Energiatehokas Remontti

Transkriptio

1 Syksy 2013 Energiatehokas Remontti Kosteus- ja Hometalkoot Alkuverryttely: Mitä ongelmia kuvasta voi päätellä? 1

2 Kunnon selvittäminen Ennen peruskorjausta perehdyttävä rakennuksen kuntoon Suurimmassa osassa vanhoja kiinteistöjä on vaurioita, jota eivät näy päällepäin rakenteita avaamatta Korjaustyön käynnistäminen ilman kuntoselvitystä voi johtaa isoihin yllätyksiin. Suomalaisissa omakotitaloissa luultua enemmän vaurioita Suomalaiseen omakotitalokantaan liittyy vahvasti uskomus, että rakennuksia on pidetty hyvässä kunnossa ja niissä on vähän teknisiä ongelmia. Muutamat hometalotapaukset ovat nousseet otsikoihin, mutta mikä on nämä homeongelmat todellisuudessa aiheuttanut? 2

3 Kosteus on yleisin vaurioiden aiheuttaja Huolto ja kunnossapito unohtuu Kiinteistöissä on paljon puutteita ja eri aikakausien rakennustavoista johtuvia riskirakenteita, jotka eivät ole ehtineet aiheuttaa vaurioita. Vauriot ja puutteet voidaan estää säännöllisin tarkastuksin. Korjauskustannukset olisivat vain murto-osa siitä, että ne havaitaan vasta kun vesi tai home tulee sisään. 3

4 Kunnon selvitysmenetelmiä Suositeltavinta on aloittaa kuntotarkastuksella Kuntotarkastaja suosittelee havaintojensa perusteella laajempia kuntotutkimuksianiihin rakenteisiin, joita on syytä avata laajemmin Laajempia tutkimuksia tehdään vaurioalttiisiin rakenteisiin, eli ns. riskirakenteisiin Kun kunto on selvitetty Tarvitaan osaavaa suunnittelijaa Kaikki korjaukset on suunniteltavahuolellisesti, jotta ei aiheuteta uusia vaurioita ja kosteusongelmia Lämmöneristyksen lisääminen on tehtävä todella harkitusti ja ymmärtäen kosteuden liikkeet rakenteissa Rakennuslupaa vaativissa remonteissa energiaselvitys ja energiatodistus 4

5 Rakennusfysiikkaa Kapillaarisuus Diffuusio Fysiikan ilmiöt tunnettava, jotta osaa suunnitella toimivia rakenteita Kapillaarisuus Veden kapillaarinen nousukorkeus Karkeaa hiekkaa tai mursketta, jossa vähän hienoainesta Hienoa hiekkaa tai silttiä tai siltti-/savimoreenia tai betonia Veden kapillaarinen nousukorkeus 5

6 Diffuusio +21 C 20 Ilman suhteellinen kosteus: RH % Ilmassa kosteutta: 1 g/m3 Ilman Suhteellinen kosteus: RH 45 % Ilmassa kosteutta: 7 g/m C Kastepiste rakenteessa; kosteus tiivistyy 20 Oikein rakennetussa talossa kastepiste ei muodostu rakenteen sisään. Laskennallinen kastepiste on aina lämmöneristetyssä rakenteessa lämmöneristeen sisällä. Kastepisteen paikka määräytyy sisä- ja ulkolämpötilan ja ilman suhteellisen kosteuden mukaan. Tosiasiassa kosteus tiivistyy aina lämmöneristeen jälkeiseen tiiviimpään pintaan. Seinissä tuulensuojalevyn ja villaeristeen rajapintaan. Yläpohjassa kosteus tiivistyy vesikaton alapintaan sen etäisyydestä riippumatta. Yläpohja tulee tuulettaa kunnolla. Yläpohja tuulettuu, kun se saa ilmansa räystäiden alta ja poistuu harjan tai / ja päätyjen ritilöiden kautta. Vesihöyryn rakenteeseen pääsyn estämiseksi käytetään höyrynsulkua. Niitä puhkotaan nauloin, ruuvein ja läpiviennein holtittomasti. Silloin ei mikään eristemäärä suojaa kostumiselta. 6

7 Höyryn/ilmansulku on heikko? alipaineinen asunto vetää pahimmillaan kastepisteen höyrynsulkuun saakka, villaeristeet kastuu. Kesällä ilma on lämmintä ja kosteaa ja se pyrkii sisään. Talvella kuivaa, jolloin sisäilma pyrkii ulospäin. Lisäksi kevään ja syksyn erittäin vaihtelevat ilmat, jolloin virtausten suunta on edestakaista. 7

8 Rakentaminen eri aikakausilla Asumistarpeet ovat muuttuneet Rakentamisen tekniikka on kehittynyt Ns. hyviä tonttipaikkoja on vuosien kuluessa ollut entistä vähemmän ja rakennuksia on jouduttu tekemään entistä vaativampiin paikkoihin 1800-luku -> 1900-luvun alkupuoli Perinteiset / traditionaaliset rakenneratkaisut Luonnonmateriaalit LVIS-tekniikkaa ei juuri ollenkaan Säilyneet rakennukset hyvillä rakennuspaikoilla alapohjan lahovauriot perustuksien liikkumiset alimman hirsikerran lahovauriot jälkikäteen rakennettu (LVIS) tekniikka jälkikäteen tehdyt (perus) korjaukset ja lisälämmöneristykset märkätilat asuintilojen yhteyteen 8

9 9

10 10

11 1940-luvun rakentaminen Pientalorakentamisen määrä lisääntyi ja rakenneratkaisut muuttuivat ns. rintamamiestalojen rakentamiskaudella. Perusratkaisut toimivia. Ongelmia remonttien seurauksena. Luonnonmateriaalit, vaihtelevia materiaaleja Yleensä puurunko ja purueriste 1 ½ kerrosta ja usein kellari Ns. säästöbetonia LVIS-tekniikkavähäistä, usein jälkikäteen lisättyä Sauna pihapiirissä ja myöhemmin kellarissa 11

12 >1940-luvun tyypillisiä vaurioita kellarin kosteudet yläpohjavauriot jälkikäteen rakennettu (LVIS) tekniikka jälkikäteen tehdyt (perus) korjaukset Lisälämmöneristykset märkätilat laajennukset yms. 12

13 13

14 Perustuskuva 1944 Kellari

15 15

16 16

17 Rakennuskausi Talot harjakattoisia perustaloja. Talot olivat pienehköjä ja lämmöneristävyys oli heikko Ikkunat on yleensä uusittava ja samalla myös seinien lisäeristäminen luvun talot asumiskelpoisia, mutta alkuperäiset rakenteet ja järjestelmät vaativat uudistamista. 17

18 1960-luku Rakennuksia ryhdytään suunnittelemaan Loivat katot, talot yleensä yksikerroksisia Matalat sokkelit, maanvaraiset laatat Teolliset rakennusmateriaalit, mineraalivilla LVIS-tekniikka yleistyy Keskuslämmitys Aikakaudelle tyypillisiä vaurioita matala perustus, matala sokkeli kosteat tilat asuintilojen yhteydessä betonilaatan päälle koolatut lattiarakenteet mv-laatan alta puuttuvat kapillaariset katkot heikot lämmöneristykset asbestin käyttö materiaalina ilmanvaihdon puutteellisuus loivat, huonosti tuulettuvat katot tee-se-itse -korjaukset 18

19 Kosteusriskit suuria Heikosti toimivat salaojat ja rakennuksen vierustalle kerääntyvät pintavedet muodostivat kastumisvaaran seinä- ja lattiarakenteille. Kosteusvaurioiden kannalta riskialtein rakenne on matalalle betonilaatalle tehty puulattia sekä betonirakenteen sisällä oleva seinän alasidepuu. Lattia ja seinärakenteiden alaosat vaurioituvat maaperästä rakenteeseen nousevasta kosteudesta. 19

20 MAANVARAINEN LAATTA Vuotovedet Pintavedet Roiskevedet Diffuusio ja konvektio Putkivuodot Vajovesi Salaojituspuutteet Veden kapillaarinen nousu Reunavahvistettu betonilaatta Heikosti kantava, kostea perusmaa 20

21 21

22 Salaojitus Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. Korkeustaso oltava viereisen seinäanturan alapuolella Salaojituskerroksen paksuus putken alla ja sivuilla vähintään 0.1 m ja päällä 0.2 m. Salaojaputkien tulee viettää kaivoon päin 1:100 22

23 23

24 24

25 Alapohjarakenne 25

26 Kaksinkertainen betonilaatta kastuu yhtä herkästi kastellen puurakenteisten seinien alareunat. Lattiarakenteiden sisään asennetut vesijohdot muodostavat vuotoriskin. Toisaalta lattian reuna-alueella kiertävä lämpöjohto saattaa pitää ulkoseinän alaosan kuivana. 26

27 Julkisivun tuuletuksen puutteet Tiiliverhottujen julkisivujen taustoilla ei yleensä ollut kunnollista tuuletusväliä. Mikäli seinän sisäpinta ei ole riittävän ilmatiivis, pääsee sisäilmasta siirtyvä kosteus pilaamaan seinärakenteen. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen vaatii yleensä koko tiiliverhouksen sekä vaurioituneen puurungon purkamisen ja uusimisen. 27

28 Tasakatto Tasakattorakenteissa ongelmia tuottavat vesivuodot ja vesikatteen alustan riittämätön tuuletus. Katon sisäpinnan heikon tiiveyden johdosta rakenteeseen kerääntyy kosteutta myös sisäilmasta. Vanha tasakatto on yleensä aina purettava, koska uuden rakenteen alle jäävä tasakatto voi muodostua tuulettumattomaksi kosteutta kerääväksi rakenteeksi ja myös mahdollisessa tulipalossa vaaralliseksi onkaloksi. 28

29 29

30 30

31 Märkätilat ja putkistot Mikäli pesutila on alkuperäiskunnossaan, kosteusvaurioiden olemassaolo on todennäköistä ja täydellinen uusiminen on yleensä edessä. Myös lämmitys-ja käyttövesiputkiston vuodot ovat yleisiä. Mikäli käytössä on alkuperäinen putkisto, se kannattaa uusia ennen vuodon alkamista. Ilmanvaihto on yleensä painovoimainen eikä toimi riittävän tehokkaasti. Korvausilma on järjestetty avattavien tuuletusikkunaluukkujen kautta. 31

32 Rakennuskausi Yleisimmin kosteus-vaurioita on märkätilojen rakenteissa. Märkätilojen seinissä ja lattioissa ei yleensä käytetty kunnollisia veden-eristeitä, vaan heikompia siveltäviä kosteussulku -tyyppisiä nesteitä. Lattiarakenteen kostuessa vaurio leviää usein viereisiin seinärakenteisiin ja huonetiloihin. 32

33 33

34 Rakennuskausi Vesikattojen aluskatteet asennettiin toisinaan kiireellä ja huolimattomasti, jolloin mahdolliset vuotovedet kulkeutuivat yläpohjaan tai joskus ulkoseinä-rakenteen väliin 34

35 35

36 36

37 37

38 Ongelmallisimpia ovat erilaiset profiilikatteet, jotka on kiinnitetty ruoteisiin läpinaulauksella. Tiivisteiden haurastuessa vuotovettä pääsee rakenteisiin. 38

39 1990-luku Pientalojen uudemmassa ikäluokassa esiintyy vähiten vaurioita. Kiireisen rakentamisaikataulun johdosta kosteutta on saattanut jäädä vedeneristeiden ja muiden tiiviiden pinnoitteiden asentamisen yhteydessä. Vauriot ilmenevät märkätilojen lattialaatoitusten irtoamisena alustastaan. Ryömintätilallisissa alapohjarakenteissa esiintyy toisinaan kosteusongelmia. Toisinaan ryömintätilaan ei ole edes käyntiluukkua, jotta rakenteelle välttämätön toiminnan seuraaminen olisi mahdollista. Nopealla aikataululla tapahtuva energiatehokkuuden parantaminen lisää myös erilaisten rakennusvirheiden mahdollisuuksia. Riskit kasvavat erityisesti korjausrakentamisen alueella, koska erilaisiin alkuperäisiin toteutuksiin on miltei mahdoton suunnitella toimivia tyyppiratkaisuja, vaan kaikki toteutukset on suunniteltava yksilöllisesti. 39

40 Vaurioiden ja puutteiden yleisyys eri tyyppisissä rakenteissa Rossipohjissa vaurioita/puutteita yli 70%:ssa Valesokkelirakennuksissa vaurioita 50%:ssa Maanvastaisissa levyverhoilluissa seinissä vaurioita 50%:ssa Salaojien huolto laiminlyöty 90%:ssa Sadevesien ohjaus virheellinen 60%:ssa Kalliolle perustetut talot - kosteusvaurioita yli 50%:ssa Vesikatoissa läpivientien puutteellinen tiivistys 50%:ssa Vesikaton suuntaisissa yläpohjissa tuuletuspuutteita 60%:ssa Aluskatteen puutteita 90%:ssa Kattoikkunoissa puutteita 50%:ssa Tasakattotalojen tuuletus puutteellinen 90%:ssa Käyttöturvallisuuspuutteita 50%:ssa Märkätilojen vedeneristeissä puutteita 50%:ssa Lattiakaivojen liitosten ja putkiläpivientien puutteita 70%:ssa Milloin tarvitaan rakennuslupaa remontissa? Tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen Kantavien rakenteiden muutokset Märkätilojen rakentaminen tai laajentaminen Tulisijan ja/tai savuhormin rakentaminen Ikkunoiden/ovien lisääminen ja poistaminen Tarkista aina paikkakuntasi Rakennustarkastajalta Tarvitaanko: -vastaava työnjohtaja - KVV- työnjohtaja - Suunnitelmia - Energiaselvitys ja energiatodistus 40

41 Energiatodistus vanhallekin talolle Lain mukaan uudenlainen todistus on laadittava myös olemassa oleville myytäville tai uudelle vuokralaiselle siirtyville pientaloille. Vanhat ennen vuotta 1980 tehdyt talot saavat kolmen vuoden siirtymäajan. Velvollisuuden ulkopuolelle jäävät suojellut rakennukset, enintään 50 neliömetrin rakennukset sekä sellaiset loma-asumiseen tarkoitetut rakennukset, joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen. Energiatodistus Energiatodistuksen tavoitteena on energiansäästö, päästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energiankäytön lisääminen. Talojen vertailun mahdollistava energialuokitus A-G perustuu E-lukuun, joka muodostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna energiamuotojen kertoimilla. Toteutunutkin energiankulutus voidaan ilmoittaa, mutta se on vapaaehtoista. Energiatodistus maksaa asukkaalle euroa, ja se on voimassa 10 vuotta. 41

42 Energiatehokkuus-luokka A: -81 B: C: D: E: F: G: kwh/m²vuosi 42

43 Energian kulutus keskimäärin Energiansäästökartoitus Selvitetään talon lämpö-ja ilmavuotokohdat lämpökameralla ja tiiviysmittauksilla. Selvitetään talon energiankulutus ja käyttötottumukset, rakenneosien kunto ja ilmanvaihto. Annetaan ohjeita energiatehokkuuden parantamiseksi. Todetaan akuutit ja tulevat huolto-, kunnostus-ja uusimistarpeet ja esitetään niihin ratkaisuja 43

44 Lämpökamerakuvaus (osana energiakatselmusta) Tiiveysmittaus 44

45 Energiansäästö Vaipan tiiveyden parantaminen Lämmöneristyksen lisääminen Ikkunoiden uusiminen Ilmanvaihdon uusiminen Lämmitysjärjestelmän uusiminen Eri toimenpiteiden yhdistelmät 45

46 Lisälämmöneristys Lämmöneristämisen kannalta on keskeistä tiedostaa, että lämmöneristävyys ei kasva kiinteässä suhteessa eristepaksuuden kanssa. Lämmöneristekerroksen ensimmäiset sentit ovat äärimmäisen tehokkaita ja paksun lämmöneristekerroksen viimeiset sentit hyvin tehottomia. Lämmöneristävyys vs. eristepaksuus U-arvo Eristepaksuuden 50 mm lisäkerrosten vaikutus 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 50 > 100 mm 60-luvulta-> 70-luvulle 100 > 150 mm 300 > 350 mm 500 > 550 mm Kokonaiseristepaksuus [mm] 46

47 Esimerkki puruseinän lämmöneristyskyvyn parantamiseksi Alkuperäinen puruseinä U = 0,48 W/m 2 C Huokolevylisäeristys 12 mm U = 0,36 W/m 2 C (- 6 %) 50 mm lisävillaa U = 0,24 W/m 2 C (- 37 %) 100 mm lisävillaa U = 0,18 W/m 2 C (-54 %) Ulkopuolinen lisälämmöneristys Puruseinä: Ulkopuolinen lisälämmöneristys parantaa aina puruseinän kosteusteknistä toimintaa. Julkisivuverhouksen tuuletus järjestetään kuten uudisrakennuksissa. Mikäli sisäpintaa uusittaessa poistetaan vanhoja ilmatiiviitä kerroksia, on rakenteeseen asennettava uusi ilmatiivis kerros. Vinolaudoituksenraot tukittava seinän alaosassaniin että ilma ei virtaa eristeissä 47

48 48

49 49

50 50

51 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Puruseinä: Rakenteen sisään jäävät vanhat tiiviit kerrokset on poistettava. Sisäpuolelta lisäeristettyyn puruseinään voidaan kosteusteknisesti arvioiden aina asentaa höyrynsulku. Höyrynsulkuna voi toimia muovikalvo tai ilmansulkupaperi. Kosteissa tiloissa aina käytettävä höyrynsulkua. 51

52 52

53 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Puruseinä: Vanha tiivis pinta poistetaan. Uusi pinta liitettävä ilmatiiviisti ympäröiviin rakenteisiin. Muutoin on riski, että ilmavuotojen mukana rakenteeseen pääsee kosteutta sisäilmasta. Liika kosteus voi tiivistyä rakenteeseen Ullakon lisäeristäminen Sisäpinta mahdollisimman tiivis Vinolla osalla tuulensuoja Tuuletusväli väh mm Harjalta kunnollinen tuuletus ulos 53

54 Yläpuolinen lisälämmöneristys Kuivattaa vanhaa rakennetta. Eriste: Puhallusvilla Räystäällä: Tuulenohjain 54

55 Lisäeristys YP, Kosteuden muutos -10 C 90 % 150 Vuorivilla RH 85 % 30 % 90 % 200 Sahanpuru -9,5 C +8 C 30 % 85 % C %RH 55

56 VAIHTAMALLA ENERGIATEHOKKUUTTA Ikkunoiden vaihtaminen uusiin lienee pientalojen energiaremonteista yleisin. Ikkunoiden lämpöhäviöt pienenevät jopa %. Uusimalla kaksilasiset ikkunat nykyaikaisiksi lämmitysenergiankulutus voi alentua kwh vuodessa. Ikkunaremontti auttaa poistamaan vedontunnetta. Siten sisälämpötilaa voidaan ehkä laskea pari astetta, mikä vähentää lämmitysenergian tarvetta 10 % lisää. 56

57 Tyypilliset ilmanvuodon kohdat rakennuksessa: ilmansulun liitoskohdat lattian, välipohjan ja yläpohjan liitos seinään ikkuna- ja oviaukkojen pielet ikkunoiden ja ovien tiivistepinnat ilmansulun läpiviennit, hormit, putket jne... elementtien saumat kivi ja puurakenteiden liitoskohdat 57

58 58

59 Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilma. Se saadaan aikaan riittävällä ilmanvaihdolla. Ilmanvaihto täyttää asetetut vaatimukset, kun vaihdettava ilmavirta on rakennuksen tilavuus kerran kahdessa tunnissa. Energiatehokas koti on tiivis, eikä lämmintä ilmaa karkaa hallitsemattomien ilmarakojen kautta. Erilaiset sisäilman epäpuhtaudet ja kosteus täytyy kuitenkin saada ulos ja tilalle tarvitaan raitista ilmaa. Ihminen tarvitsee noin 1 kg ilmaa tunnissa 59

60 Ilmanvaihto Lämmöntalteenotto (LTO) Poistoilmasta otetaan koneellisesti talteen siihen sitoutunut lämpö Ilmanvaihdon merkitys jopa 30% lämmityskuluista Talteen otetulla lämmöllä lämmitetään tuloilmaa Toimii vain, jos koneellinen ilmanvaihto Hyötysuhde jopa 75% Poistoilman lämmöntalteenoton periaate Jatkuvasti toimivassa koneellisessa tulo-ja poistoilmanvaihdossa käytetty ilma poistetaan ulos ja sen tilalle puhalletaan raitista ilmaa. Raitis ilma johdetaan lämmöntalteenottolaitteeseen, jossa se lämpenee talosta poistettavan ilman lämmöllä ennen siirtymistään huonetiloihin. 60

61 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT Rakennuksen remontoinnin suunnittelun yhteydessä kannattaa aina selvittää ilmanvaihdon toiminta. Yksi mahdollisuuson ikkunaremontin yhteydessä valita säädettävillä raitisilmakanavilla varustetut ikkunarakenteet. Mikäli perusparannukseen ei liity ikkunoiden vaihtoa, valitaan seinälle asennettavat raitisilmaventtiilit. 61

62 Lämmitysjärjestelmän valinnasta: Ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua Perusneuvoja: mitä suurempi talo / lämmitysenergian tarve, sitä enemmän korostuu lämmitysenergian hinta maalämpö, kaukolämpö ja pelletti ovat kilpailukykyisiä mitä pienempi talo / paremmin eristetty talo, sitä enemmän korostuu alhainen hankintahinta kalliimman energian kilpailukyky kasvaa Lattialämmitys Patterilämmitys Tasalämpöinen Energiataloudellinen Miellyttävä ja nykyaikainen Ei vedon tunnetta Lattialämmitys 62

63 PRKK ry kiittää mielenkiinnosta 63