YSTEA-lehti 2 / Julkaisija:

Transkriptio

1 YSTEA-lehti 2 / 2014 Julkaisija: Yksityisen Sosiaali- ja Terveysalan Ammattilaiset ry:n jäsenlehti YSTEA ry on Toimihenkilöliitto ERTO ry:n jäsenyhdistys, YSTEA on myös Facebookissa Mediakortti: Päätoimittaja: Pekka Laukkanen, puheenjohtaja YSTEA ry pekka.laukkanen@erto.fi p: Toimitussihteeri: Reijo Partanen, lehtivastaava reijo.partanen@erto.fi p: Viestintätyöryhmä: Soili Vivolin, Markku Keinänen, Teuvo Kaartti, Virva Ryynänen, Reijo Partanen Ulkoasu ja taitto: Vitale Ay, Taina Leino Painopaikka: KTMP Ykkös-Offset, Vaasa ISSN-L X ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ura, perhe ja vapaus Nousujohteinen ura ja huikea työtarjous toivat pääkaupunkiseudulle pienestä itäsuomalaisesta kunnasta kotoisin olevan, hassua karjalaista murretta puhuvan nuoren miehen. Vielä jokunen vuosi sitten tuo sinkkuelämää viettänyt, työnarkomaaniksi avoimesti tunnustautunut ja opiskelijamaailman vapauteen hurmioitunut nuorimies vietti työn parissa

2 suurimman osan vuorokaudesta, laiminlöi ystäviään työn verukkeella ja unohti joskus jopa parisuhteen toisen osapuolen olemassa olon ihan tyystin. Sinkkumiehellä oli aikaa omistautua työlle. Harrastuksille ja ystäville ei juuri jäänyt aikaa, kunnes hän havahtui, ettei työ voi olla koko elämä. Nyt arvot ovat suurin piirtein järjestyksessä. Aikaa jää myös ystäville, perheelle ja harrastuksille. Tuo nuorimies olin minä, seitsemän vuotta sitten. Seitsemän vuotta sitten ei minulla vielä ollut juuri mitään tietoa ammattiyhdistystoiminnasta, saatikka työelämän pelisäännöistä. Toisin on nyt. Tänä syksynä YSTEA oli taas mukana Humanistisen ammattikorkeakoulun HUMAKO-kiertueella ja aiemmin syksyllä ERTOn kautta osana STTK:n Reilu työ kuuluu kaikille - oppilaitoskiertuetta. Molempien kiertueiden tavoitteena oli vahvistaa opiskelijoiden ja pian valmistuvien työelämätietoutta, lisätä heidän tietämystään ammattiyhdistystoiminnasta ja järjestäytymisen tärkeydestä. Palautteiden perusteella onnistuimme. Seitsemässä vuodessa oppii paljon. Työ nielaisee kolmasosan arjestasi. Se tunkeutuu vapaa-ajalle ja joskus uniinkin. On parempi, että sinä hallitset työtäsi, eikä päinvastoin ja että sinulla on käytössä paras mahdollinen apu työasioiden järjestämisessä. Tätä ammattiapua tarjoavat ammattiyhdistystoiminta ja liitto. Vuosien verralla olen oppinut, että pitää uskaltaa ottaa vastuu omasta elämästä. Aina on olemassa vaihtoehtoisia tapoja ajatella asioita ja valinnanvaraa. Mikäli ei pysty muuttamaan olosuhteita, voi valita ainakin sen, miten tilanteeseen suhtautuu. Toinen oppi on, että vanhasta on uskallettava päästää irti. Kyse voi olla tilanteista, tunteista, ihmisistä tai ajatusmalleista, joihin on jäänyt jumiin. Näiden tunnistamisen jälkeen voi päästää irti ja alkaa luoda aktiivisesti uutta. Näin on käynyt myös YSTEAn kohdalla uutena puheenjohtajana yhdessä uuden hallituksen kanssa olemme uudistaneet yhdistyksemme jäsenetuja vuoden alkupuolella ja lisää jäsenille positiivisesti näkyviä muutoksia on ollut luvassa tämän vuoden aikana. Osana uudistunutta YSTEAa on kotimaan lomatuki, jonka määrää ja myöntämisperusteita olemme nostaneet, tarjotaksemme jäsenillemme parempia mahdollisuuksia sovittaa yhteen työ, perhe ja vapaa-aika. Olemme myös korottaneet työpaikkaosastojen toimintaan jaettavaa tukea. Lisäksi tarjoamme tänä vuonna ennätysmäärän ammatillista koulutusta yhteistyössä ERTOn EMMA-Akatemian kanssa ja syksyllä oli myös työpaikkojen henkilöstön edustajille suunnattu seminaari. Toivottavasti sinä löydät oivallisen tavan yhdistää uran, perheen ja vapaa-aikasi, niin kuin minä olen löytänyt. Tule vaikkapa koko perheen voimin YSTEAn syyskokoukseen Ouluun tai Maailma kylässä tapahtumassa Helsingissä vuoden 2015 toukokuussa. Tai kutsu YSTEAn hallituksen edustaja tuomaan ajankohtaisia kuulumisia työpaikallesi olemme juuri sinua varten. Aurinkoista syksyn jatkoa. Muistakaa huolehtia myös itsestänne! Pekka Laukkanen YSTEAn puheenjohtaja

3 (sivu 3) Työ on helpompi pitää kun sen ensin saa Nykynuoret ovat laiskoja, itsekeskeisiä ja nautinnonhaluisia eivätkä kanna heille kuuluvaa vastuuta yhteiskunnasta. Nuoret arvostavat enemmän kavereiden kanssa pörräämistä ja vapaa-aikaa kuin työssä käymistä. Kun tähän listaan lisätään arvostelu hirvittävästä jumputusmusiikista ja epäasiallisesta pukeutumisesta yhdessä kauhistuttavan hius- ja vaatemuodin kanssa, on määritelty nuorten lokero yhteiskunnassa. Joka ainutta sukupolvea on syytetty samoista asioista. Täysin syyttä. Miten nuoret ovat muuttuneet ajan saatossa? No eivät juuri mitenkään. Ovatko kaikki nuoret samanlaisia? No eivät. Nuoria on erilaisia ihan samalla tavalla kuin on meitä vanhojakin, joihin itseni 45-vuotiaana luen. Osa nuorista ja vanhoista haluaa tehdä uraa ja kerätä taloudellista pääomaa, osa ei halua. Osa arvostaa enemmän vapaa-aikaa kuin osa. Kun nuoria haukutaan vapaa-ajan arvostamisesta yli työn tekemisen, miksi sitten vanhojen halua päästä eläkkeelle ei pidetä laiskuutena? Kysehän on aivan samasta asiasta. Osa haluaa olla töissä ja osa haluaa olla pois töistä. Hyväksykäämme erilaisuus. Työelämä on muuttunut ja muuttuu koko ajan kiivaammalla tahdilla. Joka päivä kuolee työpaikkoja ja syntyy uusia. Samalla tavalla kokonaisia töitä ja talouden aloja kuihtuu pois ja uusia kasvaa. Muutos merkitsee sitä, että tänään kukaan ei enää voi luottaa työpaikkansa pysyvyyteen ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Pysyvyyttä ei ole kenelläkään, mutta työpaikkaan kiinni päässeiden asema on tietysti helpompi. Työ on yksinkertaisempaa pitää kuin sellainen saada. Työelämään haluavan nuoren asema on tästä syystä haastava. Myös työnantajat ovat muuttuneet. Työnantajat eivät enää sitoudu henkilöstöönsä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Liian usein henkilöstö nähdään tasaeränä, jota pienennetään, kun siihen tulee mahdollisuus. Kun työnantajat eivät sitoudu työntekijöihin, niin miksi työntekijät sitoutuisivat työnantajiin? Työelämää leimaakin jatkuva epävarmuus ja muutos. Tämä koskee niin nuoria kuin vanhoja. Kuka kertoisi nuorelle? Nuorten osaamattomuutta työelämässä arvostellaan usein. Nuoret eivät kuulemma hallitse työelämään tullessaan työelämän pelisääntöjä. Syy tähän on selvä: missä he olisivat säännöt oppineet? Kesätyöt ovat nykyään kiven alla eikä työelämäkokemusta välttämättä ole lainkaan ennen työelämään lopullisesti siirtymistä. Kouluissa työelämäasioita ei juuri opeteta. Ymmärtämättömyys on osaamattomuutta. Osaamattomuus johtuu siitä, ettei ole mistään voinut tietoa saada. Oppilaitosten pitäisi tässä asiassa katsoa peiliin.

4 Käymällä työssä oppii työelämäsäännöt. Tyttäreni on tehnyt tuntityönä voimistelun valmennusta muutaman vuoden. Yhtenä päivänä hänellä oli valmennusryhmänsä kanssa kisamatka Turkuun. Työreissuun lähtiessään hän päivitteli matkan hintaa ja etsiskeli kotona rahaa, millä maksaisi junamatkan vieraalle paikkakunnalle työtä tekemään. Työnantaja ei ollut kertonut oma-aloitteisesti, että toki työmatkan kulut maksetaan. Kun työnantajat eivät osaa informoida edes työelämän yksinkertaisia perusasioita työntekijöilleen, miten voidaan vaatia, että nuoret osaisivat pelisäännöt? Tutkimusten mukaan työpaikassa arvostetaan eniten hyvää porukkaa ja johtamista sekä mielenkiintoisia työtehtäviä. Vasta näiden takana kurkkii hyvä palkka. Toiveet eivät ainakaan merkittävästi eroa eri ikäluokkien kesken. Toki on niin, että työn pysyvyyttä arvostavat enemmän ikääntyneet kuin voimansa tunnossa olevat nuoret. Mutta tässäkin asiassa nuoret eivät ole yksi yhtenäisesti ajatteleva ryhmä, vaan he ovat yksilöitä. Pyydän nöyrästi, että emme lokeroisi nuoria yhdeksi homogeeniseksi ryhmäksi. Hyväksytään heidät nyt ja tulevaisuudessa osaksi kansaa samalla tavalla kuin vanhatkin. Ja päätetään olla syrjimättä nuoria. Juri Aaltonen Puheenjohtaja Toimihenkilöliitto ERTO ry Kirjoitus on julkaistu myös STTK:n toimittamassa pamfletissa Historiallisen turmeltunut nuoriso? (sivut 4-5) Työhyvinvointia hyvällä hallinnolla? Toimivatko johtamisen peruspilarit tämän päivän työelämässä, kun sekä työ että sen tekijät ovat entistä vaativampia? Tärkein työkalu - Hyvinvoiva henkilöstö Sosiaali- ja terveysalalla henkilöstö on organisaation tärkein työkalu ja menestystekijä. Tämä koskee myös yksityistä sosiaali- ja terveysalaa sekä sosiaalialan järjestötyötä. Johtaminen ja työhyvinvointi nähdään niin strategisena tekijänä alallamme, että se on otettu mukaan jopa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan, Kaste ohjelmaan Johtamisella laatua ja työhyvinvointia sosiaalialalle teemalla vuodesta Yksi työhyvinvoinnin johtamisen tärkeimpiä peruspilareita on oikeudenmukaisuus, jonka merkittävä elementti on tasapuolisuuden kokemus. Teoriassa ihminen viihtyy työssään ja kokee sen mielekkääksi, jos työ on sopivan haasteellista, siinä on realistiset, saavutettavat

5 tavoitteet, työstä saa palkkion ja työympäristö on tyydyttävä. Mutta riittääkö tämä perinteinen paketti vielä tänä päivänä kokemukseen mielekkäästä työstä? Vaativa työ vaativat työntekijät? Samalla kun työelämä muuttuu vaativammaksi ja työn tekemisen tavat monipuolistuvat, näyttää myös työhyvinvoinnin ylläpitäminenkin olevan entistä haasteellisempaa. Enää ei välttämättä riitä, että aamulla kellokortti leimataan, ruokatauko on kaikille yhtä pitkä ja kaikki saavat saman verran virkistystunteja vuodessa. Muutakin tarvitaan. Esimerkiksi sosiaalialan järjestöissä työ on toiminnan tehostamisen myötä muuttunut vaativammaksi ja intensiivisemmäksi sekä entistä itseohjautuvammaksi ja asiantuntijuuteen pohjautuvaksi. Vaikka asiantuntijoiden johtamisessa pätevät johtamisen perusopit, esim. pelkkä tasapuolisuus ei riitä työntekijälle, jos joustavuus ja yksilöllisyyden huomioiminen sen vuoksi kärsivät. Onko asiantuntijuuden, kasvavien alaistaitojen ja itsensä johtamisen oppimisen myötä alaisista tullutkin entistä vaativampia johdettavia? Johtamisen vaateet ovat kasvaneet: Haluamme, että johtaja on entistä enemmän työn tekemisen mahdollistaja ja fasilitoija. Uusimmat työelämätutkimuksen tulokset korostavat sitä, että mitä enemmän alaiselle osoittaa luottamusta, autonomiaa ja joustoa työn tekemiseen, sitä motivoituneempi ja hyvinvoivempi hän yleensä on. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että henkilöstöllä on heidän tarvitsemansa tiedot, resurssit ja työkalut eli hyvällä hallinnolla mahdollistetaan mielekäs työn tekeminen. Monimuotoinen työ vaatii hyvää hallintoa Työelämän ja työkulttuurin muuttuessa työn tekemisen laadun voisi olettaa parantuneen mm. teknologian kehittymisen sekä uusien osallistavien johtamistrendien myötä. Työn suorittamiseen on tullut uusia mahdollisuuksia. Työtä on mahdollista tehdä joustavasti eri tavoin. Uusia termejä ovat perinteisenä tunnetun lähityön lisäksi etätyö, etyö, mobiili työ, liikkuva työ, hajautettu työ ja monipaikkainen työ jne. Osasta uusia käytäntöjä on sovittu tarkoin työnantajan ja työntekijän kesken, osa muotoutuu ilman muodollisia menettelytapoja. Onnistuminen uusien työmuotojen soveltamisessa edellyttää työkulttuurin muutosta kontrolloivasta luottamukseen perustuvaan. Tämän päivän työn tekeminen on monimuotoista. Toimisto- ja asiakastyössä töitä tehdään useimmiten edelleen kiinteässä paikassa ja kiinteään aikaan. Kuitenkin samalla entistä useammat työt voidaan tehdä myös toisenlaisissa paikoissa ja erilaisilla tavoilla. Yksi voi valita välillä palaveripaikaksi Hietsun rannan tai pääsee työtehtävien puolesta kahvilaan kun toiselle voi riittää hyvin ilmastoitu toimitila. Voi olla että liikkuvaa työtä tekevä työntekijä käy pitkin suomenmaata asiakkaidensa luona juuri silloin kun se asiakkaille sopii ja sovittaa työn teon ajan ja paikat joustavasti sen mukaan. Nykyinen teknologia mahdollistaa monimuotoisen työn tekemisen ja sitä myötä hyvän ja joustavan työn hallinnoinnin.

6 Samat peruspilarit työhyvinvointi on edelleen kaikkien yhteinen asia Vaikka työelämä on entistä kiireisempää ja pirstaleisempaa, sen hallintaan on keinoja. Niitä kannattaa jokaisen työntekijän itsekin opiskella ja vaalia. Hyvä hallinto on perinteisen johtamisen lisäksi myös itsensä johtamista. Kaikki ei ole esimiehestä kiinni. Työn priorisointi ja olennaiseen keskittyminen sekä tehtävien kalenterointi ovat hyviä perustyökaluja työn hallintaan ja sitä kautta yhteen palaseen työhyvinvoinnista. Mitä teidän työpaikalla voisi tehdä jo tänään työhyvinvointinne lisäämiseksi? Mitä itse voisit tehdä oman työn sujuvuuden parantamiseksi? Jos oma työkalupakki on tyhjä, ideoita voi hakea esim. Saku Tuomisen TYÖ kirjasta, jossa poppakonstien sijaan on tarjolla maalaisjärkeen käyviä keinoja työelämän vallankumoukseen. Riippumatta työn tekemisen tavasta, paikasta ja ajasta työhyvinvoinnin peruspilarit ovat edelleen pääosin samat kuin aiemminkin. Hyvä hallinto luo työhyvinvointia, kun johtamisella saadaan luotua positiivisuuden kierre: Oikeudenmukaisuuden tunne kasvattaa luottamuksen ilmapiiriä. Luottamus johtaa joustavuuteen joka tekee työn tekemisestä mielekästä. Hyvällä hallinnolla mahdollistetaan, että jokaisella yksilöllä on ainakin mahdollisuus voida työyhteisössä hyvin. Työhyvinvointiin ja työyhteisöön panostamalla voidaan tukea tämän hetken työn tekemisen lisäksi jopa työurien pidentymistä. Työhyvinvoinnista on paljon tutkimustietoa ja sen tukemiseen on tarjolla todella runsaasti työkaluja, kunhan vain alamme niitä työpaikoillamme hyödyntämään! Kirjoittaja, Ystean hallituksen varapuheenjohtaja ja pitkään sosiaalialan järjestössä työskennellyt Virvatuli Ryynänen toimii yhdistyshallinnossa myös harrastuksekseen ja suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa Markkinointi-Instituutissa. TYÖHYVINVOINNIN TUKEMISEN MATERIAALIA VÄLINEITÄ JOHTAJILLE JA ESIMIEHILLE: Esimiehille työkaluja: ETERAN työhyvinvointimateriaali: Työsuojelurahasto: Vuorovaikutteinen johtajuus eri sukupolvien työssä jatkamisen keinona: Työsuojelurahaston tukema hanke (hanke ), jossa tavoitteena on selvittää työssä jatkamista ja kuinka työpaikalla voitaisiin tukea eri ikäisten työhyvinvointia ja työn tekemistä erityisesti johtajuuden näkökulmasta. Työterveyslaitos, esimiehen koulutusmateriaalia: minen/sivut/default.aspx Dialoginen johtaminen

7 Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 5/2014: Työlämän tutkimupäivien 2013 materiaalikoonti: esimerkkejä innovatiivisista lähestymistavoista työhyvinvointiin pdf?sequence=1 VÄLINEITÄ TYÖYHTEISÖILLE: Kuntoutussäätiö: Työn iloa pientyöpaikoille opas Sosiaali- ja terveysministeriön aineistoja työhyvinvoinnin edistämiseen: Työterveyslaitoksen työhyvinvointimateriaalia Työturvallisuuskeskus: Sykettä työhön sivusto: VÄLINEITÄ TYÖNTEKIJÖILLE: Työkirja / Saku Tuominen, Pekka Pohjakallio, WSOY 2012 Mihin asioihin voit itse vaikuttaa työpaikallasi: Työturvallisuuslaitoksen materiaalia: (sivut 6-7) TYÖELÄKETTÄ VAI TYÖTÄ ELÄKKEETTÄ Viime viikkojen yleisimpiä uutisaiheita on ollut eläkeneuvottelujen tilanne päivä päivältä. Mikä sitten muuttuu tällä hetkellä työelämänsä ehtoopuolelle kääntyvällä? Ehdinkö hengissä eläkkeelle? Maksavatko lapseni eläkkeeni? Riittääkö eläkkeeni elämiseen? Mikä kestävyysvaje? Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa yleiseksi eläkeiäksi määritettiin vuotta. Nyt valmisteilla oleva eläkemuutos pyrkii nostamaan eläkeiän alarajan 65 vuoteen vuonna Siirtymäajan tarkoitus on saada aikaan nyt eläkeikää lähestyville pehmeä lasku eläköitymisikään, eli kahdeksan vuoden siirtymäkaudella eläköitymisikä liukuisi kauemmas syntymävuoden mukaan n 3 kk / vuosi. Esimerkiksi näin:

8 Vuonna 1956 syntynyt Maija täyttää 61 vuotta vuonna Maijalla on kaksi vuotta jäljellä aiempaan 63 vuoden eläkeikään. 2 X 3 kk = 6 kk = 0,5 vuotta, eli Maija pääsisi eläkkeelle 63,5-vuotiaana. Vuonna 1960 syntynyt Matti täyttää 57 vuotta vuonna Matilla on kuusi vuotta jäljellä aiempaan 63 vuoden eläkeikään. 6 X 3 kk = 18 kk = 1,5 vuotta, eli Matti pääsisi eläkkeelle 64,5-vuotiaana. Uudistus pyrkii myös vähentämään ammattiin perustuvan eläkeiän poikkeuksia yleisestä eläkeiästä. Nämä vanhoihin sopimuksiin perustuvat mm. sotilaiden, opettajien ja sairaanhoitajien alemmat eläköitymisiät kuntasektorilla. Työnantajapuoli haluaa kaikkien jatkavan tehokasta työelämää mahdollisimman pitkään vaikka sitten tehokkaan kuntoutuksen avulla. Kaikissa ammateissa kuntoutus ei kuitenkaan normaalin vanhenemisen muutoksia pysty hidastamaan riittävästi, jotta työtehtävät saisi hoidettua normien mukaisesti. Ilman muutoksia voisin siis siirtyä eläkkeelle jo täytettyäni 63, mutta töissä jatkaminen kasvattaisi eläkettä huomattavasti. Tämä eläkekarttuma tarkoittaa sitä, että eläkkeen karttumaprosenttia korotettiin työuran lopussa: vuotiaalla eläkettä karttuu 1,5 % vuosipalkasta, vuotiaalla karttuma on 1,9 % vuosipalkasta ja vuotiaalla ns. superkarttuma on 4,5 % vuosipalkasta. Jos siis jaksan työskennellä 2 vuotta pidempään, saan eläkettä lisää lähes viideltä ylimääräiseltä vuodelta. Houkuttelevaa, sillä työuran pienipalkkaisella, naisvaltaisella alalla tehneenä tuo Eläketurvakeskuksen laskelman kokonaissumma ei päätä huimaa. Ja eläkkeen pienuus voi yllättää, sillä kun eläkettä lasketaan, tehdään ns. PTEL-vähennys jokaisen vuoden työansioihin. Palkansaajan suorittamat TyEL-maksut siis vähennetään vuosituloista ennen eläkkeen laskentaa vuonna 2014 yli 53-vuotiaalla tuo osuus on 7,05 %, alle 53-vuotiaalla 5,55 %. Tämän työntekijämaksun verovähennysetu ei yllä kattamaan eläkkeen pienenemistä. Vuoden 2005 eläkeuudistuksessa suurimpia muutoksia oli luopuminen loppupalkkaperiaatteesta, eli eläkettä ei enää laskettu 10 viimeisen työssäolovuoden palkan perusteella. Tämä korotti varhain työelämään tulleiden työntekijöiden, joiden palkkakehitys oli ollut tasaista, eläkkeen tasoa. Pitkään kouluttautuville, joiden palkkakehitys painottuu myöhempään työuraan, uudistus on ollut epäedullinen. Tätä kompensoitiin superkarttumalla. Sama uudistus toi eläkejärjestelmään elinaikakertoimen, jolla eläkkeitä leikataan pidentyneen elinaikaodotteen vuoksi. Mitä nuorempi olet, sitä pidempään todennäköisesti elät ja sitä suurempi on myös elinaikakertoimen leikkausvaikutus eläkkeeseesi. Täydellinen vastakohta superkarttumalle siis, joten jatkamalla työntekoa yli 63-vuotiaana tämän leikkauksen vaikutus saadaan hyvitetyksi. Niinpä 1982 syntyneen lapseni tulisi työskennellä 2,5 vuotta pidempään, jotta nykylain mukainen hyvitys toteutuisi. Uuteen lakiin kirjattaneen, että eläkeikä nousee elinajanodotteen mukana vuodesta 2025 lukien siten, että elinajanodotteen kohottua 3 kk, nousee eläkeiän alaraja 2 kk. Entä, jos minäkin pitkäikäiseen sukuun kuuluvana eläisin lähes 100-vuotiaaksi jos jään eläkkeelle 63-vuotiaana, maksettaisiin minulle työeläkettä noin 35 vuotta. Työurani olisi silloin kestänyt osin osa-aikaisena lasten ollessa pieniä reilun 40 vuotta. Ovatko tältä ajalta maksetut työeläkemaksut menneet suurten ikäluokkien eläkkeisiin vai pääsenkö nauttimaan niistä itse?

9 Tällä hetkellä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin vuosittain perittävillä työeläkemaksuilla. Noin neljännes maksuista on peräisin työeläkeyhtiöiden rahastoista. Näitä rahastoja on perustettu yksityisillä aloilla vuodesta 1962, julkinen sektori aloitti rahastoinnin 1980-luvun lopussa. Pääomaa on kartutettu keräämällä työeläkemaksuja enemmän kuin eläkkeitä on maksettu ulos. Jos rahastojen sijoitustoiminta tuottaa voittoa, alentaa se eläkemaksujen korotuspaineita. Sijoitustuottojen kasvu 0,5 % vähentää maksupainetta -1% - tosin riskisijoituksissa tuotto-odotusten romahtaminen tappioksi tuottaa päinvastaisen tuloksen, eli eläkemaksujen korotuspaineen. Suomi on rahastoinut enemmän eläkevaroja kuin useimmat muut EU:n jäsenmaat. Olemme siis jo nyt monella tapaa edelläkävijöitä varautumisessa ikääntymiseen ja työmarkkinoiden murrokseen. EMU-puskuri on osa tasausrahastoa, josta yhteisesti vastattavat eläkemenot katetaan. Siitä myös täydennetään vanhuuseläkerahastoja. Jos maksuja alennetaan purkamalla rahastoja, eläkkeiden nykytasoa ei voida ylläpitää. Perustuslaki estää puuttumasta jo maksussa oleviin eläkkeisiin ja ansaittuihin eläkkeen osiin, joten mahdolliset leikkaukset vaikuttavat lainmuutosten jälkeen ansaittaviin eläkkeisiin siis nuorten työntekijöiden eläkekarttumiin. TEM:in julkaisemassa Julkistalousraportissa Valtiovarainministeriö määrittelee kestävyysvajeen tarkoittavan, paljonko julkisen talouden rahoitusasemaa tulisi parantaa välittömästi, jotta julkisen talouden velkaa ei tarvitsisi lisätä, kun väestön ikääntyminen alkaa kasvattaa julkisia menoja. Kestävyysvaje muodostuu kolmesta tekijästä: nykyisen julkisen velan tulevista korkomenoista, julkisen talouden nykyisestä alijäämästä sekä tulevien alijäämien nykyarvosta. Kestävyysvajeen paikkaaminen on valtionhallinnolle erittäin tärkeää, sillä sen kautta Suomen luottoluokitus säilyy hyvänä, ja valtion lainanoton korkotaso matalana. teksti: Soili Vivolin Lähteet: Eläketurvakeskus ( TELA ( (sivu 8) Koskeeko vuorotteluvapaa vielä sinua? VUOROTTELUVAPAAN EHDOT MUUTTUIVAT Vuorotteluvapaalle voi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen aiemmin 10 vuoden sijasta. Lisäksi lainsäädäntöä muutettiin niin, että muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä tehty työ otetaan huomioon laskettaessa työhistoriaedellytyksen täyttymistä. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Vuorotteluvapaalle jäävälle asetettiin yläikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Yläikäraja ei tule koskemaan ennen vuotta 1957 syntyneitä. Sijaista koskevat edellytykset Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavan täytyy olla työttömänä yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää ennen työsuhdetta. Työttömyyden keston lasketaan

10 vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei koske alle 30 vuotiaista työtöntä työnhakijaa, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle 25 vuotias tai yli 55 vuotias. Aiemmin lainsäädännöllä edellytys täyttyi, jos sijainen oli ollut työttömänä yhden päivän. Vuorottelukorvauksen muut muutokset Vuorotteluvapaan kesto muutettiin nykyisestä kalenteripäivästä kalenteripäivään. Työnantaja ja vuorottelija voivat vapaan alettua muuttaa joustavammin vuorotteluvapaasopimuksessa sovittujen jaksojen ajankohtia. Vuorotteluvapaa-asiakirjojen toimittamista koskevia ehtoja väljennettiin. Vuorottelukorvaus pysyy ennallaan Vuorotteluvapaan tavoitteena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja työttömän työnhakijan työllistymistä. Vapaan saa edelleen käyttää, miten haluaa. Jatkossakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä oltuaan viisi vuotta töissä. Myös vuorotteluvapaasta maksettavaa korvaus säilyy ennallaan. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistoriasta riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Voimaantulo Lakimuutokset eivät koske sijaista eivätkä vuorotteluvapaalle jäävää työntekijää, jos vuorotteluvapaasta on sovittu ennen syyskuun 2014 alkua ja jos vuorotteluvapaa alkaa vuoden 2014 loppuun mennessä. Vanhan ja uuden järjestelmän vertailua Edellytys Vanha Uusi Vapaalle jäävän työhistoria 10 vuotta 16 vuotta Vapaan kesto päivää päivää Vapaalle jäävän yläikäraja Ei ole Vapaa aloitettava ennen 60 ikävuotta Sijaisen työttömyys 1 päivä riittää 90 päivää viimeisen 14 kk aikana ja vähintään 1 pvä välittömästi ennen vapaan aloittamista - alle 25 v. sijaisilta - alle 30 v. vastavalmistuneilta sijaisilta Poikkeukset joissa 90 päivää ei edellytetä -alle vuosi ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta -yli 55-vuotiailta sijaisilta Lisätietoa vuorotteluvapaasta työnhakijalle TE-keskuksen nettisivuilta

11 Omasta vuorotteluvapaata koskevasta työhistoriastasi saat työttömyyskassastasi. TYÖTTÖMYYSKASSAN PUHELINPÄIVYSTYS - päiväraha- ja vuorottelukorvausasiat erto.tk@erto.fi (09) , ma-pe 9:30-13:30 (sivu 9) Kolmekymmentä vuotta eikä aivan suotta Kesän kynnyksellä sain lomautuslapun. Tietysti tämmöisenä kesänä, kun lämpöä riittää, se on mukavaakin. Työtä kun on tottunut kolmetoistavuotiaasta asti tekemään, tuntuu työn tekemättömyys varsin oudolta. Se alkaa olla jo yhteiskunnan ongelma. Iso osa joutuu olemaan vailla säännöllistä työntekoa. Heille yritetään ehdotella kaikenmoisia sijaistoimintoja opiskelua, yrittämistä ja muuta vastaavaa. Osalle se sopii, osalle ei. Kun tein ilmoittautumista työttömäksi, kiinnitin huomion erääseen pieneen yksityiskohtaan. Kassan nettisivuilta pääsin omiin tietoihin ja sieltä paljastui, että olen ollut tämän työttömyyskassan jäsen ensi keväänä kolmekymmentä vuotta. Yllätys se oli itselle. Muuten työttömyyden hoito on tehty nyt helpoksi. Kassan nettilomake, ilmoittautuminen sujui sutjakkaasti. Ainoa ongelma on työnantajan antamat todistukset, ne pitää olla jämptilleen. Kun kerroin tämän nuorille työpaikalla, tuli vastakysymys: Kannattiko? Ajattele, jos et olisikaan ollut jäsen, mitä olisit säästänyt. Katsoin verotiedoista; ensi vuodeksi arvioitu ay jäsenmaksu 480 euroa, siis se kerrotaan kolmellakymmenellä. Yhteensä euroa. Osa ammattijärjestön jäsenmaksua, osa työttömyyskassan maksua. Osan saa verovähennyksenä takaisin sitten myöhemmin. Siis kannattiko? Oma arvio on, kyllä kannatti! Työttömyyskassaa en ole joutunut vaivaamaan kuin aivan viime vuosina. Avustukset ovat tulleet ilmoitetun ajan sisällä tilille ja ne on voinut laskea etukäteen. Kassan tärkein asia on ollut, että se on antanut turvallisuudentunteen vaikeissakin tilanteissa. On tunne, ettei jää tyhjän päälle, vaikka mitä sattuisi. Sitä olen yrittänyt kertoa nuoremmillekin. Liittykää, kun maailma on mennyt näin epävarmaksi. Entäs ammattiyhdistys, kannattiko kuulua? Aivan varmasti. Viime aikoina olen ollut jatkuvien YT-neuvottelujen kohteena. Ammattijärjestö on ollut viime käden turva. Pelkästään tieto siitä, että ammattijärjestö auttaa työntekijöitä, saa neuvottelut tolkullisemmalle tasolle. Henkilökohtainen tieto ja apu on tärkeää, säilyy se tolkku itselläkin. Entä kannattiko kuulua, silloin aiemmin hyvinä aikoina. Ilman ammattijärjestöä, palkkani olisi laskenut. Koin sen jo muutama vuosi sitten, kun tehtäviä uudelleen järjesteltiin ja tehtävät muuttuivat. Vielä enemmän se laskisi, jos ei olisi sopimusta. Niin ja työaikani olisi Satosen mallia, kun nyt pääsen yli vartin vähemmällä päivittäin. Lomani olisi lain mukainen

12 minimi, kun nyt nautin pitkästä lomasta lomarahoineen. Ja monta muuta asiaa, työvaatteet, matka-aika vapaa ja siitä eteenpäin. Itse aloitin opiskeluni ammattiyhdistyksen vaikutuksesta. Toimin erittäin nuorena miehenä kirjapainossa osaston luottamusmiehenä. Kävin ammattiyhdistyksen pitkän koulutuksen, josta avautui mahdollisuus yliopisto- opintoihin ja eräänä aamuna sitä huomasi olevansa yliopistosta valmistunut. Monet muutkin tekivät niin aivan ministereitä myöten. Siksi ilolla seuraa opiskelun palautumista ammattiyhdistysliikkeeseen. Oikeastaan ammattiyhdistysliike on niin hyvä asia, että se on verrattavissa kirjastoon, kouluun, sairaalaan ja muihin tärkeisiin instituutioihin. Kukapa tietää vaikka jonain päivänä joku keksii kehittää siitä vientituotteen. Leo Turunen (sivut 10-11)

13 Vaikuta työehtoihisi - liity YSTEAAN JA VIKOON! Ystealaisena viittomakielen ohjaajana olet mukana tavoittelemassa omaa raamisopimusta, jossa määritellään palkat ja muut työntekoa koskevat seikat. Tähän tarvitaan 50 viittomakielen ohjaajan liittyminen YSTEAAN ja VIKOON omalla nimikkeellä, joten juuri Sinä voit vaikuttaa omiin työehtoihisi liittymällä nyt. Järjestäytyneenä yhdistyksenä meillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ammattikuntamme asioihin. Kiitos kun olet mukana toiminnassamme, jäsenyytesi on meille tärkeä! Ystealaisena Vikolaisena pääset nauttimaan tuplaeduista Tästä esimerkkinä ihana jäsenmatka myös YSTEAN JA VIKON kokousviikonloppuun: tiedossa teatteria ja pikkujoulupiknikkiä Oulussa! Ystea korvaa jäsenilleen matkakustannukset kokoukseen. Tutustu YSTEAN toimintaan ja VIKO löytyy YSTEAN ja VIKON liittymistarjous Liity nyt samalla YSTEAN ja VIKON jäseneksi. Kampanjan VIKO koodilla saat: Tämän vuoden Vikojen jäsenmaksu puoleen hintaan (VIKO ry tarjoaa puolet) Kaikki liittyjät saavat Finnkinon leffalippuparin (YSTEA tarjoaa liput). Kaikkien VIKO koodin laittaneiden kesken arvotaan lisäksi ( kokouksessa) VIP jäsenmatkapaketti Ystean kevään 2015 jäsenmatkalle matkojen, majoituksen ja pienen yllätyksen kera! Toimi näin: Klikkaa suoraan ERTOn liittymislomakkeelle. Täytä lomake ja kirjoita lisätietoja-kohtaan VIKO Katso Ystean sivuilta, mihin kaikkeen pääset mukaan kun kuulut lisäksi YSTEAan! Kaikki YSTEA/VIKOLAISET kuuluvat samalla jäsenmaksulla myös toimihenkilöliitto ERTOON Kerro liittymisestäsi myös vkohjaaja@gmail.com niin saat jäsenmaksuedun. Onko Sinulla kysyttävää jäsenyydestä? Lisätietoa: vkohjaaja@gmail.com

14 Tietoa liittymisestä Erton Tietoa liittymisestä -sivulta Tietoa palveluista ja eduista: Jos haluat kysyä tarkemmin, soita ERTOn jäsenpalveluun, p , ma-ti, to-pe Heli, viittomakielen ohjaaja, joka työskentelee valtion erityisoppilaitoksen oppilaskodin henkilökohtaisena ohjaajana sekä sijaisena kuurosokeiden palvelukeskuksessa. Tyypillinen työpäiväni kuurosokeiden palvelukeskuksessa: Aloitan työni normaalisti 13:30 kahvikupin ääressä kuunnellen samalla raportin kuluneesta päivästä: Mitä akuuttia on tapahtunut ja ketkä asukkaista ovat paikalla. Jos olen ollut pidempään poissa, kyselen mitä asuntolassa on sillä aikaa tapahtunut tai luen raportteja asiakastietojärjestelmästämme. Kahden aikaan osa asukkaista alkaa palailla kouluista. Ensimmäisenä keitämme yhdessä heidän kanssaan iltapäiväkahvit. Kahvien jälkeen lähdemme ulos niiden kanssa, jotka eivät ole vielä ulkoilleet tai jotka ovat olleet päivällä koulussa. Ulkoilun jälkeen ohjaan asukkaan tekemään erilaisia keittiötöitä, esimerkiksi kattamaan pöydän ja tyhjentämään tiskikoneen. Kotiaskareiden suorittamista seuraa päivällinen, jonka jälkeen jokaisella asukkaalla on omia asioita, joita he tekevät. Tälläisiä toimintoja ovat esimerkiksi jalkakylpy, porekylpy, päiväohjelman teko, piirtäminen, palapelit tai musiikin kuuntelu. Ohjaajana tehtäväni on auttaa ja ohjata asukkaita toimintojen toteuttamisessa. Omien asioiden jälkeen alamme valmistautua iltatoimintaan yhdessä asukkaiden kanssa. Iltatoimissa ohjaajan toimenkuvaan kuuluu auttaa tai ohjata asukkaiden pesuissa, rasvauksissa ja yövaatteiden vaihtamisessa. Iltatoimien jälkeen meillä on iltapala, jonka järjestämisessä on ohjattu asukasta valmistamaan iltapalaa. Lopuksi asukkaiden kanssa hampaiden pesussa auttamista ja ohjaamista. Kun asukkaat ovat käyneet omiin huoneisiinsa unille, kirjoitamme raportit asiakastietojärjestelmään. Kerromme yöohjaajalle raportin kuluneesta päivästä. Työpäivän aikana teemme myös kuntoutushakemuksia, hoidamme asukkaiden raha-asioita ja olemme yhteydessä asukkaiden vanhempiin. Nykyinen työni valtion erityisoppilaitoksen oppilaskodissa henkilökohtaisena ohjaajana: Olen henkilökohtaisena ohjaajana pienelle lapselle, jonka kanssa teemme aina koulun jälkeen päiväohjelman. Päiväohjelmassa on yleensä seuraavanlainen struktuuri: leikki, ruoka, musiikki, uinti, iltapala, hampaiden pesu ja nukkumaan meno. Parasta työssäni: Vaihtelevuus on parasta! Opin lähes joka päivä jotakin uutta. Olen päässyt kaksi kertaa ulkomaanmatkalle ohjaajaksi.

15 Aikaisemmat työpaikat: Olen toiminut henkilökohtaisena avustajana kuurosokeille, kuuroille, kehitysvammaisille ja cp-vammaisille henkilöille. Olen työskennellyt kuurosokeiden kuntoutuskeskuksella ja kuurosokeiden palvelukeskuksessa. Nykyään siis työskentelen valtion erityisoppilaitoksen oppilaskodissa. Koen, että olen viittomakielisen ohjauksen ammattiopinnoista hyötynyt viittomakielen oppimisen lisäksi kuurosokeusopinnoista, valinnaisina opintona lääkeaineopista ja lääkelaskuista, jotta olen saanut luvan antaa dosetista lääkkeitä. Opintojen aikana opin paljon työharjoitteluissa, koska niissä tapasi paljon erilaisia ihmisiä, joiden kanssa olen nykyisinkin tehnyt myös töitä. Vinkki viittomakielen ohjaajan ammatista kiinnostuneille: Ole avoin kaikelle! Tämä koulutus mahdollistaa monia erilaisia työpaikkoja! Älä pelkää ottaa kontaktia kuuroihin, opit heidän kanssaan viittomakielen parhaiten! -- Yhteistyöterveisin, Heli Lahtinen Viittomakielen Ohjaajat ry (sivu 12) HEDit seminaarissa Siuntiossa YSTEAan kuuluvat henkilöstön edustajat kokoontuivat perinteisen seminaarin merkeissä Siuntion kylpylään Luentosarjan aloitti koulutussuunnittelija Leo Junno TJSopintokeskuksesta aiheenaan henkilöstön edustaja työpaikan hyvinvoinnin tekijänä. Hän toi esille Reilu Peli verkoston, joka luo ratkaisumalleja mm. epäasialliseen kohteluun puuttumiseen työpaikoilla. katso lisää Lauantain ohjelmassa olivat puheenjohtaja Pekka Laukkasen info YSTEAn toiminnasta ja sen kehittämisestä. Oikeudellinen neuvonta ja HEDien jalkautuminen lähelle jäseniä herätti vilkasta keskustelua ja esille tuli myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema työyhteisön hyvinvoinnissa. STTK:n nettisivuilla on myös video, jossa tuodaan kansanomaisesti esille luottamusmiehen asemaa ja tehtäviä. Jarmo Lahti ERTOn toimistolta jatkoi työhyvinvoinnin teemaa ja laittoi pohtimaan millainen on hyvä työpaikka. Työpaikan ilmapiiriin vaikuttaa mm. johtajuus, yhteisten pelisääntöjen sisäistäminen ja työn mitoitus. Mikä sitten horjuttaa hyvinvointia ja jaksamista työpaikoilla? Keskustelussa nousi esille epätasainen työnjako, kuormittavuus, negatiivisuus, työn mitätöinti ja huonot henkilökemiat. Seija Leino päätti lauantaipäivän puhumalla vuorovaikutustaidoista. Teemaan liittyi erilaisia keinoja ja tekijöitä jotka edesauttavat työntekijöiden keskinäistä kommunikointia. Esille

16 nousivat eri sanavalinnat, kehonkielet, kuuntelu ja kuulluksi tuleminen sekä ympäristön vaikutus. Ajatuksia herätti se, miten hyvää vuorovaikutusyhteyttä voi ylläpitää ja rakentaa siten että tiedostaa myös haastavat tilanteet. Vuorovaikutustilanteet ovat parhaimmillaan tavoitteellisia mikä korostuu erityisesti haastavien asiakkaiden kanssa. Punaisena lankana oli myös taito osata erottaa ihmiset ja ongelmat toisistaan ongelmiin löytyy aina ratkaisu. Sunnuntaina seminaari läheni kohti päätöstään ja aamulla saimme kuulla ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosen ajankohtaiskatsauksen työehtosopimusneuvotteluihin, työelämän pelisääntöihin ja ajankohtaiseen eläkeikäkeskusteluun. Päivä ja seminaariviikonloppu päättyi Timo Nerkon luentoon päihteistä ja siihen, kuinka päihdeongelmaan tulee puuttua mikäli niitä työpaikoilla esiintyy. Työpaikkoja varten on kehitetty erilaisia mittareita ja materiaaleja joita voi hyödyntää. Lisätietoja on mm. EHYT ry:n nettisivuilla YSTEAn HED-seminaari järjestettiin tällä kertaa Siuntion kylpylässä ja loppukeskusteluissa tuli esille, että paikalla olisi toivonut olevan enemmän osallistujia. Seuraavaa HEDseminaaria suunnitellessa toivomuksena onkin, että ympäri Suomea toimivat henkilöstön edustajamme esittäisivät toiveita ja ehdotuksia paikan ja ohjelman suhteen. Myös ajankohdasta voi esittää toiveita. Postia voi laittaa osoitteeseen fi. Nähdään taas HED-seminaarissa! teksti: Reijo Partanen TERVE SOS MESSUT Lappeenranta, Kaupungintalo Raija Similä: Alkuvuodesta messutavarat kasattiin ERTOn toimistoon valmiiksi ja Taikalyhty toimitti ne Lappeenrantaan. Matkustimme Ninan kanssa ti 6.5. Lappeenrantaan ja laitoimme osaston kuntoon. Tällä kertaa oli kaikilla valmisosasto kun kaupungintalon tilat olivat rajalliset. Näytteilleasettajia kaiken kaikkiaan oli n. 30. Osastomme oli taas aivan loistavalla paikalla. Messujen ensimmäinen päivä oli tosi vilkas ja saimme paljon kehuja ja kiitosta näyttävästä osastosta. Jakotavara sai paljon kiitosta (haavalaastarit, purkkapaketit, taskulamput ja lehtiöt) Meillä oli myös ERTOn liina joka toi tiettyä tyylikkyyttä meidän lisäksi osastolle. Käyntikortteja olisi saanut kuitenkin olla, joissa esim. puheenjohtaja Pekan yhteystiedot. Osastolla kävi paljon terveys- ja sosiaalialan ihmisiä. Opiskelijoita ei juuri ollut. Niiden sosionomiopiskelijoiden lisäksi jotka oli palkattu oppaiksi paikalle. Kaksi henkilöä riittää mainiosti osastolle. Ei ottanut voimille ja totesimme olevamme hyvä tiimi Kiertelimme ja nuuhittelimme YSTEAllekin uusia ideoita jakotavarasta.

17 Kokonaisuutena TerveSos -messut olivat positiivinen kokemus ja uskon, että saimme hyvin tunnettuuttamme lisättyä kohderyhmän keskuudessa. Nina Niininen: Messupaikkamme oli ehkä parhaimpia koko alueella, koska luennoille menijät todellakin huomasivat meidät niin mennessä kuin tullessakin. Mielestäni myös jatkossa kannattaa paikka miettiä tarkkaan ja kartoittaa tilanne etukäteen, kuten Raija vanhana konkarina näin tekeekin. Ständimme sai todella kehuja, kuten Raija asian jo mainitsikin. Jakotavaraa oli monipuolisesti jonka myös muut messujen edustajat huomasivat. Lehtiä ei messuille kannata mielestäni paljon viedä, vaikka Toimi-lehdet menivät kaikki ja YSTEAn uusin lehti kiinnosti monia ( jotka myös menivät kaikki). Meillä oli myös haalarimerkkejä mukana, mutta opiskelijoita ei juuri ollut paikalla joille näitä olisimme voineet antaa. Jäseniä kävi muutama, joten kahvilippuja ei mennyt, kuten esitteessä lupasimme (kahvia oli tarjolla seminaarilaisille messujen puolesta). Ensimmäinen päivä oli todellakin vilkkaampi ja asiakkaita kävi paljon, toisena päivänä oli huomattavasti hiljaisempaa ja samat henkilöt olivat seminaareissa, joten " uutta verta" oli vähemmän. Kaksi messu emäntää on sopiva määrä, ollaan koko ajan paikalla ja esittelemässä toimintaa. Niin ja tiiminä olemme kyllä hyvä pari Kiitos Raijalle! Vuonna 2015 messut ovat Jyväskylässä Nähdään Keski-Suomessa! Raija Similä messuvastaava Nina Niininen messuemäntä (sivu 14) Kansainvälisiä kuulumisia viime kesältä YSTEA rakentamassa kansainvälistä ystävyyttä CISV:n kautta YSTEA hallitus päätti alkuvuodesta kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja tukea CISV:n toimintaa sosiaalisesti vahvistavasta näkökulmasta; tarjoamme sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua CISV:n kansainvälisyyskasvatukselliseen toimintaan Suomessa ja maailmalla. YSTEA vahvistaa samalla omaa rooliaan kansainvälisen toiminnan ja kehitysyhteistyön tukijana ja kehittäjänä juuri yhteistyökumppanuudella CISV:n kanssa. Vuonna 2014 avustussummamme oli 700 euroa.

18 CISV Tampere järjesti tänä vuonna 11-vuotiaille lapsille suunnatun Wonder Villagekesäkyläleirin Kangasalalla, Liuksialan koululla. Kyseiselle leirille osallistui lähes seitsemänkymmentä osallistujaa eri puolilta maailmaa. Leirillä oli osallistujia Färsaarilta, Guatemalasta, Intiasta, Brasiliasta, Suomesta, El Salvadorista, Espanjasta, Filippiineiltä, Italiasta, Kanadasta, Norjasta, Tanskasta, Turkista ja Yhdysvalloista. CISV on sitoutumaton, vapaaehtoisvoimin toimiva kansainvälisyyskasvatusjärjestö. Ohjelmat tarjoavat erityisesti lapsille ja nuorille monikulttuurisia kokemuksia. Maailmanlaajuiseen ystävyyteen kasvaminen jo lapsena on CISV:n perusta. Huolimatta siitä, että CISV-toiminta on hauskaa ja jännittävää, niin se on myös paljon muuta. Monikulttuuristen ohjelmien pohjana ovat kasvatukselliset tavoitteet, joihin CISV-toiminta sitoutuu täysin. - Wonder Village-leirin ohjelmassa oli paljon erilaisia pelejä, leikkejä, keskusteluja, pohdintoja ja esimerkiksi ruokakulttuureihin tutustumista. Leirillä tutustuttiin myös Suomen kauniiseen luontoon, joka oli monille mieleen. Retkiä tehtiin niin kauemmaksi Seitsemisen kansallispuistoon kuin lähellekin Tähtirannan kotieläinpuistoon ja perinnepihaan eläimiä ihastelemaan ja kaarnaveneitä veistämään, summasivat lähes yhteen ääneen leirin vetäjinä toimineet CISVvapaaehtoiset Ulla-Maija Sutinen ja Laura Vuola. Kasvatuksellisten tavoitteiden päämääränä on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia sekä vastuullisia maailmankansalaisia, jotka pyrkivät edistämään rauhanomaista yhteiskuntaa. CISV-toiminnan tärkeänä tavoitteena on etenkin ystävyyden kautta ohjata lasten ja nuorten kasvua kansainvälisyyteen sekä erilaisuuden ja yhdenvertaisuuden arvostamiseen Lapset tutustuivat täällä eri kulttuureihin. Tavoitteena oli eri erilaisuuden hyväksymisen lisäksi oppia eri maiden tavoista ja kulttuureista. Vuoden 2014 teemana on erilaisuus, jota käsiteltiin leirillä useasta eri näkökulmasta käsin. Tekemällä oppimisen-ideologia on CISV:n kantava toiminta-ajatus ja siksipä karjalanpiirakoiden paistamisesta muodostui elämyksellinen kokemus Suomi-päivänä jokaiselle delegaatiolle, totesi leirin johtaja Eeva Valjakka. Kun CISV:n nettisivuilla todetaan, että CISV-toiminnan myötä on mahdollista saada maailmanlaajuisia ystävyyssuhteita, parantaa kielitaitoaan ja kehittää vuorovaikutustaitoja, niin en jää epäilemään tätä hetkeksikään viimekesäisten kokemuksieni perusteella. Teksti: Pekka Laukkanen (sivu 15) YSTEA esittäytyi Maailma kylässä-tapahtumassa

19 Tänä vuonna 15. kertaa järjestetty Maailma kylässä -festivaali helli festivaalikansaa monipuolisella musiikilla ja ilmastoasioihin painottuneella asiaohjelmalla. Festivaalilauantain kruunasivat yleisön villinnyt meksikolaisbändi Los de Abajo ja sielukas espanjalainen Amparo Sánchez. Sunnuntaina festivaalikansan hurmasi jazzin elävä legenda Hugh Masekela, joka kannusti kaikkia taistelemaan maailman epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Kansainvälisistä vieraista viikonlopun päätti meksikolainen harmonikkavirtuoosi Celso Piña. Suomalaisartisteista kiinnostivat muun muassa hiphopin kärkinimistä varta vasten Maailma kylässä -festivaalia varten koottu Hiphop Allstars sekä Mira Luodin ja Anna Puun tähdittämä Kuperseikkailu, jonka ensimmäinen live-esiintyminen nähtiin festivaaliviikonloppuna. Maailma kylässä -festivaalista on muodostunut koko perheen tapahtuma, joka houkutteli jälleen paikalle paljon lapsiperheitä. Kuperseikkailun lisäksi hitiksi nousi Four Cats, jota oli tullut seuraamaan uskollisia faneja jopa 50 vuoden takaa. Festivaalilla kävi viikonlopun aikana ihmistä. Aurinkoinen sää piti festivaalivieraat hyvällä tuulella ja järjestelyt sujuivat ongelmitta. Tänä vuonna mukana oli ennätykselliset 400 näytteilleasettajaa ja 60 katukeittiötä. Maailma kylässä -festivaali kokoaa yhteen pääjärjestäjä Kepan yli 300 jäsenjärjestöä esittelemään toimintaansa ja tarjoamaan globaalia näkökulmaa. YSTEA on yksi Kepan jäsenjärjestöistä. Ensi vuonna Maailma kylässä-tapahtuma järjestetään Tervetuloa mukaan esittelemään YSTEAn toimintaa, rekrytoimaan uusia jäseniä ja nauttimaan laatuseurasta. Lisätietoa vuoden 2015 tapahtuman suunnitelusta saat Pekka Laukkaselta, tai Samalla kiitokset tämän vuoden tapahtuman iskujoukolle loistavasti sujuneesta viikonlopusta! A'HOY! YSTEAN YLPEÄT ELLIT ESITTÄYTYVÄT! Olemme yksityisen terveydenhuoltoalan vastaanotosta perustettu työpaikkaklubi. Klubiimme kuuluvat viisi tarmokasta ja iloista Elliä. Voitimme YSTEAN työpaikkaklubi - valokuvakilpailun keväällä ja voittorahoilla päätimme seilata kesäkuisena iltana Helsingin saaristoristeilylle m/s Doriksella, josta ohessa oleva riemukas kuva on. Nautimme aurinkoisesta kesäillasta ja saaristolaisherkuista maisemien lipuessa horisontissa. Työpaikkatoiminta on antanut meille mukavia hetkiä yhdessä ja kalastelemme nyt ahkerasti muita työntekijöitä mukaan. Kiitämme kilpailun raatia ja toivotamme kaikille lukijoille hyvää syksyä!

20 Terveisin pj Terhi Salokannel YSTEAN YLPEÄT ELLIT Vielä on vuotta jäljellä hae toimintarahaa työpaikkaosastollesi! Hakulomakkeet ja ohjeet löydät: toiminta - työpaikkatoiminta Hakemuksia odottelee Raija Similä klubibastaava@ystea.fi (sivut 16-17) Paistoihan se aurinko Naantalin Kesäpäivässä sittenkin! ERTOn Kesäpäivä alkoi sateisena, mutta päättyi kauniiseen auringonpaisteeseen. Sade ei haitannut sisätiloissa tapahtunutta päivän ohjelmaa. Tapahtumatilana toimi upea ja avara Ballroom sali. Saliin mahtui hyvin 110 jäsentä, perheenjäseniä, ohjelmassa esiintyvät, tapahtumaa tukeneet yritysten edustajat sekä liiton ja

21 yhdistysten esittelypöydät. Meillä oli ERTOn kesämessut! Naantali Spa kylpylähotellina näytti parastaan. Saimme laadukkaat huoneet edulliseen hintaan, fantastisen hyvää ruokaa, kylpylänautinnot ja kaupan päälle kauniin hoidetun ja kesäisen upean ympäristön. Kylpylän osalta kaikki sovitut asiat sujuivat loistavasti ja meistä pidettiin hyvää huolta. Sokerina pohjalla ERTOn kaksi lippua liehui kylpylän edustalla koko viikonlopun ajan. Monipuolista ohjelmaa - jokaiselle jotakin Varsinais-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Tiina Immonen toivotti osallistujat tervetulleeksi. Päivän kulun piti loistavasti hallussaan Miska Keskinen, joka toimi juontajana. Kylpylän tervehdyksen tapahtumaan toi terveyspalvelupäällikkö Auli Saari, joka kertoi kylpylän toiminnoista ja valaisi myös kylpylän syntyä ja historiaa. Pääesiintyjä oli Turun kaupungin viestintäjohtaja Saara Malila. Saara loi aluksi katsausta Turun viestintään ja markkinointiin, Turun historiaan ja sivusi hieman kuntaliitoskysymyksiäkin. Sen jälkeen monipuolinen neuvonantaja Juuso Enala pääsi vauhtiin ja siitä syntyi hauska ja mielenkiintoinen haastattelu-keskustelu, jota oli mukavaa seurata. Saaran ja Juuson sitoo yhteen työtoveruus Zeelandissa. Saara toimi Zeelandissa viestintäkonsulttina, jossa työssä hän saikin hyvää kokemusta yritysmaailmasta ja eväitä tulevaa varten. Saara aloitti Turun kaupungin viestintäjohtajana vuosi sitten ja hänen tehtävänsä on tehdä vahvaa ja strategisempaa Turku-viestintää, mutta myös suoristaa viestinnän ja markkinoinnin rivit kaupungissa. Vakuutusyhtiö TURVAn yhteyspäällikkö Jyri Isotupa ja Osuuspankin Naantalin konttorin johtaja Satu Tamminen toivat myös omien taustayritystensä terveiset jäsenistölle. Sitten ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen päästettiin vihdoinkin joukkojensa eteen. Juri puhui ay-liikkeen uudistumistarpeesta, joka tapahtuisi kuitenkin perusarvoja kunnioittaen. Jurilla on omakohtaista kokemusta Solidaarisuus-liikkeen alkamisesta Puolassa ja hän kertoi meille luottamusmies Annasta, josta kaikki alkoi. Ay-liikkeellä on sanottavaa edelleen eikä viesti ole vanhentunut. Juri kertoi myös Emma-akatemiasta, jonka kautta ammatillista koulutusta tarjotaan jäsenistölle ja muillekin. Toimintaa kehitetään edelleen jäsenistön tarpeita kuunnellen. ERTO tulee myös näkymään ensi vuonna enemmän aluetoiminnassa, kun liitosta jalkaudutaan kentälle jäseniä tapaamaan. Päivän loppuhuipennus oli paraislaisen Anders Heleniuksen Stand Up -esitys, joka todella tempaisi yleisön mukaan ja nauramaan niin, että kyyneleet valuivat silmistä. Iltapäiväkahvin yhteydessä suoritettiin palkintojen arvonta. Kaikki palkinnot olivat laadukkaita ja niitä oli sopivan runsaasti. Mukavia palkintoja oli saatu kaikilta yhteistyökumppaneilta. Pääpalkinnon, hienon Pinus Oy:n lahjoittaman Diasonic Led-Slim -työvalaisimen voitti Kaarina Pehkonen MaMa ry:stä.

22 Muumeja ja muuta mukavaa Monet jäivät kylpylään vielä sunnuntaihin asti ja osallistuivat lauantai-illan oheisohjelmiin eli Kesäteatteri Emman näytökseen tai opastetulle kierrokselle Naantalin vanhassa kaupungissa. Perheelliset lähtivät lasten kanssa sunnuntaina Muumimaailmaan tai nauttivat kylpylän tarjonnasta. Naantalissa oli myös valtakunnan iskelmätähtiä sekä perjantai- että lauantai-iltana. Niihinkin rientoihin jäseniä riitti. Naantalissa vietettiin monipuolinen kesäinen tapahtumaviikonloppu ja uskon, että kaikki lähtivät kotiin hyvissä mielin ja yhtä kokemusta rikkaampana. Nyt jäämmekin odottelemaan, missä vietetään ERTOn Kesäpäivää ensi vuonna. Kesäpäivä on vuosittainen alueellisesti järjestettävä tapahtuma ERTOn jäsenille. Joka vuosi ollaan eri puolilla Suomea. Arja Lehtonen Järjestelytyöryhmän jäsen (sivu 18) Kesäduunari-infoon yli 550 yhteydenottoa talvikaudella tukea liitoista SAK, STTK ja Akava muistuttavat, että nuoren kannattaa liittyä ammattiliittoon jo opiskeluvaiheessa, vaikka opintojen ohessa työskentely olisi vain osa-aikaista. Palkansaajajärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info on tältä kesältä päättynyt, mutta jäsenet saavat liitoista oikeudellista neuvontaa ja tukea ympäri vuoden mahdollisissa ongelmatilanteissa. Liittoihin voi liittyä myös opiskelijajäseneksi ja tämä on yleensä ilmaista, toteaa kesäduunarineuvoja Sini Siikström. Suurin osa kesätyönantajista toimii vastuullisesti ja heidän nuorille tarjoamansa kokemus työelämästä on tärkeää. Huolestuttava piirre on kuitenkin suullisten sopimusten ja nollatyösopimusten yleisyys kesätöissä. Lähes viidennes palveluun yhteyttä ottaneista ja työsopimuksen muodon ilmoittaneista työskenteli suullisen sopimuksen varassa. Vielä suurempi osa oli tehnyt kesätyöstään nollasopimuksen. Näissä tapauksissa työvuorolistat toimitettiin usein myöhässä ja vuoroja peruttiin lain tai työehtosopimuksen vastaisesti lyhyellä varoitusajalla. Kun riskinä on tuntien putoamien nollaan, nuori ei aina uskalla keskustella työn epäkohdista työnantajansa kanssa. Ongelmatilanteet olivat usein kasautuneita ja juonsivat juurensa työsopimuksen solmimisvaiheeseen. Kun nuori soitti yhdestä asiasta, paljastui muitakin selvitettäviä asioita. Nuori oli saanut toisenlaisen käsityksen työsuhteesta työhaastattelussa tai hän ei ymmärtänyt työehtojen merkitystä työsopimusta allekirjoittaessaan. Keskeiset ehdot, kuten työaika ja palkka

23 olivat saattaneet jäädä myös kokonaan sopimatta. Siikströmin mukaan välillä on mahdotonta sanoa, tiesikö työnantaja lain ja työehtosopimusten määräyksistä vai yrittikö hän siirtää yrittäjäriskiä nuorelle ja käytti hyväksi tämän ymmärtämättömyyttä. Nuoret tuntevat hyvin Kesäduunari-infon, joka toimi kymmenettä kesää. Yhteydenotot ovat lisääntyneet vuosittain. Palvelua käyttävät myös nuorten läheiset sekä etenkin pienemmät työnantajat. Eniten kysymyksiä tulee palkoista, työajoista, palkkasaatavista ja työsuhteen ennenaikaisista päättämisistä. ERTOn ammatillinen koulutus = Emma-akatemia. Lisäpaloja työelämään! Monipuoliset ja laadukkaat koulutuksemme auttavat ylläpitämään ja kehittämään omia taitojasi. Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Emma-akatemiaan ovat kaikki tervetulleita! Tilaa koulutuskalenteri sähköpostiisi Voit tilata tiedot Emma-akatemian tulevista koulutuksista sähköpostiisi. Uutiskirjeen tilaajat saavat tiedot aina ensimmäisten joukossa ja pääsevät siten varaamaan koulutuspaikkansa heti. HUOM! ERTOn jäsenten ei tarvitse tilata uutiskirjettä erikseen, vaan he saavat automaattisesti tiedot tulevista koulutuksista jäsenetuna. Emma-akatemia kouluttaa syksyllä 2014 Excel-perusteet Excel-jatkokurssit Word-perusteet Microsoft Lync Adobe Acrobat Professional Esimies- ja johtamiskoulutus Työhyvinvointikorttikoulutus Sosiaalisen median peruskurssi Esiintymiskoulutus Tullilainsäädäntö Yhteistyökumppanit Emma-akatemia toimii yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuskeskusten kanssa. Kursseista saat oppilaitoksen myöntämän todistuksen.