Kaasua ainakin vuodeksi

Transkriptio

1 Kaasua ainakin vuodeksi Gazpromin NaftogazUkrainyn runsaan kahden viikon kaasukiistalla on laajoja vaikutuksia. Venäläisen osapuolen mielestä uusi kaasun hintaa ja siirtomaksua koskeva sopimus on sille riittävän hyvä. Venäjä saa Ukrainalta aiempaa selvästi paremman hinnan ja selviää kaasun siirtomaksun korotuksista ainakin vuoden 2009 aikana. Paras anti on kuitenkin maiden välistä kaasukauppaa junailleen välitysyhtiö RosUkrEnergon syrjäyttäminen lopullisesti. Se sopii hyvin myös Ukrainalle, sillä sen johdon mielestä juuri RosUkrEnergo oli pääsyyllinen loppuvuoden neuvottelujen kariutumiseen. Ukraina saa lisäksi sopimuksen, joka vuositason korotusvaikutuksillaan Kaasusodan lopputulos tyydyttää Ukrainan johtoa Päämisterin Julia Tymoshenkon mielestä Ukraina selvisi Venäjän kanssa käydyn kaasusodan voittajana ainakin omasta näkökulmastaan katsoen. Gazpromin toimittaman kaasun hinta nousee tuoreen sopimuksen perusteella alkuvuodesta rajusti, mutta vuoden keskihinta jää kuitenkin alle kaikkien muiden Gazpromin asiakkaiden maksaman hinnan, ainoana poikkeuksena Valko-Venäjä. Tämä johtuu Ukrainan viimeisessä kädenvääntötilanteessa neuvottelemasta 20 prosentin hinnanalennuksesta vuodelle 2009 sekä kaasun hinnan automaattisesta korjauksesta seitsemän kuukauden viiveellä suhteessa öljyn hintaan. Ukraina odottaa kuitenkin omaan käyttöön tulevan kaasun hinnan nouseminen kansainväliselle hintatasolle vuonna varmistaa edelleen varsin edullisen kaasun saannin. Perille saatiin viimein myös viesti, että maan kaasunkuljetusverkostoa ei missään oloissa yksityistetä eikä myydä venäläisille. Euroopan uniolle kaasutoimistusten katko antoi kaksi selvää signaalia. Venäläisen kaasu saatavuus voidaan parhaiten varmistaa sillä, että toimitukset tapahtuvat mahdollisimman suoraan. Tämä nostaa entisestään Itämeren Nord Stream -putkihankkeen ja toisaalta eteläisen South Steram -reitin arvoa. Myös suunniteilla oleva Keski-Aasia öljyä kuljettava Nabucco-putkisto saattaa löytää rahoitusta Euroopasta. Kaasunpumppaus aloittiin tiistaina ja jo seuraavana päivänä ainakin Puolaan alkoi virrata kaasua. Virallisten ukrainalaislähteiden mukaan maa maksaa venäläiskaasusta vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 360 dollaria tuhannelta kuutiolta. Viime vuonna kaasusta maksettiin 179,5 dollaria. Ukrainan ostaman kaasun hinta putoaa tämän jalkeen kuitenkin nopeasti ja kaasun keskihinnaksi tulee alustavien laskemien mukaan 228,8 dollaria tuhannelta kuutioilta. Keskihinta voi käytännössä jäädä tämänkin alle, koska Ukrainalla on edelleen talteen varastoituna huomattavat kaasuvarat, joita voidaan hyödyntää hinnanlaskua odotellessa. Kyiv Postin mukaan kansallinen kaasuyhtiö Naftogaz Ukrainy ilmoitti tammikuun 21. päivä, että sillä on varastoituna yli 20 miljardia kaasukuutiota, mikä vastaa lähes puolta maan vuosittaisesta tuontitarpeesta. TÄSSÄ NUMEROSSA: Kaasua ainakin vuodeksi...1 Kaasusodan lopputulos tyydyttää Ukrainan johtoa...1 Uralin seutu tarjoaa hyvää markkinapotentiaalia suomalaisyrityksille...2 Venäjän talouskasvun hidastunee...3 Talouteen vaikuttavia lakeja vuodenvaihteessa voimaan Venäjällä...3 Kaasukiistasta kantavuutta Venäjän uusille kaasuputkihankkeille...4 Valko-Venäjä tarjoutuu kauttakulkumaaksi uudelle kaasuputkelle...4 Hedman Partners aloittaa lakipalvelut Jekaterinburgissa...5 Baltiassa ilmailuvaivoja...5 Viron talous kääntyy väistämättä laskuun...6 Talouskriisi iski heti Baltian kiinteistö-markkinoihin...7 Viro joutuu syömään vararahastojaan...7 IMF ei puolla Latvian latin devalvointia...7 Latvialle 7,5 miljardin euron tukipaketti...8 Puolalaiset lisäsivät yrityskauppojaan ulkomailla...8 Kaasusopimuksesta lisärasitteita Ukrainalle...8 Valko-Venäjän ulkomaankaupalla kova kasvutahti viime vuonna...9 Valko-Venäjä sai IMF:ltä lainan...10 Vakavista ongelmista huolimatta Kazakstan selvinnee vielä omillaan...10

2 2 Uralin seutu tarjoaa hyvää markkinapotentiaalia suomalaisyrityksille Uralin seutu on lupaava kohdealue suomalaisille yrityksille. Suomesta löytyy eri toimialojen osaamista ja tuotantoa, jota alueella tarvitaan, todetaan suomalais-venäläisen tutkijaryhmän Uralin klusterit -selvityksessä. Uralin alueella kysyntää on esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden teknologialle ja osaamiselle. Tarvetta on myös puutalorakentamiselle sekä energian tuotannon ja säästön teknologialle. Alueella on lisäksi markkinoita eri tuotantoalojen koneille ja laitteille. Luonnonolojen samanlaisuus ja paremmat logistiset yhteydet antavat kilpailuetua suomalaisyrityksille suhteessa muihin länsimaisiin toimijoihin. Suomen ja Uralin seudun taloussuhteiden kehitystä vauhditetaan huhtikuun alussa Jekaterinburgissa järjestettävillä Suomi-päivillä, joille lähtee Suomesta suuri liikemiesvaltuuskunta. Jekaterinburg on ripeästi kasvava, Venäjän kolmanneksi suurin teollisuuden ja logistiikan keskittymä sekä Uralin federaatiopiirin hallinnollinen keskus. Energiaa ja metalleja Länsi-Siperiassa sijaitsevan Uralin federaatiopiirin talouskasvu on ollut ripeätä 2000-luvulla. Aluekohtainen bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin yli kahdeksan prosenttia vuodessa. Uralin seutu tuottaakin 17 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta, mikä on eniten Venäjän keskisen federaatiopiirin jälkeen. Seutu maksaa 20 prosenttia Venäjän veroista, joten veromäärä on yli kaksinkertainen väestöosuuteen nähden. Yksi maailman kaasu- ja öljytuotannon keskuksista Alue on yksi maailman johtavista kaasun- ja öljyntuotannon keskuksista. Sen pohjoisosassa tuotetaan yli kaksi kolmannesta Venäjän öljystä ja 90 prosenttia luonnonkaasusta. Uralin seutu on myös Venäjän metallintuotannon ja raskaan metalliteollisuuden ydinalueita. Tutkijaryhmä arvioikin, että Uralin alue selvinnee talouslamasta vähemmällä kuin muu Venäjä, koska maa tarvitsee Uralin öljystä, kaasusta ja metalleista saatavat vientitulot. Perusteolliuuden pyörät pidetään pyörimässä, mikä takaa työllisyyden ja ostovoiman säilymisen. Uralin alue vastaa kooltaan viittä Suomea Uralin federaatiopiiriin kuuluu kuusi hallintoaluetta, joiden yhteinen pinta-ala on 5,4 kertaa Suomea suurempi. Asukkaiden kokonaismäärä on 12,2 miljoonaa. Väkirikkain alue on Sverdlovsk, jonka pääkaupunki on Jekaterinburg. Teollistunutta Uralia edustaa myös Tseljabinskin alue. Hanti-Mansin ja Jamalin Nenetsien autonomiset piirikunnat ovat öljy- ja kaasualueita. Ne kuuluvat Tjumenin alueeseen, joka myös pääsee osalliseksi öljyja kaasutuloista. Maatalousvaltainen Kurgan on alueista pienin, mutta se on silti aluetaloudeltaan Novgorodin suuruinen. Fortum tiennäyttäjänä - YIT lähtökuopissa Suurin suomalainen investoija Uralin federaatiopiirissä on Fortum, joka on sijoittanut alueella toimivaan sähköntuotantoyhtiiön. YIT on aloittanut paikallisen rakennustoiminnan ensimmäisenä alan suomalaisyrityksenä. Vientihankkeista merkittävin on Outotecin rikastamolaitteiden toimitukset, mutta myös muuta tuotantoteknologiaa viedään alueelle. Suomalaisten liikkumista on tuntuvasta parantanut Finnairin viime syyskuussa avaama suora lentoyhteys Helsingin ja Jekaterinburgin välille. Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman klusteriselvityksen toteuttivat Etlatiedon ja Avankon yhdessä muodostama tutkijaryhmä. Toimitus/ Markkinointia Idänkaupan Vientipalvelut/ Muut informaatiotuotteet 16. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Puh. 09) Fax (09) klaus. lehmuskallio@compiler.fi Klaus Lehmuskallio Kaija Pasila-Lehmuskallio Puh. (09) Fax (09) Compiler Trade Web Site Compiler enews Idänkaupan Vientipalvelut -eextra Suomalaisyritykset Venäjällä -tutkimus

3 IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT Venäjän talouskasvun hidastunee Talousministeriö arvioi perusskenaariossaan Venäjän vuoden 2009 talouskasvuksi 2,4 %, kun taas pessimistisen skenaarion mukaan bkt supistuisi 0,5 prosenttia. Molemmissa vaihtoehdoissa oletetaan Urals-öljyn keskimääräiseksi hinnaksi 50 dollaria tynnyriltä ja maailmantalouden kasvuksi 0-1 %. Perusskenaariossa oletetaan kuitenkin toteutettavan suunnitellut lisätoimenpiteet reaalisektorin tukemiseksi sekä luonnollisten monopolien ja infrastruktuurisektorin yritysten investointiohjelmat. Lisäksi on laadittu vielä kolmas skenaario, joka sijoittuu edellisten välille. Talousministeriö arvioi ruplan reaalisen valuuttakurssin heikkenevän vuonna 2009 hieman yli prosentin ja ruplan keskimääräisen nimellisen dollarikurssin asettuvan ruplan tuntumaan. Inflaation ministeriö ennustaa Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: toimittaja Seija La nela hidastuvan hieman ja jäävän prosentin tasolle. Lisäksi ministeriö arvioi pääomaa virtaavan ulos taloudesta 90 miljardin dollarin verran. Valuuttavarannon odotetaan puolestaan supistuvan miljardia dollaria. Talouteen vaikuttavia lakeja vuodenvaihteessa voimaan Venäjällä Duuma käsitteli syysistuntokaudella ennätysmäärän lakeja, joista suuri osa liittyi kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin vaikutusten hoitoon. Talouskehitystä pyritään tukemaan mm. yritysten voittoveron alentamisella 24 prosentista 20 prosenttiin ja pienyritysten kolmennekseen aiemmasta 15 prosentista. Yksityishenkilöiden ansiotulovero säilyy 13 prosentissa, mutta verotusta kevennettin korottamalla omistusasunnon hankkimiseen liittyvää verovähennystä. Minimipalkkaa korotettiin tammikuun alusta 90 % ruplaan eli noin 110 euroon. Monet lakisääteiset maksut ovat sidottuja minimipalkan suuruuteen. Esimerkiksi työeläkkeitä korotetaan niin, että vuonna 2010 keskimääräinen työeläke on 50 % suurempi kuin vuonna 2008, jolloin se oli noin ruplaa. Työttömyyskorvaus nostettiin vuoden alussa ruplasta ruplaan. Hallitus ilmeisesti joutuu jo tammikuussa pohtimaan menoleikkauksia vuoden 2009 budjettiin. 3 Hedman_152x108,5.indd :14:14

4 4 Kaasukiistasta kantavuutta Venäjän uusille kaasuputkihankkeille Ukrainan kanssa syntynyt vakava kiista kaasun siirtokuljetuksista on vahingoittanut Venäjän mainetta luotettavana kaasuntoimittajana. Venäjä onkin tuonut aktiivisesti esiin suunnitelmiaan kaasun kuljetusreittien hajauttamisesta sekä jopa kokonaan uudenlaisista kaasutoimtusten muodoista. Kaasukiista on antanut Venäjälle sopivan tilaisuuden edistää Nord Stream -kaasuputkihankkeen etenemistä. Venäjä on myös suhtautunut aikaisempaa määrätietoisemmin kaasua Mustanmeren alitse Etelä-Eurooppaan toimittavan South Stream -putken rakentamiseen, vaikka se on taloudellisesti vähemmän houkutteleva hanke. Venäjällä on myös ymmärretty, ettei kaasun ainoa kuljetustapa ole putkistojen käyttö. Toimituskatkosta hermostuneille kaasuntilaajille on esitetty energiavarmuuden turvaamista toimittamalla vaihtoehtoisesti nestekaasua tai jäähdyttämällä nesteytettyä kaasua tankkilaivakuljetuksilla. Uusia kaasun kuljetusreittejä ei kuitenkaan luoda hetkessä. Ainoa hanke joka saattaa edetä nopeasti on Itämeren alittava Nord Strem -putki. Putken käyttöön oton pitäisi tapahtua vuonna 2011, mutta rakentamista saattaa viivastyttää eräiden Itämeren valtioiden vaatimat ympäristö- ja muut turvallisuusselvitykset. Venäjän kaasutoimitukset Eurooppaan ovat siten lähitulevaisuudessakin pääosin Ukrainan reitin varassa. Ukrainalla on omistuksessaan pituudeltaan maailman suurin kaasuputkijärjestelmä, jota pitkin on toistaiseksi pakko kuljettaa noin 80 prosenttia länteen menevästä kaasusta. Valko-Venäjä tarjoutuu kauttakulkumaaksi uudelle kaasuputkelle Venäläistä kaasua Yamal-putkea pitkin jo nyt Eurooppaan siirtävä Valko-Venäjä on valmis toisen putken rakentamiseen, kertoo Interfax. Uutistoimiston Moskovassa kaasualan huippukokouksessa haastattelema Valko-Venäjän valtuuskunnan jäsen painotti, että Yamal-Europe-2-putken rakentaminen voitaisiin toteuttaa nopeasti ja edullisesti. Projekti olisi parhaassa tapauksessa mahdollista vetää läpi puolessatoista vuodessa. Valkovenäläisten kaavailema putki johtaisia kaasua Jamalin niemimaalta Koillis-Siperiasta. Putken rakentaminen ja asentaminen Valko-Venäjällä voisi tapahtua nykyisen putken rinnalla entisiä linjauksia myöten. Koska putkiyhteys johtaisi Puolaan ja edelleen Saksaan, olisivat nämä maat putken luontaisia rahoittajia ja mahdollisia osakkaita. Valtuuskunnan jäsen ei sen sijaan maininnut mitään Venäjän mahdollisesta roolista. Local in Skills. International in Quality. Value for Money. Avenir Accounting Accounting Outsourcing for international clients AVENIR GROUP IN RUSSIA: Avenir Avenir Group Audit Alliance Local Tax and Statutory Audits HELLEVIG KLEIN USOV Llc a t t o r n e y s a t l a w Local law firm with international and Russian partners Moscow St.Petersburg Tver Yekaterinburg info@aveniraccounting.com, info@hku.ru Tel ,

5 Hedman Partners aloittaa lakipalvelut Jekaterinburgissa Entuudestaan Pietarissa toimiva Asianajotoimisto Hedman Partners on laajentanut Venäjän-toimintaansa Uralille perustamalla ensimmäisen länsimaisen asianajotoimiston Jekaterinburgiin. Toimisto tarjoaa asiakkailleen kattavat liikejuridiikan palvelut ja sen kohderyhmänä ovat alueella jo toimivat sekä sille suuntaavat suomalaiset ja muut länsimaiset yritysasiakkaat. Toimistoa kiinnostavat myös venäläiset asiakkaat, joilla on liiketoimintaan liittyviä tarpeita EU-alueella ja laajemmaltikin lännessä. Pystymme tarjoamaan yrityksille asiantuntevan ja toimivan juriidisen tukijärjestelmän, joka perustuu Helsingin, Pietarin ja Jekaterinburgin toimistojemme yhteistyöhön ja osaamiseen. Hedmanin Senior Partner Harry Hedman lupaa. Hedman Partners Oy on toiminut Venäjällä liki 20 vuoden ajan. Yrityksellä on Venäjän ohella oma ulkomaantoimisto Tallinnassa. Hedman toimii myös muualla Baltiassa yhteistyössä Riian ja Vilnan asianajotoimistopartnereidensa kanssa. Venäjä - Kazakstan - Valko- Venäjä - Ukraina - Viro - Latvia - Liettua - Puola Tiivis talous- ja markkinakatsaus kahden viikon välein suoraan sähköpostiisi. lmestynyt vuodesta Kustantaja: Oy Compiler Ab. Tiedustele, pyydä näytenumero: Klaus Lehmuskallio: puh. (09) klaus.lehmuskallio@compiler.fi Katso: Talous Markkinat Toimijat Investoinnit Baltiassa ilmailuvaivoja Baltiassa myös siviili-ilmailu on joutunut käymistilaan. Virossa Estonian Airille haetaan omistajaksi strategista investoijaa, joka käytännössä tarkoittaa jotakin suurempaa ulkomaista lentoyhtiötä. Estonian Airin omistavat tällä hetkellä Viron valtio, lentoyhtiö SAS ja investointiyhtiö AS Cresco. Tältä osakakaspohjalta ei kuitenkaan löydy ratkaisua Estonian Airin pitempiaikaiselle toiminnalle. Nykyisessä taloustilanteessa on valtiolla on joka tapauksessa paineita hankkia ylimääräisiä tuloja lentoyhtiön lopullisen yksityistämisen kautta. Myös Latviassa kansallinen lentoyhtiö on noussut ongelmaksi. Airbalticin omistavat valtio ja SAS. Skanidinaavisella lentoyhtiöllä on Airbalticissa huomattavan korkea, 47,2 prosentin omistusosuus. Pienet volyymit ja liikaa lentoja Airbaltic toimii muiden baltialaisten lentoyhtiöiden tavoin vaikeassa segmentissä. Matkustajavolyymit ovat pienehköt ja lisäksi yhtiöllä on matkakohteitan ja lentovuoroja aivan liikaa. Airbaltic on lisäksi viime aikoina haaskannut energiaa verisessä kilpailussa Liettuan kansallisen lentoyhtiön flylal-lithuanian Arlinesin kanssa. Vilkkaasti naapurimaiden välillä liikennöivät yhtiöt ovat kumpainenkin turvautuneet protektionismiin omalla kotikentällään. Airbaltic on pelannut peliään yhdessä Riian kansainvälisen lentokentän kanssa ja flylal vastaavasti Vilnan kansainvälisen kentän kanssa. Liettualaisyhtiö meni kilpailukiistassa jopa niin pitkälle, että sai vilnalaisen siviituomioistuimen päätöksellä joksikin aikaa jäädytettyä sekä Airbalticin että Riian kansainväiseen lentokentän omistajayhtiön Liettuassa olevat varat vilpilliseen kilpailuun perustuvan haasteensa kautta. Liettuassa flylal oli kuitenkin samanaikaisesti ajautunut omalla kotitantereellaan toisenlaisiin hankaluuksiin, sillä yhtiön velka Vilnan kansainväliselle lentokentälle oli noussut 20 miljoonaan litiin eli noin 5,8 miljoonaan euroon, josta 11,5 miljoonaa litiä oli jo erääntyneitä saatavia. Lisäksi yhtiöllä oli 6,0 miljoonaa litiä velkaa lennonjohtopalveluja tarjoavalle Oro Navigacijalle. Lentoyhtiö ei kelvannut edes yhden litin hinnalla Lentoyhtiö flylal:ia ehdittiin omistajien toimesta tarjota Liettuan valtiolle symboolisen yhden litin hintaan, mutta tarjous ei kiinnostanut. Tammikuun toisella viikolla kuviteltu pelastus tuli kuitenkin Sveitsiin rekisteröidyltä investointiyhtiöltä. Jo sovitulla, mutta vasta tammikuun 23. päivä allekirjoitettavalla kaupalla SCH Swiss Capital Holdingsin oli määrä ostaa lentoyhtiön omistajayhtiön koko osakekanta. Kuitenkin ennen kaupan vahvistamista Liettuaan ilmailuviranomainen perui flylal:in reittiliikennetoimiluvan, joskin yhtiön tytäryhtiö säilytti toistaiseksi charter-lentojen lupansa. Itse emoyhtiölle jää vielä selvitettäväksi noin lentolipun lunastaneen matkustajan paluulennot tai matkalippuhyvitykset. Baltian maiden valtionjohtoa ei nykyisessä tilanteessa näytä enemmälti kiinnostavan kansallisten lentoyhtiöiden tuleva kohtalo. Maiden liikennepolitiikka ei toisaalta juurikaan ole sen aktiivisempi rautateidenkään suhteen. 5

6 6 Edessä itsenäisyyden ajan pahin vuosi Viron talous kääntyy väistämättä laskuun Postimees-lehden haastattelemat Viron johtavat analyytikot ennustavat Viron bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia. Mikäli arvio toteutuu olisi Viron taloudella edessään pahin vuosi maan koko nykyisen itsenäisyyden aikana. Vuonna 1999, jolloin Viro oli nykyistä ratkaisevasti kiinteämmin sidoksissa Venäjään jäi talouden taantuma loppujen lopuksi 0,3 prosenttiin. Riippumattomia tahoja edustavien analyytikkojern talousennuste on pessimistisempi kuin Viron finanssiministeriön tai keskuspankin arvio. Finanssiministeriö ennakoi talouden supistuvan 3,5 prosenttia ja keskuspankki on vieläkin maltillisempi tyytyen bruttokansantuotteen 2,1 prosentin laskuun. Finanssimisteriön ennusteeseen yhtyy myös Eesti Konjunktuuriinstituut EKI. Tuontoa sopeutetaan ja kustannuksia karsitaan Tällä hetkellä yritykset sopeuttavat tuotantoa ja leikkaavat kustannuksia. Tästä seuraa väistämättä, että syksyllä heikentynyt työllisyystilanne muuttuu yhä huonommaksi. Analyytikkojen vuodelle 2009 antamien työttömyysarvioiden perusteella työttömien osuus nousisi yhdeksään prosenttiin työvoimasta. Osuus olisi kaksinkertainen verrattuna alkusyksyn tilanteeseen, mutta toisaalta selvästi alle vuoden 2000 tason, jolloin työttömyysaste oli 13,6 prosenttia. Työllisyystilanteen odotetaan huonontuvan osittain myös siksi, että tuhannat ulkomailla työskennelleet virolaiset joutuvat paikallisten työmarkkinoiden heikennyttyä palaamaan takaisin kotimaahan. Talouden taantumasta on toisaalta seurannut ainakin yksi myönteinen asia; inflaation tuntuva hidastuminen. Analyytikkojen konsensusennusteen mukaan kuluvan vuoden inflaatio voisi laskea 3,6 prosenttiin. Tämäkään inflaation pudotus ei silti vielä avaa ovia Euroopan yhteisvaluuttaan siirtymislle. Asiantuntijoiden mielestä kiireellisiin asia Viron talouden korjaamisessa on lainapääomien saaminen. Rahoitusta kaipaavat aivan erityisesti Viron tuontia harjoittavat yritykset, joilta ulkomaiset tavarantoimittajat ovat alkaneet vaatia ennakkomaksua. VENÄJÄN-KAUPAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op), Helsinki MENESTY VENÄJÄLLÄ! Yliopistollisissa erikoistumisopinnoissa yhdistyvät teoreettinen tietämys, uusin tutkimustieto ja käytännön kokemus. Koulutukset kevät syksy 2009: Venäjä vs. muut kehittyvät markkina-alueet Markkinointi ja myynti Venäjällä Sertifiointi ja tullaus Venäjän-kaupassa Maksuliikenne ja vientisaatavan turvaaminen Venäjän-kaupassa Liiketoimintasuunnitelman laatimisen periaatteet ja työkalut Sopimukset Venäjän-kaupassa Yritystoiminta Venäjällä Ohjelmaan voi osallistua myös yksittäisille jaksoille. Lisätiedot ja ilmoittautuminen verkossa: pienyrityskeskus Kysy lisää! Merja Ryökäs, puh merja.ryokas@pyk.hkkk.fi HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU HELSINKI SCHOOL OF ECONOMICS PIENYRITYSKESKUS Helsinki, Mikkeli, Pietari, Tallinna Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, Helsinki

7 Talouskriisi iski heti Baltian kiinteistömarkkinoihin Baltian maissa pitkään ylikuumentuneilla kiinteistömarkkinoilla tapahtui odotetusti hurja käänne heti finanssikriisin yltäessä myös Viroon. Latviaan ja Liettuaan. Marras-joulukuussa alkanut pudotus oli niin jyrkkä, että kiinteistömarkkinoiden tulos koko vuoden 2008 osalta heikkeni tuntuvasti. Kaikissa kolmessa maassa asunto- ja muita kiinteistökauppoja tehtiin selvästi vähemmän kuin vuonna Samalla kiinteistökauppojen kokonaisarvo laski tuntuvasti ja esimerkiksi Virossa jätiin 60 prosenttia jälkeen edellisvuotisesta tasosta. Kiinteistöalan alamäki tuntuu jo vahvasti asuntojen hinnoissa. Kiinteistövälittäjä Lation markkinakatsauksen mukaan asuntojen keskihinta Riiassa oli viime joulukuussa 623 latia eli noin 890 euroa neliöltä. Hinta laski kuusi prosenttia marraskuusta ja pudotus vuoden 2007 joulukuuhun verrattuna oli peräti 37 prosenttia. Liettuassa asuntojen hinnat laskivat joulukuussa prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kiinteistöportaali Kaptalsin mukaan markkinoiden hintataso putosi Vilnassa vuositasolla 25 prosenttia. Klaipedassa hinnat laskivat keskimäärin 24 prosenttia, mutta Liettuan toisessa suurkaupungissa Kaunasissa asunnot halpenivat vain 15 prosenttia. Asunto- ja muiden kiinteistömarkkinoiden tilanne vaikeuttaa ymmärrettävästi myös kiinteistöalan yritysten toimintaa. Virossa on jo alkanut kiinteistövälitysyhtiöiden fuusioituminen ja asiantuntijoiden mukaan alalle on taantuman päättyessä jäänyt enää muutama suuri yritys. Viro joutuu syömään vararahastojaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kehunut Viroa siitä, että se oli pitkän noususuhdanteen aikana malttanut, Latviasta ja Liettuasta poiketen kerätä vararahastoihin rahaa. Nyt näitä varoja pitäisi IMF:n mielestä ryhtyä käyttämään, koska tämä vahvistaisi yrityssektorin selviytymismahdollsuuksia. Reservit hupenivat osin jo viime vuonna Tosiasiassa Virossa on jouduttu turvautumaan näihin varoihin ilman valuuttarahaston kehotustakin. Viime vuonna valtion reservit hupenivat viidenneksellä ja varat olivat vuoden lopussa enää 25 miljardia kruunua eli 1,6 miljardia euroa. Varoja on todella tarvittu, sillä Viron valtiobudjetti jäi viime vuonna 5,2 miljardia kruunua alijäämäiseksi. Budjetin tuntuvan alijäämän aiheuttivat budjetoidun arvoliseverokertymän pudotus sekä sosiaaliverojen hidastunut tilitys. Finanssiministeriön mukaan rahastoihin ja vakautuskassaan kerättyjä varoja on aikankin vielä lähikuukausina pakko käyttää, koska eri veromuotojen kertymä näyttää edelleen heikentyvän. IMF ei puolla Latvian latin devalvointia Kansainvälinen valuttarahasto IMF ei kannata Latvian latin devalvointia. Rahasto ei Latvian johdon kanssa käymiensä lainaneuvottelujen aikana tarjonnut devalvaatiota ratkaisuksi maan makrotalouden ongelmiin, kertoo IMF:n Baltian osaston johtaja Christoph Rosenberg blogikirjoituksessaan. Ulkopuolisten ei pitäisi painostaa devalvaatioon Rosenbergin mielestä ulkopuoliset tahot eivät ylipäätäänkään voi ohjata tai painostaa jotakin maata devalvoimaan valuuttansa, vaikka devalvaatiolle voisi olla perusteita. Devalvaatiopäätöksen voi tehdä ainoastaan itsenäisesti, omista kansallisista lähtökohdista ja perusteista. Latvian tapauksessa devalvaatio voisi jopa aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. Rosenbergin mukaan Latvian devalvoinilla olisi kerrannaisvaikutuksia, jotka tuntuisivat negatiivisina myös naapurimaissa Liettuassa ja Virossa. Latviassa devalvaatio aiheuttaisi IMF:n arvion mukaan suoranaisia shokkivaikutuksia, koska maan pankkijärjestelmä eikä muukaan talouden infrastruktuuri kykenisi selviytymään ennen kokemattomasta tilanteesta. Devalvaatio aiheuttaisi kielteisiä reaktioita myös kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, mikä lamaannnuttaisi investointeja ja veisi kotimaiselta tukkukaupalta ja muilta maahantuojilta mahdollisuuden kauppaluottoihin. Valuuttarahasto ei liioin katso devalvaation voivan oleellisesti keventää Latvian ulkomaisen rahoituksen tarpeita. 7

8 Latvialle 7,5 miljardin euron tukipaketti 8 Latvian ulkomailta anomaan rahoitustukeen saatiin vuodenvaihteessa ratkaisu. Euroopan komissio, IMF, Maailmanpankki, EBRD sekä eräät EU:n jäsenmaat vahvistivat osallistumisensa rahoituspakettiin, jonka kokonaissumma on 7,5 miljardia euroa. Tammikuun toisella viikolla julkistettin myös eri tahojen myöntämät lainasummat sekä lainojen siirtoajankohdat. Rahoituskonsortion kokoaja IMF lainaa Latvialle 1,7 miljardia euroa, josta 1,2 miljardia euroa maksetaan jo kuluvan vuoden aikana ja loput 500 miljoonaa vuosina Euroopan komission osuus on 2,9 miljardia euroa tänä vuonna ja lisäksi se on varannut vielä 100 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2010 että Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen rahoitusosuus on 1,8 miljardia euroa ja julkistettujen aikataulutietojen mukaan lainat aktivoidaan ensi vuonna. Maailmanpankin osuus Latvian rahoitustalkoissa on 400 miljoonaa euroa, josta puolet maksetaan tänä vuonna puolet vuonna EBRD:n ja sen Tshekistä, Puolasta ja Virosta koostuvan konsortion osuus on yhteensä 500 miljoonaa euroa, josta 200 miljoonaa siirretään tänä vuonna ja 300 miljoonaa vuonna euroa. Puolalaiset lisäsivät yrityskauppojaan ulkomailla Puolalaiset yritykset tekivät viime vuonna 71 yrityskauppaa ulkomailla. Kauppojen kokonaisarvo oli noin 1,8 miljardin euroa, kertoo Euromoneyn Deal Watch -portaali. Investointisumma oli 20 prosenttia suurempi kuin kuin mitä puolalaiset satsasivat ulkomaisiin yritysjärjestelyihin vuonna Suurimmat investoinnit ulkomaille teki öljy-yhtiö Petrolinvest, joka käytti 400 miljoonaa euroa kaasuja öljyoikeuksien hankintaan sekä yritysostoihin Kazakstanissa. Nyt tammikuussa Petrolinvest ilmoitti 23 miljoonan dollarin jatkoinvestoinneista Kazakstanissa sijaitseviin kohteisiinsa. Yrityskauppojen määrän perusteella Saksa oli kuitenkin edelleen suosituin sijoituskohde. Puolalaiset toteuttivat siellä yhdeksän yrityskauppaa. Lähes yhtä kiinnostava oli Ukraina, jossa yrityskauppoja tehtiin kahdeksan kappaletta. Puolalaisia yritysostoihin houkuttelivat myös Kazakstan ja Romania. Loput 42 yrityskauppaa jakautuivat useiden eri maiden kesken. Kaasusopimuksesta lisärasitteita Ukrainalle Ukrainan hallitus odottaa maan bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna kolme prosenttia ja samalla linjalla on myös IMF. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD on sen sijaan jo paljon varovaisempi ennustaen talouskasvun jäävän yhteen prosenttiin. Ukrainassa toimiva tieto- ja analyysikeskus Forex Club on arviossaan edellisiä paljon radikaalimpi. Se ennustaa Ukrainan talouskasvuun kääntyvän suoranaisen laskuun bruttokansantuotteen supistuessa viisi prosenttia. Talouskasvun hidastumisesta tai jopa taantumisesta huolimatta inflaation odotetaan pysyvän edelleen korkeana. Ennakkotietojen mukaan Ukrainan inflaatio nousi marras-joulukuun vaikutuksesta ennätysmäiseen 22,3 prosenttiin vuonna Vaikka inflaation voi odottaa tästä hidastuvan on myös kuluvalle vuodella odotettavissa reilusti kaksinumeroinen inflaatiotahti. Vuodesta 2009 tulee Ukrainalle erittäin vaikea. Entisten taloudellisten rasitteiden lisäksi päälle kaatuu vast íkään Gazpromin kanssa sovitun kaasun hinnoittelun aiheuttama lisäkustannus. Uutistoimisto Reutersin tekemien laskelmien mukaan uusi sopimus tuo Ukrainalle 9,288 miljardin dollarin lisäkustannukset viime vuotiseen verrattuna. Sopimus maksaa siis Ukrainalle tuntuvasti, vaikka Gazprom taipuikin 20 prosentin alennukseen Euroopan maiden markkinahintaan nähden. Ilman tätäkin lisätaakkaa Ukrainan ongelmina ovat suuri kauppataseen vaje, tuotannon supistuminen useilla teollisuusaloilla ja kansallisen valuutan grivnan dollarikurssin vähittäinen devalvoituminen toisella vuosipuoliskolla noin 50 prosentilla. Ukrainan vienti on suurelta osin alhaisen jalostusasteen metallurgisten tuotteiden varassa. Niille on kuitenkin nykyisessä tilanteessa vähänlaisesti kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Tammikuussa jo lähes puolet metalliteollisuuden tuotantolaitoksissa on supistanut tai keskeyttänyt tuotantonsa. Lisäksi Ukrainan yrityssektorilla on tällä hetkellä rajalliset mahdollisuudet valuutan saantiin, joten tuontitarpeessa olevat yritykset eivät pysty maksamaan hankintojaan. Ulkomaisia valuuttamääräisiä lainoja ei niille liioin ole tiedossa Ukrainan talouselämään hiipivää pessimismiä lisää tietysti vielä maan sisäpoliittisesti epävakaa tilanne, jonka käänteitä on vaikea ennakoida. V L L P U

9 Valko-Venäjän ulkomaankaupalla kova kasvutahti viime vuonna 9 Valko-Venäjän ulkomaankaupan arvo kasvoi tammi-marraskuussa 43,7 prosenttia nousten 67,9 miljardiin dollariin. Viennin arvo oli 31,2 miljardia dollaria, mikä merkitsi 43,4 prosentin vuosikasvua. Tuonnin arvo oli puolestaan 36,7 miljardia dollaria eli 44,1 prosenttia edellisvuotista suurempi. Valko-Venäjän kauppataseen alijäämäksi muodostui siten Hankkeiden valmistelua ja toteutusta Venäjällä, IVY-maissa ja Baltiassa Buslink Oy suunnittelee ja kehittää vientiin ja tuontiin liittyviä hankkeita itäisessä Euroopassa sekä osallistuu myös niiden alkuvaiheen toteutukseen. Toimialojamme ovat teollisuus, tukkukauppa ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla. Helsingin ohella meillä on toimistot Pietarissa ja Kaunasissa. Meillä on eri maissa pysyvä yhteistyöverkosto, jolla vahvistamme resurssejamme projektikohtaisten tarpeiden mukaisesti. Buslinkin palvelulinjat ovat: Business Linkage Verkostoituminen, ulkoistaminen ja alihankinnat Adviser Service Start-up-järjestelyt, johdon konsultointi ja taloushallinnon organisointi Trade Services Markkinoinnin konsultointi sekä käytännön vienti- ja tuontipalvelut 5,5 miljardia dollaria. Valko-Venäjän kauppavaihto IVYmaiden kanssa kasvoi yhdentoista kuukauden aikana 41,6 prosenttia nousten 38,2 miljardiin dollariin. Vienti tälle kohdealueelle oli 13,7 miljardin dollarin arvoinen vuosikasvun ollessa 35,1 prosenttia. Tuonnin arvo oli 24,5 miljardia dollaria ja sen lisäys oli 45,4 prosenttia. Yhteystiedot: Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen Buslink Oy Helsinki GSM: Puh: Fax buslink@co.inet.fi Venäjä hallitsee Valko-Venäjän ulkomaankaupaa Valko-Venäjän ulkomaankaupasta Venäjän osuus oli 32,3 miljardia dollaria, mikä ylitti edellisvuotisen 38,5 prosentilla. Venäjällä oli 47,5 prosentin osuudellaan täysin hallitseva rooli Valko-Venäjän ulkomaankaupassa. Valko-Venäjän vienti Venäjälle kasvoi tammi-marraskuussa 24,2 prosenttia nousten 10,0 miljardin dollarin suuruiseksi. Tuonnissa kasvutahti oli kuitenkin paljon kovempi, sillä lisäys oli 46,0 prosenttia. Venäjältä tuotujen tavaroiden arvo nousi 22,3 miljardiin dollariin. Kauppa Ukrainan kanssa oli suorastaan hurjaa Kauppa toisen naapurimaan Ukrainan kanssa kasvoi vieläkin nopeammin. Kauppavaihdon arvo oli tosin Venäjään verrattuna vaatimaton, 4,7 miljardia dollaria, mutta vuosikasvu oli hurjat 76,1 prosenttia. Valko-Venäjän vienti Ukrainaan kasvoi 110 prosenttia nousten 2,7 miljardiin dollariin. Tuonnissa kasvu oli 42,9 prosenttia tuonnin arvon noustessa 2,0 miljardiin. Hyvää kasvua IVY:n ulkopuolellakin Valko-Venäjän kauppa IVY-alueen ulkopuolisten maiden kanssa kasvoi sekin tuntuvasti. Kaupan kokonaisarvo nousi 29,7 miljardiin dollariin, mikä oli 46,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Ulkomarkkinoiden viennin kasvoi vuositasolla 50,5 prosenttia nousten 17,5 miljardiin dollariin tuonnin lisääntyessä puolestaan 41,3 prosentilla 12,1 miljardiin dollariinn.

10 Valko-Venäjä sai IMF:ltä lainan Valko-Venäjän keskuspankki devalvoi tammikuun 2. päivä kotimaisen ruplan arvon suhteessa dollariin. Dollarikurssi muuttui ruplasta ruplaan, mikä merkitsi kotimaisen valuutan davalvoitumista 20,45 prosentilla. Keskuspankin mukaan devalvaatioprosentti oli mitoitettu niin, ettei ruplan arvoon tarvitsi enää tänä vuonna kajota. Devalvaation yhteydessä keskuspankki päätti kiinnittää ruplan valuuttakoriin, joka koostuu tasaosuuksin dollarista, eurosta ja Venäjän ruplasta. Ruplan kiinnittämisellä valuuttakoriin pyritään tasoittamaan kotimaisen valuutan kurssivaihteluita. Devalvaatio odotetaan myös parantavan Valko-Venäjän ulkomaista kilpailukykyä, joka on tarpeen vientimarkkinoilla saavutetun menestyksen ylläpitämiseksi. Valko-Venäjän talousnäkymät arvioidaan silti huonoiksi. Talouden taantuma on täydessä vauhdissa ja bruttokansantuotteen odotetaan supistuvan vähintään 10 prosenttia ja pahimmassa tapauksessa 25 prosenttia. Asiantuntijat edellyttävät nyt talouspoliittisia toimia maan koko talouselämän uudelleen järjestämiseksi. Tämä tarkoittaa muun muassa toimintaolojen liberalisointia ja yksityistämisen nopeuttamista. Valko-Venäjän kansainväliset reservit hupenivat syyskaudella pahasti keskuspankin pyrkiessä säilyttämään ruplan dollarikurssin. Maa joutui tästä syystä kääntymään IMF:n puoleen lainan saamiseksi. Laina-anomus johtikin tulokseen ja valuuttarahasto myönsi joulukuun lopussa Valko- Venäjälle 2,5 miljardin dollarin luoton, josta 800 miljoonaa siirretään kiireellisenä jo tammikuussa. Lainaan liittyvässä ohjeistuksessaan IMF kehottaa Valko-Venäjän johtoa tiukentamaan rahapolitiikkaa ja valuuttapolitiikkaa sekä leikkaamaan julkisia menoja ja investointeja. Vakavista ongelmista huolimatta Kazakstan selvinnee vielä omillaan Kazakstanin talouskasvu hidastui viime vuonna ennakkotiedon mukaan noin kolmeen prosenttiin, kun kasvutahti vuonna 2007 oli vielä 8,7 prosenttia. Tammikuun alussa hallitus antoi ennusteen, jonka mukaan talouskasvu olisi 2.7-4,1 prosenttia vuosina Kazakstanin taloutta varjostavat vuodenvaihteen jälkeen kuitenkin vakavat ongelmat. CACI-tutkimuslaitoksen mukaan Kazakstanissa on viime aikoina panostettu aivan liikaa vähittäiskauppasektoriin ja rakennusalaan, jotka reagoivat ensimmäisinä kasvun katkeamiseen. Lisäksi koko kansantalous on nyt hyvin riippuvainen ulkomaisesta luototuksesta öljyn vientitulojen romahdettua. Valuuttavarannoilla selvitään vielä jonkin aikaa Kazakstanin kulta- ja valuuttavarannot kasvoivat vielä viime vuonna 21 prosenttia nousten 46,7 miljardiin dollariin. Näillä varoilla maa saattaa ekonomistien mukaan selvitä vielä kansainvälisen talouskriisin ja luottolaman ensimmäisen vaiheen yli, mutta jos kriisi siirtyy toiseen vaiheesseen on Kazakstanin koko pankkijärjestelmä vaarassa ellei sille löydy kansainvälistä rahoitustukea. Ulkomaiset investoinnit kertovat luottamuksesta 10 Kazakstanin talouselämä kehittyi joka tapauksessa vielä viime vuonna varsin hyvin. Luottamusta maan talouteen osoitti, että suorat ulkomaiset investoinnit kasvoivat tammi-syyskuulta olevien tietojen perusteella 17,9 prosentilla 12,8 miljardiin dollariin. Kazakstan kasvatti ölyntuotantoaan 5,0 prosenttia ja maakaasuntuotantoaan 12,3 prosenttia. Kazakstanin öljyntuotannon kasvu oli viime vuoden tilanteessa hyvä ja varmisti sen, että maa säilytti edelleen asemansa entisen Neuvostoliiton alueen toiseksi suurimpana öljyntuottajana. Kazakstan vei raakaöljyä 62,4 miljoonaa tonnia, mikä ylitti edellisvuotisen tason 2,8 prosenttia. Kaasun vienti kasvoi sen sijaan jo 28 prosenttia volyymin noustessa 5,67 miljardiin kuutioon. Kazakstanin uraanintuotanto kasvoi 28 prosenttia ja sen kokonaismäärä nousi 8 500,5 tonniin. Maa pyrkiikin maailman suurimmaksi uraanin viejäksi vuoteen 2010 mennessä. Rikkaita mineraalivaroja omistava Kazakstan menestyi myös kivihiilentuotannossa. Tuotantomäärä nousi 105 miljoonaan tonniin, mikä merkitsi 11,2 prosentin vuosikasvua. Hyvä viljasatokin tukena Kazakstan sai maatalouteen tehtyjen investointien ja suotuisten kasvuolosuhteiden ansiosta myös hyvän viljasadon. Viime vuoden tammi-marraskuussa maa vei korjattua ja edellisen satokauden viljaa ja jauhoja 2,9 miljardin dollarin arvosta, joten vienti kasvoi 57 prosenttia edellisvuotisesta. Kazakstanin jalostavassa teollisuudessa kehitys ei ollut kaikilta osin yhtä suotuisaa. Jalostamoiden bensiinintuotanto supistui 4,8 prosenttia ja teräksen tuotanto laski vuositasolla 4,8 prosenttia.