lääkärille sekä mahdollisuuden päästä kuntoutukseen ja kuntoremonttikurssille alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksen

Transkriptio

1 MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäsenlehti 1/2008 Maaseutu kiinnostaa Maaseutu houkuttelee uusia yrittäjiä entistä enemmän. SIVU 3 Hyvinvointia eläimille Karjan hyvinvointi on kiinni pienistä asioista - ei siitä, onko navetta vanha tai uusi. SIVU 4 Jäsenedut käyttöön! Valtakunnalliset ja alueelliset jäsenedut kannattaa käyttää hyödyksi. SIVU 5 Täsmärehua karjatiloille Kinnusen Mylly tuottaa yhä useammin terveysvaikutteisia täsmärehuja. SIVU 9 HYVINVOINTIA työterveyshuollosta Vuosi 2008 on valittu työn ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. MTKtuottajaliitot yhdessä Melan, ProAgrian, työterveyslaitoksen ja työterveysyksiköiden kanssa järjestävät teemavuoden tapahtumia liittojen alueella. Tähän mennessä on järjestetty eri puolella Suomea yli 35 tilaisuutta, kuten hyvinvointipäivät Kuusamossa ja Iissä. Teemavuoden tavoitteena on saada 10 prosenttia lisää uusia maatalousyrittäjiä työterveyshuoltoon, johon Pohjois-Pohjanmaalla kuului vuoden 2007 lopussa 41 prosenttia MYELvakuutetuista. Koko maassa liittymisaste oli 38 prosenttia. Pienellä sijoituksella saa merkittävää hyötyä itselleen. Työterveyshuolto sisältää säännölliset terveystarkastukset ja työkyvyn seurannan. Tilakäynnin aikana kartoitetaan työolot ja tunnistetaan työympäristön riskit yhdessä ProAgrian asiantuntijan ja työterveyshoitajan kanssa. Työterveyshuoltoon kuuluva saa halutessaan sairaanhoidon erillisellä sopimuksella, joka turvaa pääsyn samalle lääkärille sekä mahdollisuuden päästä kuntoutukseen ja kuntoremonttikurssille työterveyslääkärin lähetteellä. Työterveyshuoltoon liittyvä saa 20 prosentin alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksen maksusta. Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista ja loput voi vähentää maatalousverotuksessa. Vähennysoikeus koskee myös sairaanhoidon kuluja, jos maatalousyrittäjä on tehnyt sairaanhoitosopimuksen työterveyshuollon kanssa. Myös sivutoimisen viljelijän kannattaa liittyä työterveyshuoltoon. Palkkatyön työterveyshuoltoon ei sisälly esimerkiksi maksutonta tilakäyntiä, joka on olennainen turvattaessa terveyttä sairauksilta ja tapaturmilta sekä ammattitaudeilta. Yrittäjästä on pidettävä huolta Maatalousyrittäjä huoltaa hyvin koneitaan ja laitteitaan, mutta itsestä huolehtiminen voi jäädä taka-alalle. Tilakoon kasvun aiheuttama työmäärä vaatii hyvää fyysistä kuntoa ja jaksamista. Työterveyshuolto ja lomitus tuovat lepoa ja helpotusta työhön. Yrittäjä on oman yrityksensä tärkein henkilö. Hän johtaa yritystään, mutta on samalla työntekijä, konekorjaaja, urakoitsija ja vieläpä metsätyömies. Yrittäjän työ vaihtelee, mutta monesti yksinäistä puurtamista. Toimiva työterveyshuolto voi tarjota yhteisöllisyyden kokemuksia, jos maatalousyrittäjät pääsevät esimerkiksi yhteisille varhaiskuntoutuskursseille. Siellä voi tavata muita saman ammatin harjoittajia, vaihtaa ajatuksia ja samalla myös virkistyä. Nyt liittyminen on helppoa! Jokaiselle tilalle on lähetetty toukokuun vakuutusmaksukuitin mukana työterveyshuollon ilmoittautumislomake. Ilmoittautuminen käy helposti: nimi, allekirjoitus ja lomake lähimpään työterveyshuoltoon!

2 2 UutisJyvät 1/2008

3 UutisJyvät 1/ p ä ä k i r j o i t u s Tukitiedotusta ja hintakeskustelua Kädessäsi on UutisJyvät-lehden toinen numero. Viimevuotisen ensipainoksen kokemusten jälkeen päätimme, että tiedonkulun lisäämiseksi on tarpeen julkaista omaa lehteä. Lehti ilmestyy tänä vuonna kaksi kertaa. Lehden sisältöön otamme ajankohtaisia jäseniä koskettavia asioita. Samoin julkaisemme lehdessämme yhdistysten yhteistietoja, jotta jäsenistö tuntisi paremmin kentällä toimivat luottamushenkilöt. UutisJyvät tarjoaa myös keskeisille yhteistyökumppaneille ja eri toimijoille mahdollisuuden markkinoida lehdessämme omia tuotteita tai palveluita. Tänä keväänä järjestettiin yhdistysten kokouskierroksen lisäksi tukien hakuun liittyvä tiedotustilaisuuksien sarja. Tukitiedotustilaisuuksissa olivat mukana myös ProAgria Oulu, TE-keskuksen maaseutuosasto ja maaseutusihteerejä. Tilaisuuksissa käsiteltiin ympäristötukeen, eläinten hyvinvointitukeen, lomakkeiden täyttöön ja valvontoihin liittyviä ajankohtaisia asioita. Tukiasioihin ja muihin viljelijöitä koskettavien ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen olemme valmistelleet yhdessä ProAgria Oulun kanssa YmpäristöAgro-kehittämishankkeen. Se toteuttikin jo kevään tilaisuudet ja sisältää myös muuta viljelijöille suuntautuvaa tiedotusta. TE-keskukselta odotamme myönteistä suhtautumista yhteishankkeeseemme. Tukitiedotustilaisuuksissa TE-keskuksen puheenvuorossa nousi esiin valvontamäärien lisääntyminen. Lisäysvaatimus tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenes tila on ensi kesän ja syksyn aikana Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kokotilavalvonnassa. Lisäksi tehdään niin sanottuja ristiintarkastuksia. Kokotilavalvonnassa olevien tilojen osalta ovat ympäristö- ja LFA-tuet maksukiellossa, ja ristiintarkastuksissa olevien tilojen osalta on vastaavasti tilatuki maksukiellossa. Maksukiellossa olevan tilan taloutta helpottaisi merkittävästi se, että saataisiin käyttöön tukien ennakkomaksujärjestelmä. Esimerkiksi niin, että 70 prosenttia tilan tuista maksettaisiin, vaikka tila olisikin tarkastuslistalla. Loppuosa maksettaisiin tarkastuksen jälkeen. Ennakkomaksujärjestelmä helpottaisi tilojen rahoitusongelmia. Kevään kokouskierroksen aikana keskusteltiin maa- ja metsätaloustuotteiden hinnoista ja kohonneista kustannuksista. Viljan, maidon ja puun tuottajahinnat ovatkin kehittyneet myönteisesti, joskin puukauppa on nyt hidastunut ja tukkipuun hinta on kääntynyt laskuun. Maidon hinta on kohentunut niin, että nyt kannattaa lypsää maitoa reilusti, eikä kiintiön ylityksiä kannata pelätä. Lihan hinnan kehitys on ollut heikkoa ja lihantuotanto painii tällä hetkellä kustannuskriisissä. Markkinoilla toimivien yritysten on saatava vietyä kustannukset kuluttajahintoihin selvästi nykyistä nopeammalla tahdilla, jotta lihanhinta saadaan nousuun. Yleisesti on nähtävillä kehitys, jossa maailmanmarkkinoiden kysyntävetoisuus on lisääntynyt ja hinnat voivat jatkossa reagoida entistä enemmän kysynnän mukaan. Elintarvikemarkkinoiden vire on positiivinen. Timo Lehtiniemi toiminnanjohtaja MTK-Pohjois-Pohjanmaa Aidoista asioista ollaan valmiita maksamaan ja maaseudun yrittäjien osaaminen ratkaisee, kuinka hyvin Suomen luonto, maaseudun tuotteet ja palvelut voidaan brändätä ja tuotteistaa sekä suomalaisille että ulkomaisille asiakkaille. Luonnonvarojen ja maaseudun arvo kasvaa Maaseudun yrittäjyys nousussa Yrittäminen on aina ollut maaseudun ihmisille itsestäänselvyys, kuten myös omatoimisuus ja yhteisöllisyys. Maaseutu houkuttelee uusia yrittäjiä aikaisempaa enemmän, sillä luonnonvarojen, bioenergian ja ruuan arvostus ovat kasvamassa. Tilaa uudelle ajattelulle ja liikeideoille syntyy sitä mukaa kun globalisaatio etenee. Maaseutu on ollut 100 viime vuotta resurssien luovuttaja. Yhä kiihtyvällä vauhdilla maaseudulta on virrannut työvoimaa, pääomia ja luonnonvaroja teollisuuden käyttöön ja taajamien rakentamiseen. Maatalouden työllisten määrä väheni tuotannon tehostumisen vuoksi henkilöä eli 80 prosenttia vuosina Jos sama trendi jatkuisi, uhkaisi maaseutua tyhjentyminen parin seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Näin ei onneksi näytä tapahtuvan, vaan ilmassa on useita merkkejä historian lehden kääntymisestä. Maailman moottori on jo pitkään ollut teknis-taloudellinen kehitys ja jatkuvan kasvun periaate. Nyt maailman kehityksen iso pyörä on kääntymässä hitaasti ja väkisin, sillä väestönkasvun ja ilmastomuutoksen vaikutukset pakottavat nostamaan taloudellisuus- ja hyötynäkökohtien rinnalle ekologisuuden ja eettisyyden. Pellon ja metsän merkitys kasvaa maailmassa koko ajan. Uusiutuvien polttoaineiden tarve sekä toisaalta pellon ja metsän kyky sitoa hiilidioksidia asettavat maaseudun elinkeinot aivan uudenlaisen tarkastelun alle. Ruuan reaalihinta on laskenut viimeiset 100 vuotta. Käännekohta oli vuosi Sekä OECD:n että FAO:n ennusteet osoittivat silloin ensi kertaa ruuan hinnan siirtyneen nousu-uralle. Syynä tähän muutokseen on se, että elintarvikkeiden varastot ovat tyhjentyneet huonojen satojen ja kasvaneen kulutuksen vuoksi. Ilmastomuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja aiheuttaneet satotappioita ympäri maailmaa. Samaan aikaan eläinperäisten elintarvikkeiden kulutus on kasvanut nopeasti Aasiassa, jossa Kiina ja Intia ostavat aikaisempaa enemmän maitotuotteita ja lihaa väestön elintason noustessa. Myös peltoalaa siirtyy suuria määriä bioenergian tuotantoon. Brasilian ja Pohjois-Amerikan bioetanolin tuotanto on kääntänyt viljan hinnan nousuun, jolloin kotieläintuotteiden hinnat seuraavat nopeasti perässä. Maaseutu kiinnostaa, jos sinne vain pääsee Maaseudun elinkeinojen selkäranka on edelleen maatalous ja ruuantuotanto, mutta myös monenlainen yritystoiminta levittäytyy nopeasti taajamien läheiseltä maaseudulta yhä syvemmälle perinteistä maalaismaisemaa. Vuonna 2006 maaseudulla toimivien yritysten määrä ylitti perusmaatilojen lukumäärän. Maaseudun yritystoimintaa virkistää lähitulevaisuudessa maaseudun imagon uudistuminen. Maaseudulla on nyt vetovoimaa, joka näkyy esimerkiksi Maajussille morsian -TV-formaattien suosiona. Toisaalta etäisyys taajamasta asettaa tiukat ehdot yritystoiminnan edellytyksille. Useimpien maaseudun yritysten asiakkaat tulevat taajamista, jolloin joko asiakkaat on tuotava maaseudulle tai tuotteet vietävä asiakkaiden luo taajamiin. Jotta tämä onnistuu, tarvitaan hyvät tiet ja tietoliikenneyhteydet. Ilman niitä maaseudun yritystoiminta ei voi kasvaa. Toinen maaseudun yritystoiminnan kehittymistä uhkaava tekijä on työvoimapula. Vuoden 2010 jälkeen kilpailu työvoimasta kiristyy. Pärjäävätkö maaseudun yritykset tässä kilpailussa? Maaseutuyhteisöjen kyky hyväksyä joukkoonsa uudet tulijat joutuu väistämättä koetukselle. Maaseutu tarvitsee paitsi hyviä työntekijöitä myös uusia yrittäjiä. Monikansallisuuden ja -kulttuurisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen osana tulevaa maaseutua on edessämme lähivuosina. Netti vie maaseudun yritykset maailmalle Informaatioteknologia tarjoaa mahdollisuuden uudenlaiseen ajasta ja paikasta riippumattomaan saavutettavuuteen yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä, tuottamisessa ja jakelussa. Netin kautta pienikin maaseudun yritys voi tarjota tuotteitaan ja palveluitaan maailmanlaajuisesti. Yrittäjien osaamisen ja maaseudun mahdollisuuksien tuotteistamisessa vain taivas on rajana. Aidot maaseudun tuotteet, elämykset ja tarinat ovat eksotiikkaa suurkaupunkien asukkaille. Myös brändit ja merkit ovat tulevaisuuden kuluttajille tärkeitä, koska niiden merkitys liittyy arvoihin, tunteisiin ja yksilöllisyyteen. Myös asiakkaan itsensä luomat tuotteet yleistyvät. Tällöin yrittäjä tarjoaa työkalut, puitteet ja ympäristön, ja asiakas luo lisäarvon itselleen. Tulevaisuuden kuluttaja on tiedostava, valikoiva ja persoonallisuutta arvostava. Yhä useammin hänen kulttuuritaustansa ja verkostonsa ovat kansainväliset. Maaseudun yritys ei siis enää kilpaile paikallisesti vaan kansainvälisesti - halusi tai ei. Maaseudun menestystuotteiksi tulevaisuudessa veikkaisin energiaa, kuituja, ruokajalosteita, luonnontuotejalosteita, vettä, turvallisuutta, hyvinvointia, lepoa ja elämyksiä. Pirkko Haikkala toiminnanjohtaja MTK JULKAISIJA Maataloustuottajain Pohjois-Pohjanmaan liitto - MTK-Pohjois-Pohjanmaa Rautatienkatu 16 C OULU puh /liitot/ pohjoispohjanmaa PÄÄTOIMITTAJA toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi puh , timo.lehtiniemi@mtk.fi TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie KIVINIEMI puh ella@karttimo.fi TAITTO Mari Lähteenmaa PAINOPAIKKA Painotalo Suomenmaa

4 4 UutisJyvät 1/2008 ELÄINTEN HYVINVOINTI on usein pienten asioiden summa Eläinsuojelusäädökset luovat raamit eläinten hyvinvoinnille ja hyvälle kohtelulle. Uusi eläinten hyvinvointituki tuki kannustaa tiloja kohentamaan eläinten hoitoa ja oloja minimivaatimusten yläpuolelle. Usein kyse on pienistä muutoksista. Karjan hyvinvointi ei ole kiinni siitä, onko navetta uusi tai vanha, läänineläinlääkäri Hanna Lounela sanoo. Hän pitää yhtenä hyvänä lähtökohtana eläinten viittä vapautta, joiden toteutumista jokainen karjanomistaja voi pohtia omalla tilallaan. Onko eläimellä riittävästi vettä ja sopivaa ruokaa, onko sen makuualusta hyvä, onko sillä riittävästi tilaa tai joutuuko se kärsimään pelosta tai ahdistuksesta? Useimmilla tiloilla eläinten tarkkailu kuuluu jokaiseen päivään. Hyvinvointi edistää eläinten terveyttä. Pelkkä hyvä tuotos ei todista, että eläin voi hyvin, Hanna Lounela sanoo. Vuonna 2007 Oulun läänissä tehtiin 300 eläinsuojelutarkastusta tuotantoeläintiloille. Joihinkin kohteisiin tarkastuksia tehtiin useita. Noin puolessa kohteista jouduttiin käynnin jälkeen myös ryhtymään toimenpiteisiin ja korjaamaan havaittuja ongelmia. Kyse saattaa olla siitä, että lannanpoisto on jäänyt tekemättä tai hoidettu huonosti, eläimet ovat likaisia tai eläinmäärät nousseet liian suuriksi tiloihin nähden. Eläinlääkärin kutsuminen ajoissa, sairaan eläimen ottaminen erilleen karsinasta ja tarvittaessa eläimen lopettaminen pitkittämättä sen kärsimyksiä ovat myös hyvän eläintenpidon avainasioita. Tuleviin lypsäjiin kannattaa satsata Eläinlääkärit tekevät EU-tarkastuksia vasikka- ja sikatiloille arvonnan perusteella. Alussa puutteita oli kolmanneksella tiloista, mutta viime vuonna ilahduttavasti enää vain 15 prosentilla tarkastetuista tiloista. Vasikoiden hoito on paran- Kesäaikainen laiduntaminen edistää eläinten hyvinvointia, vaikka niillä jo olisikin jaloittelumahdollisuus. tunut ja siihen kannattaa edelleen kiinnittää huomiota. Kuivitus, kiinteä makuualusta ja lisälämpö ovat esimerkiksi asioita, joiden toteuttaminen on helppoa ja jotka selvästi parantavat vasikoiden hyvinvointia. Tuleviin lypsäjiin kannattaa satsata, Hanna Lounela kannustaa. Kun tilaa laajennetaan tai muutetaan tuotantosuuntaa esimerkiksi lypsylehmistä lihakarjaan, kannattaa ennen muutoksia keskustella eläinlääkärin ja neuvojien kanssa, mitkä ovat uudessa tilanteessa sopivat ja riittävät olosuhteet eläimille. Kun asiat mietitään etukäteen, muutoksesta pääsee vähemmällä. Asioita ei kannata jäädä pohtimaan yksin. Hanna Lounela antaa tunnustusta pohjoispohjalaisille tuottajille, joista valtaosa hoitaa asiat hyvin, osaa hakea tietoa sekä kääntyä tarvittaessa eläinlääkärin tai neuvonnan puoleen. Karjasilmää ja eläinten hyvää tuntemusta kannattaa kehittää sekä opetella lukemaan eläinten hyvinvoinnistaan kertovia viestejä. Tähän on tarjolla myös koulutusta, johon kannattaa tarttua. Eläimen viisi vapautta (Farm Animal Welfare Council) 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti sopivaa ravintoa, jotta se voi pysyä elinvoimaisena ja terveenä. 2. Vapaus epämukavuudesta Eläimellä on oltava sille sopiva elinympäristö, johon kuuluu asianmukainen eläinsuoja ja miellyttävä lepopaikka. 3. Vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista Huolehditaan sairauksien ennaltaehkäisystä, nopeasta tunnistamisesta ja hoidosta. 4. Vapaus toteuttaa normaaleja käyttäytymismallejaan Eläimellä pitää olla riittävästi tilaa, virikkeellinen ympäristö ja oman lajinsa seuraa. 5. Vapaus pelosta ja ahdistuksesta On varmistettava, että eläimen ulkoiset olosuhteet ehkäisevät henkistä kärsimystä. Hanna Lounela. Eläinlääkintähuolto kuntien vastuulla Eläinlääkintähuollon järjestäminen on kuntien vastuulla. Ellei eläinlääkintähuolto toimi, eikä eläinlääkäriä saa kutsuttaessa paikalle, tulee tuottajan kääntyä eläinlääkintähuollon järjestäjän puoleen. Suurimmassa osassa kuntia eläinlääkintähuolto toimii hyvin. Tietyissä kunnissa eläinlääkäreitä ei ole saatu avoimina olleisiin virkoihin, jolloin eläinlääkäreiden puute on kuormittanut erityisesti päivystyksiä, mutta myös arkitöitä. Lääninhallitus seuraa tilannetta kunnissa ja tarvittaessa ottaa yhteyttä eläinlääkintähuollon järjestäjään, mikäli kunnan alueella eläinlääkintähuolto ei pysty tuottamaan säädettyjä palveluita. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila Oulunsalossa: Pohjoisella tuella suuri merkitys maidontuotannolle MTK:n maaliskuisessa maitotalouden kehittämisseminaarissa Oulunsalossa pureuduttiin maatalouspolitiikan ja maitomarkkinoiden tulevaisuuden näkymiin sekä maitotilayrittäjän valintoihin. Seminaarissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila totesi, että pohjoisella tuella on suuri merkitys C-tukialueen maidontuotannolle. Maidontuotannon tuen osalta tavoitteeni on, että maidon litratuki säilyy edelleen. Euroopan komission teettämän pohjoisen tuen arvioinnin sekä Suomen ja komission näkemysten pohjalta aloitamme nyt keskustelut siitä, miten pohjoisen tuen järjestelmää voitaisiin kehittää. Ehdotukset komissiolle teemme yhteistyössä tuottajien kanssa. Kehittämisehdotuksissa on arvioitava, ovatko tukijärjestelmä sekä sen tavoitteet ja keinot edelleen ajantasaisia, kun otetaan huomioon maatalouden toimintaympäristössä ja EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuneet muutokset. Pohjoinen tuki on liittymissopimuksessa määritelty pitkäaikaiseksi tueksi, joten se jatkuu myös tulevaisuudessa. Komission kanssa käydään lähinnä keskustelua siitä, vastaavatko nykyiset tukimuodot ja tukitasot artiklassa määriteltyä tuotannon säilyttämistavoitetta. Tuottajahinta avainasemassa Sirkka-Liisa Anttilan mukaan kotimaisen maidon saannin turvaaminen edellyttää, että maidontuotanto on tiloilla kannattavaa. Tässä ovat tuottajahinnat avainasemassa. Kohonneet tuotantokustannukset on siirrettävä tuottajahintoihin. Myös kaupan tulisi tiedostaa, että kaikkien ketjun osapuolien tulisi hyötyä kuluttajahintojen korotuksista. Tämä ei saa jäädä vain ketjun vahvimpien toimijoiden etuoikeudeksi. Hän toivoikin, että myös Maitotiloille 141-neuvottelutulos oli hyvä. Vuoden 2008 maidontuotantotuki ja kotieläintilojen hehtaarituki ylittävät vuoden 2007 määrät, Sirkka-Liisa Anttila iloitsi. muut meijerit ja koko elintarviketeollisuus seuraisivat Valion esimerkkiä, sillä hinnannosto vaikuttaa suoraan tuottajien jatkamis- ja laajentamishaluihin. Maidontuotanto on maatalouden kokonaisarvolla mitattuna suurin yksittäinen maatalouden tuotannonala Suomessa. Maitosektorin menestymisellä on huomattava merkitys koko maataloudelle. Maidon osuus maatalouden kokonaistulosta, samoin kuin maatilojen myyntitulosta, on yli 40 prosenttia. Lehmäkohtainen tuki lisäisi tuotantoa Maitokiintiöjärjestelmä on päättymässä vuoden 2015 keväällä. Suomi on pitänyt kiintiöitä hyvänä keinona turvata vakaat maitomarkkinat. Tämä on varmistanut maidontuotannon säilymisen erityisesti heikoimmilla tuotantoalueilla. Nyt on tärkeintä, että epäsuotuisten alueiden maidontuotannolle voidaan tulevaisuudessa myöntää tuotantoon sidottua ja esimerkiksi eläinkohtaista tukea jo kiintiöjärjestelmän alasajon aikana., Sirkka-Liisa Anttila sanoi. Kiintiöiden poistamisen seurauksena maidontuotannon ennakoidaan kasvavan kysyntää enemmän EU:ssa alueilla, joilla yksikkökustannukset ovat alhaiset. Sen sijaan epäsuotuisilla alueilla, kuten Suomessa, maidonhinta laskisi ja tuotanto todennäköisesti vähenisi. MTT on laskenut, että jos tuottajahinta laskisi Suomessa prosenttia, maidontuotanto vähenisi prosenttia. Lehmäkohtaisen EU-tuen arvioidaan jopa hieman kasvattavan tuotantoa nykyisestä.

5 Jäsensivut UutisJyvät 1/ JÄSENEDUT MTK:N JÄSENILLE 2008 Valtakunnalliset jäsenedut on koottu MTK-Viestiin numero 2/2008, joka on jäsennumero. Tieto löytyy myös osoitteesta Jäsenetuihin tulevista muutoksista kerrotaan Maaseudun Tulevaisuudessa, jäsenkirjeissä ja yhteistyöyritysten tiedotteissa. Miten MTK:n jäsenetuja voi hyödyntää? Jäsenetujen hyödyntäminen edellyttää jäsenyyden todistamista. Parhaiten se onnistuu jäsenmaksun yhteydessä postitettua jäsenkorttia käyttäen. Osa jäseneduista on sellaisia, että jäsenyyden ja jäsenmaksun maksamisen tarkistus toteutetaan tietojärjestelmiä hyödyntäen. Jäsenetuja tarjoavat yritykset varmentavat jäsenyyden henkilötunnusten avulla. Kannattaa muistaa tuoda itse esiin esimerkiksi sähkötarjousta pyydettäessä, että on MTK:n jäsen, jolloin se huomioidaan tarjousta tehdessä. Jos ongelmia ilmenee, kannattaa varmistaa yhdistyksen jäsensihteerin kautta, että henkilötunnus on oikein jäsenrekisterissä. Jäsensihteerille kannattaa ilmoittaa myös muista muutoksista, kuten osoitteesta ja tilan pinta-alamuutoksista. MTK Pohjois-Pohjanmaan jäsenedut Esso tarjoaa lämmitysöljyä MTK-Pohjois-Pohjanmaan alueella jäsenetuhintaan. Kysy tarjous puh Hammaslääkäriasema Aaria tarjoaa erikoisetuna hammashoidon suunnittelukäynnin 25 euron hintaan. Aika varataan numerosta (08) Mökkilomia: Kurttilan lomamökeistä 10 prosentin alennus. Yhteydenotot puh tai keijo@kurttila.net. Oulun Koru antaa10-25 prosentin alennuksen MTK:n jäsenille normaalihintaisista tuotteista. Sähkösopimus: seuraavat yritykset tarjoavat MTK:n jäsenille sähköenergiaa jäsenetuhinnalla: - Kainuun Energia Oy. Lisätietoja numerosta Energiapolar Oy. Lisätietoja numerosta (08) Yli 3x63A tarjoukset numerosta (08) Tietotekniikka: Owla Mentor tarjoaa tietokoneessa olevien tiedostojen automaattista tiedonvarmennusohjelmaa jäsenetuhintaan. Lisätietoja sähköpostitse myynti@owla.fi tai puhelimitse Woikoski Oy ja MTK Pohjois-Pohjanmaa ovat sopineet uudesta jäsenedusta alkaen. Jäsenetu on käytettävissä kaikissa Woikosken toimipisteissä jäsenkorttia näyttämällä. Kysy jäsenetua paikallisesta myyntipisteestä. JÄSENMAKSUT 2008 Yhdistyksen johtokunta esittää vuosittaiset jäsenmaksut syyskokouksessa, joka hyväksyy seuraavan vuoden jäsenmaksun tason. Alla olevat arvot ovat suuntaa antavia. Perusmaksu (sis. tuotevastuuvakuutusmaksun) 30,27-44,00 Perhejäsenmaksu jäsentilan perheenjäseniltä EI peritä erikseen jäsenmaksua Henkilöjäsenmaksu 30,27-44,00 Peltomaksu 3,00-5,00 /ha Metsämaksu 0,30-0,50 /ha Maaseutuyrittäjämaksu jos yrittäjällä ei peltoa viljelyksessä, 2x perusmaksu + metsä jos peltoa on viljelyksessä, määräytyy jäsenmaksu kuten viljelijällä Jäsenmaksukatto 450 /tila Ensimmäisellä suunnittelukäynnillä tarkistetaan suun ja hampaiston terveys sekä suunnitellaan tarvittava jatkohoito. Työn ääressä hammasprotetiikkaan erikoistunut hammaslääkäri Kalevi Mähönen ja hammashoitaja Anne Hemmilä. Terve suu ja hoidetut hampaat edistävät HYVÄÄ OLOA JA HYVINVOINTIA Oululainen hammaslääkäriasema Aaria kannustaa MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäseniä huolehtimaan suun ja hampaiden hyvinvoinnista, sillä ne ovat keskeinen osa ihmisen hyvän olon tunnetta ja yleisterveyttä. Moni potilas saapuu hammaslääkärin vastaanotolle vasta, kun vihlova tai kipeä hammas sitä vaatii. Hammasprotetiikan erikoishammaslääkäri Kalevi Mähönen muistuttaa kuitenkin, että säännölliset hammastarkastukset vähentävät sekä hoitoaikaa että kustannuksia. Tutkimukset osoittavat, että hammassairaudet, kuten hampaiden reikiintyminen ja ientulehdus, ovat myös merkittävä yleisimpien kansantautien, sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. MTK-Pohjois-Pohjanmaan jäsenille tarjottavalla 25 euron hintaisella suunnittelukäynnillä tarkistetaan suun ja hampaiston terveys sekä suunnitellaan tarvittava jatkohoito. Jäsentarjous on tarkoitettu myös proteesien käyttäjille ja puuttuvien hampaiden korvaamiseen Tarpeen mukaan asiakas ohjataan hammaslääkäriasema Aariassa työskenteleville protetiikan, oikomishoidon, suukirurgian tai iensairauksien asiantuntijoille. Vajaat tai virheasentoiset hampaistot sekä väärät purennat ovat usein syynä jatkohoitoon. Ne saattavat aiheuttaa monenlaisia oireita leukanivelvaivoista päänsärkyyn sekä niska- ja hartiasärkyihin, erikoishammaslääkäri Kalevi Mähönen kertoo. Hän painottaa, että osaava hoito ja hyvä lopputulos ovat aina tiimityötä: yksi ihminen ei voi hallita kaikkia alueita. Heiluva proteesi kiinni nepparilla Kymmenet tuhannet pohjoispohjalaiset käyttävät hammasproteesia. Protetiikkaan erikoistunutta hammaslääkäriä tilanne hieman huolestuttaa. Päivittäisen pesun lisäksi proteesi tulisi huoltaa ja tarkistuttaa säännöllisesti sekä pohjata kahden-kolmen vuoden välein. Hammaslääkärin vastaanotolla havaitaan mahdolliset tulehdukset ja hankaumat, joista voi ajan mittaan kehittyä isokin ter veysriski,erikoishammaslääkäri Kalevi Mähönen kertoo. Implantit ovat mullistaneet perinteistä protetiikkaa. Suusta välillä pois otettavat perinteiset tekohampaat aiheuttavat usein epävarmuutta ja jopa alentavat elämänlaatua. Siksi yhä useammin halutaan kiinteä proteesi. Asiakas saattaa tarvita uuden hampaan esimerkiksi urheiluonnettomuudessa menetetyn tilalle, toinen asiakas taas tarvitsee muutaman hampaan rivistön, kolmas puolestaan koko purukaluston. Nyt proteesit - yksittäisestä hampaasta kokoproteesiin - voidaan valita myös kiinteinä, jolloin ne tuntuvat omilta hampailta. Esimerkiksi ala- tai yläleuan koko proteesi voidaan kiinnittää paikoilleen parilla nepparilla, Kalevi Mähönen kertoo. Uutta tekniikkaa, jatkuvaa kehitystä Hammaslääkäriasema Aaria on toimitusjohtaja Olavi Nousiaisen sanoin oululainen kasvuyritys, jonka toiminta-ajatuksena on ollut alusta lähtien paras mahdollinen hoito asiakkaalle. Tätä nykyä asemalla työskentelee parikymmentä hammaslääkäriä, joista 13 on erikoistunut hammashoidon eri alueille. Paras mahdollinen hoito edellyttää jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä ja oman työn laatuseurantaa. Hoitolaitteistot vastaavat ajan vaatimuksia ja ovat uusinta teknologiaa. Vuoden lopulla valmistuvat muun muassa uudet leikkaussalit heräämöineen. Olavi Nousiainen

6 6 UutisJyvät 1/2008 Jäsensivut MTK-POHJOIS-POHJANMAA JOHTOKUNTA 2008 Puheenjohtaja MTK:n valtuuskunnan jäsen Työvaliokunnan jäsen Maanviljelijä Tuomo Tamminen Raappanantie 7, Arkkukari Varapuheenjohtaja Työvaliokunnan jäsen Maanviljelijä Jari Ahlholm Kaketinperäntie 143, Kärsämäki Työvaliokunnan jäsen Maanviljelijä Pirkko Laitinen Pappilantie 1, Utajärvi porsaantuotanto MTK:n johtokunnan jäsen Työvaliokunnan jäsen Maanviljelijä Eero Isomaa Hietikontie 39, Nivala Maanviljelijä Osmo Heikkinen Kerttulantie 30, Muhos Maanviljelijä Jukka Ojantakanen Pasontie 190, Rantsila Maanviljelijä, maatalouskoneopettaja Mika Niku Hakalantie 14, Karsikas naudanlihan tuotanto Maanviljelijä Seija Laurila Jokijärventie 356, Tyrövaara naudanlihan tuotanto Maanviljelijä Susanna Röning Lahonperäntie 19, Pyhäjoki MTK:n VALTUUSKUNNAN JÄSENET TOIMIHENKILÖT Maanviljelijä Pekka Hallikainen Vengasrannantie 55, Ylikiiminki Maanviljelijä Ari Varis Kumpulantie 48, Pyhäsalmi (08) naudanlihan tuotanto Toiminnanjohtaja Agronomi Timo Lehtiniemi Krankantie 10 B, Oulu , Toimistosihteeri Yo.merkon. Mirja Heikkinen Tornipolku 6 A 9, Oulu mirja.heikkinen@mtk.fi Kenttäpäällikkö Agrologi (AMK) Matti Tyhtilä Tähkäkuja 3 A 1, Oulu , matti.tyhtila@mtk.fi MTK-Pohjois-Pohjanmaan Toimisto Avoinna ma-pe klo Rautatienkatu 16 C 22, Oulu , faksi reppu.mtk.fi/oma LIITTO etunimi.sukunimi@mtk.fi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. PL 510 (Simonkatu 6), Helsinki puh (vaihde) etunimi.sukunimi@mtk.fi Maaseudun Tulevaisuus PL 440 (Simonkatu 6), Helsinki (vaihde) etunimi.sukunimi@maaseuduntulevaisuus.fi MAASEUDUN TUKIHENKILÖVERKKO vastaavat tukihenkilöt Pohjois-Pohjanmaalla Haluaisitko puhua luottamuksellisesti ja selvitellä ajatuksiasi jonkun kanssa? Oletko epävarma, mistä saa apua muuttuneeseen elämäntilanteeseen? Mietitkö sukupolvenvaihdosta tai tuotannon suunnan muutosta? Uuvuttaako työ, painavatko ihmissuhdeongelmat? Arjen murheissa tai vaikeassa elämäntilanteessa voit aina ottaa yhteyttä alueesi tukihenkilöverkkoon. Lumijoki Liisa Jokela, maataloussihteeri, agrologi Lumijoentie 361, Lumijoki puh (koti), liisa.jokela@luukku.com Kalevi Kuokkanen, agrologi, maanviljelijä Varjakantie 256, Lumijoki puh (koti), kalevikuokkanen@toivoniementila.fi Kärsämäki Anneli Kyllönen, sairaanhoitaja, emäntä Saviseläntie 43, Kärsämäki puh (työ/koti), kones@sci.fi Kuusamo Terttu Pajula, diakonissa Ruskareitti 7, Kuusamo puh (työ), terttu.pajula@evl.fi Pyhäjärvi Eeva-Riitta Pappila, karjantarkkailija, johtava lomittaja Tuulimyllyntie 8, Pyhäsalmi puh (koti), (työ) eeva-riitta.pappila@pyhajarvi.fi Mela-asiamiehet Elsa-Maija Jylhä Savelantie Ylivieska elsa-maija.jylha@mela.fi Kunnat : Alavieska, Ylivieska, Merijärvi, Oulainen, Pyhäjoki, Sievi, Nivala Osmo Kontinen Niitynmaantie Tyrnävä osmo.konttinen@mela.fi Kunnat: Lumijoki, Liminka, Raahe, Siikajoki, Tyrnävä, Vihanti, Rantsila Martti Määttä Pro Agria Oulu, Keskuskuja 1 C Kuusamo martti.maatta@mela.fi Kunnat: Posio, Kuusamo, Taivalkoski Paula Pentikäinen Puusaarentie Kärsämäki paula-pentikainen@mela.fi Kunnat : Reisjärvi, Pyhäjärvi, Haapajärvi, Kärsämäki, Piippola, Pyhäntä, Pulkkila, Haapavesi Pertti Ranta Rantatie Muhos pertti.ranta@mela.fi Kunnat: Kestilä, Muhos, Utajärvi, Ylikiiminki, Pudasjärvi Matti Tyhtilä MTK, Rautatienkatu 16 C Oulu matti.tyhtila@mela.fi Kunnat: Ii, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii Lisätiedot: MELA - Maatalousyrittäjien eläkelaitos, puh

7 TUOTTAJAYHDISTYKSET Jäsensivut UutisJyvät 1/ MTK-Pohjois-Pohjanmaan alueella toimii 34 tuottajayhdistystä. Ne ovat maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien paikallisia etujärjestöjä ja vaikuttajia. ALATEMMES Puheenjohtaja Olavi Ojanperä, Jyväskyläntie 98, Ala-Temmes, , olavi.ojanpera@baanamail.fi Sihteeri Jari Pietilä, Vehkamaantie 3, Ala-Temmes, , jari.pietila@gmail.com Nuoret puheenjohtaja Antti Rinkinen, Mutkalankaari 10, Liminka, (08) Nuoret sihteeri Heikki Seppälä, Peräkyläntie 20, Liminka, Ympäristöasiamies Olavi Ojanperä, Lomitusvastaava Janne Kokko, Jyväskyläntie 67, Ala-Temmes, Kuluttajavastaava Anne Kiljo-Pietilä, Ketunmaantie 1, Ala-Temmes, Yritysvastaava Martti Junttola, Jyvaskyläntie 63 C, Ala-Temmes, HAAPAJÄRVI Puheenjohtaja Raimo Salomaa, Tytärniementie 37, Haapajärvi, , salomaa.raimo@pp.inet. fi Sihteeri Sirkka Nikula, Ruuttulantie 24, Parkkila, , sirkka.nikula@luukku.com Nuoret puheenjohtaja Jarmo Koistila, Tulponpuhdontie 4, Tulppo, , jkoisti@saunalahti.fi Nuoret sihteeri Tiina Pietikäinen, Pitkänkankaantie 61, Haapajärvi, , tiina.hante@ netti.fi Ympäristöasiamies Veikko Pekkala, Koskenperäntie 211, Kuona, (08) ; Vesa Nikula, Ruuttulantie 24, Parkkila, Lomitusvastaava Anneli Rintala, Ranttilantie 78, Oksava, (08) ; Kullervo Pihlajamaa, Ojaharjuntie 50, Oksava, Kuluttajavastaava Anja Törmikoski Yritysvastaava Ilkka Leipälä, Mäntyperäntie 144, Parkkila, HAAPAVESI Puheenjohtaja Antti Ollila, Ollilantie 89, Annonen, , antti.ollila@gmail.com Sihteeri Janne Mäkinen, Karsikkaantie 508, Karsikas, , janne.makinen@kolumbus.fi Jäsensihteeri Martti Kivivuori, Warhaisentie 15, Haapavesi, , martti.kivivuori@haapavesi.fi Nuoret puheenjohtaja Terttu Vähäsaari, Uusikujantie 51, Kytökylä, (08) Nuoret sihteeri Päivi Lehtola, Kuljunsaarentie 101, Haapavesi, (08) Ympäristöasiamies Antti Ollila, ; Esko Jääskelä, Tialantie 27, Haapavesi, (08) Lomitusvastaava Jussi Ahola, Aholankuja 6, Vatjusjärvi, , juke83@luukku.com; Päivi Lehtola, Kuljunsaarentie 101, Haapavesi, Kuluttajavastaava Jussi Ahola, Yritysvastaava Janne Mäkinen, ; Antti Ollila, HAILUOTO Puheenjohtaja Arto Vähämetsä, Pölläntie 212, Hailuoto, , arto.vahametsa@pp.inet.fi Sihteeri Arto Sipilä, Marjaniementie 90, Hailuoto, , arto.sipila@pp1.inet.fi Ympäristöasiamies Timo Ranta, Pölläntie 137, Hailuoto, , timo.ranta@mty-ranta.inet.fi Lomitusvastaava Raija Iljana, Iljanantie 36, Hailuoto, , raija.iljana@luukku.com Kuluttajavastaava Liisa Kurikka, Petsamontie 196, Hailuoto, Yritysvastaava Arto Vähämetsä, HAUKIPUDAS Puheenjohtaja Ari Kärkkäinen, Kuivalanperäntie 27, Haukipudas, (08) Ympäristöasiamies Voitto Soronen, Onkamonkyläntie 159, Haukipudas, (08) Lomitusvastaava Anitta Orava, Ristikankaantie 403, Haukipudas, (08) Kuluttajavastaava Eija Ollila, Halosenniementie 112, Halosenniemi, (08) IINSEUTU Puheenjohtaja Inga Manninen, Karjalantie 537, Yli-li, , inga.manninen@pp.inet.fi Sihteeri Anna-Maija Pakonen, Vaaraojantie 258, Yli-Olhava, , anna.pakonen@suomi24.fi Jäsensihteeri Ismo Piri, Kiuttulantie 3001 B, Olhava, , ismojaritva.piri@jippii.fi Lomitusvastaava Inga Manninen, Kuluttajavastaava Ismo Piri, tiedot yllä KESTILÄ Puheenjohtaja Timo Still, Pihkalantie 114, Kestilä, Sihteeri Anu Pellikka, Kahlottimentie 10 B 2, Kestilä, , mtk_kestila@kestilalainen.com Ympäristöasiamies Timo Still, Lomitusvastaava Matti Keihäskoski, Pyhännäntie 971, Kestilä, (08) Kuluttajavastaava Veijo Riikonen, Pihkalantie 950, Kestilä, Yritysvastaava Veijo Riikonen, KIIMINKI Puheenjohtaja Risto Putkonen, Haukiputaantie 375, Kiiminki, , risto.putkonen@pp.inet.fi Sihteeri Pirjo Huttula, Huttulantie 45, Kiiminki, , phuttula@luukku.com Jäsensihteeri Kati Haipus, Huttulantie 42, Kiiminki, , kati.haipus@luukku.com Lomitusvastaava Janne Isokanniainen, Kanniaisenkuja 12, Kontio, ; isokanniainen.janne@pp.inet.fi; Risto Putkonen, KUUSAMO Puheenjohtaja Jouko Käkelä, Kemijärventie 361 B, Kuusamo, , jouko.kakela@gmail.com Sihteeri Iiris Tornberg, Riekintie 210 C, Kuusamo, , iiris.tornberg@luukku.com Iin, Kuivaniemen ja Yli-Iin tuottajayhdistykset yhdistyivät vuodenvaihteessa ja toimivat nyt Iinseudun tuottajayhdistyksen nimellä. Uutta noin 340 jäsenen yhdistystä luotsaa naudanlihantuottaja Inga Manninen, joka hoiti aiemmin Yli-Iin yhdistyksen sihteerin tehtäviä. Miksi yhdistyminen koettiin tarpeelliseksi? Syntyikö päätös helposti? Asiaa pohdittiin useita vuosia sekä omissa yhdistyksissä että puheenjohtajien ja sihteerien päivillä. Kun tilojen ja samalla jäsenien määrä on hiipunut, ei tuntunut enää järkevältä, että kolme yhdistystä vieri vieressä kokoontuu hoitamaan samoja asioita. Kun eletään muutosten aikaa ja kunnatkin yhdistyvät, päätös syntyi lopulta helposti. Jäsensihteeri Ulla Käkilehto, Vuotungintie 339 A, Vuotunki, , ulla.kakilehto@pp.inet.fi Ympäristöasiamies Saini Palosaari, Kuntijärventie 43, Kuusamo, , saini.palosaari1@luukku.com Lomitusvastaava Oiva Pitkänen, Kiviperäntie 80 A, Kuusamo, ; oiva.pitkanen@netti.fi Kuluttajavastaava Ulla Käkilehto, Yritysvastaava Teija Tornberg, Riekintie 208, Kuusamo, , kaijateija@gmail.com KÄRSÄMÄKI Puheenjohtaja Jari Ahlholm, Kaketinperäntie 143, Kärsämäki, , jari.ahlholm@luukku.com Sihteeri Tarja Mäenpää, Hakalantie 113, Kärsämäki, , tarja.maenpaa@pp6.inet.fi Nuoret puheenjohtaja Mika Pietikäinen, Jylhänperäntie 41, Kärsämäki, , mika.pietikainen@luukku.com Nuoret sihteeri Nina Pesonen, Alarannantie 178, Kärsämäki, , nina.pesonen@pp2.inet.fi Ympäristöasiamies Pekka Kumpulainen, Kokonperäntie 604, Kärsämäki, , pekka.kumpulainen@kotinet.com Lomitusvastaava llkka Seppälä, Nättilehdontie 26, Kärsämäki, ; Mika Pietikäinen, Kuluttajavastaava Anu Ahlholm, Kaketinperäntie 143, Kärsämäki, , jari.ahlholm@luukku.com Yritysvastaava Päivi Holopainen, Hiihtomajantie 389, Kärsämäki, ; paivi.holopainen@pp2.inet.fi LIMINKA Puheenjohtaja Jaakko Tuomikoski, Yhdistyminen tuo potkua toimintaan MTK-Pohjois-Pohjanmaan kevätkokoukseen Inga Manninen osallistui puolivuotiaan Alidan kanssa. Alapääntie 30, Liminka, , jaakko@tuomikoskentila.com Sihteeri Heino Rantala, Ruotsinojantie 33, Liminka, Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, Ristitie 101, Lumijoki, kirsi.ollakka@lumijoki.fi Nuoret puheenjohtaja Antti Rinkinen, Mutkalankaari 10, Liminka, (08) Nuoret sihteeri Heikki Seppälä, Peräkyläntie 20, Liminka, Ympäristöasiamies Mikko Sangi, Sanginperäntie 7, Liminka, (08) Lomitusvastaava Esa Heikkinen, Peräkyläntie 22, Liminka, (08) Yritysvastaava Matti Kylmänen, Paavolantie 97, Liminka, LUMIJOKI Puheenjohtaja Antti Lithovius, Sallisentie 135, Lumijoki, , antti.lithovius@gmail.com Sihteeri Anne Meskus, Lumijoentie 1594, Lumijoki, , anne.meskus@baanamail.fi Jäsensihteeri Kirsi Ollakka, Ristitie 101, Lumijoki, kirsi.ollakka@lumijoki.fi Nuoret puheenjohtaja Juha-Pekka Vesa, Vesankuja 40, Lumijoki, Nuoret sihteeri Helena Mykkänen, Ylipääntie 581, Lumijoki, (08) Ympäristöasiamies Kaarlo Sutela, Vesankuja 5, Lumijoki, , kaarlo.sutela@baanamail.fi Lomitusvastaava Jukka Prokkola, Lumijoentie 1492, Lumijoki, (08) Kuluttajavastaava Anja Prokkola, Lumijoentie 2211, Lumijoki, kuuselanleipa@luukku.com Miltä toiminta uudessa yhdistyksessä on maistunut? Kolmen yhdistyksen aktiivisten toimijoiden yhteistyö on ollut innostavaa. Töitä on voinut jakaa, eikä kenenkään ole tarvinnut puurtaa yksin. Alkuvuosi on tosin mennyt taustatyöhön - raha- ja paperiasioita selvitellessä ja kuntoon laittaessa. Tarkoitus on kuitenkin olla aktiivisesti esillä, ja jäsenille on tulossa muun muassa ensiapukurssi. Miksi kannattaa kuulua tuottajayhdistykseen? Kun väki vähenee, viljelijöiden puolta ei pidä kukaan, ellei itse tartu asioihin. Toiminta tuottajayhdistyksessä pitää ajan tasalla ja tulevista asioista saa tietoa ajoissa. Hyvä esimerkki tästä on ollut eläinten hyvinvointituki. Suuri merkitys on myös samanhenkisten ihmisten tapaamisessa, kun jokainen muuten tekee yksinäistä työtä tilallaan. Miten neuvoja antaisit yhdistykselle, jonka toiminta on hiipumassa ja voimavarat vähissä? Kun pieniä yhdistyksiä on vierivieressä ja tehtävät niissä kasautuvat yksien ihmisten harteille, kannattaa nostaa yhdistymisajatukset hyvissä ajoin kahvipöytäkeskusteluihin. Kun voimavarat yhdistetään, tuntuu motivoivalta ja virkistävältä, kun pakollisten asioiden lisäksi on mahdollista suunnitella myös muuta toimintaa yhdistyksen jäsenille. Yritysvastaava Kalevi Kuokkanen, Varjakantie 256, Lumijoki, (08) , kalevikuokkanen@toivoniementila.fi MERIJÄRVI Puheenjohtaja Markku Jauhiainen, Pyhänkoskentie 646, Ylipää, , markku.jauhiainen@pohjola.fi Sihteeri Outi Männistö, Männistöntie 298, Ylipää, , outi.mannisto@kotinet.com Jäsensihteeri Anitta Talus, Tähjäntie 253, Pyhänkoski, , anitta.talus@proagria.fi Ympäristöasiamies Anitta Talus, Lomitusvastaava Outi Männistö, Kuluttajavastaava Kirsti Nivala, Torkkalantie 95, Merijärvi, Yritysvastaava Esko Nivala, Merijärventie 640, Pyhänkoski, , esko.nivala@agrimarket.fi MUHOS Puheenjohtaja Osmo Heikkinen, Kerttulantie 30, Muhos, , oheikkin@baanamail.fi Sihteeri Sami Väärälä, Viskaalintie 152, Muhos, , sami.vaarala@baanamail.fi Nuoret puheenjohtaja Timo Seppä, Tyrnäväntie 281, Muhos, , timo.se@luukku.com Nuoret sihteeri Jaakko Rikkola, Kartanotie 2, Utajärvi, , jaakko.rikkola@mail.suomi.net Ympäristöasiamies Kaarlo Saarenpää, Hyrkkäänmäentie 39, Muhos, Lomitusvastaava Anu Saranki, Kivirinnantie 91, Muhos, , anusaranki@gmail.com

8 Jäsensivut 8 UutisJyvät 1/2008 Kuluttajavastaava Raili Haapasalo, Kylmälänkyläntie 2252, Muhos, Yritysvastaava Osmo Heikkinen, NIVALA Puheenjohtaja Antti Palosaari, Pukarintie 99, Karvoskylä, , antti.palosaari@pp.inet.fi Sihteeri Jarmo Raudaskoski, Järvikyläntie 1140, Ainastalo, , jarmo.raudaskoski@kotinet.com Nuoret puheenjohtaja Tuomas Kukkola, Sievintie 223, Ylivieska, Nuoret sihteeri Teemu Kangas, Kiipelinkuja 34, Maliskylä Ympäristöasiamies Jarmo Pihlajaniemi, Mäkitie 12, Sarjanahde, ; Seppo Löytynoja, Välikyläntie 245, Nivala, (08) Lomitusvastaava Markku Mäkinen, Ruuskankyläntie 65, Ruuskankylä, Kuluttajavastaava Kyösti Järviluoma, Laitilankuja 12, Sarjanahde, (08) Yritysvastaava Juhani Kumpusalo, Laulumaantie 26, Maliskylä, OULAINEN Puheenjohtaja Kalervo Jokinen, Lehtimäentie 19, Matkaniva, Sihteeri Aini Mäkelä, Petäjäskoskentie 18, Oulainen, , aini.makela@kotinet.com Jäsensihteeri Tapio Hussa, Irvantie 869, Oulainen, , tapio.hussa@omanetti.fi Nuoret puheenjohtaja Mikko Röyttä, Haapavedentie 277, Oulainen, (08) , mikko.roytta@kotinet.com Nuoret sihteeri Mirva Kurra-Saari, Vanhatie 70, Oulainen, (08) Ympäristöasiamies Antti Rautiola, Matkanivantie 806, Matkaniva, ; Janne Mehtätalo, Merijärventie 1362, Oulainen, Lomitusvastaava Raimo Jokela, Perikankaantie 1057, Kilpua, Kuluttajavastaava Taina Röyttä, Haapavedentie 277, Oulainen, , taina.roytta@kotinet.com Yritysvastaava Mika Lepsu, Merijärventie 1037, Petäjäskoski, OULUNSEUTU Puheenjohtaja Urpo Heikkinen, Voidekuja 12, Kempele, , urpo.heikkinen@gmail.com Sihteeri Päivi Männikkö, Rajakorventie 6 B, Kempele, , p.mannikko@jippii.fi Jäsensihteeri Atso Sipola, Ojakankaantie 4, Oulu, , atso.sipola@gmail.com Nuoret puheenjohtaja Juha Junttila, Piriläntie 166, Kempele, Nuoret sihteeri Pekka Pirinen, Mourungintie 187, Oulu, (08) Ympäristöasiamies Aimo Jaakkola, Kiveläntie 7, Oulu, (08) ; Raimo Kinnunen, Peräkyläntie 16, Oulu, , kinnunen.raimo@dnainternet.net; Urpo Heikkinen, ; Eero Päätalo, Marjatie 4, Oulunsalo, (08) Lomitusvastaava Erja Sevón, Ketolanperäntie 428, Kempele, (08) ; Pekka Tauriainen, Sanginsaarentie 156, Oulu, (08) ; Eero Päätalo, Kuluttajavastaava Leena Vuoppola, Vihiluodontie 391, Kempele, (08) ; Raimo Kinnunen, ; Mikko Pasma, Myllytie 22, Oulunsalo, (08) Yritysvastaava Tarmo Turunen, Pohjantie 714, Kempele, PIIPPOLA Puheenjohtaja Pekka Kauranen, Leskeläntie 777, Leskelä, , pekka.kauranen@kaurala.net Sihteeri Mikko Äijälä, Paakkilant. 3 as. 1, Piippola, , mikko.aijala@piippola.fi Ympäristöasiamies Pekka Kauranen, Lomitusvastaava Anita Haapalainen, Ylipääntie 201, Piippola, (08) , tasangonmaito@netti.fi Kuluttajavastaava Pekka Partanen, Peltoperäntie 64, Piippola, , pekka.partanen@pp.inet.fi Yritysvastaava Heikki Mähönen, Vähälamuntie 374, Piippola, , heikki.mahonen@pp1.inet.fi PUDASJÄRVI Puheenjohtaja Kari Peuraniemi, Myllyvaarantie 213, Pintamo, , kari.peuraniemi@baanamail.fi Sihteeri Veli Hyttinen, Näljängäntie 1966, Puhoskylä, , veli.hyttinen@pp1.inet.fi Ympäristöasiamies Heikki Putula, Paavonniementie 18, Jaurakkajärvi, (08) Lomitusvastaava Kari Peuraniemi, Kuluttajavastaava Mari Kälkäjä, Siuruantie 1825, Yli-Kollaja, (08) Yritysvastaava Sirkka Pankinaho, Kipinäsuontie 3, Pärjänsuo, , sirkka.pankinaho@jippii.fi PULKKILA Puheenjohtaja Olli Rantakangas, Koskenrannantie 2, Pulkkila, , orantaka@nettilinja.fi Sihteeri Tiina Rönkkömäki, Kiuaskuja 3, Pulkkila, , tiina.ronkkomaki@siikalatva.fi Ympäristöasiamies Aarno Junno, Puimuritie 6 as 13, Pulkkila, , aarno.junno@pulkkila.fi Lomitusvastaava Juha Saukko, Siikajoentie 251, Vorna, ; juha.saukko@jippii.fi Kuluttajavastaava Jarmo Träskelin, Majanperäntie 467, Pulkkila, , jarmo.traskelin@pp1.inet.fi Yritysvastaava Jarmo Träskelin, PYHÄJOKI Puheenjohtaja Ari Pirkola, Kiviniementie 53, Yppäri, , ari.pirkola@kotinet.com Sihteeri Annikki Haapakoski, Pirttikoskentie 427, Pirttikoski, , annikki.haapakoski@kotinet.com Nuoret puheenjohtaja Arto Röning, Lahonperäntie 19, Pyhäjoki, Nuoret sihteeri Mari Ikonen, Rantalantie 49, Parhalahti, , mari.ikonen@rautalantila.fi Ympäristöasiamies Ari Pirkola, ; Kauko Kittilä, Teereläntie 24, Parhalahti, (08) , kauko.kittila@kotinet.com Lomitusvastaava Tarja Keskitalo, Ylisenojantie 73 B, Pirttikoski, Kuluttajavastaava Marjut Pirkola, Petäjäsojantie 117, Pirttikoski, (08) Yritysvastaava Mari Ikonen, PYHÄJÄRVI Puheenjohtaja Kaija Tikanmäki, Liittoperäntie 109, Pyhäsalmi, , kaija.tikanmaki@pp.inet.fi Sihteeri Lea Jauhiainen, Pajalantie 156, Pyhäsalmi, , lea_jauhiainen@pp.inet.fi Nuoret puheenjohtaja Harri Lehto, Kuusenmäentie 75, Pyhäsalmi, , harppa@reppu.net Nuoret sihteeri Paula Pikkarainen, Eskoperäntie 68, Pyhäsalmi, Ympäristöasiamies Anneli Kärkkäinen-Pappila, Kuusenmäentie 461, Pyhäsalmi, , anneli.pappila@pp1.inet.fi; Seppo Laurikkala, Kumpumäentie 22, Pyhäsalmi Lomitusvastaava Kaija Tikanmäki, ; Arto Pyhtilä, Jokikyläntie 430, Vesikoski, , arto.pyhtila@pp.inet.fi Kuluttajavastaava Riitta Kekkonen, Elämäjärventie 2095, Hiidenniemi, Yritysvastaava Veijo Manninen, Ranta-Mannilantie 95, Hiidenniemi, , v.manninen@kotinet.com PYHÄNTÄ Puheenjohtaja Matti Konola, Saarenperäntie 10, Tavastkenkä, , matti.konola@pp.inet.fi Sihteeri Sanna Leiviskä, Repolantie 13, Tavastkenkä, , sanna.leiviska@pp.inet.fi Ympäristöasiamies Risto Pellikainen, Kamulankyläntie 78, Pyhäntä, (08) Lomitusvastaava Anna-Leena Kemppainen, Törmälänperäntie 12 B, Tavastkenkä, (08) , anna-leena.kemppainen@pp7.inet.fi Kuluttajavastaava Ritva Leiviskä, Tavastkengäntie 33 B, Tavastkenkä, (08) RAAHENSEUTU Puheenjohtaja Heikki Marjala, Siikajoentie 461, Pattijoki, , heikki.marjala@luukku.com Sihteeri Kati Mattila, Tapiontie 1, Pattijoki, , katimattila@kotinet.com Jäsensihteeri Erika Jylhä-Pekkala, Kastellintie 1034, Lasikangas, , erika.jylha-pekkala@proagria.fi Ympäristöasiamies Erika Jylhä- Pekkala, Lomitusvastaava Tuomo Tamminen, Raappanantie 7, Arkkukari, , tuomo.tamminen@mtk.fi Kuluttajavastaava Sanna Haapajoki, Piitanantie 25, Arkkukari, , sanna.haapajoki@omanetti.fi Yritysvastaava Tapio Heikkilä, Haaksiluodonmäki 18, Saloinen, , tapio.heikkila@luukku.com RANTSILA Puheenjohtaja Eero Leinonen, Koskelankankaantie 36, Mankila, , eero.leinonen@kotinet.com Sihteeri Heikki Autio, Paavolantie 10 B, Rantsila, Jäsensihteeri Marika Rosenberg, Sipolantie 25, Sipola, marika_rosenberg@hotmail.com Ympäristöasiamies Ismo Kervinen, Mankilantie 71, Rantsila, Lomitusvastaava Marja Koukkari, Jylhänrannantie 1838, Rantsila, (08) Kuluttajavastaava Jari Oja, Vanhanpappilantie 30, Rantsila, Yritysvastaava Eero Leinonen, RUUKKI Puheenjohtaja Sauli Kallio, Hautakankaantie 888 A, Vihanti, Sihteeri Paavo Rankinen, Peltolantie 11 as.1, Paavola, , paavo.rankinen@kotinet.com Ympäristöasiamies Pekka Laaksonen, Tuomiojantie 481 A, Ruukki, , laaksonenpekka@suomi24.fi Lomitusvastaava Mika Arvola, Tupamaantie 85, Paavola, SIIKAJOKI Puheenjohtaja Kaarlo Turpeenoja, Alapääntie 358, Siikajoki, Sihteeri Hannele Mäkinen, Siikajoentie 1371, Siikajoki, , hannele.makinen@kotinet.com Ympäristöasiamies Hannu Pudas, Martikkalantie 74, Siikajoki, Lomitusvastaava Kaarlo Turpeenoja, Kuluttajavastaava Aino Penttilä, Kastellintie 157, Siikajoki, (08) Yritysvastaava Martti Törmälä, Toppilantie 20 A, Siikajoki, (08) TAIVALKOSKI Puheenjohtaja Seija Laurila, Jokijärventie 356, Tyrövaara, , seija.laurila@pp1.inet.fi Sihteeri Kauko Tyni, Resinatie 2, Taivalkoski, , kauko.tyni@taivalkoski.fi Ympäristöasiamies Rauno Keskitalo, Jurmuntie 42, Jurmu, Lomitusvastaava Mikko Tyni, Kostontie 39, Inget, Kuluttajavastaava Mika Moilanen, Nuottivaarantie 19, Tyrövaara, Yritysvastaava Seija Laurila, TEMMES Puheenjohtaja Seppo Junttila, Ojakyläntie 1, Temmes, , seppoju1@baanamail.fi Sihteeri Juha Törmä, Haapakyläntie 6 B, Temmes, , juha.torma@baanamail.fi Ympäristöasiamies Annikki Oikarinen, Vanhantienvarsi 42, Temmes, , annikki.oikarinen@netti.fi Lomitusvastaava Veijo Junttila, Jyväskyläntie 32 B, Temmes, Kuluttajavastaava Anita Junttila, Ojakyläntie 1, Temmes, Yritysvastaava Markku Norrback, Haapasepäntie 4 A, Temmes, TYRNÄVÄ Puheenjohtaja Tapani Matinolli, Matinollintie 7 B, Tyrnävä, , tapani.matinolli@baanamail.fi Sihteeri Tiia Keränen, Hirsikorventie 31, Tyrnävä, , tiia.keranen@baanamail.fi Ympäristöasiamies Tuomo Keränen, Kylmäläntie 23 B, Tyrnävä, , tuomo.k@elisanet.fi Lomitusvastaava Olli Lehtikangas, Tupostie 96, Tyrnävä, , olli.lehtikangas@baanamail.fi Kuluttajavastaava Anita Junttila, Ojakyläntie 1, Temmes, Yritysvastaava Janne Matinlauri, Keskikyläntie 16, Tyrnävä, UTAJÄRVI Puheenjohtaja Pirkko Laitinen, Pappilantie 1, Utajärvi, , pirkko.laitinen@baanamail.fi Sihteeri Jaakko Rikkola, Kartanotie 2, Utajärvi, , jaakko.rikkola@mail.suomi.net Nuoret puheenjohtaja Timo Seppä, Tyrnäväntie 281, Muhos, , timo.se@luukku.com Nuoret sihteeri Jaakko Rikkola, Kartanotie 2, Utajärvi, , jaakko.rikkola@mail.suomi.net Ympäristöasiamies Jussi Salonen, Kontiosaarentie 13, Utajärvi, , jussi.salonen@baanamail.fi Lomitusvastaava Mervi Rikkola, Kartanotie 2, Utajärvi Kuluttajavastaava Sisko Seppänen, Yrjänäntie 2 as 1, Ahmas, Yritysvastaava Jari Aitta, Murrontie 53, Utajärvi, VAALA Puheenjohtaja Esa Karjalainen, Väätäjäniementie 293, Kankari, , esa.karjalainen@pp1.inet.fi Sihteeri Samuli Leinonen, Veneheitontie 933, Veneheitto, , samuli.leinonen@vaala.net Ympäristöasiamies Petri Leinonen, Puutteenperäntie 254, Pelsonsuo, , petri.leinonen@vaala.net Lomitusvastaava Esa Karjalainen, Väätäjänniementie 293, Kankari, , esa.karjalainen@pp1.inet.fi; Eija Kettunen, Saarenperäntie 138, Veneheitto, , kettuneneija@gmail.com Kuluttajavastaava Tero Seppänen, Hakolantie 80, Veneheitto, , tero.seppanen@vaala.net Yritysvastaava Markku Rikula, Paatinjärventie 176, Oterma, , markku.rikula@suomi24.fi VIHANTI Puheenjohtaja Kimmo Lumijärvi, Lumijärventie 7, Alpua, , kimmo.lumijarvi@omanetti.fi Sihteeri Sirpa Törmikoski, Koskikuja 21, Lumimetsä, , sirpa.tormikoski@kotinet.com Ympäristöasiamies Kimmo Lumijärvi, Lomitusvastaava Markku Lumiaho, Lumimetsäntie 570, Lumimetsä, , markku.lumiaho@omanetti.fi Kuluttajavastaava Tarja Piippo, Kauraperäntie 39, Ilveskorpi, (08) , tarja681@luukku.com Yritysvastaava Tommi Vilminko, Vilmingontie 555, Alpua, , tommi.vilminko@netti.fi YLIKIIMINKI Puheenjohtaja Pekka Hallikainen, Vengasrannantie 55, Ylikiiminki, , pekka.hallikainen@pp2.inet.fi Sihteeri Sanna Lehtimäki, Peiponkuja 11, Jääli, , sanna.lehtimaki@pp1.inet.fi Ympäristöasiamies Markku Kirvesoja, Suosaarentie 148, Ylikiiminki, Lomitusvastaava Pekka Hallikainen, Kuluttajavastaava Leena Konttinen, Hutunahontie 35, Ylikiiminki, , martti.konttinen@pp.inet.fi Yritysvastaava Markku Kokkoniemi, Kortesuontie 68 B, Ylikiiminki, , markku.kokkoniemi@mail.suomi.net

9 Kinnusen myllyn resepteillä syntyy TÄSMÄREHUJA KARJATILOJEN MUUTTUVIIN TARPEISIIN UutisJyvät 1/ Utajärvellä toimiva Kinnusen Mylly jalostaa viljaa leipäjauhoiksi ja kotieläinten rehuiksi. Kehittyvän yrityksen menestyksen reseptinä on tuotekehitys, joka tuottaa karjankasvattajien muuttuviin tarpeisiin muun muassa eläinten terveyttä edistäviä täsmärehuja. Maamme pohjoisimmalla vehnämyllyllä on takanaan yli puolen vuosisadan taival, jonka aikana sitä on pikku hiljaa rakennettu ja kehitetty nykyaikaiseksi kauppamyllyksi, joka työllistää suoraan noin 35 henkeä ja kuljetusten kautta lähes saman verran. Alkuaikoina mylly jauhoi pelkästään lähiympäristön isäntien viljoja. Ruisjauhon myynti leipomoille alkoi vuonna 1965 ja rehuseosten valmistus vuonna Rakeistamon mylly hankki kolmea vuotta myöhemmin ja vehnämyllyn 1980-luvun puolivälissä. Karjankasvattajille tuttujen Tähtirehujen valmistus alkoi 1980-luvun lopulla. Rehutehtaan tuotanto on tätä nykyä noin 55 miljoonaa kiloa vuodessa. Vahva kasvu jatkuu, niinpä tavoitteeksi on asetettu 75 miljoonaan kiloa. Leipäviljan jauhatusmäärä on noin 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Toimitusjohtaja Eero Kinnunen pitää yrityksen vahvuutena hyvää sijaintia, jonka ansiosta pohjoissuomalainen mylly on yhtä hyvässä asemassa kuin kilpailijansa etelämpänä. Toiminnan lähtökohtana on alusta saakka ollut se, että ostamme lähialueen tuottajilta ja tuotamme lähialueen kuluttajille. Lähialue tarkoittaa nykyisin koko Itä- ja Pohjois-Suomea. Mitä lähempää raaka-aine saadaan, sitä kilpailukykyisempi yritys on. Tuotekehitystä ja yhteistyötä Kinnusen Myllyn Tähti-tuotemerkin alla valmistetaan erilaista rehuseosta täysrehu- ja, tiivisteitä ja puolitiivisteitä. Nautakarjan lisäksi rehuja ja rehuseoksia valmistetaan myös poroille, hevosille, sioille ja siipikarjalle. Perusrehuseos on säilynyt suurin piirtein samana, mutta nykyrehuissa on entistä enemmän erilaisia eläinten terveyttä edistäviä ainesosia. Seuraamme tiiviisti kotieläintutkimusta ja ruokintakokeita, jotka kertovat, miten eri ainesosat vaikuttavat Hyvä sijainti on Kinnusen Myllyn vahvuuksia: sekä raaka-aine että päämarkkina-alue ovat lähellä. Kinnusen Myllyn uusin energialisä koostuu erilaisista terveyttä edistävistä ainesosista. Uutuustuotetta tutkimassa Kari Kullas (vasemmalla), Eero Kinnunen ja Aarne Kinnunen. terveyteen. Yhtä tärkeää on yhteistyö karjanomistajien kanssa, rehumyynnistä vastaava myyntipäällikkö Kari Kullas kertoo. Yksi esimerkki terveyttä edis- tävistä ainesosista on elävä hiiva, joka muun muassa poistaa pötsistä rehunsulatusta häiritsevän hapen ja tasapainottaa ph:ta, jolloin karja pystyy hyödyntämään paremmin kotoista korsirehua. Kinnusen Myllyn uutuusrehu sisältää elävän hiivan lisäksi propyleeniglykolia, joka kohottaa veren sokeripitoisuutta sekä biotiinia, joka parantaa sorkan lujuutta ja edistää samalla lehmän terveyttä. Rehuun lisätty E-vitamiini puolestaan tehostaa lehmän omaa vastustuskykyä tauteja vastaan. Tuotekehitys tarkoittaa yhä enemmän täsmärehujen valmistusta tilojen tarpeisiin. Karjanomistajat tekevät ruokintasuunnitelmia, tutkivat omat rehunsa, laskevat mitä puuttuu ja ostavat komponentteja kotoista rehua täydentämään, tuotannosta vastaava Aarne Kinnunen lisää. Viljan vientiä vain tilapäisesti Viime aikoina Utajärvellä toimiva maaseutuyritys on saanut muiden lailla mukautua voimakkaisiin hinnanvaihteluihin, kun raaka-aineiden hinnat ovat nousseet jopa kuukauden-kahden välein. Tämä on vaikuttanut myös tuotteiden hintoihin. Eero Kinnunen on seurannut hieman huolestuneena tilannetta, jota peltojen energiatuotanto on osaltaan huonontanut. Vastustan myös viljan vientiä, jonka voi hyväksyä vain tilapäisesti. Täällä tuotettu ohra pitäisi myös jalostaa lähiseudulla, jolloin se antaisi työtä ja hyödyttäisi lähiseutua. Jos perusteollisuus häviää, on uhkana, että samalla katoaa täällä myös alkutuotanto. Viljan tuotantoala kasvaa merkittävästi Viljan tuotantoala kasvaa merkittävästi. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset viljelijät aikovat kasvattaa viljelyalaa jopa kuusi prosenttia. Ruista lukuun ottamatta kaikkien viljojen viljelyala on kasvamassa, mikä on mahdollista, kun kesantovelvoite poistui. MTK:n viljamarkkinaseminaarissa Oulussa piti ajankohtaisen viljamarkkinakatsauksen MTK:n vilja-asiamies Minna Oravuo. Hän esitteli muun muassa kevään kylvöaikomuksia selvittäneen tutkimuksen tuloksia. Kyselyn tulosten mukaan kevätvehnäala kasvaa tällä satokaudella 12 prosenttia. Kokonaisvehnäala kasvaa 5,9 prosenttia, kun syysvehnäala viime syksynä oli neljänneksen edellisvuotta pienempi. Rypsialan ennustetaan vähenevän 16 prosenttia. Kokonaisvilja-ala kasvaa 5,5 prosenttia. Kesantovelvoitteen poistuttua kesantoalan ennakoidaan vähenevän 23 prosenttia. Viime vuoden hyvästä sadosta johtuen kokonaistuotannon ennakoidaan kuitenkin vähenevän kasvavista pinta-aloista huolimatta. Tarjonnan kasvussa on myös riskinsä Vaikka viljan tuotannon lisäämishalukkuus on ymmärrettävää, piilee asiassa myös riskin mahdollisuus, jonka tarjonnan kasvu aiheuttaa. Suomalainen viljamarkkina on riippuvainen viestimahdollisuuksista, koska tuotamme selvästi enemmän viljaa kuin kotimaassa käytetään, Minna Oravuo muistutti. Samaan aikaan viljantuotannon arvellaan lisääntyvän nopeasti kaikkialla Euroopassa, joka on myös merkittävin suomalaisen viljan vientialue. Jos lisääntyvä tarjonta laskee Euroopan hintatasoa, se vaikeuttaa suomalaisen viljan vientiä ja heijastuu nopeasti myös Suomen hintatasoon. Etenkin kaura-alan kasvattaminen nykyisestä tuntuu erikoiselta. Jos nykyiset kesantolohkot eivät kelpaa kuin kauran tuotantoon, kannattaa miettiä kahdesti tuotantoalan lisäämisen mielek- kyyttä. Viljelijöiltä kysyttiin myös kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Viljelykierron mainitsi vaikuttavaksi tekijäksi yli kaksi viidesosaa vastaajista. Vähiten vaikuttava tekijä olivat jäljellä olevat varastot. Erityisesti nautakarjatiloilla eläinten rehuntarve vaikuttaa eniten kylvöpäätöksiin. Viljanviljelyn päätuotantosuunnaksi ilmoittavilla tiloilla merkittävin kylvöpäätöksiin vaikuttava tekijä on ajankohdan viljamarkkinanäkymät. Ruista lukuun ottamatta kaikkien viljojen viljelyala on kasvamassa.

10 10 UutisJyvät 1/2008 POHJOISEN TUEN muutokset voimaan vuoden 2009 alussa? Valmisteluvaiheessa oleva pohjoinen tuki voisi tämänhetkisen tiedon mukaan tulla uudistettuna voimaan vuoden 2009 alussa. Maatalouden tulo-, tuki- ja rakennepolitiikkaan liittyvistä asioista MTK:ssa vastaava johtaja Seppo Aaltonen pitää aikataulua haastavana, kun tähän mennessä on käyty vasta komission ja ministeriön virkamiesten alustavia keskusteluja. PPohjoisen tuen järjestelmän toimivuutta arvioidaan viiden vuoden välein. Tätä varten komissio teetti Suomen ja Ruotsin pohjoisen tuen järjestelmiä koskevan arvioinnin, joka valmistui helmikuussa. Pohjoista tukea on aina moitittu siitä, että jos jollakin alueella syntyy ongelma, sitä on vaikea muuttaa. Joustavuutta lisäisi huomattavasti, jos ongelmat olisi mahdollista ratkaista kansallisesti. Erityisen tärkeää tämä olisi pienille tuotantoaloille, MTK-Pohjois-Pohjanmaan kevätkokouksessa vieraillut Seppo Aaltonen totesi. Seppo Aaltonen Pysyvä tuki säilytettävä Seppo Aaltonen piti tärkeänä, ettei Suomen liittymissopimuksissa pysyväksi tueksi merkittyä järjestelmää nyt romutettaisi. Nykyisin kokonaan tuotantosidonnainen pohjoinen tuki eroaa komission näkemyksen mukaan EU:n muusta yhteisestä tukipolitiikasta. EU:n maatalouspolitiikassa tapahtuneen muutoksen vuoksi komissio vaatii, että kansallisessa tuessa näkyisi yksi selkeä muutos: tukea tulee irrottaa tuotannosta. Suurin komission paine koskee Seppo Aaltosen mukaan sika- ja siipikarjatuotannon tukien irrottamista tuotannosta 141-tukien tapaan. Maidontuotannon tukijärjestelmän tulisi olla sellainen, että se kannustaa maidontuotantoon. Myöskään komissio ei ole edellyttänyt maitotuen irrottamista tuotannosta, vaan se voi olla edelleen tuotantosidonnaista. Myös kasvikohtaisten tukien lähtökohtana on oltava se, että ne pysyvät kasvikohtaisina ja pitävät yllä tuotantomotivaatiota. Nyt voi hakea tukea TILANPIDON ALOITTAMISEEN JA INVESTOINTEIHIN Valtioneuvosto on antanut asetuksen nuoren viljelijän aloitustuesta ja maatalouden investointituesta. Asetuksella säädetään muun muassa tuen saajaa ja tuotantotoimintaa koskevista edellytyksistä ja aloitustuen määrästä sekä tuen hakemisesta. Saadakseen investointitukea tai aloitustukea hakijan saaman maatalouden yrittäjätulon on oltava vähintään 25 prosenttia hakijan kaikkien niiden tulojen yhteismäärästä, jotka muodostuvat yrittäjätuloista, palkkatuloista ja muista hakijan säännöllisesti saamista tuloista. Tuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on riittävä ammattitaito harjoittaa maataloutta. Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustuki myönnetään hakijalle, joka aloittaa tilanpidon ensimmäistä kertaa ja on hakemuksen vireille tullessa alle 40-vuotias. Nuoren viljelijän aloitustukea voidaan myöntää kahden eri tukitason mukaisesti: a) Aloitustukena voidaan myöntää enintään euroa avustusta ja korkotukilainan korkotukea enintään euroa hakijalle, jonka tilalta kertyy vähintään euroa maatalouden vuotuista yrittäjätuloa. b) Aloitustukena voidaan myöntää enintään euroa avustusta ja korkotukilainan korkotukea enintään euroa hakijalle, jonka tilalta kertyy maatalouden, muun yritystoiminnan ja metsätalouden yrittäjätuloa vuosittain yhteensä vähintään euroa. Yrittäjätulosta vähintään euroa on tultava maataloudesta. Muun yritystoiminnan yrittäjätuloissa huomioidaan tilalla ja tilan maatalouden tuotantovälineillä harjoitettu muu yritystoiminta. Korkotuella tuetun lainan enimmäismäärä voi olla enintään 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Nuoren viljelijän aloitustukea on haettava luovutuskirjan tai kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella tai näiden luonnosten perusteella. Jos aloitustukea haetaan lopullisen luovutuskirjan tai vuokrasopimuksen perusteella, on sitä haettava 10 kuukauden kuluessa tilanpidon aloittamisesta. Aloitustuen hakeminen alkoi , jolloin myös hakemuslomakkeet julkaistiin Maaseutuviraston verkkosivuilla Investointituki Investointituen myöntäminen edellyttää, että vuotuinen maatalouden yrittäjätulo on vähintään euroa. Tuen hakemisesta ja tuettavista kohteista säädetään myöhemmin erikseen. Merkittävä muutos aiempaan käytäntöön on, että tuen kohteena olevaa investointia ei saa aloittaa, ennen kuin TE-keskus on antanut asiasta tukipäätöksen. Lisätiedot: Pohjois- Pohjanmaan TEkeskus, Maaseutuosasto, rahoitusylitarkastaja Sakari Jussila, puh RAKENNETUKIEN haku avautuu TIMO LEHTINIEMI Juuremme ovat syvällä mullassa Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maaseudulla, ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä on kyse. Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan. Ota yhteys paikkakuntasi Lähivakuutukseen Rakennetukien haku on avautunut aloitustukien osalta. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka- Liisa Anttila mukaan muiden hankkeiden haku viivästyy. Tuotantorakennusten haku siirtyy loppuvuoteen. Salaojituksen korkotukilainoista järjestetään kesällä tai alkusyksystä ensimmäinen hakukierros. Biokaasuhankkeiden osalta on avattu niin sanottu aiehaku. Biokaasuhankkeiden aiehaun tarkoituksena on koota tietoa suunnitteilla olevista hankkeista. Saatuja tietoja käytetään varsinaisen hakuprosessin ja hakuehtojen laadinnan pohjana. Vanhojen vireillä olevien hakemusten osalta on maa- ja metsätalousministeriö antanut TEkeskuksille aikataulutavoitteen, että hakemukset tulisi käsitellä kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli viljelijän hankkeesta on valitettu ja valituksen käsittely on kesken jossakin oikeusasteessa tai viranomaisella, TE-keskus tekee lopullisen päätöksen myöhemmin. Tuotantorakennusten investointitukien yksityiskohtien valmistelua ei ministeriö ehdi tehdä ennen kuin vasta syksyllä. Niiden haku avautuu vasta loppuvuonna tai tammikuun puoleen väliin mennessä siten, että rakentamaan päästään vuoden 2009 aikana. Minimikoko tuettavassa lypsykarjanavettainvestoinnissa on 30 lypsylehmäpaikkaa. Myös muissa tuotantosuunnissa tuotantorakennusten kokovaatimukset kasvavat. Tuettavan navettatyypin osalta on vielä auki, rahoitetaanko uudisrakentamisessa parsinavetoita. Joka tapauksessa parsinavetoita rahoitetaan, kun kysymyksessä on laajennus tai peruskorjaus. Yksi tai kaksi hakukierrosta Investointitukien haussa on huomioitava, että vuosittain järjestetään yhdestä kahteen hakukierrosta. TE-keskus tekee päätökset sisään jätetyistä hakemuksista ennen seuraavaa hakukierrosta, eivätkä hakemukset jää enää roikkumaan. Vain aloitustuessa on jatkuva haku. Yksi keskeinen muutos uudessa ohjelmassa on se, että investointia ei saa aloittaa ennen tuen myöntämistä. Hankkeet laitetaan paremmuusjärjestykseen valintamenettelyllä. Siihen pääsemiseksi hakemuksen ja hakijan on täytettävä peruskriteerit, joita ovat ikä, ammattitaito, olennainen toimeentulo tuettavasta toiminnasta ja yrittäjätulon määrä. Poikkeuksena valintamenettelyssä ovat 141- tukiohjelman mukaiset tuotantosidonnaista tukea saavat sektorit, joissa päätös on annettava viimeistään seuraavan talousarviovuoden määrärahoista. Valinnassa painotetaan hankkeen kannattavuutta, yrittäjätuloa ja omavaraisuusastetta sekä investoinnin vaikutusta yritystoiminnan talouteen. Samoin investoinnin vaikutus työympäristöön, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat hakemuksen sijoitukseen. Keskeinen asema on elinkeinosuunnitelmalla, joka vaadittaisiin yli euron investoinneilta. Samoin on tärkeää, että kaikki hakemuspaperit ovat mukana mahdollisimman täydellisenä, että hakemus voidaan ottaa käsittelyyn. Avustus maksetaan ja laina nostetaan toteutuneiden menojen mukaan. Avustusta elinkeinosuunnitelman kuluihin? Isojen hankkeiden hakemisprosessi kaikkine lupineen ja suunnitelmineen vaatii merkittävää rahallista panostusta. Hakemiseen liittyvän elinkeinosuunnitelman laadinnan kustannuksiin on valmistelussa avustus, jonka kattaisi osan kustannuksista. Tämä niin sanottu valmisteluraha olisi erittäin tärkeä, jotta hakijat olisivat tasavertaisessa asemassa. Investointivarojen määrä ja maitokiintiöiden puute ovat viime vuosina hidastaneet päätösten tekoa. Uuden järjestelmän haasteena on edelleenkin saada riittävästi varoja TE-keskuksille, jotta kielteisiä päätöksiä ei tarvitsisi tehdä rahan vähyyden takia. Samoin maitokiintiövaatimus pitää tulevassa järjestelmässä ratkaista niin, että investoijan ei tarvitsisi sitoa rahojaan kiintiöihin turhaan. Timo Lehtiniemi on MTK- Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja.

11 UutisJyvät 1/ Peltovalvontojen määrä lisääntyy 2008 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus tekee tulevana vuonna ennätysmäärän peltovalvontoja. Valvontavelvoitteen nosto perustuu EU-komission työasiakirjaan, jonka mukaan velvoitetta pitää nostaa, koska valvonnoista on tullut tiloille paljon tukileikkauksia. Tulevana kautena Pohjois-Pohjanmaalla valvotaan 10 prosenttia tuenhakijoista. Komission työasiakirjan vaatimuksesta puolet TEkeskuksista ovat joutuneet nostamaan valvontavelvoitettaan. Aikaisempina vuosina tavoitteena ollut tilavalvontojen 90 prosentin tekeminen syyskuun loppuun mennessä ei toteudu. Tilavalvonnat pyritään tekemään vuoden loppuun, jolloin ristiintarkastukset saattavat siirtyä seuraavan vuoden keväälle. Peltovalvonnoista voidaan ilmoittaa ennalta, mutta kuitenkin mahdollisimman lyhyellä varoitusajalla, joka saa olla enintään 14 päivää aikaisemmin kaksi vuorokautta. Peltoalaperusteisia tukia valvotaan tilakäyntien ja ristiintarkastusten avulla. Peltoalavalvonnan tilakäynnillä tarkistetaan niiden tukiehtojen täyttyminen, joihin viljelijä on tukihakemuksellaan sitoutunut. Tilavalvonnassa vähintään puolet tilan kasvulohkoista on tarkastettava pinta-alan, viljelykasvin ja viljelytavan osalta sekä lisäksi tarkastetaan tukiehtojen vaatimat asiakirjat ja muu tukikelpoisuus. Ristiintarkastuksissa viljelijän tukihakemuksellaan ilmoittamia tietoja verrataan rekistereistä saataviin tietoihin. Kehämitta määrää toleranssin Pellolla tehtävään kasvulohkojen mittaukseen käytetään Pohjois- Pohjanmaan TE-keskuksessa perinteisen mittanauhan lisäksi laseretäisyyskiikaria ja vaativammissa kohteissa tarkkaa GPS-laitetta. Mittanauhalla ja laseretäisyyskiikarilla voidaan mitata etäisyyksiä, joiden perusteella varsinainen pinta-alan määrittäminen tehdään toimistotyönä tietokoneella peltokarttasovelluksessa olevalle ilmakuvakartalle. Pinta-alamittauksissa käytettävä tarkkuustoleranssi eli keskivirhe määräytyy lohkon kehämitan perusteella. Esimerkiksi toleranssin ollessa 0,75* lohkon kehämitta ja lohkon ilmoitettu pinta-ala on 1 hehtaari, mitattu pinta-ala 0,98 hehtaaria ja lohkon kehämitta 500 metriä. Lohkon toleranssiksi saadaan 0,75x500 metriä eli 0,0375 hehtaaria. Esimerkkilohkon viljelijän ilmoittama pinta-ala hyväksyttäisiin valvonnassa. Jos mitattava lohko on rajaltaan polveileva tai pitkä, on sitä mitattaessa isompi toleranssi kuin vastaavankokoisella neliön muotoisella lohkolla. Lohko mitataan ilman toleransseja, jos tarkastettavalta lohkolta löytyy ilmoittamattomia kasvulohkoja, kuten viljelemättömät alat, peruna- tai kasvimaat - tai jos viljelijä on käyttänyt tietoisesti useammalla lohkolla digitoitua pinta-ala suurempaa alaa. Valvottavan tilan tuet ovat osittain tai kokonaan maksukiellossa, kunnes tilan valvonta on loppuun suoritettu. Eläin ilmoitettava rekisteriin ajoissa Eläinvalvonnoissa on sama, enintään 48 tunnin ilmoitusaika kuin ennenkin. Eläinvalvontaan kuuluvat EU:n eläinpalkkioiden, kansallisten kotieläintukien, eläinten rekisterin ja merkinnän sekä eläinten hyvinvointituen tarkastukset. Tilakäynnillä tarkastetaan nautapalkkiot kuusi kuukautta taaksepäin. Eläinten rekisteriin ilmoitusajoissa kannattaa huomioida EY-tuomioistuimen keväällä 2007 antama linjaus, jonka mukaan eläin ei ole tukikelpoinen, jos rekisteri-ilmoitukset on tehty myöhässä. Nautarekisterin ilmoitukset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa tapahtumasta ja merkinnät nautaeläinluetteloon kolmen päivän kuluessa. Tilatarkastuksessa tutkitaan eläinten merkintä, rekisteri- ja nautaeläinluettelon tiedot pitopaikoittain, ilmoittamisajat sekä palkkioeläinten palkkiovaatimusten täyttyminen. Tuottajan on esitettävä tarkastajille eläimiä koskeva nautaeläinluettelo ja muut pyydetyt asiakirjat, kuten eläimiä koskevat osto- ja myyntitositteet. TE-keskuksen eläinvalvontakäynnin yhteydessä voidaan tehdä myös täydentävien ehtojen rekisteröinnin, merkinnän ja rehujen valvonta. Lisäksi läänineläinlääkäri tai hänen määräämät virkaeläinlääkärit tekevät täydentävien ehtojen elintarvikkeita, eläintaudeista ilmoittamista ja eläinten hyvinvointia koskevat tarkastukset. Kirjoittaja Anne Koskinen työskentelee tarkastajana Pohjois-Pohjanmaan TEkeskuksen Maaseutuosastolla. Uusien sopimusten tarkoituksena on vähentää maatalouden ympäristökuormitusta. Lehden kirjoitusvaiheessa on arviona, että uudet erityistuet tulisivat hakuun loppukesästä, kun kansallinen lainsäädäntö saadaan valmiiksi. Tiedot sopimuksista ja hausta julkaistaan maaseutuviraston nettisivuilla Hakemiseen liittyvät ohjeet ja hakemukset olisivat saatavilla TEkeskuksissa ja internetissä. Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen A- ja B-alueella olisi mahdollinen peltolohkoilla, joiden fosforiarvo hyvä, korkea tai arveluttavan korkea. Lohkoa ei voisi lannoittaa, eikä sille voisi levittää torjunta-aineita. Viljeltävinä kasveina olisi hei- Peltoalavalvonnan tilakäynnillä tarkistetaan kasvulohkoja muun muassa viljelykasvin osalta. Ympäristötukeen tulossa KOLME UUTTA ERITYISTUKEA Euroopan komissio on hyväksynyt maatalouden ympäristötukeen kolme uutta erityistukea. Nämä ovat ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Etelä-Suomen A- ja B-tukialueilla, lietelannan sijoittaminen peltoon sekä turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely. Komissio ei hyväksynyt Suomen esitystä perustoimenpiteiden tukitason korottamisesta sellaisille kasvinviljelytiloille, jotka olisivat käyttäneet tietyn lantamäärän vuosittain peltojen lannoitukseen. nä- tai nurmikasveja. Lietteen levitys multauslaitteella Lietelannan sijoittamisessa peltoon olisi vaatimuksena levittäminen sijoittavilla tai multaavilla laitteilla. Lantaa olisi levitettävä vähintään 20 tonnia hehtaarille. Laitetyyppejä määriteltäessä yhtenä vaihtoehtona pohditaan käytäntöä, joka sallisi multauksen välittömästi lannanlevityksen multaukseen soveltuvalla multauslaitteella tai äkeellä. Sian ja naudan lietettä levitettäessä ei fosforia saisi sopimuksen alaisilla lohkoilla levittää enää pintalevityksenä. Tukitaso olisi 56 /ha/v ja sopimuskausi viisi vuotta. Turvepeltojen pitkäaikaisen nurmiviljelyn ehtona olisi 10- vuotinen sitoumus. Lohkojen maalajivaatimus sopimuksessa olisi turve tai multamaa. Lohkolla olisi viljeltävä nurmi- tai heinäkasveja. Kasvuston saisi uusia suorakylväen, ja se on korjattava joka vuosi. Korjuutavassa on huomioitava lintujen ja nisäkkäiden poikaset. Lohkojen laidunnus on sallittua, jos nurmi pysyy ehjänä. Fosforintasauksessa olisi noudatettava kahden vuoden tasausjaksoa. Tukitaso olisi kasvinviljelytiloilla 114 /ha/v ja kotieläintiloilla 68 /ha/v. Ehtojen lopullinen sisältö kannattaa tutkia sitoumusehdoista ennen hakemuksen jättöä, koska niissä ilmenevät tarkemmat sekä vielä mahdollisesti muuttuvat ehdot ja sitoumuksiin liittyvät rajoitukset. ROKUAN KUNTOKESKUKSEN TARJOUS MTK:N JÄSENILLE: ETU VAKUU- TUKSISTA JOPA 15 % + 10%. TUOTTAJAN VIRKISTYSLOMA 120 / HLÖ / 2 VRK sisältäen: - majoitus 2-hh:ssa, 2 vrk - 2 x aamiainen - 2 x ateria noutopöydästä - sauna- ja allasosaston käyttö - kuntosalin käyttö Varaa lisäksi hemmottelevia hoitoja. Tutustu: Paketti on voimassa MTK:n jäsenille vuonna Varaukset ja lisätiedot puh / myyntipalvelu tai myynti@rokua.fi Kuntoraitti 2, Rokua puhelin , faksi myynti@rokua.fi

12 12 UutisJyvät 1/2008 Pohjois-Pohjanmaan malli monimuotoinen ja suvaitseva maaseutu Maaseudun ja koko yhteiskunnan monimuotoisuus haastaa meidät kaikki pysymään mukana muutoksessa. Kantasuomalaisten lisäksi maaseutuelinkeinoja harjoittavat myös esimerkiksi venäläiset, virolaiset ja thaimaalaiset. Suomen lisäksi maaseudulla puhutaan muun muassa venäjää ja thain kieltä. Maaseudulla syntyneillä lapsilla on useita kotimaita, mutta juuret vahvasti Suomessa. Koko suomalainen yhteiskunta ja sen maaseutu joutuvat pohtimaan ikäja elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työllistymiseen ja työvoiman löytymiseen. Myös maaseutu painii jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin työvoimapulan kanssa työntekijöitä on vaikea saada kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin. Yksi ratkaisuehdotus voi olla nykyistä aktiivisempi työvoiman rekrytoiminen ja työllistäminen sekä suoraan ulkomailta että jo maassa asuvien maahanmuuttajien keskuudesta. Saatujen kokemusten mukaan maaseutuyrittäjät ovat myös halukkaita rekrytoimaan myös maahanmuuttajia, mutta heillä ei itsellään kaikilla ole siihen valmiuksia eikä työkaluja. Kun maahanmuuttajat työllistyvät maaseudulle, sekä maahanmuuttajat että uudet työnantajat tarvitsisivat usein erityistä alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Kuntien ja kaupunkien kotouttamisohjelmat ja erilaiset maahanmuuttajapalvelut eivät tavoita maaseudulla asuvia tai sinne muuttavia maahanmuuttajia. Erilaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden tarve maaseudulla on todellinen ja merkittävä. Mukana muutoksessa Maaseudun Sivistysliitto on jättänyt ESR-ohjelmaan kuuluvan hankehakemuksen, joka koskee maahanmuuttajien aikuiskoulutus- ja työharjoittelupalveluita maaseudulla. Muutoksessa Mukana - hankkeen tavoitteena on toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamisohjelmaa, mikä tarkoittaa maaseudulla ja pienissä kunnissa asuvien maahanmuuttajien nykyistä parempaa integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä valtaväestön asenteiden myönteistä kehittämistä. Hanke on ajoitettu Sen kohderyhmänä ovat maaseudun maahanmuuttajat, maaseutuyrittäjät ja valtaväestö. Toteutettavat toimenpiteet ovat koulutus, työharjoittelu ja työnohjaus sekä maahanmuuttajille että maaseutuyrittäjille. Muita sidosryhmiä ovat oppilaitokset sekä eri kolmannen sektorin toimijat. Koulutus on avointa kaikille maaseudun ihmisille. Työharjoittelu ja siihen liittyvät tukitoimet on tarkoitettu työttömille maahanmuuttajille. Hanke vaikuttaa maaseudulla asuvien ja sinne muuttavien maahanmuuttajien elämänlaatuun sekä tarjoaa heille uusia kanavia vaikuttaa, osallistua, kasvattaa sosiaalista verkostoa, luoda uusia toimintamahdollisuuksia sekä parantaa tilannettaan työmarkkinoilla. Samalla tehdään maaseutuyrittäjät ja työvoimahallinnon edustajat tietoisiksi olemassa olevasta työvoimareservistä ja keinoista työllistää jo maassa asuvia maahanmuuttajia. Olemalla muutoksessa mukana, voimme luoda jotain uutta! Kirjoittaja Virpi Harilahti- Juola on Maaseudun Sivistysliiton Muutoksessa Mukana -hankkeen projektikoordinaattori. Lisätiedot: virpi.harilahtijuola@msl.fi, puh tai MTK Pohjois-Pohjanmaa, kenttäpäällikkö Matti Tyhtilä, matti.tyhtila@mtk.fi, puh ML_kesasavotta_86 x 96.FH11 Thu May 08 13:25: Page 1 KESÄSAVOTTA kannustaa harvennushakkuisiin Metsäliitto aloitti valtakunnallisen Kesäsavotan, jonka tavoitteena on lisätä erityisesti kesäaikaan tehtävien harvennushakkuiden määrää. Kesäaikaiselle puuhuollolle merkityksellisten kesäharvennusten hakkuualaa kasvatettiin Metsäliiton hakkuissa jo vuonna 2007 kolmasosalla aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tulevana kesäkautena on tavoitteena vielä neljänneksen lisäys. Metsäliiton Ylivieskan hankintapiirin piiripäällikön Heikki Parpalan mukaan kesäsavotassa kohtaavat metsien metsänhoidolliset hakkuumahdollisuudet ja teollisuuden kasvava puuntarve. Puukaupalle on erinomaiset lähtökohdat. Puun hinta on kohentunut kahden vuoden takaisesta tasosta selvästi mm. harvennusten kuitupuilla se on nyt lähes kolmanneksen korkeampi. Kaikesta kuitupuusta on kova tarve ja Pohjois-Pohjanmaan metsissä riittää hoitohakkuumahdollisuuksia. Harvennus tuo metsään valoa, parantaa puiden kasvua, nopeuttaa puiden järeytymistä tukkipuiksi, ohjaa kasvua par- haisiin yksilöihin sekä ylläpitää metsikön puulajisuhteita. Hakkuiden merkittävä lisääminen onnistuu lähinnä kesällä, sillä talvisin hakkuuresurssit ovat täyskäytössä. Kesäaikaiset hakkuut ovat tärkeitä puunkorjuuyrittäjien ympärivuotiselle työllisyydelle, jotka toteutuessaan kasvattavat puunkorjuukapasiteettia myös talvella. Metsäntutkimuslaitoksen tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin ( ) arvion mukaan hakkuut ovat Suomessa myöhässä kolme miljoonaa hehtaaria. Määrä on hehtaaria enemmän kuin edellisessä inventoinnissa viisi vuotta aiemmin ( ). Viivästyneistä hakkuista on harvennusja uudistushakkuita molempia noin miljoona hehtaaria. MTK-Pohjois- Pohjanmaa Rautatienkatu 16 C 22, Oulu puh , faksi toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi puh , timo.lehtiniemi@mtk.fi kenttäpäällikkö Matti Tyhtilä puh , matti.tyhtila@mtk.fi toimistosihteeri Mirja Heikkinen puh mirja.heikkinen@mtk.fi pohjoispohjanmaa Laatukuiviketta eläinsuojiin Vapon pyöröpaalikuivikkeet soveltuvat erinomaisesti mm. navetoihin, talleihin, sikaloihin ja kanaloihin. Nyt saatavana myös uudessa tiukkaan puristetussa pyöröpaalissa. Säänkestävässä paalissa on hyvin nestettä imevää ja tasalaatuista kuiviketurvetta n. 2,2 i-m³. Uusi edullinen pakkauskoko! Myynti: Maatalouskaupat Vapo tilauskeskus, puh Kaikki metsät tarvitsevat joskus hoitoa. Taimikonhoidolla ja harvennushakkuilla ohjaat kasvun metsän parhaisiin puihin sekä ylläpidät puuston terveydentilaa. Ajallaan tehty taimikonhoito ja harvennushakkuut lisäävät metsän kokonaistuottoa. Kaikki työkohteesi löydät metsäsuunnitelmastasi. Ota metsäsuunnitelma käyttöön - kysy lisää p /pp