HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 TALOUSARVIO 2015"

Transkriptio

1 HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2015

2 Sisällysluettelo 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta 3 3 YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristön kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Hattulan kunnan kehityssuunnat 10 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET Voimassa oleva taloussuunnitelma Talouden tasapainottamisohjelma TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta Määrärahamuutokset Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Kirjanpitokäytäntö 17 6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET , Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet Tuloslaskelmaosan perusteet Toimintatuotot ja -kulut Verotulot Valtionosuudet Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Investointiosan perusteet Rahoitusosan perusteet 24 7 KONSERNIYHTEISÖT Hattula-Kiinteistöt Oy Keskeiset kuntayhtymät Muut yhteistoiminta-alueet ja osakkuusyhteisöt 25 8 KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinnon palvelut ja toiminta Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto Yleishallinnon sitovat määrärahat Perusturvalautakunta Perusturvan palvelut ja toiminta Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat Sivistyslautakunta Sivistystoimen palvelut ja toiminta 36

3 8.3.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Sivistystoimen sitovat määrärahat Tekninen lautakunta Teknisen toimen palvelut ja toiminta Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat 54 9 TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSLASKELMAOSA HENKILÖSTÖMENOT TP13, TA14 JA KH15, VERTAILUSSA TP13/TA15 JA TA14/TA15 HUOMIOITU LUKION SIIRTYMINEN TAVASTIAAN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT BRUTTOKULUT JA -TUOTOT TULOSALUEITTAIN, VERTAILU TA2015 / MTA

4 1 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Hattulan kunnan talous on ollut lähes koko 2000-luvun alijäämäinen, joten vuoden 2004 lopussa ollut 11,9 miljoonan kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2012 lopussa oli enää 1,2 miljoona euroa. Samaan aikaan myös kunnan lainamäärä on lisääntynyt ja rahoitusasema heikentynyt. Kuntien taloudellisen tilanteen heikentymiseen on vaikuttanut vuoden 2008 jälkeinen globaali kansantalouden taantuma, joka ei ole vieläkään ohi. Vaikutukset näkyvät myös Hattulan talousluvuissa. Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi Hattulan kuntastrategian 2030 ja talouden tasapainottamisohjelman Vuoden 2012 heikon taloudellisen tuloksen jälkeen saatiin talouden suunta käännettyä positiiviseksi tiukalla menokurilla, pysyvillä rakenteellisilla muutoksilla ja veronkorotuksilla. Tilikauden 2013 tulos oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 2,8 miljoonaa. Myös vuosien taloussuunnitelmat perustuvat positiivisiin vuosituloksiin tuoden puskuria tulevaisuudelle. Suunnitelmavuoden 2017 lopussa kumulatiivisen ylijäämän arvioidaan olevan 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvion ja suunnittelukauden laadintaan tuovat haastetta mm. tuleva SOTE -uudistus, valtion rakennepoliittisen ohjelman mukaiset säästötoimenpiteet kunnille, työmarkkinatuki- sekä valtionosuusuudistus. Valtionosuusuudistus kaventaa Hattulan verorahoituspohjaa vajaat euroa kahden vuoden siirtymäajalla. Lisäksi Kanta-Hämeen erikoissairaanhoidon kumulatiivinen alijäämä peritään kunnilta suunnittelukaudella. Hattulalle tämä merkitsee n. 1,6 miljoonan euron ylimääräistä kustannuserää. Nämä taloudelliset menetykset on katettava oman toiminnan tehostamisella ja palvelurakenteisiin tehtävillä uudistuksilla eli talouden tiukka sopeuttaminen jatkuu edelleen. Nykyinen valtuusto on sitoutunut voimassa oleviin veroprosentteihin, joten veronkorotuksilla menetysten kattaminen ei ole mahdollista. Juteinikeskusta on suunniteltu pitkään ja nyt hanke on käynnistynyt. Hankkeen toteuttaminen ajoittuu vuosille Kustannusarvio on 12,4 miljoonaa, johon valtionosuuksia olemme saaneet 1,53 miljoonaa. Osa hankkeen nettokustannuksista (10,9 Meur) rahoitetaan tulorahoituksella ja osa vieraalla pääomalla. Tavoitteemme on kuitenkin, että suhteellinen velkaantuneisuus ei kasva ja omavaraisuusaste paranee tulevalla suunnitelmakaudella. Tämäkin osaltaan lisää paineita saada käyttötalous kestävälle pohjalle, jotta vuosikate kattaa osan nettoinvestoinneista, lainanlyhennyksistä ja ylijäämää kertyy tulevien vuosin puskuriksi. Osana TT-ohjelmaa Hattulan kunta panostaa talouden tiukoista ajoista huolimatta niin henkilöstöön kuin asiakaspalveluunkin käynnistämällä Hattulasta NASTAkunta -kehitysohjelman, jonka tavoitteena on saada henkilöstö innostumaan kokeilevaan työkulttuuriin ja samalla kehittämään niin sisäisiä kuin ulkoisia asiakasprosesseja. NASTA tukee myös henkilöstön hyvinvoinnin johtamista sekä työssä jaksamista ja jatkamista. Hattulasta NASTAkunta -ohjelma mahdollistaa kunnan toimintatapojen uudistamisen, tuloksellisuuden ja kestävän menestyksen. Tavoitteena on, että henkilöstö, päättäjät ja kuntalaiset vaikuttavat ja osallistuvat asiakasprosessien kehittämiseen. Hankerahoitusta on saatu 50 prosenttia kokonaiskustannuksiin ja hanke ajoittuu vuosille Omarahoitusosuus 50 prosenttia hoidetaan olemassa olevan henkilöstön työpanoksella eli lisämäärärahoja ei hankkeeseen tarvita. Yli 100 kuntaa käy parhaillaan YT-neuvotteluja henkilöstösäästöjen saamiseksi. Hattulan kunnan talousarvioon ei sisälly henkilöstön asemaa heikentäviä esityksiä. Kuntatalouden ohjauksen uudistaminen on osa laajempaa julkisen talouden kokonaisohjauksen uudistamista. Samalla kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa koskevat kuntalain mukaiset taloussäännökset muuttuvat nykyistä tiukemmiksi. Uudistuksen myötä ennakoivan ja laadukkaan taloussuunnittelun merkitys edelleen korostuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Uudistus asettaa kehittämispaineita myös kuntatalouden ennakoinnille. On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintaan, talouteen ja investointeihin liittyvät suunnitelmat voitaisiin tulevaisuudessa ottaa entistä paremmin huomioon sekä kansallisen talouspoliittisen että kuntien ja kuntayhtymien oman päätöksenteon valmistelussa. Lämmin kiitos kaikille talousarvion valmisteluun osallistuneille! Hattulassa Heidi Rämö, kunnanjohtaja

5 2 2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA Valtuusto kokouksessaan hyväksyi kuntastrategian ja valtuustokauden toimenpideohjelmien aikataulut. Kuntastrategian tehtävänä on määritellä kunnan tulevaisuuden kuva, mistä johdetaan varsinainen toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Hattula on kuntalaisille laadukkaita peruspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti tuottava itsenäinen kunta. Tulevaisuuden kuvamme on, että itsenäinen, vakavarainen ja vetovoimainen Hattula on asukkailleen, yrityksilleen ja yhteisöilleen turvallinen, kehittyvä ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö. Peruspalvelut kunta järjestää asukkailleen ja toimii alueensa kehityksen moottorina sekä kuntalaisten paikallisyhteisönä Valtuuston hyväksymä kuntastrategia on asiakirja, josta keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen voidaan johtaa. Lisäksi kuntastrategialla ja sen toteuttamisohjelmilla ohjataan kunnan ja sen konserniyhteisöjen palvelutoiminnan järjestämistä ja rahoitusta sekä voimavarojen jakamista. Arvomme ovat: Avoimuus Itsenäisyys Luovuus Taloudellisuus Strategiset tavoitteemme ovat: Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Osaava ja motivoitunut henkilöstö Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Terve talous Kriittiset menestystekijämme ovat: Kuntalaisten palvelut keskiössä Henkilöstö voimavarana ja osaajana Ulkoisten ja sisäisten prosessien kehittäminen sekä sähköisten työkalujen hyödyntäminen Talous tasapainossa kaikilla mittareilla Strategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, joita ovat mm.: elinkeino-ohjelma, markkinointi- ja viestintästrategia perusturvan strategian päivitys omistajapoliittisen ohjausjärjestelmän rakentaminen henkilöstöohjelman toteuttaminen Strategian toteuttamisesta ovat vastuussa niin luottamushenkilöt, viranhaltijajohto kuin koko henkilöstökin. Tulokset näkyvät kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden palveluiden laadussa ja arjen toiminnassa. Terve talous, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja yhteistyökykyinen organisaatio mahdollistavat ja turvaavat kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut.

6 3 2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Vuosikate riittää poistoihin ja lainanlyhennyksiin, taseeseen kertyy ylijäämää tulevien vuosien puskuriksi nykyisillä veroprosenteilla ja rahoitusasema on kestävällä pohjalla. Järkevät, lisäarvoa tuottavat investoinnit toteutetaan. Positiivinen tulos, toimintakatteen kasvu maltillinen Hyödynnetään vaihtoehtoiset investointien rahoitusmallit Tilikauden tulos on ylijäämäinen min /v., toimintakatteen kasvu enintään 0,5 %, optimaalisin rahoitusmalli investoinneissa. Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt Rakenteellisilla muutoksilla korvataan valtionosuusmenetykset, noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa Juteinikeskus käynnistyy Strateginen päämäärä Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Suunnittelukauden tavoite Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy koko organisaation käytänteissä ja asiakaspalvelussa. Talousarviovuoden 2015 tavoite NASTA kehittämisohjelma on käynnistynyt. Arviointikriteerit/mittarit Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö on kehittynyt NASTA - tavoitteiden mukaan. Vastuuhenkilöt Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt Muuta huomioitavaa Myönteinen rahoituspäätös Hattulasta NASTAkunta ohjelmaan on saatu.

7 4 3 YLEISPERUSTELUT 3.1. Toimintaympäristön kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut tältä vuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena

8 BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta näytti vielä siltä, että tästä vuodesta olisi tulossa hieman jo positiivinen talouskasvun vuosi ja ensi vuonna elettäisiin jo aavistuksen selkeämpää kasvun kautta. Toisin on käynyt. Nyt ennusteet tästä vuodesta ovat lähes kaikki negatiivisella puolella, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta, mutta vain hieman. Jos ja kun kasvu alkaa joskus käynnistyä, on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin vaatimatonta ja vaatimaton kasvu jatkuisi pitkään.

9 Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa varmuudella myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on aivan toista luokkaa kuin lähihistoriassa olemme tottuneet. Valtio säästää kuntien läpi leikkaamalla valtionosuuksia kovalla tahdilla. Ensi vuonna leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Ilman näitä leikkauksia kuntataloudessa ei olisi rakenteellista alijäämää, josta olemme hallituksen Rakennepoliittisessa ohjelmassa saaneet lukea. Samassa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoona erilaisten henkilöstösäästöjen kautta. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa mietitään, mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi. VOS -uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiluonnos on kuluvan syksyn aikana ollut lausunnolla kunnissa. SOTE -alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan, on tässä vaiheessa erittäin vaikea tarkasti arvioida. Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin sekä palkkatukijärjestelmään tullee muutoksia. Nämä ehdotukset koskevat voimallisesti kuntia ja vaikeuttavat entisestään kuntien työllisyyden hoitoa. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Kokonaisuudessaan hallituksen budjettiesitys heikentää kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna yhteensä -218 milj. euroa. Kunta-alan sopimuskauden ensimmäinen jakso (22 kk) Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kuntaalalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Palkantarkistus lukien Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat käyneet neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesta 0,40 prosentin korotuksen keskitetystä käytöstä ja sen toteuttamistavasta keväällä Osapuolet ovat sopineet, että KVTES IV luvun vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus 0,1 prosenttiyksikköä vähennetään 0,4 prosentista. 6

10 Sopimuskauden toinen jakso (13 kk) Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet käyvät neuvottelut mennessä toisen sopimuskauden palkantarkistuksista. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan kunnille/kuntayhtymille tarkemmat tiedot myöhemmin. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti hiipuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa 2014 tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimus-palkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36 %, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen 7

11 8 vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: vuotiaat Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri (3 522,51 ). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus.

12 9 Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: äryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia Työmarkkinatuen kustannusten kompensaatio Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston tekemään kehyspäätökseen , minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Tämän perusteella uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Arvioidut kunnille aiheutuvat kustannukset ovat ensi vuonna noin 160 milj.. Kompensointi toteutetaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (korotus 1,81 prosenttiyksikköä). Kunnat voivat aktivoinnilla siirtää osan työmarkkinatukikuluista takaisin valtiolle, mutta tällöin kuntien on rahoitettava aktivointitoimia merkittävästi enemmän kuin pelkän työmarkkinatukiosuuden maksaminen edellyttäisi. Tällöin ei myöskään valtion säästötavoite toteudu, koska työmarkkinatuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajalta kokonaisuudessaan valtiolla ja valtio myös osaltaan osallistuu aktiivitoimien rahoitukseen. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kunnille aiheutuvia kustannuksia kasvattaa myös vireillä oleva palkkatukiuudistus. Siinä palkkatuessa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden palkkatuki olisi esityksen mukaan korkeintaan 50 % palkkauskustannuksista (ilman lomarahoja). Esityksessä kaavaillut tukitasot vähentäisivät merkittävästi erityisesti pitkään työmarkkinatuen varassa työttömänä olleiden mahdollisuuksia työllistyä palkkatuella. Kunnille muutoksesta aiheutuisi useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, kun yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden keskimääräinen palkkatukiprosentti työllistämiskustannuksista laskisi 61 prosentista 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan muutokset merkitsevät kuntien oman organisaation puitteissa tapahtuvan palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien työllistämiskustannusten nousu vähintään 11 %:lla realisoituu, mikäli kunnat pyrkivät ylläpitämään nykyisen työpanostason työllistäessään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Kun vielä otetaan huomioon kuntien vaikea taloustilanne ja sen myötä omaan henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet, on hyvin vaikea kuvitella, että nämä esitykset johtaisivat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden kasvuun ja sitä kautta työllisyysasteen nousuun tämän ryhmän osalta. Tilanne on siis enemmän kuin haastava. Tulevissa kuntien talousarvio- ja muissa kehittämisneuvotteluissa ja - suunnitelmissa tähän kokonaisuuteen onkin syytä paneutua aiempaa enemmän.

13 Hattulan kunnan kehityssuunnat Hattulan kunnan tulevaisuutta on rakennettu yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijajohdon, henkilöstön sekä paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa järkevää ja toimivaa seutuyhteistyötä unohtamatta. Hattulan valtuusto sitoutui syksyllä 2013 yhteiseen strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Nämä asiakirjat ohjaavat ja viitoittavat Hattulan kunnan tulevaisuuden toimintaa ja taloutta. Talouden tulos on saatu käännettyä vuonna 2013 myönteiseen suuntaan, kuten alla oleva taulukko osoittaa.

14 11 Asukasluvun hallittu kasvu mahdollistaa kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kasvun. Hattulan kunnan asukasluvun arvioidaan kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2014 ja keskimäärin 0,5 prosenttia vuosina Hattulan kunnan työttömyysaste on pysytellyt kohtuullisella tasolla. Ensi vuonna työllisyyden hoitoon panostetaan entistä enemmän tehostamalla työllisyyspalveluja. Talousarvioon on varattu noin euroa (nettona) työllisyyden hoitoon. Yllä olevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat valtakunnallisen työttömyysasteen kehitystrendiin.

15 Alla olevasta taulukosta näkyy vuosien Hattulan kunnan talouden kehitys. Punainen viiva kertoo, että kunnan kokonaismenot ovat pääasiassa olleet viimeisen kymmenen vuoden ajan suuremmat kuin kokonaistulot. Tämän vuoksi myös rahoitusasema on heikentynyt, mikä näkyy velkaantumisena ja kumulatiivisen ylijäämän vähentymisenä. Talouden tasapainottamisohjelmassa ja kuntastrategiassa päätetyillä toimenpiteillä on talouden suunta saatu käännettyä. 12

16 13 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET Kuntalain 8. luvun 65 määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa tuovat talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kokonaistalouden näkökulman ja käyttötalous- ja investointiosa toiminnan ohjauksen näkökulman. Talousarvioasetelma vastaa kunnan johtosäännöillä vahvistettua organisaatiorakennetta, mikä selkeyttää vastuuta toiminnan tuloksista ja määrärahojen käytöstä. Asetelmassa korostuu talousarvion tekstiosa, jossa esitetään valtuuston vahvistamien määrärahojen lisäksi kunkin tulosalueen sitovat tavoitteet eli se, mitä määrärahalla on tarkoitus saada aikaan. Käyttötalousosassa käsitellään juoksevasta toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Siinä esitetään kunnan tehtävien hoitamisesta vastaaville toimielimille osoitetut määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet tulosalueittain. Käyttötalouden toimintaan saatavat valtionosuudet merkitään tuloslaskelmaosaan. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan määrärahat tulosaluetasolla. Sen jälkeen asianomaiset toimielimet päättävät määrärahojen tarkemmasta käytöstä vahvistamalla käyttösuunnitelman, jossa määrärahat jaetaan tulosyksiköille. Määrärahat on mahdollista jakaa tässä vaiheessa muullakin tavalla kuin talousarvion laatimisvaiheessa on tehty, kunhan pysytään valtuuston vahvistamien euromäärien puitteissa. Hallintokunnat eivät kuitenkaan voi ottaa mukaan sellaisia menoja, jotka ovat valtuuston sitovasti hyväksymien meno- tai tuloerien vastaisia. Lisäksi menojen on oltava valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisia. Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot ja tulot tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmaosaan merkitään verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot,

17 satunnaiset tulot ja menot, suunnitelman mukaiset poistot sekä tuloksen käsittelyerät. Tuloslaskelmaosasta siirretään vuosikatteen osoittama määrä rahoitusosaan. Investointiosassa esitetään investoinnit ja niihin saatavat valtionosuudet toimielimittäin, hankeryhmittäin ja hankkeittain. Investointimenot ja tuloerät siirretään bruttomääräisinä rahoitusosaan. Rahoitusosassa käsitellään edellä mainittujen vuosikatteen ja investointimenojen sekä niihin saatavien tulojen lisäksi muut käyttöomaisuuden myyntituotot. Näiden jälkeen saadaan arvio siitä, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Kun vielä huomioidaan antolainauksen, lainakannan, oman pääoman muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset saadaan selville talousarviovuoden toiminnan aiheuttama kassavarojen muutos. Talousarviomäärärahat voivat olla kolmenlaisia: 1. Ulkoiset menot/tulot ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta/ kassaan. 2. Sisäiset menot/tulot ovat maksuja, jotka kunnan eri yksiköt maksavat toisiltaan ostamistaan/ toisilleen myymistään palveluista. Sisäiset menot ja tulot ovat tuloslaskelmassa samansuuruiset, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. 3. Kustannuslaskennalliset erät (laskennalliset korot ja poistot) ovat lisätietona, jota käytetään mm. yksikkökustannusten laskennassa. Kunnan talousarviossa ei näitä eriä ole laskettu. 4.1 Voimassa oleva taloussuunnitelma Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman joulukuussa Taloussuunnitelma perustuu kunnan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan, joiden tavoitteena on saada kunnan talous terveelle pohjalle laadukkaat peruspalvelut turvaten. Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian ylläpitämäksi aiheuttaa talousarvioon olennaisia muutoksia, joista valtuusto päätti marraskuun kokouksessaan. Toiminnallinen muutos vaikuttaa niin toimintakatteeseen kuin valtionosuuksiin. Verotuloarvioon ja investointimäärärahaan oli myös perusteltua tehdä talousarviomuutoksia. Nämä edellä mainitut muutokset parantavat tilikauden tulosennustetta euroa. Tarkistetun talousarvion mukaan toimintatuottojen arvioidaan kasvavan 9,5 % ja toimintakulujen 2,1 %. Näin ollen toimintakatteen kasvu tilikauden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on vain 0,3 %. Talousarviossa verotuloarvio on 0,3 % ja valtionosuudet 4,9 % tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulostavoite on euroa positiivinen. Vuodelle 2015 tulostavoite on euroa ja suunnitelmavuosille tulokset ovat ja euroa. Investointeihin on talousarviomuutosten jälkeen varattu nettomäärärahaa 3,5 miljoonaa euroa, josta reilu puolet Juteinikeskuksen monitoimihankkeeseen. Hattulan kunta sijoittaa HAMK:iin euroa loppuvuodesta 2014 aikana valtuuston myöntämän määrärahan mukaan. 4.2 Talouden tasapainottamisohjelma Valtuusto kokouksessaan hyväksyi kunnan talouden tasapainottamisohjelman ja osana sitä vuosien tasapainottamistoimenpiteet ja säästöt. Talouden tasapainottamisohjelman kokonaisvaikutus on 3,4 milj. euroa. Kuntalain 65.3 pykälässä on säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaute- 14

18 na, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Hattulan kunnan taseessa on kumulatiivista ylijäämää yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden 2017 lopussa kumulatiivinen ylijäämä on noin 5,8 miljoonaa, jos noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa eikä valtio lisää uusia ylimääräisiä rasitteita kunnan talouteen. Taloutta voidaan tasapainottaa mm. seuraavin toimenpitein: - käyttötuloja lisätään (palvelumaksuja korotetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti, lisätään maksullisia palveluja) - käyttömenoja vähennetään (palvelutuotantoa tehostetaan, seudullista yhteistyötä lisätään) - veroratkaisut (1 %:n korotus tuloveroprosenttiin merkitsee noin 1,6 milj. euron lisäverotuloa) - investointeja vähennetään ja käyttöomaisuutta myydään - kunnan maapolitiikkaa uudistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja metsäalueita vaihtoalueina - kaavoituskuluja siirretään tonttien ja maa-alueiden myyntihintoihin - vahvistetaan henkilöstösuunnittelua ja varmistetaan henkilöstömäärän hallittu kasvu. Tasapainoisen talouden tavoitteena on saavuttaa vuosikate, joka kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja samalla riittää rahoittamaan investointimenoja ja lainanlyhennyksiä. Talousarviossa 2015 odotetaan 35,7 miljoonan (1,3 %) verokertymää. Verotuloarvio on maltillinen ja suhteutettu yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä työttömyysasteen kasvuun. Valtionosuuksia Hattulan kunta menettää 50 euroa/asukas vuonna Vuoden 2016 menetys on noin 20 euroa/asukas. Vuoden 2015 valtionosuuksien talousarviovaraus on 1,3 miljoonaa euroa (-12,0 %) pienempi kuin vuoden 2013 valtionosuus. Valtionosuuden alenemaan vaikuttaa suunniteltu VOS -uudistus sekä lukion siirtyminen Tavastian ylläpitämäksi. Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottoarvio on - 5,3 %, toimintakuluarvio 0,7 % ja toimintakatteen kasvu erittäin maltillinen 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Talouden tasapainottamisohjelmassa (TT-ohjelma) edellytetään, että talousarvio laaditaan noin euroa ylijäämäiseksi, vaikka valtionosuuksia menetetään suunnitelmakaudella noin Lisäksi TT-ohjelman rakenteelliset muutokset on viety talousarvioon. Suurin huolenaihe tulevien vuosien suunnitelmien osalta on yhteistoimintojen kallistuminen ja erityisesti erikoissairaanhoidon mahdollinen kulujen kasvu ja kumulatiivisen alijäämän kattamisvelvoite. Tälle haasteelle on löydettävä ratkaisuja yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutunee viimeisen suunnitelmavuoden 2017 aikana ja sen vaikutuksia kunnan talouteen on lähes mahdotonta vielä arvioida. Edellä mainittuja taloudellisia menetyksiä ei talouden tasapainottamisohjelman mukaan voida korjata veronkorotuksilla vaan aidoilla palvelurakenteeseen tehtävillä muutoksilla ja toiminnan tehostamisella. 15

19 16 5 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 5.1 Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt Kuntien taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja -asetus, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston antamat ohjeet sekä kunnan hallintosääntö, kunnan talouden hoitoa ja sisäistä valvontaa koskevat yleisohjeet, talousarvio ja taloussuunnitelma sekä poistosuunnitelma. Kuntalain 67 :ssä on säännökset kunnan kirjanpidosta. Talousarviossa valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut sitovat yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän: tuloslaskelman laatimisesta rahoituslaskelman laatimisesta taseen laatimisesta suunnitelman mukaisista poistoista konsernitilinpäätöksen laatimisesta liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston kirjanpidollisesta käsittelystä rahasto- ja varauskirjauksista. 5.2 Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen Talousarvion ja -suunnitelman laadinnan perusteena kunnissa ovat voimassa oleva strategia, talouden tasapainottamisohjelma, taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös, kuluvan vuoden talousarvio ja tilinpäätösennuste sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on sitova ohje kunnanhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijajohdolle. Talousarviossa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi hyväksytään mitattavissa olevat tavoitteet, joihin voidaan kunnan omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Sitovien tavoitteiden lisäksi voidaan esittää perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jotka ovat toimintaa ohjaavia. Hattulan kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta. Valtuusto hyväksyy jokaiselle tulosalueelle sitovat toimintamenot ja tuloarvion. Valtuustoon nähden sitovat tulosalueet ovat kunnanhallitus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, sivistystoimi, lukio (Tavastia), tekninen toimi, palo- ja pelastuslaitos, joukkoliikenne ja rakennuslautakunta. Sitovuustason mukaiset bruttomääräiset toimintakulut ja tuloarviot tulosalueittain ilmenevät talousarvion sivulta 59. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion tulee toimielinten laatia heti alkuvuodesta käyttötalous- ja investointiosassa osoitetuista määrärahoista ja tuloarvioista käyttösuunnitelmat. Samassa yhteydessä toimielimet hyväksyvät omalta osaltaan sitovat toiminnalliset tavoitteet. Asianomainen toimielin jakaa tulosalueille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot pienemmille tehtäväkokonaisuuksille (= palvelutaso) ja päättää niiden käytöstä. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva tilivelvollinen viranhaltija jakaa osamäärärahan edelleen pienempiin osiin (kustannuspaikka) ja päättää sen käytöstä toimielimen vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa.

20 Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta Määrärahamuutokset Hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminta on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon varattu määräraha varmasti riittää. Valvontavastuu kuuluu tilivelvollisten viranhaltijoiden ohella lautakunnille ja kunnanhallitukselle Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Viranhaltijajohdon ja muiden tilivelvollisten tulee jatkuvasti seurata talousavion ja sen käyttösuunnitelmien toteutumista ja saattaa mahdolliset poikkeamat asianomaisen toimielimen tietoon. Toimielimen on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli on ilmeistä, että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion toteutumisesta niin käyttötalouden kuin investointienkin osalta raportoidaan kunnanhallitukselle, lautakunnille ja valtuustolle seuraavasti: ensimmäinen osavuosikatsaus annetaan ajalta ja toinen Elokuun tilanteen perusteella tehdään välitilinpäätösennuste. Vuoden kolmas raportti on virallinen tilinpäätös, jonka on oltava valmis mennessä. Tilinpäätös käsitellään valtuustossa viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden kesäkuun kokouksessa Kirjanpitokäytäntö Kunnan lakisääteinen kirjanpito jakaantuu ulkoiseen kirjanpitoon ja talousarvion toteutumisen seurantaan. Ulkoisesta kirjanpidosta on saatava koko kunnan tuloslaskelma ja tase liitetietoineen sekä rahoituslaskelma. Lisäksi ulkoisen kirjanpidon on pystyttävä tuottamaan kunnan konsernitilinpäätöksen vaatimat tiedot. Ulkoisessa kirjanpidossa on eliminoitava kunnan sisäiset tilitapahtumat sekä konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen väliset tilitapahtumat. Talousarvion toteutumisen seurannan on lakisääteisesti tapahduttava vähintään valtuuston vahvistamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden laajuudessa. Kirjanpidossa talousarvion toteutumista seurataan valtuuston vahvistamia tavoitteita tarkemmalla tasolla.

21 18 6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET , KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2013 MTA 2014 TA % KH2015 TA % TS2016 TS % TS2017 TS % Toimintatuotot , , , ,6 Myyntituotot , , , ,7 Maksutuotot , , , ,6 Tuet ja avustukset , , , ,1 Muut toimintatuotot , , , ,6 Toimintakulut , , , ,0 Henkilöstökulut , , , ,0 Palvelujen ostot , , , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , ,9 Avustukset , , , ,9 Muut toimintakulut , , , ,0 Toimintakate , , , ,1 Verotulot , , , ,1 Valtionosuudet , , , ,6 Rahoitustuotot ja kulut , , , ,0 Korkotuotot , , , ,0 Muut rahoitustuotot , ,0 11 0,0 11 0,0 Korkomenot , , , ,0 Muut rahoitusmenot , ,0-7 0,0-7 0,0 Vuosikate , , , ,7 Poistot ja arvonalentumiset , , , ,2 Tilikauden yli-/alijäämä , , ,9 Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate /asukas Asukasmäärä Kumulatiivinen ylijäämä /as Kumulatiivinen ylijäämä Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet 6.2 Tuloslaskelmaosan perusteet Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuina ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet, rahoituserät ja suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskemaosan tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (suunnitelman mukaiset poistot, ja poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan yhteydessä.

22 Vuosikate osoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikatteen tulisi kattaa ainakin nettoinvestoinnit ja pitkällä aikavälillä lisäksi lainanlyhennykset Toimintatuotot ja -kulut Tulot kertyvät pääosin neljästä tulolähteestä: verotulot, valtionosuudet sekä käyttötalouden maksut ja myyntituotot. Myyntituotot Myyntituottoina kunnalle kertyy tuloja tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan. Tällaisia ovat mm. puutavaran ja soran myynti, joukkoliikennemaksut. Ruokapalveluyksikön laskuttamat sisäiset ateriapalvelujen myyntituotot muodostavat suuren osan myyntituotoista. Maksutuotot Maksutuotot sisältävät asiakasmaksut ja muut maksut tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Suurimmat tuotot tulevat sivistystoimen päivähoitomaksuista ja rakennusvalvontamaksuista. Tuet ja avustukset Sisältävät mm. valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä saatavat tuet ja avustukset. Esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatava palkkatuki, joka kattaa noin puolet työllistämisestä aiheutuvista palkkauskustannuksista, kirjataan tähän tiliryhmään. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin on myös tähän kuuluva tuotto. Vuokratuotot Tähän kuuluvat kunnan omistamien rakennusten ja maa- ja vesialueiden vuokratulot, myös sisäiset vuokrat. Vuokrakerrostalot ovat Hattula-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. (Valtuuston päätös /36 ). Muut tuotot Muut tuotot ovat pääasiassa pysyvien vastaavien myyntivoittoja ja sosiaalitoimen elatustuki- ja toimeentulotukimaksuja. Henkilöstömenot Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen jakso on voimassa (22 kk) ja toinen jakso on voimassa (13 kk). Työllistämisen tärkeänä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen. Hattulalaisten vuotiaiden nuorten työllistämistä kesäloma-aikana jatketaan. Työllisyyden hoitoon on varattu määrärahat henkilöstöpalveluihin (bruttopalkat henkilösivukuluineen ja palkkatuki). Kunnan vakinaisen henkilöstön palkkamäärärahat on varattu talousarvioon käyttäen laskentaperusteena heinäkuun 2014 palkkoja lisättynä vuoden 2015 sopimuskorotuksella (n. 0,3 %). Erilliskorvaukset ja sijaisten tarve on määritelty toimialoilla ja varattu sen mukaiset määrärahat. Palkkamäärärahat ovat 16,1 miljoonaa eli 0,6 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2014 talousarviossa. Korotus perustuu ensi vuoden sopimuskorotuksiin sekä työllisyyspalkkamäärärahan korottamiseen. 19

23 20 Henkilöstömuutokset 2015 Vakituisen henkilöstön määrän kehitys Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen YHTEENSÄ Varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvasta sivistystoimen alaisuuteen. Parolan lukion henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen alkaen. Vapaaaikatoimi siirtyi sivistystoimeen vapaa-aikalautakunnan lakkauttamisen myötä. Talousarvioon ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Henkilöstömenot ovat 20,667 miljoonaa, kun vuoden 2014 talousarviossa määräraha oli 21,0 miljoonaa. Alenema johtuu pääasiassa Parolan lukion henkilöstön siirtymisestä Koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen alkaen. Muut henkilöstömenot Kunnan työnantajana maksamat sosiaalivakuutusmaksut muodostuvat seuraavasti: % Sosiaaliturvamaksut 2,12 2,12 2,14 2,13 KuEL-maksu, palkkaperusteinen 16,00 16,35 16,45 16,85 VaEL- maksu 19,80 21,26 23,68 21,06 Työttömyysvakuutusmaksu 3,13 3,13 3,10 2,95 Tapaturmavakuutusmaksu 0,55 0,45 0,45 0,45 Muut 0,80 0,70 0,70 0,65 Yhteensä KVTEL:n alaiset 22,05 22,05 22,14 23,53 VaEL:n alaiset 26,96 26,96 29,37 29,40 Henkilöstömenojen korjauserät sisältävät Kelan korvaukset sairausajan palkoista, tapaturmakorvaukset sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. KuEL:n palkkaperusteisen maksun lisäksi maksetaan varhaiseläkeperusteista maksua (varhemaksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Varhaiseläkeperusteinen maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat alkaneista työttömyyseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöille vain ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkkeiden suhteessa. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2014 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2014 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Maksu jakautuu jäsenyhteisön omien ja siirtyneiden palvelussuhteiden perusteilla. Omiin palvelussuhteisiin perustuva maksu on jaettu toimintayksiköille. Palvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet Asiakaspalvelujen ostot koostuvat pääosiltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta ostettavien terveydenhuollon palvelujen maksuosuuksista. Lisäksi Hattulan kunta ostaa palo- ja pelastustoimen, joukkoliikenteen ja ympäristöterveydenhuollon ja suojelun palvelut ulkopuoliselta taholta. Muita palveluja ovat mm. valtiolle maksettava korvaus verotuksen hoitamisesta.

24 Talous- ja palkkahallinnon sekä ICT- palvelut on ostettu vuodesta 2003 lähtien KuntaPro Oy:ltä. Ensimmäinen sopimuskausi päättyi Ohjelmapalvelujen kilpailuttamisen takia sitä jatkettiin aiesopimuksella vuodelle Uusi sopimus tehtiin ajalla ja se jatkuu toistaiseksi. Lisäksi kunta ostaa erilaisia asiantuntijapalveluja, atk-palveluja, posti- ja puhelinpalveluja, alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluja, kuljetuspalveluja, koulutuspalveluja henkilökunnalle sekä työterveyshuollon ja kuluttajaneuvonnan palveluja. Kunnan työterveyspalvelut kattavat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon. Työterveydenhuollon palvelut on tuottanut lähtien Suomen Terveystalo Oy. Sopimus on voimassa asti kolmen vuoden optiolla. Avustukset Kunnan maksamista avustuksista suurin osa koostuu toimeentulotuesta, lastensuojelun tasausmaksuista, omaishoidon tuesta, lasten kotihoidon tuesta ja vaikeavammaisten avustuksista. Lisäksi avustetaan tiekuntia ja yhteisöjä Verotulot Tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 20,00 prosenttia samoin kuin vuodelle Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisveron muutokset näkyvät seuraavista taulukoista. 21 Verovuosi (vero- %) 2009 (17,75 %) 2010 (19,25 %) (20,00 %) 2014 arvio 2015 arvio 2016 arvio 2017 arvio Kunnallisveron ennakot Muutos % 1,6 11,0 4,2 1,3 10,8 0,2 1,6 3,1 3,3 Verotuloarvion erittely TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ennakonpidätykset ja ennakonkanto (sis. myös verovuotta aikaisemmat vuodet) Ennakonpidätykset yhteisötuloista Kiinteistövero Verotulot yhteensä Muutos- % , ,3

25 Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan vuosittain valtuustossa samassa yhteydessä tuloveroprosentin kanssa. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat alkaen seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 1,55 prosenttia (vapaa-ajan rakennukset, muut rakennukset ja maapohja) vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37 0,80 prosenttia 22 Hattulan kunnan kiinteistöveroprosentit Vakituiset asunnot Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleinen kiinteistövero Yleishyödylliset yhteisöt TP 2013 TA 2014 TA2015 0,40 1,00 0,80 0,00 0,45 1,00 1,00 0,00 0,45 1,00 1,00 0,00 Rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erillisiä kiinteistöveroprosentteja Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: vuotiaat Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri (3 522,51 ). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalli kriteerin kerroin.

26 23 Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu omarahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot Rahoituskuluja ovat mm. pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen korkokulut ja viivästyskorot. Muita rahoitustuottoja ovat verotilitysten korot ja korotukset, osingot sijoitusomaisuudesta, sijoitusarvopapereiden myyntivoitot, osuuspääoman korot ja kunnan perimät viivästyskorot. Muita rahoitusmenoja ovat verotilityskorot ja korotukset, luottoprovisiot ja koron lisäksi rahoituslainasta aiheutuvat muut kulut sekä sijoitusarvopapereiden myyntitappiot. Korkokulujen hallitsemiseksi kunnanhallitus on päättänyt ( /131 ja /227 ) allekirjoittaa Kuntarahoitus Oyj:n, Handelsbankenin, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Danske Bank Oyj:n kanssa sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ja että kunta voi tehdä korkosuojaussopimuksia Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, joka ei kuitenkaan ole talousarviomääräraha. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on tarkistanut yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista. Merkittävin muutos on tullut poistoaikojen pituuteen. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen liukumien alarajojen käyttämistä, mikä merkitsee poistojen kasvua tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet vahvistettiin kunnanvaltuustossa ja suunnitelmaa noudatetaan lukien tämän jälkeen hankittaviin pysyviin vastaaviin. Aktivointi- ja pienhankintaraja on euroa. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä valtuuston päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä erikseen talousarviossa Satunnaiset erät Satunnaisia eriä ovat sellaiset tulot ja menot, jotka ovat poikkeuksellisia kunnan toiminnassa. Satunnaisia tuloja ja menoja syntyy mm. tavanomaisesta poikkeavasta pysyvien vastaavien myyntivoitoista tai tappioista, tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistamisosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta sekä annetusta konserniavustuksesta. Suunnitelmakaudelle ei ole budjetoitu satunnaisia tuloja tai menoja.

27 Investointiosan perusteet Valtuusto päättää investointiosan määrärahojen käytöstä toimielimittäin ja hankeryhmittäin. Yli euron hankkeet vaativat valtuuston erillisen päätöksen. Investointiosaan kirjataan yli euron hankkeet poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa esitetään investointimenojen lisäksi investointien rahoitusosuudet (valtionosuudet ja -avustukset). 6.4 Rahoitusosan perusteet Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot (käyttötalous ja investoinnit) rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitusvajettaan vieraalla pääomalla tai vapauttamalla pysyviin vastaaviin sitoutunutta pääomaa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset ja vastuut. Sitoumusten ja vastuiden osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. Alla olevassa taulukossa on arvioitu Juteinikeskuksen vaikutukset rahoituslaskelmaan. Juteinikeskuksen bruttoinvestointi meno on 12,4 miljoonaa (ALV 0 %), valtionavustuksia on saatu 1,53 miljoonaa, joten nettokustannus kaudella on 10,884 miljoonaa euroa. Osa nettokustannuksista voidaan rahoittaa tulorahoituksella ja osa vieraalla pääomalla. Arvioitu vieraan pääoman lisäys hankkeeseen on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kunnan nettovelka vuoden 2016 lopussa olisi 29,175 miljoonaa euroa ja /asukas. Laina-aika on 15 vuotta ja keskikoron on arvioitu olevan 2,2 % vuosina

28 25 7 KONSERNIYHTEISÖT 7.1 Hattula-Kiinteistöt Oy Kunnan 100 prosenttisesti omistama kiinteistöyhtiö, joka kuuluu Hattulan kunnan konserniin ainoana tytäryhtiönä. 7.2 Keskeiset kuntayhtymät Hämeen Maakuntaliitto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä 7.3 Muut osakkuusyhteisöt ja palvelutuottajat Muut yhteisöt: Hämeenlinnan Jäähalli Oy Kuntarahoitus Oyj Laiva Oy Matkailu Aina Group OYJ Kiertokapula Oy Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy Kuntien Tiera Oy Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Kunta-asunnot Oy Kinnalantie 3 As Oy Hattulan Kartanonrivi As Oy Kinnalantie 2 As Oy Hattulan Katariina As Oy Mervenrinne As Oy KuntaPro Oy Palveluntuottajat: Janakkala - Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Pihlajalinna Oy

29 26 8 KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1 Kunnanhallitus YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE Tulosalue: kunnanhallitus Toimielimet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja Yleishallinnon palvelut ja toiminta Toimielin ja tulosalue: Kunnanhallitus Yleishallinnon päävastuualue on joustava, uudistushaluinen, vuorovaikutteinen ja palveleva yksikkö, joka toimii saumattomassa yhteistyössä kunnan muiden tulosalueiden kanssa kuntalaisten hyväksi. Toiminnallaan yleishallinnon päävastuualue turvaa edellytykset kunnan itsenäisyyden säilymiselle. Työyhteisönä yleishallinnon päävastuualue arvostaa ja tukee henkilöstönsä yksilöllistä osaamista ja erilaisia näkemyksiä ja on sitoutunut yhteisesti henkilöstönsä uuden oppimisen, työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen tukemiseen. Yleishallinnon palvelujen sekä toiminnan kehittämiseen ja taloudellisuuteen pyritään lisäämällä niin ulkoista kuin sisäistäkin yhteistyötä. Kunta kehittää palvelujaan aktiivisesti ja jatkuvana prosessina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan viestinnässä internetsivuston merkitystä ja sisältöä korostetaan osana toimenpiteitä, joilla kuntastrategiassa määritellyt tulevaisuuden kuva ja toiminta-ajatus voidaan saavuttaa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät laadukasta ennakointia ja reagointia muutoksiin sekä uusien toimintatapojen kehittämistä ja tehtävien priorisointia. Sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin vaatii myönteistä suhtautumista työtehtävien kehittämiseen, sähköisten työkalujen käyttämiseen sekä uuden oppimiseen. Näin toimien voidaan tehostaa toimintaa, lisätä tuloksellisuutta sekä pienentää kustannuksia. Kunnanjohtaja johtaa koko kuntaorganisaatiota ja hänen alaisuudessaan toimii kunnan johtoryhmä. Kunnanjohtaja vastaa kunnan elinkeinopolitiikasta yhteistyössä kehittämispäällikön kanssa. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja houkutteleva kuntakuva korostuvat kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Hattula tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön Suomen sydämessä. Hattula toimii kuntaroolissaan hyvän elämän mahdollistajana ja sen tuottamat palvelut koetaan hyvin saatavilla oleviksi, määrällisesti oikein mitoitetuiksi ja laadullisesti asiakaslähtöisiksi. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään vahvistettujen määrärahojen puitteissa kunnan osallistumisesta yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeiden ja -toimien vaikutuksia arvioi kunnan ja yrittäjien yhteinen kehittämistyöryhmä, joka suosittelee sekä toteuttaa kehittämishankkeita. Yleishallinto tuottaa koko kuntaorganisaatiolle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT - palvelut sekä asianhallintapalvelut. Taloushallinto vastaa koko kunnan ulkoisen ja sisäisen laskennan ohjeistamisesta ja oikeellisuudesta, sisäisen valvonnan varmistamisesta, talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnasta sekä johdon raportoinnista. Lisäksi taloushallinto huolehtii kunnan maksuvalmiudesta, rahoituksesta ja kokonaistalouden ohjaamisesta, ennakoinnista, kehittämisestä ja suunnittelusta. Taloushallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa taloushallinnon järjestelmien toimivuudesta. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta sekä kehittää henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja jaksamista tukevia prosesseja. Henkilöstöhallinto tukee esimie-

30 hiä vaativassa työssään ja järjestää säännöllisesti esimiesvalmennuksia sekä antaa esimiehille palvelussuhdeneuvontaa varmistaen näin koko henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun. Henkilöstöhallinnon alla on koko kunnan työllisyyden hoito (pois lukien nuorten työpaja), työterveyshuolto sekä yhteistoiminta ja työsuojelun organisointi. Henkilöstöhallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa henkilöstöhallinnon järjestelmien toimivuudesta. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintalain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä työsuojelutoimikunnan esittelystä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettujen edustaja, kunnanjohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja. YT-ryhmän puheenjohtajana on pitkään toiminut JHL:n pääluottamusmies. ICT- palvelut toimii sopimuksiin ja vastuunjakoihin perustuvassa yhteistyössä KuntaPro Oy:n kanssa sekä hallinnoi myös suoraan osaa ohjelmistoista ja verkoista verkko- ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Vastaa kunnan sähköisen kokouskäytännön sisäänajosta ja kehittämisestä. Hattulan kunta ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita (kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskujen maksatus, palkanlaskenta), ICT palvelut ja puhelinpalvelut KuntaPro Oy:ltä. Sopimus jatkuu toistaiseksi. Ohjelmatoimittaja on CGI. Asianhallintapalvelut vastaavat kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksista, kirjaamo- ja diaaripalveluista, dokumenttien ja sopimusten hallinnasta, arkistoinnista sekä hallinnon asiantuntijapalveluista. Tavoitteena on lisätä edelleen sähköistä asiointia ja palveluja talousarviovuonna Yleishallinnon päävastuualueella toimivat myös keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Vuoden 2015 toimintaa kehitetään NASTA ohjelman tavoitteiden mukaan. Koko yleishallinnon henkilöstö osallistuu NASTAAN ja tavoitteena on henkilöstölähtöinen johtaminen, oman työn kehittäminen ja sisäisen sekä ulkoisen yhteistyön lisääminen. Tavoitteena on myös hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääntyminen. Jokaisella on lupa innostua työssään ja tehdä toisin kehittämällä omaa työtään ja arvostamalla toisten tekemää työtä Toimielin: Keskusvaalilautakunta Eduskuntavaalit toimitetaan vuonna 2015 ja kunnallisvaalit Vaaleihin on varattu tarvittavat määrärahat Toimielin: Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja kunnan toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja tuottavat sellaista tarkastusarviointia ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista ja samalla varmistavat niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta. 27

31 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto VALTUUSTOTASON SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET KUNNANHALLITUS/YLEISHALLINTO Strateginen päämäärä Terve talous Suunnittelukauden tavoite Yleishallinnon palvelut tuotetaan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sähköisin työmenetelmin. Talousarviovuoden 2015 tavoite Panostetaan kehittämistoimintaan: elinkeinopalvelut työllistämispalvelut kaavoitus- ja maapolitiikka. Arviointikriteerit/mittarit Asukasmäärän kasvu min 0,3 % Uusien yritysten kasvu min. 5 kappaletta Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee 10 % Omakoti- ja yritystonttien myynti 10+2 Vastuuhenkilöt Kunnanjohtaja, Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja ja Kehittämispäällikkö Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Suunnittelukauden tavoite Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy yleishallinnon käytänteissä ja asiakaspalvelussa. Talousarviovuoden 2015 tavoite NASTA -ohjelma on käynnistynyt. Arviointikriteerit/mittarit Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö kehittynyt NASTAkunnan tavoitteiden mukaan. Vastuuhenkilöt Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Muuta huomioitavaa Myönteinen päätös NASTA -ohjelmasta Strateginen päämäärä Motivoitunut ja osaava henkilöstö Suunnittelukauden tavoite Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti sekä varaudutaan eläköitymisiin ja hiljaisen tiedon varmistamiseen. Talousarviovuoden 2015 tavoite Toteutetaan työhyvinvointikyselyn perusteella valittuja hyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimenpiteitä. Toteutetaan yksiköissä tehtyjä koulutussuunnitelmia. Noudatetaan Henkilöstöohjelman ohjeita. Arviointikriteerit/mittarit Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet ja koulutussuunnitelma toteutuvat. Vastuuhenkilöt Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Muuta huomioitavaa Kehityskeskustelu- ja rekrytointiprosessien kehittäminen Strateginen päämäärä Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Suunnittelukauden tavoite Yleishallinnon palveluprosesseja kehitetään entistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Talousarviovuoden 2015 tavoite Kehitetään ICT-palveluita asiakaskyselyn perusteella ja käynnistetään palvelujen tuotteistamisprosessit. Arviointikriteerit/mittarit Asiakaspalveluprosessit on kuvattu ja tuotteistaminen valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä yleishallinnon osalta. Asiakaspalvelun laatu ja saatavuus on parantunut. Vastuuhenkilöt Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Muuta huomioitavaa Tehdään loppuvuodesta 2014 ICT-asiakaspalvelukysely, jotta saadaan lähtötaso mitattua. Tuotteistamiseen laskentatapa on käytössä.

32 Yleishallinnon sitovat määrärahat KONSERNIPALVELUT TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,0 % MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,4 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,7 % -joista sisäiset tuotot ,8 % HENKILÖSTÖKULUT ,3 % PALVELUJEN OSTOT ,1 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,6 % AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTAKULUT ,5 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,0 % -joista sisäiset kulut ,5 % TOIMINTAKATE ,8 % Poistot ja arvonalentumiset Yleishallinnon toimintatuotot laskevat noin euroa (- 7,7 %), koska pysyvien vastaavien myyntivoittotavoite talousarviovuodelle 2015 on (TA2014 tavoite ). Toimintatuottoja lisäävät NASTA -ohjelman rahoitusosuus sekä palkkatuen lisäys yhteensä noin euroa. Toimintakulujen muutos on 4,0 % talouden tasapainottamisohjelmaan perustuen. Näin ollen yleishallinnon toimintakate on 1,8 % pienempi kuin talousarviossa Yleishallintoon on varattu työllisyyden hoitoon määrärahat nettona euroa sisältäen palkkatukityöllistämisen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden. Työllisyyden hoitoon tulee panostaa entistä enemmän, koska valtio lisää kuntien vastuuta työllisyyden kustannuksista. Vuoden 2015 alusta kunnat maksavat 50 % yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatukea saavista henkilöistä ja 70 % yli päiväisistä. Lisäksi vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat vakituiselle henkilöstölle sekä kunnanhallituksen ja valtuuston kokouspalkkiot. NASTAohjelman määrärahat on myös varattu kunnanhallituksen alaisuuteen. Ohjelman kustannuksista kunta saa 50 prosentin rahoituksen Tekesiltä. Omarahoitusosuuteen on huomioitu osa kehittämispäällikön, talous- ja henkilöstöjohtajan ja ICT- ja talousvastaavan henkilöstömenoista. Asiantuntijana NASTAssa toimivat Dazzle Oy ja RondoTrainining Oy. Ohjelma ajoittuu syksystä 2014 aina vuoden 2016 loppuun asti. Koko henkilöstö osallistuu NASTAn toteuttamiseen. Yleishallinnon henkilöstö: Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö, hallintojohtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava, ICT -asiantuntija, mikrotukihenkilö, 1,5 HTV hallintosihteeriä ja varaus asianhallinta- /henkilöstösihteerin palkkamäärärahaksi. Vanhus- ja vammaisneuvoston määrärahat ja toimintaosuus on siirretty perusturvalautakunnan alaisuuteen.

33 Perusturvalautakunta PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: perusturvalautakunta Tulosalueet: Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto Tilivelvolliset: Perusturvajohtaja Perusturvan palvelut ja toiminta Perusturvan päävastuualueen tehtävä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä järjestämällä oikea-aikaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toiminnassa korostetaan asiakkaiden osallisuutta ja heidän omien voimavarojensa käyttöönottoa sekä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut järjestetään taloudellisesti. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yli sektorirajojen ja korostetaan kuntalaisten omaa vastuuta. Toimintaa kehitetään järjestelmällisesti hyödyntäen luovia ratkaisuja sekä tukien henkilöstön osaamisen kasvua ja monipuolista hyödyntämistä Suunnitelmakaudella valmistellaan valtakunnallisesti Kuntarakenne- sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana, mikäli lakivalmistelu etenee suunnitellulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaiset rakenteelliset uudistukset tulee tällöin tehdä viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Kuntalain on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Näillä rakenteellisilla uudistuksilla on jatkossa olennainen merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen kannalta. Tärkeä valmisteilla oleva lakimuutos suunnitelmakaudella on Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistustyö on myös käynnissä. Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevan säädösvalmistelua tekevän työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa Lisäksi työryhmä valmistelee työsuunnitelman maksujärjestelmän uudistuksen toisen ja kolmannen vaiheen toteutukselle. Toisessa vaiheessa toteutetaan terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto ja kolmannessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevat säännökset kootaan samaan lakiin. Myös perhehoitolainsäädännön uudistus on käynnissä ja sen on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa sosiaalihuoltolainuudistuksen kanssa. Vastuu toimeentulotuen maksatuksesta on tarkoitus siirtyä Kelalle vuoden 2017 alusta. Hattulan kunnan väestö Pvm Asukasluku 0-6 v v. 75 v.-84 v. 85 v = 8,7 % = 22,4 % 527 = 5,4 % 178 = 1,8 % = 8,6 % 2187 = 22,6 % 538 = 5,6 % 179 = 1,8 %

34 Kunnan lapsivaltaisuus on näkynyt lastensuojelun ja muiden perheiden erityispalveluiden kuten perheneuvolapalveluiden tarpeen kasvuna. Nuorten palvelutakuuseen on Hattulassa pystytty vastaamaan lain edellyttämällä tavalla, mutta silti nuorisotyöttömyys on edelleen kasvussa. Kasvusuuntauksen pelätään jatkuvan myös suunnitelmakaudella koko maanlaajuisesti kasvavien työttömyyslukujen myötä. Työllisyystilanne Hattulassa on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosentilla työttömyyden ollessa 7,8 % syyskuussa Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Työvoimapoliittista lakia ollaan myös uudistamassa. Työ- ja elinkeinotoimistojen, kansaneläkelaitoksien ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Tämän lain myötä kunnille syntyy uusia velvoitteita pitkäaikaistyöttömien suhteen. Myös ikääntyneiden palvelutarve tulee Hattulassa kasvamaan lähitulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä, odotettavissa olevan eliniän kasvaessa ja muistisairauksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyessä. Viimeisen vuoden aikana sekä 85 vuotta täyttäneiden että vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Ikääntyneiden kasvaviin palvelutarpeisiinsa pyritään vastaamaan suunnitelmakaudella ennen kaikkea kotona asumista tukevin sekä toimintakykyä ylläpitävin ja edistävin tavoin monimuotoisesti ja yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistoimintaa lisäämällä. Suunnitelmakauden painopistealueet perusturvassa ovat asiakasnäkökulmaan pohjautuva hyvinvoinnin edistäminen, kustannustehokkuutta tuottava ennaltaehkäisy, henkilöstön saatavuutta edesauttava hyvä työnantajaimago sekä prosessien kehittämiseen liittyvät tulokselliset, hyvinvointia edistävät toimintatavat. Suunnitelmakaudella keskeisenä haasteena on vaikuttaminen kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen organisoimiseen kuntalaisia mahdollisimman hyvin palvelevalla, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä uusien lakien edellyttämiin palveluita koskeviin muutoksiin vastaaminen. Tärkeitä työvälineitä perusturvan hyvinvointia edistävän työn suuntaamiseksi ja kehittämiseksi tulevat olemaan kuntatasolla kunnanstrategia ja siitä johdetut perusturvan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet sekä Hyvinvointikertomus ja siitä johdettava valtuustotasoinen Hyvinvointisuunnitelma. Tulosalue: Sosiaalitoimi Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö sekä koti- ja asumispalvelut muodostavat yhdessä valtuustoon nähden sitovan tulosalueen (Sosiaalitoimi), jonka toimintakulut vuodelle 2015 on yhteensä euroa (2,1 % TA2014 verrattuna). Sosiaalitoimeen ei ole suunnitteilla vuonna 2015 uusia virkoja tai toimia. Kaksi virka/tehtävänimikkeen muutosta tulee tehdä. Koti- ja asumispalveluissa palveluneuvojan virka/tehtävänimike muutetaan palveluohjaajaksi ja sosiaalityössä perhetyöntekijän tehtävänimike muutetaan perheohjaajaksi. Vuoden 2016 talousarviossa tulee varautua neljään lähihoitajan toimeen koti- ja asumispalveluissa. Sosiaalitoimen kriittiset menestystekijät suunnitelmakaudella ovat: Asiakasnäkökulma: Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut. Talousnäkökulma: Terve talous. Henkilöstönäkökulma: Motivoitunut ja osaava henkilöstö. Prosessinäkökulma: Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio. 31

35 Sosiaalitoimi toteuttaa yhdessä kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa seudullista Mielenterveys- ja päihdeohjelmaa ja Lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelmaa sekä Hattulan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Hattulan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen ja kehittämisen suunnitelmaa. Lisäksi osallistutaan muun muassa johtamista ja kehittämistyötä edesauttaviin uusiin hankkeisiin. KiTi -hankkeessa on kysymys sosiaalityön kirjaamisen ja tilastoinnin kehittämisestä. Sosiaalityössä ja terveydenhuollossa osallistutaan edelleen jo meneillään olevaan vauvaperheisiin kohdentuvaan ennaltaehkäisevään Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeeseen sekä sosiaalityössä seudulliseen Työn paikka -pitkäaikaistyöttömien kuntapilottiin. Seutukunnalliseen yhteiseen Kuntakokeilu-hankkeeseen osallistutaan ainakin lasten ja nuorten näkökulmasta. Lisäksi sosiaalityössä järjestetään Nuorten työpajatoimintaa hankerahoituksen tuella. Prosessien tarkastelua ja kehittämistä jatketaan sekä työprosessien että asiakaslähtöisten palveluprosessien osalta. Myös uusia sähköisiä ja teknologiaratkaisuja pyritään saamaan käyttöön. Talouden hallinnan seurannan kehittämiseksi jatketaan toimintaa edelleen suunnitelmakaudella erityisesti tuotehintojen seurannan, kustannusvertailun ja prosessien arvioinnin osalta. Suunnitteluun ja seurantaan kaivataan myös lisää apuvälineitä, joiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää luotettavan ja ajantasaisen tiedon saamiseksi. Tämä kytkeytyy olennaisesti myös koko kunnan talouden linjauksiin ja ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Konkreettisia uusia toimenpiteitä sosiaalitoimen alueella suunnitelmavuosilla ovat: - Ikäihmisten hyvinvointikeskuksen rakentaminen Tuulia-kodin saneerauksen yhteydessä. - Päivätoiminnan ja lyhytaikaisen asumispalvelun lisääminen Kuntouttavan työtoiminnan matalan kynnyksen toiminnan aloittaminen ja kehittäminen. - Omavalvontasuunnitelmien laatiminen sosiaalityössä sekä koti- ja asumispalveluissa Sosiaalitoimen toiminnalliset painopistealueet vuonna 2015 ovat: - Hyvinvointia tuottavien ympäristöjen edistäminen. - Yhteiskuntavastuun edistäminen. - Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä - Motivoituneen henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Asiakkaisiin ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen edellyttää runsaasti poikkihallinnollista, seutukunnallista ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Asuminen, koulutus, liikunta ja kulttuuri sekä nuorisotyö ovat keskeisiä hyvinvoinnin osaalueita, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää. Koko kunnan yhteiseen toimintaan liittyvät perusturvallekin tärkeät tavoitteet kiteytyvät kunnan hyvinvointisuunnitelmassa. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto toimii kunnan ja sen alueella asuvien vanhusten, heidän omaistensa sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä. Vanhusneuvostoon kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n edustajia, kaksi Hattulan Sitoutumattomat eläkeläiset ry:n edustajia, Hattulan eläkkeensaajat ry:n kaksi edustajaa, yksi SPR:n Hattulan osaston edustaja, yksi Hattulan Vanhustentukiyhdistys ry:n edustaja ja yksi Veteraanijärjestöjen edustaja. Lisäksi 32

36 kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta sekä Hattulan seurakunta ovat nimenneet omat edustajansa neuvostoon. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on hattulalaisten vammaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Hattulassa ja - seurata vammaisten tarpeiden kehitystä Hattulassa - seurata kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta - edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon - edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin - seurata vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä Hattulassa - tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja eri viranomaisille - tiedottaa käsittelemistään asioista - valmistella toimintasuunnitelma Yksityiskohtaisemmin, lautakuntaan nähden sitovalla tulosyksikkötasolla, vuoden 2015 talousarvion tavoitteet ja toiminta esitellään tammikuussa 2015 perusturvalautakunnalle hyväksyttäväksi annettavassa käyttötaloussuunnitelmassa. 33 Tulosalue: Terveydenhuolto Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Toiminta Perusterveydenhuolto järjestetään Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen toimesta. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana toimii Janakkalan kunta ja päätöksenteko tapahtuu Janakkalan perusturvalautakunnassa, jossa on Hattulasta edustajina kuusi perusturvalautakunnan jäsentä. Erikoissairaanhoito ostetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä puolestaan ostetaan Hämeenlinnan kaupungilta Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Terve talous Sosiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Toiminnan mahdollistajana olevia kaikkia resursseja (mm. raha, tilat ja henkilökunta) käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet SOTE -uudistuksen vaikutus vielä vaikeasti ennustettavissa koko suunnitelmakaudella. Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan kunnan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva ja moniammatillinen toimintatapa. Hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti ja seutukun-

37 34 Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa nallisesti NASTA -ohjelmaa hyödyntäen. Hyvinvointikertomuksen indikaattorien seuranta perusturvan osalta Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet SOTE -yhteistyön kehittäminen Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilöstön tietoisuuden vahvistaminen perustehtävästä ja esimiehien tukeminen ja vahvistaminen Henkilöstö hallitsee perustehtävänsä ja tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden sekä sen merkityksen osana kunnan palveluita. Täydennyskoulutuksen saatavuus ja käyttö Yksikön päällikkö vastuualueen esimiehet Hyvä perehdytys ja kannusteet sekä osallistamisen vahvistaminen Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua edistävät peruspalvelut. Osallistetaan asiakasta oman palvelutarjottimen suunnitteluun. Palveluiden saatavuuden seuranta lakisääteisissä määräajoissa. Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet mm. SOTE -uudistus ja työmarkkinatukilakiuudistus Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat PERUSTURVALAUTAKUNTA TP 2013 MTA 2014 TA2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,9 % MAKSUTUOTOT ,3 % TUET JA AVUSTUKSET ,5 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,0 % -joista sisäiset tuotot ,6 % HENKILÖSTÖKULUT ,3 % PALVELUJEN OSTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1 % AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTAKULUT ,5 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,4 % -joista sisäiset kulut ,3 % TOIMINTAKATE ,8 % Poistot ja arvonalentumiset Perusturvan henkilöstökulut kasvavat vuoden 2015 sopimuskorotuksen verran eli 0,3 prosenttia. Talousarvioesitykseen ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Toimintakulujen kasvu on 1,4 prosenttia ja kasvu perustuu lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvuun sisältäen Janakkalan kunnan, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Pihjalalinna Oy:n tuottamat terveyden huollon palvelut. Omana toimintanaan Hattulan kunta on varannut talousarvioon sosiaalitoimen palvelujen tuottamiseen tarvittavat määrärahat.

38 35 SOSIAALITOIMI TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,5 % MAKSUTUOTOT ,3 % TUET JA AVUSTUKSET ,5 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,3 % -joista sisäiset tuotot ,6 % HENKILÖSTÖKULUT ,3 % PALVELUJEN OSTOT ,1 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1 % AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTAKULUT ,5 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,1 % -joista sisäiset kulut ,3 % TOIMINTAKATE ,2 % Poistot ja arvonalentumiset ,6 % TERVEYDENHUOLTO TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,0 % MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,0 % -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT ,1 % PALVELUJEN OSTOT ,9 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,9 % -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE ,9 %

39 Sivistyslautakunta SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: sivistyslautakunta Tulosalue: sivistystoimi ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia lukio-opetus Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Hattulan kunnan sivistystoimi on seudullisesti tunnettu laadukkaasta ja kuntalaisten hyvinvointia edistävästä palvelusta. Hattulan opetustoimi ja varhaiskasvatus ovat nykyaikaisia, joustavia, paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä, kansainvälisyyttä ja aktiivista osallistumista edistäviä palveluntuottajia. Hattulan kirjaston ja vapaa-aikatoimen palvelut ovat nykyaikaisia ja vastaavat asukkaiden tarpeita Sivistystoimen palvelut ja toiminta Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat sivistystoimen hallinto, varhaiskasvatus ja aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus sekä vapaa-aika. Lukio-opetuksesta on vastannut alkaen Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Sivistystoimen hallinto Sivistyslautakunta tuottaa palveluja varhaiskasvatuksessa, koulu- ja kirjastotoimessa sekä vapaaaikatoimessa. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus sisältää avoimen päiväkotitoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun, päiväkodit, perhepäivähoidon, varhaiserityiskasvatuksen, esiopetuksen ja lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen. Aamu- ja iltapäivätoiminta on alkaen siirretty varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Kunnanhallitus /258 päätti yksimielisesti ehdottaa, että valtuusto talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä muuttaa alkaen lasten kotihoidon tuen kuntalisän kriteerejä siten, että 1. kuntalisä maksetaan vain kotihoidon tuen hoitolisää saaville perheille 2. kuntalisä on perhekohtainen 3. kuntalisän määrä on 160 /kk perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 4. tuen maksatus hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. Lasten varhaiskasvatus tukee lapsen kehittymistä ja kasvamista tasapainoiseksi ihmiseksi. Yhdessä vanhempien kanssa takaamme lapselle varhaiskasvatuksessa monipuolisen ja turvallisen kasvuympäristön. Hallitusohjelman ja valtioneuvoston päättämän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta korvaamaan päivähoitolakia. Tavoitteena on, että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuspalveluiden riittävä tarjonta ja palvelurakenteen keventäminen ovat keskeisiä toiminnan tavoitteita. Lakisääteisten palveluaikojen turvaamisen rinnalla vahvistetaan palveluohjausta. Palveluohjausta tarjotaan perheille ja heidän kanssaan arvioidaan palvelutarve sekä etsi-

40 tään perheelle sopivia palveluvaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten palveluiden arviointi korostuu riittävän tarjonnan turvaamiseksi. CAF -laadunarvioinnista nostettujen kehittämiskohteiden arkeen saattaminen on keskeisenä tavoitteena. Toiminta-ajatuksen ja johtamisjärjestelmän vahvistamisella mahdollistetaan työhyvinvointiin, kehittämiseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja laatuun panostaminen. Aamu- ja iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa sekä osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajan viettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteutuksessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Iltapäivätoiminta järjestetään kunnan omana toimintana. Hattulassa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä luokkien erityisoppilaille. Toimintaa järjestetään kaikilla alakouluilla: Hurttalassa, Lepaalla, Nihattulassa, Parolassa ja Pekolassa. Yhteen iltapäivätoimintaryhmään otetaan 15 lasta. Ohjaajia on 1 ohjaaja/15 lasta ja erityislapsilla tarpeen mukaan, joko henkilökohtainen ohjaaja tai 1 ohjaajaa/5 lasta. Toiminnan toteutus tapahtuu ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa. Peruskoulut Perusopetuksen tavoitteena on taata kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja korkeatasoiseen opetukseen ja näin turvata oppilaille jatko-opintojen edellyttämät perusvalmiudet. Tunnusluvut TP 2013 TA Peruskoulun päättäneet /peruskoulun päättäneet Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Oppilasmäärä /oppilas Koulujen lukumäärä Päätoim./sivutoim. opettajat Uudet virat ja toimet - Koulukuraattorin toimi Kirjasto Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastossa kokeillaan laina-automaattia uutena palvelun muotona. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kunta asettaa yleisten kirjastojen kautta kuntalaisten käyttöön kirjoja sekä muita kirjastokäyttöön sopivia tallenteita. Kirjasto antaa myös mahdollisuuden muiden kirjastonkäytön kannalta tarkoituksenmukaisten tallennettujen sekä virtuaalisten tiedonlähteiden käyttöön. Laki säätää kokoelmien käytön ja niiden lainauksen maksuttomaksi. 37

41 38 Hattulan väestörakenne asettaa kirjaston toiminnalle haasteita. Toisaalta kunnassa on viidennes alle 15-vuotiaita, toisaalta senioriväestön määrä kasvaa myös. Kirjaston täytyy kyetä tarjoamaan segmentoituja palveluja erilaisille ryhmille. Perinteisten kirjaston palvelujen rinnalle on syntynyt uusia palvelumuotoja ja -tarpeita. Sähköiset sisällöt ovat tulossa kirjastoihin, mutta ne vaativat huomattavia rahallisia panostuksia. Medialukutaito on tärkeää hallita kaikissa ikäryhmissä. Mediakasvatuksesta on tullut kirjaston perustoimintaa ja sitä pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille ikäryhmille. Tunnusluvut TP2013 TA Hallinto Henkilöstön määrä 7,5 7,5 6,2 6,2 6,2 joista työllistetyt/oppisop josta kirjastoammattilaisia 6,5 6,5 5,5 5,5 5,5 hlöstökustannus-% talousarviosta 48,9 48,9 48,9 48,9 48,9 Palvelut Kokoelmia yhteensä kirjat Lainaajat yhteensä Lainat yhteensä lainoja/asukas 18,4 18,5 18,5 18,6 18,6 lainan hinta 2,78 2,76 2,8 2,8 2,8 käyttömenot/asukas, netto 50,36 50,36 50,36 50,36 50,36 Kulttuuri Kulttuurityön tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa sekä toimia seudullisessa kulttuuriyhteistyössä. Yhteistyö hattulalaisten järjestöjen kanssa on merkittävästi lisääntynyt. Uusi yhteistyö Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ARX.in kanssa luo uusia mahdollisuuksia. Tarkoitus on kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa entistä tiiviimmäksi. Varaudutaan Suomi 100 vuotta juhliin. Muut opetuspalvelut Tulosyksikkö sisältää kunnan osuudet Vanajaveden Opistoon ja Sibelius-opistoon. Vanajaveden Opiston keskimääräinen vuosittainen tuntimäärä Hattulassa on Kunnan maksuosuus on ollut euroa vuonna Sibelius-opiston Hattulan toimipiste sijaitsee Juteinitalossa. Sibelius-opiston kanssa tehtävällä sopimuksella saavutetaan Hattulassa lapsille ja nuorille samat mahdollisuudet taiteen perusopetukseen kuin muillakin seutukunnan nuorilla. Liikunta Liikuntatoimen tehtävänä on huolehtia liikuntatoimen suunnittelusta ja kehittämisestä, sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta. Ensisijaisena tehtävänä on toimia edellytysten luojana sekä sellaisten palveluiden tuottajana, joita kansalaisjärjestöt eivät tarjoa. Terveyttä edistävää liikuntaa pidetään entistä tärkeämpänä. Kunnan panostus liikuntaan tuo säästöjä sosiaali- ja terveydenhoitokuluihin. Erityisryhmien terveyden edistämiseksi liikunnan avulla on laadittu uusi toimintaohjelma tulevalle suunnitelmakaudelle. Asukkaat edellyttävät hyviä liikuntapalveluita, sekä nykyaikaisia harrastuspaikkoja myös Hattulaan. Liikuntapaikkojen hyvä laatu ja turvalliset liikuntapaikat ovat perusedellytys toiminnan kehittämiselle. Liikkuva koulu- hankkeeseen saatu rahoitus alkaen koordinaattorin palkkaamiseksi.

42 Nuorisotoimi huolehtii kunnassa tapahtuvasta nuorisotyöstä, nuorisotoiminnasta ja nuorisopolitiikkaan liittyvistä yhteydenpitotehtävistä. Uusi nuorisolaki velvoittaa kuntia mm. huolehtimaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja järjestämään etsivää nuorisotyötä. Kunnilta edellytetään myös monialaista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Hattulassa kehitetään edelleen monialaisen yhteistyöverkon toimintaa entistä tehokkaammaksi. Nuorten työpajan kehittäminen ja kaksi vuotta jatkunut etsivä nuorisotyö vaatii edelleen täsmennyksiä toiminnan käytänteisiin. Nuorisotakuu velvoittaa kuntia järjestämään nuorelle joko opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan 3 kk:n määräajan puitteissa. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tehtävänä on ennaltaehkäistä kuntalaisten päihteiden ja huumeiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Ylisektorisen yhteistyön tuloksena kunnan sisällä, sekä osana seudullista yhteistyötä on laadittu MIEPÄ -toimintaohjelma. Ohjelma linjaa päihde- ja mielenterveystyön koskemaan jokaista Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet

43 Sivistystoimen sitovat määrärahat SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,2 % MAKSUTUOTOT ,2 % TUET JA AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,5 % -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT ,8 % PALVELUJEN OSTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,0 % AVUSTUKSET ,4 % MUUT TOIMINTAKULUT ,0 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,4 % -joista sisäiset kulut ,1 % TOIMINTAKATE ,6 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % Sivistystoimen henkilöstökulut ovat 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2014 talousarviossa. Alenema johtuu pääosin siitä, että lukion henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen alkaen. Oppilashuoltolainsäädännön uudistumisen vuoksi talousarvioon on varattu määrärahat koulukuraattorin palkkaamiseen. Palvelujen ostoihin sisältyy lukio-opetuksen ostaminen Tavastialta. Muilta osin määrärahat on varattu välttämättömien toimintojen hankkimiseen ja toimintakulujen muutos vuoden 2014 talousarvioon on 2,4 prosenttia. Hattulan kunnan aikaisemmin saama valtionosuus lukioopetukseen on siirtynyt Tavastialle.

44 41 SIVISTYSTOIMI TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,2 % MAKSUTUOTOT ,2 % TUET JA AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,5 % -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT ,8 % PALVELUJEN OSTOT ,3 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,0 % AVUSTUKSET ,4 % MUUT TOIMINTAKULUT ,0 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,8 % -joista sisäiset kulut ,1 % TOIMINTAKATE ,1 % Poistot ja arvonalentumiset ,2 % Koulutuskuntayhtymä Tavastia MTA 2014 TA 2015 MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE

45 Tekninen lautakunta TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielimet: tekninen lautakunta Tulosalueet: tekninen toimi, pelastustoimi ja joukkoliikenne Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Teknisen toimen toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää määrällisesti riittäviä, hyvätasoisia yhdyskuntapalveluita kuntalaisille sekä tukipalveluiden tuottamista muille hallintokunnille. Sektori toimii yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa asukkaiden elinolojen parantamiseksi sekä edesauttaa taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on turvallinen, terveellinen, taloudellinen ja viihtyisä ympäristö huomioiden asukkaiden ja asiakkaiden asumistyytyväisyyden, yrittäjäystävällisyyden sekä ympäristön kestävän ja turvallisen kehityksen. Eri tulosalueiden tulos luodaan asiakkaiden kanssa yhteistyöllä. Asiakaspalvelumme on avointa ja tiedottavaa. Sisäisten ja ulkoisten asiakasryhmien tarpeet ymmärretään, jotta niitä voidaan tukea. Kilpailukykymme perustuu vuorovaikutteisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja laatuun. Toimitilojen tehokkaan käytön varmistamme asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Kehittämisjohtajan projektityö päättyy vuoden 2014 lopussa. Näin ollen tekninen johtaja palaa teknisen yksikön päälliköksi vuoden alusta. Vuoden 2015 merkittävin uudishanke talonrakennuksen puolella on Juteinikeskuksen rakentaminen. Hankkeen projektijohtajana toimii Risto Hast. Valtuuston hyväksymän kiinteistöohjelman mukaisesti hallintokunnat ovat tehostaneet kiinteistöjen käyttöä. Varhaiskasvatuksen hallinto muutti syksyllä 2014 Pappilanniemestä Juteinitalon tiloihin ja päiväkoteihin. Tuulia-kodista ja Pappilanniemestä tulee vapautumaan tiloja Tuulia-kodin laajennusosan valmistuttua pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyessä laajennusosaan. Vapautuvien tilojen käytöstä tullaan päättämään erikseen. Lisäksi tulee päättää nyt jo tyhjinä olevien tilojen jatkokäytöstä (mm. vanha kunnanvirasto, päivähoitotoimisto, vanha koulutoimiston rakennus). Pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyminen Attendon vuokratiloihin tulee vaikuttamaan myös teknisen yksikön tuottamiin tukipalveluihin alkaen perusturva ostaa ateria- ja siivouspalvelut suoraan Artun Hoiva-asunnoilta. Edellisen johdosta tulovähennys ruokapalveluihin tulee olemaan suunnitteluvuonna noin euroa. Tämä edellyttää Pappilanniemen valmistuskeittiön toiminnan tarkastelua, lähinnä viikonlopputöiden osalta. Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallintaan vaikuttaa myös sisäisten vuokrien ja ateriapalveluiden tulokertymiin. Lukion vuokrat ja ateriat tuloutetaan teknisen yksikköön ulkoisena tulona alkaen.

46 Teknisen toimen palvelut ja toiminta Teknisen toimen päävastuualue muodostuu teknisen toimen, pelastustoimen ja joukkoliikenteen tulosalueista, joista tekninen toimi jakaantuu neljään (4) alatulosalueeseen seuraavasti: Hallintopalvelut - taloushallinto - henkilöstöhallinto - toimistopalvelut Maankäyttö - kaavoitus - talosuunnittelu - maa- ja metsätilat Tukipalvelut - aulapalvelut - siivouspalvelut - ruokapalvelut Kunnossapitopalvelut - kunnallistekniikka (liikenneväylät, vesi- ja jätehuolto, puistot + yleiset alueet, liikuntapaikat, eritysalueet, varikko) - yksityistiet - kiinteistöjen kunnossapito - kiinteistönhoito Hallintopalvelut Toimialueen tehtävänä on huolehtia joustavasti toimialan keskitetyistä palveluista kuten toimisto- ja asiakaspalveluista, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä yhteisprojekteista. Toimialue huolehtii teknisen lautakunnan päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi hallintopalveluiden toimesta valmistellaan asioita kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston päätöksenantoa varten. Maankäyttö Maankäytön toimialue vastaa kaavoituksesta ja muusta maankäytöstä. Maapolitiikan toteutus sekä maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja tonttipalvelut ohjaavat merkittävällä tavalla kunnan kehittymistä. Maankäyttöpalvelut ovat keskeinen ohjausväline kunnan toiminnassa. Luonteeltaan maankäyttöpalvelut ovat tukipalveluja sekä kunnan kehittämisen "työväline", joka edesauttaa kunnan perustehtävien järjestämistä ja luo edellytyksiä kuntastrategian toteutumiselle. Vastuualueen tehtävänä on kunnan tonttivarannon kehittäminen ja monipuolistaminen. Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava hyväksyttiin valtuuston toimesta joulukuussa Uusia laajoja yleiskaavatason kaavoitushankkeita ei ole tarpeen käynnistää vuonna Kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen etenee suunnittelualue kerrallaan ehdotusvaiheeseen ja edelleen valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. Kunnan maan hankinnan ja kaavoituksen on tarpeen jatkua edelleen aktiivisena, jotta turvataan jatkossa rakennuspaikkojen riittävä tarjonta. Merven Kotirinteen asemakaava-alueen vuonna 2012 alkanut erillispientalotonttien luovutus jatkuu edelleen vuoden 2015 puolella.

47 Tukipalvelut Tukipalveluiden toimialue vastaa kunnan aula-, siivous- ja ruokapalveluista. Tukipalveluiden tavoitteena on toimia kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti ammattitaitoisen ja monipuolisen henkilöstön voimavarat yhdistäen. Pappilanniemen sisääntuloaulassa sijaitseva aulapalvelu ottaa vastaan asiakkaat ja vieraat ohjaten heidät tarvittaessa eri hallintokuntien tiloihin. Aulapalvelu vastaa mm. kunnan postin käsittelystä, ylläpitää kunnan diaaria sekä kunnan kokous, ym. tilojen varauspalveluita. Siivouspalvelu vastaa kunnan toimitilojen puhtaudesta ja viihtyvyydestä. Ruokapalvelu vastaa kunnan koulujen, päiväkotien, vanhusateriapalveluista sekä henkilöstön ruokapalveluista tavoitteena tuottaa kaikille asiakasryhmilleen aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Ruokapalvelu valmistaa myös kunnanviraston kokous-, koulutus- ja edustustilaisuuksien tarjoilut. Ruokapalveluiden sisällöstä on laadittu palvelusopimukset sisäisille asiakkaille. Kunnossapitopalvelut Varikon ja kiinteistöhoidon palveluja pyritään tehostamaan ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja huomioiden henkilöstön erityisammattitaidot. Yhdistetty kunnallistekniikan, kiinteistöjen kunnossapidon ja kiinteistönhoidon toimialue vastaa liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen, erityisalueiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä kunnan varikkopalveluista, kunnan kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta, peruskorjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Lisäksi toimialaan kuuluvat vesi- ja jätehuolto sekä yksityistiet. Kunta huolehtii asemakaava-alueidensa katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta. Hoidettavaa katuverkkoa on noin 63 km ja kevyenliikenteen väyliä noin 11 km. Kaavateiden talvikunnossapidosta suunnittelukautena huolehtii YIT Rakennus Oy. Kesähoitotyöt suoritetaan osaksi kunnan omana työnä ja osaksi yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Puistot, leikkipuistot, uimarannat ja venepaikat pidetään kunnossa pääasiassa kunnan omana työnä. Katuvaloja tullaan vaihtamaan energiataloudellisimmiksi vuosina yhteensä noin 1500 kappaletta. Vesihuoltoa rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä yhteistyössä HS- Vesi Oy:n kanssa. Jätehuollon käytännön järjestämisestä vastaa 12 kunnan (Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula, Valkeakoski) omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy. Jätelautakunta Kolmenkierto on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii em. 12 kunnan yhteislautakuntana. Jätelautakunnan tehtäviin kuuluu päättää mm. jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, jätetaksasta ja maksuista sekä siitä, millainen jätehuollon palvelutaso kuntalaisille tarjotaan. Liikuntapaikkojen hoidon tasosta ja käytöstä päätetään yhdessä liikuntatoimen kanssa. Sisäisestä liikuntapaikkojen hoitolaskutuksesta on luovuttu. Kustannusvastuu on latujen kunnossapitoa lukuun ottamatta teknisellä lautakunnalla ja mahdolliset vuokratulot liikuntapaikoista kohdistetaan tekniselle toimelle. Tilojen ja kenttien vuokrausta hoitaa edelleen vapaa-aikatoimi. Suunnitteluvuonna jääkenttien viikonloppuauraukset suoritetaan ainoastaan keskuskentällä tarpeen mukaan. Muut koulujen käyttämät jääkentät hoidetaan arkisin resurssien sallimissa puitteissa sivistystoimen esittämän ensisijaisjärjestyksen mukaisesi. Mauri Sariolan ja Pelkolan entisten koulujen luistinkentät alkujäädytetään kunnan toimesta ja käydään tarpeen tullen aukaisemassa, muu kenttien hoitovastuu siirretään kyläläisille. Kunnan tienhoitokunnille osoittama kunnossapitoavustusten kokonaismääräraha kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan kiinteistöohjelma ohjaa kunnan uudisrakennus- ja saneerauskohteiden toteuttamista. Vuoden 2015 merkittäviä hankkeita talonrakennuspuolella ovat Juteinikeskuksen rakentaminen sekä Tuulia-kodin saneerauksen suunnitteleminen ja saneerauksen aloittaminen. 44

48 Tuulia-kodin saneerauksen laajuudesta ei vielä ole tehty päätöstä. Muista saneeraushankkeista päättää tekninen lautakunta kiinteistöohjelman mukaisesti investointiosan peruskorjausmäärärahojen puitteissa. Kunnan omistaman kiinteistömassan käyttöastetta on jo nostettu ja tilojen käyttöä suositellaan tehostettavaksi kaikkien tulosyksiköiden osalta. Hattulan kunta järjestää Juteinikodissa tarjottavat palvelut jatkossakin perusturvan omana työnä. Juteinikoti siirtyi vuoden 2014 alkaen Hattulan kunnalle ulkoisena vuokrakiinteistönä. Hattulan kunta omistaa kiinteistön maapohjan. Vuosikorjauksissa keskitytään edelleen vesivahinkojen torjuntaan, pintavesien johtamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen sekä sisäisten vesi- ja viemärijohtojen korjauksiin. Kiinteistöjen kunnossapitotöistä pääosa pyritään suorittamaan omana työnä. Hallintokunnilta perittävät sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaisiin neliövuokriin. Laatutaso perustuu kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen suomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi hallintokunnilta veloitetaan pääomavuokrat. Teknisen toimen menokehystä rasittavat ulkoisten tilojen vuokrat, jotka tekninen toimi veloittaa edelleen sisäisenä vuokrana tiloja käyttäviltä kunnan muilta hallintokunnilta (läpilaskutus). Vuokrat tuloutuvat tekniselle toimelle sisäisenä vuokratulona. Ulkoisten vuokrien vaikutus teknisen toimen menokehykseen on noin euroa vuonna Ulkopuolelta vuokrattuja tiloja vuonna 2015 ovat Lepaan päiväkoti (Tuulimylly), Katinkontin päiväkoti, Hattulan portin työterveystila, Juteinikoti, Tuulia-kodin laajennustilat (Artun Hoivaasunnot alkaen), Punojanportin päivätoimintatilat, As Oy Jaakonraitin perusturvalle varatut asunnot. Lisäksi Hattula-Kiinteistöt Oy veloittaa tekniseltä toimelta vuokraerotusta Lemminkäisen rakentaman uuden kerrostalon neljästä osakehuoneistosta Tulosalue: Tekninen toimi Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Tekninen toimi toteuttaa 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman mukaista strategiaa kiinteistöjen rakennuttamisessa, käytössä ja saneerauksessa. Henkilöstö Teknisen yksikön henkilöstö on viime vuosina vähentynyt ja omaa työtä on korvattu ostopalveluiden lisäämisellä. Vakinaisten toimien palkkavaraukset on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Uusia mahdollisia rekrytointeja tullaan esittämään harkitusti. Tavoitteena on henkilöstön työssä jaksaminen ja oikein mitoitetut resurssit. Tavoitteeseen pyritään jatkuvan kehittämisen avulla panostamalla työhyvinvointiin. Ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi järjestetään määrärahojen puitteissa koulutusta sekä kannustetaan henkilöstöä vapaaehtoiseen kouluttautumiseen Pelastustoimi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueen muodostavat maakunnan 11 kuntaa: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Pelastustoimen määrärahavaraus vuodelle 2014 on pelastuslautakunnan esityksen mukainen.

49 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen koordinoinnista vastaa Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden alainen joukkoliikennejaosto valtuuston hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tekniseen yksikköön ei ole osoitettu lisäresursseja joukkoliikenneasioiden hoitamiseen. Joukkoliikenteen saamat valtionosuudet pienenivät vuonna Valtionosuuksien väheneminen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa Taloussuunnitelma Katuverkoston laajeneminen ja vanheneminen sekä uudet leikki- ja liikuntapaikat lisäävät jatkossa hoitotyötä ja samalla käyttökustannuksia. Kiinteistöjen hoidossa on myös painetta kustannusten nousuun johtuen pääosin kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta sekä kiristyvästä lainsäädännöstä. Kunnan hallinnoimien tilojen käyttöastetta pyritään nostamaan edelleen ja tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Taloussuunnitelmassa noudatetaan 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman periaatteita. Teknisen lautakunnan investoinnit vuodelle 2015 Investoinnit vuonna 2015 Talonrakennus Kunnallistekniikka Irtaimisto Yhteensä Talonrakennus 1. Juteinikeskus 2. Tuulia kodin perusparannus 3. Kiinteistöjen peruskorjaus erillisen hankesuunnitelman mukaan (tekninen lautakunta hyväksyy hankkeet erikseen) Kunnallistekniikka 1. Uusien kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen 2. Kaavateiden saneeraus 3. Kaavateiden päällystys 4. Katuvalaistus 5. Yleisten alueiden parannushankkeet Irtaimisto 1. Kiinteistöpäivystysauto 2. Ajoleikkuri (puistot, yleiset alueet)

50 47 SUORITTEET, MITTARIT JA TUNNUSLUVUT TUNNUSLUVUT TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Suunnittelu Valmistuneet (lkm) asemakaavat rantakaavat yleiskaavat 1 muut suunnitelmat Uudet rakennuspaikat (lkm) Poikkeamislupalausunnot (lkm) Suunn.tarveratk. + poik.luvat (lkm) Tonttivaranto (lkm) pientalorakennuspaikat rivitalorakennuspaikat teollisuusrakennuspaikat Uusitaan pohjakarttaa (ha) Maa- ja metsätilat Kunnan maa-ja metsäomaisuus peltoa (ha) metsää ha puun myynti (m 3 ) Yksityistiet Tieavustusten määrä ( ) Kunnallistekniikka Hoidettavia kaavateitä (m) Hoidettavia kevyen liik.väyliä (m) Leikkipuistot (lkm) Rakennetut puistot/suojaviheriöt (ha) Hoidossa olevat urheilukentät (lkm) Uimarannat (lkm) Venepaikat (lkm) Tukipalvelut Kunnossapidettävät ja hoidettavat kiinteistöt (m 2 ) Siivottava ala (m 2 ) Siivottava ala / siivooja (m 2 ) Ateriamäärät (lkm) Pelastustoimi Kustannukset ( / asukas)

51 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa. Hankintalain alaisten hankintojen huolellinen kilpailuttaminen ja hankintojen valvonta. Käyttötalouden ja investointihankkeiden taloudelliset raamit. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan investoinnit, mm. Juteinikeskus hankkeen rakentaminen. Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen teknistä toimialaa koskevien asia- ja hankekokonaisuuksien edistäminen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Yksikön palveluprosessien tehostamisen tarkastelu henkilöstön moniosaamisen hyödyntämiseksi. Teknisen yksikön henkilöstön osaamiskartoitus tehty. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet. Kehityskeskustelut organisaation sisällä sekä pääsidosryhmien kesken. Motivoitunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Kehityskeskusteluissa määriteltyjen koulutustavoitteiden toteutuminen. Vastuualueiden esimiehet. Kehityskeskusteluprosessin kehittäminen. Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Teknisen yksikön peruspalveluiden määrittäminen ja keskittyminen peruspalveluiden tuottamiseen. Maankäyttöohjelman ja kiinteistöohjelman päivittäminen. Asiakaspalaute peruspalveluiden laadusta. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet. Toimialan palvelutuotannolle varattujen

52 49 määrärahojen niukkuus Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,0 % MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,0 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,5 % -joista sisäiset tuotot ,5 % HENKILÖSTÖKULUT ,3 % PALVELUJEN OSTOT ,3 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,5 % AVUSTUKSET ,6 % MUUT TOIMINTAKULUT ,6 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,8 % -joista sisäiset kulut ,7 % TOIMINTAKATE ,3 % Poistot ja arvonalentumiset ,7 % TEKNINEN TOIMI TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,0 % MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,0 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,3 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,8 % -joista sisäiset tuotot ,5 % HENKILÖSTÖKULUT ,3 % PALVELUJEN OSTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,5 % AVUSTUKSET ,6 % MUUT TOIMINTAKULUT ,6 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,8 % -joista sisäiset kulut ,7 % TOIMINTAKATE ,0 % Poistot ja arvonalentumiset ,4 %

53 50 PELASTUSTOIMI TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT ,9 % PALVELUJEN OSTOT ,2 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,2 % JOUKKOLIIKENNE TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,0 %

54 Rakennuslautakunta Toimielin ja tulosalue: rakennuslautakunta Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta Rakennuslautakunnan ja rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia Hattulan kunnan alueella rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä sekä lisäksi rakentamisen ohjauksesta ja neuvonnasta. Rakennusvalvonnalle kuuluu rakentamisen viranomaistehtävien sekä niihin liittyvän valvonnan, ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. maa-ainesten oton valvonta, rakennetun ympäristön asianmukaisen käytön valvonta, korjaus- ja energianeuvonta sekä korjaus- ja energia-avustusten käsittely ja päätöksenteko. Rakennusvalvonta antaa lisäksi erilaisia toimivaltaansa kuuluvia lausuntoja. Hattulan rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön muodostumista ja ylläpitoa. Rakennusvalvonta pyrkii lisäksi osaltaan edistämään liikkumisesteettömän asuinympäristön luomista ja myös näiltä osin valvoo vallitsevan lainsäädännön noudattamista. Rakentamisen määrä on Hattulassa säilynyt vuonna 2014 edelleen kohtuullisena. Rakennuslupahakemusten määrä on jossain määrin vähentynyt ja niiden voidaan arvioida edelleen jonkin verran vähenevän yleisestä talouskehityksestä johtuen. Toimenpidelupien osalta muutos ei ole yhtä selvästi nähtävissä johtuen mm. energiaratkaisuihin (maalämpö ym.) liittyvistä hakemuksista sekä vesihuoltolaitoksen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimiselle annetun määräajan päättymisestä alkuvuodesta Rakentamiseen liittyvien tarkastuskäyntien määrä on säilynyt ja tulee säilymään edelleen runsaana mm. johtuen kuluvan vuoden ja aiempien vuosien rakentamisen määrästä. Vanhojen rakennuslupien seurantaa on tarkoitus tehostaa joka osaltaan vaikuttaa suoritettavien tarkastuskäyntien määrään. Rakennusvalvonnan yhteistyö eri osapuolien ja tahojen kanssa on kiinteätä ja säännöllistä. Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen sekä maa-ainestaksan tasoa tarkastetaan vuoden 2014 loppupuolella talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Uusien taksojen tavoitteellinen voimaantulo on Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset ovat lisänneet osaltaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä aiemmista vuosista (mm. uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset, rakennusten energiatehokkuus jne.). Erityinen muutos on voimaantullut rakentamistöiden ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle. Korjaus- ja energia-avustuksista vastaavien viranomaisten osuus ja vastuu korostuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta saatavien korjaus- ja energia-avustusten käsittelyssä ja päätöksenteossa. Hämeenlinnan kaupungilta ostettavat ympäristönsuojelun toimialaan liittyvät palvelut on eriytetty rakennuslautakunnan toimialalle omaksi tulosalueeksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden, pätevän työnjohdon sekä suunnittelijoiden merkityksen korostaminen rakennushankkeiden yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Huolella valmisteltu hakemus ja hyvät suunnitelmat ym. asiakirjat ovat ratkaisevia lupa-asian käsittelemiseksi ja nopeuttavat lupamenettelyä. Tämä edesauttaa myös rakentamiseen liittyvien viranomaistehtävien sekä rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan toteuttamista tehokkaasti ja sujuvasti.

55 52 Rakentamista koskevan lainsäädännön, säädösten ja määräysten sekä niissä tapahtuvien muutosten huomioiminen rakentamisen viranomaisvalvonnassa, ohjauksessa ja neuvonnassa ovat keskeisiä painopistealueita. Sähköisen asioinnin käyttöönottoon liittyviä toimintaedellytyksiä selvitetään. Kunnanhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti jatketaan Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen mukaisten yhteistyökohteiden selvittämistä mm. liittymien ja ohjelmistojen osalta. Henkilöstö Ei henkilöstömuutoksia. Rakennusvalvonnan henkilöstö: - rakennustarkastaja, valvontainsinööri (70 %), hallintosihteeri, kartoittaja, toimistosihteeri (20 %), toimistosihteeri (20 %) Suoritteet, mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Rakennus- ja toimenpideluvat kpl Katselmukset Maa-aineslupakatselmukset

56 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Palvelujen tuottaminen valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa Toiminta suoritetaan talousarvion puitteissa Talousarvion toteutuminen Rakennustarkastaja Yleisen suhdannetilanteen voi arvioida vaikuttavan rakentamisen määrään ja sitä kautta toimintatuottoihin, taksojen tarkastaminen, hallintokunnille muodostuvien osto- ym. palvelujen kustannusten oikeellisuus Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen edistäminen kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti (maankäyttö, asuminen ja liikenne; > rakentaminen) Sisäisten toimintojen ja ulkoisen yhteistyön ylläpito ja kehittäminen Tapaamiset ja neuvottelut, kehityskeskustelut Rakennustarkastaja Sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja edistäminen normaalina toimintamallina, koulutus- ym. tilaisuudet yhteisesti esim. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala ym. kunnat > kustannussäästöt mahdollisia Motivoitunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen Kehityskeskusteluissa määritellyt tavoitteet, työhyvinvointi- ym. kyselyt Rakennustarkastaja, työsuojelupäällikkö Kunnan henkilöstön yleinen palkitsemisjärjestelmä Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta Käsittelyaikojen seuranta, asiakaspalautteet, päätösten oikeellisuus Rakennustarkastaja Sähköisten lupakäytäntöjen mahdollisuudet, ohjeistuksen kehittäminen mm. kunnan sivuille

57 Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2013 MTA 2014 TA 2015 Muutos % MYYNTITUOTOT ,4 % MAKSUTUOTOT ,8 % TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,2 % -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT ,0 % PALVELUJEN OSTOT ,3 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,2 % AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT ,0 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,7 % -joista sisäiset kulut ,1 % TOIMINTAKATE ,1 %

58 55 9 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2013 MTA 2014 TA 2015 TS 2016 Muutos TS 2017 % TA14 MYYNTITUOTOT ,6 % MAKSUTUOTOT ,1 % TUET JA AVUSTUKSET ,8 % MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ ,3 % HENKILÖSTÖKULUT ,7 % PALVELUJEN OSTOT ,0 % AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,9 % AVUSTUKSET ,9 % MUUT TOIMINTAKULUT ,2 % TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ ,7 % TOIMINTAKATE ,5 % VEROTULOT ,3 % VALTIONOSUUDET ,4 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,0 % VUOSIKATE SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen ylijäämä

59 56 10 INVESTOINTIOSA KIINTEÄ OMAISUUS KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS MENOT TULOT Nettomenot TALONRAKENNUS TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS UUDISRAKENTAMINEN SANEERAUS AVUSTUKSET YHTEENSÄ KUNNALLISTEKNIIKKA TEKNINEN LAUTAKUNTA KUNNALLISTEKNIIKKA UUDISRAKENTAMINEN KUNNOSSAPITO VALAISTUS, PINNAT YLEISET ALUEET YHTEENSÄ IRTAIN OMAISUUS HANKINNAT YLEISHALLINTO PERUSTURVAYKSIKKÖ SIVISTYSYKSIKKÖ TEKNINEN YKSIKKÖ YHTEENSÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ KIINTEÄN OMAISUUDEN OSTO MUUT INVESTOINNIT YHTEENSÄ KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ TULOT YHTEENSÄ NETTOMENOT

60 57 11 RAHOITUSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TIETOJA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät, netto = 1. Tulorahoitus, netto Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Inv.hyödykkeiden luovutustulot = 2. Nettoinvestoinnit /asukas = 3. Rahoitusjäämä (1. Tulorahoitus+ 2.Nettoinv.) Bruttorahoitustarve (= Rahoitusjäämä + antolainasaam. muutokset + lainanlyh.) Antolainasaamisten muutokset Lainamäärän muutos; Lainanlyhennykset Lainanlisäystarve Lainakanta /asukas Rahavarat /asukas Nettovelka (rahat-lainat) /asukas Hattulan kunnan nettoinvestoinut vuosina ovat yhteensä 30 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kumulatiivinen vuosikate on jäänyt alle viiden miljoonan ja kumulatiivinen ylijäämä alle kolmen miljoonan euron, joten tulorahoituksella ei investointeja ole voitu kattaa, vaan investoinnit on pääosin jouduttu kattamaan vieraalla pääomalla. Lainakanta on edellä mainituista syistä noussut viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla vajaaseen 24 miljoonaan euroon. Talouden tasapainottamistoimenpiteillä talouden tilanne on saatu oikaistua vuonna 2013, mutta edelleen Hattulan kunta joutuu panostamaan terveen kuntataloutensa eteen selvitäkseen tulevien vuosien haasteista.

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 TALOUSARVIO 2016

HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 TALOUSARVIO 2016 HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 TALOUSARVIO 2016 Sisällysluettelo 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA 2 2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta 3 3 YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

Yhteenveto vuosien talousarviosta

Yhteenveto vuosien talousarviosta Yhteenveto vuosien 219- talousarviosta Kaupunginhallitus 29.11.218 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.218 Talousarvioesityksen pääkohdat Varaudutaan Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän palvelutuotannon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat. 271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset 2019-2023 29.5.2018 1 Järvenpään kaupunki ja Järvenpään Vesi yhteensä, tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018 Kehys 2019 2020 2021 2022 2023 Tuloslaskelma TP 2017 TPE 2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2018 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 21.8.2017 TALOUSARVION 2018 SEKÄ VUOSIEN 2019 2020 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne

Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Vuoden 2019 talousarvion laadintatilanne Talousjaosto 21.11.2018 talous- ja hallintojohtaja Antti Peltola 7.9.2018 Valmistelutilanne Talousarvion valmistelu on edennyt suunnitelman mukaisesti Lähtökohtana

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

kk=75%

kk=75% 1 Talousarvion toteutuminen 01.01. - 30.09.2017 9 kk=75% Kokonaisuutena syyskuun lopun toteuma näyttää varsin hyvältä. Viime vuoteen verrattuna vuosikate on toteutunut noin 800 000 euroa paremmin ja tilikauden

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset

Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset. Määrärahojen ylityksiä on seuraavasti: Käyttötalousosa Tuotot/kulut Määräraha Toteuma Ylitykset SJK/387/02.02.00/2015 Kh 13.3.2017, 99 Vuoden 2016 talousarvion määrärahojen ylitykset Kuntalain 110 :ssä todetaan, että kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammikesäkuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 Talousjohtaja Anne Arvola 8.8.2016 *TP ENNUSTE 2016 ULKOISET ERÄT TOT 2012 TOT 2013 TOT 2014 TOT 2015 TA2016 ENNUSTE 2016 Toimintatuotot

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot

TALOUSARVIO KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot TALOUSARVIO 2018 14.8.2017 KEHYSLASKELMA TOIMIALOITTAIN Sisäiset ja ulkoiset toimintatulot ja toimintamenot OVK1 Ennuste 2017 KEHYS TAE 2018 Muutos talousarvioon 2017, euroa Kokonaismuutos-% TA 2017:een

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA

Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA Kuva Pirkko Kinnunen TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2019 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 20.8.2018 TALOUSARVION 2019 SEKÄ VUOSIEN 2019 2021 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS

VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS NAKKILAN KUNTA VUODEN 2017 TALOUSARVION MUUTOKSET TA MUUTOS Hallintokunta/toiminta TA 2017 kpito 30.4.17 Toteutuma menot tulot määräraha toteutuma % KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAMENOT/-TULOT KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2016 SEURANTARAPORTTI 31.8.2016 Kumulatiivinen toteuma 66,67 % TULOSLASKELMA TA 2016 Toteuma 31.8.2016 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 047 172 734 796 70,2

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015

Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015 1.12.2015 Käyttötalousosa TOT 2014 TA 2015 TA muutokset 2015 TA siirrot 2015 TA yhteensä 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Toimielin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunt Määrärahat Käyttötalousosa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot