KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA
|
|
- Jutta Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Dnro Jakelussa mainituille KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA Tuloksellisuus ja tulostavoitteiden toteutuminen Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa ohessa tilinpäätöskannanottonsa hallinnonalan virastojen, laitosten, sopimusyhteisöjen ja rahastojen vuoden 2005 tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista. Kannanotto perustuu talousarvioasetukseen (1243/1992, muutos ), ja on ensimmäistä kertaa pakollinen vuoden 2005 osalta koko valtionhallinnossa. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa kannanottonsa jo neljännen kerran. Ministeriön tulosohjauksen kehittämistyö on tähdännyt konsernimaisen ajattelun vahvistamiseen sekä ministeriössä että hallinnonalalla. Sen vaikutukset näkyvät erityisesti hallinnonalan tulostavoitteiden ja niiden mittarien asettamisessa. Tilinpäätöskannanotoissa on analysoitu myös valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamisesta aiheutuvia vaatimuksia kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle. Hallinnonalan virastojen, laitosten ja sopimusyhteisöjen toiminta on ollut tavoitteellista ja niille tulossopimuksissa asetetut tavoitteet ovat suurimmaksi osaksi toteutuneet. Ministeriön tulosohjauksessa on korostettu erityisesti ministeriön strategiassa olevia yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaan sekä Teknologian kehittämiskeskuksen että Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rooleja innovaatiopolitiikan toteuttajina vahvistetaan. Tämän mukaisesti valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille lisättiin merkittävästi VTT:n perusrahoitusta ja varauduttiin lisäämään tuntuvasti Tekesin myöntämisvaltuuksia. Sekä Tekes että VTT ovat uudistaneet strategiansa vuonna 2005 ja toteuttaneet organisaatiouudistuksen vuoden 2006 alusta tavoitteena parantaa toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta ja siten vahvistaa teknologia- ja innovaatiopolitiikan yleistä vaikuttavuutta. VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ministeriö pitää puutteena ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työsken- PL 32 Vaihde (09) Valtioneuvosto Faksi (09) Aleksanterinkatu 4 kirjaamo@ktm.fi Helsinki
2 Dnro 2 (58) Tuloksellisuuden raportointi telemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT:n johdolle, mutta myös laajemmin tutkimus- ja innovaatiopolitiikalle. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on edistänyt aloitteellisesti toiminnallaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että hallituksen alueellistamispolitiikan tavoitteita. GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa ei-julkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Aluepolitiikkaa tukeva ratkaisu oli GTK:n Länsi- Suomen alueyksikön perustaminen suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien strategisten tavoitteiden kohdalla. Kuluneena vuotena niin sanottua kvartettiyhteistyötä syvennettiin. Siihen liittyen kehitettiin kasvuun tähtääville yrityksille Kasvuyrityspalvelu, jonka avulla yritys saa palvelut käyttöönsä yhden asiakasvastuuhenkilön välityksellä. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota henkisten voimavarojen hallintaan sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman että suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä. Henkilöstön hyvinvointi ja sitä mittaavat indikaattorit on nostettu entistä enemmän esille koko hallinnonalalla. Tuloksellisuuden raportointi on ollut kaikissa yksiköissä pääosin asianmukaista ja riittävää. Vuodelta 2005 annettiin ensimmäistä kertaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vahvistuslausuma kaikista valtionhallinnon yksiköistä, joiden kanssa on tehty tulossopimus. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyrkii jatkossa seuraamaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointia ja sen kehittymistä koko hallinnonalalla. Tulosanalyysiin ja poikkeamien syiden erittelyyn ja analysointiin tulisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota koko kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Myös tuloksellisuuden mittareiden kehittämisessä on vielä parantamisen varaa, erityisesti henkisten voimavarojen osalta. Tietojen ymmärrettävä ja selkeä raportointi vaatii jatkuvasti kehittämistoimia. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antaa vuosittain tilivirastoja koskevat tilintarkastuskertomukset. Niiden osalta voidaan todeta, että hallinnonalan yksiköiden tilinpäätöstä, tuloksellisuutta ja sisäistä valvontaa koskevat tiedot ovat pääosin olleet luotettavia ja riittäviä. Vuotta 2005 koskien
3 Dnro 3 (58) VTV antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden koskien ESR-valtuusmenettelyä. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa osana tulosohjausprosessia, että huomautukset tulevat korjatuiksi. Ministeriön vaatimat selvitykset toiminnan suuntaamisen ja tulostavoitteiden toteutumattomuuden johdosta on esitetty yksikkökohtaisissa kannanotoissa. Ministeriö seuraa niiden kehittymistä tulosneuvottelujen yhteydessä ja seuraavien vuosien kannanotoissa. Mauri Pekkarinen Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Virtanen Kansliapäällikkö LIITE JAKELU TIEDOKSI Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten tilinpäätöskertomuksista vuodelta 2005 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Geologian tutkimuskeskus Valtion teknillinen tutkimuskeskus Turvatekniikan keskus Kuluttajatutkimuskeskus Mittatekniikan keskus Teknologian kehittämiskeskus Patentti- ja rekisterihallitus Kuluttajavirasto Kilpailuvirasto Matkailun edistämiskeskus Energiamarkkinavirasto Keksintösäätiö Suomen standardisoimisliitto SFS Finpro ry Invest in Finland säätiö Valtion ydinjätehuoltorahasto Valtiontakuurahasto Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusrahasto Ministeriön osastot ja yksiköt Valtiontilintarkastajat Valtiovarainministeriö Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori
4 Dnro 4 (58) Yksikkökohtaiset arvioinnit virastojen ja laitosten toiminnasta vuonna 2005 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO TE-KESKUSTEN TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Vaikuttavuus TE-keskuksille on tulosneuvotteluissa asetettu strategiset tavoitteet koko hallituskauden ajalle. Keskukset ovat toteuttaneet pitkäjänteisesti asetettuja tavoitteita, jotka ovat: - työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden aleneminen - osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen - tasapainoinen aluerakenne ja maaseudun elinvoimaisuus Tavoitteet ovat suoraan hallitusohjelmassa määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita TEkeskukset toteuttavat tiiviissä yhteistyössä alueiden muiden toimijoiden ja muiden TEkeskusten kanssa. Oleellista on siten toimia yhteistyössä ja verkottuneena tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä strategisia tavoitteita ei mitata TE-keskustasolla, vaan ne suuntaavat TEkeskusten toimintaa. Kaikkien TE-keskusten kanssa on sovittu myös yhteisiä vuositason numeerisia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi TE-keskukset voivat itse vaikuttaa ja jotka myös tukevat hallitusohjelman strategisia tavoitteita. Saavutettujen tulosten arvioinnissa on huomioitava myös alueiden talouden ja elinkeinojen yleinen kehitys. Näin saadaan myös kuva siitä, miten TE-keskukset ovat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa onnistuneet parantamaan alueen kehitystä ja hyvinvointia. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi parin viimeisen vuoden aikana. Samoin yritysten investointihalukkuus kasvoi, ja siten TE-keskukset pääsivät vaikuttamaan hyvinkin voimakkaasti alueiden kehittymiseen tarjoamalla sekä rahoitusta että asiantuntija-apua alkaville ja kasvaville yrityksille. Jokaisella alueella on myös erityispiirteitä, jotka vaikuttavat yleiseen kehitykseen. Yritysten kasvun myötä syntyy uusia työpaikkoja, jolloin yhä useampi työnantaja kokee vaikeuksia saada osaavaa työvoimaa. Tämä näkyy rekrytointiongelmina ja tarpeina järjestää ammatillista koulutusta. TE-keskusten toiminnan painopisteet on sopeutettava toimintaympäristön muutoksiin. Ennakointitoiminnalla ja koulutustarvekyselyillä voidaan edistää koulutuksen kohdentumista. TE-keskuksille asetettujen vaikuttavuusmittareiden tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon alueiden yleinen kehitys. TE-keskukset ovat onnistuneet saavuttamaan asetetut vuositason tavoitteet kaikkien kolmen strategisen tavoitteen kohdalla. Kaikkien TE-keskusten yhteisten tulosmittareiden lisäksi jokaisella keskuksella on useita TEkeskuskohtaisia tulosmittareita, joita käytetään TE-keskusten oman toiminnan kehittämiseksi ja seuraamiseksi.
5 Dnro 5 (58) Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuudelle ja tuottavuudelle ei vuodelle 2005 asetettu vielä tavoitteita, mutta toteumatiedot raportoitiin toimintakertomuksissa. TE-keskusten raportoimat tiedot perustuvat kauppaja teollisuusministeriön ylläpitämään keskitettyyn, TE-keskuksille yhdenmukaiseen laskentajärjestelmään. Laskelmat tuotettiin erikseen TE-keskukselle ja työvoimatoimistoille. Koska taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta on ollut käytössä vasta vuosina 2004 ja 2005, on johtopäätösten teko kehityksestä vielä vaikeaa. Analysointi on mahdollista vuoden 2006 tilinpäätöksen yhteydessä. Maksulliselle toiminnalle asetettiin tavoitteet vuodelle Maksullinen toiminta TEkeskuksissa koostui lähinnä työvoimatoimistojen maksuperustelain mukaisista muista suoritteista (henkilöstövuokraus ja henkilöstöratkaisut), joiden tuotot olivat yhteensä 12,8 milj. euroa. Tulossopimuksissa tavoitteeksi oli asetettu vain 8,2 milj. euroa, joten toteuma ylittyi reilusti. Ylijäämää kertyi 0,8 milj. euroa ja kustannusvastaavuus oli 107 %. Muu kuin edellä mainittu maksullinen toiminta TE-keskuksissa jäi yhteensäkin alle euron. Laadunhallinta ja suoritteet Vuonna 2005 TE-keskukset saavuttivat kokonaisuutena pääosin niille asetetut tavoitteet palvelukyvyn ja laadun osalta. Poikkeamia on TE-keskusten välillä, joista merkittävimmät on mainittu myöhemmin TE-keskuskohtaisessa palautteessa. Valtakunnan tasolla asiakkaat pitivät TE-keskusten palveluja erittäin hyödyllisinä oman toimintansa kannalta arvosanalla 4,5 (asteikko 1-5) tavoitteen ollessa 4,5. TE-keskusten palveluista tiedottaminen asiakkaille sai arvosanakseen 3,4 (asteikko 1-5), joka oli myös tavoite. Tunnettuus potentiaalisessa asiakunnassa sen sijaan jäi tavoitteestaan 74 % selvemmin, toteuman ollessa 60 %. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso on edelleen hyvällä tasolla 8,1, vaikkakin tavoitteesta 8,3 jäätiin hieman. Palvelumielikuvassa tavoite oli 7,4 ja toteuma 7,1. Suoritteet olivat mukana TE-keskusten toimintakertomuksissa ensimmäistä kertaa. Suoritteet liittyvät taloudellisuuslaskentaan ja niille ei vielä asetettu tavoitteita vuodelle Henkisten voimavarojen hallinta TE-keskusten kokonaishenkilöstömäärä vuoden 2005 lopussa oli henkilöä. Määrä on kasvanut 46 henkilöllä edellisestä vuodesta. Henkilötyövuosia vuodelta 2005 kertyi yhteensä 1910, kasvua edellisestä vuodesta 35 htv. Henkilöstöä lisättiin maatalouden tukivalvonnan tehtäviin ja määräaikaisiin rakennerahastotehtäviin. Henkilöstöbarometrin työtyytyväisyydessä koko maan keskiarvo vuonna 2005 oli 3,1. Työtyytyväisyys pysyi keskimäärin edellisen vuoden tasolla. 2. Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) antoi viidelle TE-keskukselle kielteisen laillisuuskannanoton ja kuudelle TE-keskukselle ilmoitusvelvollisuuden. Kielteinen laillisuuskannanotto liit-
6 Dnro 6 (58) tyi pääasiassa ESR-valtuusmenettelyihin ja se annettiin Uudenmaan, Etelä-Savon, Etelä- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksille. Ilmoitusvelvollisuus koski kaikilla kuudella TE-keskuksella myös ESR-valtuusmenettelyitä ja ilmoitusvelvollisuus koskee Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskuksia. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman osalta käytännöt vaihtelivat TEkeskuksittain. Osa TE-keskuksista ei esittänyt selvää lausumaa sisäisen valvonnan tilasta, vaan ainoastaan kehittämistarpeista. Valtiovarain controller toiminto on laatimassaan arviointikehikossa painottanut sitä, että ensi vaiheessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota sisäisen valvonnan perusasioihin, kuten taloussääntöön, työjärjestykseen ja hankintatoimeen. TE-keskuksissa näihin perusasioihin on luettava myös valtionapujen hallinnointimenettelyt. TE-keskuksissa tulee kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittuja sisäisen valvonnan peruskysymyksiä tarkastellaan prosessissa riittävästi. TE-keskuksissa on kiinnitettävä huomiota työajan (TAIKA) oikeaan, kattavaan ja ajantasaiseen kirjaamiseen. Erityisesti työvoimatoimistoissa tulisi työaikaa kirjata kokoaikaisesti otannan sijaan. Kokoaikainen työajanseuranta parantaa myös yksityiskohtaisten tehtävätietojen luotettavuutta, joissa käytetty työaika on pieni ja joissa on kausivaihtelua. Myös maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tulisi perustua kokoaikaisen työajan seurannan perusteella tehtävään kustannuslaskentaan. Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin TE-keskukset ovat jo ottaneet käyttöön kokoaikaisen työajan kirjaamisen myös työvoimatoimistoissa. Kustannus-, taloudellisuus- ja tuottavuuslaskenta tehdään jatkossakin kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta keskitettynä laskentana. Kuitenkin TE-keskuksella on vastuu varmistaa tietojen oikeellisuus täsmäyttämällä tietoja tiliviraston vastaavien järjestelmien tietoihin. Toimintakertomuksen sisällössä tulee useimpien TE-keskusten kiinnittää enemmän huomiota tietojen analyysiin ja johtopäätöksiin. Toisaalta erityisesti vaikuttavuudessa ja henkilöstövoimavarojen hallinnassa riittävän kuvan antamiseksi on yksityiskohtaisia tietoja esitetty liikaa. Näitä kuvauksia tulisi tiivistää vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Yksikkökohtaiset arviot otetaan huomioon alustavien tulostavoitteiden laadinnassa vuodelle 2007.
7 Dnro 7 (58) 3. TE-keskuskohtaiset kannanotot TE-keskuskohtaisiin kannanottoihin on poimittu erinäisiä huomioita TE-keskusten toimintakertomuksista. Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuskertomuksista on mainittu erikseen laillisuutta tai ilmoitusvelvollisuutta koskevat lausunnot. Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Yleiskuva Etelä-Pohjanmaan suhdannetilanteesta on myönteinen: työllisyysaste jatkaa tasaista nousuaan, työttömyys on alimmillaan yli 10 vuoteen ja maakunnan päätoimialoilla tulevaisuudennäkymät ovat pääosin valoisat. Vaikuttavuus: - Vaikeasti työllistettävien määrä on vähentynyt ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. - Rekrytointiongelmat on saatu vähennettyä alle tavoitteen. - Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut. - Yhteistyö projekteissa on jäänyt vähän alle tavoitteen. - Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut lähes kaksinkertaisesti tavoitteeseen nähden. - Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan TE-keskus on toteuttanut hyvin ministeriöiden yhdessä asettamat vaikuttavuustavoitteet. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Hyvä analyysi toiminnallisesta tehokkuudesta. Henkisten voimavarojen hallinnalla hieman liian suuri painoarvo toimintakertomuksessa. Osuutta tulisi lyhentää ja tiivistää tulevina vuosina, samat tiedot raportoidaan myös henkilöstötilinpäätöksessä. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli suppeahko. Etelä-Savon TE-keskus Etelä-Savossa on niin yritysten kuin työvoimankin kehitys ollut suhteellisen vakaata. Mitään merkittäviä muutoksia suuntaan tai toiseen ei ole tapahtunut. Teollisuuden investointihalukkuus ei ole ollut kovin korkealla, mutta piristymistä on kuitenkin tapahtunut ja yritysten näkymät Etelä-Savossa ovat keskimäärin varsin hyvät. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on vähenemään päin viimeisten kolmen vuoden aikana ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat pienemmät kuin edellisenä vuonna ja on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä rahoitustoimenpitein on lisääntynyt vuosittain ja tavoite on toteutunut.
8 Dnro 8 (58) Yhteistyö projekteissa on jäänyt alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on saatu nostettua yli tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä äännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Etelä-Savon TE-keskuksen tuleekin ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (KEPAjärjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluista tiedottamisen riittävyyden ja palveluiden hyödyllisyys asiakkaille osalta tavoitteet ylitettiin ja toteumat olivat koko maan korkeimpia. Myös palvelumielikuva ja asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso olivat hyvällä tasolla. Hämeen TE-keskus Aluetalouden, elinkeinojen ja työllisyyden kehitys TE-keskuksen alueella on ollut suhteellisen positiivista. Talouskasvun odotetaan säilyvän vakaana, työllisyyden paranevan ja yritysten investointihalukkuuden säilyvän hyvänä. Avoimien työpaikkojen määrä kasvanee edelleen, mutta merkittävää työvoimapulaa ei kuitenkaan odoteta. Yleiskuva alueen kehityksestä on sekä lyhyellä että hieman pitemmälläkin aikavälillä varsin positiivinen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on toteutunut. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi edellisvuodesta ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Selkeä ja tasapainoinen toimintakertomus, hyvät ja helppolukuiset analyysit. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus jäi 96 %:iin (alijäämä euroa). TEkeskus on kuitenkin ryhtynyt toimenpiteisiin kustannusten karsimiseksi. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), vaikka tavoitteesta 3,6 jäätiinkin. Laatumitttarit olivat hyvällä tasolla lukuun ottamatta palvelumielikuvaa, jossa toteuma oli 6,9 ja myös tavoitteesta jäätiin.
9 Dnro 9 (58) Kaakkois-Suomen TE-keskus Kaakkois-Suomelle on koko maata tyypillisempää melko voimakkaat tuotannon heilahtelut. Tyypillistä on myös se, että toimialoilla on sekä kasvavia että taantuvia yrityksiä. Tyypillinen piirre on edelleen pien- ja keskisuuren tuotantotoiminnan kiinteä yhteys ja samalla riippuvuus alueen suurtuotannosta. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt vähän enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Asiakastyytyväisyyteen perustuvan laatutason (toteuma 7,8) ja palvelumielikuvan (toteuma 6,7) osalta jäätiin tavoitteista reilusti ja kummassakin arvot myös laskivat edellisestä vuodesta. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kainuun TE-keskus Kainuun työmarkkinat ovat nyt voimakkaiden muutosten kourissa. Väestön ikärakennemuutoksesta johtuen työmarkkinoille tulee uutta nuorta työvoimaa selvästi vähemmän kuin työmarkkinoilta poistuu eläkkeille vetäytyviä. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja TE-keskus on päässyt tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on toteutunut. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. TE-keskuksen tunnettuus (80 %) oli parhain koko maassa. Palvelumielikuva (toteuma 7,2) on laskenut kolmen viime vuoden ajan ja siinä jäätiin myös tavoitteesta. Tavoitteesta jäätiin myös palveluista tiedottamisen riittävyydessä (toteuma 3,4), mutta parannusta tapahtui kuitenkin hieman vuoteen 2004 verrattuna. Tiivis ja ytimekäs toimintakertomus, jossa kuitenkin esitetty kaikki tarpeellinen tieto.
10 Dnro 10 (58) Keski-Suomen TE-keskus Teollisuuden piristyminen vuonna 2005 on luonut positiivisia odotuksia etenkin metalliteollisuuden kehityksen suhteen. Työllisyys laskee teollisuudessa, mutta palvelualojen arvioidaan korvaavan teollisuudesta menetettyjä työpaikkoja. Liike-elämän palvelualalla työllisyys jatkanee edelleen kasvua. Keski-Suomen elinkeinojen ja työllisyyden kehitykseen vaikuttaa merkittävästi globaali kehitys ja suhdanteet. Elinkeinojen kehitykseen tulee vaikuttamaan etenkin Jyväskylän seutukunnan ulkopuolella väestön ikääntyminen. Tämä vaikuttaa mm. yritysten mahdollisuuksiin saada uutta työvoimaa. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on ilmennyt enemmän kuin oli tavoitteena. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jäänyt jonkin verran alle tavoitteesta. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on lähes tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tilinpäätöksessä ei ole esitetty työvoimatoimistojen suoritetietoja. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutasossa (toteuma 7,8) jäätiin 0,6 yksikköä tavoitteesta ja laatutaso myös laski edelliseen vuoteen verrattuna. Laatutason parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Lapin TE-keskus Lapin pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat heikommat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Parhaat suhdannenäkymät ovat teollisuudessa. Matkailuinvestointien kysyntä on lisääntynyt. Puu- ja metalliteollisuuden investointien kysyntä on pysynyt aikaisemmalla tasolla. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on vähän laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta Kepa- ja Tepa-järjestelmiin liittyvien ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen ( euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 talousarviotilillä (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyt-
11 Dnro 11 (58) töaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden johdosta. Toiminnan vaikuttavuuden kuvaus on erittäin laaja ja sisältää liian yksityiskohtaista tietoa toimintakertomukseen sisällytettävien olennaisten tietojen kannalta. TE-keskuksen tulee supistaa esittävien tietojen sisältöä vuoden 2006 tilinpäätöksessä. Suoritteet on esitetty kattavasti ja myös analysoitu muutokset. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa jäätiin tavoitteesta 0,5 yksikköä ja toteuma 7,8 laski myös edellisestä vuodesta. Toteuma laski myös koko maan keskiarvon 8,1 alapuolelle. Myös palvelumielikuvassa, palvelujen hyödyllisyydessä ja palveluista tiedottamisen riittävyydestä TE-keskus jäi asetetuista tavoitteista. Näiden parantamiseen tulee TE-keskuksen kiinnittää huomiota. Työtyytyväisyydessä tavoite ylittyi olleen koko maan keskiarvoa. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso alenee edelleen tulevina vuosina. TEkeskuksen toimintamenomäärärahojen käyttö laski edellisestä vuodesta, mutta sopeuttamista tarvitaan edelleen henkilöstökuluja vähentämällä. Pirkanmaan TE-keskus Pirkanmaan koko talouden kasvu on ollut suotuisa vuoden 2005 alkupuolelta lähtien, ja päätoimialojen yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti. Erityisesti rakennusalan kehitys on ollut hyvä. Kaikki päätoimialat ovat kasvattaneet liikevaihtoaan vuoden 2004 jälkeen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmia on saatu pienennettyä ja tavoite on saavutettu reilusti. Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on lähes tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on jäänyt alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Asiakastyytyväisyyteen perustuva laatutaso ja palvelumielikuva ovat laskeneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Toteumat ovat edelleen koko maan keskiarvojen tasolla, mutta alenevan trendin korjaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Pohjanmaan TE-keskus Pohjanmaan TE-keskuksen alueella kehitys on ollut positiivista. Kummatkin alueen maakunnat, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat hyvän kehityksen vaiheessa. Työttömyys on Pohjanmaan maakunnassa maan alhaisimpia. Yritysten tilauskanta on hyvä, jopa erinomainen. Henkilöstöä rekrytoidaan jatkuvasti. Myös Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen yritykset investoivat ja kehittävät toimintaansa, varsinkin veneklusteri on myötätuulessa. Suurimpana huolena on osaavan työvoiman saatavuus. Alueen yrityksillä on nyt todellinen halu kehittää yrityksiä monipuolisesti hyödyntäen myös innovaatiopalveluja. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvaneet, mutta tavoitteeseen on päästy.
12 Dnro 12 (58) Aloittaneiden yritysten määrä on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on saavutettu hyvin. - VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Tulosanalyysiin ja johtopäätöksiin tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomioita. Analyysi oli melko suppea. Pohjois-Karjalan TE-keskus Kovin suurta muutosta alueen aiempaan talouskehitykseen nähden ei ole tapahtunut. Rakentamisen osalta kehitys on kuitenkin ollut huomattavan positiivinen, mutta kehitys tältä osin perustuu lähinnä vain Joensuun kaupungissa käynnissä olevaan voimakkaaseen rakennusbuumiin, kun taas muualla maakunnassa on tältä osin varsin hiljaista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat jonkin verran suuremmat kuin tavoite. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Kaikilla laatumittareilla mitattuna TE-keskuksista parhaimmat arvosanat siitäkin huolimatta, että muutama tulostavoite jäi hieman alle tavoitteen. ASKOn käyttöönotto vuonna 2005 oli erittäin hidasta. Käyttöönotto on parantunut vuoden 2006 alkupuolella. Henkilöstön työtyytyväisindeksin taso erinomainen (3,5), jossa myös tavoite ylittyi 0,2 yksiköllä. TE-keskuksen toimintamenomäärärahojen taso laskee edelleen tulevina vuosina. TE-keskus on sopeuttanut mallikkaasti toimintaansa alenevan kehyksen puitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Pohjois-Pohjanmaan väestö kasvoi vuonna 2005 yli henkilöllä, kolmanneksi eniten Suomen maakunnista. Siirtolaisuuden kasvun vaikutuksesta muuttotase oli positiivinen ja kasvava syntyvyys vahvisti kasvua. Kasvu painottui Oulun seudulle. Työllisyysaste kasvoi Pohjois- Pohjanmaalla maan keskiarvoa nopeammin. Kehitys johtui työllisyyden kasvusta, sillä työttömyys ei juuri laskenut. Pohjois-Pohjanmaalla jatkui edelleen vuonna 2005 julkisten palveluiden työllisyyden kasvu ja teollisuuden työllisyyden lasku, mutta muutos oli paria aiempaa vuotta hitaampaa. Lisäksi myös liike-elämän palveluissa tapahtui selvää kasvua. Kehitys on ollut vakaata ja pääosin positiivista. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen.
13 Dnro 13 (58) Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on reilusti kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on jonkin verran alle tavoitteen. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta yritysosaston kehittämispalveluihin liittyvien valtuuksien hallinnointia, joka ei valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta vastaa talousarviolain 10 :n säännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt kehittämispalveluiden hallinnointijärjestelmän (Kepa-järjestelmä) ESR-valtuuksien menettelyissä todettujen puutteiden osalta. TE-keskus jäi palvelukyvyssä ja laadussa lähes kaikissa mittareissa tavoitteesta. Toteumat ovat myös tasoltaan TE-keskusten keskiarvoa ja hieman sen alapuolella. Näiden parantamiseen tulee kiinnittää huomiota. Henkisten voimavarojen hallinta esitetty tiiviisti, mutta kuitenkin riittävässä laajuudessa. Pohjois-Savon TE-keskus Teollisuuden tuotanto lisääntyi hieman ja sen odotetaan säilyvän nykyisellään. Palvelujen suhdannetilanne ja odotukset ovat kuitenkin Itä-Suomessa heikommat kuin maassa keskimäärin. Alueen tilanne riippuu kuitenkin myös koko maan talouskehityksestä. Muutaman vuoden aikavälillä tulee ongelmaksi työvoiman riittävyys, varsinkin pienissä Pohjois-Savon kunnissa, joissa nuorten määrä on käynyt hyvin pieneksi. Yleiskuva on Pohjois- Savossa elinkeinoelämässä on positiivinen Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrä on laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat laskussa ja on päästy tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. TE-keskuksen palvelukyvyn ja laadun kehityksen sanallinen analyysi puuttuu. Tavoitteet ylittyivät reilusti palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille, palvelujen tiedottamisessa ja palvelumielikuvassa. Toteuma-arvot ovat korkeita myös valtakunnallisesti. Satakunnan TE-keskus Työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnassa vuonna 2005 oli ennustettua parempi. Sekä työttömien määrä että työttömyysaste alenivat. Työllisten määrä on kääntynyt hienoiseen nousuun ja positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan. Satakunnan talousnäkymiä pidetään pääosin positiivisina. Suurimpia haasteita ovat työvoiman saatavuusongelmat: miten pystytään turvaamaan työvoiman saanti lähinnä meriteollisuuden ja Olkiluodon tarpeisiin. Toisena vaikeana haasteena on rakenteellisen työttömyyden purkaminen.
14 Dnro 14 (58) Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat on kasvamassa ja on jääty jonkin verran tavoitteesta. Aloittaneiden yritysten määrä on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on laskenut ja jonkin verran alle tavoitteen. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on tavoitteessa. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet on esitetty kattavasti. Lyhyt ja ytimekäs tilinpäätös. Tosin tulosanalyysiä ja johtopäätöksiä olisi voitu esitellä laajemminkin. Uudenmaan TE-keskus Alueen talous on hyvässä vireessä ja suhdanneodotukset positiivisia. Yritykset itse odottavat liikevaihdon, henkilöstön määrän ja kannattavuuden paranevan. Liike-elämän palvelut on selvästi merkittävin kasvuala Uudellamaalla kaikilla mittareilla mitattuna. Myös muut palvelualat ja rakentaminen jatkavat kasvuaan. Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti työvoimaa. Työvoimapula ja osaamisvajeet paitsi korkeaa erityisosaamista vaativilla aloilla myös käden taitoja vaativilla aloilla yleistyvät. Työvoiman saatavuuteen on panostettava ja erityisesti ulkomaista työvoimaa tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa nykyistä enemmän. Myös kustannusten nousu saattaa hidastaa kasvua. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy lähes tavoitteeseen. Rekrytointiongelmien poistamisessa on päästy asetettuun tavoitteeseen. Aloittaneiden yritysten määrä on voimakkaassa kasvussa ja tavoite on toteutunut. Yhteistyö projekteissa kuvaa Tekes hankkeita, joiden hallinnointi tapahtuu Uudellamaalla Tekesistä. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on kasvussa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa, mutta jonkin verran alle tavoitteen. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV toteaa tilintarkastuskertomuksessaan, että säännöksiä on noudatettu lukuun ottamatta ESR-valtuuksien hallinnointia, joka ei vastaa valtuuksien käyttöajan varmentamisen osalta talousarviolain 10 :n säännöksiä, sekä vuodelle 2006 kuuluvien menojen ( euroa) kirjaamista talousarvion ja talousarvioasetuksen 5 a :n vastaisesti vuodelle 2005 momentilla (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, arviomääräraha). Menettelyllä on talousarviolain 7 :n vastaisesti pidennetty määrärahan käyttöaikaa. TE-keskuksen tulee ilmoittaa tarkastusvirastolle mennessä, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt ESRvaltuuksien hallinnointijäjestelmien (Tepa ja Kepa) valtuusmenettelyissä todettujen puutteiden osalta. Sisäisessä valvonnassa on merkittäviä puutteita, joihin myös VTV on tilintarkastuksissa puuttunut. TE-keskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi. Kirjallinen
15 Dnro 15 (58) selvitys toimenpiteistä on myös toimitettava kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinoosastolle. TE-keskuksella on merkittävä määrä maksullista toimintaa. Jo tästäkin syystä TE-keskuksen tulisi siirtyä kokoaikaiseen työajan seurantaan työvoimatoimistojen osalta. Suoritteet on esitetty kattavasti. Palveluiden hyödyllisyydessä asiakkaille tavoite 4,4 ylitettiin. Palveluissa tiedottamisen riittävyydessä jäätiin hieman tavoitteesta, mutta toteuma 3,3 parani kuitenkin edellisestä vuodesta. Asiakastyytyväisyyteen perustuvassa laatutasossa ja palvelumielikuvassa jäätiin hieman tavoitteesta ja toteumat laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Työtyytyväisyysindeksi pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2004, 3,0. Arvosana on koko maan huonoin ja TE-keskus jäi myös asetetusta tavoitteesta 3,1. Tulosanalyysi puuttuu tilinpäätöksestä. Varsinais-Suomen TE-keskus Varsinais-Suomen talouden kehitys on selkeän myönteistä. Vuonna 2005 käynnistyi voimakas työllisyyden paraneminen ja työttömyyden aleneminen. Vaikuttavuus: Vaikeasti työllistettävien määrässä on päästy tavoitteeseen. Rekrytointiongelmat ovat kasvussa ja on jääty vähän alle tavoitteen. Aloittaneiden yritysten määrä on vähän alle tavoitteen,. Yhteistyö projekteissa on tavoitteessa. Maatilakytkennäisten yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden lukumäärä on tavoitteessa. Investointihankkeita toteuttavien tilojen osuus kaikista tiloista on kasvussa ja tavoite on toteutunut. Kokonaisuudessaan vaikuttavuustavoitteet on lähes saavutettu. VTV:llä ei huomautettavaa laillisuuteen. Suoritteet esitetty kattavasti. Palvelumielikuva on koko maan huonoin (toteuma 6,7) ja tavoitteesta jäätiin 0,7 yksikköä. Palvelumielikuva on myös laskenut roimasti viimeisten vuosien aikana. TE-keskuksen tulee kiinnittää huomiota palvelumielikuvan parantamiseen. Palveluista tiedottamisen riittävyydessä tavoite 3,2 saavutettiin, mutta toteuma on silti koko maan alin. Tähän TE-keskus aikookin panostaa vuonna Työtyytyväisyysindeksissä jäätiin tavoitteesta 0,2 yksikköä. Toteuma 3,1 on koko maan alimpia.
16 Dnro 16 (58) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO GEOLOGIAN TUTKIMUSKES- KUKSEN (GTK) TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus GTK on edistänyt toiminnallaan hyvin tulossopimuksessa asetettuja vaikuttavuustavoitteita ml. hallituksen elinkeino-, ympäristö- ja energiapoliittiset tavoitteet. GTK:n johto ansaitsee erityisen tunnustuksen aloitteellisesta ja rakentavasta toiminnastaan hallituksen alueellistamispolitiikan ja tuottavuusohjelman toimeenpanossa. Ministeriön päätös GTK:n Länsi-Suomen alueyksikön perustamisesta on toimeenpantu suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Tuottavuusohjelmaan liittyvä GTK:n esitys kemian analyysipalvelujen yhtiöittämisestä tukee hyvin hallituksen pyrkimystä markkinaehtoistaa ei-julkisoikeudellisten palvelujen tuottamista. Yhtiöittämisen toteuttaminen vuoden 2008 alusta on sisällytetty valtion määrärahakehyksiä koskevaan hallituksen päätökseen. Toimintavuoden aikana uudistetun strategian mukaan GTK:ta kehitetään Euroopan huippuosaajaksi geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa ja tutkimuskeskuksen roolia kansallisena geotietokeskuksena vahvistetaan. Ministeriö pitää tarkistettua strategiaa perusteltuna. Se antaa hyvän lähtökohdan toiminnan uudelleen suuntaamiselle ja kehittämiselle. Strategian toimeenpano on kuitenkin hyvin haasteellinen ja pitkäjänteistä työtä vaativa tehtävä, jossa onnistuminen edellyttää aktiivista verkottumista ja hyvää yhteistyötä geoalan muiden tiedontuottajien kanssa. Haasteellisuutta lisäävät tuottavuusvaatimukset, jotka pakottavat GTK:n muun valtionhallinnon mukana tehostamaan toimintaansa ja suoriutumaan tehtävistään nykyistä pienemmillä voimaravoilla. GTK:n pitkäjänteisen raaka-ainevarojen tutkimus- ja arviointitoiminnan vaikuttavuuden osoituksena monet Suomessa käynnissä olevista lukuisista kaivoshankkeista ovat sellaisia, jotka ovat lähteneet liikkeelle GTK:n aikoinaan löytämistä ja raportoimista esiintymistä. Toimintavuonna GTK raportoi ministeriölle neljä taloudellisesti merkittävää malminetsintäkohdetta, mikä on pitkän aikavälin tavoitteen (3-6 kohdetta vuodessa) mukaista. Maksullisen toiminnan tuotot 9,7 milj. euroa olivat tavoitetasolla (8-9 milj. euroa), mutta ylijäämä maksullisen toiminnan tuotoista (4 %) jäi jonkin verran tavoitetta (7 %) alemmaksi. Toiminnallinen tuloksellisuus GTK on pääosin saavuttanut sekä yleiset tuloksellisuustavoitteensa että suoritetason tavoitteet. Monet tavoitteet on selvästi ylitetty, ja toisaalta joitakin on jäänyt saavuttamatta. Toiminnan tuloksellisuuden kannalta poikkeamat eivät kuitenkaan ole sitä luokkaa, että ne olisivat tuloksellisuuden tarkastelussa merkityksellisiä. Geologisessa kartoituksessa on edetty tavoitteen mukaisesti. Merigeologisessa kartoituksessa ylitettiin tavoite selvästi. Lentotoimintakartoitus etenee suunnitelmien mukaisesti ja saataneen suoritettua loppuun vuonna 2008 tuottavuustavoitteiden mukaisesti.
17 Dnro 17 (58) Julkaisujen määrä tutkimus-, etsintä- ja kartoitustyön tuloksista ylitti reippaasti tavoitteen (kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 161, muut julkaisut 290). GTK on myös päässyt mukaan tavoitetta useampiin EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelman ympäristötutkimushankkeisiin. Pääsy kansainvälisiin hankkeisiin kuvaa GTK:n osaamista ja arvostusta kansainvälisessä yhteisössä. Kiviainesrekisterin tietojen täydennystä tilinpidon edellyttämälle tasolle on jatkettu suunnitelmien mukaisesti. Myös pohjavesialueiden kartoitus ja mallinnus on edennyt tavoitteen mukaisesti. Organisaation ja toiminnan kehittämisessä GTK:n roolia suhteessa yliopistoihin on selkeyttänyt geotieteiden kansainvälinen arviointi. GTK:n yliopistoille suuntaama proaktiivinen esittelykierros poisti virheellisiä käsityksiä GTK:n toiminnasta yliopistojen kilpailijana. Arviointiraportti ja esittelykierros ovat osoittaneet GTK:n monipuolisen roolin tieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä yhteistyön laajuuden. Tiedonhallinnan hankkeissa ei ole päästy tavoitteeseen, kun geotietoytimen käyttötestauksesta ja jatkokehittämisestä toteutui noin 70 % ja verkkopalvelutavoitteesta toteutui noin 80 %. Ministeriö toteaa, että tietojärjestelmien toimivuus on ensisijainen tavoite, johon pääseminen vie usein suurissa tietotekniikkahankkeissa arvioitua enemmän aikaa. Tulosalueittaiset kustannukset eivät toteutuneet täysin tavoitteiden mukaisesti. Tavoiteasettelu on kuitenkin suuntaa antava ja lopulliseen jakaumaan vaikuttaa ulkoinen kysyntä ja menestyminen kilpailutilanteissa. Henkilöstön keski-ikä on tyypillisesti valtiolla korkea. GTK:lla on henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta kyetty huolehtimaan hyvin. 2 Raportoinnin asianmukaisuus ja kehittämistarpeet GTK:n tuloksellisuuden raportointi on kokonaisuutena riittävä. Taulukkoina esitetyt tiedot antavat helposti kokonaiskuvan tulostavoitteiden kehityksestä. Tilinpäätöskertomuksesta puuttui analyysi tulosopimuksessa määritellyistä Suomessa tehtävään maankamaran raaka-ainetutkimukseen liittyvistä seurantaindikaattoreista, jotka antaisivat kuvan kaivannaissektorin yleisestä kehityksestä ja joiden perusteella olisi mahdollista välillisesti arvioida GTK:n toiminnan vaikuttavuutta. GTK:n tulee sisällyttää nämä tiedot tuleviin tilinpäätöskertomuksiin. GTK:lla on lähivuosina päättymässä merkittäviä ohjelmia. Toiminnan lähivuosien seurannan kannalta olisi hyvä, jos keskeisten käynnissä olevien ohjelmien kestosta ja uusien ohjelmien aloitusajankohdista olisi käytettävissä graafinen esitys ja siihen liittyen tietoja ohjelmien volyymista ja resurssitarpeista. Tällaista esitystapaa toivotaan kehitettäväksi tuleviin raportointeihin. 3 Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriön näkemyksen mukaan GTK on toiminut sille asetettujen odotusten mukaisesti. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastuskertomuksessa on todettu GTK:n noudatta-
18 Dnro 18 (58) neen talousarviota ja sitä koskevia keskeisiä säännöksiä. VTV:llä oli huomautettavaa palkkakortin ja palkkalistan sisältöön liittyvistä puutteista, joiden korjaamiseksi ministeriö edellyttää GTK:n ryhtyvän toimenpisteisiin.
19 Dnro 19 (58) KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN ARVIO VALTION TEKNILLISEN TUT- KIMUSKESKUKSEN (VTT) TOIMINNASTA VUONNA Arvio tuloksellisuudesta ja sen kehityksestä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus VTT:n toimintaa on onnistuttu suuntaamaan ja kehittämään ministeriön strategian ja siitä johdettujen teknologia- ja innovaatiopolitiikan linjausten mukaisesti. Strategisen tutkimuksen alueella on myönteistä, että VTT on laajentanut tutkimusohjelmansa myös palveluliiketoiminnan kehittämiseen, joka on yksi uusista painoaloista, joihin tutkimuksen lisärahoitusta tulisi kohdistaa. Strategiseen tutkimukseen käytettiin 11 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VTT tunnetaan ennen kaikkea kansainvälisesti korkeatasoisesta osaamisesta sekä puolueettomuudesta ja luotettavuudesta. VTT:n tutkijat saavuttivat 2005 monia sellaisia kansainvälisesti merkittäviä tuloksia, joiden perusteella VTT:n asiakkaat pystyivät tuomaan markkinoille uutuustuotteita ja parantamaan kilpailukykyään uusilla, innovatiivisilla markkinoilla. Uudistetulla strategialla ja vuoden 2006 alussa toteutetulla organisaatiouudistuksella VTT pyrkii edelleen vahvistamaan toimintansa vaikuttavuutta. Uudistusten tavoitteena on lisätä toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja markkinaohjautuvuutta sekä VTT:n kykyä tukea asiakkaidensa innovaatioprosesseja. Valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemän tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kehittämistä koskevan periaatepäätöksen ja Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman mukaan VTT:n roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana vahvistetaan mm. lisäämällä budjettirahoituksen osuutta sen kokonaismenoista. Tämän mukaisesti ministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille on VTT:n budjettirahoitus nostettu selkeästi kasvu-uralle. Toiminnallinen tuloksellisuus VTT:n liikevaihto on kasvanut 3 %:lla vuonna 2005, mutta kasvu on perustunut siihen, että budjettirahoituksen käyttö on kasvanut 16 %. Tavoitteeksi asetettu 2 %:n kasvu ulkopuolisissa tuloissa ei ole toteutunut, vaan ne ovat supistuneet 3 % edellisvuodesta. Tulot kotimaiselta yksityiseltä sektorilta sekä tulot Tekesiltä, samoin kuin tulot ulkomailta ovat säilyneet ennallaan. Tulot muulta kotimaiselta julkiselta sektorilta sen sijaan ovat vähentyneet 17,5 %. Kansainvälisten tutkimushankkeiden määrä väheni, mutta hankkeiden koko on kasvanut, minkä voidaan olettaa merkitsevän VTT:n toiminnan vaikuttavuuden lisääntymistä. Puutteena ministeriö pitää kuitenkin VTT:n tutkijoiden osaamisen kehittymistä ajatellen ulkomailla työskentelevien tutkijoiden edelleen vähäistä osuutta koko henkilöstöstä. Kannusteiden kehittäminen tutkijoiden siirtymiseksi työskentelemään määräaikaisesti huipputason ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa on haaste VTT johdolle. Sen sijaan VTT:n houkuttelevuus tutkimusympäristönä on lisääntynyt, mikä näkyy ulkomaisten tutkijoiden määrän kasvuna, mm. Visiting Professor - huippuosaajia työskenteli VTT:llä edellisvuotta enemmän.
20 Dnro 20 (58) Maksullisen toiminnan erillistulos oli 6,3 milj. euroa, mikä ylitti selvästi tulossopimuksessa asetetun tavoitteen 2 milj. euroa. VTT:n hallussa olevien patenttien määrä on jäänyt selvästi tavoitetta pienemmäksi, mikä selittyy sillä, että VTT on uudistanut patenttisalkkunsa hyödyntämis- ja kaupallistamisprosesseja. Tällaista aineettomien oikeuksien käytön tehostamista on pidettävä myönteisenä kehityksenä. VTT tuotti myös aiempaa enemmän uusia patentteja, 76 kpl, kun tavoite oli kpl. Sen sijaan rojalti- ja myyntitulot ovat vähentyneet 0,7 milj. euroon, mikä on 44 % alle asetetun tavoitteen. VTT:n henkilöstö kasvoi pääkaupunkiseudun ulkopuolella noin 60 henkilöllä, mikä tukee osaltaan hallituksen ajamaa alueellistamispolitiikkaa. VTT:n palvelujen saatavuutta parannettiin laajentamalla asiamiesverkostoa siten, että vuoden 2005 lopussa oli 40 asiamiestä 15 paikkakunnalla. Kansainvälisesti merkittävien tieteellisten artikkeleiden osuus kaikista julkaistuista artikkeleista oli edelleen korkealla, tavoitteen mukaisella tasolla (45 %). Henkisten voimavarojen hallinta Henkilötyövuosien määrä on edelleen pienentynyt, mikä on tulkittavissa seuraukseksi siitä, että organisaation muutoksessa on keskitytty ydinosaamisen vahvistamiseen. Tämä ei ole kuitenkaan johtanut henkilöstön määrän vähenemiseen. Ministeriön näkemyksen mukaisesti hallituksen tuottavuusohjelmaan ei ole sisällytetty VTT:tä koskevia henkilöstön vähentämistavoitteita, mutta edellytetään kuitenkin VTT:n tuottavuuden kasvavan vähintään 2 % vuodessa. Henkilöstön kannustamisessa ja osaamisen kehittämisessä on päästy tulostavoitteisiin. Organisaation uudistuksen vaatimassa muutoksen hallinnassa on onnistuttu. Tehdyn työtyytyväisyyskyselyn mukaan keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat mm. yhteishengen parantaminen, suoritusodotusten määrittely ja palautteen antaminen, toiminnan laadun parantaminen ja osaamisen suuntaaminen. 2 Raportoinnin asianmukaisuus ja kehittämistarpeet VTT:n käyttämät kehitystä kuvaavat indikaattorit ovat selkeitä ja tuovat hyvin esille VTT:n toiminnan, joskin vaikuttavuutta kuvaavia indikaattoreita on edelleen vähänlaisesti. Budjettirahoituksen jakautumisesta eri kohteisiin on vaikea saada raportin perusteella täsmällistä käsitystä. Kertomuksesta ei myöskään käy selvästi ilmi, miten strategiset teknologiateemat, strategiset hankealueet ja tutkimusyksiköiden hankealueet liittyvät toisiinsa. Raportointia tulee näiltä osin edelleen kehittää. Samoin on pyrittävä kehittämään yhdessä ministeriön kanssa tulostavoiteasiakirjan rakennetta ja tavoitteiden sisältöä siten, että myös raportointi noudattaa mahdollisimman pitkälle tulossopimuksen rakennetta. 3 Toimenpiteet tilinpäätöksen johdosta ja tuloksellisuuden parantamiseksi Ministeriö katsoo, että VTT:n toiminta on ollut linjassa niin kauppa- ja teollisuusministeriön strategisten tavoitteiden kuin tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden kanssa. Tavoitteet on kokonaisuutena saavutettu. VTT:n uudistettu strategia ja organisaatiouudistus yhdistyneenä
KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA
Dnro Jakelussa mainituille KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO HALLINNONALAN YKSIKÖIDEN VUODEN 2005 TILINPÄÄTÖKSISTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSISTA Tuloksellisuus ja tulostavoitteiden toteutuminen
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
318/53/05 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 10.5.2006 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotTYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006
211/53/06 Työministeriö 24.5.2007 TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa työministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän tilintarkastuskertomuksen.
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 406/53/03 9.4A 13.05.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus POHJOIS -KARJALAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKER-
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 147/53/ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 147/53/01 13.6.2001 Kauppa- ja teollisuusministeriö KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/03 10.5.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003 Valtiontalouden
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/01 23.05.2001 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
Lisätiedot10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013
E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004
202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03 06.06.2003 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta
Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/ SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/02 10.6.2002 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/03 01.06.2004 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 4.6.2003
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 74/53/03 9.4A 4.6.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotHallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia
Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTyöttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot
INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta
LisätiedotGTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 95/53/03 23.5.2003 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotMUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
227/53/04 Opetusministeriö Museovirasto 16.5.2005 MUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Museoviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotPuolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)
Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006
147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/6/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Opetushallituksen vuoden 2017 toiminnasta
Tilinpäätöskannanotto OKM/6/210/2018 14.06.2018 Opetushallitus Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Opetushallituksen vuoden 2017 toiminnasta
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotEspoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/25/210/
Tilinpäätöskannanotto OKM/25/210/2014 Kotimaisten kielten keskus Vuorikatu 24 00100 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kotimaisten kielten keskuksen vuoden 2013 toiminnasta
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotTietosuojavaltuutetun toimisto
Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotVälkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen
LisätiedotELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä
ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
139/53/06 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 16.5.2007 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotPitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 154/53/02 15.5.2002 Kauppa- ja teollisuusministeriö Kuluttajavirasto KULUTTAJAVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 131/53/ MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTO- MUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 131/53/02 14.5.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTO- MUS VUODELTA
LisätiedotJoensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen
1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä
LisätiedotE/83/223/2011. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012
E/83/223/2011 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2010 2011 2012 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne
Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
184/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 19.4.2007 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/18/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kansallisarkiston vuoden 2018 toiminnasta
Tilinpäätöskannanotto OKM/18/210/2019 29.05.2019 Kansallisarkisto PL 258 00171 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Kansallisarkiston vuoden 2018 toiminnasta Opetus-
LisätiedotTEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg
TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotYhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa
Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/2002 22.5.2002 Opetusministeriö Oulun yliopisto OULUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
229/53/05 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 5.5.2006 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotREKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009
Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien
LisätiedotTammikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotSuhdannebarometri. Suhdanteet. Saldo
TOUKOKUU 18 Uusimaa oli huhtikuussa 18 tavanomaista parempi Tuotanto lisääntyi lievästi alkuvuoden aikana kasvun ennakoidaan vauhdittuvan lähikuukausina Rekrytointivaikeuksia oli 27 %:lla yrityksistä Lähikuukausien
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotE/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan
E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotToimintaympäristö: Työllisyys
Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun
LisätiedotTulosohjauksen ajankohtaiskatsaus
Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi
LisätiedotTutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes
Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 072/53/02 30.05.2002 Ulkoasiainministeriö ULKOASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Ulkoasiainministeriön
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 64/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 64/53/03 9.4A 28.05.2003 Maa- ja metsätalousministeriö MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 TILINPÄÄTÖS Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotL A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U
L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012
JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotSuhdannebarometri. Lounais-Suomi. Suhdanteet. Saldo
Uusimaa Suhdannearviot hiipuivat hieman alkusyksyn aikana - tilanne edelleen tavanomaista parempi Tuotanto- ja myyntimäärät pysyivät hienoisessa nousussa Henkilökunnan määrä lisääntyi hieman alkusyksyllä
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla
LisätiedotHE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta
HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta
LisätiedotTietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014
Valtiokonttori 1 (23) Talous ja henkilöstö Tietoja valtion maksullisesta toiminnasta 2014 Sörnäisten rantatie 13, Helsinki PL 14, 00054 VALTIOKONTTORI Puh. 0295 50 2000, Faksi 0295 50 3333, www.valtiokonttori.fi
LisätiedotSatakunnan työllisyyden ja talouden kehitys
Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna
LisätiedotKeski-Suomen Aikajana 3/2017
Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa
LisätiedotMiten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013
Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotHelmikuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien
LisätiedotNäkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan
Näkökulmia julkisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaan Tytti Yli-Viikari 22.4.2016 Valtiontalouden tarkastusvirasto Julkisen johtamisen kannalta tärkeitä toimintaympäristön kehityskulkuja Talouden
LisätiedotTilinpäätöskannanotto OKM/26/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2013 toiminnasta
Tilinpäätöskannanotto OKM/26/210/2014 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2013 toiminnasta Opetus- ja kulttuuriministeriöllä
LisätiedotPohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015)
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strateginen tulossopimus 2012-2015 tarkistusesitys vuodelle 2013 (2015) ELY-keskuksen neuvottelukunta 24.10.2012 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen 1 Valmisteluvaiheita vuonna
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
LisätiedotTyöttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
LisätiedotKauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön
Lisätiedot