Nurmijärven Rotaryklubi. Toimintavuosi Presidentti Jyrki Lausvaara HALLITUS JA KOMITEAT HALLITUS

Transkriptio

1 Nurmijärven Rotaryklubi Toimintavuosi Presidentti Jyrki Lausvaara HALLITUS JA KOMITEAT HALLITUS Presidentti Jyrki Lausvaara Tuleva presidentti Matti Iivanainen Varapresidentti Ilpo Salminen Past Presidentti Klaus Sivén 1.sihteeri, IT-vastaava Reijo Orava 2.sihteeri Heikki Tikkanen Rahastonhoitaja Tarmo Luoma 1. Klubimestari Seppo Pellinen 2. Klubimestari Esko Pihlainen Nuorisovaihtoasiamies Heikki Tikkanen Hallituksen jäsen Heikki Bergström Hallituksen jäsen Juha Kolehmainen KOMITEOIDEN PUHEENJOHTAJAT Ammattipalvelu Kansainvälinen palvelu Klubipalvelu Luokite/jäsenyys Nuorisovaihto Rotarysäätiö / GSE-vaihto Rotarytietous Tiedotus/suhdetoiminta Yhteiskuntapalvelu Olli-Pekka Kuosmanen Matti Iivanainen Juha Kolehmainen Aatto Maunuksela Heikki Tikkanen Heikki Bergström Kalevi Österberg Jukka Iso-Herttua Esko Pihlainen

2 OHJELMA SYKSY 2004 Heinäkuu Kesätapahtuma Kesätapahtuma Kirjapainoala Kesätapahtuma Elokuu 4.8. A-lehdet Salme Kantonen avec Tero Print, Nykyaikainen painotalo Timo Terho Salaperäiset järjestöt Vierailu Keski-Uusimaa lehtitaloon Tuusulaan Jorma Hämäläinen Gideonit Kari Bergman Syyskuu 1.9. Lasten Päivän Säätiö Rafik Neuman 8.9. Alcoholics Anonymous Martti vierailu Setlemettityö Timo Lemmetyinen Yritystoiminta Rotary liike, Governorin vierailu Kalliolassa Luokite-esitelmä: "Inno Interior Oy - työkaluja sisutusalan ammattilaisille" Lokakuu Tulosta työyhteisöjen päihdekoulutuksilla hallitus Arto Lindström Pentti Hänninen avec Uuden henkilön rekrytointi on kallista, riskialtista ja aikaa vievää - entä jos näin ei olekaan? ICSL Oy Marita Malinen Vierailu Teknoksen Rajamäen Martti Kiikka tehtaat Liikkeenjohdon konsultointi Jari Lausvaara Yhteiskunta Päihdeasiat Silja- Linellä Ulla Häkkinen Marraskuu Sosiaalityö ja yhteiskuntarauha Risto Kajaste Kela: Elämässä mukana - muutoksissa tukena Helena Pesola avec luokite-esitelmä, Hammashoito Ari Sarkkinen Joulukuu Tutustuminen Kansallisteatterin kulisseihin ja HINTA nimiseen näytelmään Antti Aho Kirkko Vaalikokous / Vuosikokous presidentit Hautaustoimilaki Hannu Houtsonen tiistai avec Seurakuntien perheneuvontatyö Heikki Lindfors tänään Joulukirkko Klaukkalan kirkossa Jukka Iso-Herttua

3 Nurmijärven Rotaryklubi OHJELMA KEVÄT 2005 Tammikuu 5.1 Hyvinvointi Maliniemen perhekoti Paula ja Arto Maliniemi Analyyttinen psykoterapia Gustav Schulman, psykoanalyytikko, psyk.erik.lääkäri vierailu, Työhyvinvointipalvelut Pekka Heinänen, toimitusjohtaja avec Rotaryliike 100 v, piirikonferenssi Finlandiatalolla Governor 2.2. Työterveyshuolto Metsokonsernissa Ossi Heikkilä, työterveyden erikoislääkäri Helmikuu 9.2. vierailu, avec Päihdeasiat Fortumissa, työterveyspalvelu, Porvoo Tutustuminen eduskunnan uudisrakennukseen Eija Luukkonen Sairanen, työterveyshoitaja Tuija Nurmi, kansanedustaja, lääkäri Festo Oy Kenttämies Jukka, tuoteryhmäpäällikkö Maaliskuu 2.3. Huumetestaus S-ryhmässä Juha Teirilä, johtava lääkäri 9.3. Y-säätiö, apua asumiseen Jouko Kalliomaa, sosiaalineuvos Lähialueyhteistyön haasteet Päivi Puro, projektikoordinaattori päihdetyössä vierailu, Kemiallisten aseiden valvonta Vesa Häkkinen, eritysitutkija avec Päsiäisvaellus Nurmijärven Birgit Tolvanen, tiedottaja seurakunnassa vierailu Liikenne 6.4. TTS Vantaa, Bussilla Tarmo Luoma, toimitusjohtaja Huhtikuu virtuaalimaailmassa Autokauppa tänään Hannu Portti, automyyjä vierailu, Ajankohtaista liikenteestä Heikki Seppä, ylikomisario avec Klubin vuosijuhla Olkkalan Jorma Pulla, toimitusjohtaja kartano Luonto Toukokouu 4.5. Golf Lassi Tilander Puutarhan hoito, miehinen laji Pekka Metsola, päätoimittaja Yritystoiminta vierailu, Rotarylääkärinä Keniassa Tarja Kyllönen, työterveyslääkäri avec Ekokem Oy Esa Tommila, toimitusjohtaja Kesäkuu 1.6. Intentia Jussi Hilakari, markkinointipäällikkö 8.6. vierailu CMC ihmeaine Kai Jäske, henkilöstöpäällikkö Sääksiprojekti Tauno Janhonen Gasum Oy Juha Vainikka, johtaja Yritys- ja pääomaverotus Veijo Riistama, dosentti

4 Viikkokokousmuistiot: Heinäkuussa kolme ensimmäistä viikkokokousta korvattiin kesätapahtumilla Klubikokous Presidentti Jyrki Lausvaara toivotti veljet tervetulleeksi uuteen rotarivuoteen. Nuorisovaihtoasiamies Heikki Tikkanen oli kutsunut paikalle kesävaihdossa olleen Anna-Kaisa Tuomen. Anna-Kaisa oli kuukausivaihdossa Roomassa. Kirsi kertoili kokemuksistaan Roomassa. Anna-Kaisan koton oli kolme viikkoa roomalainen vaihdokki Isabel Caron. Illan alustajana oli Salme Kantonen A-lehdet Oy:stä. A-lehdet (Apu) on vuonna 1933 perustettu perheyritys. Yhtiön lehdillä on miljoona lukijaa viikossa. Talo on Suomen kolmanneksi suurin aikakauslehtikustantamo. 16.aikakuslehteä 7 asiakaslehteä. Liikevaihto viime vuonna oli 86,9 milj. euroa. Yhtiön tunnetuimpia lehtiä ovat Apu, Katso, Avotakka, Meidän talo, Eeva, Kauneus, Terveys ja Tuulilasi. Alustaja kertoi aikakauslehtikulutuksen kehitystrendeistä, mm.: Heinäkuun on lehtien irtonumeromyynnin paras kuukausi. Asumisen rakentamisen ja puutarhanhoidon lehdillä on ollut huima levikin lisäys viimeisen kymmenen vuodenaikana. Levikki on nyt noin kpl, mikä on nelinkertainen kymmenen vuoden takaiseen. Aikakauslehtien markkinaosuus mediamainonnasta on kasvanut. Vuonna 1994 se oli 11,8 %, nyt vastaavasti 16,5 % (Reijo Orava)

5 KUUKAUSITIEDOTE elokuu 2004 Rotaryvuosi on aluillaan Kausi alkoi miellyttävästi veli Olli Suomisen 60-vuotispäivien merkeissä. Ollin presidenttikaudelta minulle on jäänyt mieleen merkittävänä tapahtumana vierailu Turkuun ja tutustuminen Ollin silloiseen työpaikkaan. Tuolloin tuoreena rotarina huomasin, että tutustumalla veljien työhön ja tapaan jäsentää elämää, voi saada paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia. Tämä Ollin kauteen liittynyt kokemukseni näkyykin vahvasti kauteni ohjelmassa. Olen suunnitellut sen siten, että kerran kuussa tutustumispaikkana on jokin yritys tai kulttuurikohde: elokuussa Keski-Uusimaan lehtitalo Tuusulassa, syyskuussa Kalliolan klinikat ja governorin vierailu Nukarilla, lokakuussa Teknoksen tehtaan laajennus Rajamäellä, marraskuussa Kansallisteatterin kulisseihin tutustuminen ja Hinta -niminen näytelmä sekä joulukuussa perinteinen joulukirkko Klaukkalan uudessa kirkossa yhdessä Klaukkalan klubin kanssa. Eräässä julkaisussa todettiin, että rotaryliike on maailman vanhin ja arvovaltaisin palvelujärjestö. Se täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Tapahtumaa juhlitaan näyttävästi ympäri maailmaa, mm. ensi keväänä pidettävällä maailman konferenssilla Chicagossa, josta liike on vuonna 1905 lähtenyt. Kauden teemana onkin CELEBRATE ROTARY. Piirimme 1420 juhla pidetään Finlandia-talossa. Oman klubin puitteissa juhlistamme satavuotista taivalta vuosipäivän merkeissä lauantaina Vihdin Olkkalan kartanossa. Sata vuotta sitten miesjärjestönä alkanut rotaryliike muutti sääntönsä vuonna 1989 siten, että myös naisjäsenyys tuli mahdolliseksi. Klubimme tasolla asiasta on käyty aika-ajoin vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan, erityisesti governorin vierailujen yhteydessä. Satavuotisjuhlan kynnyksellä ja myös sitä juhlistamaan, otamme klubiimme ensimmäiset naisjäsenet. Ei yhtä naista seinäruusuksi, vaan samalla kertaa jäseneksi otetaan muutama edustava luokitteet täyttävä naisrotari. Tässä asiassa on aika aloittaa uusi aikakausi klubissamme. Klubimme on ollut tiiviisti mukana lasten ja nuorten terveitä elämäntapoja edistävän Koulutus elämään -säätiön toiminnassa. Nurmijärvellä toimivien Lions- ja Rotary-klubien kanssa olemme kouluttaneet kahtena perättäisenä vuonna noin 650 lasta / vuosi. Palaute kouluilta ja lapsilta on ollut hyvää. Klubien projekti on ollut kaksivuotinen ja yhteistyökumppanimme miettivät tahollaan jatkoa ja sitoutumistaan. Viime keväänä klubimme hallitus teki päätöksen jatkaa omalta osaltaan näiden samojen lasten parissa vielä seuraavat viisi vuotta. Näin saattelemme heidät yläluokkaikään. Tekemämme päätös on sikäli historiallinen, että se on tähän mennessä pisin sitoutuminen Koulutus Elämään - toimintaan Suomessa. Tulevaan rotaryvuoteen sisältyy varmasti monia ilon ja onnistumisen kokemuksia, mutta todennäköisesti myös kiirettä ja takaiskujakin. Mutta, kuten lääkäriveljemme Ilpo taannoin totesi: "Rotarytoiminta on parasta mahdollista työkykyä ylläpitävää toimintaa". Teidän ja Korkeimman tuella aloitan tämän palvelutehtävän. Jyrki Lausvaara

6 2004 Elokuu VIIKKOKOKOUSMUISTIOT Viikkokokous Duetossa Klubin vaihto-oppilaat esittäytyvät klubikokouksissa seuraavasti: Anna-Kaisa Tuomi (Italia) , Laura Niinikoski (USA) , Veera Heinonen (USA, vuosivaihto) ja Paula Salminen (Etelä-Afrikka) Ilaan esitelmän piti myyntipäällikkö Timo Terho Tero-Print Oy:stä Helsingistä. Talon painolaitokset ovat Mikkelissä. Terho esitteli nykyaikaisen painolaitoksen toimintaa esitellen erityisesti värikuvien painatusta. Nykyaikainen digitekniikka kuva-arkistoineen helpottaa toimintaa tuntuvasti, joskaan kuvaruudulla nähty kuva ei vastaa lopullista painettua tulosta. Ensi viikolla nähdään toimintaa käytännössä ekskursiolla (Heikki Tikkanen) Yritysvierailu Keski-Uusimaan painotaloon 13 veljeä ja 6 IW-jäsentä oli saapunut Hyrylän keskustaan Keski-Uusimaan vieraaksi. Isäntinä toimivat toimitusjohtaja Jorma Hämäläinen ja päätoimittaja Pentti Kiiski. Yhtiö on perustettu Eero Lehti osti yhtiön omistukseensa, jonka jälkeen se on laajentunut ostamalla eri paikallislehtiä. Nykyisin yhtin liikevaihto on 52 miljoonaa, ja sillä on 3 painotaloa sekä 430 työntekijää. Yhtiö käsittää kaikkiaan 12 lehteä. Paikallisuus kaikissa on johtava teema. Tuloista 48 % koostuu ilmoituksista, 30 % eri painoartikkeleista ja 17 % tulee tilaajilta. Sanomalehtipaperia kuluu vuodessa tonnia ja puolen siitä on kotimaista ja puolet tulee Venäjältä. Keski-Uusimaa lehti toimii Keravan, Järvenpään ja Tuusulan paikallislehtenä. Sen levikki kaikkiaan on n Lehden tekoon osallistuu n 50 henkeä. Nurmijärvelle se ei ole oikein jalansijaa saanut, vain hiukan yli 700 tilaajaa. Nurmijärven Uutiset on Nurmijärven paikallislehti, jonka ongelmana on vain 2 ilmestymiskertaa. Toisaalta se leviää joka talouteen, mikä houkuttaa mainostajia. Lopuksi kiersimme painotalon ja näimme lehden synnyn. Tietotekniikka on sielläkin vallannut alaa ja työntekijöiden määrä on kovasti vähentynyt. (Ilpo Salminen) viikkokokous Duetossa Veli Pertti Niinikoski piti lyhyen ekoesitelmän. Pertti on syntynyt ja käynyt koulunsa Nurmijärvellä. Työhistoria on lähes kokonaan Nurmijärveltä; tilitoimistosta, pankista ja kiinteistövälitysalalta. Pertti perusti 1986 tilitoimiston (Tilitoimisto P. Niinikoski). Yritys tekee kirjanpitoja ja isännöintiä. Puoliso Sirpa on myös nurmijärveläisiä. Perheessä on 3 lasta. Veli presidentti esitteli viiden seuraavan kokouksen teeman Salaperäiset säätiöt.

7 Ensimmäinen teeman alustaja oli Lasten Päivän Säätiön kehitysjohtaja Rafik Neuman Helsingistä. Hän on rotaryveli ja tällä hetkellä Pasilan rotaryklubin presidentti. Lasten päivän säätiön tarkoituksena on kerätä varoja lastensuojelutyöhön. Tämän toteuttamiseksi säätiö ylläpitää ja kehittää Linnanmäen huvipuistoa, jossa kaikenikäiset saavat iloita, riemuita ja olla yhdessä. Lasten Päivän Säätiön toiminnan juuret ovat vuodessa Tuolloin alettiin viettää vuotuista Lasten Päivää. Vuoteen 1957 toiminta kehittyi kiinteäksi Linnanmäen huvipuistoksi. Vuodesta 1945 alkaen ryhdyttiin järjestämään vuosittaisia tapahtumia. Aluksi ne olivat kiertäviä tapahtumia eri Suomen kaupungeissa. Toiminnan suojelijana oli Alli Paasikivi. Lasten suojelun keskusliitolla oli keskeinen rooli toiminnan alkurahoituksessa avattiin Vesilinnanmäellä Linnanmäen huvipuisto. Lastensuojelutyöhön on jaettu vuoden 2003 loppuun mennessä 52,3 miljoonaa euroa. Linnanmäen huvipuistoa ylläpitämään perustettiin vuonna 1957 säätiö 6 lastensuojelujärjestön toimesta. Säätiön hallintoelimet ovat valtuuskunta ja hallitus. Säätiön tulos on verohallituksen päätöksillä verovapaata. Toiminnan alussa pääpaino oli sirkustaiteilijoissa ja ruoassa, nyt laitteissa ja puistossa. Linnanmäen kävijämäärä nousee kuluvana kesänä 1,3 miljoonaan. Tavoitteena on kehittyä kaikenikäisten vieraiden ympärivuotiseksi huvipuistoksi(reijo Orava)

8 viikkokokous Duetossa Veli Aarre Aittasalmi toi terveiset Tanskasta Nörresunbyn rotaryklubista, jossa hän oli vieraillut. Hän toi terveisinä klubin viirin. Kesävaihdossa USA:ssa ollut Laura Niinikoski kertoi kesävaihtokuukaudest aan. Laura luovutti klubille paikallisen isäntäklubinsa viirin. Illan alustuksen aiheena Gideon järjestö ja illan alustaja oli Kari Bergman (Hyvinkään Rotaryklubista). Järjestön esite kuvaa toimintaa ja tarkoitusta seuraavasti: Gideonit ovat kristittyjä liikemiehiä ja toimihenkilöitä, jotka ovat omassa elämässään kokeneet todeksi Jumalan sanan voiman. Järjestö ei ole seurakunta vaan tai uskontosuunta vaan sen jäsenet ovat eri kristillisiin kirkkoihin ja seurakuntiin kuuluvia aktiivisia seurakuntansa jäseniä. Gideonit toimivat alueilla, jonne paikallisseurakuntien toiminta ei ulotu ja pyrkivät siten käytännöllisen elämän miehinä, maallikkoina, olemaan seurakunnan pidennettynä käsivartena asettaen ja jakaen Jumalan Sanaa (Raamattuja tai Uusia testamentteja): 1) hotelleihin ja majoituslaitoksiin, 2) sairaaloihin, vankilohin ja hoitolaitoksiin, 3) koululaisille ja opiskelijoille, 4) varusmiehille ja YK-joukoille sekä 5) lääkärien vastaanottohuoneisiin. Järjestö on perustettu vuonna1899. Se toimii 179 maassa sillä on jäsentä. Järjestö jakaa vuosittain 65 miljoona Testamenttia. Toiminta-

9 aikana on jaettu yli miljardi kirjaa (Raamattua tai Uutta Testamenttia). Suomen toiminta aloitettiin 1946.Suomessa jäseniä ja kannattajajäseniä on yli Suomen Gideonit kustantavat vuosittain yli Kirjaa kansainvälisen jakeluun. Suomessa painetun kirjan hinta on 1 euro. Rahoitus tulee kolmesta lähteestä: 1/3 seurakunnista, 1/3 muistoadressiohjelmasta ja 1/3 jäsenten omista taskuista. Gideontyössä voi järjestön esitteen mukaan olla mukana 1) Rukoilemalla työn puolesta. 2) Liittymällä kannattaja tai varsinaiseksi jäseneksi 3) Tukemalla taloudellisesti toimintaa. (Reijo Orava)

10 2004 Syyskuu Viikkokokoustiedotuksia: Viikkokokous Rotaryveli Martti Kouvola-Kankaan rotaryklubista esitelmöi AA- järjestöstä (Anonymus Alcoholics, Nimettömät alkoholistit) on miesten ja naisten toveriseura, jossa tavoite on auttaa tovereita irti epänormaalista alkoholinkäytöstä. Martti on toiminut AA-liikkeessä 18 vuotta täysin raittiina. Alkoholia hän ei voi eikä halua kokeilla, koske ei halua riskeerata raittiuttaan. Miten AA:n pääsee? Ainoa ehto on halu lopettaa juominen, kun elämä muodostuu sellaiseksi, josta ei pysty omin voimin selviämään. Liike on perustettu 1930-luvulla Amerikassa ja tullut 1940-luvulla. Toimivia ryhmiä on Suomessa Järjestössä ei ole velvoitteita eikä jäsenmaksuja. Se ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen, poliittiseen järjestöön tai laitokseen. Se ei puolusta ei vastusta mitään. Se voi pysyä yhden asian liikkeenä. Ainoa päämäärä on pysyvä raittius ja auttaa toisia pääsemään eroon epänormaalista alkoholinkäytöstä. Palvelu toimii koko maassa. Jos joku on hädässä, järjestön jäsenveli rientää auttamaan ja kertoo, miten itse on vastaavasta tilanteesta selvinnyt ja miten selviää nyt. Yrittäjänä Martti on käyttänyt vahvaa kättä. Hän pakotti alkoholiongelmaiset työntekijänsä AA-kerhoon. (Reijo Orava) Viikkokokous Illan alustaja oli toiminnanjohtaja Timo Lemmetyinen Kalliolan Setlementistä. Kalliolan setlementti on Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n, Kalliolan Nuoret ry:n, Kalliolan Senioripalvelusäätiön ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliolan muodostama yhteenliittymä, setlementti. Se on perustettu vuonna 1919 ja on vanhin Suomen 36 setlementistä. Toiminnan aloitti pastori Sigfrid Sirenius, tutustuttuaan setlementtityöhön toimiessaan merimiespappina Lontoossa. Kalliola on Suomen Setlementtiliiton ja Setlementtinuortenliiton

11 jäsenyhdistys ja sitä kautta osa kansainvälistä setlementtiliikettä. Kalliolan setlementin keskeisiä työmuotoja ovat kansalaisopistotoiminta, päihdetyö, lastensuojelutyö, lapsi- ja nuorisotyö, harraste- ja kulttuuritoiminta, vapaaehtoistyö sekä seniorityö. Toiminnan tavoitteena on läpi elämän kestävän oppimisen mahdollistaminen, elämänhallinnan edistäminen, ihmisten välisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä yhteisöllisyyden toteuttaminen. Kalliolan toimintamuodot ja toimintayksiköt ovat: Kansalaisopistotoiminta: -Kalliolan kansalaisopisto Senioripalvelut: - Kuntokeidas Sandels Päihdetyö - Avohoito - Kiskon klinikka - Nurmijärven klinikka Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Lastensuojelutyö: - Kalliolan nuorisokoti - Mäkirinteen nuorisokoti Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Sosiaalinen asuntotoiminta Kehittämisyksikkö Setlementtityön perusidea on auttaa ihmistä auttamaan itse itseään. Poliittisesti Kalliola on sitoutumaton. Uskonnollisesti Kalliola noudattaa avaraa ekumeenista ajattelua. Kalliolan setlementin henkilökuntaan kuuluu noin 160 päätoimista työntekijää, noin 200 tuntityöntekijää ja noin 50 vapaaehtoistyöntekijää. Kalliolan setlementin vuosiliikevaihto on noin 7 milj. euroa. Kalliola saa valtionapua vain kansalaisopistotoimintaan. Raha-automaattiyhdistys rahoittaa sosiaalityön- ja nuorisotyön kehittämis- ja investointihankkeita. Muu rahoitus hankitaan palveluja myymällä. (Reijo Orava, Kalliolan setlementin kotsivut)

12 Governorin vierailu ja viikkokokous Kalliolassa Kokouksen aluksi katsottiin Kalliolan toimintaa esittelevä video. Sen jälkeen Kalliolassa juuri nyt myllyhoidossa oleva ESA kertoi omista kokemuksistaan alkoholismista ja siitä miten hän nyt noin viisikymppisenä oli päätynyt hoitoon 28 vuoden naukkailun jälkeen. Esa puhui hyvin avoimesti ja rehellisesti siitä miten alamäki vei mennessään, ja miten sopivat tukitahot työpaikalla, A-klinikkalla ja AA kerhossa olivat auttaneet häntä hänen hakeutuessaan hoitoon. Kysymykseen uskotko että tulet pysymään kuivilla Esa vastasi varmasti kyllä, kunhan tukipiiri vain toimii. Seuraavaksi oli vuorossa Governor Matti Kivisen puhe jossa hän käsitteli muutamaa omasta mielestään tärkeää asiaa. Hän pohti mm sitä miten Rotary-liike sai alkunsa 1905 ja kasvoi puolessa vuodessa 40 hengen organisaatioksi. Silloiset perustajat olivat vapaita miehiä, heitä eivät sitoneet mitkään menneisyyden taakat siitä miten Rotareissa tulisi toimia. Sittemmin meille kaikille on tullut lisää sääntöjä ja määräyksiä noudatettavaksi. Governorin mielestä nykyään ympäristön normit määräävät ja käskevät meitä jopa niin että emme uskalla olla omia itseämme. Governor myös muistutti meitä siitä että klubimme oli perustettaessa klubi n:o , ja nyt maailmassa on klubia joissa n.1,2 M jäsentä. Maailma on muuttunut ja tulee edelleen muuttumaan. Governor Kivinen kehotti meitä asettumaan klubina ryhmäkuvaan peilin eteen, ja katsomaan sitä kuvaa jonka nyt peilistä näemme, ja sitten kuvittelemaan miltä haluaisimme klubimme näyttävän 20 vuoden kuluttua vuonna Ja kun olemme päättäneet, miltä klubimme silloin tulisi näyttää, niin hän kehotti meitä ryhtymään toimiin sen eteen että klubimme saa eväät kehittyä siksi miksi sen haluamme vuonna Yhdeksi toimenpiteeksi Governor näki sen suunnittelemisen, miten siirrämme päätöksen tekoa ja toimintaa vähitellen nuoremman sukupolven käsiin. Hän kehotti pohtimaan montako 60-, 70-, ja 80 luvulla syntynyttä klubissamme tulisi olla, ja kehotti samalla antamaan heille oman vastuualueen klubin kehityksessä. Katsokaa vaikka missä klubinne vuosivaihdossa olleet ovat nyt, voisivatko he olla uusia jäseniä? Lopuksi Governor muistutti meitä ensi vuoden tammikuun ( ) Rotaryn vuotisjuhlasta Finlandia talolla. Ilmoittautukaa ja tulkaa mukaan! (Heikki Tikkanen) Viikkokokous Duetossa Kuukausivaihdossa USA:ssa ollut Veera Heinonen vieraili klubissa keromassa kokemuksistaan. llan alustuksen aiheena oli veli Arto Lindströmin luokite-esitelmä Inno Interior Oy työkaluja sisutusalan ammattilaisille.

13 Viikkokokous Duetossa Veli Arto Lindström luovutti kuukausivaihdossa olleen Veera Heinosen saaman isäntäklubin, Oleanin klubin New Yorkin osavaltiossa. Veli Tauno Janhonen kertoi klubin Venäjän matkasta ja klubin perustamiskokouksesta Petroskoissa. Kummiklubeina perustamisessa toimivat Varkauden Taulumäen klubi ja Nurmijärven Klubi. Illan aiheena oli Tulosta Päihdekoulutuksen tuloksellisuus. Alustajana oli kouluttaja Pentti Hänninen Myllyhoito ry:stä. Pentti kertoi esimerkin alkoholiongelmaisesta henkilöstä työpaikalla. Loppupäätelmä oli: Kun tulet tietoiseksi siitä, että alkoholinkäyttöösi kiinnitetään huomiota tulee tarve tehdä asialle jotain. Työyhteisöissä tulee siis heti puuttua havaitsemaansa haitalliseen alkoholinkäyttöön. Esteenä on se, että alkoholiongelmasta puhuminen työpaikalla on tabu. Asiaan puututaan kun ongelmainen tekee niin pahan virheen, että hän saa potkut. Myllyhoito ry:n päihdekoulutuksen tavoite on opettaa ihmiset työpaikoilla puhumaan rehellisesti alkoholiongelmasta; ottamaan asia puheeksi. Asia toimii myös muiden työpaikan ihmissuhdeongelmien hoidossa. Mylly hoito on alun perin Amerikasta 1940-luvulla AA-liikkeen myötä kehittymään lähtenyt päihderiippuvuuden kohtaamisen ja hoidon ideologia. Se yhdistää toisiinsa omakohtaisen toipumiskokemuksen ja moniammatillisen osaamisen päihdehaittojen käsittelemisessä ja toipumisen käynnistämisen. Toimintamalli on tuloksekkaassa käytössä lähes kaikissa länsimaissa nimellä Minnesota-malli. Suomeen juurtuessaan idea on saanut tarkennetut laatukriteerit ja rekisteröity nimellä Myllyhoito. Esimerkkinä 250 työntekijän työyhteisö P. Havahduttamiskoulutus, puheeksiottokoulutus esimiehille, päihderyhmäkoulutukseen käytetty :n investointi vähensi poissaoloja 450 työpäivää ja antoi :n säästön ensimmäisenä vuonna. (Reijo Orava) ja Myllyhoito ry:n kotisivut:

14 2004 Lokakuu Viikkokokousmuistiot: Viikkokokous Duetossa Yritystoiminta teema jatkui aiheella Uuden henkilön rekrytointi on kallista, riskialtista ja aikaa vievää. Asiasta alusti henkilökonsultti Marita Malinen ICSL Oy:stä. Alustajan mielestä yleisesti tunnettu rekrytointitapa lehti-ilmoituksen kautta ja itse hoidettuna on nykyisin kallis ja riskialtis tapa suuren työmääränsä vuoksi. Alustaja esitteli muita harkinnanarvoisia vaihtoehtoja. Näitä ovat rekrytoinnin ulkoistaminen, rekrytointi palveluiden osto, sekä työvoimahallinnon palvelut. Uusi kasvava työvoiman hankintatapa on työvoiman vuokraus. Asia lähtee liikkeelle antamalla vuokrausyhtiölle selkeä toimeksianto. Vaihtoehto on myös rekrytointi työvoimapoliittinen koulutuksen ns. FEC-koulutuksen (Further Education with Company) kautta. Se lähtee asiakkaiden tarpeista löytää henkilöitä tehtäviinsä. Tällaisia ovat mm. ulkomaankaupan koulutus, SAPtoiminnanohjausjärjestelmän valmennus. TE-keskus valvoo koulutusyritysten toimintaa. FEC-koulutettavat ovat korkeasti koulutettuja, kokemusta omaavia työvoimahallinnon asiakkaita. He ovat eri syistä joutuneet työvoimareserviin (YT-menettelyt, ulkomailta takaisin muutto jne.). Prosessin kulku on seuraava: Yritys määrittelee osaamistarpeen, kouluttaja etsii ehdokkaita ja yritys tutustuu ehdokkaisiin. Sopivan henkilön löytyessä hänen kanssaan tehdään sopimus. Koulutuksen kesto on 5 8 kuukautta. Palvelun hinta yritykselle on kiinteä veloitus ( alv), ei aiheuta yritykselle palkkakuluja. Yrityksellä on rekrytointioptio koulutuksen aikana ja päättyessä. (Reijo Orava) Yritysvierailu Teknos, Rajamäen tehtaat Läsnä tässä avec tilaisuudessa oli 40 henkilöä. Illan isäntänä Martti Kiikka Martti Kiikka kertoi Teknoksen nykypäivästä ja Teknoksen Pohjoismaisista juurista joille Teknoksen arvot perustuvat. Keskeiset arvot ovat: ensiluokkainen liiketoiminta, tiimihenki, luovuus ja innovaatisuus ja koreka etiikka. Teknoksella on nyt yhtiöt Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa ja Puolassa ja agentit Venäjällä. Näistä Suomi ja Tanska ovat suurimmat. Tuotteeet jakaantuvat nykyään teollisuusmaaleihin, kauppa & rakennusmaaleihin ja palveluihin.

15 Liikevaihtoa yhtiöllä on nykyään noin 200 M vuodessa, ja se kannattaa hyvin. Henkilökuntaa on yhteensä noin 1000, josta 150 h tutkimuksen ja tuotekehityksen puolella, josta Martti kertoi olevansa erityisen ylpeä. Maailman markkinoilla Teknos on Martin mukaan noin Pohjoismaissa valituilla segmenteillä markkinajohtaja. 45, Euroopassa noin 15, ja Rajamäen Teknoksen alue on yhteensä noin 17 ha, ja m3 tiloissa työskentelee yhteensä noin 170 henkilöä. Rajamäellä valmistetaan liuotteettomat maalit, noin 18 miljoonaa litraa/vuosi, ja tuotanto työskentelee 3 vuorossa maanantaista perjantaihin, ja viikonloput ovat vapaat. Lisäksi alueella on keskusvarasto jossa on nykyisin lavapaikkaa ja noin 5200 erilaista nimikettä.toimitukset Rajamäeltä ovat yli tonnia vuodessa, ja vientiin menee yli 40 %. Teimme myös tehdas- ja varastovierailun alueelle ennen kuin pääsimme nauttimaan erinomaisista tarjoiluista Teknoksen uusissa vieras/koulutustiloissa. Vierailun lopuksi veli presidentti Jyrki luovutti Paavo Handolinin ja Aarre Aittasalmen avustuksella klubimme viirin Martti Kiikalle poikkeuksellisesti henkilökohtaiseksi lahjaksi kiitoksen osoituksena Martin ja Teknoksen tuesta klubilleme ja mm. Koulutus Elämään hankkeelle. (Heikki Tikkanen). Viikkokokous Duetossa Teologian maisteri Jari Lausvaara alusti aiheesta Hyvä työelämä - eettisiä kysymyksiä. Hän työskentelee liikkeenjohdon konsulttina osaamisalueena työyhteisö, organisaatiot ja ryhmien ohjaus. Hän on osakkaana ja varatoimitusjohtajana Agenssi Oy:ssä. Lue lisää Tavoitteena tulisi olla Hyvä työelämä. Jari pohti alustuksessaan asiaa eettisenä kysymyksenä. Hän otti esille pohdittuja eettisiä periaatteita ja sääntöjä. Lopputiivistelmäksi hän totesi: Hyvä yhteisö kannustaa meitä tekemään hyvää. Mielenkiintoinen ja loogisesti etenevä alustus antoi kuulijoille runsaasti pohtimisen aihetta. Oli helppo tunnistaa virheitä oman työyhteisönsä toiminnassa ja syitä sen ongelmiin (Reijo Orava)

16 Viikkokokous Duetossa Illan alustuksen aihe Oli: Päihdeasiat Silja- Linellä ja alustajana työhyvinvointipäällikkö Ulla Häkkinen Silja OyJ:stä. Silja Line toimii matkustajaliikenteen varustamana. Pohjoinen Itämeri on 16 miljoonan matkustajan markkina-alue. Siljalla on12 alusta, 5,4 milj matkustajaa. Työntekijöitä yrityksellä 3560 ja liikevaihto on 546 milj. Vanhasta laivakulttuurista on vähän jäljellä, mutta silti elintapojen vuoksi merimies on erimies. Menneinä vuosikymmeninä alkoholinkäyttöä katsottiin läpi sormien. Alkoholinkäyttö oli yleistä. Alkoholista aiheutuneet työpanoksen menetykset paikattiin yhteistoimin. Turvallisuuskysymysten takia monilla varsutamoyhtiöillä on nyt alkoholin suhteen 0-linja. Tätä edellyttää myös alan kilpailu, tehottomuutta ei voida sallia. Siljan päihdeohjelma käynnistyi 1980-luvulla. Työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesorganisaation henkilöt koulutettiin ja koko henkilöstön päivän koulutus saatiin vietyä läpi. Päihdetukiryhmään kuluu lisäksi esimiesten ja työntekijöiden edustus. Päihdeohjelman toteuttamisen vaiheet: tiedottaminen, koulutus, käyttöönotto, seuranta ja ylläpito. Tiedottamisessa korostetaan alkoholismin olevan sairaus. Ylläpidolla tarkoitetaan, että laivalla on yhteiset pelisäännöt. Päihdeohjelma koskee kaikkia työntekijöitä. Siljan päihdekouluttajana toimii Myllyhoitoyhdistys. Siljan päihdetoimintamallin pääkohdat ovat: 1) asian varhainen puheeksiotto, 2) selvitetään, mitä tarkoittaa olla päihtyneenä työpaikalla, vaaditaan 0-linjaa myös vapaaaikana laivalla 3) henkilöhallinnon toimenpiteet, ohjaus laitoshoitoon Miksi Siljalla on onnistuttu? Alustajan mielestä keskeiset asiat ovat olleet: päihdeasioiden varhainen puheeksiotto, työkavereista välittäminen, pelisääntöjen noudattaminen, parantuneet vuorovaikutustaidot sekä parantunut työpaikkahenki. (Reijo Orava).

17 2004 Marraskuu Viikkokokous Duetossa Viikkokokouksessa oli vieraanamme Phil Ruiss, Ontariosta Kanadasta. Phil oli vierailulla Arto Lindströmin perheessä koska oli aikanaan tavannut meidän USA:ssa olleen vuosivaihto-oppilaamme Veera Heinosen. Phil on parhaillaan viettämässä omaa vaihtooppilasvuottaan Huddiksvallessa Tukholman pohjoispuolella. Hän odotteli jo kovasti alkavaa kauden jääkiekkoliigaa. Phil oli vielä menossa Tampereellekin ennen kuin palaa Ruotsiin. Hän luovutti klubillemme myös lähettäneen klubin viirin. Illan esityksenä oli Ari Sarkkisen luokite-esitelmä hammashoidosta, jossa Ari kertoi hammashuollon tilasta Nurmijärven kunnassa (Heikki Tikkanen). Viikkokokous Duetossa Illan alustajana oli vieraaksemme saapunut johtaja Helena Pesola KELA:sta. Hänen alustuksensa aiheena oli Kela: Elämässä mukana muutoksissa tukena. Pesola johtaa KELA:ssa eläke- ja toimeentuloturvaosasto. Helenan alustuksen motto oli Martti Lindqvistin ajatus: Paraskaan instituutio ei osaa kuunnella, tuntea myötätuntoa, ottaa syliin ja rakastaa. Sen voivat tehdä vain ihmiset. Kela on itsenäinen, yhteiskunnan omistama julkisoikeudellinen sosiaalivakuutuslaitos, joka toimii eduskunnan välittömän valvonnan alaisena. Kansaneläkelaitos, Kela, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Toiminta alkoi Aluksi Kansaneläkelaitos oli nimenomaan eläkelaitos. Alkuajoista toiminta on laajentunut, monipuolistunut ja uudistunut. Erityisesti ja 1990-luvuilla tapahtuneet tehtävien lisäykset ovat tehneet Kelasta koko Suomessa asuvaa väestöä palvelevan laitoksen. Kelan Toiminta-ajatus ja arvot ovat: Kela turvaa väestön perustoimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä eri elämäntilanteissa. Alustaja kertoi laitoksen strategioista ja visioista. Organisaatio joka ei osaa uudistua ei voi menestyä. Maamme sosiaalimenojen kokonaissumma oli 38,6 miljardia euroa. Tästä 25 % kulkee Kelan kautta, loppu on kuntien sosiaalitoimien budjeteissa. KELA maksaa kansaneläkkeitä noin suomalaiselle. Kansaeläke on pienenevä sektori, koska työeläkejärjestelmä on saavuttamassa täyden laajuutensa. Muita KELAN hoitamia vakuutuksia sairausvakuutus

18 Tämän päivän keskeinen kehittämisalue on sähköisen asioinnin kehittäminen. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat hoitaa asiointinsa Kelassa internetin välityksellä. Kehitystä hidastaa tällä hetkellä sähköisen allekirjoituksen standardin puute. Haasteena Kelalla on kansalaisten kasvava elinajan odote, pienenevät työelämän ikäluokat. Miten sosiaaliturvan rahoitetaan yhteiskunnassa tulevaisuudessa? Ilta päättyi vilkkaaseen keskusteluun ja mielipiteidenvaihtoon. Kela on osoittautui olevan kaikille tuttu. (Reijo Orava) Viikkokokous Duetossa Illan aluksi veli Aatto Maunuksela antoi lyhyen raportin matkastaan Puolaan. Lahden kaupungin sosiaalijohtaja Risto Kajaste alusti aiheesta: Sosiaalityö ja palvelut yhteiskunnan tukipilarina. Sosiaalipalvelujen rooli on toimia portaana normaalielämään huono-osaisuudesta, mahdollistaa osallisuuden kokemisen yhteiskunnassa, vähentää toiminnallisia vajeita sekä suojata yksilöä ja yhteisöä. Onnistuessaan sosiaalipalvelut tuottavat hyvinvointia ja toimivat eriarvoistumisen puskurina. Sosiaalipalveluiden heikentymisestä kertovat seuraavat ilmiöt: Yhteiskunnassa lisätään valvontaa ja vartiointia, eristetään ihmisiä sisään ja ulos ja taistellaan paikasta auringossa kaikin mahdollisin keinoin. Palveluja tuotetaan eri tasoilla: 1)Lähipalvelut; kotona, kylässä tai kotikunnassa, 2) seudulliset lähipalvelut; eri toimijat tuottavat palveluita yli kuntarajojen tai kunnat keskinäisin työnjaoin. ja 3) seudulliset erityispalvelut kohteena seudulliset erityisryhmät. Sosiaalipalvelun avoimia kysymyksiä ovat nykyisin: Ollaanko oikeasti tuottamassa kotiin palveluja? Vai pitääkö ihmisten hankkia ne iste. Ollaanko oikeasti luomassa seudullisia palveluja? Kunnallinen itsehallinto on itsekästä; pyrkimys ei ole aito yhteistoiminnan eduista huolimatta. Onko sosiaalipalvelut osaltaan tukemassa yhteisöissä vai ulkoistamassa ihmisiä? Maksavatko sosiaalipalvelut liikaa? Sosiaalikulujen osuus on tavanomaisesti noin prosenttia kunnan kuluista. Kysymys nousee usein esiin kun keskustellaan aiheesta: Onko meillä varaa nykyiseen hyvinvointiin?. Lopuksi Risto pohdiskeli hyvinvointia laajempana kysymyksenä: Sitä ovat hyvät ihmissuhteet, keskinäinen huolenpito, hyvät ja toimivat yhteisöt. (Reijo Orava) Tutustuminen Helsingin Kaupunginteatteriin Kymmenen veljeä ja lähes saman verran avec ja oli tustumassa Antti Ahon opastuksella Kansallisteatterin kulisseihin ja Hinta -nimiseen näytelmään.

19 2004 Joulukuu Viikkokokousmuistiot: Vuosi- ja vaalikokous Duetossa Veli Olli Suominen toi terveiset Turkista Besiktasin klubista luovuttaen presidentille ko. klubin viirin. Olli kertoi tavanneensa kokouksessa avuliaan Turkin matkailuministeriön virallisen oppaan, herra Gunayn, joka mielellään auttaa rotaryveljiä turistimatkoilla Istanbulissa. Hänen yhteystietonsa on Varsinaisena aiheena oli vuosikokous ja vaalikokous. Ensin selvitteli past-presidentti Klaus Siven edellisen kauden tapahtumia. Vuosi vierähti sujuvasti hyvin suunnitellun ohjelman mukaan. Siitä kiitos Klausille näin jälkikäteen. Seuraavaksi esitteli tilejä rahastonhoitaja Tarmo Luoma. Yksityiskohdat kirjattiin viralliseen pöytäkirjaan. Vaalikokouksessa tuleva presidentti Matti Iivanainen esitteli joukkueensa jonka vaalikokous hyväskyi: HALLITUS kaudella : Presidentti Matti Iivanainen Tuleva presidentti, IT-vastaava Reijo Orava Varapresidentti Ilpo Salminen Past Presidentti Jyrki Lausvaara 1.sihteeri Olli-Pekka Kuosmanen 2.sihteeri Arto Lindström Rahastonhoitaja Tarmo Luoma 1. Klubimestari Antti Sarjamo 2. Klubimestari Hannu Korpi-Halkola Nuorisovaihtoasiamies Heikki Tikkanen Hallituksen jäsen Seppo Pellinen Hallituksen jäsen Heikki Bergström Komiteoiden puheenjohtajat: Ammattipalvelu Kansainvälinen palvelu Klubipalvelu Luokite/jäsenyys Nuorisovaihto Rotarysäätiö / GSE-vaihto Rotarytietous Tiedotus/suhdetoiminta Yhteiskuntapalvelu Seppo Pellinen Olli-Pekka Kuosmanen Pertti Niinikoski Juha Kolehmainen Heikki Tikkanen Heikki Bergström Tauno Janhonen Ari Sarkkinen Arto Lindström Lopuksi Veli Tarmo Luoma esitteli klubin kehittämiskyselyn tuloksia. Tulokset taulukossa:

20 Jonkin Täysinverran Ei Jonkin verran Täysin eri eri osaa samaa samaa mieltä mieltä sanoamieltä mieltä Summa Klubin toiminnassa on paljon kehitettävää Viihtyvyys Klubissa on hyvä Klubin tulisi olla avoimempi Klubin ulkoinen tiedotus toimii hyvin Klubin sisäinen tiedotus toimii hyvin Klubin päätöksenteko toimii hyvin Vaihto-oppilas toiminta toimii hyvin Palveluprojekteja on riittävästi ja ne Klubin jäsenistö edustaa hyvin Nurmijärven Jäsenmäärää tulisi lisätä Jäseniksi nuoria Naisia pitäisi ottaa klubin jäseniksi (Reijo Orava) Klubikokous Duetossa Veli Jorma Kaartama toi viirin muodossa tervehdyksen Floridasta Palm Beachin klubista. Illan alustuksen uudesta hautaustoimilaista piti Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtaja Hannu Houtsonen. Hautaustoimen lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu seurakuntayhtymän keskusrekisteri- ja atk toiminnat. Hän on rotaryveli Finlandia Hall Rotaryklubista. Helsingin seurakuntayhtymä on 30 seurakunnan yhtymä, joka hoitaa niiden hallinnon. Työntekijöitä on Helsingin seurakunnissa on noin 1500 hautausta vuodessa (koko maassa noin 50000). Uurnahautaus on yleistynyt, sen osuus on ¾ kaikista hautauksista. Hautaustoimilaki uudistettiin Sen keskeinen periaatteellinen muutos oli uskonnonvapauden turvaaminen hautauksissa. Yleisten hautausmaiden ylläpito on määrätty laissa evankelisluterilaisen kirkon viranomaistehtäväksi. Evankelisluterilaisen kirkon ylläpitämille yleisille hautausmaille haudataan noin % kaikista vainajista. Muita hautausmaita ovat ortodoksisen kirkkokunnan valtion ja muiden kirkkojen hautausmaat. Valtio tukee yhteisöverolla

21 evankelisluterilaista kirkkoa hautaustoimen kustannusten kattamiseksi. Myös muiden hautausmaiden ylläpitäjät voivat saada harkinnanvaraista valtionapua. Hautaustoimilaissa määrättiin kirkko ylläpitämään myös tunnuksettomia hauta-alueita (vuoden 2007 alusta). Seurakunta voi periä maksuja hautasijan luovuttamisesta, hautaukseen liittyvistä palveluista ja haudan hoidosta. Näistä perittävien maksujen on oltava yhtäläiset riippumatta seurakunnan jäsenyydestä. Kappelinvuokria tai muita laissa mainitsemattomia maksuja ko. määräys ei koske. Hautaustoimilaki on lisännyt kirkosta eroamista, koska se turvaa hautauksen samoin kustannuksin myös seurakuntiin kuulumattomille. Tilaisuus päättyi vilkkaaseen keskusteluun ja mielipiteiden vaihtoon. (Reijo Orava) Klubikokous Duetossa -Läsnä oli 25 veljeä ja kaksi vierasta; kesävaihto-oppilaat Paula Salminen, ja hänen vieraanaan ollut Ms.Leana Lucouw Etelä-Afrikasta. Presidentti muistutti joululounaasta Klaukkalan kirkossa, ja tulossa olevasta Rotaryliikkeen 100 vuotisjuhlasta Finlandia talolla Paula ja Leana kertoivat kokemuksistaan kesävaihdossa, tosin molemmilla oli enemmänkin kyse talvivaihdosta koska Paula oli Etelä-Afrikassa meidän kesällä, eli sikäläisen talvenaikaan, jolloin lämpötila voi Johannesburgissakin laskea yöllä alle 0 C, ja Leana pääsi puolestaan tutustumaan Nurmijärveen joulukuussa. Illan esitelmän Kirkon perheneuvontatyöstä piti Heikki Lindfors Lohjan perheasianneuvottelukeskuksesta. Heikki kertoi olleensa nyt reilut 2 vuotta Lohjalla oltuaan sitä ennen Espoossa Otaniemessä teekkari-pappina 19 vuotta. Suomessa toimii tällä hetkellä 41 kirkon perheasianneuvontakeskusta, ja niissä työskentelee 150 päätoimista perheneuvojaa. Lohjalla heistä on nyt 3 sekä yksi osapäiväinen. Kirkon perheneuvontatyö alkoi Suomessa ilmoituksella Tampereen Aamulehdessä, tilanteessa jossa toiset tahot mainostivat hoitavansa avioerot nopeasti sota-ajan jälkilöylyissä. Lohjan keskuksessa käydään vuosittain n 2500 keskustelua, ja toiminta on pyyteetöntä, kaikkia vakaumuksesta ja kansalaisuudesta riippumatta palvellaan ilmaiseksi, työ on diakoniaa, auttamistyötä, ei kasvatus tai opetustyötä. Tapaamisessa pyritään hoitamaan parisuhdetta, ei niinkään yksilöä. Palvelu kohdistuu pääosin työikäisiin, vuotiaat ovat suurin kävijäryhmä. Tilastollisesti asiakasta tavataan keskimäärin 6-7 kertaa, käytännössä hieman useammin kun lyhyet visiitit (ne jotka eivät jostain syystä tule useammin)jätetään pois. Tapaamisen syyksi tulija ilmoittaa useimmiten avioeron uhka (25 %), seuraavaksi eniten perheväkivalta, ja kolmanneksi uskottomuus. Lohjan keskuksen toimialue yltää (ostosopimuksin) Hangosta Nurmijärvelle, ja Inkoosta Karjalohjalle. Nurmijärveläiset voivat käyttää myös Järvenpää/Hyvinkaa keskusta.(heikki Tikkanen)

22 klo (tiistai) Joulukirkko Klaukkalan kirkossa. Runsaat 20 rotaryveljeä ja saman verran Nurmijärven Inner Wheel sisaria osallistui perinteiseen Joulukirkkotapahtumaan. Paikka ei kuitenkaan ollut perinteinen vaan upouusi ja hieno Klaukkalan kirkko. Kiitokset Nurmijärven seurakunnalle ja Klaukkalan Rotaryklubille hienosta tapahtumasta. (Reijo Orava) Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta.

23 2005 Tammikuu Viikkokokoustiedotteet: Viikkokokous Esitelmän aihe oli Hyvinkäällä sijaitseva Mansikkamäen perhekoti, josta kertoi yrityksen johtaja Arto Maliniemi. Perhekoti aloitti toimintansa 1966 perhekotiyhteisö Kissankäpälänä ja 2001 Kissankäpälän myymisen myötä jatkoi toimintaa Mansikkamäen Perhekoti Oy:nä. Perhekotiin on sijoitettu sosiaalisin perustein huostaan otettuja lapsia. Paikkaluku on 6 lasta. Työntekijöinä toimivat perhekodin vanhemmat Paula ja Arto Maliniemi sekä taloudenhoitaja. Toiminnan perusperiaatteisiin kuuluu mm. mahdollisimman hyvä yhteistyö sijoitettujen lasten van hempien kanssa. Huoltosuunnitelmat tarkistetaan ½ vuoden välein. Yhteistyö Hyvinkään koulutoimen ja koulujen kanssa on tiivis. Perhekotisijoituksen päätyttyä Mansikkamäen perhekoti on vielä mukana nuoren jälkihoidossa. Kokemuksen mukaan olisi hyvä, että nuori olisi sijoituksessa siihen asti, että ehtisi käydä toisen asteen koulutuksen loppuun. Toiminta perustuu Lastensuojelulakiin /683. Laki määrittelee lapsen oikeuden, suojelun ja huollon. Lain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun. Laki koskee lasta syntymästä lähtien, mutta ei sitä ennen. Lastensuojelulaissa lapsena pidetään alle18-vuotiasta ja nuorena vuotiasta henkilöä. Sosiaalilautakunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos lapsen tai nuoren kasvuolot vaarantuvat tai eivät turvaa hänen terveyttä tai kehitystä tai jos hän käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lapselle voidaan järjestäää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshoitoa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Tukitoimet ovat suostumusperäisiä. Jos vakavasta tilanteesta on kysymys, sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan tai järjestettävä hänelle sijaishuolto. Viime vuosina erityisen vaikeahoitoisten ja moniongelmaisten lasten hoitoon erikoistuneiden perhekotien määrä on Suomessa nopeasti lisääntynyt. Yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamiseen, laajentamiseen ja toiminnan olennaiseen muuttamiseen antaa luvan lääninhallitus, joka myös valvoo laitosten toimintaa. Henkilöstön on täytettävä samat kelpoisuudet kuin mitä kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä vastaavissa tehtävissä vaaditaan. Esitelmän johdosta virinneessä keskustelussa pidettiin puutteena tosiasiaa, että Lastensuojelulaki ei koske yksilön elämää ennen syntymää. Syntyyhän lapsia, joiden vammaisuus johtuu äidin alkoholin tai huumeiden käytöstä. Laki pitäisi tältä osin täydentää. (Matti Iivanainen) Viikkokokous Duetossa Illan alustus käsitteli aihetta: Analyyttinen psykoterapia. Alustaja psykoanalyytikko, psykiatrian erikoislääkäri Gustav Schulman. Hän toimii yksityispraktiikan harjoittajana sekä psykoterapeuttien kouluttajana. Hän on Espoon rotaryklubin jäsen. Schulman piti laajan alustuksen psykoterapian teoriasta, eritteli eri terapiamuotoja, esitteli terapeuttien koulutusta ja käytännön työtä. Hoitomenetelmän isä on Sigmund Freud.

24 Seuraavassa muutamia haja-ajatuksia Schulmanin esityksestä: Ihmisen kehittymistä ja tunteita ohjaavat keholliset tosiasiat, tarpeet ja halut, sisäiset motiivit, ulkoisen todellisuuden asettamat rajoitukset, ihmissuhteet ja sosiaaliset paineet. Ihminen omaksuu ja sisäistää todellisuuden ja sosiaaliset vuorovaikutusmallit sellaisina kuin hän ne koki eikä sellaisena kuin ne objektiivisesti olivat. Ihminen käyttäytyy ensikädessä aiemmin omaksumiensa kokemusten ja mallien mukaisesti, mutta kykenee omaksumaan vähitellen uutta. Keho muistaa tunteet vaikka järki on ne jo unohtanut. Psykoterapeutin tehtävä on opettaa potilas pärjäämään omien tunteidensa kanssa. Nämä tunteidenhallintataidot voi oppia vain toiselta ihmiseltä. Ihminen siirtää omaksumansa käyttäytymismallit ja suhtautumistavat myös hoitosuhteeseen terapeuttia kohtaan. Potilaan ongelmat toistuvat hoidossa tässä ja nyt. Pelkistetysti voidaan sanoa että jokainen potilas kärsii tunteiden sietämisen ja hallinnan vaikeudesta. Suurin osa ihmisen psyykestä on tiedostamatonta. Elämme esineellisessä maailmassa ja omassa tunne- ja kokemusmaailmassamme. Ymmärrämme että kanssaihmisillämme on myös oma tunnetodellisuutensa. Hoidossa potilas autetaan ensin kokemaan ja tunnistamaan kokemuksensa ja tunteensa. Mitä paremmin potilas käsittää mistä on, kysymys sen selkeämmin voi alkaa käsitellä syitä, seurauksia ja korjaamiskeinoja. (Reijo Orava) Viikkokokous Duetossa Illan aiheesta Työhyvinvointipalvelut oli saapunut alustamaan toimitusjohtaja Pekka Heinänen Hän on rotaryveli Pasilan klubista. Tärkein tekijä työhyvinvoinnissa on itse työ. Työpaikat ovat nykypäivänä voimakkaiden muutosten alaisia. Muutamia poimintoja hänen johdannostaan aiheeseen: Henkilökunnan tyytyväisyys korreloi asiakastyytyväisyyden kanssa ja tätä kautta myös tuottavuuteen. Ihmisläheinen johtaminen ei ole pehmoilua. Esimies luo pelisäännöt, hengen. Mutta esimies voi myös pilata ilmapiirin. Työelämän ongelmiin on tartuttava ajoissa. Esimies - alais suhde on aina vuorovaikutussuhde kahden aikuisen ihmisen välillä. Raha ei yksin motivoi jatkamaan työuraa. Työn pakkotahtisuus koetaan hankalan jo nuorella iällä. Alustajan yritys, PT-Palvelut, tuottaa työhyvinvointipalveluita yhteistyössä Backwood Hill Consulting yrityksen kanssa. Se on räätälöityä koulutusta ja palvelua työpaikoille. Yritys on valmiina auttamaan yrityksiä, yhteisöjä ja esimiehiä vaikeissa tilanteissa.

25 Seuraavassa muutamia poimintoja heidän koulutusotsikoistaan: vuorovaikutus ja yhteistyö organisaation muutosvaiheet muutos ja stressi irtisanominen yksilön kokemuksena irtisanominen ihmissuhteiden prosessina irtisanomisprosessin hoitaminen. ikäjohtaminen (Reijo Orava) Viikkokokous Duetossa Illan esitelmän aihe oli työterveyshuolto Metso-konsernissa. Ossi Heikkilä käsitteli esitelmässään TYKY toimintaa (työkyvyn ylläpitämistoimintaa) Metso konsernissa. Metso konsernissa on nykyisin n työntekijää. Ossi itse työskentelee Metso Paperissa, jonka markkinat ovat Eurooppa, Amerikat ja Aasia jossa erityisesti Kiina, nämä kolme markkinaa ovat suunnilleen yhtä merkittävät. Henkilöstön työkyvyn kehittämisen tausta on pitkälti kansantalouden ennusteet: eläkkeelle siirrytään aikaisin, väestö vanhenee, elinikä nousee, ja eläkekulut nousevat vuotiaista miehistä osallistuu työelämään alle 50 %, kun esimerkiksi Sveitsissä ja Japanissa luku on n 90 % ja OECD maissa keskimäärin 65 %. Toinen syy on se, että henkilöstön osaamis- ja tietopääoman osuus yrityksen kokonaisuudesta on nykyisin paljon suurempi kuin aiemmin. Ja kolmas mm työkyvyttömyyseläke, esimerkiksi suurtyönantaja (>800 henkeä) maksaa eläkkeestä 80 %. Esim. jos 53 -vuotias 3000 /kk ansaitseva henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, suurtyönantaja maksaa eläkkeenä x 10 v x 60 % x 80 % eli melkein heti henkilön jäätyä eläkkeelle työeläkelaitokselle. TYKY toiminta pyrkii pitämään henkilön paremmassa kunnossa, auttaa jaksamaan työssä, ja työnantajalla on edelleen työkykyinen henkilöstö, ja taloudellinen hyöty verrattuna henkilöstön eläköitymiseen. Metsossa TYKY toiminta on osa normaalia toimintaa, ja työkyvystä huolehtiminen osa esimiehen vastuuta. Perinteisten sairauksien vaikutusten ehkäisemiseksi Metsossa on käytössä tykyterveystarkastus/ikäkausitarkastus 5 vuoden välein jokaisen työntekijän kohdalla, johon kuuluu myös työpaikkaselvitys sekä työntekijän että asiantuntijan tekemänä. Työuupumuksen torjunnassa esimiestoiminta on paras väline, taataan mahdollisuudet hoitaa työtään ja erityisesti vaikuttaa sen sisältöön. Myös ikääntyneet ovat voimavara; ikäsyrjinnälle ei ole perusteita; ajatus kristallisoituu iän mukana, aikaansaavuus paranee vaikka suoritusnopeus vähenee. (Heikki Tikkanen)..

26 2005 Helmikuu Viikkokokousmuistiot: Helmikuu 2005 Klubikokous Illan esitelmöijänä työterveyshoitaja Eija Luukkonen-Sairanen Fortumin jalostamolta Porvoosta. Illan esitelmän aihe oli työterveyshuolto Fortum-konsernissa. Eija Luukkonen- Sairanen kertoi ensin hieman Porvoon jalostamon alueesta. Siellä on työssä nyt n 3000 henkeä. Kilpilahden alueen henkilötön keski-ikä on nyt noin 46 vuotta. Alueen työterveysasemalla on vastaavasti töissä nyt noin 20 henkeä.. Keilaniemen ja Naantalin, Inkoon ja Loviisan alueilla on myös oma työterveyshuolto. Yhteensä noin 40 henkeä. Työterveyshuolto on perusterveydenhuoltoa, osa työsuojelujärjestelmää ja työkyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Työterveysasema toimii myös virka-aikaan esiapuvalmiudessa. Myös terveysvaaroihin ja haittoihin liittyvä työ on merkittävä osa jalostamoalueen työterveyshoidossa, mukaan lukien erilaisten suojaimien käyttö. Työterveysasema järjestää myös luentoja, työsuojelukampanjoita, ja erilaisia aihekohtaisia tilaisuuksia. Henkilöstö käy myös terveys/elämäntilanne-tarkastuksessa 5 vuoden välein, ja 50 vuotta täyttäneet 3 vuoden välein. Alkoholin käyttöä koskevassa haastattelussa noin 12 % oli ns suurkuluttajia, ja 10 % ei käytä ollenkaan. Vuosittain hoitoon lähetään henkilöä. Huumetesti tehdään kaikille uusille tulijoille, vuodessa alueella noin 500 kpl, joista noin 1 % antaa positiivisen tuloksen, eli ei oteta töihin, samoin kieltäytyneitä ei oteta töihin. (Heikki Tikkanen) Tutustumisvierailu Eduskuntataloon Joukko veljiä suuntasi tutustumaan Eduskuntataloon, jossa meitä emännöi kansanedustaja, naisrotary Tuija Nurmi, Lahdesta. Kansanedustaja kertoi edustajantoimestaan sekä siihen liittyvistä ongelmista. Söimme maittavan poronkäristyksen sekä jälkiruuaksi joimme kahvit. Kahvin lomassa tutustuimme uuteen Koulutus Elämään esittelyvideoon, mutta valitettavasti tekniset ongelmat häiritsivät elokuvaesitystä. Tämän jälkeen pääsimme tutustumaan itse Eduskuntataloon. Vuonna 1923 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijoituspaikasta ja seuraavana vuonna itse rakennuksesta. Tähtitorninmäkeä pidettiin sijoituspaikkakilpailussa parhaana vaihtoehtona, mutta loppujen lopuksi uusi valtiopäivätalo päätettiin rakentaa ns. oopperatalon tontille Läntisen Viertotien, nykyisen Mannerheimintien, varrelle. Paikkakilpailussa vaihtoehto oli sijoittunut kolmanneksi. Tätä kallioista tonttia on vanhastaan kutsuttu Arkadianmäeksi.

27 Talokilpailun (1924) voitti arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan "Oratoribus" ('Puhujille'). Ehdotuksen varsinainen laatija arkkitehti J. S. Sirén ( ) sai eduskuntatalon suunnittelutehtävän, ja talo rakennettiin vuosina Juhlallisia vihkiäisiä vietettiin Eduskuntatalo sijaitsee Arkadianmäellä yksinään, mikä ei ollut Sirénin eikä kaupunkisuunnittelijoiden tarkoitus. Talon eteen ajateltiin julkisten rakennusten ryhmää: Itsenäisyydenaukiota, olihan kaupungissa jo autonomian ajalta periytyvä Senaatintori. Ajatus jäi toteutumatta. Eduskuntatalo on tyyliltään 1920-luvun klassismia. Julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Itsenäisyyden ja kansanvallan monumentiksi rakennettu Eduskuntatalo on viimeistelty kokonaistaideteos, jossa rakennustaide, taideteollisuus, taidekäsityö ja kuvataide muodostavat yhdenmukaisen, arkkitehtuurin ehdoista lähtevän kokonaisuuden. Kokonaistaideteos toteutettiin J. S. Sirénin johdolla, ja hänen piirtämiään ovat myös tärkeimpien tilojen kalusteet, valaisimet ja lukuisat muut yksityiskohdat. Myös Eduskuntatalon sisustus on tyyliltään pääosin klassistinen, mutta talon rakennusaikana Suomeen levinnyt uusi tyylisuunta modernistinen funktionalismikin on saanut sijansa muutamissa yksityiskohdissa. Mukana on myös art decon koristeellisuutta. Eduskuntatalon sisustus noudattelee talon sisäistä hierarkiaa: mitä tärkeämpi toiminto, sen juhlavampi ulkoasu, ja jokaisella kerroksella on oma ilmeensä. Lisätiedot: (Olli-Pekka Kuosmanen) Klubikokous Saimme klubikokoukseen vieraaksemme Festo Oy:n johtaja Jukka Kenttämiehen, joka esitteli edustamansa yhtiön rakennetta ja toimintaa. Festo Oy on saksalaisen Festo AG:n tytäryhtiö. Emoyhtiö on itsenäinen perheyhtiö, joka valmistaa ja kehittää pneumatiikkalaiteosia teollisuuteen. Yrityksen on perustanut 1925 Gottlieb Stoll. Yritys liikevaihto on 1,2 m ja siinä työskentelee työntekijää 52:ssa tytäryhtiössä maailmanlaajuisesti. Erikoistuotantoa on 52 maassa. Pääkonttori sijaitsee Saksassa, Esslingenin kaupungissa. Yritys panostaa voimakkaasti innovatiiviseen tuotekehitykseen, jonka osuus liikevaihdosta on 5,6 %. Patentteja on haettu kappaletta. Yritys on kansainvälinen automaation osaaja Festo Oy:n toiminta-ajatuksena on korkealuokkaisten pneumatiikkatuotteiden myynti ja markkinointi sekä asiakkaiden automaatioon liittyvien kysymysten ratkaiseminen lähtien suunnittelusta ja komponenttivalinnoista aina huollon järjestämiseen saakka. Asiakkaina on lähes kaikki teollisuuden alat: elektroniikka, kappaleenkäsittely, pakkaus, prosessiteollisuus sekä yleinen koneenrakennus. Suomessa Festo on toiminut vuodesta 1977 alkaen. Suomen pääkonttori sijaitsee Vantaalla, Koivuhaassa. Yrityksen toiminta-ajatuksena on, että asiakas saa tuotteensa 24 tunnissa. Toimintavarmuus on yli 97 % Euroopassa. Asiakas pääsääntöisesti tilaa tuotteen sähköisesti Internettiä tai CD-Romia hyväksikäyttäen. Tuotteen kehitys ja valmistus alkaa