Nokian kaupunki. Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 Nokian kaupunki Talousarvio 2008 Taloussuunnitelma

3 Kannen kuva: Koskenmäen koulun peruskorjausta, Pekka Voltti Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2008

4 SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 1 1. Visio Nokia Kehittämisstrategiat 1 3. Strategian seuranta 4 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuodelle II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 8 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut 8 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Lopputulos numeroina Talousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 5.1. Hallintokeskus 15 Tampereen aluepelastuslaitos Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Kulttuurikeskus Liikunta- ja nuorisokeskus Tekninen keskus 57 Sivu 6. Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 89 LIITTEET: Vakanssipaketti 2008 Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet

5 I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Nokian kaupungin strategia uudistettiin vuonna Uusi strategia Nokia on antanut suuntaviitat sen jälkeisille talousarvioille, myös tälle talousarviolle ja taloussuunnitelmalle. 1. Visio Nokia 2016 Nokia on vetovoimainen ja taloudellisesti vakaa kaupunki, jonka menestys perustuu vahvaan teollisuuteen ja yritystoimintaan. Nokialaiset asuvat viihtyisässä kaupungissa, jossa hyvää elämää tukevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Nokia on elinvoimainen ja aktiivinen yhteistyökumppani kuntakentän muutoksissa. 2. Kehittämisstrategiat 2.1 Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut Nykytila Tampereen seutukunnalla ollaan siirtymässä palveluiden tuottamisessa vaiheeseen, missä seutuhallinto koordinoi palveluyhteistyön kehittämistä. Seutuyhteistyö kehittää samalla kunnan omaa palvelutuotantoa vertailujen ja vuorovaikutuksen avulla. Seutuyhteistyö lisää myös edellytyksiä palveluiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttöönotolle. Seutuyhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään kuntien tarpeista käsin. Seutukunta nähdään myös luontevana palvelumarkkinoiden kehittämisalueena. Palveluiden tuottamismalli voi muuttua kesken strategiakauden kunta- ja palvelurakenne muutosten käynnistyttyä. Strategiakautena palveluiden kehittämiseen kohdistuu kovia kehittämispaineita; hallituksen suunnittelema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus toteutunee tämän ajanjakson aikana. Sen lisäksi tulee huomioida kuntien oma tarve muuttaa palveluiden tuottamistapoja kustannus- ja tehokkuussyistä. Kuntien tehtävä on tulevaisuudessakin vastata palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Palveluiden tuottaja voi olla jokin muukin kuin kunta. Yksityiset palvelualan yritykset ja kolmas sektori on kannustettava nykyistä laajemmin tuottamaan palveluita. Tulevaisuudessakin palveluiden kustannusten vertaaminen ja palveluiden tilaaminen pysyy kunnan omassa kontrollissa. Tämä edellyttää kunnissa tilaajaosaamisen vahvistamista. Johtamisen kohteet 1. Asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluita järjestetään seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tuotetaan paikallisena tuotantona 2. Seutuyhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, ja osallistuminen eri hankkeisiin pohjautuu kunnan omaan tarpeeseen 3. Palvelumarkkinoita kehitetään seudullisesti 4. Luodaan seudullinen seurantamalli, missä kiinnitetään erityisesti huomiota kustannustehokkuuteen. Mallin avulla saadaan ennakointitietoa palvelujen tuotantotapojen kannattavuudesta. Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka Sisäasiainministeriön kaavailema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus vauhdittavat kuntayhteistyön järkiperäistämistä. Verkostojärjestelmän kehittäminen kuntien välillä on tärkeää. Samalla on pohdittava, miten kuntien välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa taloudellisesti niin, etteivät yhteistyön hyödyt huku hallinnoimisesta ja verkostoitumisesta aiheutuneisiin kuluihin. Visiokauden loppuun mennessä on saatu aikaan toimiva järjestelmä tuottaa keskeisiä kuntien palveluita yhteistyössä. Yhteistyöllä on saavutettu säästöjä hajautettuun järjestelmään verrattuna. Kustannusten kehitystä toimintojen osalta pystytään seuraamaan ja vertaamaan. 2.2 Osaaminen Tässä strategiassa osaamisen tarkastelu on rajattu kaupunkiorganisaatioon. Nykytila Nokian kaupungissa on aloitettu strateginen ohjaus, mutta se ei ole vielä täysin 1

6 jalkautunut valmiutena strategiseen ajatteluun kaikilla organisaatiotasoilla. Organisaatiorakenne on ollut vuosia lähes muuttumaton, joten uuden toimintakulttuurin mukanaan tuomiin haasteisiin ei ole ollut tarvetta vastata. Nykytilanteessa tarvittava osaaminen on hallinnassa, mutta tulevaisuudessa tarvittavaa visioon pohjautuvaa osaamista ei ole määritelty. Ei myöskään sitä, mitä toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan. Henkilöstön osaamistason kartoitus on aloitettu muun muassa atk-osaamisen alueella ja sen perusteella on järjestetty koulutusta. Tämänkaltainen toiminta ei ole kuitenkaan riittävän laajaa ja kaikkia osaamisalueita kattavaa. Kaupungissa on myös aloitettu henkilökohtaiset arvioinnit, joilla vaikutetaan henkilöstön palkkaukseen. Tämä työ on vasta alkuvaiheessa ja osaamisen palkitseminen ei vielä saavuttanut sitä mittaa, että järjestelmää voitaisiin pitää kannustavana. Johtamisen kohteet: 1. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky aloitteellisuus ja työtyytyväisyys 2. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin kehittäminen strategisena kokonaisuutena, strategioiden jalkauttaminen käytäntöön 3. Tulevaisuuden osaamisvaateiden tunnistaminen ja henkilöstökoulutuksen tehostaminen 4. Ydintoimintoihin liittyvän hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja uudistuminen Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka: Organisaatio ja henkilöstö ovat kyenneet irrottautumaan vanhasta ja henkilöstö toimii hyvässä vuorovaikutussuhteessa uudessa toimintaympäristössä. Osaamisen ylläpito ja laajentaminen joustavat palvelutarpeiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Nokian kaupunkiin on luotu johtamis- ja ohjausjärjestelmä, joka kehittää osaamista jatkuvasti ja joka tukee myös henkilöstön itseohjautuvuutta. Strategiset tavoitteet osaamistarpeiden osalta asetetaan yhteistyössä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa. Organisaatiossa osataan käyttää tehokkaasti prosesseja hyödyksi siten, että kuntalaiset saavat palvelunsa edullisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan ja arviointijärjestelmän mittaamisessa käytetään tasapainotettua mittaristoa. Koulutuksessa ja muissa toimintaympäristöissä on ymmärretty yrittäjyyskasvatuksen merkitys työntekijöiden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämisen tukijana. Kansainvälistymisestä aiheutuvat muutostarpeet osataan ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Visiokauden lopussa organisaatiossa on lisätty strategisen ajattelun valmiuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi on kartoitettu mitä ja miten kuntalaisten palveluja aiotaan tulevaisuudessa järjestää ja kehittää. Osa palveluista järjestetään seudullisina palveluina hyödyntäen olemassa olevaa osaamista sekä osaamista kehitetään uudistuvan palvelutarjonnan vaatimusten mukaisesti. 2.3 Kaupunkiympäristö Nykytila Nokia on entistä selkeämmin osa Tampereen seutua. Työmatkaliikenne seutukunnalla on vilkasta. Tällä hetkellä seudun liikenneverkon taso ei ole tyydyttävä, mutta siihen on tulossa korjausta. Nokia on viime vuosina kasvanut voimakkaasti: Nokian uudet asuinalueet ovat tavoiteltuja, tonttien hakijoita on aina huomattavasti enemmän kuin tontteja on tarjolla. Uudet asuinalueet ovat viimeisteltyjä ja korkeatasoisia, myös vanhoja alueita kunnostetaan määrärahojen puitteissa. Asukasluvun kasvun ja vilkkaan elinkeinoelämän seurauksena liikenne on kasvanut ja siihen verrattuna liikenneturvallisuus Nokialla ei ole tyydyttävällä tasolla. Tällä hetkellä suurelta osaa hajaasutusaluetta puuttuu vesihuolto. Vesihuollon kehittämiseksi on hyväksytty vesihuollon kehittämissuunnitelma. Tampereen seudun jätevedet puhdistetaan useassa puhdistamossa. Luonnonympäristö on Nokian suuri vetovoimatekijä. Ympäristön tila on hyvin kartoitettu ja arvokkaimmat kohteet ovat suojelun piirissä. Ilman laatu on hyvä tilapäisiä hajuhaittoja lukuun ottamatta. Johtamisen kohteet 1. Suunnitellusti toteutettu teollisuusja asuntotonttitarjonta 2. Valtatie-3:n infrastruktuurin rakentaminen 3. Liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen 4. Vesihuollon kehittäminen 2

7 Tavoitteet johtamisen kohteille Väkiluvun kehitys on rajattu noin prosenttiin vuodessa. Tämä on merkinnyt noin 300 asukkaan vuosittaista muuttovoittoa. Kaupunki on pystynyt luovuttamaan noin 50 omakotitonttia vuosittain. Lisäksi kaavoituksella on turvattu myös kerrostalotonttien tarjonta. Yksityisten omistamaa maata on kaavoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistävillä alueilta. Liike- ja teollisuustontteja on luovutettu Porintien pohjoispuoliselta alueelta, josta on tullut seudun vetovoimaisin elinkeinoalue. Liikenne Tampereen seudulla on sujuvaa. Valtatie-3 ja siihen liittyvät kokoojakadut on rakennettu. Liikenneturvallisuudessa on panostettu erityisesti kevyenliikenteen turvallisuuteen ja liittymien toimivuuteen. Liikenneturvallisuuden parantuminen on osaltaan tulosta hyvin tehdystä asennekasvatustyöstä. Tätä työtä on tehty yhdessä koululaitoksen, poliisin ja liikennesuunnittelun kanssa. Kaavoituksessa on otettu johdonmukaisesti huomioon myös joukkoliikenteen tarpeet. Vesistöjen tilaan ja ilman laatuun kiinnitetään huomiota. Kaupungin yleisilme on huoliteltu ja kaikessa rakentamisessa huomioidaan esteetön kulku. Myös rantojen siisteyteen on panostettu. Haja-asutusalueet ovat vesijohdon piirissä. Seudullista vesihuoltoyhteistyötä on tiivistetty naapurikuntien kanssa, millä taataan puhtaan veden riittävyys ja jätevesien asianmukainen puhdistaminen. 2.4 Teollisuus ja yritystoiminta Nykytila Nokia profiloituu seutukunnalla vahvana teollisuuskaupunkina. Teolliset työpaikat ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vähentyneet ja palveluiden työpaikat lisääntyneet. Työpaikkojen yhteismäärä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana. Yritysten määrä on koko seutukunnassa kasvussa. Suurten yritysten liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti, mutta työpaikkamäärät ovat jonkin verran laskeneet. Nokialla on ollut muihin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna huomattavasti suurempi työpaikkaomavaraisuusaste, mutta se on suuren muuttovoiton johdosta viime vuosina laskenut. Kaupan toimitiloja on rakennettu ja tullaan rakentamaan huomattavasti lisää. Näin ollen palvelutyöpaikat lisääntyvät. Nokian keskustan kehittymiseen on kaupungin toimesta kiinnitetty erityistä huomiota kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeen. Kaupungin investoinnit keskustassa ovat vilkastuttaneet yksityisten kauppa- ja asuntorakentamisinvestointeja. Kilpailukykyisiä yritystontteja ei ole pystytty riittävästi kaavoittamaan. Moottoritien rakentamispäätös lisäsi yritystontti kysyntää Kankaantakana. Nokian ja Tampereen kaupungit ovat päättäneet rakentaa yhteisen yli 500 hehtaarin Kolmenkulman yritysalueen Kankaantaan ja Myllypuron väliselle kaupunkien rajaalueelle. Johtamisen kohteet 1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen 2. Uusien yritysalueiden käynnistäminen 3. Keskustan kehittäminen yhteistyössä keskusyrittäjien kanssa. 4. Elinkeinopoliittinen seutuyhteistyö Tavoitteet johtamisen kohteille Visiokauden loppuun mennessä Kolmenkulman alueesta on tullut uusi suuri työpaikka-alue, jonne on sijoittunut monipuolista yritystoimintaa. Pitkäniemen alueelle on syntynyt monipuolista ammatti- ja aikuiskoulutusta ympäristörakentamisen koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen (VERTE) myötä. Pitkäniemen alueelle on sijoittunut myös uusia yrityksiä ja yliopistojen tutkimustoimintaa. Keskustassa ja Saviselän alueella kauppapalvelut ovat voimakkaasti lisääntyneet ja kehittyneet. Samalla myös palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet. Edellä kuvattujen muutosten myötä myös työpaikkaomavaraisuusaste on saatu uudelleen nousuun. Seudullisessa yhteistyössä on laadittu yhteisesti hyväksytty elinkeinopoliittinen ohjelma ja on pystytty kehittämään nykyistä konkreettisempia yhteistyömuotoja työvälineiksi kentälle. 2.5 Vetovoima ja elämänlaatu Nykytila Nokia on osa voimakkaasti kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua. Vuotuinen väestökasvu on viime vuosina ollut jopa 500 henkilöä. Seudun muuttolukuja vertailtaessa voi todeta, että muut Tampereen ympäristökunnat ovat houkutelleet asukkaita Nokiaa enemmän. Tämä selittyy osittain Nokian tonttipolitiikalla. Nokia-nimen ja kansainvälisen Nokia- 3

8 konsernin yhteys kiinnostaa jatkuvasti tiedotusvälineitä ja matkailijoita. Kaupungissa ei kuitenkaan ole paikkaa, jossa asiaa voitaisiin esitellä. Nokian monipuolinen luonto on asukkaille itsestäänselvyys, mutta sen suomat virkistäytymismahdollisuudet tunnetaan huonosti. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäjänä korostuu muuttovoittoisilla paikkakunnilla. Tässä vihreässä teollisuuskaupungissa on tehdasyhteisön alusta lähtien harrastettu aktiivisesti kulttuuria ja liikuntaa. Yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot auttavat muodostamaan paikallisidentiteettiä, joka perusnokialaisilla on selvä. Nokia hoitaa palvelunsa mallikkaasti, mutta itsestään ääntä pitämättä. Johtamisen kohteet 1. Strategiaa tukeva viestintä 2. Kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 3. Nokialle ominaisten piirteiden esille tuonti kaupunkikuvassa 4. Luovuus ja innovatiivisuus Tavoitteet johtamisen kohteille Pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu kasvuseudulla, jossa on useita kuntia tarjoamassa samankaltaisia asuinmahdollisuuksia. Kaupungin strategisia tavoitteita tukeva viestintäohjelma on laadittu ja sitä käytetään tehokkaasti. Kaikki kaupungin kannalta tärkeät kohderyhmät ja heille suunnatut kohdennetut perusviestit on määritelty. Kaupungin palvelutuotannossa on sisäistetty asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Uusien asukkaiden asettumista on edistetty tarjoamalla erityisesti lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kulttuuri- ja vapaaajanpalveluita. Lapsille suunnatut palvelut kokoaa yhteen Lasten Nokia -brändi, joka tunnetaan koko maassa.. Kaupunkilaisten luovuutta ja innovatiivisuutta edistetään sekä järjestämällä tähän tähtäävää ohjattua toimintaa kaikenikäisille että tarjoamalla asukkaille toimivia vaikutuskanavia. Nokialle ominaisten maisemallisten ja rakennetun ympäristön piirteitä on korostettu kaupunkikuvassa inventoimalla keskusta-alue ja eri aikoina syntyneet omaleimaiset kaupunginosat, laatimalla ajantasaiset asemakaavat säilyttävine merkintöineen ja laatimalla korjaustapaohjeet. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista on kannustettu kiinnittämällä huomiota kohtauspaikkojen ja kevyen liikenteen väylien viherrakentamiseen. Uuden kirjastorakennuksen yhteydessä on edistetty teollisen perinnön tallentamista ja saavutettavuutta kokoamalla teollisuusperinteeseen painottuva tutkijoille avoin kotiseutuarkisto, johon yhdistyy näyttelytila. Tilassa esitellään Nokian kehitystä teollisuuspaikkakuntana ja tarjotaan mahdollisuus tutustua kaupungin taidekokoelmasta kulloinkin esillä olevaan näyttelyyn. 3. Strategian seuranta Strategian kehittämisstrategiat, johtamisen kohteet ja tavoitteet ovat suoraan linkitetty talousarvion ja suunnitelman tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Seurantajärjestelmänä käytetään tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Nokia 2016 strategian tarkastelunäkökulmat ovat: - palveluiden asiakasvaikuttavuus - prosessit ja rakenteet - henkilöstö ja osaaminen sekä - talous Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle on määritelty menestystekijät, joissa tulee onnistua, jos kaupunki aikoo kehittyä strategian mukaisesti. Tarkastelunäkökulmat ja kahdeksan menestystekijää on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Menestystekijöille määritellään vuosittain mitattavia ja luotettavasti arvioitavissa olevia johtamisen kohteita, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittarina. Johtamisen kohteena olevalle toiminnalle määritellään lopuksi tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät, johtamisen kohteet sekä tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. 4

9 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot 2008 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Palvelustrategian tuloksellisuus Seudullisen yhteistoimintasopimuksen toteutus Päivähoidon rakenteiden kehittäminen Haataja, palvelukeskusten johtajat Rahikkala Virtanen Erkkilä Sillanpää Palvelustrategian toimenpidelistalla on esityksiä, joiden vaikutus on 3 m, niistä vuonna 2008 on toteutettu 0,5 m :n. Seudullinen tietohallinto on aloittanut toimintansa. Päivähoidon rakenneohjelma on valmis. 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Työpaikka-alueiden kaavoittaminen ja rakentaminen Verten toimintaedellytysten kehittäminen Latva Pinola Riihimäki Moisio Latva Kolmenkulman strategiset alueet (mm. Kalkun liittymän ympäristö) on lunastettu kaupungin omistukseen. Katu Rounionkadulta Leppikorven alikulun kautta kohti Tampereen rajaa on rakenteilla. Harjuniityn teollisuusalue on hankittu kaupungille. Kunnallistekniikka on rakennettu sovitun ohjelman mukaisesti. Nokia nimen hyödyntäminen Rahikkala Toimintasuunnitelma on valmis. PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Uusi vapaa-aikapalveluiden keskus Lasten ja nuorten palveluiden aluemalli Kirkko-Jaakkola Nieminen Erkkilä Kovalainen Vapaa-aikapalveluiden palvelukeskukset yhdistyvät vuoden 2009 alusta. Aluemalli on valmis vuoden 2008 loppuun mennessä. Hallintokeskuksen alaisen Työllisyyspalveluiden ja perusturvan Työverkon yhdistyminen perusturvakeskuksen Työllisyys- ja kuntoutuspalvelut Työverkoksi alkaen Paananen Kovalainen Palveluprosessit on yhdistetty. 5

10 4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Tukipalveluiden prosessointi Haataja 6-8 tukipalvelukokonaisuutta on läpikäyty. Kasvatus- ja opetuskeskuksen organisaation ja sisäisten prosessien kehittäminen Erkkilä Uusi organisaatio on toiminnassa ja prosessit integroitu. Prosessien mittaaminen Haataja On kehitetty 10 uutta mittaria, jotka tuottavat palvelujen kehittämiseen nykyistä täsmällisempää ja kuvaavampaa tietoa. PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen Kotihoitopalveluhenkilökunnan työajan kohdentaminen Nimetty työryhmä, Kovalainen Marjamäki Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi on valmis v loppuun mennessä. Aluemallissa verkostoituva yhteistyö on käytössä. Asiakkaan luona käytetty aika on lisääntynyt. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Puistot hyvinvoinnin kehittäjiksi Keskustan viihtyvyyden parantaminen Teollisuusalueiden siisteys Lehtimäki Nieminen Marjamäki Latva Moisio Latva Toiminen Moisio Ensimmäinen hyvinvointipuisto kolmesta on valmis. Keskustan kevyenliikenteen olosuhteita ja esteettömyyttä on parannettu sekä ohjelma tehtävistä toimenpiteistä on laadittu. Katselmuksissa painotetaan ympäristön siisteyttä ja käytetään valtuuksia tehokkaasti. Teollisuuskiinteistöjen omistajille annetaan opastusta. 6

11 HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Viestintäohjelman jalkauttaminen ja toimeenpaneminen Vanhuspalveluohjelman maastouttaminen käytäntöön Palvelukeskusten johtajat Tuhkio Vanhustyön johtaja Marjamäki Palvelukeskukset ovat määritelleet omat keskeiset viestinnän kohderyhmät ja viestintätavat. Kotoisa Ehtoo- vanhuspalveluohjelman toteutumista tuetaan viestinnällä ja kehityskeskusteluilla niin, että koko vanhuspalvelujen henkilökunta tuntee vanhuspalveluohjelman tavoitteet. 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2008 Osaamisohjelman käynnistäminen Koskinen Haataja Osaamisohjelman toteuttaminen aloitetaan esimies- ja henkilöstökoulutuksista sekä luovuusohjelman laatimisesta. Johtamiskoulutuksessa on pidetty 4-5 koulutusjaksoa. Kehityskeskustelumenetelmät on uudistettu ja työhyvinvointiohjelma on päivitetty. 7

12 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut Yleiset talousnäkymät Kuntaliiton arvion mukaan Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4 4½ %. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu on ollut nopeaa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Ensi vuodelle ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2½ prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio tullee nousemaan yli kolmen prosentin palkkaratkaisujen sekä alkoholin ja polttoaineiden hintakehityksen vuoksi. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella vielä ensi vuonnakin. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 prosentin ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70½ %. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1½ prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 prosenttia vuonna Kuntatalouden näkymät Kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla nelisen prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt runsaan kolmen prosentin vuosivauhtia kuluvana vuonna. Kunta-alalla saavutettiin neuvottelutulos virkaja työehtosopimuksista kuntatyönantajan ja kolmen pääsopijajärjestön kesken 19. syyskuuta. Terveydenhoitoalan järjestö TEHY ei allekirjoittanut sopimusta. Sopimus sisältää sopimuskauden aikana kolme yleiskorotusta ja lisäksi paikallisia järjestelyeriä. Kustannusvaikutukset on arvioitu olevan koko sopimuskauden aikana keskimäärin 11,6 %. Vuonna 2008 palkkasumman kasvuvauhti nopeutuu sopimuskorotusten johdosta merkittävästi. Ansiotasoindeksi kohonnee 6 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa ensi vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut runsaan kolmen prosentin luokkaa vuosina Ensi vuonna kustannustaso kohonnee palkkaratkaisusta riippuen keskimäärin 4½ 5 %. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa kuutisen prosenttia. Nopeaa kasvua selittävät muun muassa yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on merkinnyt ansiotulojen odotettua parempaa lisäystä. Vuonna 2007 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kokonaisuudessaan kasvavan noin 7 % edellisestä vuodesta. Talousarviovuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät noin kuusi prosenttia ansiotulojen kasvun jatkuessa ripeänä. Kansantalouden palkkasumma nousee nopeasti työllisyyden paranemisen ja sopimuskorotusten johdosta. 8

13 Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan runsaat 1,4 miljardia euroa tänä vuonna eli huomattavasti ennakoitua enemmän. Yhteisövero kasvaa ensi vuonna 10 %, vaikka talouden kasvu jonkin verran hidastuukin. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2007 arvioidaan 850 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viisi prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä 16,3 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat miljardi euroa eli kuusi prosenttia. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Nokian kaupungin asukkaiden ja yritysten tämän hetkinen taloudellinen tilanne on ennätyksellisen hyvä. Nokialaiset yritykset, varsinkin merkittävimmät niistä, tekevät hyvää tulosta. Tämä on näkynyt paitsi suoraan yritysten työntekijöiden taloudessa myös välillisesti koko nokialaisessa talouden tilassa. Niinpä viime vuosien verotulokehitys on ollut historiallinen etenkin yhteisöverokertymässä. Kehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena myös talousarviovuonna. Taloussuunnitelmavuosien arviointi onkin huomattavasti vaikeampaa. Tämä taloussuunnitelma lähtee siitä, että kasvu jatkuu, mutta vauhdiltaan hidastuvana. Vaikka hyvän taloudellisen kehityksen seurauksena verotulot ovat kasvaneet, se ei kuitenkaan ole näkynyt kaupungin talouden tuloksessa. Syynä siihen on käyttötalousmenojen huima kasvu. Toimintamenot ovat talousarviossa noin 15 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna Tämä vastaa yli kolmen tuloveroprosenttiyksikön tuottoa ja on lähes 10 %. Kasvu johtuu suurelta osin henkilöstömenojen kasvusta. Talousarvio sisältää lähes 80 uutta vakanssia, joista uusilla määrärahoilla rahoitettavia on yli 50. Lisäksi kunta-alan palkkaratkaisu nostaa henkilöstömenoja runsaan kahden vuoden aikana noin 12 %. Vakanssimäärän kasvu perustuu voimakkaaseen väestökasvuun ja sen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun. Lisäksi hoitoalalla on panostettu huomattavasti laadun parantamiseen lisähenkilökuntaa palkkaamalla ja tilapäisiä vakinaistamalla. Myös investointimäärässä kaupunki on uudella tasolla. Vuoden 2008 bruttoinvestoinnit ovat yli 70 % ja yli 10 miljoonaa euroa suuremmat kuin 2000-luvun tilinpäätösten keskiarvo. Suunnitelmavuosien investointitaso on samaa tasoa eli noin 21 miljoonaa euroa. Tämän investointitason ylläpitäminen ilman velkaantumista edellyttäisi joko kunnallisveron nostamista kolmella prosenttiyksiköllä tai käyttötalousmenojen supistamisen kymmenesosalla. Osa investoinneista, kuten Kolmenkulman teollisuusalueen ja Verten kunnallistekniikka, on ns. kehitysinvestointeja. Niiden rahoittaminen lainapääomalla on osin perusteltavissa. Pääosa investoinneista on kuitenkin joko ylläpitoinvestointeja ja kaupungin väestömäärän kasvusta johtuvia investointeja. On myös hyvä muistaa, että investoinnit lähes poikkeuksetta johtavat myös käyttötalousmenojen kasvuun. Esimerkiksi uuden 85-paikkaisen päiväkodin vuosittaiset käyttömenot ovat lähes miljoona euroa. Tämä talousarvio ei sisällä kunnallisveron korotusta. Käynnissä olevalla palvelustrategiatyöllä pyritään minimoimaan veronkorotuspaineet. Mahdollinen suunnitelmakauden aikana tehtävä veronkorotus tulee perustumaan tilinpäätöstietoihin. 9

14 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Verotulojen tuotto on arvioitu erittäin voimakkaan kasvun varaan. Perusteena arviolle on viime vuosien hyvä kehitys sekä paikallisten indikaatioiden muuttumattomuus. Mikäli taloudellinen tilanne jyrkästi muuttuu talousarviovuoden aikana, tulee myös verotuloarvio ottaa uudelleen tarkasteltavaksi muutostalousarviossa. Kunnallisveron taso pysyy talousarviovuotena entisenä eli 18,00 prosenttina. Talousarvion alijäämä edellyttäisi korkeampaa tuloveroprosenttia, mutta veropäätösten on syytä perustua faktatietoihin eli tilinpäätöksiin eikä ennusteisiin eli talousarvioon. Viimeinen tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Kunnallisverojen kasvuvauhdiksi on arvioitu noin 6,5 %/vuosi. Taloussuunnitelmavuosina kasvun arvioidaan hidastuvan. Yhteisöveron tuoton kasvun oletetaan jatkuvan ennätyksellisen voimakkaana. Keskimääräiseksi kasvuksi tulee noin 39 %/vuosi. Suunnitelmakaudella yhteisöveron tuotto tullee laskemaan, ja mikäli Suomeen tulee lama, tulee yhteisöveron tuotto romahtamaan miljoonia euroja. Siksi yhteisöveron tuoton varaan on erittäin riskialtista suunnitella kaupungin taloutta. Kiinteistöveroja ei nosteta talousarviovuodelle. Aikaisempina vuosina veronkorotukset sekä verotusarvojen tarkistukset ovat nostaneet kiinteistöverojen tuottoa huomattavasti. Talousarviovuodelle arvioitu tuoton kasvu ei tosiasiassa ole niin korkea kuin seuraavalla sivulla olevasta taulukosta voisi kuvitella, sillä vuoden 2007 talousarvion tuottoarvio on liian alhainen. Sama koskee yhteisöveroja. Valtionosuuksien kasvua hidastaa verotulotasauksen jatkuva kasvu. Ensi vuonna Nokian kaupunki maksaa verotulotasausta muille kunnille jo lähes 3,7 miljoonaa euroa eli noin 0,75 tuloveroprosenttiyksikön tuoton verran. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset sisäministeriön peruspalvelubudjettianalyysin mukaisina. Maksutuloissa korotuksia on vesi- ja jätevesimaksuissa. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen perusteella. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,8 % toukokuun 2007 palkkoihin verrattuna. Koska kunta-alan palkkasopimustilanne ratkesi niin myöhään, ettei lisäkorotustarvetta voitu kohdentaa tulosalueille, on henkilöstöhallintoon tehty euron palkkavaraus. Se tullaan jakamaan käyttösuunnitelmavaiheessa kaupunginhallituksen päätöksellä tulosalueille. Lisäksi tulosopimuksen vuoksi on erikoissairaanhoidon ostopalveluja korotettu eurolla ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän menoja eurolla. Henkilöstömenot kasvavat myös ennätyksellisen vakanssipaketin vuoksi. Niinpä kasvua vuoden 2007 tilinpäätökseen on 8,5 % ja vuoden 2006 tilinpäätökseen 15,4 % Muissa menoerissä talousarvion laadintaohjeena oli kuluvan vuoden taso eli indeksikorotuksia ei tehty. Kuitenkin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavarahankintoihin tuli kasvua peräti 6,5 %. Suurin kasvu on jälleen asiakaspalveluiden ostoissa, joissa kasvua on lähes 18 % vuoden 2007 talousarvioon ja 20 % viimeiseen tilinpäätökseen 2006 verrattuna. Pääsyynä on etenkin kuntayhtymiltä ostettavat palvelut. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. Nokian kaupungin valtionosuudet SM STM OPM Tasaus Maksetaan Vuoden 2007 tiedot lähes lopulliset, vuodelta 2008 ennakkotieto. 10

15 Arvioitu verotulo TILIVUOSI TP2005 TP-2006 TA-2007 TA-2008 TS-2009 TS-2010 Verolaji Kunnallisvero Muutos % 6,1 7,0 5,7 6,9 5,0 4,4 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 43,3 35,1-11,6 80,3 4,5-4,3 Kiinteistövero Muutos % 5,4 25,5 4,8 11,1 4,4 4,3 VEROTULO yht Muutos % 8,7 9,6 4,3 12,1 4,9 3,5 Arvioitu verotulo t Kiinteistövero Yhteisövero Kunnallisvero 0 TP TP TA TA TS TS

16 Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2008 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvalautakunta Yksi uusi kodinhoitajan toimi siirretty vuodelle Rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta Toimistonhoitajan nimikemuutos käsitellään kokonaisratkaisun yhteydessä. Tekninen lautakunta Kaavoitusarkkitehdin viran täyttö voidaan käynnistää jo syksyllä 2008, mutta täyttölupa ja määrärahavaraus on siirretty vuoden 2009 alkuun. Luovutetaan n. 30 omakotitonttia esitetyn 50 sijaan. Kulttuurilautakunta Ei virka- tai toimilisäyksiä vuodelle Palvelukysely järjestetään omana työnä. Selvitetään kirjastoautopalvelut vuoden 2008 aikana. Lisätään musiikkiopistolle määrärahoja ilmoitetun hinnan nousun verran. Liikunta- ja nuorisolautakunta Osallisuushankkeen päätyttyä toimintaa jatketaan toiminnan painopisteitä muuttamalla, ei uudella määrärahalla. Iltaohjaajien työaika pidetään entisenä. Kasvatus- ja opetuslautakunta Esitettyjä perhetyöntekijän, opiston kuvataideopettajan ja päivähoitoavustajan vakansseja ei perusteta vuonna Opiston nimikemuutokset katsotaan kokonaisratkaisussa. Ei tarvetta varhaiskasvatusyksikön johtajan vakanssiin, mutta Kartanon vuoropäiväkotiin tarvitaan 3 lastenhoitajaa lisää. Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 3. Lopputulos numeroina Vuoden 2008 talousarvio jatkaa edellisistä vuosista valitettavan tuttua käyttötalouden menojen voimakasta kasvua. Sen vuoksi talousarviovuoden talous on noin 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikate jää runsaaseen kuuteen miljoonaan. Käyttötalousmenojen kasvusta osan voi perustella väestökasvun aiheuttamasta paineesta, mutta noin kahden prosentin vuosittainen väestönkasvu ei selitä lähes kymmenen prosentin menokasvua. Viime vuosien tapaan myös verotulojen kehitys on arvioitu vahvan kasvun varaan. Työttömyyden väheneminen, syksyn 2007 palkkaratkaisut eri sektoreilla sekä yritystoiminnan vireys antavat arviolle realismia. Valtionosuudet kasvavat väestökasvun lisäksi mm. täysimääräisen indeksikorjauksen vuoksi. Valtionosuuksia saadaan noin kaksi miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Kaupunki on velkaantumista hidastaakseen vähentänyt sijoituksiaan. Niinpä rahoitus- ja korkotulot eivät enää ole aikaisempien vuosien tasolla. Samalla sijoitusten vähentäminen aiheuttaa sen, että rahoitusvaje täytyy hoitaa pääosin lainanottoa lisäämällä. Kassavaroja on kuitenkin myös jouduttu pienentämään. Vuosikatteella tulisi voida kattaa investoinnit ja lainojen lyhennykset. Lisäksi mm. tarkastuslautakunta on useaan otteeseen todennut, että kasvukunnalla tulisi vuosikate olla huomattavasti poistoja suurempi. Kuuden miljoonan euron vuosikatteella ei kuitenkaan voida kattaa kuin osa poistoista ja hyvin pieni osa investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Niinpä noin 23,5 miljoonan euron nettoinvestoinnit joudutaan rahoittamaan pääosin uutta velkaa ottamalla. Kaupunki velkaantuu kestämätöntä vauhtia. Vaikka lähtötaso onkin ollut huomattavasti maan keskiarvoa alempi, on lähitulevaisuudessa pakko löytää tehokkuutta edistäviä toiminnallisia muutoksia, omaisuuden myyntikohteita sekä ratkaisuja, joilla investointitasoa voidaan alentaa noin puoleen nykyisestä. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaisi noin 40 miljoonaa euroa eli nykyinen lainakanta kasvaisi yli kaksinkertaiseksi. Lainoista on osoitettu osa vesihuoltolaitoksen taseeseen investointien suhteessa. Alijäämä (n. 2,4 miljoonaa euroa) vastaa yli puolen tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Myös muut taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä. 12

17 4. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2008 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Tapsan Tahtien ja vesilaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Investoinneissa: - Rakennusten osalta erikseen mainitut investointikohteet. - Kuljetusvälineiden osalta erikseen mainitut hankintakohteet. - Muiden koneiden ja kaluston osalta toimielinten loppusummat. - Maa- ja vesirakenteiden sekä johtoverkkojen ja laitteiden osalta toimielinten loppusummat. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate Nettoinvestoinnit Poistot 25,0 20,0 m 15,0 10,0 5,0 0,

18 Menot toiminnoittain v. 2008, %, yht. 203,7 milj. Y leishallinto; 7,0 Rahoitus; 3,1 Investoinnit; 12,0 Tekninen, ympäristötoimi ja aluepelastus; 15,2 Kasvatus- ja opetuskeskus; 23,6 Perusturva; 36,2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut; 2,9 Tulot lajeittain v. 2008, % yht. 200,6 milj STM:n vo; 11,0 Korot ja rah.tulot; 0,4 OPM:n vo; 1,5 SM:n valt.os; 0,4 Yhteisövero; 5,5 Kiinteistövero; 2,2 Lainat; 9,0 Muut po tulot; 0,8 Maksut ja myynti; 13,8 Vuokrat ym; 12,7 Kunnallisvero; 42,7 14

19 5. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 5.1. Hallintokeskus

20 HALLINTOKESKUS Hallintopalvelut Tp 2006 Ta 2007 Ltk 2008 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Tulot Menot T-kate Tulosalueen vastuuhenkilö: talousjohtaja Pasi Virtanen Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Tulosalueelle on yhdistetty aikaisemmat erillisten hallintopalveluiden, kanslia- ja henkilöstöpalveluiden sekä talouspalveluiden tulosalueet ja -yksiköt. Henkilöstö- ja talouspalveluissa jatketaan palvelutuotannon vaihtoehtoisten tuottamismahdollisuuksien selvittämistä. Palvelustrategiassa ovat olleet esillä mm. seuraavat toimintamuutokset: puhelinkeskuksen hoitaminen ostopalveluna, tulostamon tehtävien muuttuminen sähköisen dokumentin hallinnan myötä sekä selvittelytyöt palkanlaskennan mahdolliseksi seudullistamiseksi taloushallinnon kanssa suunnitelmakauden lopulla. Toimistotyökartoitus saadaan vuoden 2008 lopulla valmiiksi, kun on selvillä uusien palkka- ja taloushallinnon ohjelmien vaikutukset työkuviin. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Vuoden 2008 alussa jatketaan palkka- ja taloushallinnon ohjelmien koulutusta. Uuden palkkaohjelman käyttöönotto, siihen liittyvät vuoden vaihteen jatkotyöt sekä sisäisten koulutusten järjestäminen edellyttävät, että kevääseen asti palkanlaskentayksikössä on tilapäistä työvoimaa. Talousarviovuoden alkupuolella valmistellaan uusi työhyvinvointiohjelma. Sen toteutus käynnistetään syksyllä Ensi syksynä on tulossa seuraava laajamittainen Kunta10 kysely, jonka tuloksia hyödynnetään entistä paremmin. Kehityskeskusteluista laaditaan talousarviovuoden aikana uudet pelisäännöt. Koulutuskalenteri on käytössä vuonna Vuoden 2010 lopulla kaikki nykyiset esimiehet ovat käyneet läpi koulutusohjelman. Muulle henkilöstölle suunnattu koulutus käynnistyy suunnitelmakaudella. Lokakuussa 2008 järjestetään kunnallisvaalit. Syksyllä 2007 tehdyn tulostuskartoituksen kehittämisehdotukset hyödynnetään käytäntöön. Prosessin kehittämisellä edistetään palvelustrategian toteutumista. Pyydetään Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymältä selvitys asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ja seutukunnan asuntotilanteesta sekä annetaan selvitys valtuustolle. 15

21 Talousarvio 2008 Talousarviovuoden 2008 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Yhtenäiset kehityskeskustelukäytännöt sekä keskustelujen määrän lisääminen ja sisällön kehittäminen. Henkilöstölle suunnitellaan koulutusohjelmat ja ne saadaan käyttöön. Henkilöstön osaamistasoa vahvistetaan. Uusien talous- ja henkilöstöhallinnon sovellusten laaja hyödyntäminen. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Toimistotyökartoitusta jatketaan henkilöstö- ja taloushallinnossa. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudullisilla ohjelmistoratkaisuilla ja käytäntöjen lähestymisellä saavutetaan sekä taloudellisia että toiminnallisia resurssisäästöjä. Uudistumistavoitteet Koulutusohjelman avulla nostetaan osaamistasoa. Tavoitetaso ja seurantatapa Uudet kehityskeskustelujen pelisäännöt ovat valmiit alkukeväällä. Vuoden aikana 80 % kehityskeskusteluista on käyty. Kehityskeskusteluja seurataan kyselyin. Koulutusohjelmat ovat valmiina alkukeväällä. Syksyllä 4-5 ryhmää on käynyt koulutuksissa. Koulutusraporteilla saadaan tieto koulutettujen määrästä. Henkilöstön koulutukset on pääosin pidetty keväällä. Henkilöstöhallinnon ohjelmaa käyttää vuoden lopulla 80 % henkilöstöstä. Toimistotyökartoitus valmistuu vuoden 2009 talousarviokäsittelyyn. Seutukunnallisilla henkilöstö- ja taloushallinnon ohjelmistouudistuksilla saadaan atk-kuluihin 10 %:n säästö. Seurantatapana on talouden jatkuva seuranta ja tilinpäätös Joka kolmas esimies on saanut esimieskoulutuksen. Muun henkilöstön osalta koulutusohjelman toteuttaminen on aloitettu. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2008: Henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon uusien sovellusten täysimääräinen käyttöönotto. Koulutusohjelman aloittaminen ja koulutustason nostaminen. Toimistotöiden kartoitus jatkuu. Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Kaupunginsihteerin ja yhteistoimintasihteerin vakanssit lopetetaan. Tunnusluvut Toiminnan laajuustiedot Tulostamon - mustavalkokopiot ja tulosteet värikopiot ja tulosteet postileimat, kpl Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,64 20,94 20,00 19,75 19,50 19,25 Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset 18,5 18,5 18,

22 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Taloussuunnitelma Tp 2006 Ta 2007 Ltk 2008 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Tulot Menot T-kate Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Läntisen kehätien valmistuminen mahdollistaa uuden vetovoimaisen yritysalueen, Kolmenkulman, rakentamisen valtateiden 3, 11 ja 12 risteykseen. Kolmenkulman yritysalue on Nokian, Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien yhteinen yritysaluehanke. Yritysalue sijoittuu kaikkiaan noin 650 hehtaarin alalle, yhdessä jo rakennetun alueen kanssa on kyse noin 800 hehtaarin yritysalueesta. Kolmenkulman alueen ensimmäiset tonttiluovutukset tehtiin vuonna Tarkastelujaksolla elinkeinopalvelut markkinoi Kolmenkulman yritysaluetta ja käy tonttineuvotteluja alueelle mahdollisesti sijoittuvien tahojen kanssa. Nokian kaupungin palveluksessa työskentelee Tampereen, Nokian ja Ylöjärven kaupunkien palkkaama projektipäällikkö. Kolmenkulman projektipäällikön tehtävänä on koordinoida alueen kehittämistoimia. Pitkäniemen alueelle syntyy ympäristörakentamisalan koulutus- ja tutkimustoiminnan osaamiskeskittymä ja monitoimintainen alue VERTE. Vertessä yhdistyvät ympäristö- ja viherrakentamisalan ammatillinen koulutus ja tieteellinen tutkimus, psykiatrinen terveydenhoito, terveys ja hyvinvointi, toimintaa tukeva viherympäristö ja puistoalueet sekä monipuoliset palvelut. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat Vertessä syksyllä Pitkäniemen kehittämistä johtaa vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut Verte Oy. Nokian keskustan kehittäminen on edennyt vuosittaisilla kunnallisteknisillä panostuksilla. Keskustan infrastruktuuri tarjoaa puitteet myös keskustan toiminnalliseen kehittämiseen. Tarkastelujaksolla parannetaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tehostetaan kaupungin imagomarkkinointia. Siinä hyödynnetään Nokian teollista perinnettä ja Nokialla toimineiden ja toimivien vahvojen yritysten tunnettuutta. Tarkastelujaksolla ollaan mukana lanseeraamassa ainutlaatuista yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden asiakaslähtöistä palvelumallia, joka perustuu sähköisen liiketoiminnan ja viestinnän ratkaisuihin. Nokian tunnettuutta parannetaan myös kaupungin omalla, perinteisellä Tapsan Tahdit -tapahtumalla sekä tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa nokialaisten matkailukohteiden ja tapahtumien markkinoinnissa. Lempäälän kunta hoitaa Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Lempäälän maaseutuhallinnon viranomaistehtävät. Nokian kaupungin elinkeinopalvelut hoitaa edelleen maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Turvataan kilpailukykyisten yritystonttien tarjonta ennen kaikkea Kolmenkulman alueen avulla. Hyödynnetään Tampereen seudun elinkeinopoliittinen yhteistyö. Yhteistyö lisää Nokian kaupungin kilpailukykyä yritysten sijaintipaikkamarkkinoilla ja seudulle muuttavien asuinpaikan valinnassa. Tehdään tiivistä ja avointa yhteistyötä kaikkien kaupungin palvelukeskusten kanssa kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi. Tehdään seudullista yhteistyötä matkailupalvelujen tuottamisessa ja edistetään matkailuyritysten ja tapahtumajärjestäjien verkostoitumista. Parannetaan kaupungin tunnettuutta järjestämällä musiikkitapahtuma Tapsan Tahdit. Hyödynnetään Nokia -brändiä kaupungin kehittämisessä. 17

23 Talousarvio 2008 Talousarviovuoden 2008 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Vaikuttavuustavoitteet Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteistyöhankkein. Kehittämisyhteistyö seudullisesti ja naapurikuntien kanssa: osallistuminen kehittämishankkeisiin. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen. Keskustan kehittäminen. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kolmenkulman yritysalueen kehittäminen. Seudullisen osaamisen ja elinkeinoelämän kehittäminen. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seutuyhteistyön syventäminen. Verten toiminnan kehittäminen. Uudistumistavoitteet Toimintaympäristön vetovoimaisuuden kehittäminen: Nokia -brändin hyödyntäminen. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen: yritysten tarpeiden mukaisten koulutusmahdollisuuksien toteuttaminen. Yhteistyöhankkeet Tampereen teknillisen yliopiston kanssa käynnissä. Keskustan toiminnallinen kehittäminen on konkretisoitunut uuden, innovatiivisen palvelumallin toteutumisen myötä. Varmistetaan rakentamiskelpoisten tonttien myynti infrastruktuurin toteuttamisen myötä. Verte Oy:n toimintaedellytysten turvaaminen. Seudullisen yhteistyövaihtoehtojen selvittäminen. Sampo -yrityspuiston infrastruktuurin valmistuminen. Toimintasuunnitelma imagon parantamisesta on tehty. Yhteistoiminnan käynnistäminen yritysten ja muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa: uuden palvelumallin käynnistyminen on mahdollistettu. Verte: ammatillisen koulutuksen aloituspaikat ovat täyttyneet. Metalliala: uusien ammatillisten koulutuslinjojen lisääminen ja kehittäminen. Kumiala: koulutuksen kehittäminen. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2008: Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: 18

24 Tunnusluvut Suoritetavoitteet Yritysten lukumäärä (toimipaikat) Työpaikkojen lukumäärä Työttömyysasteen kehitys (%) 10,6 8,2 7,9 7,7 7,5 7,3 Maatilojen lukumäärä Alma ja Leader -hankkeet Tehokkuus/taloudellisuustavoitteet Yritystilojen rakentaminen - myönnetyt rakennusluvat (m 2 ) rakennetut yritystilat (m 2 ) Luovutetut yritystontit (kpl) Luovutetut yritystontit (m 2 ) Aloittaneet yritykset Voimavarat Vakinaiset Määräaikaiset Kesätyöntekijät Tilat, (m 2 )

25 Ruokapalvelut Tp 2006 Ta 2007 Ltk 2008 Ta 2008 Ts 2009 Ts 2010 Tulot Menot T-kate Tulosalueen vastuuhenkilö: Pirjo Rannikko, ruokapalvelupäällikkö Taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella Ruokapalvelutoiminnan kehittäminen ja keskittäminen alueittain. Aiempi suunnitelma Linnavuoren-Siuron alueen ruokapalvelujen keskittämisestä aikaistui toteuttavaksi jo syksyllä Koskenmäen koulun keittiön peruskorjaus Kartanon päiväkodin ruokapalvelujen järjestäminen Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella Talousarvio 2008 Kehitetään seudullista yhteistyötä eri osa-alueilla. Talousarviovuoden 2008 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Vaikuttavuustavoitteet Ruokapalvelujen tuottaminen asiakaslähtöisesti. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet PirnetAteria- yhteistyön laajentaminen. Tietotekniikan käytön tehostaminen. Kotipalveluaterioiden kuljetukset osittain kylmäkuljetuksina. Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Osaava ostaminen. Tilat ja laitteet kunnossa. Sijaistyövoiman saatavuus ja käyttö. Uudistumistavoitteet Henkilöstön osaamisen ja monitaitoisuuden lisääminen. Asiakastyytyväisyyskyselyt eri asiakasryhmille. Suunnitelma säännöllisten asiakastyytyväisyyskyselyjen tekemisestä ja asiakaspalautteen käsittelemisestä. Yhteinen reseptiikka. Monipuolistetaan Aterix -ohjelman käyttöä aterioiden tilaamiseen ja jakeluun. Kartoitetaan kylmien ruokien osuus kuljetuksista. Ohjeistetaan ja seurataan ostamista. Sitoudutaan sopimustuotteisiin. Laaditaan vuosittain päivitettävä keittiöiden kunnossapitosuunnitelma osana omavalvontasuunnitelmaa. Palkataan 2 varahenkilöä. Järjestetään täydennyskoulutusta kehityskeskusteluissa esiin tulleilta aihealueilta. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2008: Koskenmäen koulun keittiön peruskorjaus ruokapalvelut tuotetaan väliaikaisesti Emäkosken koululla. Kartanon päiväkodin ruokapalvelujen järjestäminen. 20