelinyhteys asennustyökalut on varattava työpaikalle ennen työn aloitusta varataan taakan ohjaamiseen tarvittavat köydet teräväkulmaiseen taakkaan tarvitaan nurkat pyöristävät apupalat 5 Toimenpiteet nostopaikalla tukijalkojen alapuolista 6 maapohjaa on vahvistettava aluspuiden, teräslevyjen, tms. avulla

9 Kohde * yritys, työmaa ja osoite * vastuuhenkilö Asentajat * ammattiataito * työmaahan ja suunnitelmiin perehdyttäminen * ohjaus ja valvonta Kalusto * nostolaite, ominaisuudet ja suoritusarvot * nostolaitteen perustaminen * nostojen suoritus ja nostoapuvälineet Elementit * päämitat ja painot * vähimmäistukipinnat * kuljetus ja varastointi * työtasot ja apuvälineet eri elementeillä Asennus * asennusjärjestys * mittausjärjestelmä ja toleranssit Kiinnitys * kiinnityshitsaukset * juotokset 7

10 * asennuksen ohjaus * erityistoimenpiteet * asennusaikainen tuenta * työtavat eri elementeillä Turvallisuus * työskentelyrajoitukset ja nostojen ajoitus * olosuhteiden huomioon ottaminen * putoamissuojaus nousuteillä * kaidejärjestelyt kerrostasoilla ja vesikatolla * aukkojen suojaus Toimet ennen nostotyön aloitusta 8

11 - Tarkista, että - nostotyöllä on nimetty johtaja 9

12 - Tarkastukset ja valvonta - nosturin pystytystarkastus tehdään työmaantyönjohdon ja nostoon osallistuvan liikkeen edustajan (normaalisti kuljettaja) toimesta - nosturin mukana on tarpeelliset käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kuormitustaulukot - nosturin suoritusarvot ja sijoitus riittävät aiottuun nostotyöhön - työkierto kohteessa simuloidaan ilman taakkaa - toimintakokeilu tehdään aina ennen työvuoron alkua Nostokone ja -paikka nosturin vaakasuoruus tarkistetaan erillisellä vesivaa alla nosturin tuenta tarkistetaan nostotukien on oltava ulkona myös taakan vastakkaiselta puolelta, jotta koneen mahdollinen kaatuminen ilman kuormaa vastapainon suuntaan tulee estetyksi mikäli nosto tapahtuu pyöriltä ilman tukia, on myös renkaiden ilmanpaine tarkistettava tarvittaessa on nostopaikka eristettävä muulta toiminnalta puomeilla tai lippusiimalla nosturi on sijoitettu siten, että liikkumisalue ohitustiloineen on riittävä nostokone on kunnossa aina ennen nostoja Nostoapuvälineet ja - valvontalaitteet kuormituksenvalvontalaitteella todetaan suurin nostosäde ja varmistetaan kuormitustaulukosta, ettei ylikuormitusta esiinny kuormituksenvalvontalaitteessa on oltava käytettävää kuormitustaulukkoa vastaava ohjelma valvontalaitteen on vaihdettava muistia automaattisesti nostoarvojen muuttuessa, esimerkiksi takaa sivulle käännyttäessä nostoapuvälineissä ei ole havaittavissa muodonmuutoksia nostorakseja ei ole lyhennetty eikä jatkettu solmuilla, pulteilla, teräslangoilla tai muulla poikkeavilla tavalla nostoapuvälineet kuten nostoraksit ja -liinat ovat kunnossa 10 aina ennen nostoja

13 - Huolehdi, että - nosturi on vaakasuorassa tukevalla alustalla tukijalkojensa varassa 11

14 - Suunnitelmien mukainen toiminta Nostokone ja taakka - kuormitustaulukoiden mukaisia maksimikuormia ei ylitetä - nostoja ei saa suorittaa yli alueiden, joilla työskennellään tai joille sivullisilla on vapaa pääsy - kuljettajalla on jatkuva yhteys merkinantajaan - nostossa käytetään sovittuja merkinantoja nosturissa ei ole koneenkuljettajan lisäksi muita henkilöitä työskentelyn aikana nostoa aloitettaessa on puomin pään oltava taakan painopisteen yläpuolella nostoköydet ovat pystysuorassa, ei vinonostoja puomistolla ei saa vetää taakkaa, sillä puomiston lujuus on määritelty vapaasti riippuvan taakan suhteen taakka on kunnolla kiinnitetty taakka on irti alustastaan nostoa aloitettaessa taakka on pidettävä noston aikana niin lähellä maanpintaa kuin mahdollista nosturin työliikkeet ovat tasaisia taakkaa ei jätetä vapaasti roikkumaan esimerkiski taukojen ajaksi taakan koskettamista tukisylintereihin ja erityisesti niiden lukkoventtiileihin on varottava Nostoapuvälineiden kunto vioista, vaurioista ja poikkeavuuksista tulee ilmoittaa heti työnjohdolle nostoapuvälineiden kiinnitys taakkaan on tarkistettava, kun taakka on nostettu irti alustastaan nostokettingit eivät saa olla kiinnitettäessä kiertyneitä kettinkien ja nostoraksien poisvetämistä varten taakka on laskettava riittävän korkeiden tukien päälle Olosuhteet varmista etteivät sääolot vaaranna nostotyön turvallisuutta, kun taakan tuulipinnasta johtuen tuulennopeuden kasvaessa myös kuorma kasvaa 12 valaistus nosturin toiminta-alueella on riittävä

15 Nostotyöt tulisi suunnitella jo ennen kuin työmaa lähtee käyntiin. Mihin nosturi kasataan, mitkä pitää olla nosturin suoritus kyky ja tarvitseeko sille rakentaa rataa liikkumista varten sekä varmistaa paikalle tukeva ja tasainen maapohja. Vaara-alueen erottaminen Työskentelyalueen erottaminen ympäristöstään on usein tarpeen koneiden liikkumisen tai niiden aiheuttamien muiden vaaratekijöiden vuoksi. Riipputelineen tai henkilönosturin alapuolinen alue on erotettava silloin, kun työkohteena olevasta rakennuksesta voi pudota rakennustarvikkeita henkilöiden päälle. Liikenteen ohjaus Tie- ja katualueilla työntekijät ovat alttiina liikenteen aiheuttamille vaaroille. Liikenteen ohjauksessa työkohteet erotetaan luotettavasti ja varataan riittävät suojavyöhykkeet. Samoin selvitetään liikennemerkkien ja ohjauslaitteiden sijoitus sekä tarvittaessa liikenteen ohjaajien sijainti. Yhteisnostot Työturvallisuuden kannalta on suositeltavaa suorittaa nosto yhdellä riittävän suurella nosturilla, jos se on mahdollista. Nosturin kapasiteetti ei aina riitä taakan nostamiseen tai taakan muodosta johtuen tarvitaan kaksi tai useampia nostureita saman taakan yhteisnostoon. Yhteisnostoista tulee aina laatia nostotyösuunnitelma. Nostoapuväline Nostoapuvälinettä, josta puuttuu nimelliskuorman osoittava merkintä, ei saa käyttää ilman luotetavaa selvitystä. Taakka on osattava kiinnittää turvallisesti siten, ettei nostoraksi pääse luiskahtamaan eikä vaurioitumaan terävää kulmaa vasten. Nostoapuvälineitä 13

16 3. Nostotyön yleiset vaaratekijät kettinkirakseja erilaisia koukkuja teräsköysirakseja päällysteraksit nostovöitä sakkeleita nostosilmukkaruuvi nostopalkkeja nostohaarukka alipainetarttuja nostosakset nostotarraimia henkilönostokori 14

17 - nostot tehdään väärillä välineillä (korokelätkiä nostetaan tynnyrinpuolikkailla, betonia ja muuta tavaraa kottikärryillä, joissa on nostolenkit, mutta niitä ei ole tarkastettu ja hyväksytty nostoapuvälineiksi) - nosturien viikkotarkastukset laiminlyödään - nippuja ei osata kiinnittää oikein ja sieltä pääsee putoilemaan tavaroita - annetaan puhelimeen vääriä ohjeita esim. väärä kääntö suunta - annetaan ohjeita puhelimeen liian vähän ja harvoin - puhelinmiehellä huono suomenkielen taito Taakan teko Taakkojen putoamiset johtuvat usein nostoapuvälineiden asennus- ja kiinnitysvirheistä. Lisäksi väärät työmenetelmät taakkojen sidonnassa ja irrotuksessa aiheuttavat paljon väliinjäämisiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä nostoapuvälineisiin ja niiden kuntoon, taakan kiinnikkeisiin, työskentelypaikan olosuhteisiin, vaara-alueen vapaanapitoon sekä yhteydenpitoon kuljettajan kanssa. Sääolosuhteet Nostotöissä on noudatettava erityistä varovaisuutta ja huolellisuutta. Huomioon on otettava sään, erityisesti tuulen ja lämpötilan sekä jään ja lumen vaikutus nostettavaan taakkaan ja siten noston turvallisuuteen. Jos sääolosuhteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita, nostoja ei saa suorittaa. Nostettavaan taakkaan kohdistuva tuulivaikutus voi käytännössä merkittävästi alentaa nosturille käyttöohjeissa annettua tuulirajaa. Itse huomannut - niput sidotaan huonosti kiinni ja sieltä pääsee putoilemaan tavaraa - tuulta ei oteta huomioon ja tavarat pääsevät tippumaan sekä taakka rupeaa pyörimään - kiire aiheuttaa huolimattomuutta - talvella ei oteta huomioon jäisiä ja liukkaita nippuja - jäisen lavan pohjaan jää jäisiä kokkareitta, jotka saattavat pudota noston aikana Kuskien kertomaa 15

18 - kuskien suusta nosturin koppien suhteen - etuikkunapitäisi olla yhdestä lasista,kaikki saumat ja karmit ovat näköesteenä - ikkunoihin kunnon häikäisy suojat myös sivulaseihin - ikkunoiden puhdistus pystytyksen yhteydessä - ikkunat ovat niin naarmuisia, ettei vesisateessa ja auringon häikästessä näe ulos kunnolla - vanhojen hyttien näkyvyys huono ajettaessa "munille" rungon juureen - lasinpyyhkijät eivät toimi kunnolla tai ollenkaan - kuskeille kuulevat kuulosuojaimet koppeihin - kuskien suusta alamiesten suhteen - työmaalle tulisi aina nimetä radiopuhelinta pitävä henkilö joka osaa taakkojen turvallisen kiinnittämisen - alamiehiä tulisi kouluttaa radion käyttämiseen ja merkkien näyttämiseen, nykyään merkkien käyttö on heikentynyt - radiopuhelimet ovat viallisia ja niissä on huonoja akkuja, radiopuhelimia ei ole koskaan liikaa - jopa työnjohtajilla on väärät merkinannot niin käsin, kuin puhelimella - uusien miesten koulutusta lisättävä, että osaisivat käsimerkit ja perustaakkojen kiinnitykset - yhtenäiset merkit kaikille - yhteydenpito aina ensisiaisesti puhelimella - alamiesten oltava kokeneita merkinnäyttäjiä eikä mitään kokemattomia kesätyöntekijöitä 4. Nosturikohtaiset vaaratekijät NOSTURINKULJETTAJILTA SAATUA PALAUTETTA NOSTURIKOHTAISISTA VAARATEKIJÖISTÄ Nostureiden pieniä puutteita on mm: - Ohjaamon siistimiseen pölynimuri. - Istuimet ohjaamoissa uusittava. - Ohjaamon ilmastointi/lämmityslaitteissa säätömahdollisuudet huonot (on/off) 16

19 - Pyyhkimien toiminta ja yleinen näkyvyys ohjaamosta huono, heijastuksia ikkunoissa.maakuntien koneissa paljon enemmän puutteita. Koneet ovat siellä pääsääntöisesti yli 25v. vanhoja. - Lisäksi kuskien huolena on merkinannot, taakankiinnittäjät ja ulkomaalaisten työntekijöiden kielitaito. Eli turvallisuuteen ja infoon liittyvät asiat. - Tärkeänä turvallisuuteen liittyvänä asiana pidetään myös sitä, että viikoittaiset nosturitarkastukset jätetään käytännössä tekemättä. Usein vastuullinen työnjohto ei ole edes valvonut, että ne tehdään ajallaan ja sovittuna aikana. - Kuskien työolot ovat huonot, kun nosturien kopit ovat homeessa ja riittämättömät lämmittimet. Tätä esiintyy eniten Pohjois-Suomessa ja siellä missä on vähiten koneita. - Paras ratkaisu olisi, että ohjaamot uusittaisiin kokonaan vastaamaan vuonna 2003 uudistunutta työturvallisuuslakia. Lain pääsääntö on, että kaikille on taattava terveellinen ja turvallinen työpaikka. Nostureissa ja niiden ohjaamoissa se koskee lähinnä melua, pölyä, hometta, lämpöä/kylmää, näkyväisyyttä, ergonomiaa, heijastuksia, radioyhteyksiä jne. 5. Nostotyön ohjeita Merkinanto Jos nostolaitetta ei voida sijoittaa siten, että sen käyttäjä voi jatkuvasti valvoa taakan liikkumista, on käytettävä merkinantajaa. Merkinantaja nimetään erikseen ja hänen tulee osata hyväksytyt merkinannot sekä ymmärtää nosturin ominaisuudet ja noston vaiheet. Merkinantajalla tulee olla näkö- tai radioyhteys sekä nostolaitteen käyttäjään että taakan vastaanottajiin työkohteessa. 17

20 Nostossa huomioitavia seikkoja - Nosturin ja nostoapuvälineen koukussa - On tunnettava nostettavan taakan paino - Kiinnityskohtien välin on oltava niin on oltava salpa, tai muu luotettava varmistus ja painopiste. suuri, että nostettavan taakan tasapaino 18

21 esim. itselukkiutuva koukku. - Nostoissa on tarkistettava, että päärengas - Nostossa käytettävän raksin on oltava riittävän pitkä. varmasti säilyy. - Raksin liukuminen on estettävä käyttämällä on yhteensopiva ( riittävän suuri ) - Huomioi kiristävän noston vaikutus, sallittu tarvittaessa nostopuomia. nosturin koukun kanssa. kuorma pienenee 20 %. - Suojaa raksi taakan teräviltä kulmilta. - Missään tapauksessa ei saa nostaa tai - Nostoraksit, erityisesti päällysteraksit ja - Painavaa heiluvaa taakkaa ei saa yrittää siirtää henkilöiden yli, eikä taakkaa saa jättää tarpeettomasti riippumaan. - Raksin koukkuja tulee kuormittaa kidan pohjasta, koska muuten koukku saattaa kuormittua väärin. - On tehtävä aina alkunosto. Nosto pysäytetään, nostovyöt, ovat arkoja taakkojen teräville kulmille. Terävä kulma saattaa oleellisesti heikentää ja vahingoittaa nostoapuvälineen lujuutta ja aiheuttaa äkillisen vaaratilanteen. Terävien kulmien suojaksi sopii parhaiten tähän tarkoitukseen pysäyttää käsin. - Älä koskaan nosta niputukseen käytetyistä siteistä, jotka on tarkoitettu ainoastaan tavaran sitomiseen. - Raksia ei koskaan saa vetää taakan alta, jos taakka lepää raksin päällä. 19

22 kun taakka on irronnut alustalta valmistetut kulmasuojat. Taakan terävät - Raksit säilytetään niille varatuissa paikoissa. ja tarkastetaan tasapaino ja kiinnitys. - Vältetään nykivää kuormitusta, ei tehdä sivuttaisvetoja tai -nostoja, eikä laahata. särmät on mahdollisuuksien mukaan poistettava jo valmistusvaiheessa. 6. Keinoja vaaratekijöiden poistamiseksi 1 koulutus Koulutus olisi erittäin tärkeä jokaiselle, joka työskentelee nosturin työskentelyalueella. Mitä koulutuksen pitäisi sisältää? - KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUA, että osaavat käyttää radiopuhelinta. - NOSTOAPUVÄLINEET; erilaiset nostot ja niihin käytettävät apuvälineet, nostoapuvälineiden kelpoisuus ja tarkastaminen. - ALAMIESTYÖT; taakkojen sidonta, taakkojen lähettäminen ja vastaanottaminen - 2 asenteet Yleiset asenteet pitäisi saada niin, että jokainen puuttuu vaaratekiöihin ennen kuin onnettomuuksia sattuu. 3 kiire Yleinen kiire vaikuttaa työn huolelliseen tekemiseen negatiivisesti. 4 työnjohdon opastus 20

23 5 työmaakohtainen opastus ja koulutus uusille työntekijöille Perehdyttämistä ei suoritettaisi vain kirjallisesti. 7. Konemiesten pohdintaa Rakennusliiton tarkastajat ovat tarkastuksissaan nähneet todella ala arvoisia nosturin ohjaamoita joiden olisi luullut kuuluvan jo museoiden arkistoihin! Rakennusliitto oli vaatimassa uudistuksia kuljettajien työolosuhteisiin ja ohjaamoihin jo 80 luvulla silloisen työsuojeluhallituksen aikana. Joitain uudistuksia saatiinkin, mutta ne olivat lähinnä kosmeettisia ja pinnallisia määräyksiä. On kohtuutonta, että lainsäätäjä antaa uusia ja ehdottomia määräyksiä esim. eläinten suojelemiseksi häkkikanaloille, turkistarhoille jne., mutta ihmisten työtilaan mm. torninosturin ohjaamoon ei voida antaa ergonomisia ohjeita ja määräyksiä jotka olisivat koneen omistajaa velvoittavia. Torninostureiden tarkastukset ja uusintatarkastukset ulkoistettiin valtiolta yksityisille firmoille ja siitä tehtiin kaupallista toimintaa, jolloin huomautuksia ohjaamoiden kunnostamiseksi ei enää tullut. Työturvallisuuden lainsäädäntö on kyllä uudistunut, mutta sen toteuttaminen vaatii kohtuutonta ponnistelua yksinäisen nosturinkuljettajan osalta, etenkin kun työsuojelupiirit ja tarkastajat eivät edes vaivaudu tutustumaan nostureiden ohjaamoihin saati kirjaamaan niissä olevia puutteita nykyisen työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Rakennusliikkeiden kulttuuri on jotenkin omituinen. Kehitys on ollut valtavaa 40 vuoden aikana. Sosiaalitilat on uusittu, työmaiden toimistot on viimeisen päälle kunnossa, on nähty jopa ilmastoituja työmaatoimistoja puhumattakaan pääkonttoreiden toinen toisiaan upeimmista palatseista ja siellä olevan henkilöstön ilmastoiduista ja ergonomisesti viimeisen päälle tutkituista vempaimista. 21

24 Näyttöpäätetyössä on kaikki otettu huomioon, valaistus ergonomia, taukoliikunta yms. asiat, mutta yksi vaan polkee paikallaan ja se on torninostureiden ohjaamot ja ikääntyvät kuskit. Konkurssi tulee jos niihin tehtäisiin asianmukaiset ohjaamot. Kuljettajat ovat pääsääntöisesti yli 55 vuotta vanhoja. Heillä alkaa olemaan ammatin tuomia sairauksia, kulumia ja työuupumusta. Monet odottavat eläkeputkea ja kun heiltä on kysytty jaksatko eläkeikään vain muutama luulee jaksavansa ja miksi? Työolosuhteet ovat todella kurjat. Tarkastajat ovat kirjanneet muutamia epäkohtia mm. istuimet ovat ala arvoisia; säätömahdollisuudet puuttuvat. Vertaa esim. autoon jossa olisi vain kiinteä istuin. Käyttölaite on ns. asennusrasia, joka estää kunnollisen näkyväisyyden. Jousikuormitteiset ohjainsauvat ovat liian raskaita tai pitkäliikkeisiä. Kuolleen miehen toiminta vaatii jatkuvan puristusotteen tai ohjainsauvan kohottamisen, josta syntyy valtava staattinen kuormitus. Ilmastointi puuttuu. Kesällä ohjaamot ovat jopa yli 50 asteisia, raitisilmasuodattimet puuttuvat täysin. Ohjaamot ovat ahtaita, taukoliikuntaan ei ole mahdollisuutta puhumattakaan esim. jalkojen oikaisemisesta. Paljaat teräsrakenteet aiheuttavat talvisin kylmävaurioita hartioihin ja ikkuna polviin. Melu joissakin ohjaamoissa vaatisi kuulonsuojaimien käyttöä. Lähes kaikissa vanhoissa ohjaamoissa on homepölyä, joka johtuu eristeiden kastumisesta käytön ja varastoinnin aikana. Häikäisyä esiintyy lähes kaikissa suurissa ikkunapintaisissa ohjaamoissa. Tässä esimerkkinä muutamia kirjatuista puutteista. Mikä on tarkastajan vastuu ja velvollisuus? Entä työsuojelupiirin velvollisuus? Entä lain laatijan? Entä työnantajan, joka antaa työntekijälleen ala arvoisen ja ergonomialtaan ala arvoisen työkalun? Rakentajien eläkeikä on keskimääräisesti 51 v! Miten voimme odottaa kyseisen ammattikunnan jatkavan, jos työolosuhteet ja työpaikka on edellä kuvatun kaltainen? Työkyky on ominaisuus, joka ilmenee osaamisena, jaksamisena, toimintakykynä ja terveytenä sekä tahtona tehdä työtä. Työturvallisuuslaki uudistui v Miten voimme ammattikuntana sitä hyödyntää? Onko ainoa keino muuttaa lainsäädäntöä velvoittavaksi? Voitaisiinko nostureiden tarkastukset ottaa jälleen viranomaisten valvontaan, jolloin puutteita uskaltaisiin kirjata korjattavaksi ilman tarkastajien toimeentulon heikkenemistä. Mikä olisi työsuojelupiirien rooli ja vastuu, tai sieltä saatu apu? Vai jääkö tilanteen ainoaksi 22

25 korjaamiskeinoksi pakkokeinot, eli painostustoimet ja mahdollinen lakko? Vaadimmeko työturvallisuuslain noudattamista kyseisen ammattikunnan työolojen parantamiseksi? Mitä työnantajat voisivat tehdä jos haluaisivat? (Rakennusalan kannattavuus on parantunut, entä investoinnit?) Aiempina vuosina on ollut myös yhteisiä koulutustilaisuuksia nosturintarkastajien, kuljettajien ja työsuojelutarkastajien kanssa. Sieltä on saatu paljon tietoa monien nostureiden vikatiheydestä, tyyppikohtaisesti koneiden heikoista kohdista jne. jolloin meillä oli mahdollisuus päivittäin tai viikoittain seurata niitä asioita, joita kyseisessä konetyypissä oli havaittavissa (vrt. nykyisin esim. autokatsastuksesta saatavaan tyyppikohtaiseen raporttiin tyyppivioista). Minkälainen Torninosturin ohjaamon sitten pitäisi olla? Istuimen tulisi olla yksilöllisesti säädettävä ilman työkaluja. Ohjainlaitteen tulisi sijaita kyynernojien jatkeena säädettävänä ja jaettuna oikeaan ja vasempaan käteen. Ohjaamosta tulisi olla esteetön näkyvyys kulloinkin taakkaa kuljettavaan kohteeseen. Ilmastointi, lämmitys ja raitisilma puhdistettuna. Ohjaamon ikkunat eivät saisi aiheuttaa häikäisyä. Kulkutie ohjaamoon olisi järjestettävä turvalliseksi ja mahdollistettava myös hätäpelastus ohjaamosta. Ohjaamon olisi oltava riittävän tilava sallien jäsenten oikaisun ja taukoliikunnan kuten esim. näyttöpäätetyötä tekevillä ihmisillä. Mitä vaadittaisiin torninosturin kuljettamiseen merkinantajien, tai radiopuhelimella ohjeita antavan henkilön koulutukselta? Hehän sitä tosiasiassa ohjaavat? Miettikää, miltä tuntuisi ajaa rekkaa side silmillä ja apukuskin ohjeiden perusteella saattaa rekka oikeaan osoitteeseen? Torninosturin kääntyvä osa voi parhaimmillaan painaa yli 40 t. + taakka joka voi painaa jopa yli 12 t. Tällaista taakka, joka heiluu kymmenien metrien korkuisen vaijerin päässä on ajettava nykyisin jopa millien tarkkuudella. Kuski näkee taakan usein kymmenien metrien päästä, tai ei ollenkaan. Miettikää, kun te näette sen taakan siinä aivan lähellänne. Tuulipintaa nosturin puomissa voi olla yli 100 n2. Nosturin tuulipinta on suunniteltu n. 20 ms. tuulennopeuteen ja jarrut alhaisemmalle nopeudelle. Uusissa nostureissa nykytekniikka ei salli kuskin / ohjaajan virheitä, vaan kone ajattelee omalla tietokoneellaan, joka on joskus tuskallisen hidas. Etenkin, jos saadaan virheellistä tietoa. Kuski ei voi tehdä mitään, koska kone ja sen automaatio ajattelee hänen puolestaan. Tämä jos mikä aiheuttaa kuskille kovia henkisiä paineita, puhumattakaan nykyisin vallitsevasta lähes pakkotahtisesta työskentelystä, työmaalla toimivien eri urakkaporukoiden kanssa. Kuskit mahdollistavat monille urakkaa tekeville työryhmille heidän ansiotasonsa, sitä paremmin mitä ammattitaitoisempi kuski on, mutta ammattitaitoinenkaan kuski 23

26 ei voi olla parempi kuin porukan heikoin lenkki, eli merkinantaja, radiopuhelinmies, tai työporukka itse. Kahvitauot, ruokatunnit, ylityöt yms. asiat aiheuttavat paineita, puhumattakaan ihmisten luonnollisista tarpeista. Kuskitkaan eivät ole palloja, jotka voisivat loputtomasti paisua, alhaalla on välillä käytävä. 24

27 8. Liite 25

28 Nostotöiden turvallisuus, Ratu 1182-S Rakennusliiton osasto 006:n asiakirjat Konemmispäiviltä saadut materiaalit Finlex lainsäädäntö 26