JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI"

Transkriptio

1 JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI 3 Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? 3 Työhyvinvoinnin talo 4 Esimiestyö 5 Työyhteisö 6 Osaaminen 6 Kokonaishyvinvointi 6 Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva 7 Työhyvinvoinnin johtamisen tuloskortti 8 Työhyvinvointi on yhteistyötä 8 Organisaation sisäiset työhyvinvoinnin kumppanit 8 Organisaation ulkoiset työhyvinvoinnin kumppanit 10 Työhyvinvointia edistävät käytännöt 10 Seuranta ja mittarit 11 Esimerkkejä käytetyistä mittareista 11 LISÄTIETOJA 13 Lähteet 13

3 JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? Työhyvinvointi on organisaatioissa usein yksittäisiä, työnteon arjesta irrallisia toimenpiteitä ilman, että työhyvinvointi on osa organisaation kokonaisuutta ja liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointia myös mitataan usein keinoin, jotka kertovat menneestä mutta eivät ennakoi tulevaa. Tärkeää onkin löytää keinoja ja mittareita, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä. Tämä edellyttää työhyvinvoinnin laaja-alaista ymmärtämistä myös liiketoiminnan näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoivia, kokonaisvaltaisia ja systemaattista toimenpiteitä reagoivien toimenpiteiden ohella. Työhyvinvointia tulee johtaa osana kokonaisuutta kuten muitakin liiketoiminnan osa-alueita. Strategisella työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan tavoitteellista työhyvinvointityötä ja työhyvinvoinnin linkittymistä olennaiseksi osaksi organisaation strategiaan, visioon ja arvoihin. Työhyvinvoinnille täytyy määritellä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta. Tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista on vaikuttaa työhyvinvointiajattelun jalkauttamiseen käytännössä eli ns. kulttuuriasenteen muutokseen. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvointityön sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantavat organisaation tuloksellisuutta. Jotta työhyvinvointi saadaan osaksi jokapäiväistä johtamista, on työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvointityö määriteltävä: mitä ne omassa organisaatiossani tarkoittavat? Koko työhyvinvoinnin johtamismallin rakentamisen tärkein vaihe on määritteleminen. Se on hyvä aloittaa organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan kannalta tärkeistä tavoitteista. Määrittelyssä olennaisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: Mitä työhyvinvointi meillä tarkoittaa? Miten työhyvinvonti näkyy ja mihin se vaikuttaa? Mitä osa-alueita siihen meillä kuuluu? Hyvin tehdyn määrittelyn perusteella on helpompi tehdä työhyvinvointisuunnitelma, johon kuuluvat tavoitteet, budjetti ja resurssit sekä seuranta ja mittarit. Toiminnan muutoksista aiheutuvat työhyvinvointipaineet Organisaation toiminta Johtamishaasteet Toimenpiteet Tunnusluvut Työhyvinvointitoiminta Mitä organisaatio haluaa saavuttaa toiminnallaan? Mihin suuntaan organisaatio haluaa kehittää toimintaansa; mitä tulisi tehdä? Minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä? Miten toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan? Kuva 1: Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen (mukaillen Hussi & Ahonen 2007) 3

4 Työhyvinvointityön liittämisessä liiketoimintaan voi käyttää apuna kuvan 1 kaltaista työvälinettä sivulla 3. Sen avulla voi hahmottaa ja jäsentää organisaation toimintaa, siitä seuraavia johtamisen haasteita sekä toimenpiteitä, joilla haasteisiin vastataan. Toimenpiteille asetetaan tunnusluvut toiminnan tavoitteiden määrittämiseksi ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Mallin avulla saadaan esiin myös työhyvinvoinnin haasteet ja ne toimenpiteet, joilla haasteisiin vastataan. Työhyvinvointitoiminnan lähtökohtina ovat työn sujuvuus ja työn tuottavuus sekä työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen. Toimintaympäristön muutos, joka voi olla esimerkiksi lisääntynyt tarve kilpailukyvyn tehostamiseen, haastaa sekä johtamista että työhyvinvointia. Johtamisen haasteena on vastata toimintaympäristön muutokseen kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta. Työhyvinvoinnin osalta kyse on henkilöstön osaamisesta sekä työn hallinnan tunteen ja epävarmuuden kokemisesta, kun työntekijän täytyy omaksua uudenlainen rooli työssä tai kun hänen täytyy oppia toimimaan erilaisessa toimintaympäristössä. Työhyvinvoinnin toimenpide tällaisessa tilanteessa on hyvä muutosjohtaminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen. Käytännön toimenpiteenä voi olla esimerkiksi muutosjohtamisen valmentaminen esimiehille ja henkilöstölle sekä muutoksen käsitteleminen workshopeissa sen suunnittelu- ja jalkautusvaiheessa. Osaamisen varmistamiseksi on tunnistettava tarvittavat osaamistarpeet sekä kehitettävä henkilöstön osaamista niiden suuntaan. Työhyvinvoinnin mittareina tämänkaltaisessa tilanteessa voivat olla esimerkiksi työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, tyytyväisyys esimiestyöhön ja johtamiseen sekä sairauspoissaolojen määrä. Vaikka työhyvinvoinnin johtamisella pyritään saamaan työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste työntekijöiden voimavaroja tukeviksi, tarvitaan myös reaktiivista eli ongelmiin puuttuvaa työhyvinvointijohtamista. Reaktiivista työhyvinvoinnin johtamista käytetään silloin, kun työhyvinvointitoimenpiteitä kohdennetaan työntekijöihin, joiden työkyvyssä on jo ilmennyt ongelmia. Ongelmiin puuttuva työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa myönteisesti yrityksen, yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Sen merkitystä yritykselle on helppo hahmottaa työkyvyn heikkenemisestä aiheutuvien kustannusten avulla: Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 325. Lisäksi työtapaturmista ja ennenaikaisista eläköitymisistä muodostuu työnantajille huomattavia kustannuksia. Yksilölle työllä on suuri merkitys sekä elämänsisällön että identiteetin muodostumisen kannalta, ja työnteko vaikuttaa myös taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen verkoston muodostumiseen. Yhteiskunnallisella tasolla merkitys näkyy taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamisena. Jotta näihin asioihin voidaan vaikuttaa, on kiinnitettävä huomioita myös ongelmiin puuttuvaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin johtaminen muodostuukin sekä reaktiivisesta eli ongelmiin puuttuvasta että proaktiivisesta eli ennakoivasta toiminnasta. Työhyvinvoinnin talo Työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä on olemassa paljon tietoa sekä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä. Jokaisen organisaation tulee kuitenkin työstää oma työhyvinvointityönsä tunnistettujen hyvien käytäntöjen tukemana itselleen sopivaksi. Lähtökohtana voi käyttää esimerkiksi Ilmarisen tapaa kuvata työhyvinvoinnin kokonaisuutta Työhyvinvoinnin talolla (kuva 2). 4

5 Työhyvinvoinnin talon kattona on työhyvinvoinnin johtaminen, joka ohjaa työhyvinvointitoimenpiteiden suuntaa yhdenmukaisiksi muun liiketoiminnan johtamisen kanssa. Katon alla ovat keskeiset työhyvinvoinnin tavoitteet, jotka ovat organisaation tuloksellinen toiminta ja työntekijöiden työssä jatkaminen. Työhyvinvointitoiminnan keskiössä on työ: lähtökohtana on työn tekemisen sujuminen. Se liittyy kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin eli esimietyöhön, työyhteisöön, osaamiseen ja kokonaishyvinvointiin. Työhyvinvointiin, kuten kaikkeen muuhunkin organisaation toimintaan, vaikuttavat oleellisesti strategia ja arvot. Työhyvinvoinnin ja sen johtamisen perustana on yhteisöllisyys, osallistaminen ja sitoutuminen. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN Tuloksellisuus Strategia Esimiestyö Työyhteisö Työ Työssä jatkaminen Arvot Osaaminen Kokonaishyvinvointi Yhteisöllisyys Osallistaminen Sitoutuneisuus Kuva 2: Työhyvinvoinnin talo Esimiestyö Esimiesten tehtävänä on määritellä johdolta tulleet strategiset tavoitteet tiimi- ja yksilötavoitteiksi ja varmistaa, että työyhteisössä on käytettävissä tavoitteiden toteuttamiseksi oikeat resurssit: osaaminen, riittävä henkilöstö ja toimivat työvälineet. Esimiestyö on työhyvinvoinnin kannalta hyvin merkittävä tekijä. Lukuisat selvitykset osoittavat esimiestyön vaikuttavan työhyvinvointiin, kuten esimerkiksi motivaatioon, sitoutumiseen, jaksamiseen ja työssä jatkamishalukkuuteen. Työhyvinvoinnin johtamisessa on tärkeää, että esimiehet ymmärtävät työhyvinvointitoimenpiteiden yhteyden liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja tuottavuuteen. Esimiehet luovat työssään mahdollisimman toimivat edellytykset hyvän työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle. Hyvässä esimiestyössä yhdistyy sekä asioiden että ihmisten johtaminen. Esimiehen on varmistettava, että perustehtävä, roolit, vastuut ja tavoitteet ovat jokaiselle työntekijälle tiedossa ja jokaisen työtehtävät on selkeästi määritelty ja rajattu. Työntekijöiden on ymmärrettävä, miksi he työtään tekevät ja mitä heiltä odotetaan. Esimiehen on myös huolehdittava riittävästä osaamisesta. Esimiehen kuuluu olla läsnä työn tekemisen arjessa tukemalla alaisiaan tarvittaessa. Esimies tunnistaa helpommin työtä häiritsevät tekijät ja muutokset niin jaksamisessa kuin ilmapiirissäkin, kun hän on työyhteisössä läsnä ja helposti lähestyttävissä. Tällä varmistetaan työhyvinvoinnin jatkuva johtaminen jokapäiväisessä työssä. 5

6 Työyhteisö Työhyvinvoinnin huomioiminen työssä on myös jokaisen työntekijän vastuulla. Enää ei riitä, että työ tehdään hyvin. Myös työyhteisötaitojen on oltava kunnossa. Yhtenä organisaation menestystekijänä on toimiva yhteistyö. Toimivaan yhteistyöhön voi jokainen vaikuttaa omalla asennoitumisellaan, innostuneisuudellaan sekä omilla vuorovaikutustaidoillaan. Työyhteisön jäsenten on vastattava asetettuihin tavoitteisiin sitoutumalla niihin ja arvostamalla niin omaa kuin toisten työtä. Kun työyhteisö ymmärtää johdon asettamat strategiset tavoitteet, on niihin helpompi sitoutua. Luottamuksen tason niin työnantajaa kuin työkavereitakin kohtaan on oltava kunnossa. Jokainen työyhteisön jäsen voi pitää tästä huolen ottamalla esille epäselvät tavoitteet ja epäkohdat työnteon edellytyksissä. Työtä ja työhön liittyviä asioita voidaan kehittää yhdessä. Vastuu työhyvinvoinnin johtamisesta on johdolla ja esimiehillä, mutta onnistunut johtaminen vaatii myös toimivan ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneen työyhteisön. Osaaminen Organisaation tuloksellisuus perustuu osaamiseen: menestyäkseen organisaation on kyettävä jatkuvasti uudistamaan tuotteitaan ja palvelujaan sekä niiden tuottamistapoja. Jotta osaamisen kehittäminen voi edistää organisaation liiketoimintaa, se pitää liittää organisaation visioon ja strategioihin. Jatkuvan muutoksen lisäksi organisaatioiden osaamisen kehittämistä haastaa ikärakenteemme: lähivuosina eläkkeelle on siirtymässä lukuisa joukko työntekijöitä, joiden vuosikymmenien aikana hankkima osaaminen on siirtymässä pois työpaikoilta. Yksittäisen työntekijän kannalta osaaminen on työhyvinvoinnin perustekijöitä. Henkilökohtaisen osaamisen on vastattava työn vaatimustasoa. Puutteellinen osaaminen saattaa johtaa työnhallinnantunteen menettämiseen, ylikuormitukseen ja jopa työuupumukseen. Työelämän jatkuva muutos ulottuu myös yksittäisiin työntekijöihin, jotka voivat pelätä oman osaamisen riittämättömyyttä. Hyvä organisaatio tukee työntekijöidensä työhyvinvointia ottamalla heidät mukaan muutokseen ja uuden tuottamiseen. Osallistaminen auttaa työntekijöitä ymmärtämään oman organisaation ja sen ympäristön tapahtumia, lisää hallinnantunnetta sekä auttaa löytämään työstä merkityksellisyyttä. Osaamisen kehittämisessä on olennaista vuorovaikutus riippumatta siitä, onko kyseessä uuden tiedon oppiminen tai tiedon siirtäminen. Organisaatioon on rakennettava systemaattiset toimintatavat, jotta osaamisen kehittämisen edellyttämä vuorovaikutus voisi toteutua. Kokonaishyvinvointi Kokonaishyvinvointiin liittyviä aiheita ovat varhainen välittäminen, työturvallisuus ja yksilön hyvinvointi. Varhainen välittäminen on keskeinen organisaation työväline työhyvinvoinnin johtamisessa, kun halutaan vaikuttaa työkyvyttömyysriskin muodostumiseen, varhaiseen eläköitymiseen ja kasvaviin työkyvyttömyyseläkekustannuksiin. Organisaatioiden toimintaa ohjataan varhaiseen välittämiseen myös lainsäädännön avulla (SVL:n muutokset). Organisaatiolla tulisi olla käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka avulla organisaatio omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa seuraa merkkejä työkyvyn muutoksista. Mallin mukaisesti 6

7 puututaan työkykyä uhkaaviin tilanteisiin ja haetaan niihin johdonmukaisesti ratkaisuja. Näin varhaisen välittämisen malli tukee työntekijöiden työssä jatkamista. Työhyvinvoinnin johtamisen ja kokemisen peruslähtökohtiin kuuluu, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista. Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa työnantajaa olemaan selvillä työssä esiintyvistä vaaratekijöistä. Lisäksi työnantajan on pyrittävä välttämään, poistamaan tai lieventämään terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvaa haittaa työssä. Turvallisuusjohtaminen on johdon ja esimiesten tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin johtamisessa ja työhyvinvoinnin mahdollistamisessa on otettava huomioon myös jokainen työntekijä ja hänen vaihtelevat elämäntilanteensa. Yksittäisen työntekijän työhyvinvointi koostuu fyysisestä hyvinvoinnista sekä psykososiaalisista tekijöistä kuten työn henkinen kuormittavuus, työn hallinnan ja työn merkityksellisyyden kokemus sekä vaikutusmahdollisuudet omassa työssä. Kaikki nämä tekijät liittyvät työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin: esimiestyöhön, osaamiseen ja työyhteisöön. Myös jokaisella työntekijällä on oma vastuu työhyvinvoinnistaan ja roolistaan työyhteisön jäsenenä. Tähän kuuluu vastuu omasta ammattitaidosta ja sen ylläpitämisestä sekä käyttäytymisestä työyhteisössä. Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva Oheisessa esimerkkikuvassa on kuvattu työhyvinvoinnin johtamisen prosessi, joka on yhdistetty eri yhtiöiden malleista. Esimerkkiprosessi soveltuu työhyvinvoinnin hallintaan suurissa yrityksissä, joilla on käytössään HR-resursseja ja joissa yhtenäisen konsernitason tavoitteen asettaminen Johtoryhmän tahtotila suunnitelmalliseen, strategiaa tukevaan johtamiseen, tavoiteasetanta Työhyvinvoinnin ohjausryhmä Toiminnan konsernitasoinen ohjaus, painopisteiden suunnittelu ja vaikuttavuuden seuranta Tarvittavat sidosryhmät edustettuina TYÖHYVINVOINTISTRATEGIA HR vastaa liiketoiminto- ja yhtiökohtaisten toimenpiteiden määrittelystä ja laadinnasta Työhyvinvoinnin osa-alueet, konsernitasoiset käytännöt ja toimintamallit Työhyvinvointiohjelman seuranta, mittarit ja analyysit, henkilöstötuottavuuden analysoinnin konsernitasoiset käytännöt Liiketoimintayksikkö A Liiketoimintayksikkö B Liiketoimintayksikkö C RAPORTOINTI: Johtoryhmä 2 x vuodessa, Hallitus 1 x vuodessa 7 Kuva 3: Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva

8 on tarpeellista. Pienemmissä yrityksissä näin massiivinen organisointi ei tietenkään ole järkevää, mutta silloinkin yrityksen oman näkemyksen kirkastaminen työhyvinvoinnin painopisteistä ja seurattavista mittareista on oleellista. Myös eri sidosryhmien roolien selventäminen työhyvinvoinnin johtamisessa ja tuottamisessa on tärkeää kaikenkokoisissa yrityksissä. Työhyvinvoinnin johtamisen tuloskortti Työhyvinvoinnin johtamista ja toteuttamista voidaan hahmottaa tuloskortin avulla. Oheinen esimerkki on työhyvinvoinnin tuloskortti, jossa työhyvinvoinnin painopistealueet on johdettu organisaation strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä. Jos organisaatiossa on määritelty liiketoiminnallisista tavoitteista HR-strategia, voidaan työhyvinvoinnin painopistealueet yhdistää suoraan HR:n painopistealueisiin. Painopistealueita on seurattava määritellyillä mittareilla. Visio Perustehtävä Arvot Paras palvelualan yritys Huolehdimme, että asiakkaamme saavat laadukasta ja asiantuntevaa palvelua Asiakaslähtöisesti Vastuullisesti Yhdessä menestyen Strategiset tavoitteet Menestystekijät Työhyvinvoinnin painopistealueet 2012 Mittarit 2012 Toimialan markkinajohtaja Aktiivinen myynti ja asiakassuhteen hoito Esimiestyön kehittäminen Esimiesindeksi Tavoite: XX Kannattava kasvu Toimivat ja tehokkaat prosessit Muutoksen hallinta Sairauspoissaolot Tavoite: XX % Toimialan edelläkävijä Ketterä kehittäminen Varhainen välittäminen arjessa Maksuluokka Tavoite: XX Paras työpaikka Tyytyväinen ja osaava Asiakaspalaute henkilöstö Tavoite: XX Työilmapiiri-indeksi Tavoite: XX Kuva 4: Esimerkki työhyvinvoinnin tuloskortista palvelualan yrityksessä Työhyvinvointi on yhteistyötä Työhyvinvointityöhön on tärkeää saada mukaan johto, esimiehet ja henkilöstö. Kun henkilöstö otetaan mukaan alusta alkaen oman organisaation työhyvinvoinnin määrittelemiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen, on heidän sitoutumisensa sovittuihin toimintatapoihin huomattavasti parempaa kuin jos johto yksin määrittelisi tavoitteet ja toimintatavat. Organisaation sisäisten kumppaneiden lisäksi on usein tärkeää käyttää myös ulkopuolisia kumppaneita. Organisaation sisäiset työhyvinvoinnin kumppanit Yritysjohto Johto määrittelee yrityksen strategiassa työhyvinvoinnin kuten muutkin liiketoiminnan osaalueet. Työhyvinvoinnille asetetaan tavoitteet, sisältö, resurssit ja mittarit. Johdon tulee sitoutua työhyvinvoinnin johtamiseen ja myös toimia itse esimerkkinä. 8

9 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstöhallinnolla on työhyvinvoinnin johtamisessa keskeinen rooli työntekijän työsuhteen alusta lähtien, sillä rekrytoinnissa voidaan tukea organisaation hyvinvointia sekä rekrytoitavien ihmisten että työyhteisön näkökulmista. Perehdyttäminen on myös oleellinen osa hyvinvoinnin johtamista. Perehdytyksessä organisaatioon tullut ihminen saa oleellista tietoa organisaatiosta, johtamisesta ja hyvinvoinnin erityistoiminnoista. Henkilöstöhallinnolla on merkittävä rooli esimiestyön tukemisessa ja henkilöstön kehittämisen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa, esimerkiksi osaamisen kehittämisessä ja suorituksen johtamisessa. Esimiehet Esimies on tärkein toimija jokapäiväisessä hyvinvoinnin johtamisessa, sillä esimies, työntekijä ja tiimi muokkaavat ilmapiirin, jossa työtä tehdään. Jotta esimies voi täyttää tehtävänsä jokapäiväisessä työhyvinvoinnin johtamisessa, hänen roolinsa organisaatiossa on määriteltävä: esimiehen pitää tietää ja hallita työhön vaikuttavat säännöt, velvoitteet ja mahdollisuudet sekä käytettävissä oleva tukiverkosto. Lisäksi työnantajan on syytä huolehtia, että esimiehen oma hyvinvointi on kunnossa: ovatko hänen aikaresurssinsa ja osaamisensa hallinnassa? Palkanlaskenta Palkanlaskenta tuottaa johdolle ja esimiehille tilastotietoa henkilöstörakenteesta, esimerkiksi työsuhteiden alkamis- ja päättymisajankohdista, vaihtuvuudesta, henkilöstömääristä eri ammattiryhmittäin, sukupuolijakaumasta sekä ikärakenteesta. Palkanlaskennan rooli työhyvinvoinnin johtamisessa on myös raportoida sairauspoissaolojen kestot ja ajankohdat sekä selvittää sairauspoissaolotilanteissa oikeus palkanmaksuun poissaoloajalta. Luottamushenkilöstö Luottamushenkilöstö on hyvä ottaa työhyvinvointityöhön mukaan alusta asti. Heillä on yleensä hyvä ja kokonaisvaltainen näkemys arjen työstä ja henkilöstön näkemyksistä. Luottamushenkilöstö toimii siltana työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työsuojeluorganisaatio Työsuojelu on osa työhyvinvoinnin johtamista. Työsuojeluorganisaation täytyy olla olemassa ja sen vastuut pitää määritellä. Työsuojeluorganisaatio ei yksin voi vaikuttaa työturvallisen työpaikan rakentumiseen vaan yrityksen johdon pitää sitoutua edistämään työturvallisuutta ja työsuojelua osana työhyvinvoinnin johtamista. Esimiesten tehtävänä on tukea turvallisen ja terveellisen työympäristön toteutumista työpaikan arjessa. Viestintä Jatkuvalla työhyvinvoinnin viestinnällä on mahdollisuus tukea sisäistä ja ulkoista yrityskuvaa sekä työntekijöiden sitoutumista. Siksi kannattaa rakentaa yrityskuvaa tukeva työhyvinvointibrändi. Hyvinvoinnin johtamisen viestinnässä tärkein asia on ihmisten välinen viestintä. Työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvässä viestinnässä on tärkeää, että viesti on selkeä, johdonmukainen ja positiivinen, sillä työhyvinvointi on yhteinen ja kaikkia hyödyttävä asia. Viestintä tulee suunnata kohderyhmän mukaisesti (esim. johdolle, asiantuntijoille, esimiehille ja henkilöstölle). On hyvä muistaa, että monikanavaisuus lisää viestinnän tehoa. 9

10 Organisaation ulkoiset työhyvinvoinnin kumppanit Organisaation ulkoisia työhyvinvointikumppaneita ovat muun muassa työterveyshuolto, työeläkevakuutusyhtiö, työtapaturmavakuutusyhtiö sekä Kansaneläkelaitos. Lisäksi työhyvinvointityössä voi käyttää apuna muita asiantuntevia konsultteja. Työterveyshuolto on parhaimmillaan vahva tuki yrityksen strategiselle johtamisjärjestelmälle, jolla johdetaan hyvinvointia edistäviä resursseja. Hyvin suunnitellulla ja oikein johdetulla työterveyshuoltoyhteistyöllä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja motivaatiota. Ilmarinen työeläkevakuutusyhtiönä tukee asiantuntemuksellaan ja osaamisellaan asiakasyritystensä työhyvinvointityötä. Kun asiakasyritystemme henkilöstö voi hyvin työssään, yrityskin menestyy ja koko yhteiskunta hyötyy. Työtapaturmavakuutusyhtiöillä on paljon osaamista ja tietoa työtapaturmista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä riskien hallinnasta. Kansaneläkelaitos puolestaan tukee yrityksen työhyvinvointityötä tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista tai työelämään palaamista osasairauspäivärahalla ja kuntoutuksella. Näiden mainittujen toimijoiden lisäksi on olemassa erilaisiin osaamisalueisiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat tukea ja konsultoida yritysten työhyvinvointityötä. Työhyvinvointia edistävät käytännöt Alla on lueteltu työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä selkeästi työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Lista koostuu niin reagoivista kuin ennakoivistakin toimenpiteistä. Organisaatio voi käyttää tätä listaa apuna, kun se liittää työhyvinvoinnin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja määrittää oman organisaation toimenpiteiden nykytilaa ja kehittämiskohteita. kirjalliset toimenkuvaukset henkilöstöjohtaminen sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tuki johtoryhmätyöskentely palkitsemiskäytännöt toimiva palautteenantokulttuuri kehityskeskustelut esimiestyö sisäinen viestintä häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen toimintaohje työyhteisöpelisäännöt päihdeohjelma terveyden edistäminen organisaation roolit ja vastuut määritelty osaamisen kehittäminen varhainen välittäminen toimiva työterveyshuoltoyhteistyö johdon ja esimiesten koulutukset tuloskorttimalli esimiestyöhön perehdytys työyhteisön kehittämispalaverit työaikojen ja -järjestelyjen joustavuus ulkoinen viestintä ristiriitatilanteiden ratkaisemiskäytännöt työntekoa tukeva ilmapiiri 10 henkilöstöruokailu liikuntaan aktivoiminen ja työpaikkaliikunta tavoiteasetanta suorituksen johtaminen puheeksi ottamisen kulttuuri esimiestyön tuki ja ohjaus henkilöstökoulutukset ikäjohtamisohjelmat uusien henkilöiden/työtehtävien perehdyttämiskäytännöt palaverikäytännöt työn sisällöllinen kehittäminen henkilöstö- ja ilmapiiritutkimukset tasa-arvo-ohjelma työyhteisötaidot kulttuuri- ja virkistystoiminta

11 Seuranta ja mittarit Työhyvinvoinnin johtamiskäytäntöjen luomisessa on yhtenä perusajatuksena ollut löytää yritykseen tehokkaat ja riittävät työkalut, joilla kehittymistä voidaan seurata ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitata. Tarkoituksena ei ole luoda uusia mittaristoja päivitettäviksi, vaan hyödyntää mahdollisimman paljon yrityksessä jo käytössä olevia toimintaa ja henkilöstöä kuvaavia lukuja. Osa yrityksen keräämistä tunnusluvuista voivat kaivata tarkennusta, tai kenties jotkut seuratut asiat eivät enää palvele tarkoitustaan, joten ne voidaan jättää pois. Tilalle voidaan ottaa seurattaviksi sellaisia tunnuslukuja, joiden pohjalta oikeasti on resursseja toimia. Jos seurattavat asiat ovat vain nice to know, on niihin turha laittaa voimavaroja. Seurattavien tunnuslukujen kohdalla on hyvä aina miettiä mitä tehdään, kun tunnusluvut muuttuvat, mitkä ovat normaalia vaihtelua ja missä kulkevat hälytysrajat. Mittareita valittaessa on myös hyvä miettiä niiden kausaliteettia ja hyödyllisyyttä. Usein mittaristo kohdistuu seurauksiin, ei syihin. Seurausmittarit ovat tyypillisiä kurinalaisuutta ja hierarkiaa korostavissa organisaatioissa. Syihin pureutuva mittari vaatii yritykseltä syvällisempää pohdintaa toimintaketjuista, mutta on yleensä huomattavasti kannattavampi ja taloudellisempi. Mittareiden seurannasta on myös koettava olevan hyötyä, muutoin lukujen täyttö on vain ylimääräistä työtä, josta halutaan päästä eroon. Mitattavat asiat tulee kuvata riittävän yksityiskohtaisesti, jotta asioihin ja syihin päästään kiinni keskiarvon keskiarvo ei ohjaa tarttumaan oikein mihinkään. Riittävällä tarkkuudella vältetään myös tulkintaerot eri toimipisteiden välillä. Mittareiden epävarmuustekijät ja tulkinnalle olennaiset taustatekijät on kartoitettava ja kuvattava, jotta kaikki tulkitsevat mittareita oikein. Oleellista on myös selvästi määritellä, kuka kerää tarvittavat tiedot ja kuinka ne raportoidaan eteenpäin. Esimerkkejä käytetyistä mittareista Sairauspoissaolot - lyhyet (1-3 päivää, 1+9 päivää), pitkät (yli kolme päivää tai 10 päivää ja enemmän) - diagnoosit: ikäryhmittäin, osastoittain, koulutustaustan / toimenkuvan mukaan ryhmiteltyinä - eripituisten sairauspoissaolojen kustannukset. Kustannuksiin vaikuttaa Kelan mahdollisesti maksama sairauspäiväraha Kelan osasairauspäivärahan käyttöaste ja Kelan työikäisten kuntoutus (Aslak, TYK) Ammatillisen kuntoutuksen käyttöaste Työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit ja niiden kustannukset - tapaturmataajuus - ammattitautien lukumäärä - läheltä piti tilanteiden lukumäärä Henkilöstön vaihtuvuus Esimiesten vaihtuvuus Eläköityminen vanhuuseläkkeelle jatkaako yli oman vanhuuseläkeiän Työkyvyttömyyseläkkeet ja niiden aiheuttamat kustannukset Henkilöstökysely, joka kertoo, mihin huomion pitäisi kiinnittyä: sitoutuneisuusindeksi, työnantajan suositeltavuus, esimiesindeksi, työyhteisöindeksi, kuumemittarit/pulssimittarit 11

12 Työkykyindeksit työterveyshuollon tarkastuksista ja selvityksistä: työntekijät/toimihenkilöt Asiakaspalautteet Kehityskeskusteluiden toteutusaste Talouden tunnusluvut Ylityötunnit: määrä ja jaksotus Minäaika (MeTime), aika, jolloin tehtävät ovat työntekijän hallinnassa, ymmärryksessä eikä resurssivajeita ole työtä haittaamassa (Halava-Pantzar, 2010) Esimiesten koulutuspäivät / osuus koulutukseen osallistumisesta Työterveyshuollon palveluiden käyttö ja kustannukset: mitä palveluita käytetään eniten, kuinka kustannukset jakaantuvat ennaltaehkäisevän KELA I:n ja sairaanhoidon eli KELA II:n välillä Työhyvinvoinnin mittaamiseksi on kehitetty henkilöstötuottavuuden skenaariolaskentamalli eli HCROI-skenaariolaskenta (Kesti, 2010). Skenaariolaskennassa yhdistyvät liiketoiminnan tuloskortit, henkilöstömittarit ja organisaation kompetenssit skenaariolaskennaksi, jolla arvioidaan henkilöstötuottavuuden kehittymistä viiden vuoden aikavälillä. Henkilöstötuottavuuden skenaariolaskennan mukaan seuraavilla viidellä työhyvinvoinnin tunnusluvulla on vahvin korrelaatio liiketuloksen kehittymiseen. 1. Yksi poissaolopäivä maksaa keskimäärin 325 euroa, silloin kun työpanos korvataan täysin. 2. Yhden poissaolopäivän ennaltaehkäisy tuo yritykseen 415 euroa lisää liiketulosta. 3. Lievän tapaturman välttäminen tuo euroa paremman liiketuloksen. 4. Yksi vaihtuva kokenut työntekijä aiheuttaa euron liiketuloksen menetyksen. 5. Viiden %:n parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen eurolla työntekijää kohden. 12

13 LISÄTIETOJA Lisätietoja työhyvinvoinnin johtamisesta ja palveluistamme saa: Lähteet: Ahola, K Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön. TTL, Helsinki. Ahonen, G Hyvinvoinnin ilmiö suomalaisessa työelämässä luento. Hyvinvoinnin johtaminen 2011 seminaari Aura, O HENRY ry:n hyvinvoinnin johtamisen hanke. Halava, I. & Pantzar, M EVA-raportti. Hussi, T. & Ahonen, G Business-orientated maintenance of work ability. Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2007 :17. Ministry of Social Affairs and Health, Helsinki. Kesti, M Strateginen henkilöstötuottavuus. Talentum, Helsinki. Laitinen, H., Vuorinen, M. & Simola, A Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma, Helsinki. Pakka, J. & Räty, T Työstä hyvinvointia. Työturvallisuuskeskus TTK. Suutarinen, M. & Vesterinen, P-L Työhyvinvoinnin johtaminen. Otava, Helsinki. 13

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting

Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun. Ossi Aura Ossi Aura Consulting Johtaminen varmistaa johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden kasvun Ossi Aura Ossi Aura Consulting Aiheita ja ajatuksia Strategisen hyvinvoinnin johtaminen - management Johtajuus esimiestyö - leadership

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika

Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika KKI päivät 2016, Oulu 16 17.3., Hotelli Lasaretti Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on toimenpiteiden aika Guy Ahonen Professori Intangibles Management Finland www.imafi.fi Työeläkkelle

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen

Työhyvinvoinnin johtaminen Työhyvinvoinnin johtaminen Akavan Esimiesverkoston verkkokoulutus 20.4.2016 Hanna.pratsch@ttk.fi P. 050 544 4889 Työhyvinvoinnin määritelmä Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua

Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Henkilöstökustannukset kuriin hyvällä henkilöstöjohtamisella henkilöstösuunnittelu työterveys osaamisen kehittäminen, monta hyvää alkua Elisa Vahteristo Länsirannikon koulutus Oy WinNova AMKE 28.10.2015

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen.

Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen. Eviralaisia ajatuksia Henkilöstötietotiedolla vaikuttamiseen henkilöstöjohtaja @MaaritHilden Työtyytyväisyys tulevaisuuden rakentamisen työkaluna VTML 1.2.2016 Tulevaisuuden työelämä haastaa Työ Verkostot

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista

Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista Työterveys kumppanina tarinoita johtamisesta ja hyvinvoinnista Katriina Ahtee, työhyvinvointipalvelujen päällikkö, KM Uudista ja uudistu 28.9.2011 Terveystalon tutkimus 2011: Työurien pidentäminen Työnantajien

Lisätiedot

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhdessä työkaaren eri vaiheissa Eija Lehto, Kehittämispalvelut Kultala Eija Lehto,

Työhyvinvointia yhdessä työkaaren eri vaiheissa Eija Lehto, Kehittämispalvelut Kultala Eija Lehto, Työhyvinvointia yhdessä työkaaren eri vaiheissa Eija Lehto, Kehittämispalvelut Kultala Eija Lehto, Kultala@netti.fi 12.10.16 1 Taustaa työhyvinvointi.. 2010-luku Työhyvinvointi ja tuottavuus Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

HENKILÖSTÖSTRATEGIA. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus 1.3.2011 LIITE 8 HENKILÖSTÖSTRATEGIA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Hallitus XXXXXX 1 (9) Sisällysluettelo Alkusanat 1 Henkilöstöpoliittiset periaatteet... 3 2 Johtaminen ja esimiestyö... 3 4

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot