MERCURIUS. Ennakointitieto poliisijohdon apuna. Taru From: Radical Futures -verkostossa tulkitaan tulevaisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIUS. Ennakointitieto poliisijohdon apuna. Taru From: Radical Futures -verkostossa tulkitaan tulevaisuutta"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 /2008 MERCURIUS Taru From: Radical Futures -verkostossa tulkitaan tulevaisuutta Ennakointitieto poliisijohdon apuna

2 P ÄÄKIRJOITUS Tulevaisuuden hahmottaminen Juha Kaskinen Turun kauppakorkeakoulu on voimassa olevassa strategiassaan määritellyt kolme peruspilaria toiminnalleen. Ne ovat yrittäjyys, kansainvälisyys ja tulevaisuuden hahmottaminen. Tulevaisuuden hahmottaminen on ihmiselle luontaista toimintaa, ihminen on tulevaisuusorientoitunut olento. Läpi historian ihminen on pyrkinyt toteuttamaan tavoitteitaan, olivatpa ne toisten mielestä tavoittelemisen arvoisia tai eivät. Maailma ja ihmisyhteisö muuttuvat yhä kytketymmäksi. Kaikki vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkeen ja kaikkiin. Kokonaisuus näyttäytyy yhä kompleksisempana, globaalina toimijaverkkona, jolle ympäristökysymysten haasteet muokkaavat uudenlaisen toimintaympäristön. Siinä jatkuva aineelliseen materiaan perustuva kasvu vaikeutuu. On etsittävä uusia taloudellisen toiminnan tapoja, joilla hyvinvointi voidaan turvata. Pysyvyyden ja hitaan, hallitun muutoksen tavoittelu lienee tullut tiensä päähän. Taloudessa olisi pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden uudet markkinat ja asiakkaat. On osin paradoksaalista, että nopeasti muuttuva maailma lyhentää suunnittelun ja päätöksenteon aikajänteitä. Samalla kompleksisuus ja kytkennällisyys vaativat useiden tulevaisuusvaihtoehtojen pohtimista ja niihin varautumista. Päätöksiä on tehtävä nopeasti jatkuvassa epävarmuuden tilassa. Ihmisolion kannalta tämä on hankalaa, koska ihminen hakee kuitenkin pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. (Näin ainakin sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta tulkittuna.) Tulevaisuudentutkimuksen tehtävänä on kehittää tulevaisuuden hahmottamista varten tieteellistä ja analyyttistä pohjaa ja menetelmiä. Monitieteinen lähestymistapa on välttämätön, jotta ilmiön tai tutkimuskohteen monimuotoisuus saadaan hahmotetuksi. Ennakoinnissa yhdistetään tulevaisuudentutkimus, suunnittelu ja verkostomainen toimintapa tukemaan päätöksentekoa ja johtamista. Tulevaisuudentutkimus ja ennakointi ovat saaneet aikaisemmin osakseen jopa halveksuntaa, mutta viimeisen viidentoista vuoden aikana ilmapiiri on muuttunut myönteiseksi. Suomalaista ennakointitoimintaa ja sen laajaa hyödyntämistä arvostetaan ulkomailla. Tästä esimerkkinä ovat useat ulkomaiset delegaatiot, jotka viime vuosina ovat vierailleet Suomessa etsimässä ennakointiesimerkkejä. EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelmassa ennakointi on elimellisesti mukana tutkimus- ja kehitysohjelmissa. Suomen julkinen sektori on myös ryhtynyt kehittämään ennakointijärjestelmiä ja -verkostoja ministeriöiden ja Sitran aloitteista. Suuryrityksissä ennakointi ja toimintaympäristöanalyysi ovat jo arkipäivää. Haasteellista on ulottaa ennakointi osaksi pienten yritysten toimintakulttuuria. Ennakoinnin integroiminen osaksi yritysten strategista suunnittelua ja erityisesti innovaatioiden luomisprosessia on mielestäni askel, joka on otettava uuden taloudellisen toiminnan kehittämiseksi ja elinvoimaisen, luovan sekä yhteiskuntavastuullisen yritystoiminnan synnyttämiseksi Suomessa. Turun kauppakorkeakoulu on lähtenyt 2000-luvun aikana rohkeasti tukemaan tulevaisuudentutkimusta ja ennakoinnin kehittämistä. Se on ollut edelläkävijä tässä asiassa, muut yliopistot ovat heränneet asiaan vasta nyt. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on perustamisestaan 1992 lähtien ollut alan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistyön toteuttaja yliopistomme sisällä. Uskon, että uudessa turkulaisessa yliopistossa 2010-luvulla tulevaisuudentutkimus ja ennakointi ovat integroituneet horisontaalisesti läpi yliopiston, jossa ne palvelevat niin tutkimuksen, koulutuksen kuin kehittämisen tavoitteita yhteiskunnan ja talouselämän kanssa hedelmällisessä vuorovaikutuksessa. Juha Kaskinen johtaja Tulevaisuuden tutkimuskeskus 2 MERCURIUS

3 SISÄLTÖ MERCURIUS 1 /2008 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Pääkirjoitus Tulevaisuuden hahmottaminen... 2 Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Henkilöt Hannu Salmi: Tulevaisuudessa tarvitaan kulttuurisia innovaatioita... 8 Jyrki Luukkanen: Energiasta Laosin tärkein vientituote...10 Mikko Paatero: Ennakointitieto poliisijohdon apuna...16 Mika Peltola: Liikenneturvallisuusasioissa saa olla itsekäs...17 Taru From: Keskusteleva verkosto...20 Artikkelit Mitä ruuaksi huomenna?... 4 Vastuullisuus on liiketoimintamahdollisuus... 7 Oivaltavaa oppimista...12 Tulevaisuuden mahdollisuudet kuvina...14 Muuttuva oppiminen...15 Ideoita aikuisten oppimisen kehittämiseen...15 Kokonaisuus haltuun...19 Palstat Vieraskynä...22 Lyhyesti...23 Valmistuneita...26 Väitöksiä...27 Julkaisuja...30 Tapahtumia Mekong-joen alueella on käynnissä useita energiahankkeita, joihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tutkitaan Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Poikkitieteellistä tutkimusryhmää vetää professori Jyrki Luukkanen, joka on toiminut myös Nobel-palkitun IPCC:n jäsenenä. 12 Opiskelija Linda Liukas uskoo, että tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista. Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Vesa-Matti Väärä ja Robert Seger Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4500 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: puh. (02) / Jaana Villisi MERCURIUS 3

4 Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta todella pitkälle ulottuva tulevaisuustutkimus antaa meille konkreettista hyötyä eli arvokasta tietoa siitä mitkä trendit ovat nousevia tai mihin suuntaan alaa kannattaa kehittää. Sari Sopanen 4 MERCURIUS

5 Mitä ruuaksi huomenna? Ruuan kulutuksesta ja sen laadusta puhutaan paljon. Moni elintarvikealan yritys omaisi mielellään kyvyn katsoa tulevaisuuteen saadakseen selville mihin suuntaan kulutustottumukset kehittyvät. Mirhami-hanke tuottaa tulevaisuudesta tietoa, jonka avulla yritykset voivat tehdä strategisia valintoja. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta todella pitkälle ulottuva tulevaisuustutkimus antaa meille konkreettista hyötyä eli arvokasta tietoa siitä, mitkä trendit ovat nousevia tai mihin suuntaan alaa kannattaa kehittää, sanoo S- ryhmän projektipäällikkö Sari Sopanen. Sopanen toimii Mirhami hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Mirhami eli Mitä ruuaksi huomenna? -hankkeessa on tutkittu suomalaisten ruuankulutusrakenteen tulevaisuutta ja sitä ohjaavia muutostekijöitä. Mirhami-hankkeen kautta olemme saaneet koottua eri näkökulmista monipuolista tietoa esimerkiksi kulutuskäyttäytymisen kehityksestä ja elintarvikealan nousevista trendeistä. Ruokailun lisäksi tutkittiin muun muassa arvostuksia ja elämäntyylejä 25 vuoden aikajänteellä, Sopanen kertoo. Vuoteen 2030 ulottuva tutkimus- ja kehittämishanke selvittää ruuankulutukseen ja siihen läheisesti yhteydessä olevien asioiden mahdollisia kehityskulkuja tulevaisuudessa. Suhteellisen pitkä aikaperspektiivi sopii hyvin käyttäytymisen muutoksia ennakoivaan tutkimukseen. Näin reilun irtioton avulla pääsemme helpommin eroon omista, joskus kangistuneistakin ajatuskaavoistamme. Todella kauas ulottuvien visioiden ei tarvitsekaan olla totta heti huomenna, mutta ehkä jo viiden, kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Mirhami-hanke herkisti ja herätteli meitä, Sopanen sanoo. Sisäisissä strategiapalavereissa pohdimme usein, mitä alalla tapahtuu seitsemän tai kymmenen vuoden päästä, mutta todellisuudessa ajattelemme usein vain muutaman vuoden päähän. Nykypäivästä irrottautuminen on yllättävän hankalaa, Sopanen lisää. Villit kortit yllättävät Pitkälle ulottuvan tulevaisuudentutkimuksen tavoitteena on ollut etsiä mahdollisia tulevaisuuskuvia ja avata tulevaisuuden polkuja. Täysin uutta tietoa on usein vaikea tuottaa, mutta tavoitteena ovat olleet ennen kaikkea uudet näkökulmat. Yritämme kaivautua yleisten uskomusten taakse ja pohtia, näemmekö ääri-ilmiöt oikean kokoisina; joskus pieni häivähdys saattaakin kasvaa isoksi. Olemme halunneet tuottaa elintarvikeketjujen toimijoille heräteaineistoa, jonka avulla heillä on mahdollisuus tehdä strategisia valintoja, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulutuspäällikkö Leena Jokinen kertoo. Haastavaa on se, että aina tulee nopeita ja yllättäviä tekijöitä eli villejä kortteja. Villit kortit ovat isoja radikaaleja muutoksia, kuten esimerkiksi lintuinfluenssa, BSE tai ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tutkijoiden haasteena on löytää juuri näitä yllättäviä tekijöitä, Jokinen lisää. MERCURIUS 5

6 Finprolta kansainvälistä tutkimusaineistoa Jokisen mukaan ruokatottumuksissa tapahtuu joskus hyvin nopeita muutoksia, mutta rinnalla kulkee pitkiä jatkumoja. Näyttää siltä, että etniset ruokatrendit lisääntyvät, mutta kestosuosikit, kuten esimerkiksi makaronilaatikko, säilyttävät silti suosionsa. Tulevaisuuteen katsottaessa voi ajatella, että on tiettyjä jatkuvia ja suoria linjoja, mutta myös paljon retrotrendejä sekä lisäksi täysin uusia ja jopa toisilleen vastakkaisia trendejä. Kenttä on hyvin pirstaloitunut, Jokinen sanoo. Globalisaatio on muuttunut megatrendistä gigatrendiksi. Ihmiset matkustelevat paljon, ruokatottumukset muuttuvat ja erilaisten elintarvikkeiden saatavuus on parantunut. Pinnalla ovat muun muassa individualismi, erikoiset ruokavaliot ja elämyshakuisuus, Jokinen sanoo. Eettisyys ja terveellisyys nousussa Tällä hetkellä elintarviketeollisuuden suurin hitti on valmis ruoka, josta saa kiireisen arjen keskellä aterian helposti ja nopeasti. Nykypäivänä monille ei enää kuitenkaan riitä helppous ja nopeus, vaan valmisruuan on oltava mielellään myös terveellistä ja ravitsevaa. Ruuan laatu on entistä tärkeämpää. Edelläkävijät osaavat jo hakea terveellisyyttä ja funktionaalisuutta. Ruuan alkuperästä ollaan myös entistä enemmän kiinnostuneita. Turvallinen ruoka on tämän päivän käsite, josta ei parikymmentä vuotta sitten juurikaan edes keskusteltu, Sopanen sanoo. Tutkimustulokset julkaistaan vasta syksyllä, mutta nyt voi jo sanoa, että maailmalla selkeitä trendejä ovat terveydestä huolehtiminen ja terveellinen ruoka. Nousevia trendejä ovat lisäksi elintarvikkeiden eettisyys ja reilun kaupan tuotteet, Sopanen täydentää. Sopanen sanoo, että Mirhami-hankkeen tutkimustulokset vahvistivat S-ryhmän omia näkemyksiä. Kuluttaja on nykyään entistä hybridimpi. Yksilön tarpeet ovat hajanaiset eikä perhekään enää ole yhtenäinen yksikkö, joka syö samaa ruokaa. Perhe on nykyään täynnä yksilöitä, joilla jokaisella on omat tarpeensa. Kaupalla on iso rooli kuluttajan arjessa, mutta kaupan tehtävä ei ole ohjailla kuluttajan valintoja vaan luoda kuluttajalle mahdollisuus tehdä erilaisia valintoja, Sari Sopanen toteaa. Kansainvälisten tutkimustulosten kautta avautuivat hienot näkymät globaaleihin ruokatottumuksiin ja trendeihin. Maarit Ahola Mirhami-hankkeen tutkimusaineisto koostuu eri alojen asiantuntijoiden haastatteluista ja heille lähetetyistä laajoista kyselyistä. Lisäksi kuluttajatutkimus tehtiin yhdessä kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa. Finpron tuottama kansainvälinen aineisto on tärkeä osa tutkimusta. Usein tulevaisuustietoa haetaan länsimaista, mutta Finpron tutkimusaineiston painopiste oli vahvasti Aasiassa. Mukana tutkimuksessa olivat Japani, Kiina, Intia, Venäjä, Kanada ja Saksa. Haastattelimme monipuolisesti elintarvikekaupan ja -teollisuuden asiantuntijoita. Lisäksi keskustelimme viranomaisten ja tutkijoiden kanssa. Aasian kehittyvissä maissa ei juurikaan ole ruuan kulutuksen tulevaisuuteen tähtäävää tutkimusta, siellä tutkimusta tehdään vahvasti nykyhetken näkökulmasta. Trendeistä tietoa välittävät muun muassa markkinatutkimuslaitokset. Aasiassa toisaalta taas omaksutaan uusia ideoita hyvinkin nopeasti, Finpron johtava konsultti Maarit Ahola kertoo. Tutkimustulosten kautta avautuivat hienot näkymät globaaleihin ruokatottumuksiin ja trendeihin. Näimme miten megatrendit ovat maailmanlaajuisia, mutta muodostavat usein paikallisia ilmentymiä. Paikallisuus säilyy nyansseissa, Ahola toteaa. Maailmalta haemme nimenomaan heikkoja signaaleja. Vahvuutemme on kansainvälinen asiantuntijaverkosto, joka toimii aidosti globaalisti. Meillä on maailmalla 53 vientikeskusta, jotka auttavat suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään. Itse asuin vuonna 2006 Hong Kongissa, jolloin keräsimme aineistoa Mirhami-hanketta varten, Ahola kertoo. Hankkeen toteuttavat Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Finpro yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa. S-ryhmän lisäksi yrityspartnereita ovat Raisio Yhtymä, Saarioinen, Fazer-konserni, Olvi ja YTV. Mirhami-hankkeen tieteellinen johtaja on Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius. Wileniuksen, Tutun Leena Jokisen ja hankkeen isän Markus Vinnarin lisäksi mukana ovat tutkijat Riikka Saarimaa ja Anna Kirveennummi Turun kauppakorkeakoulusta. Hankkeen päärahoittajana toimii maa- ja metsätalousministeriö. 6 MERCURIUS

7 Vastuullisuus on liiketoimintamahdollisuus Vastuullinen liiketoiminta on kestävän kehityksen edistämistä yritystasolla. Osaltaan tämän tavoitteen toteuttamiseen liittyy kuluja, kuten esimerkiksi ympäristöinvestointeja. Samalla vastuullisella toiminnalla on myös mahdollista saavuttaa säästöjä esimerkiksi pienentyneenä sähkön- ja vedenkulutuksena. Tämä keskustelu lienee laajastikin yhteiskunnassa jo tuttua. Mutta onko yrityksen koko liiketoiminnan mahdollista perustua vastuullisuudelle? Vastuullisen liiketoiminnan täytyy tällöin olla osa yrityksen strategisen tason toimintaa mukana yrityksen päätöksenteossa ja prosesseissa. Onko tällaisia yrityksiä jo olemassa? Mistä ne pystyy tunnistamaan ja löytämään? Yhteistyössä yritysten kanssa Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin etsii Turun kauppakorkeakoulun Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB). Se on Suomen ensimmäinen vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut akateeminen ja monitieteinen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyksikkö. Teemme suomalaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa pohditaan vastuullisuutta, kilpailukykyä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Yritysten kanssa teemme erityisen aktiivista yhteistyötä. Yritys voi vastuullisella liiketoiminnallaan esimerkiksi kehittää nykyistä toimintaansa tai luoda etumatkaa kilpailijoihin. Se voi myös vastata kestävän kehityksen haasteeseen aivan uudenlaisella, vastuullisuuteen perustuvalla liikeidealla. Yhteisinä tekijöinä ovat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja taloudellisen vastuun huomioiminen sekä toiminnan avoimuus tai läpinäkyvyys. in a profitable and sustainable way. Sen puitteissa etsimme vastuullisuutta liiketoimintansa ytimessä hyödyntäviä pk-yrityksiä. Muotoiluun ja vastuullisuuteen perustuva innovointi edustaa yhtä tulevaisuuden lupaavista liiketoimintamahdollisuuksista myös pk-yrityksille. Projektin tavoitteena on luoda käytännön työkaluja, joilla pk-yritykset voivat integroida muotoilun ja yritysvastuunäkökulman liiketoimintaansa ja tuotekehitykseensä. Pohjoismaista löytyvät pitkät perinteet sekä muotoilun että vastuullisen liiketoiminnan saralla. Silti vain pieni määrä pk-yrityksistä hyödyntää aktiivisesti näitä tärkeitä kilpailukykytekijöitä uusien tuote- ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Hanke pureutuu tähän käyttämättömään potentiaaliin ja pyrkii edistämään vastuullisuusasiat huomioon ottavan muotoilun käyttöönottoa pohjoismaisissa yrityksissä. CeReB toteuttaa yhdessä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa hankkeen tutkimusosuuden Suomen osalta. Piia Nurmi projektipäällikkö Vastuullisen liiketoiminnan keskus Muotoilu on mahdollisuus Parhaillaan CeReB on mukana pohjoismaisena yhteistyönä toteutettavassa hankeessa CSR-driven innovation Combining design and business MERCURIUS 7

8 Turussa on jo pitkään tehty eri tieteenalat yhdistävää perustutkimusta, joten monitieteiselle innovaatiokeskukselle on täällä hyvät edellytykset, kulttuurihistorian professori Hannu Salmi sanoo. Tulevaisuude kulttuur Turkuun on perusteilla korkeakoulujen välinen monitieteinen innovaatiokeskus. Taustalla on ajatus siitä, että tulevaisuuden innovaatiot löytyvät myös muualta kuin teknologiasta. Teksti: Mirka Sillanpää Kuva: Esko Keski-Oja Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua ja ne syntyvät pääsääntöisesti monen eri osaamisen yhdistelminä. Näin todetaan jo vuonna 2005 ilmestyneessä Tekesin raportissa, jonka mukaan pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö sekä niihin pohjautuvat innovaatiot ovat tuottavuuden kasvun vetureita. Uudet innovaatiot syntyvät useimmiten juuri tieteen rajapinnoilla, silloin kun eri tieteenalat kohtaavat ja kun uskalletaan astua oman akateemisen kehikon yli, sanoo Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Salmi kertoo osallistuneensa muutama vuosi sitten KTM:n rahoittamaan informaatioteknologian hankkeeseen, jossa puhuttiin hyvin erilaisia asioita kuin julkisessa, teknologiapainotteisessa keskustelussa. Suomi on edelläkävijä monella informaatioteknologian saralla, mutta jo tuolloin todettiin, että tarvitsemme myös historiallista, fi losofi sta ja yhteiskunnallista tutkimusta, jossa pohditaan tulevaisuuden kehityslinjoja ja mahdollisuuksia. Vielä muutama vuosi sitten vastauksia ja uusia mahdollisuuksia etsittiin ainoastaan teknologiasta. Nyt on selvää, että tulevaisuuden innovaatiot löytyvät myös muualta. Teknologiateollisuus pakenee Aasiaan ja haasteena on työpaikkojen turvaaminen tulevaisuudessa, kun perinteistä teollisuutta ei enää ole. Vastauksena on esitetty luovan talouden eli kulttuurisektorin kehittämistä, mikä on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Haastavaa on se, millä tavoin tätä sektoria kehitetään. On hieman ristiriitaista, että samaan aikaan kun puhutaan luovan talouden tärkeydestä, opetusministeriö esittää kulttuuri- ja taidealojen koulutuksen vähentämistä puolella, Salmi huomauttaa. 8 MERCURIUS

9 ssa tarvitaan isia innovaatioita Nyt pitäisi päinvastoin osoittaa opiskelijoille, että kulttuurialojen koulutus liittyvää tutkimusta, annetaan opetusta sesaasti liiketoimintalähtöistä innovaatioihin on mielekästä ja tarjoaa myös uusia, eri kä ollaan mukana yrityskehitystoiminnassa, mutta humanisteille tämän tyyppinen tieteenaloja yhdistäviä vaihtoehtoja. Jos halutaan, että uudenlaisia innovaatioita opetus ja tutkimus ovat perinteisesti olleet syntyy, on panostettava nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen. Jos kulttuuri- humanistien ennakkoluulot tältä osin voi- vieraita. Salmi näkee haasteellisena, miten ja taidealojen opetusta ajetaan alas, mistä tetaan. luovan talouden innovaatiot syntyvät?, Me humanistit olemme lähtökohdiltamme aika kaukana niistä keskusteluista, joita Salmi kysyy. esimerkiksi TIP:n kokouksissa on käyty. Vahvuutena monitieteinen tutkimus Maailma kuitenkin muuttuu kovaa vauhtia, Turussa innovaatio-käsite nähdään perinteistä teknologiapohjaista innovaatiota laajempana ja monialaisempana. Turun kauppakorkeakoulu on mukana kehittämässä Turun yliopiston ja muiden toimijoiden kanssa alueellista innovaatiojärjestelmää eli Turku Innovation Platformia (TIP). Tavoitteena on luoda Turkuun monitieteinen innovaatiokeskus. Turussa on jo pitkään tehty eri tieteenalat yhdistävää perustutkimusta, joten monitieteiselle innovaatiokeskukselle on täällä hyvät edellytykset. Toimintamme liittyy myös ja jo lähitulevaisuudessa maaperä on varmasti otollisempaa liiketoimintalähtöiselle konsortioyhteistyön rakentumiseen, Salmi sanoo. ajattelulle myös kulttuurintutkimuksen ja Salmen mukaan Turun erityisenä vahvuutena on se, että yhteistyö korkeakoulujen Asia täytyy ehkä esittää humanisteille ihmistieteiden parissa, Salmi sanoo. välillä on luontevaa ja tulevaisuudessa sen uudesta näkökulmasta. Innovaatiot yhdistettynä liiketoimintaosaamiseen synnyttä- halutaan olevan entistä laaja-alaisempaa ja vaivattomampaa. Tavoitteena on toimiva, eri vät uusia työpaikkoja, mikä ei ole lainkaan tieteenalat yhdistävä yhteistyö. ristiriidassa humanististen arvojen kanssa. Tavoitteiden toteuttaminen käytännössä Yhteistyö vaatii avarakatseisuutta molemmin puolin. on haasteellista. Tarkoituksena ei ole, ainakaan alkuvaiheessa, perustaa fyysistä keskusta Ilmapiiri on muuttumassa, ja nykyään vaan kyse on enemminkin yhteisestä toimintaympäristöstä ja yhteisistä toimintaperiaatkunnista paljon rohkeammin kuin ennen. opiskelijat yhdistelevät kursseja eri tiedeteista, joihin kaikki ovat sitoutuneet, Salmi Opiskelijat myös kokoavat aineyhdistelmänsä entistä useammin tulevaa uraansa täydentää. ajatellen. Ennakkoluulotonta yhteistyötä Tänä päivänä tärkeää olisi myös osata Turun kauppakorkeakoulussa tehdään run- tunnistaa opiskelijoiden mahdollisuudet. Esimerkiksi hyvin monilla humanisteilla on aiempaa koulutusta tai intohimoisia harrastuksen kohteita, joiden yhdistäminen nykyiseen koulutukseen toisi mukanaan aivan uusia näkökulmia, Salmi sanoo. Uudet innovaatiot syntyvät useimmiten juuri tieteen rajapinnoilla, silloin kun eri tieteenalat kohtaavat ja kun uskalletaan astua oman akateemisen kehikon yli. Käyttäjiä ei pidä unohtaa Kulttuurintutkimus voi tuottaa hyvinkin hedelmällisiä ideoita ja innovaatioita. Menestyvän yritystoiminnan rakentaminen kulttuurisen innovaation ympärille vaatii kuitenkin koko ketjun tuntemusta ja laajempaa ymmärrystä. Kaikki innovaatiot muovautuvat käyttäjien maailmassa, siksi yritystoiminta ja innovaatioiden kehitystyö voisi tukeutua enemmänkin humanistisiin ja yhteiskuntatieteellisiin aloihin. Tässä globalisoituneessa maailmassa tarvitaan kriittistä, periaatteita kyseenalaistavaa tutkimusta siitä, miten yhteiskunnan perusrakenteet toimivat ja siitä, mitkä eri seikat kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat, Salmi painottaa. Käyttäjät myös rakentavat ja kehittävät uutta ideaa tai tuotetta. Esimerkiksi niinkin pieni asia kuin tekstiviestipalvelu, jolle ei povattu alun perin suurta käyttäjäkuntaa, on nyt kuluttajien kautta muuttanut koko telealan bisnestä. Käyttäjiä ei pidä koskaan unohtaa, ja missä on ihmisiä, siellä tarvitaan myös humanistista tutkimusta. MERCURIUS 9

10 Energiasta Laosin tärkein vientituote Energiankulutus Aasiassa kasvaa nopeasti. Kiivainta kasvu on Thaimaassa ja Vietnamissa, joista on tullut vesivoimaa tuottavan Laosin tärkeimpiä kauppakumppaneita. Mekong-joen alueella on käynnissä useita energiahankkeita, joihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia tutkitaan myös Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Teksti: Leena Hulsi Laosissa kattavien sähköverkkojen rakentaminen ja kotitalouksien sähköistäminen on vasta aluillaan. Toistaiseksi koko maa kuluttaa sähköä saman verran kuin Turun kaupunki. Suomeen verrattuna sähkönkulutus on lähes olematonta, mutta sähköntuottajana Laos on hyvinkin pian ottamassa Suomesta tuntuvan etumatkan. Laosiin rakennetaan parhaillaan megawatin vesivoimalaa, joka vastaa teholtaan siis lähes uutta Olkiluodon ydin- voimalaa. Suunnitteilla on useita muitakin vesivoimahankkeita, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on noin megawattia. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin Suomen energiantuotannon kokonaiskapasiteetti, joka on noin megawattia, tutkimusprofessori Jyrki Luukkanen Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta kertoo. Suurin osa Laosin tuottamasta energiasta menee vientiin. Suurimpia kauppakumppaneita ovat Thaimaa ja Vietnam. Laos käy kansainvälistä kauppaa energialla, josta on tullut sen tärkein vientituote. Laosilla ei ole juuri muuta vietävää kuin vesivoima, johon sillä on valtavasti potentiaalia. Energialle on kysyntää erityisesti Thaimaassa, missä oman vesivoiman rakentaminen on hankalaa lähinnä ympäristöjärjestöjen vastustuksen vuoksi, Luukkanen sanoo. Mekongin alueella vesivoimalahankkeiden vaikutukset ulottuvat helposti yli kansallisten rajojen, mikä synnyttää myös poliittisia kysymyksiä. Mekong virtaa monen maan läpi. Jos sen yläjuoksulle tehdään pato, vaikutukset tuntuvat myös alempana. Vesivoiman pelätään vahingoittavan muun muassa alueen kalakantaa. Paikallisen väestön pääelinkeino on kalastus, ja kala on tärkeä ravinnonlähde miljoonille. Siitä saadaan jopa 70 prosenttia proteiinista, eli vesivoimaloiden ympäristövaiku- Kuva: Jyrki Luukkanen 10 MERCURIUS

11 tukset on syytä tutkia tarkoin. Sekä talous, ympäristö että sosiaaliset kriteerit on otettava huomioon kestäviä energiaratkaisuja mietittäessä, Luukkanen muistuttaa. Mekong-projektissa monta ulottuvuutta Luukkasen mukaan yhä useammat kansainväliset toimijat ovat kiinnostuneita kehitysmaiden energiapolitiikasta, johon pyritään vaikuttamaan muun muassa kehitysyhteistyöllä ja kehitysluotoilla. Kehitysavusta riippuvaiset maat puolestaan yrittävät sovittaa omat näkemyksensä rahoittajien, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten energiayhtiöiden näkemyksiin. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoima ja Suomen Akatemian rahoittama Mekong-projekti analysoi energiahallinnon suunnittelua ja toteutusta Laosissa, Kambodzassa ja Thaimaassa tarkastelemalla sekä kansallisten että kansainvälisten instituutioiden toimintaa. Selvitämme muun muassa sitä, miten tieto energianhallintaan liittyvistä vaatimuksista ja velvoitteista kulkee globaalilta tasolta yksittäisiin projekteihin. Tutkimuksen on oltava laaja-alaista, jotta energiahankkeisiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista saataisiin kokonaisvaltainen käsitys, sanoo Luukkanen, jonka vetämään tutkimusryhmään kuuluu taloustieteilijöiden lisäksi muun muassa insinööri, biologi, metsäntutkija ja valtiotieteilijä. Mekongin alueella on meneillään useita eri maiden kehitysavun piiriin kuuluvia pilottiprojekteja, joista osaa Luukkanen kritisoi. Hyviä hankkeita on paljon, mutta osa avunviejistä näyttää käyttävän kehitysmaita koealustana omiin teknologiakokeiluihinsa. Kannattaa esimerkiksi miettiä, onko järkeä sijoittaa dollaria aurinkoenergiajärjestelmään, kun energiantarve kyettäisiin kattamaan 3000 dollaria maksavalla dieselgeneraattorilla. Ylijäävillä varoilla voitaisiin puuttua paikallisiin liikennepäästöihin, jotka kuormittavat ilmastoa huomattavasti enemmän kuin sähkönkulutus. Luukkasen mukaan teollistuneissa maissa on hyvä muistaa, että niissä henkeä kohden lasketut hiilidioksidipäästöt ovat noin tonnia, kehitysmaissa alle tonnin. Kuitenkin Vesivoimaloiden pelätään vahingoittavan Mekongin alueen pääelinkeinoa kalastusta. Energiaratkaisuja on tarkasteltava aina kokonaisvaltaisesti. Kehitysmaissa ei kannata istuttaa energiapuuta, jos se on pois ruuantuotantoon kelpaavasta viljelymaasta, Jyrki Luukkanen huomauttaa. Luukkanen on yksi Nobel-palkitun IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) jäsenistä. ilmastonmuutoksen rajuimpien vaikutusten arvellaan kohdistuvan ensimmäisenä juuri kehitysmaihin. Tieto velvoittaa. Koulutus kaiken perusta Luukkanen tutkimusryhmineen on mukana myös EU:n rahoittamassa ja saksalaisten vetämässä Intelligent Energy -koulutushankkeessa, joka vie uusiutuvaan energiaan liittyvää tietotaitoa Laosiin ja Kambodzaan. Teknisen osaamisen lisäksi hanke pyrkii lisäämään paikallisten tietämystä muun muassa projektinhallintaan ja rahoitukseen liittyvissä asioissa. Yhteistyökumppaneita ovat ministeriöt, yliopistot ja yritykset, joista teknikot vievät osaamisen paikallisiin kyliin. Meidän vastuullamme on kouluttajien kouluttaminen, koulutusmateriaalit ja toiminnan valvonta. Tavoitteena on lisätä kestävään energiantuotantoon pohjautuvaa tulonmuodostusta ja työpaikkoja. Koulutusta Luukkanen pitää kaiken kehityksen perustana. Kehitysmaihin on turha viedä teknologiaa, joka toimii jonkin aikaa, mutta jää lopulta hyödyttömäksi, koska paikallisilla ei ole tietotaitoa ylläpitää sitä. Kyläläisille on parempi viedä onki kuin kalaa, mutta vielä arvokkaampaa on opettaa heille, miten onki tehdään, tutkijaprofessori havainnollistaa. Kiitettyä tutkimusta Tulevaisuuden tutkimuskeskus tunnetaan kansainvälisestikin monitieteisen ympäristötutkimuksen ja -konsultoinnin osaajana ja Kyläläisille on parempi viedä onki kuin kalaa, mutta vielä arvokkaampaa on opettaa heille, miten onki tehdään. edelläkävijänä. Suomen Akatemian teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa energiantuotantoon liittyvä tutkimus sai runsaasti kiitosta, jonka Luukkanen jakaa dynaamisen ja motivoituneen tutkimusryhmänsä kanssa. Tutkimuksemme lähtökohtana on kestävä kehitys. Pyrimme mallintamaan kehityksessä tapahtuvia muutoksia ja tunnistamaan muutoksia aiheuttavia tekijöitä. Vahvuuksiamme ovat ympäristöindikaattoreiden kehittäminen, kestävän kehityksen mallintaminen ja energia- ja ilmastotutkimus. Tutkimustyömme moniulotteisuus ja kansainvälisen verkostomme laajuus ovat saaneet osakseen tunnustusta, Mekongin alueella usein vieraileva Luukkanen sanoo. Kuva: Esko Keski-Oja MERCURIUS 11

12 Oivalta Kapea-alaisen asiantuntijuuden rinnalle tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä, jotta kommunikointi eri alojen kesken onnistuisi. 12 MERCURIUS

13 vaa oppimista Yrityselämässä tarvitaan yhä enemmän kykyä ennakoida tulevia muutoksia ja kykyä reagoida niihin nopeasti. Kysyimme kolmannen vuoden opiskelijalta minkälaisia taitoja hän uskoo tarvitsevansa tulevaisuudessa ja minkälaiset valmiudet opiskelu TuKKK:ssa antaa työelämän haasteisiin. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja Maailma muuttuu ja monimutkaistuu kiihtyvää vauhtia. Yritysjohdon on hahmotettava toimintaympäristönsä entistä laajemmin, jotta yritys osaisi varautua ajoissa muutosten tuomiin riskeihin tai tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Myös yksittäisiltä työntekijöiltä vaaditaan yhä monipuolisempaa osaamista ja valmiuksia siirtyä sujuvasti tehtävästä toiseen. Mutta osataanko muuttuneet vaatimukset ottaa huomioon opintosuunnitelmissa? Aika hyvin. Joustava opinto-oikeus antaa mahdollisuuden entistä laajempiin opintoihin. Poikkitieteellisyys ei kuitenkaan saisi olla itseisarvo, sillä hedelmällisintä se on silloin, kun opiskelijalla itsellään on aito kiinnostus ylittää tieteiden välisiä raja-aitoja, Turun kauppakorkeakoulussa kolmatta vuotta opiskeleva Linda Liukas sanoo. Linda itse opiskelee kauppakorkeakoulun lisäksi Taideteollisessa korkeakoulussa ja kertoo harkinneensa myös Helsingin yliopiston teologista tiedekuntaa. Hän kuvailee itseään myös puolitekniseksi henkilöksi, jota kiinnostavat erityisesti sähköiset oppimisympäristöt ja niiden kehittäminen. Linda pitää tärkeänä, että aidosti useammasta eri alasta kiinnostunut saa mahdollisuuden koota itseään kiinnostavan opintopaketin. Monipuolisista opinnoista hän uskoo olevan hyötyä työelämässä, jossa vaaditaan kokonaisuuksien hahmottamista. Lisäksi eri aloihin perehtyminen auttaa opiskelijaa löytämään eri suuntautumisvaihtoehdoista itselleen sopivimman erikoistumisalan. Poikkitieteellisyys avarsi näkökulmia Turun kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun viime syksynä toteuttamaa New Practice -kurssia Linda pitää erinomaisena esimerkkinä opetuksesta, joka antaa konkreettisia eväitä työelämään. Poikkitieteellisyys ja teorian yhdistäminen käytäntöön synnyttivät uusia näkökulmia, jotka pelkästään kirjoja lukemalla olisivat jääneet avautumatta. Kurssi oli todellinen oppimisprosessi. Emme keskittyneet pelkästään valmiin tuotteen markkinointiin, vaan jouduimme miettimään kaiken liikeideasta alkaen. Ensimmäinen kulttuurien törmäys kauppatieteilijöiden ja taikkilaisten välillä syntyi, kun pohdimme, onko liikeideamme pohjana ylivertainen tuote vai potentiaaliset asiakkaat. Vuoropuhelu ryhmän sisällä oli avartavaa puolin ja toisin, Linda sanoo. Pienryhmätyöskentely hioi opiskelijoiden ryhmätyötaitoja, joita Linda uskoo tarvitsevansa tulevaisuudessa. Vuorovaikutustaitoja ja joustavaa asennetta tarvitaan työelämässä. Kyky toimia ryhmässä on tärkeää, sillä huonosti toimiva ryhmä on usein jopa vähemmän kuin osiensa summa, Linda huomauttaa. Myös kyky sietää epävarmuutta on ominaisuus, jota tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän. Kurssilla asioiden syvempi pohdinta ohitti oikein tai väärin -ajattelumallin. Opimme, että uuden luominen edellyttää epävarmuuden sietämistä. Kurssilla etsittiin koko ajan uusia näkökulmia, ja asioiden oivaltamiseen ja ajatusten kehittämisen annettiin tarpeeksi aikaa. Korjausliikkeitä tehtiin pitkin prosessia, mutta koko ajan mentiin eteenpäin. Valmis liikeidea esiteltiin kurssin päätteeksi opettajista ja ulkopuolisista asiantuntijoista koostuneelle raadille. Oman projektin esitteleminen julkisessa arviointitilaisuudessa englanniksi oli sekin opettava kokemus. Pakettimatkoja ja harharetkeilyä Poikkitieteellisen kurssin aikana Lindalle kirkastui myös se, että kauppakorkeakoulu oli hänelle oikea valinta. Opintojen alussa en mieltänyt itseäni mitenkään erityisen kaupallisesti suuntautuneeksi. Viime syksynä identiteettini kauppatieteilijänä kuitenkin vahvistui. Kauppakorkea on osoittautunut minulle paremmaksi vaihtoehdoksi kuin Taideteollinen korkeakoulu. Uskon kuitenkin, että visuaalisen journalismin opinnot Taikissa parantavat valmiuksiani toimia työelämässä ja kykyäni ymmärtää viestinnän eri osaalueita, yritysviestinnästä kiinnostunut Linda sanoo. Kapea-alaisen asiantuntijuuden rinnalle tarvitaan laajaalaista ymmärrystä, jotta kommunikointi eri alojen kesken onnistuisi. Tarvitaan henkilöitä, joilla on kaupallisen osaamisen lisäksi esimerkiksi teknologiaymmärrystä tai kulttuurintuntemusta. Opintoihin tulisi sisältyä sopivassa suhteessa valmiita pakettimatkoja ja harharetkeilyä, sillä ahdas putki tuskin tuottaa työelämän kannalta parhaita osaajia. Talousmaantiedettä, markkinointia, yrittäjyyttä ja visuaalista journalismia opiskeleva Linda sanoo katsovansa tulevaisuuden tarjoamia vaihtoehtoja avoimin silmin. Ulkoinen tiedotus ja verkkoviestintä kiinnostavat, samoin tuotekehitys ja markkinointi. Voisin kuvitella työskenteleväni isossa monikansallisessa yrityksessä, mutta yhtä hyvin myös pk-yrittäjänä. Yrittäjyys tuntuu kiinnostavan yhä useampia korkeakouluopiskelijoita. Tärkeintä on säilyttää avoin mieli ja halu oppia uutta. Yritän jatkossakin muistaa Applen toimitusjohtajan sanat Stay hungry, stay foolish, Linda hymyilee. MERCURIUS 13

14 Tulevaisuuden tutkija Elina Hiltunen painottaa, että myös menneisyys on tärkeä pohja tulevaisuuden tutkimuksessa. Kuvauspaikkana Antiikkiliike Blomquist -liike Helsingissä. Tulevaisuuden mahdollisuudet kuvina Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu TULIOssa eri tieteenalat ja näkökulmat kohtaavat luontevasti toisensa ja yritysmaailman. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Robert Seger Kansainvälinen verkosto Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on kattava kontaktiverkko tulevaisuuden tutkijoihin eri puolilla maailmaa. Se järjestää vuosittain suuren kansainvälisen konferenssin, joka tänä vuonna pidetään lokakuun alussa. Laajaa tutkimusverkosto ja kontaktit yhdistettynä tutkijan vapauteen edesauttavat uuden kehittelyä, Elina sanoo. Pienenä puutteena hän pitää sitä, että Turun kauppakorkeakoulussa ei ole mahdollista väitellä tulevaisuudentutkimuksesta. Yksi TULIOn tutkijakoulutettavista on Elina Hiltunen. Tutkijakoulu yhdistää hyvin eritaustaisia ihmisiä eri yliopistoista. Se on sen erityinen voimavara. Ryhmästä saan uudenlaisia ajatuksia ja herkullisia kommentteja, siinä syntyy hyvää vuoropuhelua. Hyvien ideoiden lisäksi olen saanut paljon ohjausta omalle työlleni, Hiltunen pohtii. Elina on malliesimerkki monitieteisestä tutkijasta: hän on koulutukseltaan kemian alan diplomi-insinööri, joka on opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa, Helsingin kauppakorkeakoulussa ja kursseja Taideteollisessa korkeakoulussa. Väitöstutkimuksensa hän tekee Helsingin kauppakorkeakouluun. TULIOta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Merkkejä tulevaisuudesta Elina Hiltusen tutkimusaiheena ovat heikot signaalit. Hän tarkastelee niitä sekä metodologisesti että käytännön kautta. Heikot signaalit ovat tässä päivässä olevia merkkejä tulevaisuudesta, ne ovat siis jo olemassa. Tutkimukseni avulla teen heikot signaalit paremmin näkyviksi, hän kertoo. Elina on kehittänyt heikkoihin signaaleihin liittyen uuden teoreettisen käsitteen, tulevaisuusmerkin ja käytännön menetelmän heikkojen signaalien käyttämiseen, tulevaisuusikkunan. Tulevaisuusikkuna on monitori, jossa 14 MERCURIUS

15 TULIO Tulevaisuuden liiketoimintaosaamisen tutkijakoulu on nelivuotinen ( ). Tutkijakouluun kuuluu 26 tutkijakoulutettavaa. TULIOta koordinoi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus, ja tutkijakoulua johtaa professori Markku Wilenius. Tutkijakoulutettavat tekevät väitöstutkimustaan omaan emokorkeakouluunsa. Muuttuva oppiminen Tulevaisuuden tutkimuskeskus on mukana tutkimassa ja kehittämässä tulevaisuuden koulutusta. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä hankkeessa haettiin vastauksia, miten yhteiskunnallinen muutos ja murrosaika vaikuttavat yleissivistykseen ja osaamiseen työelämässä vuonna Oppimisen muodot ovat muuttumassa. Teknologia tulee sulautumaan ympäristöön, ja sitä käytetään luontevasti osana työtä ja oppimista. Sosiaalinen media ja interaktiiviset pelit opettavat ihmiset maailmaan, jossa pelin sääntöjä ei tiedetä etukäteen ja tieto neuvotellaan jatkuvasti uusiksi. Ihminen, joka on sopeutunut tällaiseen toimintakulttuuriin, ei enää pidä staattisia ja etukäteen määriteltyjä rakenteita kovin mielekkäinä. Tulevaisuuden oppimisessa henkilökohtaiset ja yksilölliset tarpeet korostuvat. Oppimismahdollisuuksien ja koulutuksen kaikkiallisuus ja teknologiset innovaatiot haastavat oppilaitoskeskeisen tavan toimia. Yhteiskunnassa tarvitaan laajempaa osaamiskäsitteen ymmärtämystä, sillä tulevaisuudessa oppiminen ei voi tapahtua pelkästään koulumuotoisesti. Koulutuksen eri osapuolten on luotava yhteistyössä aivan uusia oppimisympäristöjä ja osaamiskehityksen kohtauspaikkoja. Yleissivistys ja osaaminen työelämässä 2030 menestyksen eväät tulevaisuudessa -hankkeessa kehitettiin ennakointimenetelmiä ja tuotettiin kaikille koulutussektoreille uusia ajatuksia tulevaisuuden päätöksenteon tueksi, toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi ja uusien toimintamallien ja -tapojen löytämiseksi. Hankkeen rahoitti opetusministeriö, ja se päättyi tammikuussa Hanna-Kaisa Aalto projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ideoita aikuisten oppimisen kehittämiseen näytetään visuaalisia heikkoja signaaleja. Ne voivat antaa osviitta siitä, miltä asiat tulevaisuudessa näyttävät tai mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa on. Tulevaisuusikkunaa on testattu VTT:llä, ja se on jo käytössä yritysmaailmassakin. Tulevaisuusikkunan tarkoituksena on herättää katsojissa keskustelua tulevaisuuden mahdollisuuksista. Yritysten on tärkeä pohtia, miten heikkoja signaaleja voi käyttää hyväksi liiketoiminnassa, Elina korostaa. Keskustelut ja yhteistyö yritysmaailman kanssa ovat Elinan mielestä oleellinen ja tarpeellinen osa tutkimustyötä. En halua, että tutkimustyöni on vain teoreettista virittelyä, vaan on tärkeää, että pystyn hyödyntämään sitä myös käytännössä, esimerkiksi yritysmaailmassa, Elina Hiltunen kertoo. Pohjoismaisten yhteiskuntien kilpailukyky perustuu jatkuvalle osaamisen kehittymiselle. Tulevaisuuskuvissa Pohjoismaiden keskeisiä kilpailutekijöitä ovat arvot, kuten tasa-arvoisuus ja suvaitsevaisuus, sekä luovuus, innovaatiot ja toimintakyky. Pohjoismaat ovat kilpailukykyvertailuissa menestyneet erinomaisesti. Mutta yhteiskuntiemme tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa väestön ikääntyminen ja työvoiman riittävyys kaikilla toimialoilla. Menestymisen resepti tulevaisuudessa voi olla elämisen monimuotoisuus ja monikulttuurisuus sekä taito kommunikoida ja olla tuottavia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. Pohjoismainen kaksivuotinen ( ) yhteistyöhanke Nordisk tenketank för vuxarnas lärandet keräsi tietoa aikuisten oppimisesta ja kehittymisestä yhteiskunnallisen kehityksen moottorina. Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus on ollut mukana hankkeessa. Tässä muutama poiminto työryhmän viesteistä aikuiskoulutuksen kehittäjille: Toimintaympäristön muutoksia on seurattava systemaattisesti ja jatkuvasti. Koulutusjärjestelmät on sopeutettava palvelemaan muuttuvan yhteiskunnan kehitystä. Tiedon siirtämisen aika on ohi! Osaaminen ratkaisee, ja sen kehittämiseen pitää panostaa. Ohjauksen ja osaamisvalmennuksen avulla yksilöä tuetaan ottamaan vastuuta jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja suunnittelusta. Tulevaisuuden tärkeimpiä osaamisia ovat viestintä eri tekniikoiden avulla, vuorovaikutustaidot ja kyky toimia sekä heterogeenisissä ryhmissä että itsenäisesti, luovasti ja tarmokkaasti. Koulutusjärjestelmien sektorirajoja pitää purkaa ja koota koulutuksen ohjausjärjestelmä saman viranomaisen hallintaan. Tarvitaan yksilöllisen kysynnän mukaan muotoutuva opintotarjonta. Koulutus on nähtävä sijoituksena. Jatkuvan koulutuksen rahoitusmuotoja on kehitettävä niin, että vastuu jakautuu yksilön, työpaikan ja yhteiskunnan kesken. Nordisk tenketank för vuxarnas lärandet -hankkeen rahoittajana oli Pohjoismainen ministeriöneuvosto. Hankkeesta julkaistu raportti ja sen suomenkielinen tiivistelmä ovat osoitteessa Leena Jokinen koulutuspäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus MERCURIUS 15

16 Suomessa tapahtuva ihmisten syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden kannalta suurin uhka maassamme, Mikko Paatero sanoo. Ennakointitieto poliisijohdon apuna Länsi-Suomen lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero uskoo tulevaisuudentutkimuksen tuottaman tiedon käyttökelpoisuuteen. Viranomaisilta vaaditaan uskallusta tehdä pitkän tähtäimen linjauksia ennakointitiedon perusteella, Paatero sanoo. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Vesa-Matti Väärä Ei muumitaloa lukita yöksi, lauletaan laulussa. Eikä ole perinteisesti lukittu suomalaistenkaan taloja tai ainakin avaimet on jemmattu kynnysmaton alle. Suomi on turvallisen maan maineessa, eikä suotta. Lääninpoliisijohtaja Mikko Paateron mukaan turvallisuustilanne Suomessa on yhä erinomainen verrattuna vaikkapa mihin tahansa sen naapurimaista. Emme elä kuitenkaan muumilaaksossa, vaan maailmassa, jossa rajat aukeavat ja rajoja kumartamaton verkkorikollisuus vyöryy. Rikollisuudelle otollista pohjaa luovat kehityskulut kumpuavat kuitenkin yhteiskunnan sisältä. Väitän, että Suomessa tapahtuva ihmisten syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden kannalta suurin uhka maassamme. Rikollisuus on yleensä seurausta jostakin. Jotkut muut tahot kuin poliisi pystyvät pitkällä aikavälillä vaikuttamaan paljon enemmän sisäiseen turvallisuuteen. Kun poliisi puuttuu peliin, ollaan jo myöhässä, Paatero muistuttaa. Ainutlaatuista verkostoitumista Länsi-Suomen poliisin lääninjohto ja Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttivat vuosina yhteistyössä Tulevaisuus ja turvallisuus: poliisin toimintaympäristö muutoksessa - hankkeen (POLTU). Syrjäytymiskehitys ja keinot sen torjuntaan nousivat myös POL- TU-hankkeen keskiöön. Hankkeen puitteissa järjestettiin tulevaisuusverstaita, joissa tulevaisuutta hahmotettiin laajan ryhmän yhteistyönä. Hankkeeseen osallistui poliisin lisäksi muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajia. Yhteistyötahojen määrällä mitaten tämä oli poliisille ennenkokematon hanke. Tulevaisuustyöskentelyyn osallistui hankkeen aikana noin 140 eri tahojen edustajaa, Paatero kertoo. POLTU-hankeesta saadut tulokset päivitetään toukokuussa järjestettävässä seminaarissa. Tämän jälkeen mietitään hankkeen jatkoa ja sen mahdollista laajentamista kansallisesti ja kansainvälisesti. Hankkeen kokemuksista on hyötyä myös Paateron vetämässä valtakunnallisessa työryhmässä, joka tarkastelee turvallisuuden ennakointia. Työryhmän 16 MERCURIUS

17 Liikenneturvallisuusasioissa saa olla itsekäs Valtioneuvoston periaatepäätökseen kirjattu liikenneturvallisuusvisio kuuluu: kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Teiden todellisuus on vielä kaukana tästä. Teksti: Jussi Matikainen Kuvat: Vesa-Matti Väärä toimeksianto liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelman tekoon. Ennaltaehkäisy avainasemassa Ihmisten kokema turvallisuudentunne ja rikollisuuden määrä eivät kulje käsi kädessä. Keskimäärin turvallisuustilanne on parempi kuin koettu turvallisuus. Koettuun turvallisuudentunteeseen vaikuttavat esimerkiksi lehtien näyttävä rikosuutisointi ja teknisten valvontalaitteiden lisääntyminen elinympäristössämme. Yksityinen turvaala kasvaa vauhdilla, ja Paateron mukaan onkin tärkeää miettiä niitä rajoja, mihin asti yksityinen turvabisnes voi ulottua. Mielestäni hyvän yhteiskunnan on turvattava verovaroin ihmisten fyysinen turvallisuus. Paatero pitää tärkeänä, että tulevaisuutta pyritään ennakoimaan mahdollisimman luotettavasti ja toisaalta uskalletaan tehdä suunnitelmia ennakointitietoon pohjautuen. Miten tämä voisi konkretisoitua poliisijohdon työssä? Uskon, että poliisin kannattaa panostaa aina näkyvyyteen ja ennaltaehkäisevään työhön. Keskittyminen pelkästään ilmoitettujen rikosten tutkintaan ei ole hyvä strategia. Ennaltaehkäisevään työhön pitäisi uskaltaa panostaa enemmän kuin tällä hetkellä tehdään ja tehdä se vaikka resurssit vähenisivät, Mikko Paatero linjaa. Liikenneturvallisuuden nollavisiolle on helppo hymähdellä. Ainahan liikenteessä joku kuolee. Vai kuoleeko? Kuolenko minä liikenteessä? Kuoleeko puolisoni tai lapseni? Yksilötasolle purettuna nollavisio alkaakin tuntua järkevältä, Mika Peltola huomauttaa osuvasti. Liikennepoliisitarkastaja Peltola johtaa liikkuvan poliisin Länsi-Suomen osastoa. Hänen alaisuudessaan on noin 200 poliisia läänin maakuntien seitsemässä yksikössä. Peltola toimii myös puheenjohtajana tutkijalautakunnassa, joka käy läpi kaikki Varsinais-Suomessa sattuneet kuolonkolarit. Tutkijalautakunta ei etsi syyllistä vaan niitä syitä, jotka johtivat onnettomuuteen. Tyypillisesti liikenneonnettomuuteen liittyy useita pieniä asioita, jotka toteutuvat samanaikaisesti ja yhdessä johtavat ikävään lopputulokseen. Suurimmat riskit liittyvät usein kuljettajan inhimilliseen toimintaan. Kuolonkolarissa on aina kyse inhimillisestä tragediasta, jonka mittaaminen rahalla tuntuu absurdilta. Asialla on kuitenkin myös taloudellinen puolensa. Vuonna 2002 tehtyjen laskelmien mukaan kuolonkolarin hinta on yli 2,4 miljoonaa euroa. Viime vuonna Suomen teillä kuoli noin 370 ihmistä. Tekniikka avuksi tulevaisuudessa Mika Peltola uskoo, että tulevaisuudessa monet tekniset ratkaisut tulevat parantamaan liikenneturvallisuutta. Ajoneuvoihin tulee esimerkiksi toimintoja, jotka tarkkailevat kuljettajan vireystilaa ja varoittavat havaitessaan jotain poikkeavaa. Myös useimpiin uusiin autoihin jo kuuluva ajonvakausjärjestelmä parantaa turvallisuutta huomattavasti. Myös tieympäristön parantamisella voidaan vaikuttaa paljon liikenneturvallisuuteen. Liikkuva poliisi tarkkaili ratsiassaan Linnankadulla turvavöiden käyttöä. Ajoneuvoa pysäyttämässä vanhempi konstaapeli Sami Nikkarla. MERCURIUS 17

18 Liikenneturvallisuustyötä tehdään myös EU-tasolla. Tavoitteena on etsiä EU-maista parhaita käytänteitä yhteisiksi toimintamalleiksi. Liikkuva poliisi oli mukana TuKKK:n koordinoimassa DaGoB-hankkeessa, jossa yhtenäistettiin vaarallisten aineiden kuljetuksen käytäntöjä ja koulutusta. Hankkeessa syntyi Itämeren alueen maiden välille yhteistyöverkosto, jonka toimintaan osallistumisesta on meille hyötyä, Mika Peltola sanoo. Tieympäristö tulisi rakentaa iäkkäät ja lapset huomioiden. Jos tieympäristö on näille ryhmille turvallinen, on se turvallinen myös muille, Peltola sanoo. Teknisiä mahdollisuuksia riittää, ja Peltolan mukaan ne auttavatkin ihmisiä, jotka pyrkivät noudattamaan liikennesääntöjä. Lisäksi on olemassa ryhmiä, jotka ajavat kovaa ja pyrkivät aktiivisesti karttamaan valvontaa. Usein nuoret miehet liikkuvat reippaasti ja ovat omasta mielestään kuolemattomia. Tähän liittyy myös autojen parantumisen kääntöpuoli. Vaikka uusilla autoilla voidaan selvitä kolareista, jotka vanhemmilla autoilla olisivat turmiollisia, juuri nopeus on se, joka Kuolenko minä liikenteessä? Kuoleeko puolisoni tai lapseni? Yksilötasolle purettuna liikenneturvallisuuden nollavisio alkaakin tuntua järkevältä. teillä tappaa. Valitettavan helposti ulosmittaamme uusien autojen tuoman turvallisuushyödyn nostamalla nopeuksia. Valvonta ja tiedottaminen keskeistä Tekniikan ja tieympäristön tuomat muutokset liikenneturvallisuuteen ovat pitkän tähtäimen asioita. Tutkimusten mukaan kaikkein nopein, halvin ja tehokkain keino on valvonta, Peltola muistuttaa. Aktiivinen tiedottaminen yhdistettynä näkyvään valvontaan parantaa turvallisuutta tehokkaasti. Kysymys liikenneturvallisuudesta palautuu aina lopulta yksittäiseen ihmiseen. Minä-ajattelu on lisääntynyt yhteiskun- nassamme voimakkaasti, sen voi jokainen huomata. Yrittäisin kääntää asetelman niin, että liikenneturvallisuusasioissa saakin olla itsekäs. Noudatan nopeusrajoituksia, jotta minulle ei sattuisi mitään. Minä voin vaikuttaa liikenneturvallisuuteeni paljon enemmän kuin kukaan muu, Peltola muistuttaa. Tätä ajattelua myös poliisi tukee tulevaisuudessa motivoidakseen tienkäyttäjiä turvalliseen liikennekäyttäytymiseen. Valvonnan kohteena ovat erityisesti ylinopeudet, rattijuopot ja turvalaitteiden käyttö. Lisäksi valvontaa kohdennetaan riskikuljettajiin sekä raskaaseen liikenteeseen poliisin liikenneturvallisuusstrategian mukaisesti, Mika Peltola sanoo. 18 MERCURIUS

19 Kokonaisuus haltuun Teleste panostaa toimintansa ja tuotteidensa kehittämiseen. Sen 24 työntekijää perehtyi tammikuussa 2008 yritystoiminnan kokonaisuuteen Turun kauppakorkeakoulussa kehitetyn RealGame-yrityssimulaatiopelin avulla. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuva: Jussi Matikainen Yrityssimulaationa toteutetun koulutuksen tavoitteena oli, että ihmiset pystyisivät paremmin ymmärtämään yritystoiminnan dynamiikkaa ja näkemään laajempia kokonaisuuksia kuin pelkästään omaan toimenkuvaan kuuluvat työt. Samalla he sen avulla pystyisivät myös miettimään, miten oma toiminta vaikuttaa kollegojen työhön ja koko yrityksen toimintaan, Telesten Oyj:n Controller, Operations Lauri Rantala sanoo. Koulutuspakettiin kuuluivat yrityskohtainen pelimäärittely, kaksi pelisessiota ja sen jälkeiset haastattelut. Rantala ja Telesten Jorma Rinne suunnittelivat pelin rakenteen yhdessä yrityssimulaatiopelin kehittäjän, Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkija Timo Laineman kanssa. minen ja eri yksiköiden välinen yhteistyö on. Vastauksissa nousi esiin innostus tällaiseen koulutusmuotoon. Se ehkä myös motivoi ihmisiä omassa työssään. Uskon, että tällä tavalla pystytään parantamaan päivittäistä toimintaa ja prosesseja ja sitä kautta liiketoimintaa. Pienistä palasista se liiketoiminta loppujen lopuksi syntyy, jokainen tekee oman pienen palasensa ja siitä syntyy kokonaisuus, Lauri Rantala tiivistää. Todellisuus pelissä Peliin rakennettiin mahdollisimman todentuntuinen työympäristö tuotteineen, toimittajineen, asiakkaineen ja liikkeineen. Sen haluttiin vastaavan Telesten koko toiminnanohjausjärjestelmää. Todellisuudessa työntekijät käyttävät toiminnanohjausjärjestelmästä vain yhtä osaa, mutta pelissä he näkivät kokonaisuuden. Aikaa kului, ennen kuin saimme pelin määriteltyä. Mutta tavallaan se oli hyvä, sillä saimme hyvin oman toimintamme peliin sisään. Pyrimme siihen, että joukkueissa olisi ihmisiä eri puolilta organisaatiota, sekä toimihenkilöitämme että tuotekehityksemme henkilöstöä. Siten ihmiset ymmärtäisivät paremmin erilaisia toimintoja, Rantala kertoo. Tunnusluvut tutuiksi Aluksi jokainen joukkue tutustui peliasetelmaan ja mietti omaa toimintastrategiaansa. Pelin aikana joukkueet pyörittivät omaa yritystään, ostivat raaka-aineita sekä kehittivät, valmistivat ja myivät omia tuotteitaan. Aina välillä katsottiin, minkälaisia tuloksia yritys oli saanut aikaan. Oli hauska nähdä, miten ihmiset saivat ahaa-elämyksiä, kun he huomasivat, että oman työnsä tuloksen voi nähdä yrityksen tunnusluvuista. Tai kun he ymmärsivät, että ei voi pelkästään miettiä viivan alle jäävää osuutta, vaan täytyy seurata myös rahavirran kehittymistä ja suunnitella toimintaa pitkällä tähtäimellä, Rantala muistelee. Yrityssimulaatiopelissä mukana olleet koulutettavat puolestaan kertoivat huomanneensa, miten tärkeää kokonaisuuden huomioonotta- Työntekijämme näkivät yritystoiminnan koko kirjon pelatessaan yrityssimulaatiopeliä, Telesten Lauri Rantala sanoo. MERCURIUS 19

20 Keskusteleva verkosto Yritysjohtajan on tehtävä tulkinta tulevaisuudesta ja välitettävä näkemyksensä koko työyhteisölle. Radical Futures -verkosto auttaa tulkinnan teossa. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koordinoimassa Radical Futures -verkostossa on mukana hyvin erilaisten alojen edustajia sekä yrityksistä että akateemisesta maailmasta. Kun mennään läpi toimialarajojen, näkymä ja tulkinta tulevaisuudesta muuttuvat. Makrotaso, jossa isot muutokset tapahtuvat, löytyy näin helpommin, mainostoimisto Egon toimitusjohtaja Taru From sanoo. From pitää tätä moninaisuutta verkoston ehdottomana vahvuutena. Kontaktit vain oman toimialan edustajiin johtavat yksipuoliseen näkemykseen tulevaisuudesta. From kuuluu vuoden verran toimineen verkoston ohjausryhmään ja on ollut mukana alusta asti. Avoimuus valttikorttina Taru Fromin mukaan nuoren verkoston vahvuus on sen avoin ja keskusteleva ilmapiiri. Verkosto järjestää vuosittain kaksi tulevaisuusfoorumia ja lisäksi esimerkiksi tapaami- sia osallistujien edustamissa yrityksissä. Tärkeämpää kuin jäsenten määrä on heidän sitoutumisensa verkoston toimintaan. Kaikissa tapaamisissa, joihin olen osallistunut, on asioista keskusteltu hyvin avoimesti. Avoimuus ja dialogi mielestäni synnyttävät verkoston tuoman lisäarvon. Keskeisintä on yhdessä muodostettu tulkinta siitä, mitä näkemämme signaalit voisivat tarkoittaa kaupallisessa mielessä. Se on hiljaista tietoa, joka syntyy keskusteluissa ja joka ei välttämättä dokumentoidu minnekään, From pohtii. Yrityksen asemoituminen tulkinta tulevaisuudesta Taivas-konserniin kuuluvan Egon uutena johtotähtenä on asiakaskokemusten johtaminen. Egossa yhdistyvät markkinointiviestintä, palvelumuotoilu ja yritysten strategiatyön konsultointi ja valmennus. Tämä juuri lanseeraamamme uusi positio on jo itsessään tulkinta tästä ajasta ja tulevaisuudesta. Olimme ennen enemmän perinteinen mainostoimisto. Nyt olemme yhä enemmän yritysten johdon tuki asiakaskokemusten johtamisessa. Asiakaskokemus voi syntyä yrityksen ja asiakkaan kohtaamisessa lähes missä vain. Sen voi synnyttää yhtä hyvin televisiomainos kuin sisustus yrityksen aulatilassa. Yrityksemme toimii kilpailluilla asiantuntijamarkkinoilla. Toimitusjohtajana joudun jatkuvasti miettimään, miten tarjoamamme palvelu erottuu mielenkiintoisella tavalla asiakkaille. Uuden tulevaisuudentulkinnan myötä muutimme palvelustrategiaamme perinteisestä poikkeavaksi. Lähitulevaisuus näyttää, mikä on tulkinnan kaupallinen vetovoima. Tulevaisuusvisio tekee työstä mielekkäämpää Uskon johtamisessa siihen, että tuleville vuosille ei synny mitään, joka ei ole jo työ- 20 MERCURIUS

Tiedosta kompetensseihin. Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen

Tiedosta kompetensseihin. Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen Tiedosta kompetensseihin Pohjoismaisen aivoriihen kansallinen seminaari 29.10.2007, Helsinki Leena Jokinen Pohjoismainen ajatusriihi aikuisten oppimisesta projektin taustat Projektia koordinoi islantilainen

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on!

Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Muuttuvassa maailmassa tieto ei ole valtaa osaaminen ja oppiminen on! Valtakunnalliset Lukiopäivät 2.11. 2011 Tuija Pulkkinen, dekaani Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Ympäristön muutos 1980

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Menestyskulttuurin luominen

Menestyskulttuurin luominen Menestyskulttuurin luominen Juha Laakkonen Toimitusjohtaja Lappset Group Oy Luento Karelia-ammattikorkeakoulussa 31.10.2013 Työelämä muutoksessa 2020 -luentosarja We invite mankind outdoors! Lappset luo

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET Hämeenlinna 3.12.2009 Anu Seisto Erikoistutkija Painettu oppikirja 1/2 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön

Sakari Alhopuron Kari Vuorisen Riitta Juvosen Margareetta Ollilan Anneli Mannisen Esa Torniainen Jyrki Kettusen Tarja Meristön Lukijalle Tämän teoksen toimittajat ovat yhdessä ja erikseen olleet mukana sadoissa ennakointi- ja skenaariohankkeissa sekä yrityksissä, erilaisissa toimialajärjestöissä, koulutusorganisaatioissa että

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot