Unkarin maaraportti 2 (24) Juha Wilén. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Unkarin maaraportti 2 (24) Juha Wilén. Sisällys"

Transkriptio

1 Unkari

2 Unkarin maaraportti 2 (24) Sisällys Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous... 9 Makrotalous... 9 BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Energia Rakentaminen... 22

3 Unkarin maaraportti 3 (24) Palvelusektori Vähittäiskauppa Matkailu Rahoitus- ja vakuutustoiminta Tapakulttuuri Linkkejä... 24

4 Unkarin maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: ruskohiili, maakaasu, bauksiitti, hedelmällinen maaperä, metsät Rajanaapurit: Itävalta, Slovenia, Kroatia, Serbia ja Montenegro, Romania, Ukraina, Slovakia Aika: Keski-Euroopan aika (CET): UTC + 1 tunti talvisin, UTC + 2 tuntia kesäisin (UTC= koordinoitu yleisaika) Asukasluku: 10,01 miljoonaa vuoden 2010 alussa (Unkarin tilastovirasto) Suurimmat kaupungit: Budapest 1,72 miljoonaa asukasta vuoden 2010 alussa (Unkarin tilastovirasto), Debrecen , Miskolc , Szeged , Pécs ja Györ v alussa (World Gazetteerin arvioita) Etniset ryhmät: Unkarin kansalaisia ja ulkomaalaisia vuoden 2009 alussa. Unkarin kansalaisista valtaosa on etnisiä unkarilaisia, osa romaaneja, saksalaisia, serbejä, slovakkeja ja romanialaisia. Virallinen kieli: unkari (93,6 prosentilla äidinkieli vuoden 2001 väestönlaskennassa) Uskonnot: katolilaiset 51,9 %, kalvinistit 15,9 %, luterilaiset 3,0 % (v väestönlaskenta) Suurin osa Unkarista on melko alavaa maata ja tasankoa. Pohjoisessa lähellä Slovakian-rajaa on kukkuloita ja matalia vuoria. Unkarin korkein kohta on Kekes-vuorella (1014 m) Budapestistä koilliseen. Maan jakaa kahtia Tonava (unkariksi Duna), joka kulkee Slovakiasta Budapestin läpi etelään. Muita tärkeitä jokia ovat Tisza ja Drava. Unkarin suurin järvi on Budapestistä lounaaseen sijaitseva Balaton. Ilmasto on leuto. Talvet ovat kylmiä ja kosteita. Kesät ovat lämpimiä ja toisinaan hyvin kuivia. Unkarin väestön enemmistö on maguaareja, jotka saapuivat idästä 800-luvun lopussa. Vierailla kielillä maguaareja kutsutaan tavallisesti unkarilaisiksi. Unkari-sanan alkuperästä on kaksi hypoteesia. Ensimmäisen mukaan Unkari sai nimensä toiselta puolinomadiselta kansalta, Aasiasta tulleilta hunneilta, jotka asuivat samalla alueella vuosisatoja aiemmin ja joiden elämäntavoissa oli yhtäläisyyksiä unkarilaisiin nähden. Toisen hypoteesin mukaan nimi tulee bulgarian sanasta Ungur tai Onogur (slaavikielillä Vengry tai vastaava ja saksaksi Ungarn), joka tarkoittaa "kymmentä heimoa". Unkarilaiset kutsuvat itseään vain maguaareiksi, eivät unkarilaisiksi tai varsinkaan hunneiksi. Ulkomaalaiset voivat kuitenkin hyvin kutsua heitä unkarilaisiksi (Hungarian). Maguaarit puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä, joka kuuluu uralilaiseen kieliperheeseen. Unkari on lainannut monia sanoja turkinsukuisista kielistä (ja muutamia itse turkista) sekä useita satoja saksasta ja slaavilaisista kielistä, mutta on säilyttänyt ugrilaisen luonteensa. Unkarin puhujia on n. 14,5 miljoonaa, joista 10 miljoonaa elää Unkarissa. Ympäröivissä valtioissa on unkarilaisia vähemmistöjä. Romaniassa heitä on n.

5 Unkarin maaraportti 5 (24) kaksi miljoonaa, Tšekissä ja Slovakiassa yhteensä n , Serbiassa, Kroatiassa ja Sloveniassa yhteensä n ja Ukrainassa n Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 36, Budapest 1, Debrecen 52, Miskolc 46 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G Sähköverkko: 230V / 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 30,9 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 122,1 % vuonna 2008 Internet-yhteyksiä 100 asukasta kohti: 15,8 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 54,9 vuonna 2008 Tieverkosto: julkisia teitä km vuonna 2007 Rautatieverkosto: 7727 km vuonna 2007 Lentokenttiä: 46, joista 20:llä päällystetty kiitotie vuonna 2009 Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Magyar Köztarsaság, Unkarin tasavalta Valtion päämies: Presidentti Laszlo Solyom (2005 ) Hallituspuolue: Fidesz Unkarin kansalaisunioni Pääministeri: Viktor Orbán (5/2010 ) Seuraavat vaalit: presidentinvaalit kesäkuussa 2010, parlamenttivaalit keväällä 2014 Aluehallinto: 19 piirikuntaa ja pääkaupunki Budapest Itsenäistynyt: vuonna 1001 Kansallispäivä: Unkarin valtion katsotaan syntyneen vuonna 1001, kun maguaarit nykyisen Unkarin alueelle tuoneen Arpadin jälkeläinen, kymmenvuotiaana kasteessa nimen Istvan saanut Vajk kruunattiin kuninkaaksi paavin siunauksella. Istvan I (Stephen, Tapani) hallitsi vuoteen 1038 asti, jolloin alkoivat kruununperimyskiistat. Arpadin dynastia palasi valtaan vuonna 1047 ja hallitsi vuoteen 1301 saakka. Maa kärsi tosin 1200-luvulla mongolien invaasiosta. Vuodesta 1301 vuoteen 1526 Unkaria johtivat eri hallitsijasuvut. Useimmat kuninkaat tulivat ulkomailta. Vuoden 1526 jälkeen Unkari jaettiin kolmeen osaan. Itävalta sai itselleen länsi- ja pohjoisosat (nykyisen Slovakian sen eteläisiä alueita lukuun ottamatta), jotka säilyttivät nimen Unkarin kuningaskunta. Osmanien (ottomaanien) imperiumi otti haltuunsa keskiosat, ml. Budan ja Pestin kaksoiskaupungin. Transilvaniasta tuli muodollisesti itsenäinen valtio, jonka hallitsijat olivat tosiasiassa osmanien vasalleja. Habsburgit valloittivat osmanien kontrolloimat alueet v mennessä. Koko Unkari liitettiin Itävaltaan. Unkarille annettiin autonomia kompromissisopimuksen (Ausgleich) nojalla vuonna 1867, ja keisarikunnan nimeksi tuli Itävalta-Unkari. Tappiollisen ensimmäisen maailmansodan jälkeen imperiumi jakaantui moneen osaan. Unkari itsenäistyi uudelleen ja julistettiin demokraattiseksi tasavallaksi

6 Unkarin maaraportti 6 (24) Demokratia jäi kuitenkin lyhytikäiseksi. Vuoden 1919 maaliskuussa kommunistit tekivät vallankaappauksen Bela Kunin johdolla. Romania hyökkäsi maahan samana vuonna ja nosti valtaan Miklos Horthyn, joka palautti autoritaarisen monarkian vuoden 1920 maaliskuussa. Saman vuoden kesällä solmitun rauhansopimuksen perusteella Unkari joutui luovuttamaan kaksi kolmasosaa sotaa edeltäneestä pinta-alastaan ja lähes yhtä paljon väestöstään Romanialle ja ympäröiville slaavilaisille valtioille. Horthy muodosti löyhän liiton kansallissosialistisen Saksan kanssa 1930-luvulla. Unkari osallistui toiseen maailmansotaan yhtenä akselivaltioista. Vaikka poliittishallinnollinen eliitti suhtautui juutalaisiin aikaisempaa kielteisemmin ja 1930-luvuilla, juutalaisia ei lähetetty kuolemanleireille, ennen kuin Saksa miehitti maan vuonna Vuoden 1945 alussa saapuivat neuvostojoukot. Vuoden 1947 vaaleissa kommunistit syrjäyttivät vilppien avulla Itsenäisten pientilallisten puolueen ja nousivat pysyvästi valtaan. Vuonna 1956 tapahtui kansannousu Neuvostoliittoa ja kommunistista diktatuuria vastaan. Kansannousua tukeneet kansallismieliset johtajat, mm. vapaita vaaleja luvannut pääministeri Imre Nagy, teloitettiin. V poliittinen järjestelmä demokratisoitiin, ja seuraavana vuonna pidettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalit. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Unkarin forintti (HUF) = 100 filleriä Valuuttakurssi: 1 EUR oli 280,33 HUF ja 1 USD oli 202,3 HUF v Bruttokansantuote käyvin hinnoin: ,8 miljardia HUF = 93,1 mrd. EUR v BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: n euroa v Verotus: yhtiötuloverokanta 19 % ja yleinen arvonlisäverokanta 25 % v Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallurgian alan tuotteet, rakennusmateriaalit, tekstiilit, kemikaalit, ajoneuvot Tärkeimmät tuontituotteet: raaka-aineet, elintarvikkeet, koneet ja laitteet Suurimmat kauppakumppanit: Saksa, Itävalta, Italia Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 246,8 miljoonaa euroa ja tuonti 284,6 miljoonaa euroa vuonna Suomen kauppatase oli 37,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ulkomaiset suorat sijoitukset Unkariin: 4,75 miljardia euroa v Suomalaiset suorat sijoitukset Unkariin: 93 miljoonaa euroa v Unkarin ostovoimakorjattu BKT henkeä kohti oli Eurostatin arvion mukaan 65,4 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna Unkarin kilpailukyvyssä on selvästi parantamisen varaa. WEF:n syksyn 2009 vertailussa Unkarin yleinen kilpailukykyindeksi oli 58. paras 133 maan joukossa. IMD:n kevään 2010 vertailussa Unkarin kilpailukyky oli 42. paras 58 tutkitun maan joukossa.

7 Unkarin maaraportti 7 (24) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Finpron Budapestin-vientikeskuksen arvioita Unkarista: Positiivisia piirteitä Unkari on maantieteellisesti EU:n portti Balkanille ja Kaakkois-Eurooppaan, mikä tekee siitä merkittävän logistiikkapalveluja tuottavan ja tarjoavan keskittymän Tekninen koulutus on korkeatasoista ja kansainvälisesti arvostettua Tutkimus- ja tuotekehityksen osuus bruttokansantuotteesta on lähes prosentti, joka on korkeampi luku kuin muissa EU:hun v liittyneissä Keski-Euroopan maissa. Teollisuuden tuottavuus on korkea alueellisessa vertailussa Alueellisesti pieni ja keskittynyt taloudellinen toimintaympäristö, jolla vahvat linkit naapurimaiden talouteen. Unkarin naapurimaissa on yli kolme miljoonaa ulkounkarilaista, ja Unkari on yksi merkittävimmistä ulkomaisten suorien sijoitusten lähteistä naapurimaissa. Tieverkosto ja tietoliikenne ovat erittäin hyvin kehittyneet Työvoimakustannusten nousu on ollut maltillista 2000 luvulla Unkarin bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Keski- ja Itä- Euroopan maiden viidenneksi korkein Slovenian, Tšekin tasavallan, Slovakian ja Viron jälkeen vuonna 2008 (Lähde: Eurostat) Yksityistäminen saatiin valtaosin päätökseen jo 1990-luvulla. Unkarin hallitus on viimeaikaisen talouskriisin aikana kyennyt merkittäviin talousreformeihin, joiden ansiosta kansantalouden asema on kriisin jälkeen parempi suhteessa muihin Keski- ja Itä-Euroopan talouksiin. Unkari (etenkin Budapest) on Euroopan merkittävimpiä palvelukeskusten ja ohjelmistokehityksen sijaintipaikkoja. Alan yritykset lisäävät henkilöstöään nykyisessä vaikeassa taloussuhdanteessakin. Negatiivisia piirteitä Bruttokansantuote supistui vuonna 2009 ja ehkä myös vuonna Valtiontalouden liikkumavara on lähivuosina pieni useita vuosia kestäneen ja viime vuosiin asti jatkuneen kurittoman talouspolitiikan vuoksi. Unkarin teollisesta tuotannosta yli 70 % ja viennistä yli 80 % on monikansallisten yritysten unkarilaisten tytäryritysten tuotantoa ja vientiä. Unkarilaisten yritysten pääsy asiakkaisiin, teknologioihin, rahoitukseen ja markkinoille on ollut haasteellista. Potentiaalisia toimialoja Alat, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: Autoteollisuuden alihankinta Bioteknologia Elektroniikkateollisuus Energia- ja ympäristöteknologia Konepajateollisuus Lääketeollisuus Matkailu Rahoitus- ja logistiikkapalvelut

8 Unkarin maaraportti 8 (24) Rakennusteollisuus Tietoliikenne & ohjelmistokehitys Myynti ja markkinointi Finpron Budapestin-vientikeskus: Unkarin liike-elämä on paljolti Budapest-keskeistä. Syitä on kolme. Budapestin alueella asuu noin 35 prosenttia koko maan väestöstä. Budapestin talousalue tuottaa lähes 75 prosenttia Unkarin bruttokansantuotteesta. Lisäksi etäisyydet maassa ovat lyhyitä. Unkarilaiset yritykset ja kuluttajat ovat koko maassa suhteellisen hintaherkkiä, ei kuitenkaan niin vahvasti kuin 1990-luvun alkupuolella. Liiketoiminta Unkarissa rakentuu vahvasti henkilökohtaisille suhteille ja luottamukselle. Unkarilaiset ovat perinteisesti vieraanvaraista kansaa, ja he arvostavat samaa ulkomaisissa liikekumppaneissaan. Yhteinen lounas tai illallinen antaa oivan tilaisuuden tutustua unkarilaiseen liikekumppaniin. Unkarilaiset ovat avoimia ja puhuvat mielellään perheestään ja harrastuksistaan. Lisäksi suomalaisuus on edelleen hyvin positiivinen asia unkarilaisille. Unkarilaisten liike-elämän edustajien tärkeimmät vieraat kielet ovat saksa ja englanti - nuoremmalla polvella se on ehdottomasti englanti. Ykköskieli vaihtelee riippuen toimialasta ja paikallisen yrityksen ulkomaisista liikekumppaneista. Jakelijoiden ja agenttien käyttö Moni ulkomainen yhtiö on perustanut Unkariin tytäryhtiön hallitakseen markkinointia ja myyntitoimintaa haluamallaan tavalla. Jos oman tytäryhtiön perustaminen ei ole järkevää, käytetään paikallisia jakelijoita tai agentteja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kaikissa tapauksissa järjestelmälliseen ja kurinalaiseen seurantaan. Tämä tarkoittaa sitä, että on unohdettava suomalainen hyväuskoisuus ja luottavaisuus. Yhteistyötä rakennettaessa on aiheellista käyttää tukena luotettavaksi havaittua paikallista juristia tai asiantuntijaa, jonka avulla voidaan varmistua toisen osapuolen antamien paikallisten tietojen oikeellisuus. Mainostaminen ja myynninedistäminen Markkinoinnissa ja mainostamisessa Unkarissa pätevät samat lainalaisuudet ja toimitavat kuin missä tahansa vapaassa markkinataloudessa. Mainosalalla toimii useita monikansallisia yrityksiä. Myös paikallisten yritysten ammattitaito on usein yllättävänkin korkeatasoista, etenkin, kun vertaa työn laatua sen hintaan. Myynti julkiselle sektorille Laki julkisista hankinnoista vuodelta 1995 vaatii hallituksen viraston järjestävän tarjouskilpailun, jos tavara-, palvelu- tai rakennushankkeen arvo ylittää rajan.

9 Unkarin maaraportti 9 (24) Vaikka säädökset ovat lisänneet julkisten hankintojen läpinäkyvyyttä, edelleen korruptiota ilmenee jonkin verran. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta Finnvera luokittelee Unkarin maaluokkaan 4/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EU-jäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Unkariin. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Unkarin kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti liisa.tolvanen@finnvera.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT, muutos (%) 3,5 4,0 1,0 0,6-6,3-0,7 2,8 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,6 3,9 8,0 6,1 4,2 4,1 2,9 Vaihtotase (miljardia USD) -7,9-8,5-9,4-10,9 1,5-0,4-2,1 Valuuttakurssi: HUF/ 1 USD 199,6 210,4 183,6 172,1 202,3 203,9 194,6 Valuuttakurssi: HUF/ 1 EUR 248,1 264,3 251,4 251,5 280,3 277,0 271,0 Lähteet: Unkarin tilastovirasto ja Economist Intelligence Unit (e = ennuste)

10 Unkarin maaraportti 10 (24) BKT Unkarin bruttokansantuote kasvoi melko nopeasti vuosina Kasvu kuitenkin hidastui 1,0 prosenttiin vuonna 2007 ja edelleen 0,6 prosenttiin vuonna Unkarin rahoitussektori joutui kriisiin vuoden 2008 lopussa, ja kriisi heijastui reaalitalouteen: teollisuustuotanto supistui 17,6 prosenttia ja BKT 6,3 prosenttia vuonna Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti toukokuussa bruttokansantuotteen supistuvan 0,7 prosenttia vuonna EIU toisaalta ennusti, että BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna Inflaatio Unkarin kuluttajahinnat ovat nousseet 2000-luvulla nopeammin kuin vanhoissa EUmaissa keskimäärin. Yksi merkittävä syy on löysä finanssipolitiikka. Julkissektorin talouden alijäämät ovat ylittäneet vuosi toisensa jälkeen EMU-rajan eli kolme prosenttia BKT:stä. Inflaatio oli 6,1 prosenttia vuonna 2008 ja 4,2 prosenttia vuonna EIU ennusti toukokuussa, että kuluttajahinnat nousevat 4,1 prosenttia vuonna 2010 ja 2,9 prosenttia vuonna Vaihtotase Unkarin vaihtotase oli pitkään alijäämäinen. Alijäämää kertyi Economist Intelligence Unitin mukaan 9,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007 ja 10,9 miljardia dollaria vuonna Vaihtotase kääntyi tosin arviolta 1,5 miljardia ylijäämäiseksi vuonna EIU ennusti toukokuussa, että vaihtotase muuttuu jälleen alijäämäiseksi vuonna 2010, tosin vain 400 miljoonan dollarin verran. Alijäämä kuitenkin kasvanee 2,1 miljardiin dollariin vuonna Vaihtotaseen vajeen tärkein välitön syy on tuotannontekijäkorvausten taseen suuri alijäämä. Pääomakorvaukset (voitot, osingot, korot) ulkomaille ovat selvästi suuremmat kuin pääomakorvaukset ulkomailta. Palkansaajakorvaukset ulkomailta ovat suuremmat kuin palkansaajakorvaukset ulkomaille, mutta tämä ei kompensoi pääomakorvauksia. Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Unkarin valtion tulot olivat 8170,4 miljardia ja menot 9032,1 miljardia forinttia vuonna Valtiontalous ja koko julkisen sektorin talous ovat olleet pitkään alijäämäisiä. Vuonna 2008 valtiontalouden alijäämä oli 861,7 miljardia forinttia (3,43 mrd. euroa). Kun tähän lisätään budjetin ulkopuolisten rahastojen ja sosiaaliturvarahastojen taseet, päästään 907,1 miljardin forintin (3,61 miljardin euron) alijäämään. Julkisen talouden alijäämä oli 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2009 alijäämän osuus BKT:sta nousi 4,0 prosenttiin. Jotta Unkari voi liittyä EU:n talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen, alijäämä on saatava kolmeen prosenttiin BKT:stä. Economist Intelligence Unit ennusti toukokuun alussa, että alijäämä kasvaa 4,5 prosenttiin vuonna 2010 ja laskee 3,0 prosenttiin vasta vuonna 2012.

11 Unkarin maaraportti 11 (24) Yksityistäminen valtio omisti 1859 yritystä, joiden kirjanpitoarvo oli 1670 miljardia forinttia (lähes 26,5 miljardia USD vuoden 1990 valuuttakurssilla) valtio ei enää omistanut toimivia valtionyrityksiä yritystä oli yhtiöitetty. Loput oli lakkautettu tai likvidoitavana valtion omistamaa yhtiötä oli yksityistetty sataprosenttisesti mennessä. Valtionyhtiöitä oli jäljellä 120, joista aiottiin yksityistää 84. Kolmekymmentäkuusi yhtiötä oli tarkoitus pitää valtion pitkäaikaisessa omistuksessa. Pitkäaikaisomistukseen jää 22 valtion nyt sataprosenttisesti omistamaa yhtiötä, kaksi enemmistöomistuksessa olevaa yhtiötä ja 12 vähemmistöomistuksessa olevaa yhtiötä, joista viidestä pidetään ns. kultainen osake. Useimmat yksityistämiset on päätetty tapauskohtaisesti. Menetelmiä on monia. Tärkein menetelmä on ollut yritysten myynti käteisellä strategisille, usein ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaiset sijoittajat ovat ostaneet mm. liikevaihdoltaan maan suurimpiin yrityksiin kuuluvan Hungarian Oil and Gas Companyn (MOL). Yksityiset sijoittajat ovat lisäksi hankkineet enemmistön The Hungarian Telecommunications Companysta (Matav Rt.), maan suurimmasta lääkeyhtiöstä Richter Gedeonista ja National Savings Bankista (OTP Rt.). Kauppapolitiikka Unkari on Euroopan unionin ja Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenvaltio. Koko EU:n kauppapolitiikasta vastaa Euroopan komission Kaupan pääosasto. EU:lla on joukko kauppasopimuksia unionin ulkopuolisten valtioiden ja valtioryhmien kanssa. Kansainvälistä kauppaa käydään pitkälti WTO:n sääntöjen pohjalta. Työvoima Unkarissa on korkea koulutustaso ja ammattitaitoista työvoimaa on saatavilla. Kuitenkin tietyillä aloilla, erityisesti verotus- ja tilintarkastusalalla, kielitaitoisista työntekijöistä on pulaa. Myös rahoitus- ja markkinointialan taitajia tarvittaisiin lisää. Markkinatalouden edellyttämät johtamistaidot kehittyvät jatkuvasti. Unkarin työlaki muistuttaa Länsi- Euroopan maiden lakeja ja antaa työntekijöille melko korkean oikeussuojan. Maassa oli 6,77 miljoonaa vuotiasta vuonna Heistä kuului työvoimaan 4,17 miljoonaa henkeä. Työvoimaan osallistumisaste oli 61,6 prosenttia. Töissä oli 3,75 miljoonaa henkeä, ja työllisyysaste oli 55,4 prosenttia. Työttömänä oli keskimäärin henkeä vuonna Työttömyysaste oli 10,1 prosenttia. Keskimääräinen bruttopalkka erilaisten palkanlisien kanssa oli forinttia (712,6 euroa) kuussa vuonna 2009.

12 Unkarin maaraportti 12 (24) Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan rakenne Unkarin ulkomaankauppa v , miljardia USD a 2010e 2011e Vienti 61,7 73,5 93,6 107,2 82,5 90,1 103,6 Tuonti 64,4 76,0 93,3 107,3 75,9 84,1 98,3 Kauppatase -2,7-2,6 0,3-0,1 6,6 5,9 5,3 Lähde: Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste) Unkarin viennin rakenne v. 2009, miljoonaa euroa Vienti yhteensä Koneet, laitteet ja kulkuneuvot Valmistetut tavarat Elintarvikkeet, juomat, tupakkatuotteet Polttoaineet ja sähkö Raaka-aineet Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin vienti painottuu koneisiin ja laitteisiin sekä puolivalmisteisiin. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus kokonaisviennistä oli 60,8 prosenttia ja valmistettujen tavaroiden osuus 27,0 prosenttia. Unkarin tuonnin rakenne v. 2009, miljoonaa euroa Tuonti yhteensä Koneet, laitteet ja kulkuneuvot Valmistetut tavarat Polttoaineet ja sähkö Elintarvikkeet, juomat, tupakkatuotteet Raaka-aineet 933 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin tuonti on samoin painottunut koneisiin, laitteisiin ja valmistettuihin tavaroihin. Vuonna 2009 koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen tuonnin osuus oli 49,8 prosenttia ja valmistettujen tavaroiden osuus 31,8 prosenttia.

13 Unkarin maaraportti 13 (24) Ulkomaankaupan maantieteellinen jakautuminen Unkari vei vuonna 2009 tavaroita muihin EU-maihin 47,15 miljardin euron arvosta. Viidentoista vanhan jäsenmaan osuus oli 35,35 ja yhdentoista uuden jäsenmaan 11,80 miljardia euroa. Unionin ulkopuolisiin maihin tavaroita vietiin 12,35 miljardin arvosta. Aasia osti unkarilaisia tavaroita 3,82 miljardilla eurolla. Tärkein yksittäinen vientikohde oli Saksa 25,7 prosentin osuudella. Unkari toi vuonna 2009 tavaroita muista EU-maista 38,22 miljardin euron arvosta. Viidentoista vanhan jäsenmaan osuus oli 29,72 miljardia ja yhdentoista uuden jäsenmaan osuus 8,50 miljardia euroa. Unionin ulkopuolisista maista tuotiin tavaroita 17,30 miljardin arvosta. Tuonti Aasiasta oli 9,85 miljardia euroa. Tärkein yksittäinen tuontimaa oli Saksa 25,1 prosentin osuudella.

14 Unkarin maaraportti 14 (24) Kauppa Suomen kanssa Suomen Unkarin-kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Unkarin-kauppa vuonna 2009 Vienti, Osuus Muutos Tuonti, Osuus Muutos Tase, milj. e % % milj. e % % milj. e 246,8 0, ,7 0, ,9 Suomen vienti Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko v. ja t., muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Unkariin 2009 Valmiit tavarat 11,8 % Elintarvikkeet ja juomat 0,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 1,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 9,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 39,8 % Valmistetut tavarat 36,5 % Lähde: Tullihallitus

15 Unkarin maaraportti 15 (24) Suomen 10 tärkeintä vientituoteryhmää Unkariin vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 60, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 52, Muut sähkökoneet ja -laitteet 19, Kojeet, mittarit yms. 12, Eri toimialojen erikoiskoneet 12, Rauta ja teräs 12, Muut valmiit tavarat 8, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 8, Muovit, valmistetut 6, Kivennäisainetuotteet 5,4 2 0 Suomen tuonti 10 tärkeintä yhteensä 199,0 81 Suomen koko vienti 246, Lähde: Tullihallitus (osuus koko viennistä, muutos edellisvuodesta) Suomen tuonti Unkarista 2009 Elintarvikkeet ja juomat 4,4 % Valmiit tavarat 12,4 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,4 % Kemialliset aineet ja tuotteet 3,6 % Valmistetut tavarat 3,5 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 75,8 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituoteryhmää Unkarista v SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 76 Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 125, Muut sähkökoneet ja -laitteet 40, Toimistokoneet ja atk-laitteet 22, Erittelemätön 19, Yleiskäyttöiset teoll. koneet ja laitteet 12, Moottoriajoneuvot 10, Hedelmät ja kasvikset 6,4 2-7

16 Unkarin maaraportti 16 (24) 8 89 Muut valmiit tavarat 6, Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset 6, tuotteet Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,4 2-1 Ulkomaiset investoinnit 10 tärkeintä yhteensä 256,1 90 Suomen koko tuonti 284, Lähde: Tullihallitus (osuus koko tuonnista, muutos edellisvuodesta) Ulkomaisten sijoitusten kanta Unkarissa oli 190,73 miljardia euroa brutto vuoden 2008 lopussa. Unkariin sijoitettiin pääomaa nettomääräisesti 17,10 miljardia euroa vuonna Suorat sijoitukset Unkariin on tullut 1990-luvun alun jälkeen runsaasti ulkomaisia suoria sijoituksia. Suorien sijoitusten kanta oli nettomääräisesti 64,18 miljardia euroa Jälkimmäisestä luvusta oli omaa pääomaa ja uudelleensijoitettuja voittoja 59,89 miljardia ja muuta pääomaa, lähinnä emoyhtiöiden myöntämiä luottoja 4,30 miljardia euroa. Unkariin tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti 1,02 miljardin euron arvosta vuonna Tästä oli omaa pääomaa 1,93 miljardia, uudelleensijoitettuja voittoja 819,2 miljoonaa ja muuta pääomaa miinus 1,73 miljardia euroa luvun alkupuoliskolla suoria sijoituksia tuli lähinnä yksityistämisen kautta. Viranomaiset myivät ulkomaalaisille enemmistöosuuksia tärkeistäkin valtionyrityksistä. Vuosikymmenen loppupuolella kasvoi greenfield-investointien merkitys. Suurin osa sijoituksista on tehty Budapestiin ja maan länsiosiin, joissa elintaso on korkeampi ja infrastruktuuri kehittyneempi kuin idässä. Unkari on kiinnostanut sijoittajia, koska sen maantieteellinen sijainti on hyvä, työntekijät ovat keskimäärin hyvin koulutettuja ja yhtiötuloverokanta on alhainen. Erittäin tärkeitä houkuttimia ovat olleet myös hallituksen tarjoamat erilaiset investointiedut, kuten veroedut. Edut ovat paremmat maan pohjois- ja itäosiin tehtäville sijoituksille. Ulkomaiset investoinnit ovat merkinneet paljon maan teollisuuden, etenkin sähkö- ja koneteollisuuden kehitykselle. Wienin taloustutkimusinstituutin arvioiden mukaan kaksi kolmasosaa Unkarin teollisuudesta on ulkomaisessa omistuksessa. Ulkomaalaisten omistamat yritykset vastaavat n. 80-prosenttisesti maan teollisuustuotteiden viennistä. Selvästi eniten on kuitenkin sijoitettu palvelualoille.

17 Unkarin maaraportti 17 (24) Arvopaperisijoitukset Unkariin tehtyjen ulkomaisten arvopaperisijoitusten kanta oli bruttomääräisesti 41,51 miljardia euroa Osakkeisiin oli sijoitettu 6,05 miljardia, joukkovelkakirjalainoihin 34,97 miljardia ja rahamarkkinainstrumentteihin 0,49 miljardia euroa. Unkariin tehtiin arvopaperisijoituksia nettomääräisesti 34,8 miljoonan euron arvosta vuonna Ulkomaalaiset myivät osakkeita 260,2 miljoonan euron, ostivat joukkovelkakirjolainoja 300,5 miljoonan ja myivät rahamarkkinainstrumentteja 5,6 miljoonan euron arvosta. Muut sijoitukset Unkariin tehtyjen muiden sijoitusten kanta oli bruttomääräisesti 63,33 miljardia euroa Unkariin tuli muita sijoituksia nettomääräisesti 19,36 miljardin euron arvosta vuonna Lyhytaikaisia sijoituksia tuli 2,71 miljardin ja pitkäaikaisia 16,65 miljardin euron edestä. Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Suomen pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Unkarissa oli 992 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa. Vuonna 2009 suomalaiset tekivät suoria sijoituksia Unkariin nettomääräisesti 93 miljoonan euron arvosta. Tiedot perustuvat yritysten vapaaehtoisiin ilmoituksiin Suomen Pankille ja ovat vain suuntaa antavia. Unkarissa oli 5,789 miljoonaa hehtaaria maatalousmaata Viljelymaan ala oli 4,503 miljoonaa hehtaaria. Unkarissa oli maatilaa vuonna Näistä yksityistiloja oli ja maatalousyritysten tiloja Yksityistiloista 52,06 prosenttia tuotti vain omaan kulutukseensa, 32,41 prosenttia tarjosi ylijäämätuotteensa markkinoille, 15,45 prosenttia tarjosi tuotteensa pääasiassa markkinoille ja 0,08 prosenttia tarjosi pääasiassa maatalouspalveluita. Yksityistiloista harjoitti 45,21 prosenttia kasvituotantoa, 26,04 prosenttia kasvatti karjaa ja 28,76 prosenttia teki molempia. Maataloudessa työvoiman tuottavuus on korkeampi kuin muissa KIE-maissa, mutta alhaisempi kuin vanhoissa EU-maissa. Valtio myöntää selvästi vähemmän maataloustukia tuotannon arvoon nähden kuin vanhat EU-maat keskimäärin. Lisäksi viljelijät saavat vähemmän EU-tukia kuin vanhojen jäsenvaltioiden viljelijät. Tukitaso kuitenkin nousee. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden osuus Unkarin viennistä on merkittävä.

18 Unkarin maaraportti 18 (24) Maataloustilasto vuodelta 2008, miljoonaa forinttia Kasvituotannon arvo Eläinten ja eläintuotteiden tuotannon arvo Maataloustuotteiden tuotannon arvo yht Maataloustuotanto yht. (mukana palvelut) Välikulutus Bruttomääräinen arvonlisäys Lähde: Unkarin tilastovirasto (1 EUR oli 280,33 HUF v. 2008) Kasvituotanto vuonna 2008 Sato, tonnia Keskituotto, kg/ hehtaari Vehnä Maissi Ohra Ruis Kaura Ruisvehnä Peruna Sokerijuurikas Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarissa oli nautaa, 3,25 miljoonaa sikaa, 1,22 miljoonaa lammasta ja 32,13 miljoonaa kanaa

19 Unkarin maaraportti 19 (24) Teollisuus ja rakentaminen Unkarin teollisuus on kokenut viidenlaisia muutoksia 1990-luvun alun jälkeen. Ensinnäkin omistusrakenne on muuttunut luvulla yksityiset toimijat omistivat vain murto-osan teollisuusyrityksistä, nykyään heillä on suurin osa teollisista varoista hallussaan. Toiseksi on muuttunut tuotannon rakenne. Energiahuollon, kaivosteollisuuden, kemianteollisuuden ja metallien tuotannon osuus koko teollisuustuotannosta on laskenut. Sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen osuus on sitä vastoin kasvanut. Kolmanneksi on muuttunut tuotevalikoima. Unkarissa tuotetaan yhä enemmän pitkälle jalostettuja korkean teknologian tuotteita, joiden myynnistä kertyy paljon tuloja. Neljäs muutos koskee tuotantomenetelmiä. Tuotannossa käytetään entistä parempilaatuisia koneita ja laitteita. Käytettävien tuotantohyödykkeiden määrä on myös monessa tehtaassa suurempi kuin 1980-luvulla. Viides muutos on viennin osuuden kasvu liikevaihdosta. Unkarissa toimivat teollisuusyritykset vievät runsaasti tuotteitaan ulkomaille. Joissakin tuotteissa viennin osuus on lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Muutoksista voidaan kiittää paitsi Unkarin hallitusten ja yrittäjien ponnisteluja myös ulkomaisten yhtiöiden tekemiä suuria sijoituksia. Unkaria pidettiin yleisesti erittäin hyvänä kohteena teollisille investoinneille luvulla. Kuva on kuitenkin muuttunut jonkin verran 2000-luvulla lähinnä palkkojen nopean prosentuaalisen nousun takia. Muutamat ulkomaiset yritykset ovat siirtäneet tuotantonsa muualle Keski-Eurooppaan (mm. Slovakiaan), Balkanille tai Itä- Eurooppaan. Lisäksi Unkarilta on jäänyt saamatta merkittäviä uusia ulkomaisia sijoituksia. Valtaosa maassa toimivista yrityksistä jää kuitenkin paikalleen, ja investointeja tulee jatkossakin. Syitä ovat edelleen Länsi-Euroopan maita alhaisempi kustannustaso, tuottavuuden nopea nousu ja korkean arvonlisän tuotteiden osuuden kasvu tuotannossa. Korkean teknologian tuotteissa työvoiman tiedot ja taidot vaikuttavat paljon palkkatason rinnalla. Teollisuuden tuotannon arvo oli miljardia forinttia (87,6 mrd. euroa) v Teollisuuden liikevaihto oli miljardia forinttia (106,9 mrd. euroa) vuonna 2008 Liikevaihdosta oli kotimaan myynnin osuus miljardia ja viennin miljardia forinttia. Yli neljän hengen yritysten tuotannon arvo miljardia forinttia (83,3 miljardia euroa). Luvussa ei ole mukana vesihuoltoa eikä jätehuoltoa. Valmistusteollisuuden yrityksistä noin kaksi kolmasosaa on ulkomaisessa omistuksessa.

20 Unkarin maaraportti 20 (24) Valmistusteollisuus Valmistusteollisuuden* tuotannon arvo käyvin hinnoin v. 2008, mrd. forinttia Valmistusteollisuus yhteensä ,18 Elintarvikkeet, juomat ja tupakkatuotteet 2 103,60 Tekstiilit ja tekstiilituotteet 323,43 Puu, paperi, painaminen, kustantaminen 628,57 Koksi ja jalostetut öljytuotteet 1511,20 Kemialliset aineet ja tuotteet 897,34 Lääkkeet, lääkekemikaalit ja botaniset tuotteet 525,79 Kumi- ja muovituotteet 1502,54 Perusmetallit ja metallituotteet 1 662,03 Tietokoneet, elektroniikkatuotteet, optiset tuotteet 3 670,10 Sähkökoneet ja laitteet 1 152,72 Koneet ja laitteet 842,59 Kulkuneuvot Muu valmistus, koneiden ja laitteiden asennus ja korjaus 461,42 Lähde: Unkarin tilastovirasto (1 EUR oli 251,51 HUF v. 2008)* yli 4 hengen yritykset Kulkuneuvojen valmistus oli Unkarin suurin valmistusteollisuuden ala vuonna 2008 tuotannon arvolla mitattuna. Ennen nykyistä talouskriisiä yli 90 prosenttia liikevaihdosta tuli viennistä. Osuus saattoi laskea vuoden 2009 aikana. Autojen kokoonpanossa, valmistuksessa sekä osien ja varaosien valmistuksessa toimii n. 300 yritystä, joista yli puolet on kotimaisessa omistuksessa. Ulkomaisen pääoman osuus investoidusta pääomasta on kuitenkin n. 80 prosenttia. Alalla työskenteli ennen kriisiä noin sata tuhatta henkeä. Määrä laski vuoden 2009 aikana. Magyar Suzuki avasi tehtaan Esztergomiin vuonna Suzuki on Unkarin eniten myyty automerkki. Audi Hungaria valmistaa Gyorissä sijaitsevassa tehtaassaan moottoreita, joita asennetaan Audien lisäksi Volkswageneihin, Skodiin ja Seateihin. Lisäksi tehtaassa kootaan Audi TT-malleja (Coupe ja Roadster). Tietokoneiden, elektroniikka- ja optisten tuotteiden valmistus on Unkarin toiseksi suurin valmistusteollisuuden ala tuotannon arvolla mitattuna. Tuotanto kasvoi nopeasti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2007, mutta laski vuonna Ulkomaiset sijoitukset alalle ovat merkittävät. Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuotteiden valmistus muodosti 10,9 prosenttia valmistusteollisuuden yli neljän hengen yritysten tuotannon arvosta vuonna 2008.

21 Unkarin maaraportti 21 (24) Elintarvikkeiden vienti muodostaa merkittävän osan teollisuustuotteiden, erityisesti EU-maihin suuntautuvasta viennistä. Ulkomaalaiset ovat sijoittaneet paljon moderniin tuotantoteknologiaan. Energia Unkarin tilastoviraston mukaan energiaa tuotettiin 431,0 petajoulen verran vuonna Kun tuonti otetaan huomioon, kokonaishankinta oli 1334,5 petajoulea. Selvästi yli puolet primäärienergiasta tuodaan ulkomailta. Energiankulutus oli 1120,0 petajoulea vuonna Energiaa siis myödään ulkomaille (175,5 PJ v. 2008) Sähkötase, terawattituntia Tuotanto 35,86 39,96 40,03 Tuonti 13,27 14,28 13,35 Hankinta yhteensä 49,13 54,24 53,37 Voimaloiden oma kulutus, hävikki 6,48 6,70 6,53 Kotimainen kulutus (pl. yllä oleva luku) 36,59 37,25 37,40 Vienti 6,06 10,29 9,45 Kulutus yhteensä 49,13 54,24 53,37 Lähde: Unkarin tilastovirasto Unkarin asennettu sähköntuotantokapasiteetti oli keskimäärin 9140 megawattia ja käytettävissä oleva kapasiteetti keskimäärin 7998 megawattia vuonna Sähköä tuotettiin 40,0 terawattituntia (40 miljardia kilowattituntia) vuonna Sähköä kulutettiin kotimaassa 53,37 terawattituntia vuonna Unkarin sähköntuotanto energialähteen mukaan vuonna 2008 GWh % Ruskohiili 920 2,3 Ligniitti ,3 Kivihiilen sivutuotteet 681 1,7 Hiilet yhteensä ,3 Polttoöljy 355 0,9 Maakaasu ,3 Hiilivedyt yhteensä ,2 Fossiiliset polttoaineet yhteensä ,5 Tuulivoima 205 0,5 Vesivoima 213 0,5 Biomassa ,5 Muut uusiutuvat lähteet ja jäte 371 0,9 Ydinpolttoaine ,0 Yhteensä ,0 Lähde: Sähköyhtiö MVM

22 Unkarin maaraportti 22 (24) Sähköä tuotetaan Unkarissa lähinnä ydin-, kaasu-, ja hiilivoimaloissa. Useimmat suuryhtiöt käyttävät kaasua tai hiiltä. Paks Nuclear Power Plant Co. Ltd., joka hoitaa Unkarin ainoaa ydinvoimalaa, käyttää uraania. Paksin ydinvoimalassa on neljä venäläisvalmisteista VVER 440 -reaktoria. Ydinvoimalaa on kunnostettu viime vuosina. Sen turvallisuus on EU:n mukaan länsieurooppalaista tasoa. Paksin sähköyhtiö on 99,9-prosenttisesti Hungarian Power Companies Ltd:n (MVM) hallussa. MVM omistaa ja hallinnoi maanlaajuista siirtoverkkoa, ostaa sähköä tuottajayhtiöiltä ja myy sitä jakeluyhtiöille. Rakentaminen Rakentamistuotannon arvo oli 7,07 miljardia euroa vuonna Talorakentamisen arvo oli 1,95 miljardia euroa, maa- ja vesirakentamisen 2,15 miljardia euroa ja erityistoimintojen 2,96 miljardia euroa. Rakentamistuotanto supistui 4,3 prosenttia vuonna Talorakentaminen supistui 3,5 prosenttia ja erityistoiminnot 15,7 prosenttia. Maa- ja vesirakentaminen toisaalta kasvoi 16,6 prosenttia. Vuoden 2008 syksystä lähtien toimialalla on mennyt huonosti. Rahoituskriisi sai pankit varovaisiksi, ja rakentamiseen ei ole juuri myönnetty luottoja. Ainakin korot ovat korkeat. Palvelusektori Vähittäiskauppa Unkarissa oli vuoden 2008 joulukuun lopussa vähittäiskauppaa harjoittavaa yksikköä, kun moottoriajoneuvo- ja polttoainekauppaa ei oteta huomioon. Vähittäiskaupan liikevaihto oli 6 347,67 miljardia forinttia (25,2 miljardia euroa) vuonna Elintarvikkeita, juomia ja tupakkatuotteita myytiin 3 292,94 miljardin forintin ja muita tuotteita 3 054,73 miljardin forintin arvosta. Matkailu Unkarissa oli 2830 majoitusliikettä Näistä oli hotelleja 856 ja leirintäalueita 231. Majoitusliikkeissä oli yhteensä vuodepaikkaa. Hotellien osuus niistä oli Majoitusliikkeissä kävi 7,01 miljoonaa henkeä vuonna Heistä 3,18 miljoonaa tuli ulkomailta. Liikkeissä vietettiin 18,29 miljoonaa yötä. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli 9,03 miljoonaa. Unkariin tehtiin 40,62 miljoonaa vierailua ulkomailta vuonna Ulkomaalaiset käyttivät maassa 4,28 miljardia euroa. Päivävierailijoiden määrä oli 31,57 miljoonaa ja menot 1,26 miljardia euroa. Yli neljä yötä yöpyneiden määrä oli 4,70 miljoonaa.

23 Unkarin maaraportti 23 (24) Rahoitus- ja vakuutustoiminta Tapakulttuuri Unkarin rahoitusvalvontaviranomaisen listalla oli 30 pankkia ja seitsemän erityisluottolaitosta Osakeyhtiömuotoisten luottolaitosten tase oli ,08 miljardia forinttia vuoden 2009 lopussa. Taseen osuus bruttokansantuotteesta on selvästi pienempi kuin Länsi-Euroopassa. Otto- ja antolainauksen kasvulle on paljon tilaa. Vakuutusyhtiöiden vakuutusmyynnin arvo oli 930,92 miljardia forinttia (3,7 miljardia euroa) vuonna Henkivakuutuksia myytiin 511,09 miljardin ja muita vakuutuksia 419,82 miljardin forintin arvosta. Suurimmat vakuutusyhtiöt ovat Allianz Hungaria ja Generali Providencia. Budapestin arvopaperipörssi aloitti toimintansa vuonna Vuonna 2009 pörssin virallisten käteismarkkinoiden liikevaihto oli 19,68 miljardia euroa, josta osakevaihdon arvo oli 18,46 miljardia euroa. Liikevaihto laski yli 3 miljardia euroa vuodesta Vuoden 2009 aikana tehtiin 3,48 miljoonaa transaktiota, joissa vaihdettiin yhteensä 2,75 miljardia arvopaperia. Pörssissä vaihdettavien unkarilaisten osakkeiden markkina-arvo oli 20,89 miljardia euroa Markkina-arvo nousi 7,56 miljardia euroa vuoden 2009 aikana. Sosialismin jäljiltä virkamiehillä on vielä melko paljon vaikutusta liiketoimintaan. Alemman tason virkamiehillä on paljon harkintavaltaa, mikä epäyhtenäistää liiketoiminnan harjoittamista. Lahjontaa ilmenee enemmän kuin Suomessa mutta vähemmän kuin IVY-maissa. Liikeneuvotteluihin on hyvä valmistautua huolellisesti, sillä unkarilaiset ovat taitavia neuvottelijoita. Monet vanhemman sukupolven edustajat osaavat saksaa, nuoremmat osaavat paremmin englantia. Tulkkia on kuitenkin hyvä käyttää tärkeissä liikeneuvotteluissa. Unkarilaiset arvostavat hyvää ruokaa, juomaa ja henkevää seuraa. Aterioilla on hyvä keskustella työn ohella muistakin asioista. Kannattaa esim. tutustua maan historiaan. Unkari oli ensimmäisen maailmansodan loppuun asti osa Itävalta- Unkarin keisarikuntaa, eurooppalaista suurvaltaa. Toisaalta on syytä välttää keskustelua maailmansodista tai vuoden 1956 kansannoususta. Unkari on maantieteellisesti ja historiallisesti osa Keski-Eurooppaa, joten paikalliset odottavat ulkomaalaisten kutsuvan heitä keskieurooppalaisiksi. Unkarilaiset tuntevat yleisesti kielisukulaisuuden suomen kanssa ja arvostavat Suomea ja sen puhdasta luontoa. Suomalaisia kutsutaan poikkeuksellisesti myös koteihin vierailulle. Vierailukutsuja varten on hyvä varata lahjaesineitä.

24 Unkarin maaraportti 24 (24) Linkkejä (Budapest Stock Exchange) (Budapest Sun -sanomalehti) L (keskustilastovirasto) (keskuspankki) (valtiovarainministeriö) (Valtion holding-yhtiö, joka vastaa yksityistämisestä) (Kansallisen kehityksen ja talouden ministeriö) (Liikenne-, tietoliikenne- ja energiaministeriö) Finpron vientikeskuksen yhteystiedot: Finpro Central and South East Europe, Finland Trade Center. Kelenhegyi ut 16/A, H-1118 BUDAPEST, HUNGARY. Puhelin: , telefaksi: Sähköposti: budapest(a)finpro.fi. Vientikeskuksen päällikkö on Kari Vähäkangas. kari.vahakangas(a)finpro.fi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-6) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.8.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2017 2 SUOMEN

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman

Lisätiedot

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019) ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun

Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Venäjä nousee vai nouseeko katsaus Venäjän talousnäkymiin ja matkailuun Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy % 2 VENÄJÄN OSUUS SUOMEN ULKOMAANKAUPASTA 30,0 25,0 20,0 Tuonti v. 2016: 6,1 Mrd 15,0 11,2%

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia

VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 2017 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 27.4.218 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI KASVOI 9,4 PROSENTTIA VUONNA 217 Vientihinnat nousivat yli viisi prosenttia Suomen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Aasian taloudellinen nousu

Aasian taloudellinen nousu Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa 1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot