JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI"

Transkriptio

1 JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI 3 Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? 3 Työhyvinvoinnin talo 4 Esimiestyö 5 Työyhteisö 6 Osaaminen 6 Kokonaishyvinvointi 6 Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva 7 Työhyvinvoinnin johtamisen tuloskortti 8 Työhyvinvointi on yhteistyötä 8 Organisaation sisäiset työhyvinvoinnin kumppanit 8 Organisaation ulkoiset työhyvinvoinnin kumppanit 10 Työhyvinvointia edistävät käytännöt 10 Seuranta ja mittarit 11 Esimerkkejä käytetyistä mittareista 11 LISÄTIETOJA 13 Lähteet 13

3 JOHDA TYÖHYVINVOINTIA TULOKSELLISESTI Mitä on työhyvinvoinnin johtaminen? Työhyvinvointi on organisaatioissa usein yksittäisiä, työnteon arjesta irrallisia toimenpiteitä ilman, että työhyvinvointi on osa organisaation kokonaisuutta ja liiketoimintaa tukevaa toimintaa. Työhyvinvointia myös mitataan usein keinoin, jotka kertovat menneestä mutta eivät ennakoi tulevaa. Tärkeää onkin löytää keinoja ja mittareita, jotka auttavat työkyvyn ja työn tuloksellisuuden edistämistä. Tämä edellyttää työhyvinvoinnin laaja-alaista ymmärtämistä myös liiketoiminnan näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoivia, kokonaisvaltaisia ja systemaattista toimenpiteitä reagoivien toimenpiteiden ohella. Työhyvinvointia tulee johtaa osana kokonaisuutta kuten muitakin liiketoiminnan osa-alueita. Strategisella työhyvinvoinnin johtamisella tarkoitetaan tavoitteellista työhyvinvointityötä ja työhyvinvoinnin linkittymistä olennaiseksi osaksi organisaation strategiaan, visioon ja arvoihin. Työhyvinvoinnille täytyy määritellä organisaatiossa selkeät sisällöt ja tavoitteet, kehittämisprosessit, resurssit sekä mittarit ja niiden seuranta. Tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista on vaikuttaa työhyvinvointiajattelun jalkauttamiseen käytännössä eli ns. kulttuuriasenteen muutokseen. Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvointityön sitominen osaksi päivittäistä johtamista parantavat organisaation tuloksellisuutta. Jotta työhyvinvointi saadaan osaksi jokapäiväistä johtamista, on työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvointityö määriteltävä: mitä ne omassa organisaatiossani tarkoittavat? Koko työhyvinvoinnin johtamismallin rakentamisen tärkein vaihe on määritteleminen. Se on hyvä aloittaa organisaation perustehtävästä ja liiketoiminnan kannalta tärkeistä tavoitteista. Määrittelyssä olennaisia kysymyksiä ovat ainakin seuraavat: Mitä työhyvinvointi meillä tarkoittaa? Miten työhyvinvonti näkyy ja mihin se vaikuttaa? Mitä osa-alueita siihen meillä kuuluu? Hyvin tehdyn määrittelyn perusteella on helpompi tehdä työhyvinvointisuunnitelma, johon kuuluvat tavoitteet, budjetti ja resurssit sekä seuranta ja mittarit. Toiminnan muutoksista aiheutuvat työhyvinvointipaineet Organisaation toiminta Johtamishaasteet Toimenpiteet Tunnusluvut Työhyvinvointitoiminta Mitä organisaatio haluaa saavuttaa toiminnallaan? Mihin suuntaan organisaatio haluaa kehittää toimintaansa; mitä tulisi tehdä? Minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä? Miten toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan? Kuva 1: Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen (mukaillen Hussi & Ahonen 2007) 3

4 Työhyvinvointityön liittämisessä liiketoimintaan voi käyttää apuna kuvan 1 kaltaista työvälinettä sivulla 3. Sen avulla voi hahmottaa ja jäsentää organisaation toimintaa, siitä seuraavia johtamisen haasteita sekä toimenpiteitä, joilla haasteisiin vastataan. Toimenpiteille asetetaan tunnusluvut toiminnan tavoitteiden määrittämiseksi ja tuloksellisuuden arvioimiseksi. Mallin avulla saadaan esiin myös työhyvinvoinnin haasteet ja ne toimenpiteet, joilla haasteisiin vastataan. Työhyvinvointitoiminnan lähtökohtina ovat työn sujuvuus ja työn tuottavuus sekä työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen. Toimintaympäristön muutos, joka voi olla esimerkiksi lisääntynyt tarve kilpailukyvyn tehostamiseen, haastaa sekä johtamista että työhyvinvointia. Johtamisen haasteena on vastata toimintaympäristön muutokseen kehittämisen ja jatkuvuuden kannalta. Työhyvinvoinnin osalta kyse on henkilöstön osaamisesta sekä työn hallinnan tunteen ja epävarmuuden kokemisesta, kun työntekijän täytyy omaksua uudenlainen rooli työssä tai kun hänen täytyy oppia toimimaan erilaisessa toimintaympäristössä. Työhyvinvoinnin toimenpide tällaisessa tilanteessa on hyvä muutosjohtaminen sekä henkilöstön osaamisen varmistaminen. Käytännön toimenpiteenä voi olla esimerkiksi muutosjohtamisen valmentaminen esimiehille ja henkilöstölle sekä muutoksen käsitteleminen workshopeissa sen suunnittelu- ja jalkautusvaiheessa. Osaamisen varmistamiseksi on tunnistettava tarvittavat osaamistarpeet sekä kehitettävä henkilöstön osaamista niiden suuntaan. Työhyvinvoinnin mittareina tämänkaltaisessa tilanteessa voivat olla esimerkiksi työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, tyytyväisyys esimiestyöhön ja johtamiseen sekä sairauspoissaolojen määrä. Vaikka työhyvinvoinnin johtamisella pyritään saamaan työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste työntekijöiden voimavaroja tukeviksi, tarvitaan myös reaktiivista eli ongelmiin puuttuvaa työhyvinvointijohtamista. Reaktiivista työhyvinvoinnin johtamista käytetään silloin, kun työhyvinvointitoimenpiteitä kohdennetaan työntekijöihin, joiden työkyvyssä on jo ilmennyt ongelmia. Ongelmiin puuttuva työhyvinvoinnin johtaminen vaikuttaa myönteisesti yrityksen, yksilön ja yhteiskunnan tasolla. Sen merkitystä yritykselle on helppo hahmottaa työkyvyn heikkenemisestä aiheutuvien kustannusten avulla: Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 325. Lisäksi työtapaturmista ja ennenaikaisista eläköitymisistä muodostuu työnantajille huomattavia kustannuksia. Yksilölle työllä on suuri merkitys sekä elämänsisällön että identiteetin muodostumisen kannalta, ja työnteko vaikuttaa myös taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen verkoston muodostumiseen. Yhteiskunnallisella tasolla merkitys näkyy taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin turvaamisena. Jotta näihin asioihin voidaan vaikuttaa, on kiinnitettävä huomioita myös ongelmiin puuttuvaan työhyvinvoinnin johtamiseen. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin johtaminen muodostuukin sekä reaktiivisesta eli ongelmiin puuttuvasta että proaktiivisesta eli ennakoivasta toiminnasta. Työhyvinvoinnin talo Työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä on olemassa paljon tietoa sekä hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä. Jokaisen organisaation tulee kuitenkin työstää oma työhyvinvointityönsä tunnistettujen hyvien käytäntöjen tukemana itselleen sopivaksi. Lähtökohtana voi käyttää esimerkiksi Ilmarisen tapaa kuvata työhyvinvoinnin kokonaisuutta Työhyvinvoinnin talolla (kuva 2). 4

5 Työhyvinvoinnin talon kattona on työhyvinvoinnin johtaminen, joka ohjaa työhyvinvointitoimenpiteiden suuntaa yhdenmukaisiksi muun liiketoiminnan johtamisen kanssa. Katon alla ovat keskeiset työhyvinvoinnin tavoitteet, jotka ovat organisaation tuloksellinen toiminta ja työntekijöiden työssä jatkaminen. Työhyvinvointitoiminnan keskiössä on työ: lähtökohtana on työn tekemisen sujuminen. Se liittyy kaikkiin työhyvinvoinnin osa-alueisiin eli esimietyöhön, työyhteisöön, osaamiseen ja kokonaishyvinvointiin. Työhyvinvointiin, kuten kaikkeen muuhunkin organisaation toimintaan, vaikuttavat oleellisesti strategia ja arvot. Työhyvinvoinnin ja sen johtamisen perustana on yhteisöllisyys, osallistaminen ja sitoutuminen. TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN Tuloksellisuus Strategia Esimiestyö Työyhteisö Työ Työssä jatkaminen Arvot Osaaminen Kokonaishyvinvointi Yhteisöllisyys Osallistaminen Sitoutuneisuus Kuva 2: Työhyvinvoinnin talo Esimiestyö Esimiesten tehtävänä on määritellä johdolta tulleet strategiset tavoitteet tiimi- ja yksilötavoitteiksi ja varmistaa, että työyhteisössä on käytettävissä tavoitteiden toteuttamiseksi oikeat resurssit: osaaminen, riittävä henkilöstö ja toimivat työvälineet. Esimiestyö on työhyvinvoinnin kannalta hyvin merkittävä tekijä. Lukuisat selvitykset osoittavat esimiestyön vaikuttavan työhyvinvointiin, kuten esimerkiksi motivaatioon, sitoutumiseen, jaksamiseen ja työssä jatkamishalukkuuteen. Työhyvinvoinnin johtamisessa on tärkeää, että esimiehet ymmärtävät työhyvinvointitoimenpiteiden yhteyden liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja tuottavuuteen. Esimiehet luovat työssään mahdollisimman toimivat edellytykset hyvän työn tekemiselle ja työssä jaksamiselle. Hyvässä esimiestyössä yhdistyy sekä asioiden että ihmisten johtaminen. Esimiehen on varmistettava, että perustehtävä, roolit, vastuut ja tavoitteet ovat jokaiselle työntekijälle tiedossa ja jokaisen työtehtävät on selkeästi määritelty ja rajattu. Työntekijöiden on ymmärrettävä, miksi he työtään tekevät ja mitä heiltä odotetaan. Esimiehen on myös huolehdittava riittävästä osaamisesta. Esimiehen kuuluu olla läsnä työn tekemisen arjessa tukemalla alaisiaan tarvittaessa. Esimies tunnistaa helpommin työtä häiritsevät tekijät ja muutokset niin jaksamisessa kuin ilmapiirissäkin, kun hän on työyhteisössä läsnä ja helposti lähestyttävissä. Tällä varmistetaan työhyvinvoinnin jatkuva johtaminen jokapäiväisessä työssä. 5

6 Työyhteisö Työhyvinvoinnin huomioiminen työssä on myös jokaisen työntekijän vastuulla. Enää ei riitä, että työ tehdään hyvin. Myös työyhteisötaitojen on oltava kunnossa. Yhtenä organisaation menestystekijänä on toimiva yhteistyö. Toimivaan yhteistyöhön voi jokainen vaikuttaa omalla asennoitumisellaan, innostuneisuudellaan sekä omilla vuorovaikutustaidoillaan. Työyhteisön jäsenten on vastattava asetettuihin tavoitteisiin sitoutumalla niihin ja arvostamalla niin omaa kuin toisten työtä. Kun työyhteisö ymmärtää johdon asettamat strategiset tavoitteet, on niihin helpompi sitoutua. Luottamuksen tason niin työnantajaa kuin työkavereitakin kohtaan on oltava kunnossa. Jokainen työyhteisön jäsen voi pitää tästä huolen ottamalla esille epäselvät tavoitteet ja epäkohdat työnteon edellytyksissä. Työtä ja työhön liittyviä asioita voidaan kehittää yhdessä. Vastuu työhyvinvoinnin johtamisesta on johdolla ja esimiehillä, mutta onnistunut johtaminen vaatii myös toimivan ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneen työyhteisön. Osaaminen Organisaation tuloksellisuus perustuu osaamiseen: menestyäkseen organisaation on kyettävä jatkuvasti uudistamaan tuotteitaan ja palvelujaan sekä niiden tuottamistapoja. Jotta osaamisen kehittäminen voi edistää organisaation liiketoimintaa, se pitää liittää organisaation visioon ja strategioihin. Jatkuvan muutoksen lisäksi organisaatioiden osaamisen kehittämistä haastaa ikärakenteemme: lähivuosina eläkkeelle on siirtymässä lukuisa joukko työntekijöitä, joiden vuosikymmenien aikana hankkima osaaminen on siirtymässä pois työpaikoilta. Yksittäisen työntekijän kannalta osaaminen on työhyvinvoinnin perustekijöitä. Henkilökohtaisen osaamisen on vastattava työn vaatimustasoa. Puutteellinen osaaminen saattaa johtaa työnhallinnantunteen menettämiseen, ylikuormitukseen ja jopa työuupumukseen. Työelämän jatkuva muutos ulottuu myös yksittäisiin työntekijöihin, jotka voivat pelätä oman osaamisen riittämättömyyttä. Hyvä organisaatio tukee työntekijöidensä työhyvinvointia ottamalla heidät mukaan muutokseen ja uuden tuottamiseen. Osallistaminen auttaa työntekijöitä ymmärtämään oman organisaation ja sen ympäristön tapahtumia, lisää hallinnantunnetta sekä auttaa löytämään työstä merkityksellisyyttä. Osaamisen kehittämisessä on olennaista vuorovaikutus riippumatta siitä, onko kyseessä uuden tiedon oppiminen tai tiedon siirtäminen. Organisaatioon on rakennettava systemaattiset toimintatavat, jotta osaamisen kehittämisen edellyttämä vuorovaikutus voisi toteutua. Kokonaishyvinvointi Kokonaishyvinvointiin liittyviä aiheita ovat varhainen välittäminen, työturvallisuus ja yksilön hyvinvointi. Varhainen välittäminen on keskeinen organisaation työväline työhyvinvoinnin johtamisessa, kun halutaan vaikuttaa työkyvyttömyysriskin muodostumiseen, varhaiseen eläköitymiseen ja kasvaviin työkyvyttömyyseläkekustannuksiin. Organisaatioiden toimintaa ohjataan varhaiseen välittämiseen myös lainsäädännön avulla (SVL:n muutokset). Organisaatiolla tulisi olla käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka avulla organisaatio omalla toiminnallaan sekä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa seuraa merkkejä työkyvyn muutoksista. Mallin mukaisesti 6

7 puututaan työkykyä uhkaaviin tilanteisiin ja haetaan niihin johdonmukaisesti ratkaisuja. Näin varhaisen välittämisen malli tukee työntekijöiden työssä jatkamista. Työhyvinvoinnin johtamisen ja kokemisen peruslähtökohtiin kuuluu, että työn tekeminen on terveellistä ja turvallista. Työturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa työnantajaa olemaan selvillä työssä esiintyvistä vaaratekijöistä. Lisäksi työnantajan on pyrittävä välttämään, poistamaan tai lieventämään terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvaa haittaa työssä. Turvallisuusjohtaminen on johdon ja esimiesten tavoitteellista ja jatkuvaa toimintaa työpaikan turvallisuuden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Työhyvinvoinnin johtamisessa ja työhyvinvoinnin mahdollistamisessa on otettava huomioon myös jokainen työntekijä ja hänen vaihtelevat elämäntilanteensa. Yksittäisen työntekijän työhyvinvointi koostuu fyysisestä hyvinvoinnista sekä psykososiaalisista tekijöistä kuten työn henkinen kuormittavuus, työn hallinnan ja työn merkityksellisyyden kokemus sekä vaikutusmahdollisuudet omassa työssä. Kaikki nämä tekijät liittyvät työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin: esimiestyöhön, osaamiseen ja työyhteisöön. Myös jokaisella työntekijällä on oma vastuu työhyvinvoinnistaan ja roolistaan työyhteisön jäsenenä. Tähän kuuluu vastuu omasta ammattitaidosta ja sen ylläpitämisestä sekä käyttäytymisestä työyhteisössä. Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva Oheisessa esimerkkikuvassa on kuvattu työhyvinvoinnin johtamisen prosessi, joka on yhdistetty eri yhtiöiden malleista. Esimerkkiprosessi soveltuu työhyvinvoinnin hallintaan suurissa yrityksissä, joilla on käytössään HR-resursseja ja joissa yhtenäisen konsernitason tavoitteen asettaminen Johtoryhmän tahtotila suunnitelmalliseen, strategiaa tukevaan johtamiseen, tavoiteasetanta Työhyvinvoinnin ohjausryhmä Toiminnan konsernitasoinen ohjaus, painopisteiden suunnittelu ja vaikuttavuuden seuranta Tarvittavat sidosryhmät edustettuina TYÖHYVINVOINTISTRATEGIA HR vastaa liiketoiminto- ja yhtiökohtaisten toimenpiteiden määrittelystä ja laadinnasta Työhyvinvoinnin osa-alueet, konsernitasoiset käytännöt ja toimintamallit Työhyvinvointiohjelman seuranta, mittarit ja analyysit, henkilöstötuottavuuden analysoinnin konsernitasoiset käytännöt Liiketoimintayksikkö A Liiketoimintayksikkö B Liiketoimintayksikkö C RAPORTOINTI: Johtoryhmä 2 x vuodessa, Hallitus 1 x vuodessa 7 Kuva 3: Työhyvinvoinnin johtamisen prosessikuva

8 on tarpeellista. Pienemmissä yrityksissä näin massiivinen organisointi ei tietenkään ole järkevää, mutta silloinkin yrityksen oman näkemyksen kirkastaminen työhyvinvoinnin painopisteistä ja seurattavista mittareista on oleellista. Myös eri sidosryhmien roolien selventäminen työhyvinvoinnin johtamisessa ja tuottamisessa on tärkeää kaikenkokoisissa yrityksissä. Työhyvinvoinnin johtamisen tuloskortti Työhyvinvoinnin johtamista ja toteuttamista voidaan hahmottaa tuloskortin avulla. Oheinen esimerkki on työhyvinvoinnin tuloskortti, jossa työhyvinvoinnin painopistealueet on johdettu organisaation strategisista tavoitteista ja menestystekijöistä. Jos organisaatiossa on määritelty liiketoiminnallisista tavoitteista HR-strategia, voidaan työhyvinvoinnin painopistealueet yhdistää suoraan HR:n painopistealueisiin. Painopistealueita on seurattava määritellyillä mittareilla. Visio Perustehtävä Arvot Paras palvelualan yritys Huolehdimme, että asiakkaamme saavat laadukasta ja asiantuntevaa palvelua Asiakaslähtöisesti Vastuullisesti Yhdessä menestyen Strategiset tavoitteet Menestystekijät Työhyvinvoinnin painopistealueet 2012 Mittarit 2012 Toimialan markkinajohtaja Aktiivinen myynti ja asiakassuhteen hoito Esimiestyön kehittäminen Esimiesindeksi Tavoite: XX Kannattava kasvu Toimivat ja tehokkaat prosessit Muutoksen hallinta Sairauspoissaolot Tavoite: XX % Toimialan edelläkävijä Ketterä kehittäminen Varhainen välittäminen arjessa Maksuluokka Tavoite: XX Paras työpaikka Tyytyväinen ja osaava Asiakaspalaute henkilöstö Tavoite: XX Työilmapiiri-indeksi Tavoite: XX Kuva 4: Esimerkki työhyvinvoinnin tuloskortista palvelualan yrityksessä Työhyvinvointi on yhteistyötä Työhyvinvointityöhön on tärkeää saada mukaan johto, esimiehet ja henkilöstö. Kun henkilöstö otetaan mukaan alusta alkaen oman organisaation työhyvinvoinnin määrittelemiseen, suunnitteluun ja kehittämiseen, on heidän sitoutumisensa sovittuihin toimintatapoihin huomattavasti parempaa kuin jos johto yksin määrittelisi tavoitteet ja toimintatavat. Organisaation sisäisten kumppaneiden lisäksi on usein tärkeää käyttää myös ulkopuolisia kumppaneita. Organisaation sisäiset työhyvinvoinnin kumppanit Yritysjohto Johto määrittelee yrityksen strategiassa työhyvinvoinnin kuten muutkin liiketoiminnan osaalueet. Työhyvinvoinnille asetetaan tavoitteet, sisältö, resurssit ja mittarit. Johdon tulee sitoutua työhyvinvoinnin johtamiseen ja myös toimia itse esimerkkinä. 8

9 Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstöhallinnolla on työhyvinvoinnin johtamisessa keskeinen rooli työntekijän työsuhteen alusta lähtien, sillä rekrytoinnissa voidaan tukea organisaation hyvinvointia sekä rekrytoitavien ihmisten että työyhteisön näkökulmista. Perehdyttäminen on myös oleellinen osa hyvinvoinnin johtamista. Perehdytyksessä organisaatioon tullut ihminen saa oleellista tietoa organisaatiosta, johtamisesta ja hyvinvoinnin erityistoiminnoista. Henkilöstöhallinnolla on merkittävä rooli esimiestyön tukemisessa ja henkilöstön kehittämisen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa, esimerkiksi osaamisen kehittämisessä ja suorituksen johtamisessa. Esimiehet Esimies on tärkein toimija jokapäiväisessä hyvinvoinnin johtamisessa, sillä esimies, työntekijä ja tiimi muokkaavat ilmapiirin, jossa työtä tehdään. Jotta esimies voi täyttää tehtävänsä jokapäiväisessä työhyvinvoinnin johtamisessa, hänen roolinsa organisaatiossa on määriteltävä: esimiehen pitää tietää ja hallita työhön vaikuttavat säännöt, velvoitteet ja mahdollisuudet sekä käytettävissä oleva tukiverkosto. Lisäksi työnantajan on syytä huolehtia, että esimiehen oma hyvinvointi on kunnossa: ovatko hänen aikaresurssinsa ja osaamisensa hallinnassa? Palkanlaskenta Palkanlaskenta tuottaa johdolle ja esimiehille tilastotietoa henkilöstörakenteesta, esimerkiksi työsuhteiden alkamis- ja päättymisajankohdista, vaihtuvuudesta, henkilöstömääristä eri ammattiryhmittäin, sukupuolijakaumasta sekä ikärakenteesta. Palkanlaskennan rooli työhyvinvoinnin johtamisessa on myös raportoida sairauspoissaolojen kestot ja ajankohdat sekä selvittää sairauspoissaolotilanteissa oikeus palkanmaksuun poissaoloajalta. Luottamushenkilöstö Luottamushenkilöstö on hyvä ottaa työhyvinvointityöhön mukaan alusta asti. Heillä on yleensä hyvä ja kokonaisvaltainen näkemys arjen työstä ja henkilöstön näkemyksistä. Luottamushenkilöstö toimii siltana työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työsuojeluorganisaatio Työsuojelu on osa työhyvinvoinnin johtamista. Työsuojeluorganisaation täytyy olla olemassa ja sen vastuut pitää määritellä. Työsuojeluorganisaatio ei yksin voi vaikuttaa työturvallisen työpaikan rakentumiseen vaan yrityksen johdon pitää sitoutua edistämään työturvallisuutta ja työsuojelua osana työhyvinvoinnin johtamista. Esimiesten tehtävänä on tukea turvallisen ja terveellisen työympäristön toteutumista työpaikan arjessa. Viestintä Jatkuvalla työhyvinvoinnin viestinnällä on mahdollisuus tukea sisäistä ja ulkoista yrityskuvaa sekä työntekijöiden sitoutumista. Siksi kannattaa rakentaa yrityskuvaa tukeva työhyvinvointibrändi. Hyvinvoinnin johtamisen viestinnässä tärkein asia on ihmisten välinen viestintä. Työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvässä viestinnässä on tärkeää, että viesti on selkeä, johdonmukainen ja positiivinen, sillä työhyvinvointi on yhteinen ja kaikkia hyödyttävä asia. Viestintä tulee suunnata kohderyhmän mukaisesti (esim. johdolle, asiantuntijoille, esimiehille ja henkilöstölle). On hyvä muistaa, että monikanavaisuus lisää viestinnän tehoa. 9

10 Organisaation ulkoiset työhyvinvoinnin kumppanit Organisaation ulkoisia työhyvinvointikumppaneita ovat muun muassa työterveyshuolto, työeläkevakuutusyhtiö, työtapaturmavakuutusyhtiö sekä Kansaneläkelaitos. Lisäksi työhyvinvointityössä voi käyttää apuna muita asiantuntevia konsultteja. Työterveyshuolto on parhaimmillaan vahva tuki yrityksen strategiselle johtamisjärjestelmälle, jolla johdetaan hyvinvointia edistäviä resursseja. Hyvin suunnitellulla ja oikein johdetulla työterveyshuoltoyhteistyöllä voidaan vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa henkilöstön tyytyväisyyttä ja motivaatiota. Ilmarinen työeläkevakuutusyhtiönä tukee asiantuntemuksellaan ja osaamisellaan asiakasyritystensä työhyvinvointityötä. Kun asiakasyritystemme henkilöstö voi hyvin työssään, yrityskin menestyy ja koko yhteiskunta hyötyy. Työtapaturmavakuutusyhtiöillä on paljon osaamista ja tietoa työtapaturmista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä riskien hallinnasta. Kansaneläkelaitos puolestaan tukee yrityksen työhyvinvointityötä tukemalla työntekijöiden työssä jatkamista tai työelämään palaamista osasairauspäivärahalla ja kuntoutuksella. Näiden mainittujen toimijoiden lisäksi on olemassa erilaisiin osaamisalueisiin perehtyneitä asiantuntijoita, jotka voivat tukea ja konsultoida yritysten työhyvinvointityötä. Työhyvinvointia edistävät käytännöt Alla on lueteltu työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä selkeästi työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä. Lista koostuu niin reagoivista kuin ennakoivistakin toimenpiteistä. Organisaatio voi käyttää tätä listaa apuna, kun se liittää työhyvinvoinnin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin ja määrittää oman organisaation toimenpiteiden nykytilaa ja kehittämiskohteita. kirjalliset toimenkuvaukset henkilöstöjohtaminen sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tuki johtoryhmätyöskentely palkitsemiskäytännöt toimiva palautteenantokulttuuri kehityskeskustelut esimiestyö sisäinen viestintä häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttumisen toimintaohje työyhteisöpelisäännöt päihdeohjelma terveyden edistäminen organisaation roolit ja vastuut määritelty osaamisen kehittäminen varhainen välittäminen toimiva työterveyshuoltoyhteistyö johdon ja esimiesten koulutukset tuloskorttimalli esimiestyöhön perehdytys työyhteisön kehittämispalaverit työaikojen ja -järjestelyjen joustavuus ulkoinen viestintä ristiriitatilanteiden ratkaisemiskäytännöt työntekoa tukeva ilmapiiri 10 henkilöstöruokailu liikuntaan aktivoiminen ja työpaikkaliikunta tavoiteasetanta suorituksen johtaminen puheeksi ottamisen kulttuuri esimiestyön tuki ja ohjaus henkilöstökoulutukset ikäjohtamisohjelmat uusien henkilöiden/työtehtävien perehdyttämiskäytännöt palaverikäytännöt työn sisällöllinen kehittäminen henkilöstö- ja ilmapiiritutkimukset tasa-arvo-ohjelma työyhteisötaidot kulttuuri- ja virkistystoiminta

11 Seuranta ja mittarit Työhyvinvoinnin johtamiskäytäntöjen luomisessa on yhtenä perusajatuksena ollut löytää yritykseen tehokkaat ja riittävät työkalut, joilla kehittymistä voidaan seurata ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta mitata. Tarkoituksena ei ole luoda uusia mittaristoja päivitettäviksi, vaan hyödyntää mahdollisimman paljon yrityksessä jo käytössä olevia toimintaa ja henkilöstöä kuvaavia lukuja. Osa yrityksen keräämistä tunnusluvuista voivat kaivata tarkennusta, tai kenties jotkut seuratut asiat eivät enää palvele tarkoitustaan, joten ne voidaan jättää pois. Tilalle voidaan ottaa seurattaviksi sellaisia tunnuslukuja, joiden pohjalta oikeasti on resursseja toimia. Jos seurattavat asiat ovat vain nice to know, on niihin turha laittaa voimavaroja. Seurattavien tunnuslukujen kohdalla on hyvä aina miettiä mitä tehdään, kun tunnusluvut muuttuvat, mitkä ovat normaalia vaihtelua ja missä kulkevat hälytysrajat. Mittareita valittaessa on myös hyvä miettiä niiden kausaliteettia ja hyödyllisyyttä. Usein mittaristo kohdistuu seurauksiin, ei syihin. Seurausmittarit ovat tyypillisiä kurinalaisuutta ja hierarkiaa korostavissa organisaatioissa. Syihin pureutuva mittari vaatii yritykseltä syvällisempää pohdintaa toimintaketjuista, mutta on yleensä huomattavasti kannattavampi ja taloudellisempi. Mittareiden seurannasta on myös koettava olevan hyötyä, muutoin lukujen täyttö on vain ylimääräistä työtä, josta halutaan päästä eroon. Mitattavat asiat tulee kuvata riittävän yksityiskohtaisesti, jotta asioihin ja syihin päästään kiinni keskiarvon keskiarvo ei ohjaa tarttumaan oikein mihinkään. Riittävällä tarkkuudella vältetään myös tulkintaerot eri toimipisteiden välillä. Mittareiden epävarmuustekijät ja tulkinnalle olennaiset taustatekijät on kartoitettava ja kuvattava, jotta kaikki tulkitsevat mittareita oikein. Oleellista on myös selvästi määritellä, kuka kerää tarvittavat tiedot ja kuinka ne raportoidaan eteenpäin. Esimerkkejä käytetyistä mittareista Sairauspoissaolot - lyhyet (1-3 päivää, 1+9 päivää), pitkät (yli kolme päivää tai 10 päivää ja enemmän) - diagnoosit: ikäryhmittäin, osastoittain, koulutustaustan / toimenkuvan mukaan ryhmiteltyinä - eripituisten sairauspoissaolojen kustannukset. Kustannuksiin vaikuttaa Kelan mahdollisesti maksama sairauspäiväraha Kelan osasairauspäivärahan käyttöaste ja Kelan työikäisten kuntoutus (Aslak, TYK) Ammatillisen kuntoutuksen käyttöaste Työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit ja niiden kustannukset - tapaturmataajuus - ammattitautien lukumäärä - läheltä piti tilanteiden lukumäärä Henkilöstön vaihtuvuus Esimiesten vaihtuvuus Eläköityminen vanhuuseläkkeelle jatkaako yli oman vanhuuseläkeiän Työkyvyttömyyseläkkeet ja niiden aiheuttamat kustannukset Henkilöstökysely, joka kertoo, mihin huomion pitäisi kiinnittyä: sitoutuneisuusindeksi, työnantajan suositeltavuus, esimiesindeksi, työyhteisöindeksi, kuumemittarit/pulssimittarit 11

12 Työkykyindeksit työterveyshuollon tarkastuksista ja selvityksistä: työntekijät/toimihenkilöt Asiakaspalautteet Kehityskeskusteluiden toteutusaste Talouden tunnusluvut Ylityötunnit: määrä ja jaksotus Minäaika (MeTime), aika, jolloin tehtävät ovat työntekijän hallinnassa, ymmärryksessä eikä resurssivajeita ole työtä haittaamassa (Halava-Pantzar, 2010) Esimiesten koulutuspäivät / osuus koulutukseen osallistumisesta Työterveyshuollon palveluiden käyttö ja kustannukset: mitä palveluita käytetään eniten, kuinka kustannukset jakaantuvat ennaltaehkäisevän KELA I:n ja sairaanhoidon eli KELA II:n välillä Työhyvinvoinnin mittaamiseksi on kehitetty henkilöstötuottavuuden skenaariolaskentamalli eli HCROI-skenaariolaskenta (Kesti, 2010). Skenaariolaskennassa yhdistyvät liiketoiminnan tuloskortit, henkilöstömittarit ja organisaation kompetenssit skenaariolaskennaksi, jolla arvioidaan henkilöstötuottavuuden kehittymistä viiden vuoden aikavälillä. Henkilöstötuottavuuden skenaariolaskennan mukaan seuraavilla viidellä työhyvinvoinnin tunnusluvulla on vahvin korrelaatio liiketuloksen kehittymiseen. 1. Yksi poissaolopäivä maksaa keskimäärin 325 euroa, silloin kun työpanos korvataan täysin. 2. Yhden poissaolopäivän ennaltaehkäisy tuo yritykseen 415 euroa lisää liiketulosta. 3. Lievän tapaturman välttäminen tuo euroa paremman liiketuloksen. 4. Yksi vaihtuva kokenut työntekijä aiheuttaa euron liiketuloksen menetyksen. 5. Viiden %:n parannus työelämän laadussa mahdollistaa liiketuloksen parantamisen eurolla työntekijää kohden. 12

13 LISÄTIETOJA Lisätietoja työhyvinvoinnin johtamisesta ja palveluistamme saa: Lähteet: Ahola, K Tue työkykyä käsikirja esimiestyöhön. TTL, Helsinki. Ahonen, G Hyvinvoinnin ilmiö suomalaisessa työelämässä luento. Hyvinvoinnin johtaminen 2011 seminaari Aura, O HENRY ry:n hyvinvoinnin johtamisen hanke. Halava, I. & Pantzar, M EVA-raportti. Hussi, T. & Ahonen, G Business-orientated maintenance of work ability. Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2007 :17. Ministry of Social Affairs and Health, Helsinki. Kesti, M Strateginen henkilöstötuottavuus. Talentum, Helsinki. Laitinen, H., Vuorinen, M. & Simola, A Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen. Tietosanoma, Helsinki. Pakka, J. & Räty, T Työstä hyvinvointia. Työturvallisuuskeskus TTK. Suutarinen, M. & Vesterinen, P-L Työhyvinvoinnin johtaminen. Otava, Helsinki. 13

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015

Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen 1.9.2015 Työelämän ilmiöt ja työkyvyn tukeminen Johanna Ahonen Työkykyjohtaminen Ilmiöitä Tiedolla johtaminen 2 Ilmiöitä ja huolia yritysten arjessa Kannattavuus, tehokkuus, kasvu "Liikevaihto jää alle budjetin

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen

Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Marjaana Suutarinen / 7.11.2013 Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen Strategisen työhyvinvoinnin sisältö Työhyvinvointistrategiassa yhdistyvät Työ- ja ympäristöturvallisuus Työterveys ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa

Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa Työhyvinvoinnin johtaminen osana suuryrityksen strategiaa t Ifin Suuryritysten riskienhallintapäivä 25.1.2012 2012 Sirpa Huuskonen Esityksen sisältö ISS:n Hyvissä voimissa työhyvinvointiohjelma ja TTT-johtaminen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014

Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta. Tomi Kasurinen 05-05-2014 Varma työkykyjohtaja - Työkykyjohtamisen sertifiointi Näyttöjä laadukkaasta työkykyjohtamisesta Tomi Kasurinen 05-05-2014 Mistä on kyse? Konsultti Riippumaton arvioija 2 Kehitysprojekti Arvostelu Kertaluonteinen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle. TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn

Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle. TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn 2. joulukuuta 2013 Parasta valmista ruokaa kotiin, töihin, matkalle TYÖHYVINVOINNINJOHTAMISJÄRJESTELMÄ / Maarit Örn Finncatering Oy Perustettu 24.3.1972

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI

TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI KRUUNUPUISTON TYÖSTÄ TERVEYTTÄ JA ELINVOIMAA - SEMINAARI torstaina 23.4.2015 Työstä saa terveyttä ja elinvoimaa. Terveyttä ja elinvoimaa on myös itse työstettävä. Työstäminen onnistuu paremmin hyvän kumppanin

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas

Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Ifin suunnitelmallinen työkykyjohtaminen ja sen tulokset Työoikeusseminaari 25.9.2015 Marketta Helokunnas Miksi työkykyjohtaminen ylipäätään on entistä tärkeämpää? Eläkeikä nousee - työurat pitenevät Muutokset

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja?

Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? Maintpartner; työhyvinvoinnin strateginen johtaminen Miten mitata työkykyjohtamisen investointeja? 17.3.2015 Suomi ja Työtulevaisuus Jari Syrjälä Henkilöstöjohtaja Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 OPINTOPOLKU 2014 LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN! Mukana jo 467 ihmistä! LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN!

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

monien makujen maustaja

monien makujen maustaja monien makujen maustaja Maustaja Oy Elintarvikkeiden sopimusvalmistuskumppani 70 työntekijää Liikevaihto v. 2013 n. 16,0 milj. euroa Vienti noin 23 % liikevaihdosta Tuotanto ja toimistotilat, 6600 neliömetriä,

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Juhani Tarkkonen TURVALLISUUDEN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISEN JA KOKONAISHALLINNAN KEHITTÄMINEN Seurantaraportti viiden elintarviketeollisuuden yrityksen johtamisjärjestelmän kehittämishankkeesta LIITEOSA:

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot