Paavo Viirkorpi. Kumppanuusjohtamisen. rakenteita ja käytäntöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paavo Viirkorpi. Kumppanuusjohtamisen. rakenteita ja käytäntöjä"

Transkriptio

1 Paavo Viirkorpi Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä

2

3 Paavo Viirkorpi Kumppanuusjohtamisen rakenteita ja käytäntöjä Kumppanuusjohtamisen tarkastelua hyödyntäen Harava-projektin työverstaan tuloksia

4 TEKIJÄ Paavo Viirkorpi ULKOASU Jyri Heimo, Arktios Oy ISBN Suomen Kuntaliitto ja Lastensuojelun Keskusliitto Savion kirjapaino Oy Kerava 2004 TILAUKSET Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Puh: (09) Julkaisunro: Lastensuojelun Keskusliitto Puh: (09)

5 Lukijalle Tämä julkaisu on osa Harava-projektin ( ) tuottamaa Toimivat käytännöt -julkaisusarjaa. Raportti on tarkoitettu kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä toimiville johtajille ja kehittäjille. Kumppanuusjohtamisen käsite nousi esille Haravan kehittämistyön edetessä, erityisesti Varsinais-Suomen strategisen kumppanuuden osahankkeessa. Myös Länsi-Pohjassa seutujohtamista pohdittaessa käsite otettiin innostuneena vastaan. Kumppanuusjohtamisajattelun taustalla on hyvinvointipalvelujen tuottamisen tavoissa 1990-luvulla vahvistunut pyrkimys monitoimijaiseen ja moniammatilliseen yhteistoimintaan. Tämä tarkoittaa mm. kuntien keskinäistä yhteistyötä, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja kuntien yhteistä palvelutuotantoa ja eri hallintokuntien yhteisten asioiden pitkäjänteisempää kokonaistarkastelua luvun palvelutuotantoa johdetaan lisääntyvästi erilaisten kumppanuusosapuolien yhteistyönä ja tarve kumppanuusjohtamisen osaamiselle tulee kasvamaan. Kuntien seudullinen yhteistyö, monitoimijaisten perhekeskusten perustaminen, erilaiset verkostomaisesti toimivat kehittämisyksiköt ja muut vastaavat laajat yhteispalvelupisteet edellyttävät selkeitä johtamisrakenteita ja -järjestelmiä. Vaikka johtaminen perustuu aina toimijoiden keskinäiseen luottamukseen, Haravan kehittämiskokemusten mukaan tarvitaan myös selkeitä sopimuksia ja käytäntöjä. Tämän julkaisun sisällöt on pääosin työstetty Haravan järjestämässä kaksipäiväisessä työverstaassa, johon osallistui noin 30 sosiaali-, terveys- ja opetusalalla toimivaa johtajaa järjestö- ja kuntaorganisaatioista (ks. liite 1, s. 39). Heille suuri kiitos ennakkoluulottomasta oman työn ja kumppanuusjohtamisen käsitteen avaamisesta. Harava-tiimin puolesta Markus Anttila Lastensuojelun keskusliitto Sirkka Rousu Suomen Kuntaliitto Lisätietoja

6 Sisällys Sivu Johdanto... 5 Mitä on kumppanuus?... 7 Kumppanuusjohtaminen ja sen haasteita Kumppanuuden hyvä kehitysprosessi ja sen johtaminen Neljä kumppanuusjohtamisen perusratkaisua Kumppanuusjohtamisen kuusi kontekstia Esikumppanuus Strateginen kumppanuus ja sen johtaminen Verkostokumppanuuden johtaminen Kumppanuusjohtaminen ja yhteinen toimintakokonaisuus Kumppanuusjohtaminen vaihdantasuhteissa Sosiokulttuurinen yhteisö kumppanuusjohtamisen kontekstina Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liite 1. Kumppanuusjohtamisen työverstaan osallistujalista... 39

7 Johdanto Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä on 1990-luvulta lähtien ollut keskeisenä pyrkimyksenä se, että käytettävissä olevilla tai jopa niukkenevilla voimavaroilla on aikaansaatava enemmän tulosta ja vaikuttavuutta. Ratkaisumalleissa on ollut kaksi päätavoitetta: voimavarojen liikuteltavuuden lisääminen ja osuvuuden parantaminen niiden käytössä. Pyrittäessä helpottamaan voimavarojen liikuteltavuutta on käytetty esim. seuraavanlaisia keinoja: laajennetaan sitä piiriä/kokonaisuutta, jossa ratkaisuja haetaan poistetaan raja-aitoja yhdistämällä yksiköitä ja organisaatioitakin ja luodaan näillä yhteispanostuksilla uusia voimavarojen keskittymiä ja yhdistelmiä kiinnitetään erityistä huomiota toiminnan sujuvuuteen rajapintojen yli mm. yhteensovittamalla toimintoja eri toimijoiden osuuksia tehostetaan voimavarojen vaihtoa yli rajapintojen parannetaan yhteisjohtamista eri toimijatahojen kesken. Tavoiteltaessa parempaa osuvuutta voimavarojen käytössä on turvauduttu esim. seuraaviin keinoihin: paikannetaan ylilaadun paikkoja ja siirretään voimavaroja niistä tarkoituksenmukaisempiin käyttökohteisiin (ylilaatu = asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin sekä omiin voimavaroihin nähden liian korkea tavoitetaso) keskitytään asioihin, joissa oma osaaminen ym. tuottaa parhaimman lisäarvon tai hyödyn asiakkaille valikoidaan asiakaskunnasta osaryhmiä, jotka parhaiten hyötyvät ko. palveluista ja kohdennetaan työ näille eriytetään eri asiakasryhmien saamia palveluja arvioidaan työn hyödyttävyyttä/vaikuttavuutta ja kehitetään toimintaa sen mukaan K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 5

8 haetaan mahdollisuuksia ehkäistä haitallisia kehityskulkuja riittävän varhaisella ja hyvin kohdistetulla interventiolla. Myös Harava-projektin perusideassa ja tavoitteissa näkyy vahvasti voimavarojen liikuteltavuuden ja käytön osuvuuden parantaminen. 1. Laajennetaan toimijajoukkoa, joiden kesken voimavarojen aktivoimista, yhteensovittamista ja yhdistämistä ratkotaan. Erityisesti pyritään kuntien ja järjestöjen yhteistyön parantamiseen. 2. Kehitetään palvelujen järjestämistä laajemmassa aluekokonaisuudessa. Yksittäisten kuntien sijasta haetaan seudullisia ja osin maakunnallisiakin ratkaisuja. 3. Kehitetään yhteistä tiedon tuotantoa palvelutarpeiden seurantaan ja arviointiin, jotta saadaan paremmat lähtökohdat palvelujen suunnittelulle ja järjestämiselle myös yhteisin ratkaisuin. 4. Parannetaan voimavarojen käytön kohdentamista strategista ajattelua terävöittämällä. Välineenä tässä on mm. strategiayhteistyö ja yhteiset palvelustrategiat. 5. Edistetään voimavarojen tarkoituksenmukaisempaa käyttöä sujuvoittamalla eri tahojen yhteistyötä asiakkaan palveluissa kehittämällä malleja palvelusikermien ja -ketjujen hallintaan. 6. Haetaan toimivampia yhteisiä keinoja, joilla voidaan ehkäistä ongelmien paheneminen. Tavoitellut ratkaisumallit ovat kuitenkin tuottaneet runsaasti uusia haasteita palvelujen järjestämisessä ja palvelutuotannon johtamisessa. Kun toimitaan työnjaollisesti pitkälle eriytyneissä oloissa, ratkaistavat asiat tai toteutettavat toiminnot vaativat useamman toimijatahon voimavaroja, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Syntyy väistämättä monitoimijainen asetelma. Mutta monitoimijaisuus on sekä voimavara että haaste. Haasteeksi sen tekee välttämättömyys saada aikaan järjestäytynyttä, hyvin koordinoitua toimintaa, jotta osallisten voimavarat saadaan tarkoituksenmukaisesti käyttöön yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ellei koordinoinnissa onnistuta, ei saada aikaan tarkoituksenmukaista toiminnallista kokonaisuutta. Monitoimijaiset tilanteet ovat yhä tavallisempia palvelujen järjestämisessä ja niiden kehittämisessä. Myös Harava-projektin tavoitteet ja toiminta niiden saavuttamiseksi on kohdistunut monitoimijaisuuden ilmiöiden ratkomiseen. Monitoimijaisuuden edellyttämää koordinaatiota on Harava-projektissa tarkasteltu kumppanuuden kehyksessä sekä monitoimijaisen asiakastyön että sen johtamisen tasolla. 6 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

9 Mitä on kumppanuus? Harava-työverstaassa todettiin kumppanuuden avainpiirteiksi seuraavia asioita: yhteinen tavoite ja siihen sitoutuminen tiivis harkittu yhteistyö konkreettinen yhteinen tekeminen asiakkaan hyväksi osapuolten vahvuuksien täydentävyys, synergisyys vastavuoroisuus, toistensa tarvitseminen, molemminpuolinen hyöty tasaveroisuus, tasa-arvo, vallan jakaminen luottamus toisen kunnioittaminen, toisen osaamisen arvostus avoimuus tiedon jaossa sovitut pelisäännöt, yhteistyösopimukset monentasoiset kohtaamiset, kohtaamisen paikat yhteinen arvopohja toiminnalle, ainakin suhteessa tavoitteeseen kunkin osapuolen omat erityispiirteet ja kulttuuri hyväksytään lähtökohtana. Mainitut piirteet kuvaavat kumppanuuden laatutekijöitä eli mitä toimiva kumppanuus on tai vaatii. Listasta voi havaita kumppanuuden määrittyvän varsin myönteiseksi asiaksi, jopa ihanteelliseksi yhteistyösuhteeksi. Ne vastaavat melko hyvin tutkimustuloksia kumppanuuden menestystekijöistä (Kulmala 2003, s. 3): sitoutuminen suhteeseen ja sen laadun kehittämiseen luottamus siihen, että toimitaan kuten on sovittu osapuolten panosten/osuuksien hyvä koordinaatio kommunikaation avoimuus ja vaihdetun tiedon laatu (mm. tarkkuus, oikeaaikaisuus, merkittävyys, kattavuus) vahva osallistuminen yhteisten tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan suunnitteluun paneutuminen yhteiseen ongelmanratkaisuun eteen tulevissa kysymyksissä kumppanuksia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 7

10 Tärkeän lisänäkökulman kumppanuuden ymmärtämiseen tuovat Bamford ym. (2003, s ) pyrkiessään vastaamaan kysymykseen, miksi kumppanuutta tarvitaan. He kiteyttävät kumppanuuden idean tai tarkoituksen kolmeen kohtaan. 1. Kumppanuudessa kaksi tai useampi osapuoli sopii resurssien panostuksesta yhteisen hyödyn luomiseksi tai tavoitteen saavuttamiseksi. 2. Keskinäiset sopimukset ovat kuitenkin pakosta epätäydellisiä, koska sopimusehdoissa ei voida etukäteen määritellä ja sopia kaikkia myöhemmin tärkeiksi osoittautuvia asioita. 3. Siksi kumppanuudessa on olennaista luottamus siihen, että tulevat ongelmat pystytään ratkomaan noudattaen yhdessä sovittuja päätöksentekotapoja yhteisen toiminnan johtamisessa ja tulosten jakamisessa. Näin ajatellen kumppanuus on erityislaatuinen yhteistyösuhde. Olennaista siinä on osapuolten toiminnan koordinaation tapa. Kumppanuus on luottamukselliselle vuoro-vaikutussuhteelle perustuva koordinaatiomekanismi. Kumppanuus on ikään kuin myönteinen odotus, että myöhemmin kohdattavat ongelmat voidaan ratkoa hyvän keskinäisen suhteen varassa. Tässä mielessä se on luonteeltaan avoin sopimus, jossa voidaan jättää täsmentämättä monia kysymyksiä. Kumppanuudessa nojataan vahvasti ns. sosiaalisiin ohjausvoimiin, joita ovat mm. luottamus, hyvä tahto, yhteisen hyvän edistäminen, vastavuoroisuus, tietty arvopohja ja psykologinen sopimuksellisuus. Mitä vahvempi ja toimivampi kumppanuus on, sitä suurempia asioita voidaan jättää keskinäisessä vuorovaikutuksessa hoidettavaksi ilman tarkkoja sopimuksia muusta kuin tulevista menettelytavoista. Kumppanuuden erityislaadusta seuraa myös erityisasema kumppanusten kesken kyseisessä asiassa. Kumppaneiksi valikoituvat ne, jotka uskovat vaaditunkaltaisen vuorovaikutussuhteen olevan keskenään mahdollista ja jotka haluavat /pystyvät sitoutumaan tarvittaviin panostuksiin. Kumppanuus on tässä mielessä ydintä tai sisäpiiriä synnyttävä ja muita tahoja poissulkeva. Voiko monilukuisen osallisjoukon kesken syntyä kumppanuus vai onko tällöin kyse jostain löyhemmästä yhteistoiminnan tavasta? Kumppanuudessa tärkeä puoli on myös se, että osapuolet sitoutuvat voimavarojen käyttöön. Jaetun johtamisen ja kontrollin alaisena tehdään yhdessä sovittuja panostuksia tai hoidetaan sovittuja osuuksia yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kumppanuuteen liittyy tällöin myös jaettuja riskejä sikäli, että panostukset voivat osoittautua turhiksi, kun tavoitellut hyödyt eivät toteudukaan. Yritysten kumppanuuksissa keskeinen näkökohta on voiton aikaansaaminen panostuksilla ja saadun voiton jakaminen osapuolten kesken. Olennainen piirre kumppanuudessa on sen pitkäjänteisyys. Kumppanuus on ymmärrettävä prosessina, joka mahdollistaa asteittain vahvistuvan sitoutumisen toiminnan myötä tai vähittäisen luopumisenkin. Kumppanuutta ei kannata kehittää lyhytaikaista, kertaluonteista tai pienimuotoista yhteistyötä varten, vaan se on kohtuullisen pitkäjänteinen yhteistyön tapa. Tämä johtuu siitä, että kumppanuu- 8 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

11 dessa on tarkasteltava myös sen kustannustehokkuutta eli hyötyjä suhteessa aiheutuviin kustannuksiin. Kumppanuuden rakentaminen vie aikaa ja voimavaroja. Samoin kumppanuus koordinaatiotapana tuottaa lisäkustannuksia vuorovaikutussuhteiden hoitamisen ja toisinaan mutkikkaiden yhteisten johtamisjärjestelyjen takia. Kumppanuuden synnyttämät lisäkustannukset on aina suhteutettava ko. toiminnan laajuuteen ja merkitykseen. Jo syntyneen hyvän kumppanuussuhteen varassa voidaan kyllä toteuttaa lyhytaikaisia ja kertaluonteisia asioita. Tällöin vahva luottamus ja rutinoituneet yhteistyön tavat vähentävät tarvetta varmentavien ohjauskeinojen rakentamiseen, joten kumppanuuden kustannustehokkuus on hyvä. Miksi tavoitella kumppanuutta, kun se tuottaa selvästi lisäkustannuksia? Perusteena on hyötyjen merkittävyys. Kumppanuus syntyy aina suhteessa johonkin tavoitteeseen. Tavoitteen tärkeys ja usko kumppanuuden mahdollisuuksiin sen saavuttamisessa ratkaisee, kannattaako ryhtyä kumppanuuden rakentamiseen. Esim. palvelujen järjestämisessä uskotaan kumppanuudella saavutettavan monia merkittäviä hyötyjä: kustannusten vähentäminen esim. tuottamalla yhdessä palveluja, järjestämällä yhdessä koulutusta ja työnohjausta kehittämistyön kynnyskustannusten ylittäminen yhdistämällä voimavaroja, mikä mahdollistaa uuden toiminnan tai palveluun aloittamisen palvelun jatkuvuuden turvaaminen keskittämällä voimavaroja asiakkaan parempi palvelu ja kokonaisvaikuttavuuden varmistaminen käyttämällä toisiaan täydentäviä voimavaroja. Jatkotarkastelussa lähdetään siitä ajatuksesta, että kumppanuus on tietty vaihe monitoimijaisen vuorovaikutuksen ja vaihdannan koordinaatiossa. Tällainen tarve syntyy vasta, kun vuorovaikutuksessa on edetty asteelle, jossa lähdetään toimimaan tavoitteellisesti ja käyttämään voimavaroja (ja siten ottamaan myös riskejä) tavoitteen saavuttamiseksi. Kumppanuus on vaihe koordinaation kehityksessä myös sikäli, että toiminnan myötä saattaa tulla välttämättömäksi tiivistää koordinaatiota ja ottaa käyttöön voimakkaampia hallinnan mekanismeja esim. kokoamalla toiminnot yhteisen johtohierarkian alaisuuteen. Tai kumppanuuden tarve voi lakata, jos koordinaation tarpeisiin riittää kustannuksiltaan ja ajankäytöltään edullisempi ohjausmekanismi kuten puhdas markkinapohjainen vaihdanta tai selkeämpi työnjako pitemmälle viedyn erikoistumisen tai vakioinnin myötä. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 9

12 Kumppanuusjohtaminen ja sen haasteita Kumppanuusjohtaminen on kumppanuuden edistämistä ja kumppaneina toteutettavan toiminnan johtamista yhdessä noudattaen sovittuja menettelytapoja. Kumppanuuden toteutumiseen vaikuttavat muutkin ohjausvoimat kuin johtaminen. Tässä tarkastellaan kuitenkin lähinnä vain johtamista eli johtamisrooleista käsin tapahtuvaa toiminnan ohjausta. Harava-projektin eri toiminnoissa kumppanuutta on toteutettu monissa eri yhteyksissä. Siten myös kumppanuusjohtamisessa on kohdattu monia pulmia. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä työverstaassa mainittuja kumppanuusjohtamisen haasteita. Kumppanuudessa lähtökohtana on kumppanusten itsenäisyys. On kuitenkin käynyt niin, että omasta reviiristä ja ratkaisuvallasta pidetään kiinni silloinkin, kun se selvästi haittaa yhteistoimintaa. Työntekijöiden yhteistyön tasolla voivat hankaluutena olla tiukat ammattirajat, toimenkuvat ja professionaaliset ristiriidat. Tehtävät voivat olla liian tarkasti määritelty virkajärjestelmän kautta ja ammattijärjestöjen edunajon seurauksena. Osapuolilla on tietenkin omia tavoitteita asioissa, joihin ollaan yhdessä hakemassa ratkaisuja. Lisäksi heillä on erilaiset arvot eli mitä pidetään tärkeänä ja mitä painotetaan valinnoissa. Esim. työvoimatoimisto painottaa tuloksena työllistymistä ja sosiaalitoimisto elämän hallinnan paranemista. Riittävän yhteisen tavoitteiston ja arvopohjan hakeminen voi viedä aikaa. Tämä ei ehkä mahdollistakaan kumppanuutta kaikkien kiinnostuneiden kesken. Tällöin on oltava rohkeutta valita monien mahdollisten kumppanien joukosta ne, joiden kanssa keskitytään yhteistyöhön kyseisessä asiassa. Yleinen haaste yhteistyötilanteissa on tarvittavan tiedonsaannin turvaaminen toimijoiden kesken. Salassapitovelvoitteet asiakasasioissa tuottavat vaikeuksia erityisesti yhteistyössä viranomaisorganisaatioiden ja järjestöjen kesken. Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus hankaloittaa. Olisi tunnistettava ne tilanteet, joissa yhteistyön sujuvuus edellyttää aktiivisempaa tiedonvaihtoa. Eri tahojen toimintakulttuurien erot näkyvät päätösten teossa, resurssien käytössä, johtamistavoissa, tiedonkulussa, käytännön asiakastyön toteuttamisen ta- 10 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

13 voissa jne. Yhteisissä toiminnoissa on saatava aikaan yhdessä sovittuja käytäntöjä esim. esimiestyössä, työtavoissa, vastuun kantamisessa, tietojärjestelmissä ja rahaliikenteen hoitamisessa. Kun asioiden sujuvoittaminen yhteistyössä edellyttää muutoksia omassa toiminnassa, tulee vastustusta ja asiat saattavat jumiutua. Kumppaneina toteutettavien toiminta- ja palvelukokonaisuuksien kohdalla on havaittu useammassakin kysymyksessä aktiivisemman johtamisen tarve. Tarvitaan kokonaisuudesta huolehtijaa, toiminnan sisältöjen aktiivista kehittäjää, käytännön toiminnan organisoijaa ja työnjohdollisen vastuun ottajaa sekä henkilöstön esimiestä, jonka puoleen voi kääntyä neuvoja tarvitessaan. Kokemusten mukaan kumppanuusasioiden ratkomisesta ei mielellään oteta vastuuta. Sen sijaan että olisi toimittu aktiivisesti kumppanuusjohtamisessa, on pikemminkin kaihdettu sitä. Tästä johtuen valtatyhjiö on ollut tavallisempaa kuin vallanhalu. Vastuunoton varmistamiseksi pidettiin tarpeellisena luoda vastuurooleja ja nimetä näihin vastuuhenkilöt. Kumppanuudessa toteutettavien asioiden ratkomiseen tarvitaan valtuudet. Miten pitkälle oman työroolin puitteissa on mahdollista tehdä yhteistyötä koskevia päätöksiä? Siis millä mandaatilla mukana olevat toimijat ovat päättämässä eli onko heillä oman organisaationsa antama valtuutus toimia? Toisaalta onko kumppanusten kesken yhdessä sovittu siitä, kenellä on missäkin asioissa oikeus hoitaa ja ratkoa yhteisiä asioita. Toiminnan johtaminen edellyttää johtamisen organisointia. Miten pitkälle pärjätään osallistahojen johtamisrooleissa toimivien henkilöiden keskinäisellä yhteydenpidolla ja neuvotteluilla ilman että perustetaan uusia yhteisiä toimielimiä? Missä vaiheessa on jo tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhteisille toiminnoille oma johtamisrakenne, jossa valtuuksien ja vastuiden selkeyttämiseksi on asetettu toimielimet tai roolit, täsmennetty niihin liittyvät oikeudet ja velvoitteet, ratkaistu roolien väliset suhteet ja sovittu päätöksenteon prosessit? Harava-projektissa kohdatut kumppanuusjohtamisen haasteet näyttävät kiteytyvän muutamaan tärkeään kohtaan: 1. johtorooleissa toimivien on tunnettava toisensa ja pystyttävä luomaan luottamuksellinen vuorovaikutussuhde, jotta kumppanuutta voidaan rakentaa 2. kumppanuudesta ja siinä toteutettavasta toiminnasta on saatava aikaan osapuolten kesken riittävän yhteinen näkemys, joka voidaan kiteyttää kumppanuussopimukseksi 3. on kehitettävä ja sovittava menettelytavat ja prosessit ja tarvittaessa myös rakenne ja roolit, joilla kumppanukset yhdessä johtavat kumppaneina toteutettava toimintaa 4. on sovittava, miten edellä mainitut menettelytavat ja rakenteet linkitetään osallisorganisaatioiden omiin johtamisrakenteisiin, -rooleihin ja päätöksenteon käytäntöihin 5. osallisorganisaatiot tarvittavalta osin mukauttavat toimintaansa niin, että se edesauttaa kumppanuusjohtamisessa onnistumista K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 11

14 6. kumppanuusjohtamisessa osallisina olevat henkilöt tekevät parhaansa, jotta eteen tulevat asiat voidaan ratkaista yhteisymmärryksessä eli kysymys on paljolti myös asennoitumisesta ja tahdosta. Harava-projektissa kohdatut kumppanuusjohtamisen haasteet ovat paljolti samoja, mitä on todettu kuntien välisessä yhteistyössä (Haveri, Majoinen 1997 s ). Myös yritysten kumppanuusjohtamisessa pidetään tärkeinä vastaavien haasteiden ratkomista, joskin painotukset ovat hieman erilaisia. Tarkastellessaan kumppanuusjohtamisen kehittämistä yritysten yhteistyösuhteissa Bamford ym. (2003 s. 64) kiteyttävät keskeiset haasteet ja ratkaisut seuraavasti: osallisorganisaatiot ovat selkeyttäneet itselleen, miksi lähdetään mukaan ja miten se palvelee omia intressejä (oma kumppanuusstrategia) kumppanit valitaan harkiten, niin että on mahdollista löytää yhteiset tavoitteet ja kokea toistensa olevan tärkeitä sen edistämisessä (voimavarojen täydentävyys ja vahvuuksille rakentaminen) ja että luottamus on mahdollista kumppanuuden kehittämiseen satsataan myös henkilötasolla ja hyvien ja tuloksellisten kumppanuussuhteiden aikaansaamisesta palkitaan luodaan kumppanuuden hallinnalle tarkoituksenmukaiset rakenteet (= roolit + toimielimet ja näiden tehtävät, tiedonvaihdon järjestäminen, päätösprosessit) kumppanuus on hyväksytty laajalti osallisorganisaatiossa ja se ankkuroidaan myös linjaorganisaation johtamisvastuisiin suhtaudutaan joustavasti kumppaneina toteutettavien toimintojen muutoksiin kuten toiminnan laajenemiseen, lisäpanostuksen tarpeisiin tai hallinnan rakenteiden kehittämiseen. 12 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

15 Kumppanuuden hyvä kehitysprosessi ja sen johtaminen Työverstaassa esitettyjen näkemysten ja mallien pohjalta on koottavissa ihannekuva siitä, miten kumppanuuden rakentamisessa olisi hyvä edetä. Kehitysprosessi jäsentyi kuuteen vaiheeseen. Näistä jokainen sisältää johtamistehtäviä. 1. Kukin osapuoli selkeyttää oman perustehtävän ja strategiset tavoitteet näkemys siitä missä itse ollaan ja mihin pyritään määrittää tarpeen sille, missä asioissa tai tehtävissä tarvitaan kumppanuutta ja millaista kumppanuutta haetaan 2. Kukin osapuoli selkeyttää omat perustelut ja tavoitteet kumppanuuksille miksi? (tarve, tarkoitus, tavoitteet) missä toiminnoissa? ketkä kumppanit mahdollisia ja millä perusteella? miten kumppanuuksien ohjaus järjestetään omassa organisaatiossa? miten kumppanuuksia haetaan? 3. Kartoitetaan mahdolliset kumppanuudet järjestetään yhteisiä foorumeja, joilla voidaan kohdata ja tutustua (tarvitaan koollekutsuja) mitä tarpeita ja tarjottavaa eri tahoilla on? ketkä voisivat olla varteenotettavia kumppaneita? haetaan yhteisiä intressejä ja kumppanuuden alaa kehitetään yhteistä tarkoitusta ja tavoitetta kumppanuuden pohjaksi K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 13

16 kumppanusten valikoituminen (ydinjoukko löytää toisensa; ottaako joku veturin roolin? osa mukana löyhemmin tai vain joissain kohdin) 4. Neuvotellaan yhteinen suunnitelma kumppanuudelle määritellään yhteinen käsitys kumppanuudesta (ketkä, mitä, millä panostuksilla) luodaan kumppanuudessa toteutettavan toiminnan suuntaviivat tuleville vuosille (tavoitteet, toiminnan ala ja pääsisällöt) osallisorganisaatioiden ylin johto + luottamushenkilöt sitoutuvat ja antavat tukensa valitaan sopiva organisointitapa/perusrakenne kumppanuudelle (valittavana erilaisia vaihtoehtoja kuten yhtiö, yhtymä, säätiö, yhdistys, yhteinen hallintoyksikkö, yhteisprojekti, yhteinen toiminto, yhteistyöverkko) kehitetään sopiva ratkaisumalli kumppanuusjohtamiselle valitun perusrakenteen pohjalle (itsenäisissä yksiköissä ratkaisumalli säädösten mukainen; ns. riippuvissa yksiköissä valittavana erilaisia vaihtoehtoja kuten rinnakkais- tai parijohtajuus, kahden hatun malli, yhteinen toimielin, yhteisjohtaja, tiimijohtajuus) täsmennetään ja sidotaan tarvittavia voimavaroja (kytkentä budjettikäsittelyyn) 5. Hyväksytään kumppanuussopimukset laaditaan perustava kumppanuussopimus, johon on kirjattu keskeisimmät asiat kumppanuudesta ja sen johtamisesta käsitellään ja hyväksytään sopimus osallisorganisaatioissa tehdään ja hyväksytään tarkentavia palvelu- ym. yhteistyösopimuksia (palvelusopimuksia tarvitaan, kun kumppanuus sisältää esim. palvelujen myyntiä ja ostoa, jollain tavalla / tasolla on sovittava työnjaosta, käytännön vastuista, yhteisistä pelisäännöistä, delegoinnista, ohjausvastuista jne.) sovitaan seurannasta ja arvioinnista 6. Suunnitellaan toimintaa yhdessä laaditaan ja hyväksytään yhdessä toimintasuunnitelmat esim. vuodeksi laaditaan ja hyväksytään yhdessä resurssien käyttösuunnitelma kehitetään ratkaisumallit käytännön yhteistyöhön toiminnassa 7. Toteutetaan toimintaa suunnitelmien mukaisesti hoidetaan johtaminen sovittujen menettelytapojen mukaan sovittuja johtamisrooleja käyttäen 14 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

17 8. Seurataan, arvioidaan ja korjataan toimintaa tarvittaessa Koska kumppanuusjohtaminen on sekä kumppanuuden rakentamista että kumppaneina toteutettavan toiminnan johtamista, kuuluu kumppanuusjohtamiseen tärkeänä osa-alueena myös omassa kotipesässä tapahtuvat asiat. Onnistunut kumppanuus ankkuroituu vahvasti osallisorganisaatioiden toimintaan. Kumppanuusjohtamisessa onnistuminen edellyttää sitä, että sekä omassa organisaatiossa että yhteistyössä sitoudutaan yhteisiin tavoitteisiin ja niiden edellyttämään voimavarojen käyttöön kuten myös sovittuihin menettelyihin ja suhtautumistapoihin. Neljä kumppanuusjohtamisen perusratkaisua Monitoimijaisissa tilanteissa on ratkaisevan tärkeää löytää tapa /mekanismi, jolla voidaan ohjata tai koordinoida keskinäistä yhteistyötä. Mekanismin pitäisi turvata se, että kunkin osallisen osuudet ja panokset hyödyttävät kokonaisuutta ja että osallisten tärkeinä pitämät omat ja yhteiset tavoitteet toteutuvat. Toisaalta mekanismin tulisi olla kustannustehokas eli että se ei itsessään vie paljon voimavaroja ja tuota liian suuria ns. prosessilisäkustannuksia yhteistyöllä saataviin hyötyihin nähden. Kumppanuuspohjaisessa koordinaatiossa toimitaan jaetun johtamisen periaatteella, jonka käytännön toteutusmuodot voivat olla erilaisia. Voidaan toimia esim. tarpeen mukaan neuvotellen ja sopien, jolloin kyse on sopimusvaraisesta kumppanuusjohtamisesta. Tai sitten voi käydä tarpeelliseksi luoda kumppanuusjohtamisen tarpeisiin uusi, mutta kuitenkin vielä osallisorganisaatioiden johtamisjärjestelmiin vahvasti linkittyvä ja näiltä valtuudet saava ns. riippuva johtamisrakenne. Tarvittaessa on mahdollista edetä kohti vielä sitovampaa järjestelyä ja synnyttää erillinen, juridinen yksikkönsä kuten yhteinen yhdistys, säätiö, yritys tai julkisoikeudellinen organisaatio. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 15

18 Tarkoituksenmukaisten yhteisohjauksen tai koordinaation mekanismeja on käsitelty useissa organisaatioteorioissa. Näissä on koordinaation päämekanismeiksi nostettu markkinaperusteinen ohjaus, hierarkkinen ohjaus ja verkostomainen ohjaus. Sosiologisissa teorioissa on lisäksi tarkasteltu yhteisöllisiä ohjausmuotoja. HIERARKKINEN OHJAUS omistus/valta hallintojärjestelmä direktio-oikeus MARKKINAOHJAUS tarve ja tarjonta vaihdantasuhteet, hinta juridiset sopimukset YHTEISÖOHJAUS jäsenyys, yhteinen hyvä sosiokulttuurinen yhteisyys sosiaalistuminen, sosiaalinen paine VERKOSTO-OHJAUS vastavuoroinen hyöty vuorovaikutus, luottamus, sitoutuminen yhteistyösopimukset Kumppanuussuhteet ovat mahdollisia monitoimijaisen koordinaation jokaisessa perusmuodossa ja siten kumppanuus voi pitää sisällään piirteitä näistä jokaisesta. Toisaalta kumppanuudessa ennen pitkää nojataan enemmän tai vähemmän johonkin tiettyyn perusratkaisuun. Tällöin kumppanuusjohtaminen saa erilaisia piirteitä sen mukaan, millainen perusratkaisu keskinäisessä järjestäytymisessä on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja mihin suuntaan yhteistyössä edetään. Kumppanuuden ja siten myös kumppanuusjohtamisen perustan valinta riippuu ns. tilannetekijöistä. Tällaisia ovat mm. kumppanusten organisaatioiden perusluonne, omat strategiset linjaukset, yhteistyössä toteutettavan toiminnan luonne (mm. sen määriteltävyys ja ennakoitavuus), kumppanuuden aikajänne, vuorovaikutuksen ja ohjauksen tarve toiminnan toteuttamisessa, yhteistyösuhteita sääntelevät lait ja ns. kilpailutilanne toimintakentällä. Näin kumppanuusjohtaminen voi olla vaihe ennen kuin osalliset yhdistävät toimintojaan ja voimavarojaan yhteisen hallinnollisen rakenteen ja johdon alaisuuteen. Tällainen ohjaus- tai koordinaatiojärjestelmä rakentuu omistusvallan tai julkisoikeudellisen vallan varaan. Sen keskeisenä ilmenemismuotona on hierarkkinen johtamisrakenne ja johdon direktio-oikeudet. Toisaalta kumppanuusjohtaminen voi olla esivaihe tiellä kohti markkinaehtoiseen vaihdantaan etenemistä. Kyse voi tällöin olla yhteistyöstä palvelujen tai tuotteiden sisällön / laadun kehittämiseksi tai yhteisen palvelutuotannon järjestämisestä. Joissain tilanteissa kumppanuus voi olla keino vastata paremmin kilpai- 16 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

19 luun. Vaihdannassa kumppanuus on usein tarpeellinen lisätekijä esim. niin kauan, kunnes vaihdosten sisällöt on voitu tuotteistaa ja määritellä riittävän pitkälle, jotta vaihdannan ehdoista voidaan solmia riittävän tarkkoja juridisia sopimuksia ja siten päästä puhtaampaan markkinaperusteiseen vaihtosuhteeseen. Samoin kumppanuusjohtaminen voi pohjautua verkostomaisiin ohjausjärjestelyihin, joissa välitön vuorovaikutus ja kommunikaation runsaus on tärkeää yhteistyön koordinoimiseksi. Mutta tästä voidaan edetä kunkin osallisen osuuden tarkentumisen ja keskinäisen työnjaon selkeytymisen myötä tilanteeseen, jossa tarvitaan vähemmän kumppanuusjohtamisen sisältämää sosiaalista ohjausta ja muunlaiset ohjausmekanismit riittävät toimijaverkoston toiminnan yhteensovittamiseen. Tällöin on päädytty siihen, että osapuolten toimintaa ja osuuksia ko. toiminnallisessa kokonaisuudessa voidaan ohjata yhteisillä prosessi- tai toimintamalleilla, laatujärjestelmillä tai teknisillä toiminnan ohjausjärjestelmillä. Kumppanuusjohtaminen edellyttää aina tiettyjen sosiaalisten, tiedollisten, kulttuuristen ja normatiivisten merkitysten ja periaatteiden yhteistä jakamista ja hyväksymistä, jotta riittävä pohja yhteistyölle olisi olemassa. Mutta kumppanuus ei vaadi yhteisyyttä kyseisen tavoitteen ja toiminnan ulkopuolelle jäävien asioiden suhteen. Yhteisömäisessä organisoitumisessa ja ohjautumisessa voidaan tietenkin edetä niin pitkälle, että osalliset jakavat laaja-alaisesti yhteisiä arvoja, normeja ja kulttuurisia merkityksiä. He elävät ikään kuin osana yhdessä jaettua ja vahvasti sisäistettyä arvo-, normi ja merkitystodellisuutta. Tällaisessa tilanteessa ei kyse ole enää kumppanuudesta vaan jäsenyydestä yhteisössä. K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä 17

20 Kumppanuusjohtamisen kuusi kontekstia 1. ESIKUMPPANUUS Kumppanuuden rakentamisessa näyttää olevan ominaista ennen varsinaisten kumppanuuksien syntymistä eräänlainen esivaihe. Näin on erityisesti silloin, kun kumppanuutta on hakemassa monia toimijatahoja tai kun tietyt osalliset eivät ole määrätietoisesti luomassa yhteistyösuhdetta valikoitujen kumppanusten kesken. Kumppanuus alkuvaiheessaan esim. seudullisella tasolla ilmenee keskusteluyhteytenä ja näkemysten vaihtona ilman pitemmälle meneviä odotuksia. Varsinaisesta kumppanuudesta ei tällöin vielä ole kyse. Esikumppanuuden merkitys jatkoa ajatellen on siinä, että se synnyttää otollisen tilanteen ja alustavan yhteistyörakenteen, jonka varassa pitemmälle meneviä sitoumuksia ja sopimuksia voidaan kehittää. Esikumppanuudelle on ominaista löyhä yhteydenpito, jonka varassa tunnustellaan kiinteämmän yhteistyön mahdollisuuksia. Mukana on ehkä liiankin lukuisa joukko toimijoita eikä selkeää yhteistä tavoitetta ei ole vielä löytynyt. Osallisuuden ja yhteydenpidon foorumit ovat tällöin avoimia (myöhemmin ne ovat jo valikoitujen keskinäisiä ja muita poissulkevia). Yhteistyöasetelma saattaa olla uudenlainen kuten esim. aiemmin vähänlaisesti yhteistyötä tehneiden tahojen hakiessa uusia avauksia. Tällöin on tarvetta tutustua toisiin toimijoihin ja näiden toimintaan. Ollaan tavallaan kartoittamassa kenttää ja siellä mukana olevien intressejä. Toistensa luotailun yhteydessä haetaan myös omaa roolia tai paikkaa ja eväitä ehkä myös oman toiminnan linjauksille. Tällöin strategiset valinnat saattavat kehittyä suuntaan, jossa tavoitteellisempi ja tiiviimpi kumppanuus tulee mahdolliseksi. Harava-projektin yhteydessä on ollut paljon tämäntapaista kartoittava ja tunnustelevaa ja mahdollisuuksia hakevaa kumppanuutta. Ehkä tämä on johtunut siitä, että yhteistyötä on haettu uusissa seudullisissa asetelmissa ja kuntien ja järjestöjen välillä. Kyseessä on useimmin ollut lastensuojelun palvelujen tulevaisuutta koskevien haasteiden / kehittämistarpeiden ja mahdollisuuksien pohdiskelua ja oman organisaation asemoimista suhteessa niihin. Tällaisen laajan ja hitaahkonkin prosessoinnin tuloksena alkavat löytyä todelliset kumppanuuden paikat ja valikoidut 18 K U M P P A N U U S J O H T A M I S E N R A K E N T E I T A J A K Ä Y T Ä N T Ö J Ä

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta

Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta Kaupungin ja maaseudun, kuntien ja järjestöjen kumppanuutta Eloisa maaseutu -seminaari Salo 6.4.2016 Ritva Pihlaja, erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan neuvosto MANE sähköposti ritva.pihlaja@pp.inet.fi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki

Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa. TYP-aluekiertue Helsinki Kuntien rooli työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa TYP-aluekiertue 2015 22.1.2015 Helsinki Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta, vastavuoroisuutta, tasaarvoisuutta,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen

Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Haapalan koulu, kumppanuudella eväät tulevaisuuteen Meidän koulu 2004 Haapalan koulun koulunkäyntialue on laaja ja koulumme yhdistää kylien asukkaita. Koulupalvelujen kehittäminen 1990 luvulta lähtien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 14.9.2016 Rajapinnan/yhdyspinnan määrittelyä 1. Raja-/yhdyspinnalla tarkoitetaan kahden

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa Kerttu Vesterinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä

Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa Kerttu Vesterinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä Verkkokonsultaatio - Ihmisen kohtaaminen verkossa 26.5.2008 Kerttu Vesterinen, kehittäjäsosiaalityöntekijä Verkkokonsultaatiokeksintö http://www.sosiaalikollega.fi/verkkokonsultaatio kokoaa yhteistoimintaan

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä

Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Elinikäisen ohjauksen alueellisesta yhteistyöstä Antti Laitinen, LAITURI-projekti Salmia 12.11.2013 Kanta-Hämeen ELO 13.11.2013 Päijä-Hämeen ELO Elinikäisen ohjauksen määritelmä Elinikäiseen oppimiseen

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Maakuntahallituksen työn arviointilomake

Maakuntahallituksen työn arviointilomake 1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Yhteenvetoraportti N=20 Julkaistu: 17.11.2008 1. Miten arvioitte yleisesti

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot