Paavo Viirkorpi. Kumppanuusjohtamisen. rakenteita ja käytäntöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paavo Viirkorpi. Kumppanuusjohtamisen. rakenteita ja käytäntöjä"

Transkriptio

1 Paavo Viirkorpi Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä

2

3 Paavo Viirkorpi Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä Kumppanuusjohtamisen tarkastelua hyödyntäen Harava-projektin työverstaan tuloksia

4 TEKIJÄ Paavo Viirkorpi ULKOASU Jyri Heimo, Arktios Oy ISBN Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto Savion kirjapaino Oy Kerava 2004 TILAUKSET Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) Julkaisunro: Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09)

5 Lukijalle Tämä julkaisu on osa Harava-projektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt -julkaisusarjaa. Raportti on tarkoitettu kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä toimiville johtajille ja kehittäjille. Kumppanuusjohtamisen käsite nousi esille Haravan kehittämistyön edetessä, erityisesti Varsinais-Suomen strategisen kumppanuuden osahankkeessa. Myös Länsi-Pohjassa seutujohtamista pohdittaessa käsite otettiin innostuneena vastaan. Kumppanuusjohtamisajattelun taustalla on hyvinvointipalvelujen tuottamisen tavoissa 1990-luvulla vahvistunut pyrkimys monitoimijaiseen ja moniammatilliseen yhteistoimintaan. Tämä tarkoittaa mm. kuntien keskinäistä yhteistyötä, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja kuntien yhteistä palvelutuotantoa ja eri hallintokuntien yhteisten asioiden pitkäjänteisempää kokonaistarkastelua luvun palvelutuotantoa johdetaan lisääntyvästi erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä ja tarve kumppanuusjohtamisen osaamiselle tulee kasvamaan. Kuntien seudullinen yhteistyö, monitoimijaisten perhekeskusten perustaminen, erilaiset verkostomaisesti toimivat kehittämisyksiköt ja muut vastaavat laajat yhteispalvelupisteet edellyttävät selkeitä johtamisrakenteita ja -järjestelmiä. Vaikka johtaminen perustuu aina toimijoiden keskinäiseen luottamukseen, Haravan kehittämiskokemusten mukaan tarvitaan myös selkeitä sopimuksia ja käytäntöjä. Tämän julkaisun sisällöt on pääosin työstetty Haravan järjestämässä kaksipäiväisessä työverstaassa, johon osallistui noin 30 sosiaali-, terveys- ja opetusalalla toimivaa johtajaa järjestö- ja kuntaorganisaatioista (ks. liite 1, s. 39). Heille suuri kiitos ennakkoluulottomasta oman työn ja kumppanuusjohtamisen käsitteen avaamisesta. Harava-tiimin puolesta Markus Anttila Lastensuojelun keskusliitto Sirkka Rousu Suomen Kuntaliitto Lisätietoja

6 Sisällys Sivu Johdanto... 5 Mitä on kumppanuus?... 7 Kumppanuusjohtaminen ja sen haasteita Kumppanuuden hyvä kehitysprosessi ja sen johtaminen Neljä kumppanuusjohtamisen perusratkaisua Kumppanuusjohtamisen kuusi kontekstia Esikumppanuus Strateginen kumppanuus ja sen johtaminen Verkostokumppanuuden johtaminen Kumppanuusjohtaminen ja yhteinen toimintakokonaisuus Kumppanuusjohtaminen vaihdantasuhteissa Sosiokulttuurinen yhteisö kumppanuusjohtamisen kontekstina Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liite 1. Kumppanuusjohtamisen työverstaan osallistujalista... 39

7 Johdanto Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on 1990-luvulta lähtien ollut keskeisenä pyrkimyksenä se, että käytettävissä olevilla tai jopa niukkenevilla voimavaroilla on aikaansaatava enemmän tulosta ja vaikuttavuutta. Ratkaisumalleissa on ollut kaksi päätavoitetta: voimavarojen liikuteltavuuden lisääminen ja osuvuuden parantaminen niiden käytössä. Pyrittäessä helpottamaan voimavarojen liikuteltavuutta on käytetty esim. seuraavanlaisia keinoja: laajennetaan sitä piiriä/kokonaisuutta, jossa ratkaisuja haetaan poistetaan raja-aitoja yhdistämällä yksiköitä ja organisaatioitakin ja luodaan näillä yhteispanostuksilla uusia voimavarojen keskittymiä ja yhdistelmiä kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan sujuvuuteen rajapintojen yli mm. yhteensovittamalla toimintoja eri toimijoiden osuuksia tehostetaan voimavarojen vaihtoa yli rajapintojen parannetaan yhteisjohtamista eri toimijatahojen kesken. Tavoiteltaessa parempaa osuvuutta voimavarojen käytössä on turvauduttu esim. seuraaviin keinoihin: paikannetaan ylilaadun paikkoja ja siirretään voimavaroja niistä tarkoituksenmukaisempiin käyttökohteisiin (ylilaatu = asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin sekä omiin voimavaroihin nähden liian korkea tavoitetaso) keskitytään asioihin, joissa oma osaaminen ym. tuottaa parhaimman lisäarvon tai hyödyn asiakkaille valikoidaan asiakaskunnasta osaryhmiä, jotka parhaiten hyötyvät ko. palveluista ja kohdennetaan työ näille eriytetään eri asiakasryhmien saamia palveluja arvioidaan työn hyödyttävyyttä/vaikuttavuutta ja kehitetään toimintaa sen mukaan K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 5

8 haetaan mahdollisuuksia ehkäistä haitallisia kehityskulkuja riittävän varhaisella ja hyvin kohdistetulla interventiolla. Myös Harava-projektin perusideassa ja tavoitteissa näkyy vahvasti voimavarojen liikuteltavuuden ja käytön osuvuuden parantaminen. 1. Laajennetaan toimijajoukkoa, joiden kesken voimavarojen aktivoimista, yhteensovittamista ja yhdistämistä ratkotaan. Erityisesti pyritään kuntien ja järjestöjen yhteistyön parantamiseen. 2. Kehitetään palvelujen järjestämistä laajemmassa aluekokonaisuudessa. Yksittäisten kuntien sijasta haetaan seudullisia ja osin maakunnallisiakin ratkaisuja. 3. Kehitetään yhteistä tiedon tuotantoa palvelutarpeiden seurantaan ja arviointiin, jotta saadaan paremmat lähtökohdat palvelujen suunnittelulle ja järjestämiselle myös yhteisin ratkaisuin. 4. Parannetaan voimavarojen käytön kohdentamista strategista ajattelua terävöittämällä. Välineenä tässä on mm. strategiayhteistyö ja yhteiset palvelustrategiat. 5. Edistetään voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa käyttöä sujuvoittamalla eri tahojen yhteistyötä asiakkaan palveluissa kehittämällä malleja palvelusikermien ja -ketjujen hallintaan. 6. Haetaan toimivampia yhteisiä keinoja, joilla voidaan ehkäistä ongelmien paheneminen. Tavoitellut ratkaisumallit ovat kuitenkin tuottaneet runsaasti uusia haasteita palvelujen järjestämisessä ja palvelutuotannon johtamisessa. Kun toimitaan työnjaollisesti pitkälle eriytyneissä oloissa, ratkaistavat asiat tai toteutettavat toiminnot vaativat useamman toimijatahon voimavaroja, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Syntyy väistämättä monitoimijainen asetelma. Mutta monitoimijaisuus on sekä voimavara että haaste. Haasteeksi sen tekee välttämättömyys saada aikaan järjestäytynyttä, hyvin koordinoitua toimintaa, jotta osallisten voimavarat saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ellei koordinoinnissa onnistuta, ei saada aikaan tarkoituksenmukaista toiminnallista kokonaisuutta. Monitoimijaiset tilanteet ovat yhä tavallisempia palvelujen järjestämisessä ja niiden kehittämisessä. Myös Harava-projektin tavoitteet ja toiminta niiden saavuttamiseksi on kohdistunut monitoimijaisuuden ilmiöiden ratkomiseen. Monitoimijaisuuden edellyttämää koordinaatiota on Harava-projektissa tarkasteltu kumppanuuden kehyksessä sekä monitoimijaisen asiakastyön että sen johtamisen tasolla. 6 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

9 Mitä on kumppanuus? Harava-työverstaassa todettiin kumppanuuden avainpiirteiksi seuraavia asioita: yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen tiivis harkittu yhteistyö konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty tasaveroisuus, tasa-arvo, vallan jakaminen luottamus toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus avoimuus tiedon jaossa sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana. Mainitut piirteet kuvaavat kumppanuuden laatutekijöitä eli mitä toimiva kumppanuus on tai vaatii. Listasta voi havaita kumppanuuden määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi. Ne vastaavat melko hyvin tutkimustuloksia kumppanuuden menestystekijöistä (Kulmala 2003, s. 3): sitoutuminen suhteeseen ja sen laadun kehittämiseen luottamus siihen, että toimitaan kuten on sovittu osapuolten panosten/osuuksien hyvä koordinaatio kommunikaation avoimuus ja vaihdetun tiedon laatu (mm. tarkkuus, oikeaaikaisuus, merkittävyys, kattavuus) vahva osallistuminen yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan suunnitteluun paneutuminen yhteiseen ongelmanratkaisuun eteen tulevissa kysymyksissä kumppanuksia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 7

10 Tärkeän lisänäkökulman kumppanuuden ymmärtämiseen tuovat Bamford ym. (2003, s ) pyrkiessään vastaamaan kysymykseen, miksi kumppanuutta tarvitaan. He kiteyttävät kumppanuuden idean tai tarkoituksen kolmeen kohtaan. 1. Kumppanuudessa kaksi tai useampi osapuoli sopii resurssien panostuksesta yhteisen hyödyn luomiseksi tai tavoitteen saavuttamiseksi. 2. Keskinäiset sopimukset ovat kuitenkin pakosta epätäydellisiä, koska sopimusehdoissa ei voida etukäteen määritellä ja sopia kaikkia myöhemmin tärkeiksi osoittautuvia asioita. 3. Siksi kumppanuudessa on olennaista luottamus siihen, että tulevat ongelmat pystytään ratkomaan noudattaen yhdessä sovittuja päätöksentekotapoja yhteisen toiminnan johtamisessa ja tulosten jakamisessa. Näin ajatellen kumppanuus on erityislaatuinen yhteistyösuhde. Olennaista siinä on osapuolten toiminnan koordinaation tapa. Kumppanuus on luottamukselliselle vuoro-vaikutussuhteelle perustuva koordinaatiomekanismi. Kumppanuus on ikään kuin myönteinen odotus, että myöhemmin kohdattavat ongelmat voidaan ratkoa hyvän keskinäisen suhteen varassa. Tässä mielessä se on luonteeltaan avoin sopimus, jossa voidaan jättää täsmentämättä monia kysymyksiä. Kumppanuudessa nojataan vahvasti ns. sosiaalisiin ohjausvoimiin, joita ovat mm. luottamus, hyvä tahto, yhteisen hyvän edistäminen, vastavuoroisuus, tietty arvopohja ja psykologinen sopimuksellisuus. Mitä vahvempi ja toimivampi kumppanuus on, sitä suurempia asioita voidaan jättää keskinäisessä vuorovaikutuksessa hoidettavaksi ilman tarkkoja sopimuksia muusta kuin tulevista menettelytavoista. Kumppanuuden erityislaadusta seuraa myös erityisasema kumppanusten kesken kyseisessä asiassa. Kumppaneiksi valikoituvat ne, jotka uskovat vaaditunkaltaisen vuorovaikutussuhteen olevan keskenään mahdollista ja jotka haluavat /pystyvät sitoutumaan tarvittaviin panostuksiin. Kumppanuus on tässä mielessä ydintä tai sisäpiiriä synnyttävä ja muita tahoja poissulkeva. Voiko monilukuisen osallisjoukon kesken syntyä kumppanuus vai onko tällöin kyse jostain löyhemmästä yhteistoiminnan tavasta? Kumppanuudessa tärkeä puoli on myös se, että osapuolet sitoutuvat voimavarojen käyttöön. Jaetun johtamisen ja kontrollin alaisena tehdään yhdessä sovittuja panostuksia tai hoidetaan sovittuja osuuksia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kumppanuuteen liittyy tällöin myös jaettuja riskejä sikäli, että panostukset voivat osoittautua turhiksi, kun tavoitellut hyödyt eivät toteudukaan. Yritysten kumppanuuksissa keskeinen näkökohta on voiton aikaansaaminen panostuksilla ja saadun voiton jakaminen osapuolten kesken. Olennainen piirre kumppanuudessa on sen pitkäjänteisyys. Kumppanuus on ymmärrettävä prosessina, joka mahdollistaa asteittain vahvistuvan sitoutumisen toiminnan myötä tai vähittäisen luopumisenkin. Kumppanuutta ei kannata kehittää lyhytaikaista, kertaluonteista tai pienimuotoista yhteistyötä varten, vaan se on kohtuullisen pitkäjänteinen yhteistyön tapa. Tämä johtuu siitä, että kumppanuu- 8 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

11 dessa on tarkasteltava myös sen kustannustehokkuutta eli hyötyjä suhteessa aiheutuviin kustannuksiin. Kumppanuuden rakentaminen vie aikaa ja voimavaroja. Samoin kumppanuus koordinaatiotapana tuottaa lisäkustannuksia vuorovaikutussuhteiden hoitamisen ja toisinaan mutkikkaiden yhteisten johtamisjärjestelyjen takia. Kumppanuuden synnyttämät lisäkustannukset on aina suhteutettava ko. toiminnan laajuuteen ja merkitykseen. Jo syntyneen hyvän kumppanuussuhteen varassa voidaan kyllä toteuttaa lyhytaikaisia ja kertaluonteisia asioita. Tällöin vahva luottamus ja rutinoituneet yhteistyön tavat vähentävät tarvetta varmentavien ohjauskeinojen rakentamiseen, joten kumppanuuden kustannustehokkuus on hyvä. Miksi tavoitella kumppanuutta, kun se tuottaa selvästi lisäkustannuksia? Perusteena on hyötyjen merkittävyys. Kumppanuus syntyy aina suhteessa johonkin tavoitteeseen. Tavoitteen tärkeys ja usko kumppanuuden mahdollisuuksiin sen saavuttamisessa ratkaisee, kannattaako ryhtyä kumppanuuden rakentamiseen. Esim. palvelujen järjestämisessä uskotaan kumppanuudella saavutettavan monia merkittäviä hyötyjä: kustannusten vähentäminen esim. tuottamalla yhdessä palveluja, järjestämällä yhdessä koulutusta ja työnohjausta kehittämistyön kynnyskustannusten ylittäminen yhdistämällä voimavaroja, mikä mahdollistaa uuden toiminnan tai palveluun aloittamisen palvelun jatkuvuuden turvaaminen keskittämällä voimavaroja asiakkaan parempi palvelu ja kokonaisvaikuttavuuden varmistaminen käyttämällä toisiaan täydentäviä voimavaroja. Jatkotarkastelussa lähdetään siitä ajatuksesta, että kumppanuus on tietty vaihe monitoimijaisen vuorovaikutuksen ja vaihdannan koordinaatiossa. Tällainen tarve syntyy vasta, kun vuorovaikutuksessa on edetty asteelle, jossa lähdetään toimimaan tavoitteellisesti ja käyttämään voimavaroja (ja siten ottamaan myös riskejä) tavoitteen saavuttamiseksi. Kumppanuus on vaihe koordinaation kehityksessä myös sikäli, että toiminnan myötä saattaa tulla välttämättömäksi tiivistää koordinaatiota ja ottaa käyttöön voimakkaampia hallinnan mekanismeja esim. kokoamalla toiminnot yhteisen johtohierarkian alaisuuteen. Tai kumppanuuden tarve voi lakata, jos koordinaation tarpeisiin riittää kustannuksiltaan ja ajankäytöltään edullisempi ohjausmekanismi kuten puhdas markkinapohjainen vaihdanta tai selkeämpi työnjako pitemmälle viedyn erikoistumisen tai vakioinnin myötä. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 9

12 Kumppanuusjohtaminen ja sen haasteita Kumppanuusjohtaminen on kumppanuuden edistämistä ja kumppaneina toteutettavan toiminnan johtamista yhdessä noudattaen sovittuja menettelytapoja. Kumppanuuden toteutumiseen vaikuttavat muutkin ohjausvoimat kuin johtaminen. Tässä tarkastellaan kuitenkin lähinnä vain johtamista eli johtamisrooleista käsin tapahtuvaa toiminnan ohjausta. Harava-projektin eri toiminnoissa kumppanuutta on toteutettu monissa eri yhteyksissä. Siten myös kumppanuusjohtamisessa on kohdattu monia pulmia. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä työverstaassa mainittuja kumppanuusjohtamisen haasteita. Kumppanuudessa lähtökohtana on kumppanusten itsenäisyys. On kuitenkin käynyt niin, että omasta reviiristä ja ratkaisuvallasta pidetään kiinni silloinkin, kun se selvästi haittaa yhteistoimintaa. Työntekijöiden yhteistyön tasolla voivat hankaluutena olla tiukat ammattirajat, toimenkuvat ja professionaaliset ristiriidat. Tehtävät voivat olla liian tarkasti määritelty virkajärjestelmän kautta ja ammattijärjestöjen edunajon seurauksena. Osapuolilla on tietenkin omia tavoitteita asioissa, joihin ollaan yhdessä hakemassa ratkaisuja. Lisäksi heillä on erilaiset arvot eli mitä pidetään tärkeänä ja mitä painotetaan valinnoissa. Esim. työvoimatoimisto painottaa tuloksena työllistymistä ja sosiaalitoimisto elämän hallinnan paranemista. Riittävän yhteisen tavoitteiston ja arvopohjan hakeminen voi viedä aikaa. Tämä ei ehkä mahdollistakaan kumppanuutta kaikkien kiinnostuneiden kesken. Tällöin on oltava rohkeutta valita monien mahdollisten kumppanien joukosta ne, joiden kanssa keskitytään yhteistyöhön kyseisessä asiassa. Yleinen haaste yhteistyötilanteissa on tarvittavan tiedonsaannin turvaaminen toimijoiden kesken. Salassapitovelvoitteet asiakasasioissa tuottavat vaikeuksia erityisesti yhteistyössä viranomaisorganisaatioiden ja järjestöjen kesken. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus hankaloittaa. Olisi tunnistettava ne tilanteet, joissa yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisempaa tiedonvaihtoa. Eri tahojen toimintakulttuurien erot näkyvät päätösten teossa, resurssien käytössä, johtamistavoissa, tiedonkulussa, käytännön asiakastyön toteuttamisen ta- 10 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

13 voissa jne. Yhteisissä toiminnoissa on saatava aikaan yhdessä sovittuja käytäntöjä esim. esimiestyössä, työtavoissa, vastuun kantamisessa, tietojärjestelmissä ja rahaliikenteen hoitamisessa. Kun asioiden sujuvoittaminen yhteistyössä edellyttää muutoksia omassa toiminnassa, tulee vastustusta ja asiat saattavat jumiutua. Kumppaneina toteutettavien toiminta- ja palvelukokonaisuuksien kohdalla on havaittu useammassakin kysymyksessä aktiivisemman johtamisen tarve. Tarvitaan kokonaisuudesta huolehtijaa, toiminnan sisältöjen aktiivista kehittäjää, käytännön toiminnan organisoijaa ja työnjohdollisen vastuun ottajaa sekä henkilöstön esimiestä, jonka puoleen voi kääntyä neuvoja tarvitessaan. Kokemusten mukaan kumppanuusasioiden ratkomisesta ei mielellään oteta vastuuta. Sen sijaan että olisi toimittu aktiivisesti kumppanuusjohtamisessa, on pikemminkin kaihdettu sitä. Tästä johtuen valtatyhjiö on ollut tavallisempaa kuin vallanhalu. Vastuunoton varmistamiseksi pidettiin tarpeellisena luoda vastuurooleja ja nimetä näihin vastuuhenkilöt. Kumppanuudessa toteutettavien asioiden ratkomiseen tarvitaan valtuudet. Miten pitkälle oman työroolin puitteissa on mahdollista tehdä yhteistyötä koskevia päätöksiä? Siis millä mandaatilla mukana olevat toimijat ovat päättämässä eli onko heillä oman organisaationsa antama valtuutus toimia? Toisaalta onko kumppanusten kesken yhdessä sovittu siitä, kenellä on missäkin asioissa oikeus hoitaa ja ratkoa yhteisiä asioita. Toiminnan johtaminen edellyttää johtamisen organisointia. Miten pitkälle pärjätään osallistahojen johtamisrooleissa toimivien henkilöiden keskinäisellä yhteydenpidolla ja neuvotteluilla ilman että perustetaan uusia yhteisiä toimielimiä? Missä vaiheessa on jo tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhteisille toiminnoille oma johtamisrakenne, jossa valtuuksien ja vastuiden selkeyttämiseksi on asetettu toimielimet tai roolit, täsmennetty niihin liittyvät oikeudet ja velvoitteet, ratkaistu roolien väliset suhteet ja sovittu päätöksenteon prosessit? Harava-projektissa kohdatut kumppanuusjohtamisen haasteet näyttävät kiteytyvän muutamaan tärkeään kohtaan: 1. johtorooleissa toimivien on tunnettava toisensa ja pystyttävä luomaan luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jotta kumppanuutta voidaan rakentaa 2. kumppanuudesta ja siinä toteutettavasta toiminnasta on saatava aikaan osapuolten kesken riittävän yhteinen näkemys, joka voidaan kiteyttää kumppanuussopimukseksi 3. on kehitettävä ja sovittava menettelytavat ja prosessit ja tarvittaessa myös rakenne ja roolit, joilla kumppanukset yhdessä johtavat kumppaneina toteutettava toimintaa 4. on sovittava, miten edellä mainitut menettelytavat ja rakenteet linkitetään osallisorganisaatioiden omiin johtamisrakenteisiin, -rooleihin ja päätöksenteon käytäntöihin 5. osallisorganisaatiot tarvittavalta osin mukauttavat toimintaansa niin, että se edesauttaa kumppanuusjohtamisessa onnistumista K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 11

14 6. kumppanuusjohtamisessa osallisina olevat henkilöt tekevät parhaansa, jotta eteen tulevat asiat voidaan ratkaista yhteisymmärryksessä eli kysymys on paljolti myös asennoitumisesta ja tahdosta. Harava-projektissa kohdatut kumppanuusjohtamisen haasteet ovat paljolti samoja, mitä on todettu kuntien välisessä yhteistyössä (Haveri, Majoinen 1997 s ). Myös yritysten kumppanuusjohtamisessa pidetään tärkeinä vastaavien haasteiden ratkomista, joskin painotukset ovat hieman erilaisia. Tarkastellessaan kumppanuusjohtamisen kehittämistä yritysten yhteistyösuhteissa Bamford ym. (2003 s. 64) kiteyttävät keskeiset haasteet ja ratkaisut seuraavasti: osallisorganisaatiot ovat selkeyttäneet itselleen, miksi lähdetään mukaan ja miten se palvelee omia intressejä (oma kumppanuusstrategia) kumppanit valitaan harkiten, niin että on mahdollista löytää yhteiset tavoitteet ja kokea toistensa olevan tärkeitä sen edistämisessä (voimavarojen täydentävyys ja vahvuuksille rakentaminen) ja että luottamus on mahdollista kumppanuuden kehittämiseen satsataan myös henkilötasolla ja hyvien ja tuloksellisten kumppanuussuhteiden aikaansaamisesta palkitaan luodaan kumppanuuden hallinnalle tarkoituksenmukaiset rakenteet (= roolit + toimielimet ja näiden tehtävät, tiedonvaihdon järjestäminen, päätösprosessit) kumppanuus on hyväksytty laajalti osallisorganisaatiossa ja se ankkuroidaan myös linjaorganisaation johtamisvastuisiin suhtaudutaan joustavasti kumppaneina toteutettavien toimintojen muutoksiin kuten toiminnan laajenemiseen, lisäpanostuksen tarpeisiin tai hallinnan rakenteiden kehittämiseen. 12 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

15 Kumppanuuden hyvä kehitysprosessi ja sen johtaminen Työverstaassa esitettyjen näkemysten ja mallien pohjalta on koottavissa ihannekuva siitä, miten kumppanuuden rakentamisessa olisi hyvä edetä. Kehitysprosessi jäsentyi kuuteen vaiheeseen. Näistä jokainen sisältää johtamistehtäviä. 1. Kukin osapuoli selkeyttää oman perustehtävän ja strategiset tavoitteet näkemys siitä missä itse ollaan ja mihin pyritään määrittää tarpeen sille, missä asioissa tai tehtävissä tarvitaan kumppanuutta ja millaista kumppanuutta haetaan 2. Kukin osapuoli selkeyttää omat perustelut ja tavoitteet kumppanuuksille miksi? (tarve, tarkoitus, tavoitteet) missä toiminnoissa? ketkä kumppanit mahdollisia ja millä perusteella? miten kumppanuuksien ohjaus järjestetään omassa organisaatiossa? miten kumppanuuksia haetaan? 3. Kartoitetaan mahdolliset kumppanuudet järjestetään yhteisiä foorumeja, joilla voidaan kohdata ja tutustua (tarvitaan koollekutsuja) mitä tarpeita ja tarjottavaa eri tahoilla on? ketkä voisivat olla varteenotettavia kumppaneita? haetaan yhteisiä intressejä ja kumppanuuden alaa kehitetään yhteistä tarkoitusta ja tavoitetta kumppanuuden pohjaksi K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 13

16 kumppanusten valikoituminen (ydinjoukko löytää toisensa; ottaako joku veturin roolin? osa mukana löyhemmin tai vain joissain kohdin) 4. Neuvotellaan yhteinen suunnitelma kumppanuudelle määritellään yhteinen käsitys kumppanuudesta (ketkä, mitä, millä panostuksilla) luodaan kumppanuudessa toteutettavan toiminnan suuntaviivat tuleville vuosille (tavoitteet, toiminnan ala ja pääsisällöt) osallisorganisaatioiden ylin johto + luottamushenkilöt sitoutuvat ja antavat tukensa valitaan sopiva organisointitapa/perusrakenne kumppanuudelle (valittavana erilaisia vaihtoehtoja kuten yhtiö, yhtymä, säätiö, yhdistys, yhteinen hallintoyksikkö, yhteisprojekti, yhteinen toiminto, yhteistyöverkko) kehitetään sopiva ratkaisumalli kumppanuusjohtamiselle valitun perusrakenteen pohjalle (itsenäisissä yksiköissä ratkaisumalli säädösten mukainen; ns. riippuvissa yksiköissä valittavana erilaisia vaihtoehtoja kuten rinnakkais- tai parijohtajuus, kahden hatun malli, yhteinen toimielin, yhteisjohtaja, tiimijohtajuus) täsmennetään ja sidotaan tarvittavia voimavaroja (kytkentä budjettikäsittelyyn) 5. Hyväksytään kumppanuussopimukset laaditaan perustava kumppanuussopimus, johon on kirjattu keskeisimmät asiat kumppanuudesta ja sen johtamisesta käsitellään ja hyväksytään sopimus osallisorganisaatioissa tehdään ja hyväksytään tarkentavia palvelu- ym. yhteistyösopimuksia (palvelusopimuksia tarvitaan, kun kumppanuus sisältää esim. palvelujen myyntiä ja ostoa, jollain tavalla / tasolla on sovittava työnjaosta, käytännön vastuista, yhteisistä pelisäännöistä, delegoinnista, ohjausvastuista jne.) sovitaan seurannasta ja arvioinnista 6. Suunnitellaan toimintaa yhdessä laaditaan ja hyväksytään yhdessä toimintasuunnitelmat esim. vuodeksi laaditaan ja hyväksytään yhdessä resurssien käyttösuunnitelma kehitetään ratkaisumallit käytännön yhteistyöhön toiminnassa 7. Toteutetaan toimintaa suunnitelmien mukaisesti hoidetaan johtaminen sovittujen menettelytapojen mukaan sovittuja johtamisrooleja käyttäen 14 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

17 8. Seurataan, arvioidaan ja korjataan toimintaa tarvittaessa Koska kumppanuusjohtaminen on sekä kumppanuuden rakentamista että kumppaneina toteutettavan toiminnan johtamista, kuuluu kumppanuusjohtamiseen tärkeänä osa-alueena myös omassa kotipesässä tapahtuvat asiat. Onnistunut kumppanuus ankkuroituu vahvasti osallisorganisaatioiden toimintaan. Kumppanuusjohtamisessa onnistuminen edellyttää sitä, että sekä omassa organisaatiossa että yhteistyössä sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämään voimavarojen käyttöön kuten myös sovittuihin menettelyihin ja suhtautumistapoihin. Neljä kumppanuusjohtamisen perusratkaisua Monitoimijaisissa tilanteissa on ratkaisevan tärkeää löytää tapa /mekanismi, jolla voidaan ohjata tai koordinoida keskinäistä yhteistyötä. Mekanismin pitäisi turvata se, että kunkin osallisen osuudet ja panokset hyödyttävät kokonaisuutta ja että osallisten tärkeinä pitämät omat ja yhteiset tavoitteet toteutuvat. Toisaalta mekanismin tulisi olla kustannustehokas eli että se ei itsessään vie paljon voimavaroja ja tuota liian suuria ns. prosessilisäkustannuksia yhteistyöllä saataviin hyötyihin nähden. Kumppanuuspohjaisessa koordinaatiossa toimitaan jaetun johtamisen periaatteella, jonka käytännön toteutusmuodot voivat olla erilaisia. Voidaan toimia esim. tarpeen mukaan neuvotellen ja sopien, jolloin kyse on sopimusvaraisesta kumppanuusjohtamisesta. Tai sitten voi käydä tarpeelliseksi luoda kumppanuusjohtamisen tarpeisiin uusi, mutta kuitenkin vielä osallisorganisaatioiden johtamisjärjestelmiin vahvasti linkittyvä ja näiltä valtuudet saava ns. riippuva johtamisrakenne. Tarvittaessa on mahdollista edetä kohti vielä sitovampaa järjestelyä ja synnyttää erillinen, juridinen yksikkönsä kuten yhteinen yhdistys, säätiö, yritys tai julkisoikeudellinen organisaatio. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 15

18 Tarkoituksenmukaisten yhteisohjauksen tai koordinaation mekanismeja on käsitelty useissa organisaatioteorioissa. Näissä on koordinaation päämekanismeiksi nostettu markkinaperusteinen ohjaus, hierarkkinen ohjaus ja verkostomainen ohjaus. Sosiologisissa teorioissa on lisäksi tarkasteltu yhteisöllisiä ohjausmuotoja. HIERARKKINEN OHJAUS omistus/valta hallintojärjestelmä direktio-oikeus MARKKINAOHJAUS tarve ja tarjonta vaihdantasuhteet, hinta juridiset sopimukset YHTEISÖOHJAUS jäsenyys, yhteinen hyvä sosiokulttuurinen yhteisyys sosiaalistuminen, sosiaalinen paine VERKOSTO-OHJAUS vastavuoroinen hyöty vuorovaikutus, luottamus, sitoutuminen yhteistyösopimukset Kumppanuussuhteet ovat mahdollisia monitoimijaisen koordinaation jokaisessa perusmuodossa ja siten kumppanuus voi pitää sisällään piirteitä näistä jokaisesta. Toisaalta kumppanuudessa ennen pitkää nojataan enemmän tai vähemmän johonkin tiettyyn perusratkaisuun. Tällöin kumppanuusjohtaminen saa erilaisia piirteitä sen mukaan, millainen perusratkaisu keskinäisessä järjestäytymisessä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja mihin suuntaan yhteistyössä edetään. Kumppanuuden ja siten myös kumppanuusjohtamisen perustan valinta riippuu ns. tilannetekijöistä. Tällaisia ovat mm. kumppanusten organisaatioiden perusluonne, omat strategiset linjaukset, yhteistyössä toteutettavan toiminnan luonne (mm. sen määriteltävyys ja ennakoitavuus), kumppanuuden aikajänne, vuorovaikutuksen ja ohjauksen tarve toiminnan toteuttamisessa, yhteistyösuhteita sääntelevät lait ja ns. kilpailutilanne toimintakentällä. Näin kumppanuusjohtaminen voi olla vaihe ennen kuin osalliset yhdistävät toimintojaan ja voimavarojaan yhteisen hallinnollisen rakenteen ja johdon alaisuuteen. Tällainen ohjaus- tai koordinaatiojärjestelmä rakentuu omistusvallan tai julkisoikeudellisen vallan varaan. Sen keskeisenä ilmenemismuotona on hierarkkinen johtamisrakenne ja johdon direktio-oikeudet. Toisaalta kumppanuusjohtaminen voi olla esivaihe tiellä kohti markkinaehtoiseen vaihdantaan etenemistä. Kyse voi tällöin olla yhteistyöstä palvelujen tai tuotteiden sisällön / laadun kehittämiseksi tai yhteisen palvelutuotannon järjestämisestä. Joissain tilanteissa kumppanuus voi olla keino vastata paremmin kilpai- 16 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

19 luun. Vaihdannassa kumppanuus on usein tarpeellinen lisätekijä esim. niin kauan, kunnes vaihdosten sisällöt on voitu tuotteistaa ja määritellä riittävän pitkälle, jotta vaihdannan ehdoista voidaan solmia riittävän tarkkoja juridisia sopimuksia ja siten päästä puhtaampaan markkinaperusteiseen vaihtosuhteeseen. Samoin kumppanuusjohtaminen voi pohjautua verkostomaisiin ohjausjärjestelyihin, joissa välitön vuorovaikutus ja kommunikaation runsaus on tärkeää yhteistyön koordinoimiseksi. Mutta tästä voidaan edetä kunkin osallisen osuuden tarkentumisen ja keskinäisen työnjaon selkeytymisen myötä tilanteeseen, jossa tarvitaan vähemmän kumppanuusjohtamisen sisältämää sosiaalista ohjausta ja muunlaiset ohjausmekanismit riittävät toimijaverkoston toiminnan yhteensovittamiseen. Tällöin on päädytty siihen, että osapuolten toimintaa ja osuuksia ko. toiminnallisessa kokonaisuudessa voidaan ohjata yhteisillä prosessi- tai toimintamalleilla, laatujärjestelmillä tai teknisillä toiminnan ohjausjärjestelmillä. Kumppanuusjohtaminen edellyttää aina tiettyjen sosiaalisten, tiedollisten, kulttuuristen ja normatiivisten merkitysten ja periaatteiden yhteistä jakamista ja hyväksymistä, jotta riittävä pohja yhteistyölle olisi olemassa. Mutta kumppanuus ei vaadi yhteisyyttä kyseisen tavoitteen ja toiminnan ulkopuolelle jäävien asioiden suhteen. Yhteisömäisessä organisoitumisessa ja ohjautumisessa voidaan tietenkin edetä niin pitkälle, että osalliset jakavat laaja-alaisesti yhteisiä arvoja, normeja ja kulttuurisia merkityksiä. He elävät ikään kuin osana yhdessä jaettua ja vahvasti sisäistettyä arvo-, normi ja merkitystodellisuutta. Tällaisessa tilanteessa ei kyse ole enää kumppanuudesta vaan jäsenyydestä yhteisössä. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 17

20 Kumppanuusjohtamisen kuusi kontekstia 1. ESIKUMPPANUUS Kumppanuuden rakentamisessa näyttää olevan ominaista ennen varsinaisten kumppanuuksien syntymistä eräänlainen esivaihe. Näin on erityisesti silloin, kun kumppanuutta on hakemassa monia toimijatahoja tai kun tietyt osalliset eivät ole määrätietoisesti luomassa yhteistyösuhdetta valikoitujen kumppanusten kesken. Kumppanuus alkuvaiheessaan esim. seudullisella tasolla ilmenee keskusteluyhteytenä ja näkemysten vaihtona ilman pitemmälle meneviä odotuksia. Varsinaisesta kumppanuudesta ei tällöin vielä ole kyse. Esikumppanuuden merkitys jatkoa ajatellen on siinä, että se synnyttää otollisen tilanteen ja alustavan yhteistyörakenteen, jonka varassa pitemmälle meneviä sitoumuksia ja sopimuksia voidaan kehittää. Esikumppanuudelle on ominaista löyhä yhteydenpito, jonka varassa tunnustellaan kiinteämmän yhteistyön mahdollisuuksia. Mukana on ehkä liiankin lukuisa joukko toimijoita eikä selkeää yhteistä tavoitetta ei ole vielä löytynyt. Osallisuuden ja yhteydenpidon foorumit ovat tällöin avoimia (myöhemmin ne ovat jo valikoitujen keskinäisiä ja muita poissulkevia). Yhteistyöasetelma saattaa olla uudenlainen kuten esim. aiemmin vähänlaisesti yhteistyötä tehneiden tahojen hakiessa uusia avauksia. Tällöin on tarvetta tutustua toisiin toimijoihin ja näiden toimintaan. Ollaan tavallaan kartoittamassa kenttää ja siellä mukana olevien intressejä. Toistensa luotailun yhteydessä haetaan myös omaa roolia tai paikkaa ja eväitä ehkä myös oman toiminnan linjauksille. Tällöin strategiset valinnat saattavat kehittyä suuntaan, jossa tavoitteellisempi ja tiiviimpi kumppanuus tulee mahdolliseksi. Harava-projektin yhteydessä on ollut paljon tämäntapaista kartoittava ja tunnustelevaa ja mahdollisuuksia hakevaa kumppanuutta. Ehkä tämä on johtunut siitä, että yhteistyötä on haettu uusissa seudullisissa asetelmissa ja kuntien ja järjestöjen välillä. Kyseessä on useimmin ollut lastensuojelun palvelujen tulevaisuutta koskevien haasteiden / kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohdiskelua ja oman organisaation asemoimista suhteessa niihin. Tällaisen laajan ja hitaahkonkin prosessoinnin tuloksena alkavat löytyä todelliset kumppanuuden paikat ja valikoidut 18 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

Itä-Uudenmaan VOIKUKKIA-Ohjausryhmä, Porvoo 1.12.2011. VOIKUKKIA-TOIMINTAA KUMPPANUUDELLA VOIKUKKIA-verkostohanke Pia Peltoniemi ja Hanna Hägglund

Itä-Uudenmaan VOIKUKKIA-Ohjausryhmä, Porvoo 1.12.2011. VOIKUKKIA-TOIMINTAA KUMPPANUUDELLA VOIKUKKIA-verkostohanke Pia Peltoniemi ja Hanna Hägglund Itä-Uudenmaan VOIKUKKIA-Ohjausryhmä, Porvoo 1.12.2011 VOIKUKKIA-TOIMINTAA KUMPPANUUDELLA VOIKUKKIA-verkostohanke Pia Peltoniemi ja Hanna Hägglund Valtakunnallinen VOIKUKKIA-toiminta TAVOITE 1: Jokaisella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n juhlaseminaari Helsinki 30.10.2009 JOHTAJUUS, MITÄ SE ON? JOHTAJUUS, MITÄ

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt

MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt MAL-verkoston koulutus 12.-13.10. Ryhmätyöt Työpajatyöskentely MAL-suunnittelun ulottuvuuksien kriittinen arviointi MAL strategisena tavoitteenasetteluna Mikä on MAL-suunnittelun asema osana strategisen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Meidän koulu 2004 Haapalan koulun koulunkäyntialue on laaja ja koulumme yhdistää kylien asukkaita. Koulupalvelujen kehittäminen 1990 luvulta lähtien

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous

Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu. Tuija Toivakainen 16.2.2015 ISO ELO -kokous Ryhmien tehtävistä 2015-2016: Etelä-Savon elinikäinen oppiminen ja nuorisotakuu Tavoitteet Oppimisen ja ohjauksen yhteiset järjestelyt Läpinäkyvyys Helpot palvelut Oppimisen kannustavat vaihtoehdot Toimiva

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke

Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Kunnan mielenterveys- ja päihdestrategiat - tehdäänkö papereita vai strategisia päätöksiä? Matti Kaivosoja LT, projektinjohtaja, Pohjanmaa-hanke Miksi strategia? mielenterveyden edistäminen ja hyvien mielenterveyspalvelujen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Mitä tehdään sitten, kun palvelurakenteet on muutettu? 22.9.2009 Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Menneisyys ja tulevaisuus Menneisyys Nykyhetki Tulevaisuus Ymmärtäminen Eläminen LÄHDE: Malaska

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä:

METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan. Yhteistyössä: METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TOIMINNANJOHTAJIEN JA JOHTORYHMIEN JÄSENTEN KOULUTUS Strategia toimimaan Yhteistyössä: Mhy-johto johtamishaasteiden äärellä Metsänhoitoyhdistykset elävät suurta muutoksen aikaa.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot