Energiaa harjuluonnosta Monipuolista kuntoutusta, mielen ja kehon hyvää oloa. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni Osoitteellinen jakelu Tammikuu 1/2010

Transkriptio

1 .v SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni Osoitteellinen jakelu Tammikuu 1/2010 Sisällä: s. 2 Palvelut s Vanhustenhoito/hoitokodit s Nuoret/Lastensuojelu s Kuntoutus s Koulutus ym. palvelut 1 Puh , Fax hermanninranta@hermanninranta.com Hoitokoti Hermanninranta Oy Korholantie 5, Rautalampi Energiaa harjuluonnosta Monipuolista kuntoutusta, mielen ja kehon hyvää oloa Kruunupuisto on korkeatasoisten kuntoutuspalveluiden edelläkävijä Suomessa. Huippuammattilaisista koostuva, moniammatillinen henkilöstömme yhdessä idyllisen järviluonnon kanssa tekevät kuntoutuksesta ainutlaatuisen elämyksen. Tarjoamme kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja: Työikäisille Neurologisille ja tukea tarvitseville asiakkaille Ikäihmisille Kuntoutus- ja hyvinvointikeskus Kruunupuisto Punkaharjulla on erinomainen paikka vaihtaa myös vapaalle, hoitaa kuntoa tai viettää aktiivinen loma. Keskellä Punkaharjun harjualuetta lataat harjuluonnosta elinvoimaa ja unohdat arjen erinomaisten palveluiden ja hoitojen parissa. Nauti lomailun ohessa myös ulkoiluharrastuksista ja rentoudu kylpyläosastollamme! Meillä voit majoittua historiallisessa ympäristössä nykyaikaisin mukavuuksin. Räätälöimme tarjouksen toivomustenne mukaan. Kysy tarjousta myös avustettaville. Tervetuloa viihtymään Kruunupuistoon! Varaukset ja lisätiedot myyntipalvelustamme: puh (015) , myyntipalvelu@kruunupuisto.fi Vaahersalontie 44, Punkaharju 40

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kontiopuu Oy Joustavaa palvelua, monipuolista osaamista Kontiopuu Oy on vuonna 1973 perustettu yhtiö, joka valmistaa ja markkinoi kodin kiintokalusteita ja erikoiskalusteita päiväkoteihin, palvelutaloihin ja kouluihin. Yhtiön rekisteröity tuotemerkki Kontio- Keittiöt tunnetaan Itä-Suomessa hyvin ja rakennusliikkeiden keskuudessa koko Suomessa. Yhtiö on toiminut perustamisesta saakka yhtäjaksoisesti yli 35 vuotta. Kontiopuu Oy:n liikevaihto vuonna 2009 oli 2,1 M ja se työllistää 18 henkilöä. -Kontiopuu Oy:n Avainlippu -kalusteet kootaan tehtaalla tappiliitoksin, ilman näkyviä kasausruuvien päitä. Kalusteiden ovet ja laatikot ovat rungoissa paikoillaan, vain vetimet kiinnitetään työmaalla ja kalusteet ovat rungon asennuksen jälkeen käyttövalmiit. Siksi myös kalusteiden asennusaika on ly- kaisut joko mekaanisina tai sähkötoimisina, Martikainen mainitsee. Toimivan kodin uusi keittiö asennettu tammikuussa -Kontio-Keittiöt esittäytyy juuri uusitussa Toimivan kodin näyttelyssä Helsingin Käpylässä. Toimiva koti on Helsingin kaupungin ylläpitämä näyttely, jossa esitellään monenlaisia apuvälineitä, joita ihmiset tarvitsevat selviytyäkseen päivittäisistä askareistaan. Näyttelyn kalusteet vaihdetaan kahden vuoden välein ja tämä vuonna yhtiömme osallistuu toisen kerran peräkkäin tähän näyttelyyn, Martikainen kertoo. -Uudessa Toimivan kodin keittiössä on uutuuksia, kuten nouseva ja laskeva lokeropöytä. Kuten liitteenä olevista kuvista käy ilmi, pöytä on jaettu kahteen yhtä suureen osaan, joista kumpikin puolisko nousee erikseen. Toinen puoli voi olla työpisteenä ja toinen vaikkapa välipalatarpeiden ja välineiden säilytyspaikkana. Kaksion keittiöön on asennet- hyt. Kontiopuun tuotteet elävät ihmisen ja ajan mukana. Tuotevalikoimamme käsittää kaikki kodin kiintokalusteet. Kontio-Keittiöissä nykyaikainen tekniikka yhdistyy suomalaiseen keittiöperinteeseen. Korkean laadun takeeksi myönnämme kalusteillemme viiden vuoden toimivuustakuun, Kontiopuu Oy:n toimitusjohtaja Pentti Martikainen kertoo. Kontio-keittiöt myös liikuntarajoitteisille -Kontio-Keittiöt tuotevalikoimaan kuuluvat myös iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten ihmisten tarvitsemat kalusteet. Pyörätuolilla liikkuvan henkilön keittiössä on tasojen ja kaappien korkeutta voitava säätää. Astianpesualtaan ja lieden alla on oltava tyhjää tilaa, jotta pyörätuolilla pääsee riittävän lähelle. Eteiskomerot on suunniteltava siten, että pyörätuolilla liikkuva yltää hyllyille ja tangoille. Astiankuivauskaappia ei tarvitse sijoittaa ylös seinälle, vaan astiat voidaan laittaa kuivumaan astiankuivauslaatikkoon. Kontio-Keittiöt valikoimasta löytyy myös tällaiset rat- tu myös toinen uutuus, tasosta nouseva liesituuletin, joka on kokonaan piilossa silloin kun sitä ei käytetä. Tuulettimen tehoa voidaan säätää portaattomasti ja sen takana olevan lasisen taustalevyn yläreunaan on asennettu asennetulla valo, Martikainen kuvailee. Näihin kalusteisiin voi tutustua pysyvässä Toimiva Koti näyttelyssä, osoitteessa Käpyläntie 13, Helsinki. Lisätietoa näyttelystä löytyy osoitteesta: Kontio-Elinkaarikalusteista on ilmestynyt myös RT-kortti, joka tulee jakeluun helmikuussa. Kontio-keittiöt - erikoiskalusteet Toimiva koti, kaksion keittiö tasoliesikulma Kontiopuu Oy on myös erikoiskalustetehdas. Valmistamme erikoiskalusteita mm. kouluihin, palvelutaloihin ja päiväkoteihin. Uskomme, että Kontiopuu Oy:n kalusteet ovat sekä laadultaan että hinnaltaan kilpailukykyisiä. Tuotteemme ovat huoliteltuja ja loppuun saakka viimeisteltyjä. Joustavan ja nykyaikaisen tuotantotekniikan ansiosta myös erikoismitoitettujen ja -rakenteisten kaappien ja kalusteosien toimitusajat ovat lyhyet. Olemme toimittaneet erikoiskalusteita useisiin kouluihin ja palvelutaloihin, kuten nettisivuillamme olevasta referenssilistasta käy ilmi. Merkittävimpiä erikoiskalustetoimituksiamme ovat Oulun Caritaspalvelutalo, jossa on 104 huoneistoa ja 30 asuinhuonetta sekä Joensuun Tulliportin koulu vuonna 2003, Ilomantsin koulu ja Neidonkallion Päiväkoti, Kirkkonummi 2007; Joensuun uusi Pelastuslaitos ja Ajurinmäen päiväkoti 2008; Joensuun kansalaisopisto, Outokummun koulu ja Lieksan kulttuurikeskus Kuluvalle vuodelle on jo sovittu kalustetoimituksista Päiväkoti Pikku-Elliin Juukaan ja Pataluodon kouluun Joensuuhun, Martikainen kertoo. Kontiopuu Oy investoi tulevaisuuteensa -Kontiopuu Oy on vuosina toteuttanut tuotantoteknologiaa kehittäviä investointeja, joilla on merkittävästi tehostettu kalusteiden osien valmistusta ja parannettu laatua. Tehdyt tuotteet täyttävät korkeimmatkin levypohjaisten tuotteiden laatuvaatimukset. Lisäksi joustavan ja nykyaikaisen tuotantotekniikan ansiosta myös erikoismitoitettujen ja - rakenteisten kaappien ja kalusteosien toimitusajat ovat lyhyet, Martikainen sanoo. -Me Kontiopuu Oy:ssä toivomme, että Te rakentajina ja asiakkaittenne ongelmien ratkaisijoina kerrotte toiveitanne meille. Me puolestamme lupaamme paneutua niihin, sillä uusien ratkaisujen löytäminen ja niiden toteuttaminen on mitä kannustavin haasteemme. Ennen kuin päätätte kalustekaupasta, pyytäkää tarjous myös Kontio-Keittiöt -kalusteista. Kerromme mielellämme lisää tuotteistamme ja toiminnastamme. Tuotetietoa on luettavissa myös internetin kotisivuiltamme osoitteessa: jossa voit nyt katsoa myös tuote-esittelyvideomme sekä vakio- että elinkaarikalusteista, Pentti Martikainen mainitsee. Lisätietoja: Pentti Martikainen p tai

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Ristijärven kunta on monella sektorilla senioriasumisen edelläkävijä Suomessa. Ristijärvelle on rakennettu erityisesti senioreille suunniteltuja laadukkaita rivitalohuoneistoja ja paritaloja. Asunnot sopivat loistavasti myös lapsiperheille. Kainuun ulkoilukartassa Ristijärven seniorikylä sijoittuu keskelle ja sieltä on vain noin 40 km suurempiin keskuksiin ja lentokentälle. ristijärvelle on rakennettu jo 20 kappaletta senioriasuntoja. senioriasumisen lähiympäristöön, liikkumisen turvallisuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin kiinnitetään entisestään huomiota. liikenneturvallisuushankkeen puitteissa puolestaan kevyen liikenteen väyliä on rakennettu lisää ja taajama on tehdään helpoksi liikkua liikuntarajoitteisellekin. Kylän ilmeeseen on panostettu muutoinkin, Hyvän Iän puisto -niminen liikuntapuisto valmistui elokuussa Hyvän Iän puistossa on muun muassa monitoimiareena, frisbee-golfrata sekä juniorien ja seniorien leikkipuisto. Puistosta löytyy myös ulkokuntoilulaitteet senioreille, joita kaikenikäiset voivat toki käyttää. Seniori-idea Ristijärvellä on lähtenyt liikkeelle jo 2000-luvun vaihteessa ja ensimmäinen hanke toteutettiin vuosina SeniorPolis koordinaatiohanke käynnistyi vuoden 2008 alussa ja kestää vuoden 2010 loppuun. Seniorpolis on seniorien elämäntavan kehittäjä, joka koordinoi ja edistää myös muiden hankkeiden toteutusta. Se on edelläkävijä ikääntyvien tarpeiden huomioimisessa ja solmukohta seniorien asioiden edistämisessä. Koordinaatiohanketta on päivitetty vuoden 2009 alusta uudistetun projektisuunnitelman myötä. Koordinaatiohankkees- SeniorPolis Vahvaa osaamista ikääntyvien hyväksi sa on kehitetty voimakkaasti SeniorPolis-hankkeen sisältöä, jossa toimenpidekokonaisuuksiksi on määritelty muun muassa valmennus-/koulutustoiminta sekä virkistystoiminnan kehittäminen. Seniorpolis haluaa rakentaa mukavaa elämää senioreille - Seniorpolis valmentaa hoiva-alan yrittäjiä sekä yksityisen että julkisen puolen hoiva-alan Seniorpolis on kainuulainen osaamiskeskittymä, joka kehittää suurille ikäluokille tarkoitettuja asumis-, koulutus-, virkistys- ja hoivapalveluja. Seniorpolis testaa ikääntyville tarkoitettuja hyvinvointipalveluja. edistää ja koordinoi erilaisia ikääntyvien elämää parantavia hankkeita. on mukana ikääntyviä koskevassa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. kehittää seniorien toimintaympäristöä kehittää seniorien oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta erilaisten tapahtumien kautta tarjoaa täydennyskoulutuksia hoiva-alalla toimiville henkilöille työntekijöitä. Osa valmennuksista sopii mainiosti myös muiden alojen yrittäjille. Valmennus ostetaan ulkopuolisilta tarjoajilta ja tarjotaan osallistujille kohtuulliseen hintaan, kertoo SeniorPolis -hankkeen projektipäällikkö Marika Kurth. -Osa valmennuksista käy kaikille, sillä esimerkiksi esimieskoulutus sopii muunkin alan yrityksille ja yrittäjille. Pyrimme tarjoamaan hoiva-alalla työskenteleville mm. yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää valmennusta, esimerkiksi henkilöstöhallinnon, taloushallinnon, laadun ja johtamisen valmennuksia - unohtamatta tietenkään substanssiosaamiseen liittyviä valmennuksia. Ajatus valmennusten järjestämiseen on lähtöisin kainuulaisilta hoiva-alan yrittäjiltä, joilla on tarve saada valmennusta täällä Kainuussa, kertoo Kurth. -Hoiva-alan yrittäjien toivomuksesta SeniorPolis järjestää yhdessä Kajaanin Ammattikorkeakoulun kanssa Muistihoitaja-opintokokonaisuuden. Opintojen laajuus on 15 opintopistettä ja opinnot ovat täydennyskoulutusta. Opiskelu tapahtuu lähiopetuspäivinä ja itsenäisiä tehtäviä suorittaen. Koulutus alkaa huhtikuun 17. päivä. Tietoa SeniorPoliksen järjestämistä valmennuksista löytyy osoitteesta com kohdasta ajankohtaista. Sivuilta löytyy myös ilmoittautumisohjeet valmennuksiin. Aktiivinen elämänvaihe kaipaa virikkeitä ja kiinnostavia sisältöjä SeniorPoliksen päämääränä on myös tukea seniorien terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti niin että he selviäisivät kotona eivätkä joutuisi esimerkiksi laitoshoitoon. Yhtenä osa-alueena on virkistystoiminta, jossa senioreille tarjotaan erilaista toimintaa ja virikettä. Tällä tavoin ehkäistään vanhusten yksinäisyyttä ja kannustetaan heitä yhteisölliseen toimintaan. - Järjestämme tarpeen mukaista ja monipuolista toimintaa Olemme järjestäneet erilaisia tapahtumia, kuten ikäihmisten terveysliikuntapäivän, muistipäivän, päivän nivelrikosta sekä paljon muuta. SeniorPoliksen tapahtumat on suunnattu pääasiassa senioreille, mutta totta kai kaikki ikäryhmät ovat tapahtumiin tervetulleita ja toivottuja, muistuttaa Kurth. - Viime syksynä järjestimme mm. mieliinpainuvan seikkailupäivän, jossa juniorit ja seniorit seikkailivat sekaryhmissä läpi preerian intiaanioppaiden opastuksella tutustuen mm. villien hevosten lassoamiseen. Päivä oli osana Ristijärven keskuskoulun ja Seniorpoliksen yhteistä toimintasuunnitelmaa, jolla pyritään saamaan sekä juniorit että seniorit mukaan yhteiseen toimintaan, Marika Kurth kuvailee. Tietoa virkistystapahtumista löytyy kohdassa ajankohtaista. Yhteystiedot: Seniorpolis -koordinaatiohanke ( ) Aholantie 25, 2 krs Ristijärvi Projektipäällikkö Marika Kurth, marika.kurth@seniorpolis.com, puh Projektisihteeri Anne Heikkinen, anne.heikkinen@seniorpolis.com, puh

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Palvelukoti Armiita Yksilöllistä, tehostettua palveluasumista vanhuksille Laadukas vanhuus on taattava palveluilla, jotka tukevat parhaiten ihmisen virikkeellistä mutta riittävän hoivaavaa ympäristöä. Vanhusten parissa työskentelevältä henkilöstöltä vaaditaan taitoja hoidon, etiikan ja elämänkatsomuksen alalla samoin kuin eläytymisen kykyä. Asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön vanhusten kanssa on oltava lähtökohtana. Asiakaslähtöisyys auttaa myös hoitoon sitoutumisessa. Palvelukoti Armiita Oy on toiminut Muhoksella 12 vuotta yksityisenä sosiaalialan palveluntuottajana tarjoten ikä- ihmisille tehostettua palveluasumista. Palvelukoti Armiitan toimintamallin muodostavat moniammatillinen, koulutettu henkilökunta, kodinomainen asuminen, turvallinen hoitoympäristö, kuntouttava työote ja tavoitteen asukkaan hyvä elämä ja henkilöstön työssäjaksaminen. - Aloitimme Töllintie 5 A ja B:ssä elokuussa Koivukoti on dementoituneille suunnattu 12-paikkainen hoitokoti ja Tähtikoti on 19-paikkainen ikääntyneiden palveluasumisyksikkö, osakasyrittäjä Sirpa Kuusamo kertoo. Vanhustyön ammattilaiset jaksavat toimia asiakkaan parhaaksi Sosiaaliohjaaja-perushoitaja Sirpa Kuusamon lisäksi yrityksen omistajia ovat sairaanhoitaja-artesaani Päivi Kortelainen ja sosiaaliohjaaja-kodinhoitaja Vuokko Tihinen. - Palvelukodeissamme työskentelee 18 hoitoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Henkilökuntamme jaksaa olla innokas ja motivoitunut sekä ajatella asukkaidemme etua arjen asioissa. On hyvä tunne tehdä töitä tällaisen porukan kanssa, toteavat yrittäjät tyytyväisenä. Kodinomainen hoiva -Armiitaa perustaessamme halusimme ottaa huomioon asukkaiden yksilölliset tarpeet. Asukkaiden omaiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. He voivat halutessaan osallistua läheistensä huolenpitoon haluamallaan tavalla asukkaan arjessa. Palvelukodissamme pyrimme luomaan asukkaillemme turvallisuuden tunteen, selkeän ja luontevan ympäristön sekä po- sitiivisen ilmapiirin. Hoivakodissa kunnioitamme jokaisen yksilöllisyyttä ja huomioimme jokaisen omaa tahtoa. Ymmärrämme ja hyväksymme yhteisössämme ihmisten erilaisuudet, niin asukkaiden kuin henkilökunnankin. Pyrimme kiireettömän elämänrytmiin ja joustavaan aikatauluun, Kortelainen, Tihinen ja Kuusamo kuvailevat. -Yhteisöllisyyttä sekä virikkeitä tarjoaa päivittäinen yhteisissä tiloissa tapahtuva sosiaalinen toiminta. Asukkaiden kanssa asioidaan myös kodin ulkopuolella sekä avustetaan ulkoilussa yms. arjen toiminnoissa, Kuusamo kertoo. - Yksityisyyttä ja omaa rauhaa tarjoavat asukkaiden omat hyvin- varustetut huoneet, jotka asukkaat kalustavat omilla huonekaluillaan ja tavaroillaan. Palvelukoti tarjoaa asukkailleen kokonaisvaltaisen hoivan ja huolenpidon sisältäen ravinnon, puhtauden, vaatehuollon, lääkehoidon, asioidenhoidon ja yhteydenpidot tarvittaviin tahoihin. Asukkaat käyttävät tarvittaessa normaaleja oman kunnan tarjoamia palveluja, mm. terveyskeskuspalveluja. Palvelukodissamme asutaan kuten omassa kodissa konsanaan. Yksin ei tarvitse selviytyä jokapäiväisistä toimistaan. Kodin ruokailuhetkiin kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen ja meidän perhe on koolla. Näistä pienistä asioista syntyy hyvä olo ja turvallisuuden tunne, Sirpa Kuusamo korostaa. Lisä- Yhteystiedot: Palvelukoti Armiita Oy Töllintie 5 A-B MUHOS Puh Helposti ja nopeasti HOITOTARVIKKEITA KOTIIN Tippasuojia, vaippoja, pestäviä vuoteensuojia, käsihuuhdetta ja haavanhoitotuotteita Tilaa ilmainen postimyyntiluettelomme Tähtäinkuja 9, Vantaa Puh. (09) Hoitokoti tarjoaa ympärivuorokautista asumisja hoivapalvelua ikääntyneille, muistihäiriöisille ja pitkäaikaissairaille henkilöille. Hoitokoti Oman Tuvan toimintaan kuuluu myös kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Hoitokoti Oma Tupa Sepelintie 1, Lieksa p , kirsi.kauppinen@omatupa.inet.fi

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Järjestöt vanhustyön voimana Vanhustyön keskusliiton toiminnan painopisteenä alkavalla kolmivuotiskaudella on järjestöjen toiminnan esiinnostaminen. Järjestöt tukevat merkittävällä tavalla ikäihmisten hyvinvointia ja niiden panos erityisesti palveluasumisessa ja vanhusten virkistystoiminnan järjestämisessä on suuri. Lisäksi kehittämistoiminnan tuloksena on saatu aikaan malleja, joilla on yleisestikin saavutettu terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Vanhustyön keskusliittoon kuuluu runsaat 340 jäsenjärjestöä, jotka ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä. Nämä puolestaan ylläpitävät palvelutaloja, vanhainkoteja ja dementiayksiköitä. Lisäksi ne toteuttavat monipuolista virkistys- ja vapaaehtoistoimintaa vanhuksille sekä heidän omaisilleen. Liiton jäseninä on myös valtakunnallisia eläkeläis- ja potilasjärjestöjä sekä tutkimusyhteisöjä. Liiton järjestö- ja kehittämistoiminnan merkittävin tukija on Raha-automaattiyhdistys. Vanhustyö on monien haasteiden edessä. Valtakunnallisessa ikäpolitiikassa painotetaan avohuollon ensisijaisuutta. Uudistetut laatusuositukset on otettu käyttöön, mutta niiden ohjausvaikutus ei selvästikään ole ollut riittävä. Vanhusten palveluita ja toimeentuloturvaa koskee suuri määrä erilaisia säädöksiä. Siksi liitto on vahvasti tuonut esiin tarpeen laatia vanhusten palveluita koskeva laki, joka selkeyttäisi tilannetta. Lain valmistelu onkin vireillä sosiaa- Keskusliitto haluaa nostaa esiin järjestöjen toiminnan merkityksen vanhustyössä, sanoo toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Kuva: Hanna Raijas. li- ja terveysministeriössä, kertoo toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Viimeaikoina keskustelua on herättänyt myös kansalaisjärjestöjen asema yleishyödyllisinä toimijoina. Huolestuttavaa on, miten palveluita tarjoavat järjestöt selviävät tarjouskilpailuissa, Karjalainen jatkaa. Pyrimme koulutuksen ja neuvonnan sekä aluetoiminnan avulla tukemaan jäsenistöämme sekä edistämään yleishyödyllistä kansalaistoimintaa. Teemamme alkavalle kolmivuotiskaudelle onkin Järjestöt vanhustyön voimana. Korjausneuvontaa ja tiedotusta Yksi Vanhustyön keskusliiton toiminnoista on asuntojen korjausneuvonta, jota järjestö on toteuttanut vuodesta 2000 lähtien. Keskusliitolla on 15 korjausneuvojaa eri puolilla Suomea. He auttavat maksutta sotainvalideja ja -veteraaneja asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Palvelua pyritään laajentamaan myös muulle vanhusväestölle. Kehittämishankkeilla uutta sisältöä vanhustyöhön Vanhustyön keskusliitossa on toteutettu useita kehittämis- ja tutkimushankkeita, joiden tuloksia on levitetty aktiivisesti kentälle. Uusimpia on Ystäväpiiri-toiminta, joka on tavoitteellista ryhmätoimintaa ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi. Projektin aikana vuosina Ystäväpiiri-ryhmiä perustettiin yli 40 paikkakunnalle ja niihin osallistui yli 1500 vanhusta. Ystäväpiiri-ohjaajia on koulutettu runsaat 200. Toiminta on ollut tuloksellista, kyselytutkimusten mukaan vanhusten yksinäisyys liveni merkittävästi ryhmissä. Hanke jatkuu edelleen mallin levittämisenä ja alueellisen toiminnan kehittämisenä. Viime vuoden aikana koulutettiin eri puolille Suomea 13 alueellista Ystäväpiiri-ohjaajien kouluttajaa, jotka kouluttavat omilla alueillaan uusia ohjaajia ryhmien vetäjiksi. Lisäksi ohjaajien tukena toimii aluementor-ohjaajia, joita on yhteensä seitsemän eri paikkakunnilla. Mielen Muutos -hankkeessa puolestaan tutkitaan ikääntyneiden masennusta, muistisairaiden ja käytösoireisten elämänlaatua sekä julkisia käsityksiä, jotka liittyvät vanhuuden mielenterveysongelmiin. Kehittämishanke toteutetaan Espoossa tiiviissä yhteistyössä kaupungin vanhuspalveluiden ja perusterveydenhuollon kanssa. Hanke alkoi vuonna 2007 ja kestää vuoden 2010 loppuun. Keskusliiton osuutta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Uutena, vuonna 2010 alkavana hankkeena toteutetaan yhteistyössä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa KÄKÄTE-projekti. Siinä keskitytään selvittämään käyttäjäystävällistä teknologiaa niin ikäihmisten kuin työntekijöiden kannalta. Liikunnallisella kuntoutuksella hyvinvointia muistisairaille Vanhustyön keskusliitossa on tehty jo lähes kahden vuoden ajan intensiivistä kehittämistyötä myös muistisairaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa. Kaikkiaan nelivuotisessa kuntoutushankkeessa selvitetään yhdessä Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusta muistisairaiden toimintakykyyn ja erityisesti heidän liikuntakykyynsä. Samalla tutkitaan liikunnallisen harjoittelun vaikutuksia mielialaan ja muistitoimintoihin. Tutkimuksen päärahoittaja on Kansaneläkelaitos. Tutkimuksessa on mukana henkilöitä, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla ja joilla on diagnostisoitu muistisairaus, Alzheimerin tauti. Lisäksi tutkimukseen osallistuvilla on ainakin lieviä liikunnallisia vaikeuksia tai merkkejä haurastumisesta. Projektiin on valittu mukaan pariskuntia, joista toinen on omaishoitaja. Kotikuntoutuksessa fysioterapeutit käyvät tutkittavien kotona kuntouttamassa heitä yksilöllisesti. Päiväkuntoutus tapahtuu ryhmissä, joka kokoontuu kerrallaan neljän tunnin ajan. Kuntoutettavat syövät yhdessä myös lounaan. Kuntoutuksen toteuttajina toimivat Suomen Fysiogeriatria ja Oulunkylän kuntoutussairaala. Hankkeessa selvitetään kuntoutuksen vaikutusta myös omaishoitajan elämänlaatuun. Lisäksi seurataan tutkittavien terveyspalveluiden käyttöä ja laitoshoitoon joutumista kaksi vuotta kuntoutusjakson jälkeen. Tutkittavista osa saa vuoden ajan kotona fysioterapeutin johdolla liikuntaharjoittelua, osalle annetaan päiväkuntoutusta muun muassa kuntosalilaittein ja osa on vertailuryhmässä ja normaalin kunnallisen hoidon piirissä. Kuntoutus on tutkittaville ilmaista. Lisäksi kaikki kuntoutusryhmäläiset saavat geriatri-lääkärin arvioinnin. Kontrolliryhmä saa ohjausta liikunnan, ravitsemuksen ja D-vitamiinin käytössä. Uraa uurtavaa tutkimusta Muistisairaus heikentää edetessään toimintakykyä ja loppuvaiheessa myös liikuntakykyä. Alzheimerin tautia sairastavat ovat alttiita kaatumisille ja sairaus myös jäykistää ihmisiä. Liikunnallisen harjoittelun tiedetään ehkäisevän muistin heikkenemistä ja masennusta, mutta muistisairautta sairastavilla liikunnallista kuntoutusta on tutkittu melko vähän. Ranskassa laitoshoidossa olevilla Alzheimer-potilailla todettiin, että liikunnallinen kuntoutus parantaa toimintakykyä. Liikunnallisen harjoittelun vaikutuksista kotona olevien muistisairaiden toimintakykyyn tai laitoshoidon tarpeeseen ei kuitenkaan tiedetä juuri mitään, kertoo tutkimusta vetävä professori Kaisu Pitkälä Helsingin yliopistosta. Kuntoutushanke jatkuu vuoteen 2011 asti, jolloin viimeiset tiedot terveyspalveluiden seurantakäytöstä saadaan. Hanke tulee tuottamaan tärkeää tietoa siitä, miten muistisairaat hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta ja miten kuntoutusta kannattaa tulevaisuudessa kohdentaa. Alzheimerin tauti on kaikkein keskeisin pitkäaikaiseen laitoshoitoon johtava sairaus. Jos kuntoutuksella on vaikuttavuutta, sillä on suuri merkitys sekä muistisairaiden perheiden elämänlaatuun että yhteiskunnallisesti terveyspalveluiden tarpeeseen, Pitkälä tiivistää. Teksti: Leena Valkonen Keskusliitto julkaisee myös alan vanhimpiin kuuluvaa ammattilehteä Vanhustyö Seniorarbete, joka ilmestyy teemanumeroina seitsemän kertaa vuodessa. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Lisäksi lehti kertoo alan kehittämistoiminnan tuloksista sekä uusimmista tutkimuksista. Vanhustenpäivä ja -viikko on yksi vanhimpia Vanhustyön keskusliiton organisoimia tapahtumia. Liitto julkaisee vuosittain teeman ja tuottaa siihen liittyvää aineistoa. Vanhustenpäivää on vietetty valtakunnallisesti jo vuodesta 1954 alkaen ja vanhustenviikkoa vuodesta Vanhustenpäivän ja -viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Meitä on moneksi. Vanhustyön keskusliito tutkimus- ja kehittämishankkeissa selvitetään mm. liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusta dementoituvaa sairautta sairastaviin. Kuva: Suomen Fysiogeriatria

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kajaanin Palvelutalosäätiön toiminnan tarkoituksena on edistää ja tukea ikä-ihmisten hyvinvointia ja fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä tuottamalla ja kehittämällä vanhusten asumispalveluja, kotipalveluja ja niihin liittyviä tukipalveluja. Kajaanissa yli 20 vuotta toiminut säätiö on nähnyt vanhuspalveluiden tarpeet ja tuottanut erilaisia palveluita niiden mukaisesti. Tänä päivänä sillä on yhteensä 35 tehostetun palveluasumisen paikkaa, 17 vuokraasuntoa, tilapäishoitopaikkoja sekä oma valmistuskeittiö. Kajaanin Palvelutalosäätiö vastaa vanhuspalveluiden tarpeeseen Säätiön johtaja Sirkku Sadonoja-Salminen kertoo kaiken lähteneen liikkeelle 22 vuotta sitten, jolloin Kajaanissa oli kova tarve vanhusten palvelutalorakentamiselle. -Vuonna -89 säätiömme vuokrasi Kajaanin kaupungilta tontin, johon rakennettiin Sammonkadun palvelutalo. Uuden talon suunnitelmat aloitettiin pian tämän jälkeen, ja Koulukatu 1:een valmistui toinen palvelutalo heinäkuussa Toimintamme on vuosien varrella ollut monenkirjavaa: Mukana on ollut muun muassa yöpartiotoimintaa ja dementoituneiden päivätoimintaa, jotka molemmat ovat jo päättyneet, jälkimmäinen tämän vuoden vaihteessa, hän tarkentaa. Yksi osa säätiön toimintaa on myös oma valmistuskeittiö. Ateriat toimitetaan omien toimipisteiden lisäksi myös Kajaanissa toimivalle Arvola-kodille. Kaikki ateriat valmistetaan vanhusten ravitsemussuositusten perusteella ja heidän hyvinvointiaan ajatellen. Pääpaino dementoituneiden hoidossa Kajaanin Palvelutalosäätiön pääasiallinen toiminto tänään on tehostetun palveluasumisen tuottaminen. Dementiaryhmäkoti Ossinkoti ja palveluasumi- sen yksikkö Orvokkikoti tarjoavat yhteensä 35 ympärivuorokautisesti valvottua hoitopaikkaa Sammonkadulla. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat tulevat pääosin kuntayhtymän eri yksiköistä, joissa he ovat odottamassa tehostetun palveluasumisen kotipaikkaansa. Kainuun maakuntakuntayhtymän SAS-työryhmä käsittelee palvelutarpeen ja ohjaa asiakkaat heille tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Sammonkadun palvelutalon paikat täyttyvät yleensä melko nopeasti kun paikka vapautuu, lisää Sadonoja-Salminen. Palvelujen ja asumisen perusteena ovat asukkaiden tarpeet ja voimavarat. Henkilökunta tukee ja ylläpitää asukkaitten toimintakykyä kuntouttavalla työotteella. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä, joustavia, luotettavia ja ammatillisesti korkeatasoisia. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa. Tilapäishoitopaikoista apua moneen tarpeeseen Säätiön uusimpana toimintona ovat tilapäishoitopaikat. Palvelu on otettu yhdeksi osaksi Orvokkikodin toimintaa viime vuoden keväällä. -Tilapäishoitopaikka-palvelu Talonmies Ulla Oikarinen vetää Bingoa ja Antti Piipponen on mukana pelaamassa muiden Orvokkikodin asukkaiden kanssa. sopii erityisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi, mutta myös muihin tarpeisiin sen mukaan, millaisia tarpeita ikäihmisillä ja heidän hoitajillaan on. Tilapäiset hoitopaikat perustettiin sillä perusteella, että tarve tällaiselle toiminnalle erityisesti Kajaanin keskustassa on ollut kova ja sitä on kyselty usein. Toiminta onkin lähtenyt hyvin liikkeelle, ja uskon sen kantavan hyvin tulevaisuudessakin, pohtii Sadonoja-Salminen. Laadun tarkkailua ja kilpailutukseen valmistautumista Sadonoja-Salminen nimeää yhdeksi säätiön tulevaisuuden haasteeksi ensi vuonna tulevat uudet vanhuspalveluiden kilpailutukset. -Meillä on ollut ja on voimassa puitesopimus, joka päättyy helmikuussa Tämän vuoden aikana kuntayhtymä on ilmoittanut kilpailuttavansa alueen vanhustenpalvelut. Me valmistaudumme oman toimintamme osalta siihen sillä tavoitteella, että haluamme jälleen kerran olla vahvasti kisassa mukana, painottaa Sadonoja-Salminen. Kajaanin palvelutalosäätiö on muun muassa viime vuoden aikana tilannut ulkopuolisen laatukonsultin arvion säätiön palveluista. -Tänä vuonna kehittämme laatuamme entisestään saamamme palautteen ja laatutodistuksen perusteelle. Tällaisesta työstä hyötyy eniten yksittäi- nen asiakkaamme, mutta se on meille eduksi myös tulevassa kilpailutuksessa. Kaiken kaikkiaan palveluiden kilpailutusta on mielenkiintoista seurata senkin takia, ettemme tällä hetkellä tarkalleen tiedä, millaisella mallilla kuntayhtymä kilpailutuksen toteuttaa, pohtii Sadonoja- Salminen ja lisää: -Kainuun maakuntayhtymä on pyytänyt palveluntuottajilta kokemuksia edellisestä kilpailutuksesta ja sopimuskaudesta. En tiedä kuinka paljon tätä palautetta hyödynnetään tai voidaan ottaa huomioon tulevassa koitoksessa, mutta koimme palautteen antamisen mahdollisuuden erittäin hyväksi, hän kiittelee. Ensi vuoden kilpailutuksen lisäksi Säätiön mielessä on uusi rakennushanke, jonka toteuttamisesta päätetään tulevan kevään aikana. -Nykyisten talojen lähistölle suunnitellaan uutta toimipistettä, mutta päätöksiä ei vielä olla tehty. Päätöksentekoon on osaltaan vaikuttanut myös heikko taloustilanne, ja olemme olleet odottavalla kannalla senkin takia. Katsotaan nyt, toteutuvatko haaveemme jo tänä vuonna, Sadonoja-Salminen pohtii. Kajaanin Palvelutalosäätiö Seminaarinkatu 5 B Kajaani puh Näkymä Sammonkadun palvelutalon sisäpihalta. Isotuvan kiinteistö

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Vaihtoehtoja vanhusten laitoshoidolle Vanhusten asumisen uudet ratkaisut ja asumisen varhainen tuki -hankkeessa on mukana 62 kuntaa Keski- ja Itä-Suomen alueelta. Kaiken kaikkiaan hanke kattaa koko alueen väestöpohjasta 88 prosenttia. Hankkeen tavoitteena on tukea alueen kuntia vanhuspalvelujen rakennemuutoksessa kohti ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaista kehitystavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2012 mennessä enintään 3 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Yhtenä ratkaisumuotona Ristiinassa työstetään vanhusten perhehoitoa. Hankkeessa tuetaan vanhuspalveluita kolmen eri kehittämisosa-alueen tiimoilta: Ikäihmisten asuminen ja erityisesti välimuotoisten asumisratkaisujen edistäminen, ikäihmisten kotona asumisen varhaisen tuen vahvistaminen sekä verkostoituva vanhuspalveluiden kehittämis, koulutus- ja tutkimusyhteistyö. Käytännön työssä Hanketiimissä on kuusi alueellista kehittäjää ja sitä hallinnoi Joensuun kaupunki. -Näin laajan hankkeen käyn- Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemellä on suunniteltu erityisesti muistisairaiden asiakkaiden tarpeita vastaavaksi tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Etelä-Savon Vanhusfoorumin osallistujia tutustumassa yksikköön Muistihoitaja Marja-Leena Toivosen (kolmas oikealta) johdolla. nistämiseen kului noin puoli vuotta sisältäen kuntien sitouttamisen ja toiminnan valmistelun-, organisoinnin - ja rekrytoinnin. Ensimmäisen varsinaisen kuntakierrosten jälkeen hahmottuivat maakunnalliset suunnitelmat. Hankkeen kehittämisalueet on pidetty samana, mutta maakuntien välillä on erilaisia painotuksia. Kuntatason keskeisenä työmuotona ovat kehittämistyöryhmät. Niissä pohditaan tällä hetkellä muun muassa ikäihmisten asumista, kotihoidon sisältöä ja kotona asumista tukevia toimintakäytäntöjä yhdessä kuntatoimijoiden kanssa. Maakuntien rajojen yli tapahtuu myös tietojen vaihtamista ja toisilta oppimista, kiteyttää projektipäällikkö Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani. Kunnissa puretaan ikä-ihmisten asumisen laitosvaltaisuutta, ja hanke tukee tätä tavoitetta Henkilöstöä valmennetaan, sillä uusien tavoitteiden myötä koko hoito- ja hoivakulttuuri muuttuu. Koulutus- muutosvalmennusohjelma jatkuu kevääseen, ja kuntatoimijat työstävät omaan yksikköönsä muutossuunnitelmia. Perhetyö osaksi vanhustyötä? Ristiinan kaupungin perusturvahoitaja Jaana Kainulainen on ollut tekemässä yhteistyötä hankkeen kanssa vanhusten perhehoitotyön kehittämisen osalta. -Olemme pohtineet ja tutkineet, sopisiko perhehoito vanhushoidon kenttään. Teema on lähtenyt liikkeelle meiltä Ristiinasta ja onkin mahtavaa, että kun normaalissa kuntatyössä ei jää aikaa tämänkaltaisten uusien menetelmien kehittämiseen, olemme saaneet avuksemme hanketyöntekijän kehittämisavun. Se on ollut korvaamatonta, kiittää Kainulainen. Vanhusten perhehoidon perusajatus on sama kuin lapsi- ja kehitysvammatyössä. Siinä vanhus otetaan mukaan perheeseen yhdeksi sen jäseneksi, ja häntä hoidetaan kotona. -Suomessa perhehoitomallia ei ole käytetty vanhusten saralla juuri ollenkaan ja siitä on vähän kokemuksia. Tällä hetkellä kartoitamme muun muassa vanhojen maatilojen kiinnostusta hoitotyöhön, sillä heillä olisi valmiiksi hyvät puitteet perhehoidolle. Samalla hahmottelemme tulevien hoitajien koulutusta. Mikäli perhehoito saadaan käynnistymään, tekisi kunta hoitavalle perheelle toimeksiantosopimuksen, jossa maksetaan kulukorvausta ja hoitopalkkiota, kertoo Kainulainen. Kainulaisen mukaan perhehoito ehkäisisi hyvin vanhuksen yksinäisyyttä. Perhehoito onkin inhimillinen, luonteva, taloudellinen ja ekologinen malli. Etelä-Savon Vanhusfoorumissa - yhteistä osaamisen energiaa ja keskinäisen kokemusten vaihtoa eri toimijoiden välillä. Kuvassa oikealta: Mali Soininen, Niina Kaukonen, Anu Silvennoinen, Anna-Liisa Riekki ja Tuulikki Hassinen- Ali-Azzani. -Perhehoidossa on valtavasti hyviä puolia verrattuna siihen, millaista keskustelua vanhustenhoidon kentällä on viime aikoina käyty. Kaikki tietävät tulevista kovista haasteista, ja Suomessa alkaa olla jo kova kiire miettiä, miten tulevaisuuden tarpeista selvitään. Perhehoito olisi yksi vaihtoehto ja ratkaisu, Kainulainen lisää. Lisä-/Yhteystiedot: Vanhus-kaste -hanke projektipäällikkö Tuulikki Hassinen- Ali-Azzani p tuulikki.hassinenali-azzani@jns.fi 25 vuotta yksilöllistä palvelua ja tukea Mikkelin Palvelukoti Ky tarjoaa kodin mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät selviydy perinteisen kotipalvelun turvin. 25-vuotisjuhlavuottaan viettävä palvelukoti oli aikoinaan Suomen ensimmäisiä. Yrittäjä Seija Niiranen korostaa, että on tietoisesti halunnut pitää palvelukodin pienenä ja asiakaslähtöisenä yksikkönä, jossa jokainen voi elää lähes kuin omassa kodissaan. 15-paikkaisen Mikkelin Palvelukodin asukkaiden ja henkilökunnan välille on muodostunut vuosien varrella hyvät suhteet, sillä suurin osa heistä on asunut palvelukodissa jo pitkään. - Osalle asukkaistamme on muodostunut omia ryhmiään, joissa he keittelevät päiväkahvit ja rupattelevat. Parempikuntoiset auttavat heikommassa asemassa olevia, ja se on mielestäni hieno asia. Tämä on molemmille mielekästä, sillä toinen saa apua ystävältään ja toinen voi tuntea olonsa tärkeäksi ja saa auttaa. Asukkaamme on ihminen, jolla on sairaus, eikä hän ole potilaamme. Autamme ihmistä hänen elämässään. Ammattitaito antaa valmiudet tunnistaa muutokset terveydentilassa ja ohjata asukkaamme tarvittaessa oikean hoidon piiriin. Olemme tukemassa, ohjaamassa ja auttamassa. Annamme puitteet joita asukkaamme eivät itse pysty luomaan. Mielenterveyskuntoutujan yksinäisyyden ja sivullisuuden kokemusta yhteisöasuminen näyttää helpottavan, kaipuuta normaaliksi - siitä voidaan puhua. Talo kuin kenen tahansa, tavat kuin kodissa Mikkelin Palvelukoti sijaitsee omakotialueella Pitkäjärven kaupunginosassa, jossa palvelut ovat lähellä. -Vaikka talomme on rakennettu 1985, se ei poikkea ulkoisesti muista ympäröivistä asuintaloista, vaan sulautuu ympäristöön. Kiinteistömme on rakennettu juuri tätä toimintaa varten ja olemme hyvissä väleissä naapuristomme kanssa. Kutsumme heidät vuosittain meille kahville, ja osallistuminen onkin ollut kiitettävää. Samaan aikaan tarjoamme kahvit myös asukkaiden sukulaisille ja omaisille, kertoo Niiranen. Niiranen lisää, että palvelukodin asukkaiden omaiset pitävät heihin hyvin yhteyttä ja vierailuja järjestetään puolin ja toisin. Tämä on osa kodinomaista toimintaa, josta Niiranen haluaa pitää tiukasti kiinni. -Taistelen koko ajan sitä vastaan, ettei laitostapoja tuoda meille. Säilytämme kodinomaisuutemme vaikka olemme samalla itse ammattihenkilöitä, painottaa Niiranen. Konkreettinen esimerkki Niirasen tarkoittamasta kodinomaisuudesta ja asiakaslähtöistä on se, ettei henkilökunta sanele toimintoja omasta vain näkökulmastaan. Otamme päätöksenteossa asukkaat mukaan. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta: Lähes 10 vuotta sitten kesäaikana söimme tavoistamme poiketen vahvemman ruoan vasta iltapäivän puolella normaalin lounaan sijaan, ja asiakkaamme tykästyivät tähän tapaan. Niinpä siirsimme päivän raskaamman ruoan klo 16:30:n ja lounas on päivän kevyempi ateria. Olen tyytyväinen 25 vuoteemme, kiittelee Niiranen. Lisä-/Yhteystiedot Mikkelin Palvelukoti Ky Seija Niiranen Pitkäjärvenkatu 28 Mikkeli Puh: /

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS P A L V E L U K O T I O Y Palvelukoti Suvi-Tuulia on v Mauno ja Helena Kerkän perustama perheyritys Kajaanissa, joka oli ensimmäinen vanhusten palvelukoti Kainuussa. Ihmisen eliniän pidentyessä yhä harvempi vanhuksista pystyy asumaan mielekkäästi ja turvallisesti omassa kodissaan elämänsä loppuun asti. Vanhusväestölle tarkoitettujen palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa suomalaisten ikärakenteen muuttuessa, ja samalla syntyy tilaa erilaisille hoivapalveluille. Asuminen yksityisessä palvelukodissa on usein elämisen laadun kannalta sopiva ratkaisu, kun selviytyminen kotona ei ole enää mahdollista. L ämminhenkinen ja kodinomainen Palvelukoti Suvi- Tuulia on suunniteltu ja rakennettu palvelukodiksi. Suvi-Tuulia tarjoaa 14 asukkaalleen laadukasta, ympärivuorokautista hoivaa arvokkaaseen ikääntymiseen esteettömässä ja luonnonkauniissa kodinomaisessa ympäristössä. Suvi-Tuulian asiakaskunnan muodostavat vanhukset joiden kunto sijoittuu kodin ja laitoshoidon välille. Toimintamme on mahdollisimman kodinomaista ja pyrimme olemaan kaukana laitosmaisuudesta. Perhe yrityksessä toimii osa Kerkkien lapsista: toiminnanjohtajana, hallinnollisissa teh - tävissä ja kiinteistövastaavana. Asukkaat saavat yksilöllistä ja tasokasta hoivaa sekä huolenpitoa ammattitaitoiselta henkilökunnalta. Suvi-Tuuliassa työskentelee sairaanhoitaja sekä lähi- ja perushoitajia. Viriketyöntekijä kannustaa asukkaita monipuoliseen toimintaan. Keittäjämme valmistaa päivittäin ravitsevaa ja maukasta kotiruokaa koko talon väelle. Asukkaat voivat olla mukana kodin toimissa ja tilaisuuksissa omien voimavarojensa mukaan. Teemme yhdessä arjen pieniä kotitöitä, käymme ulkoilemassa ja teemme virkistysretkiä. Iloiset juhlahetket piristävät päivän ohjelmaa. Juhlimme usein merkkipäiviä ja kutsumme vieraita kylään ja esiintymään. Näistä pienistä mutta tärkeistä asioista syntyy hyvä mieli ja turvallisuuden tunne, toiminnanjohtaja Tuula Kerkkä korostaa. Yksityisyyttä ja omaa rauhaa tarjoavat hyvin varustetut huoneet, jotka asukkaat saavat halutessaan kalustaa omilla huonekaluillaan ja tavaroillaan. Huoneissa on tilava invamitoitettu wc ja suihku. Talon yhteiseen isoon olohuoneeseen kokoonnumme aterioimaan, seurustelemaan ja viihtymään. Lisäksi asukkailla on käytössään omat oleskelutilat huoneryhmit - täin, Tuula Kerkkä mainitsee. Suvi-Tuulian arjen keskelle ovat sukulaiset ja tuttavat aina tervetulleita kyläilemään. Palvelukoti Suvi-Tuulia Oy Helteenlahdentie Kuluntalahti puh / Tuula Kerkkä pp.inet.fi

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Palveluasumisen tarve kasvaa Vanhusten ja vammaisten avohuollon palvelujen pääasiallisena tarkoituksena on eri palveluin tukea asiakkaan kotona asumista. Tähän päästään kunnallisten palveluiden lisäksi yhteistyöllä omaisten ja muiden palveluntuottajien kanssa. Työtä ohjaavat eettiset arvot, asiakkaiden omat ja lähiyhteisön voimavarat ja taloudellisuus. Kun puhutaan vanhusten asumisesta, ei voida puhua vain asunnoista. Vanhusten asumiseen liittyy erottamattomasti asunnon sijainti niin, että terveys-, hoiva- ja kaupalliset palvelut ovat helposti saavutettavissa ja se, että lähiympäristön rakentamisessa ja kunnossapidossa on otettu huomioon vanhusväestön tarpeet. Laitoshoidon ja tavallisen asunnon lisäksi ikääntyneet tarvitsevat asumisratkaisuja, jotka ovat näiden välimuotoja. Palvelu- ja senioritalojen sekä yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen on yksi vastaus tähän haasteeseen. Palveluasuminen tarjoaa sopivan asunnon ja tarpeelliset palvelut niille, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, mutta jotka eivät ole vanhainkodin tai sairaalahoidon tarpeessa. Palvelutalot toimivat avohuollon periaatteella. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja voivat sisustaa asuntonsa omilla huonekaluillaan mielensä mukaan. Palvelujen tuottamisen lähtökohtana ovat asukkaiden tarpeet. Asukas voi valita ne palvelut, mitä tarvitsee. Vanhusväestö lisääntyy vauhdilla ja erilaisten asumismuotojen tarve kasvaa. Hyvällä hoidon porrastuksella ja riittävillä hoitajamäärillä päästään niihin tuloksiin, joita vanhukset tarvitsevat ja joita meidän nuorempien ei tarvitse hävetä. Vanha sanonta, köyhän ei kannata hankkia halpaa ja huonoa vaan hyvää, jossa hinta-laatusuhde kohtaavat, pitää paikkansa myös vanhusten huollossa. Turvallista ja viihtyisää asumismukavuutta Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys on toimintaperiaatteiltaan yleishyödyllinen yhteisö ja se on perustettu vuonna 1972 vanhusten elämänlaadun parantamiseksi. Yhdistys omistaa 5 kiinteistöä joissa on yhteensä 58 asuntoa. Yhdistys on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys ja toiminta ovat kiinteistöjen ja viihtyisän asumisympäristön ylläpito sekä vuokralaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvin varustetuissa asunnoissa on mahdollisuus itsenäiseen asumiseen, ja silti tukipalvelut ovat tarvittaessa saatavissa; kuten ruokailut, pesula- ja siivouspalvelut. Lisäksi järjes- tämme monipuolista viriketoimintaa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. - Palvelutalossa asuminen on vaihtoehto niille, joiden itsenäistä asumista ei kyetä enää turvaamaan omaisten avulla tai omaan kotiin järjestetyillä kotihoidon palveluilla, Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistyksen puheenjohtaja Aila Alasalmi toteaa. -Toiminta-ajatuksemme on tarjota asukkaillemme turvallinen koti ja viihtyisä elinympäristö joustavine palveluineen, Aila Alasalmi määrittelee Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistyksen toimintaa. Vuolijoen Vanhustenkotiyhdistys ry Vuolijoentie 4, Vuolijoki puheenjohtaja Aila Alasalmi, puh toimisto: Sari Määttä-Ohtonen, sähköposti: aila.vky@kainuu.com Vuonna 1994 perustettu Seutulanharjun Hoivakoti on 18-paikkainen vanhuksille suunnattu, tehostetun valvonnan yksikkö Rovaniemen Ylikylässä. Hoivakoti tarjoaa kodinomaista, ympärivuorokautista, yksilöllistä hoitoa, huolenpitoa ja kuntouttavaa asumispalvelua henkilöille, jotka eivät selviydy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. -Työtämme ohjaat arvomaailma, jossa autamme asukkaitamme säilyttämään oman identiteetin ja omanarvontunteen. Autamme myös säilyttämään toimintakyvyn mahdollisimman pitkään sekä kokemaan turvallisuuden tunteen, yrittäjä Kari Keränen kertoo. - Jokaisella asukkaalla on oma nimetty hoitaja, joka hoitaa henkilökohtaisesti asukkaan asioita ja jonka kanssa käydään omahoitajakeskustelut. Asukas on tärkeä iästään, vakaumuksestaan tai sairaudestaan riippumatta. Tärkeää on myös, että asukas saa tehdä valintoja omaa hyvää oloaan edistääkseen, Keränen luonnehtii Hoivakodin toimintaperiaatteita. Kari Keränen omistaa yhdessä Kirsti Keräsen kanssa Seutulanharjun Hoivakodin.Tytär Pia Keränen on myös mukana hoitotiimissä. Arjessa apua ammattitaidolla - Hoitokodissamme on 10 vakituista työntekijää. Moniammatillinen henkilökuntamme huolehtii asukkaiden päivittäisten toimintojen toteutumisesta. Annettava palvelu perustuu yksilölliseen, asukkaan kanssa yhdessä tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan Toiminta-ajatuksenamme on kodinomaisuus, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Nämä toteutuvatkin hoivakodissamme hyvin. Asukkaat viihtyvät ja haluavat olla toistensa seurassa ja seurata päivän askareita. Seutulanharjun Hoivakoti toimii luonnonläheisessä ympäristössä. Ruoka valmistetaan omassa keittiössä ja tarjoillaan tuoreeltaan, mikä takaa sen maukkaan laadun. Kari Keränen sanoo, että jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin, ja että yhteisöllisyys ja muut ihmiset ympärillä luovat turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. -Yhteisöllisyys merkitsee myös suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä - jokaiselle yhteisön jäsenelle on olemassa paikka. Jokainen tulee hyväksytyksi omana itsenään, Keränen korostaa. Yhteisöllisyys ole mikään taikasana, joka ratkaisisi ihmisen elämän kaikki ongelmat ja kysymykset. Mutta yhteisöllisyyden ansiosta ihminen saa seuraa, yhteisön asukkaat tuntevat toisensa ja tukevat toinen toisiaan. Tämä luo turvallisuuden tunteen. Yksilöllinen ja ihmisläheinen huolenpito -Työmme on erittäin vastuullista ja meidän on toimittava eettisesti oikein ja huolehdittava oman ammattitaitomme ajantasaisuudesta ja siksi jatkuva täydennyskoulutus ja tiedon hankinta on erittäin tärkeää. Keränen määrittelee. - Työ edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja erilaisten asukkaiden kohtaamisessa ja yhteistyössä muiden hoitoon osallistuvien kanssa. Ikääntyneiden parissa työskentelystä kiinnostunut ja asianmukaisen tietotaidon omaava henkilökunta ja hyvä esteetön vuorovaikutus asukkaiden ja hoitajien välillä luovat perustan toiminnalle. Laatua ylläpitää jokainen henkilökuntaan kuuluva omalla työllään, Kari Keränen vakuuttaa. Lisäksi Keränen pitää tärkeänä joustavaa ja aktiivista yhteistyötä Rovaniemen kaupungin sosiaalipalvelupuolen henkilöstöön. Yhteystiedot: Seutulanharjun hoivakoti Seutulankuja 11, Ylikylä, Rovaniemi Puh sähköposti: seutulanharjun. hoivakotimail.com

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Täyttä elämää - tunnustetusti Kuopion keskustan läheisyydessä toimiva, vanhusten asumispalvelua tuottava Sunnen Koti sai viime vuonna sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma SHQS laaduntunnustuksen. Tunnustus on heille merkittävä, sillä kodissa on panostettu laatutyöhön jo vuosia. Vuodesta 1992 toimineessa Sunnen kodissa asutaan kodinomaisesti ja viihtyisästi, ympärivuorokautisessa hoivassa. Toimitusjohtaja Tuomo Roivainen kertoo, että henkilöstölle on jaettu omat vastuualueensa myös laadun ja kehitystyön osalta. Kehitysmyönteisyys on huomattu ulkopuolisilta tahoilta jo aikaisemmin, sillä Sunnen koti on saanut kunniamaininnan sosiaali- ja terveysministeriöltä yhteistyöstään Kuopion kaupungin kanssa. -Ylläpidämme laatuamme jatkuvasti. Laatutyön vastuuhenkilöt ovat laatineet erilaisia mittareita, joiden avulla he arvioivat kaikkien prosessien toimivuutta. Näin he voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittää sitä sen kautta. Nykyinen SHQS-laaduntunnustus kattaa kaiken jätehuollosta markkinointiin. Olemme itse työstä- Sunnen Kodin henkilökuntaa Laaduntunnustusta juhlistamassa neet koko prosessin henkilökuntamme kanssa, joten laatukäsikirja on meidän näköisemme ja itse tekemämme, muistuttaa Roivainen. -Toimintamme kannalta laatuasiat ovat äärimmäisen tärkeitä. Meillä on 36 asukasta ja 26 työntekijää, joten asukkaidemme täytyy saada aina laadullisesti tasavertaista palvelua. On kuitenkin merkittävää, että myös talon ulkopuolinen taho tunnustaa laatumme. Myös kilpailutustilanteissa tällaisilla asioilla on merkitystä, sillä laatujärjestelmästä saa lisäpisteitä, Roivainen lisää. Ulkopuolisen tunnustuksen lisäksi täytyy laatu Roivaisen mukaan olla tunnustettu myös asukkaiden ja heidän omaistensa taholta. -Asukkaiden täytyy kokea työmme laatu tuntemalla olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi niin, ettei laatukäsikirjamme elä jotain omaa elämäänsä ydintoi- mintamme ulkopuolella. Tästä suuri kiitos henkilöstöllemme, joka on kehitysmyönteinen ja osallistuva. Ilman oikeaa asennetta ei muutoksia eikä kehitystä tapahtuisi, kiittelee Roivainen. Vastuuta ja viihtyisyyttä Sunnen kodissa ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito merkitsee turvallisuutta. -Talossamme on oma keittiö, josta tarjoilemme hyvää kotiruokaa. Tarjoamme asukkaillemme elämäniloa ja onnistumisen kokemuksia muun muassa viriketoiminnalla talon sisällä, esimerkiksi jumpilla,lauluhetkillä ja lukutuokioilla. Vanhuksistamme suurin osa on dementoituneita, joista suurimmalle osalle palvelua ostaa Kuopion kaupunki. Lisäksi vanhuksia tulee ympäristökunnista tai he ovat itsemaksavia. Arvomaailmamme on hyvin pitkälle sama, mitä se oli toiminnan käynnistyessä, kuvailee Roivainen. Roivainen lisää, että nyt kun Kuopioonkin on rantautunut valtakunnallisia palveluntuottajia, on toimintatapojen erilaisuus huomattu. -Vastuunkanto ja asioiden loppuun saakka hoitaminen on erilaista suurissa ketjuissa. Meille ensiarvoisen tärkeitä asioita ovat asukkaamme turvallisuus ja yksilöllisyys, joista otamme vastuun omilla kasvoillamme. Yrittäjänä toimiminen vaatii sen, että olemme valmiita ottamaan vastuun kaikesta toiminnastamme itse, pohtii Roivainen. Lisä-/Yhteystiedot: Sunnen koti Oy Päivärinteentie 29-31, Kuopio Johtaja Tuomo Roivainen Puh Tanssi on tullut tärkeäksi virikemuodoksi Sunnen Kodissa Elma-Koti on yksityinen hoitokoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumis- ja lomapalveluita kehitysvammaisille. Elma-kodin rinnalle avattiin viime syksynä myös Elmeri-koti, joka sopii paremmin liikuntaesteisten ja ikääntyvien kehitysvammaisten asumiseen. Yritys järjestää myös asumisvalmennusjaksoja itsenäistyville nuorille. Lisäksi Elma-koti järjestää erilaisia teemaleirejä lähialueen erähenkisiä mökkejä ja maisemia hyödyntäen. -Olemme erikoistuneet tuottamaan erilaisia palveluita kehitysvammaisille. Elma-koti -nimi tulee sanoista elämän maku. Ideologiaamme kuulukin tarjota yhteisöllinen, lämmin ja kodikas ympäristö asumiseen ja lomailuun, jossa elämä maistuu hyvältä, kiteyttää yrittäjä Tuula Juvonen. Elma ja Elmeri Jo 10 vuotta todellista ELämän MAkua Elma-Koti viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa. 19-paikkaisessa hoitokodissa on tällä hetkellä pari vapaata paikkaa. Siinä missä Elman asukkaat täyttävät vanhan kolmikerroksisen koulurakennuksen, on rinnalle kohonneessa Elmerissä hyödynnetty nykyaikaista tekniikkaa kulunvalvontaa myöten. Hoitokodit työllistävät yhteensä 11 terveydenhoitoalan ammattilaista. -Yhteisöllisyys, kodinomaisuus, hyvä perushoito ja huolenpito ovat toimintamme kulmakiviä. Jokaiselle asukkaalle tarjotaan mahdollisimman hyvät puitteet mahdollisimman hyvään elämään. Vaikka tarpeet ovat erilaisia, pyrimme vastaamaan niihin aina yksilöllisesti, kuvailee Juvonen. -Ympäristömme tarjoaa paljon mahdollisuuksia ja virikkeitä, aina lumen luomisesta eläinten hoitoon. Asukkaat osallistuvat päivän töihin ja ulkoilemme päivittäin. Elmerinkin huonokuntoisemmat asukkaatkin pääsevät joka päivä ulos, sillä taloa kiertää terassi. Lisäksi polut on tasoitettu niin, että niitä pitkin pääsee pyörätuolillakin luonnon keskelle. Osa kasvimaistamme on rakennettu rinteeseen niin, että niitä voi hoitaa tuolista käsin. Niiden sadosta valmistuvat ruoat ilahduttavat meitä kaikkia vielä pitkälle talveen. Kodeissamme asukkaat oppivat arvostamaan ympäristöä ja luontoa ja kierrätys on meille kaikille arkipäivää, kertoo Juvonen. Vaikka yhteisöllisyyteen kannustetaan, on jokaisella oikeus olla myös yksin ja omassa rauhassaan. Elmerissä jokaisella asukkaalla on omassa huoneessaan myös suihku ja vessa. Loma- ja leiritoiminta Leirielämää Elma-kodin pihanurmikolla. Elma-kodin miljöö tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan. Hoitokotien asukkaat pääsevät kesällä nauttimaan muun muassa mökkisaunasta ja järvikalastuksesta. Samoja elämyksiä tarjotaan myös talon ulkopuolisille leirien ja lomien avulla. -Loma- ja leiritoimintaa varten tarjoamme majoitustilat 12 hengelle. Palveluihin kuuluu ammatillinen ympärivuorokautinen täysihoito. Leirit ovat yleensä viikon mittaisia ja keskittyvät johonkin teemaan. Vuosien aikana Elma-Kodissa on pidetty muun muassa musiikki-, tanssi-, luonto- ja ratsastusleirejä. Jokaisella leirillä ollaan paljon luonnossa, käydään uimassa, tehdään erähenkisiä retkiä, askarrellaan ja musisoidaan, kuvailee Juvonen. Elma-Kotiin voi tulla lomalle ympäri vuoden. Erityisruokavaliot ja vierailijoiden omat toiveet otetaan huomioon niin, että jokaisella olisi Elma-kodissa mukavaa ja helppo olla. Lomalaiset voivat halutessaan osallistua Elma-Kodin toimintoihin tai vain nautiskella huolettomasta oleilusta. Lisä-/Yhteystiedot: Elma-koti Revonsonkajantie 59 a Kovero Puh: GSM:

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kurkelan nuorisokoti vastaa nuorten monimuotoisiin tarpeisiin Kurkelan nuorisokoti on perustettu vuonna Koti sijaitsee Haapajärvellä, entisen hotellin tiloissa. Toimitilat käsittävät 560 neliötä puurakenteisessa kaksikerroksisessa rakennuksessa. Kurkelan nuorisokoti on lastensuojelualan yritys, joka tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa sijaishuollon tarpeessa oleville vuotiaille nuorille. 11 -Kodissa oli alun perin 11 pitkäaikaista paikkaa sekä kaksi kriisipaikkaa. Uuden lastensuojelulain mukainen paikkaluku on vuoden 2010 alusta alkaen seitsemän. Nuoren tullessa täysi-ikäiseksi tarjoamme myös jälkihuoltoa, joka on luonnollinen jatkumo, sillä painotamme toiminnassamme itsenäistymistä tukevien osa-alueiden harjoittelua koko sijoituksen ajan, erityistyöntekijä Sisko Kangas- Juvonen kertoo. -Työskentelymme lähtökohtina ovat toiminnallisuus ja yhteisöllisyys, yksilöllisyyttä unohtamatta, Kangas-Juvonen korostaa. - Toimintamme perustuu kirjalliseen nuorta itsenäisyyteen valmistavaan kasvatusohjelmaan. Käytössä on järjestelmä, joka mittaa kehitystä päivittäin. Laadimme jokaiselle nuorelle Kurkelassa henkilökohtaiset viikoittaiset tavoitteet, jotta nuori kykenee hahmottamaan ajankäyttönsä ja oppii vastuullisuuteen toiminnassaan. Turvallisuuden tunne luodaan säännöllisellä päivä- ja viikko-ohjelmalla sekä omahoitajajärjestelmällä. Nuorella on mahdollisuus oman toimintansa voimalla nousta ja edetä kasvun tasoilla ja saavuttaa näin enemmän itsenäisyyttä sekä omaa vapautta, vastuullisuutta unohtamatta. Aikuisen tehtävä on tukea sekä ohjata nuorta kasvussa ja kehi- tyksessä, Kangas-Juvonen sanoo. Luonnonläheisyys ja monimuotoiset tilat antavat hyvät lähtökohdat arjelle ja harrastuksille -Nuori voi harrastaa esimerkiksi erilaisia pallopelejä, luistelua, kuntosalia, musiikkia, kädentaitoja ja kalastusta: jokainen oman mielenkiintonsa sekä vastuukehityksensä mukaan. Lähes toimintamme alusta saakka olemme tehneet yhteistyötä musiikinopettaja Simo Korkia- Ahon kanssa. Hänen opetuksessaan melkein jokainen nuori on saanut kokea yksilöllistä laulun tai soiton opetusta, ja on ollut hämmästyttävää huomata nuorten kyky ja halu oppia ilmaisemaan itseään musiikin avulla. Olemme joskus saaneet nauttia myös bändiesiintymisistä erinäisinä te toina, Kangas-Juvonen kertoo. -Kurkelassa nuorella on mahdollisuus suorittaa peruskoulun arvosanoja kotikoulussa. Ohjaus saadaan Mikkelin Otavan opistolta ja opetus tapahtuu yksilöllisesti nuoren oppimisresurssit huomioiden. Kotikoulun merkitys on korostunut toiminnan jatkuessa, sillä sijoitukseen tulevilla nuorilla on usein paljon käyttäytymishäiriöitä ja oppimismotivaation puutetta, minkä takia he eivät välttämättä suoriutuisi normaaliopetuksessa. Peruskoulun voi suorittaa myös Haapajärvellä. Lähipaikkakunnilla sekä Haapajärvellä on hyvät mahdollisuudet jatko-opiskelulle lukion ja ammattioppilaitosten tarjoamana. Arjen toiminnan mukana nuorille opetetaan Kurkelassa kaikkia niitä kotitöitä, joita me jokainen joudumme normaalielämässä hallitsemaan. Nuoret pitävät huolta omien huoneidensa siisteydestä ja tekevät oman vaatehuoltonsa, osallistuvat yhteisten tilojen siivoukseen ja jokainen nuori vuorollaan opettelee ruokahuoltoa keittiössä yhdessä ohjaajan opastuksella. Henkilökunnan monipuolista osaamista hyödynnetään siten, että jokainen työntekijä voi kehittää ja käyttää omia vahvuuksiaan muun muassa keittiössä, liikunnallisissa harrastuksissa, metsästykseen ja kalastukseen liittyen ja erilaisten kädentaitojen sekä käsitöiden opetuksessa, Kangas-Juvonen kuvailee. -Henkilökuntamme toimii tiiviissä tiimityössä, jossa jokainen tuo esiin omia vahvuuksiaan erilaisten koulutustaustojen ja ammatillisuuden tukemana. Joukkoomme kuuluu muun muassa sosionomeja (AMK), lähihoitajia ja yhteisöpedagogeja. Osalla on erikoistumiskoulutuksista suoritettuna esimerkiksi päihdetyön tutkinto ja psykiatrian erikoisammattitutkinto. Pari työntekijää on oppisopimuskoulutuksessa ja heistä tulee nuoriso- ja vapaaajanohjaajia. Sukupuolijakauma työntekijöiden kesken on optimaalinen, puolet miehiä ja puolet naisia. Jokaista työntekijää motivoidaan ja rohkaistaan hankkimaan lisäkoulutusta erilaisten kurssien tarjoamana tai työn ohessa opiskellen. Työntekijöiden jaksamista tuetaan työkykyä ylläpitävien toimintojen avulla; yksi tärkeä elementti on säännöllinen työnohjaus, joka on sekä yksilö- että ryhmätyönojausta, Kangas-Juvonen mainitsee. yksilönä sekä luottamaan siihen, että oma halu vastuullisen ja itsenäisen elämän löytämiseen heräisi. Kurkelan pian 10 vuotisen historian aikana olemme kohdanneet ilot ja surut, syntymän, sairauden ja kuoleman. Olemme saaneet seurata 70 nuoren matkaa elämän vaihtelevassa maastossa. Koskettavimmat yhteistyötarinamme ovat alkaneet poliisilaitoksen pihasta. Osa nuorista on tullut mukaamme pienin eväin, joskus jopa ilman kenkiä. Osalla nousu alkaa selkeästi jo sijoituksen aikana. Osa saa tuulta siipien alle vasta vähän myöhemmin. Pian on valokuva-albumimme täynnä lastenlapsia. Suurin palkintomme työstämme on, kun nuoremme kaartavat autonsa pihaamme ja piipahtavat lastensa kanssa pirttiimme katsomaan, onko vielä tuttuja paikalla. Nuortemme mielessä rajamme muuttuvat rakkaudeksi ja välittämiseksi usein vasta elämän vapauden myötä. Vapauden, jota me kaikki olemme aikanaan nuoruudessa kaivanneet, Sisko Kangas- Juvonen sanoo. -Kurkelan nuorisokodin toiminta on ammatillista, suurella sydämellä johdettua ja tuotettua lastensuojelun sijaishuoltoa. Pystymme vastaamaan nuorten monimuotoisiin tarpeisiin. Ennalta ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö ovat osa arkipäiväämme. Lisätietoja palveluistamme saat: erityistyöntekijä Sisko Kangas-Juvonen ja kasvatusjohtaja Kirsi Myllylä. nettisivut Toiminta kasvatusyhteisönä on ollut haasteellista ja samalla antoisaa - Olemme kasvaneet yhteisönä ja kasvumme jatkuu. Jokainen sijoitettu nuori on tuonut oman osuutensa siihen kokemukseen, joka tänään luotsaa Kurkelan toimintaa eteenpäin. Alusta asti olemme pyrkineet kohtaamaan kaikki nuoret yhtä avoimella mielellä, tutustumaan jokaiseen nuoreen ainutlaatuisena persoonana ja arvokkaana

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhekodit Nuorten Mummola ja Kesäpesä keskittyvät ammattitaidolla ja sydämellä lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin Perhekodit ovat toimintaperiaatteeltaan ja hoitoideologialtaan kehitetty vastaamaan ajankohtaisiin lastensuojelullisiin haasteisiin: turvallinen ja lapsilähtöinen kasvatus, virikkeellinen, kodinomainen kasvuympäristö, sekä ongelmia ylläpitävien tekijöiden selvittely yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa yksilöllistä hoitoja kasvatussuunnitelmaa toteuttaen. Mummola on yksityinen lasten ja nuorten hoitoon erikoistunut perhekoti. Perhekoti sijaitsee viisitoista kilometriä Maaningan kirkonkylän keskustasta Tavinsalmen luonnonkauniin järven rannalla. Rauhallinen maalaisympäristö tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Mummolassa on paikkoja kuudelle 7 17-vuotiaalle sijoituslapselle. -Tarjoamme ammatillista perhehoitoa pitkäaikaisesti sijoitettaville lapsille ja nuorille. Mummolan toiminta on tarkoitettu vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten sekä heidän perheiden auttamiseen. Muutto tapahtuu tilanteessa, jossa nuori ei voi sillä hetkellä jatkaa asumistaan kotona omien ongelmiensa tai perhetilanteen vuoksi. Nuorten kohdalla sijoitus Mummolaan voi tapahtua avohuollon tukitoimena tai huostaanottona, perhekodin johtaja Jorma Heimonen kertoo. -Mummola tekee avointa yhteistyötä lastensuojelun, nuorisopsykiatrian poliklinikan ja osaston, terveyskeskuksen, koulun sekä omaisten kanssa. Jokaisen nuoren kasvua tuetaan yksilöllisesti hänen omista lähtökohdistaan ja valmiuksistaan käsin - Nuorelle annetaan perheenomaiset selkeät rajat, tehtävät, vastuualueet ja velvollisuudet. Nuoren positiivista minäkuvaa, itsetuntoa ja sosiaalisuutta pyritään vahvistamaan mm. ryhmäterapian keinoin. Nuorten Mummolan tavoitteena on oman elämän hallintakyvyn parantaminen ja palauttaminen. Jokapäiväisessä elämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja pyritään kehittämään. Mummola toimii siten terapeuttisena yhteisönä, jossa nuori on jatkuvasti vuorovaikutuksessa aikuisten sekä muiden nuorten kanssa, Heimonen määrittelee perhekodin toimintaa. Nuoret harjoittelevat itsenäistymistä vaiheittain -Perhekotivaiheen jälkeen seuraa tukiasuntovaihe, jonka jälkeen siirrytään itsenäistymisvaiheeseen. Nuoren jälkihuollon päämääränä on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukenaan. Onnistuneella jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta selviytymään arkipäivässä ja ehkäistä syrjäytymistä, Heimonen selvittää. Perhekodin johtaja Jorma Heimonen on koulutukseltaan psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Hänen muut koulutukset ovat mielisairaanhoitaja, sairaanhoitaja sisätautien ja kirurginen sairaanhoito, hallinto ja työnjohto, lasten ja nuorten mielenterveystyö, työnohjaajan koulutus. Hoitotyökokemusta Heimosella on 23 vuodelta ja hän opiskelee edelleen erityistason perheterapeutiksi. Perheen äiti on Liisa Heimonen. Hän on koulutukseltaan mielisairaanhoitaja sekä psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Hänellä on 20 vuoden hoitotyökokemus. Heimosen lapset ovat syntyneet vuosina 1988 ja Kesäpesän vanhemmilla erikoisosaaminen maahanmuuttajalasten kasvatuksesssa ja hoidossa Kesäpesän 7-paikkainen ammatillinen lasten perhekoti on aloittanut toimintansa vuonna 2008 perhekodiksi rakennetussa uudessa ja tilavassa, yli 300 neliömetrin kiinteistössä. Tuloikä perhekoti Kesäpesään on parhaimmillaan 6-13 vuotta, mutta erityisesti sisarusten kohdalla tai muissa perustelluissa tilanteissa muukin ikävaihe tulee kysymykseen. Kesäpesällä on valmius ottaa alle kouluikäisiä. Kesäpesä sijaitsee luonnonkauniissa maisemassa Siilinjärven Kehvolla. Ympäristö on lasten kannalta monipuolinen, sillä kiinteistö on rakennettu lammen rannalle, jossa on oma uimaranta. Lammella voi kalastaa ja talvisin omassa pihapiirissä on mahdollista hiihtää ja laskea mäkeä. Perhekodissa on omina lemmikkeinä lapinkoiratytöt Sini ja Saana. Kehvon kylässä on muutaman kilometrin päässä päiväkoti ja alakoulu. Lähin yläaste ja lukio löytyvät Siilinjärveltä, jonne on matkaa noin 15 kilometriä. Ammatillisia oppilaitoksia on sekä Siilinjärvellä että Kuopiossa. Perhekodilta on Kuopioon matkaa noin 20 kilometriä. Perhekodin vanhempina toimivat aviopari Virpi Vimpari ja Arto Löhönen. Pariskunnalla on kokemusta kahden oman lapsen aikuiseksi kasvattamisesta. Lisäksi he ovat yhdessä käyneet sijaisvanhemmille tarkoitetun kurssin ja Pride-valmennuksen. Virpi toimii perhekodin johtajana ja vastaa hoidosta sekä kasvatuksesta. Hän on peruskoulutukseltaan erikoissairaanhoitaja. Työkokemusta hänellä on erityisesti kuntoutuksen alueelta sekä hoito- ja kasvatusyhteisöistä, mm. kahden vuoden kokemus maanhamuuttajanuorten perheryhmäkodissa työskentelystä. Terveys- ja sosiaalialalla hän on työskennellyt yli 20 vuoden ajan. Ammatillista lisäkoulutusta hänellä on mm. kuntoutuksen, ryhmien ohjauksen ja psykoterapiataitojen alueelta. Yhteistyötä lasten ja nuorten omien perheiden ja sukulaisten kanssa tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa ja kasvatusta -Perhekoti toimii yhteisönä, jossa tuetaan jokaisen yksilöllisyyttä, mutta kannustetaan myös yhteiseen tekemiseen, osallisuuteen, yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ja vastuun kantamiseen omista ja ympäristön asioista. Myös yhteistyö erilaisten kuntoutus- ja terapiatahojen kanssa on luonteva osa toimintaa. Jokaiselle lapselle / nuorelle tehdään hoito- ja kasvatussuunnitelma, jota kaikki perhekodissa toimivat aikuiset noudattavat, Heimonen selvittää. Perhekoti Kesäpesässä lapsille ja nuorille mahdollistetaan turvallinen arki, tuetaan koulunkäynnissä ja etsitään jokaiselle mahdollisuus toteuttaa itseään esimerkiksi liikunnan, musiikkiharrastuksen tai lemmikkieläimen hoidon kautta. Parin kilometrin päästä löytyy ratsastustalli. Kasurilan laskettelukeskuksessa noin 10 kilometrin etäisyydellä on talvisin mahdollista harrastaa laskettelua ja lumilautailua. Kesäpesä tekee yhteistyötä Maaningalla sijaitsevan perhekoti Nuorten Mummolan kanssa, jolla on useamman vuoden ajalta kokemusta lasten ratsastus- ja motocrossryhmien ohjauksesta. -Kesäpesän omat tilat ovat harrastusten kannalta myös monipuoliset. Päärakennuksessa on erillinen elokuvien katselu- ja musiikin kuunteluhuone. Piharakennukseen on valmistumassa nuorten käyttöön oma vapaa-ajan tila. Yhteystiedot: Perhekoti Nuorten Mummola Puhelin , Tavinsalmentie Tavinsalmi nuortenmummola.fi Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys -Perhekotityömme tavoitteena on antaa lapselle mahdollisuus kasvaa rauhassa kohti tervettä aikuisuutta turvallisessa, välittävässä ja virikkeitä antavassa, kodinomaisessa kasvuympäristössä. Kasvattajina perustamme hoidon siihen että jokainen lapsista saa tuntea itsensä rakastetuksi hoivatuksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on, Heimonen korostaa. - Arjen rutiinit perhekodissa kuten koulun käynti ja vapaaajan harrastukset ovat terveen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen alulle saattajia. Nuorta tuetaan tekemään tavoitteita omaan elämäänsä, saamaan takaisin elämänhallintansa ja häntä autetaan kasvamaan turvallisissa rajoissa kohti aikuisuutta, Jorma Heimonen määrittelee perhekotien toimintaa. Perhekoti Kesäpesä Puhelin Kehvontie Siilinjärvi Sosiaali- ja kuntatalous Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Laura Kotilainen puh Eini Kettunen puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Ani Tiirikainen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Valkoisen lumen peittämä iso piha avautuu tulijan eteen. Vanhat, paljon nähneet ja kokeneet koivut ja kuuset lumenpeittäminä tervehtivät VillaNuttuun tulijaa. Pihan perältä kuuluu vuohien tervehdys keitäs olette, mitäs haluatte? Pitkin pihaa lojuu suksia, pulkkia ja polkupyöriä. Ja autojakin on useampi parkissa autotallin lähistöllä. Majan tekele puussa ja lumilinna maassa sekä vanhanajan museo kyltti tallin seinässä! Täällä näyttää olevan tilaa ja lääniä liikkua ja tutkia luontoa ja ympäristöä. Pihalla seisoo autio, vanha kivitalo, joka voisi olla vaikka leikkien kummitustalo. Ja tuossa on keltainen puutalo, valkoiset ikkunapuitteet ja kaksi kutsuvaa kuistia! Olemme tulleet VillaNuttuun, lastensuojeluyksikköön Siikajoen kunnassa, Paavolan kylässä. VillaNuttu on toiminut Paavolassa reilut viisi vuotta. Yksikkö toimii entisessä vanhainkodissa, missä lapsilla on tilaa 750m, joka jakaantuu kahteen puoleen. Talon ympärillä on kuusi hehtaaria omaa mellastustilaa talon väelle. VillaNuttu eli kotoisemmin Villis on seitsemän paikkainen murkkujen puoli ja toinen puoli on Nutukka, missä on seitsemän paikkaa pienemmille lapsille. Lisäksi talossa on kaksio perhetyötä ja lomalapsia varten. Talossa riittää touhua ja tohinaa Lasten kasvatuksen viitekehyksenä VillaNutussa ja Nutukassa ovat rakkauden ja turvallisuuden lisäksi ratkaisukeskeisyys käytäntöön vietynä, arjen kielellä tapahtuvana sekä dialogisuus, missä kaikkien äänien on mahdollista kuulua. Yhteisöllisyyden kokemuksia harjoitellaan lasten keskenään sopiessa eläinten hoidosta ja muista arjen touhuista talossa aikuisten avustamina. Yhteisöllisyys kasvaa myös murkkujen ja pienempien lasten vuorovaikutuksessa talolla sekä toisista huolehtimisena talon ulkopuolellakin. VillaNutussa riittää eläimiä! Koirien, kissojen ja vuohien lisäksi lasten huoneissa mellastavat kanit, undulaatit, gerbiilit, rotat ja hamsterit. Eläinten merkitys lasten kasvatuksessa hoivan ja huolenpidon vastaanottajina että antajina saattaa korvata monta pettymyksen kokemusta ja rakentaa pohjaa vastuusta huolehtia itsestään ja toisesta, elävästä olennosta. Ja kokemus, että minulla on jotain omaa, ihan minun omaa, joka rakastaa minua ja jota voin rakastaa, saattaa kantaa pitkälle ja toimia unelmien rakennuspalikkana. Lisäksi talon väki käy ratsastamassa vähintään kerran viikossa ja tallilla eläinperheeseemme liittyvät tutut Päivin tallin hevoset. Villanutun palvelut *Talo toimii sijaiskotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetuille lapsille. *Nuorilla on mahdollisuus itsenäistymisharjoitteluun sekä jälkihuoltoon ja tarjoamme palvelut kiireellisissä sijoituksissa. *Talossa käy viikonloppu- ja lomalapsia avohuollon tukitoimenpiteenä, tilanteissa joissa perheellä ei ole tukiverkostoa, vanhemmuus kadoksissa jne. VillaNuttu ja sijoittajakunta voivat sopia myös perhetyöstä lomalapsien kohdalla eli perhe sitoutuu perheterapiaan, kotiin tehtävään perhetyöhön tai muuhun perhettä auttavaan pakettiin, minkä tavoitteena on mahdollistaa lasten asuminen kotona. Sijoittaja, perhe ja VillaNutun ammattilaiset yhdessä muun verkoston kanssa rakentavat perheen tarpeita parhaiten palvelevan kokonaisuuden. *VillaNuttu tarjoaa paketteja lyhytaikaiseen lapsen sijoitukseen, missä sijoittaja, perhe, lapsen muu verkosto ja VillaNutun asiantuntijat rakentavat sovitun pituisen intensiivisen intervallipaketin perheelle. Siihen voi kuulua erilaisia osioita lasta ja muuta perhettä koskien, intervallijaksoja lapsen lisäksi koko perheelle ja tarkoituksena on huostaanoton välttäminen ja perheen tukeminen kotiin. *Perheterapia ja perhetyö ja yksilöterapiapalvelut. Terapiapalveluissamme korostuvat arjen hallinnan vahvistaminen ja perheen toimintakyvyn ylläpitäminen. *Työnohjaukset sekä työyhteisöille, ammattiryhmille että yksilötyönohjaukset. Tervetuloa tutustumaan VillaNuttuun ja keskustelemaan Teidän kuntanne tarpeista kanssamme! Talvisin terveisin Helena Häkkilä toimitusjohtaja et-perheterapeutti, psykoterapeutti työnohjaaja VillaNuttu Oy Ilmakankaantie Paavola puh tai Uutta suuntaa nuoren elämään työpajan kautta MeToo -hanke toimii pääasiassa Rovaniemen alueella, mutta sen kohderyhmänä ovat kaikki vuotiaat Lapin läänin alueella asuvat nuoret. Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa erityinen huoli osoitetaan nuorille, jotka ovat vaarassa pudota opiskelu-, koulu-, ja työelämän ulkopuolelle. MeToo auttaa nuoria elämän pienissä pulma- tilanteissa, tukee nuoren arjenhallintaa sekä viettää aikaa yhdessä nuoren kanssa. MeToo:n kautta ohjataan nuoria myös Rovaniemen Monitoimikeskus-säätiön palveluiden pariin. Romotke on Rovaniemen työhönvalmennussäätiö, joka on erikoistunut sosiaalisiin valmennus- ja kuntoutuspalveluihin. Käytännössä suuri osa asiakkaista tulee joko työvoiman palvelukeskuksen tai Kelan MeToo:sta voi saada apua oman elämänsuunnan löytämiseen. Kuvassa Maaria Ahlstén ja Aleksi Poikela. kautta. -Nuoren kuntoutustarpeet ja tavoitteet kartoitetaan heti valmennuksen alkumetreillä. Nuori saa itse määritellä omat näkemyksensä ja tavoitteensa tulevaisuutensa suhteen, ja niiden täyttymistä seurataan työpajassa. Tavoitteet voivat liittyä oman alan löytämiseen, kouluun pääsemiseen tai työllistymiseen, kertoo MeToo-hankkeen toinen vetäjä Maaria Ahlstén. Romotken kuntoutus- ja valmennuspalveluihin on MeToo:n kautta mennyt pääasiassa vuotiaita nuoria. Ahlsténin mukaan suurin osa nuorista on aloittanut toisen asteen koulutuksen, mutta ovat syystä tai toisesta päätyneet jättämään sen kesken. -Monella nuorella on taustallaan ongelmia työpaikan tai koulun kanssa. Usein ongelmat ovat kasaantuneet, eikä elämä tunnu sujuvan raha-asioiden eikä ihmissuhteidenkaan osalta. Työpaja on hyvä tapa ottaa hiukan happea, ja katsoa omaa tilannetta rauhassa hiukan eri näkökulmasta. MeToo on yksi kanava, jonka kautta työpajalle voi ohjautua, opastaa Ahlstén. Romotken kuntoutus ja valmennus ovat konkreettista työtä, joka suoritetaan erilaisilla työpajoilla nuoren omista lähtökohdista käsin. -Pajoja löytyy lähes kaikille aloille, aina puu-, auto- ja metallitöistä siivous-, keittiö- tai tekstiilialan töihin. Työpajalla MeToo-hankkeen projektityöntekijät Aleksi Poikela ja Maaria Ahlstén nuori voi harjoitella omaa alaa tai kokeilla eri aloja, jotta löytäisi sen mikä häntä eniten kiinnostaa, lisää Ahlstén. Työpajalla voi olla kerrallaan noin 10 kuntoutujaa tai valmentautujaa. Jokaiselle nuorelle jaetaan vastuuta ja työtehtäviä kykyjen ja osaamisen mukaan. Yksilövalmentaja auttaa viralliseen puoleen liittyvissä asioissa, kuten esimerkiksi toimeentulotuen hakemisessa tai muiden nuoren tarvitsemien papereiden täyttämisessä. -MeToo:n tiimoilta ensisijainen tavoitteemme on, että nuori menisi opiskelemaan tai sijoittuisi työelämään. Tavallisimmin nuoremme ohjautuvat opiskele- maan; työpajan lisäksi he hakeutuvat ensisijaisesti ammattikouluun. MeToo-hankkkeen kaltaista Lisä-/Yhteystiedot: Me Too, Romotke Vaihdekatu Rovaniemi etsivää nuorisotyötä on valtakunnallisesti ympäri maata. Kun hanke aloitettiin, oli sen ajatuksena juuri työpajojen hyödyntäminen hankalissa elämäntilanteissa olevien nuorten syöksykierteen katkaisemiseksi. Työpajojen järjestäjä on jokaisessa kunnassa eri paikkakuntakohtaisesti työpajoja johtaa joko säätiö, kunta tai kaupunki. Maaria Ahlsten p Aleksi Poikela p

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Avominne Oy:n Mika Arramies: Minnesota-mallin avohoidosta hyvät hoitotulokset Päihdeklinikka Avominne Oy on toiminut vuodesta Se antaa lääkkeetöntä avohoitoa alkoholismiin, sekakäyttöön ja läheisriippuvuuteen. Päihdehoito soveltaa Minnesota-malliin perustuvaa hoitofilosofiaa. Tämä hoitomuoto on tuonut erinomaisia tuloksia maailmalla ja myös Suomessa. Avohoidon vahvuus verrattuna laitoshoitoon on työnteon mahdollistaminen varhaisemmassa vaiheessa ja siten kiinnipääseminen takaisin yhteiskuntaan helpottuu. Avominnen hoito alkaa tavallisesti infoluennolla, joka on maksuton. Tällä luennolla on tarkoitus havahduttaa alkoholisti näkemään sairautensa. Mitä siitä seuraa? Millainen perimä on alkoholismissa? Miten se vaikuttaa läheisiin? Useinhan seuraukset ovat erittäin rajuja, ensin menetetään työpaikka ja perhe ja lopputuloksena on monta kertaa oman hengen me- nettäminen, toimitusjohtaja Mika Arramies puhuu kiertelemättä. Näihin info- tilaisuuksiin ongelmaiset tulevat usein vasta läheisten tai työnantajan kehotuksesta. Mieli kieltää sairauden Omaa halua alkoholistilla ei raitistumiseen useinkaan ole, sillä hänen mielensä kieltää sairauden olemassa olon. Tämän takia me pyrimme pureutumaan sairauteen ihmisläheisin keinoin. Ihminen herätetään itse näkemään sairautensa. Henkilökunnallamme on aina myös omakohtaista kokemusta sairaudesta toipumisesta ammattitaidon lisäksi. Saamme helpommin auktoriteettiaseman ja voimme antaa toivoa jo sillä, että itse olemme eläviä esimerkkejä toipuneista ihmisistä. Pelkistä kirjoista ei ole apua, pitää tietää asioista myös tunteen tasolla, Arramies painotti. Motivaatio hoitoon oppimisen kautta Avominnen hoito aloitetaan perushoidolla, joka on opastettua terapiaa ja kestää n tuntia. Jatkohoito on sitten kymmenen kuukauden mittainen kerran viikossa kokoontuva vertaisryhmä ja siinä oppimisprosessin kautta opetellaan uutta, päihteetöntä elämää. Yleinen käsitys on, että tulevan potilaan pitää olla motivoitunut hoitoon. Se pitää osin paikkansa, mutta sairauteen kuuluvan kieltämisen avaamiseen saattaa jo info-luento vaikuttaa siten, että ulkoiset syyt hoidon aloittamiseen muuttuvat sisäiseksi motivaatioksi. Potilas saattaa havahtua, että hänellä voisi sittenkin olla jotain ongelmia päihteiden kanssa. Mitä sitten alkoholismi on? Alkoholismi tai yleisesti ottaen kemiallinen riippuvuus on krooninen aivosairaus, jota sairastaa noin työssäkäyvää suomalaista. Alkoholi aiheuttaa eniten työikäisen väestön kuolemia ja on useissa työ sekä vapaa-ajan tapaturmissa mukana. Jos päihdeongelmaan ei puututa ajoissa, ovat kustannukset eri osapuolille erittäin suuret. Panostus päihdeongelmaisten hoitoonohjaukseen kannattaa ja se maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Kalleinta on olla tekemättä mitään silloin, kun ongelma on olemassa. Arramiehen mukaan Avominne tarjoaa Suomen tuloksekkainta avohoitoa alkoholisteille ja hoidon aikainen työnteko on myös monasti mahdollista. Avominne antaa myös alaan liittyvää konsultointia ja henkilöstökoulutusta. Tällä hetkellä Avominnellä on avoklinikkatoimintaa Helsingissä, Rovaniemellä ja Tampereella. Rovaniemellä on mahdollisuus myös intensiivisempään hoitoon majoituksineen. Kunnille Kunnista voidaan ohjata ihmisiä ottamaan suoraan yhteyttä Avominnen toimipisteisiin. Hoitopaikkakunnillahan on ilmaiset infoluennot, joissa ihminen yleensä motivoituu sairautensa hoitoon. Kun ihmisen lähete- ja hoitoonohjausasioista on sovittu etukäteen ja ihminen motivoituu hoitoonsa, ovat tuloksetkin hyviä. Ottakaapa yhteyttä lisätietoa ja keskustelua varten. Ratkaistaan ongelmat yhdessä, Arramies kehottaa. AVOMINNE OY Mika Arramies puh Urhea Ruusu on vuonna 2004 perustettu 7-paikkainen lastensuojelulaitos Kiuruvedellä. Tarjoamme hoito- ja kasvatuspalvelua huostaanotetuille 6-18 vuotiaille lapsille. Panostamme perhetyöhön tukemalla vanhemmuutta ja tarjoamalla erilliset/rauhalliset tilat lasten ja vanhempien tapaamisiin. Tällä hetkellä on vapaana 1 paikka vuotiaalle tytölle. Urhea Ruusu puh: asiakaspaikat Sari Tapper puh: tai Päivi Tikkanen puh: kotisivut: urhea.ruusu@gmail.com

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Mielenterveysasiakkaille suunnattu Palvelukoti Loue on vuodesta 2008 lähtien toiminut yrittäjä Raili Hietalan vetämänä. Hietala kertoo palvelukodin pääpainon olevan yhteisötyyppisessä hoidossa, jossa kaikki kantavat vastuuta ja kaikilla on oikeus vaikuttaa päätösten tekoon. Palvelukoti Louen asiakkaat saavat ympärivuorokautista ohjausta ja hoivaa. Palvelukoti Loue sijaitsee Suomussalmen taajaman läheisyydessä, Kianta järven tuntumassa. Se tarjoaa tehostettua asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille, jotka eivät tarvitse laitoshoitoa, mutta joiden itsenäinen asuminen omassa kodissa ei myöskään ole mahdollista. -Toimimme yhteisöhoidon periaatteella, jossa periaatteena on tasa-arvoisuus,kaikissa arjen askareissa ja päätöksen teoissa. Toiminnan tarkoitus on mahdollistaa sairauden asettamissa rajoissa mahdollisimman täysipainoisen elämän viettäminen, tarjoamalla normaalia ja virikkeellistä toimintaa ja asumista. Asukkaillemme onkin todella tärkeää osallistua erilaisiin viri- Yhteisöllistä ja virikkeellistä elämää ketoimintoihin, joita järjestämme päivittäin, kertoo Hietala. Hietalan mukaan ulkoilun ja kotiaskareiden lisäksi mielenkiintoista toimintaa ovat erilaiset pelit, musiikki ja toimintatuokiot. Talon ulkopuolisissa tapahtumissa käydään yhdessä hoitajien kanssa ja kesäisin teemme yhteisiä retkiä. Meillä vierailee säännöllisesti myös seurakuntalaisia, Hietala lisää. Mielenterveyskuntoutujat tulevat pääasiassa Kainuun kunnista, mutta mahdollista tulla myös muista kunnista. Luottamus työntekijöihin on korkealla Ikänsä yrittäjänä toiminut Hietala pyrkii olemaan sellainen esimies, jonka myös itse haluaisi itselleen. -Ainahan se ei toki onnistu, mutta luulen pärjääväni aika hyvin kun luotan itseeni, kuuntelen henkilökuntaa ja olen avoin. Luottamukseni työntekijöihin on suuri. Annan työntekijöilleni mahdollisuuden vaikuttaa työpaikan toiminnan kehittämiseen ja töiden jakoon, pohtii Hietala. Palvelukodin henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään muun muassa koulutussuunnitelmalla, jonka avulla huolehditaan että kaikki saavat tarvitsemaansa lisä- ja täydennyskoulutusta. Palvelukodissamme työskentelee yksi psykiatrian sairaanhoitaja, viisi lähihoitajaa, joilla kaikilla on myös päihde-ja mielenterveystutkinto ja yksi lähiavustaja. -Kuntayhtymä järjestää koulutuksia, ja seuraamme sieltä tulevaa tietoa ja koulutuksia. Käytämme myös muiden yritysten koulutuspalveluja, kertoo Hietala. Kilpailutus tuo jatkuvaa epävarmuutta Hietala harmittelee, ettei pitkän tähtäimen suunnitelmia voi tällä hetkellä tehdä. -Kainuun kuntayhtymän tilanne, heidän toimintansa ja suhtautumisensa palvelukoteihin vaikuttaa erittäin paljon yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun ja toiminnan jatkuvuuteen. Kil- Asumispalveluja kolmessa portaassa sekä päivätoimintaa Lapin alueen kuntoutujille Meri-Lapin Hoiva Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa luodakseen kokonaisvaltaisempia ja laadukkaampia palveluja mielenterveystyöhön asiakkaiden sekä kuntien tarpeisiin. Tällä hetkellä yhtiön palveluihin kuuluvat Simossa sijaitseva Simon Palvelukoti, jossa asiakas voi asua portaittain tuetusti. Simossa asumispalvelun ohella on työpaja- ja päiväohjelmaa oman talon asukkaille. Uutena palveluna Meri-Lapin Hoiva Oy avaa Rovaniemen Muurolaan Totontien palvelukodin. Siellä yritys tarjoaa mahdollisuuden tehostettuun palveluasumiseen ja tukiasumiseen, sekä päivätoimintaa. Palvelukodin kalustuksessa on haettu kodikasta tunnelmaa. Muurolan yksikön sisustus alkaa olla verhoja vaille valmis. Suunnittelussa ovat olleet puuhanaisina taiteiden tiedekunnan opiskelijat. 1. maaliskuuta avattava Totontien palvelukoti sijaitsee Muurolan sairaalan remontoiduissa tiloissa, talon kuudennessa kerroksessa. Sieltä omaa kotia voivat hakea pitkään sairastaneet henkilöt, joiden toimintakyky on laskenut pitkäaikaisen mielenterveysongelman, nuoruusiän dementian, alkoholin käytön tai vamman, josta aiheutuu psykiatrisia oireita, seurauksena. Totontien palvelukoti on tehostettua palveluasumista, jossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. -Ideamme on tuottaa samoja palveluita kahdessa eri palvelukodissa, Simossa ja Rovaniemellä. Tehostetun palveluasumisen palvelut sopivat erityisen hyvin moniongelmaisille, kuten kaksoisdiagnoosiasiakkaille, jotka tarvitsevat arkensa tueksi runsaasti apua. Asukas voi tarvita hoitajan tukea kaikessa toiminnassa aina WC-käynneistä ulkoiluun. Totontiellä asukkaat voivat osallistua kunnon salliessa talon viriketoiminnan lisäksi myös ulkopuolisille tarkoitettuihin ryhmiin, kertoo yrittäjä Anu Karinen. Meri-Lapin Hoiva Oy:n palvelut on suunnattu Lapin ja Oulun alueen kunnille, jotka tarvitsevat asiakkailleen sairaalahoidon jälkeen jatkohoitopaikkaa. Yhtiö on pohjois-suomalainen perheyritys, jonka yrit- täjillä on pitkä kokemus hoivayrittäjyystyöstä. Päivätoiminnasta hyviä kuntoutustuloksia sekä rutkasti hyvää mieltä asukkaille ja hoitajille Karinen kertoo palvelukotien yhteisenä tavoitteena olevan päivätoimintatyön edelleen kehittämisen. -Simossa järjestetty miesten työryhmä on ollut hyvin suosittu. Ryhmän työkohteet vaihtelevat ja asiakkaat saavat tehdä erittäin monipuolisia työtehtäviä. Lisäksi he saavat siitä työosuusrahaa. Simossa olemme saaneet myös erinomaisia kokemuksia huonokuntoisten asukkaidemme päivätoiminnasta, ja mielestämme kai- pailuttaminen aiheuttaa epävarmuutta jatkuvuudesta, joten tulevaisuuden suunnitelmia on vaikea tehdä. Yrittäjänä elää usein työlleen, mutta meidän kaikkien tulisi kuitenkin muistaa, että elämässä on muutakin kuin työ. Se ei saisi täyttää koko elämää. Meillä on vain tämä yksi ja ainut elämä, ei pilata sitä ja itseämme turhalla kiireellä, painottaa Hietala lopuksi. Lisä-/Yhteystiedot: Palvelukoti Loue Oy Louekuja SUOMUSSALMI Puh killa on oikeus ulkoiluun ja viriketoimintaan. Tällaisten päivätoimintojen kehittäminen myös Rovaniemelle on tavoitteenamme niin, että voisimme tarjota niitä omien asukkaidemme lisäksi myös ulkopuolisille kuntoutujille, toivoo Karinen. Itsenäisesti asuva kuntoutuja voi pärjätä päivätoimintapaikan antaman tuen turvin. Päivätoimintaan voidaan yhdistää myös sairaanhoitajan ja lääkärin palvelut sekä yksi lämmin ruoka. Lisä-/Yhteystiedot: Meri-Lapin Hoiva Oy Totontien palvelukoti Totontie 9, 6. krs Muurola Puh

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Puumalan toimintakoti ry on perustettu Toimintakoti on 20 paikkainen. Osa paikoista on tukiasuntopaikkoja. Puumalan toimintakoti tarjoaa hoitoa päihdeja moniongelmaisille. Moninaisia ongelmia Toiminnanjohtaja/ päihdeterapeutti Matti Puhakainen kertoo, että usealla tämän päivän päihdeongelmaisella on myös mielenterveysongelmia. - Moni asiakkaamme on saattanut elämänsä siihen kuntoon, ettei pärjää ilman monimuotoista hoitoa ja tukea. Koska olemme avolaitos, ovat ovemme aina auki. Emme voi muuttaa ketään väkisin, mutta jos ihminen haluaa muuttaa elämäntyyliään, voimme auttaa häntä monimuotoisesti. Mahdollisen lääkityksen osalta vastaamme lääkejaosta, ja ammattilaisina tunnistamme asiakkaamme voinnin vaihtelut. Teemme muutoinkin laaja-alaista yhteistyötä hoitavien lääkäreiden kanssa, kiteyttää Puhakainen. Hoitaja Mika Pylkkänen on Puhakaisen kanssa samoilla linjoilla. - Asiakkaamme ovat meille tullessaan usein niin fyysisesti kuin psyykkisesti huonommassa kunnossa kuin aiemmin. Kuntien ja kaupunkien hoitoonlähettämiskynnys tuntuu olevan hiukan korkealla. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus voisi tapahtua jo varhaisemmassa vaiheessa, niin säästyttäisiin usein kalliilta ja pitkältä sairaalahoitojaksolta. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä ei tunnu olevan, ja se on todella harmillista, hän kuvailee. - Usein asiakkaamme on tänä päivänä sellainen, että hänen elämänhallintansa on mennyt kaikilta osa-alueilta raiteiltaan ja me olemme usein hoitoketjusta viimeinen lenkki. Asiakkaalla täytyisi olla meiltä lähtiessä asunto ja elinmahdollisuudet kunnossa. Meidän jälkeemme olisikin hyvä olla vielä yksi hoitoketjun lenkki, sillä jos meiltä lähtee suoraan kadulle, ei hyvää alkua voi lähteä jatkamaan kovinkaan suotuisissa merkeissä, lisää Pylkkänen. Puuhailun ohessa helpompi jutella Toimintakodin asiakkaille tarjotaan erilaista päivätoimintaa heidän toimintakykynsä mukaan. Puhakaisen mukaan kodinomaisen puuhailun ja pienen työskentelyn ohella tulee paremmin asioita esille kuin niin sanotuilla virallisilla terapiatunneilla. - Suosituksena on, että tämän alan laitoksissa pitäisi noudattaa tarkkaa päiväohjelmaa, jossa ei ole yllätyksiä. Jos kuitenkin kerron jollekin asiakkaallemme, että pidämme huomenna terapiaistunnon kello 10, hän alkaa välittömästi jännittämään ja kyttäämään kelloa. Niinpä toteankin joidenkin asiakkaiden kohdalla työn lomassa, että käydäänpäs kahvilla ja jutellaan. Niin keskustelu ja terapia on aloitettu jo paljon rennommista ja avoimemmista lähtökohdista, hän perustelee. Kaikki toimintakodin hoitajat ovat päihde- ja huumekoulutuksen saaneita. Päivi Puhakainen huolehtii muun muasas toimisto- ja paperitöistä, sekä tekee laaja-alaista yhteistyötä esimerkiksi sosiaalitoimien kanssa asiakkaiden asioissa. -Henkilöstömme vaihtuvuus on minimaalista, ja heistäkin löytyy niitä, jotka ovat kokeneet päihdeongelman. He ovat asiakkaillemme hyvä esimerkki siitä, että elämän voi aloittaa alusta. Se ei ole salaisuus vaan se on historiaa, muistuttaa puhakainen. Lisä-/Yhteystiedot: Puumalan toimintakoti ry Hamulantie 27 B PUUMALA Puh Kruunupuisto on nykyaikainen 200 -paikkainen kuntoutuksen osaamiskeskus Punkaharjulla. Kruunupuisto on toiminut monella kuntoutuksen osa-alueella edelläkävijänä koko Suomessa jo yli 40 vuoden ajan. Sen ydinosaamista ovat työelämäsuuntautunut, ikä- ja monialakuntoutus ja neurologinen ja tukea tarvitsevien kuntoutus. Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla on pitkät perinteet. Viime vuosina Kruunupuistossa on panostettu myös monipuolisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Lisäksi palvelutarjonnassa otetaan huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Uutena palveluna tämän vuoden alusta on aloitettu aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Monipuolinen palveluvalikoima Kruunupuiston palveluvalikoimaan kuuluvat keskeisenä osana korkealaatuiset kuntoutuspalvelut. Kuntoutuspalveluiden päärahoittajina ovat Kela, Kruunupuisto - kuntoutuksen osaamiskeskus Kruunupuisto iltahämärässä Valtionkonttori, kuntien terveydenhuolto ja vakuutusyhtiöt, mutta myös itse maksavien asiakkaiden osuus on kasvamassa. -Veteraanikuntoutus on ollut yksi toimintamme kulmakivistä kuntoutustoiminnan käynnistymisestä lähtien. Tänä päivänä tarjoamme kuntoutuspalveluja työikäisille, ikä-ihmisille ja neurologisille asiakkaille. Lisäksi kuntoutuskursseja löytyy myös sairauskohtaisesti, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön sairastaneiden, polio-, sydän-, reuma, diabetes- ja kipukursseja, luettelee kuntoutuspäällikkö Anne Liimatta. Kruunupuisto tutkii ja kehittää Kruunupuistolla on pitkät perinteet aivohalvauskuntoutuksen, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä ikäihmisten kuntoutuksen tutkijana ja kehittäjänä. Tällä hetkellä Kruunupuis- JATKUU VIERESSÄ

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Hoitokoti Hermanninranta haluaa taata asukkailleen edellytykset hyvään elämään sallivassa ja arvostavassa ilmapiirissä Rautalammin kunnassa sijaitseva Hoitokoti Hermanninranta tarjoaa tehostettua palveluasumista mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille. Lääninhallitus on myöntänyt luvat 22-asiakkaalle, josta mielenterveyskuntoutujia on suurin osa. Luonnonkaunis pihamiljöö joen rannalla sekä kodikkaat ja avarat asuintilat tarjoavat viihtyisät puitteet elämiselle. Läheinen sijainti tekee Rautalammin kirkonkylän palveluiden hyödyntämisen asukkaille helpoksi ja he saavat itsenäisesti käydä hoitamassa asioita vointinsa mukaan. -Hoitokoti Hermanninranta tuottaa asiakkaille hyvää kokonaishoitoa. Tämän mahdollistaa tiivis yhteistyö läheisten, perusterveydenhuollon, mielenterveyskeskuksen, yksityisten lääkäripalveluiden, sosiaalitoimen, yksityisten fysioterapia- ja toimintaterapiapalveluiden ja edunvalvojien kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaan verkoston kanssa luovat raamit toiminnallemme, toimitusjohtaja Reetta Miskala kertoo. Yhteensä asiakaspaikkoja on 22. Hoitokodissa on tarjolla myös paikkoja intervalli-asukkaille. Asiakkaille tarjotaan mahdollisuus elää omaa elämäänsä tuetusti Hermanninrannassa hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja kodinomaisuuteen. -Meillä eletään normaalia kodin arkea, missä korostuu yhdessä oleminen ja tekeminen. Päivää rytmittävät tavalliset kodin arkirutiinit. Hoitokodissa järjestetään säännöllisesti erillaisia ryhmätoimintoja, joihin asiakkaat osallistuvat taitojensa ja voimavarojensa mukaan Reetta Miskala kuvailee Hermanninrannan toimintaa. Viihtyisää asumista -Asiakashuoneet ovat yhden tai kahden hengen huoneita. Kaikki huoneet ovat kalustettuja, mutta asiakkaat voivat halutessaan tuoda mukana omia tavaroitaan. Lisäksi asiakkaiden käytössä ovat avarat ruokailuja oleskelutilat sekä laaja luonnonkaunis pihamiljöö. Miskala kertoo - Hermanninrannan rakennukset ja ympäristö on suunniteltu palvelemaan asiakkaita. Hoitokoti koostuu päärakennuksesta ja kahdesta muusta asuintalosta, Miskala kertoo. Omassa keittiössä valmistetaan maittavaa ja terveellistä kotiruokaa Ruokailu on tärkeä osa arkea ja vaikuttaa suuressa osin hyvinvointiin. -Saman pöydän ääressä nautitaan ruuasta ja vaihdetaan kuulumisia sekä puhutaan päivän polttavista puheenaiheista. Hermanninrannassa panostetaan laadukkaaseen kotiruokaan, joka on itse valmistettua, maukasta ja terveellistä. Voimme tarvittaessa toteuttaa myös erityisruokavaliot, Miskala toteaa. Turvallisuutta luo tuttu vakinainen henkilökunta ympäri vuorokauden - Hoitokodissa asiakas kohtaa koulutetun henkilökunnan, turvallisen hoidon ja inhimilliset tarpeet huomioivan ympäristön. Hermanninrannassa hoidonlaatua kehitetään ja seurataan jatkuvasti. Henkilökunnassa on paljonerityisosaamista, jota hyödynnämme asiakkaiden toimintakykyä edistävässä ja ylläpitävässä toiminnassamme. Jokaisen asiakkaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma antaa pohjan kehittävälle ja tavoitteelliselle työlle, Miskala vakuuttaa. - Yhteistyö asiakkaiden läheisten kanssa on tärkeää ja siksi haluammekin kannustaa yhteydenpitoon. Asiakkaiden läheiset ovat tervetulleita vierailulle. Hermanninrannan henkilökunta on paikalla 24h vuorokaudessa. Hoitokodin toimintaa johtaa toimitusjohtaja ja hoidosta vastaa Itä-Suomen Lääninhallituksen hyväksymä vastuuhenkilömme, joka on peruskoulutukseltaan psykiatrinen sairaanhoitaja. Hänellä on monipuolinen työkokemus psykiatrisesta hoidosta. -Hermanninranta kannustaa työntekijöitään jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Yksi tärkeä painopiste alueemme on oppisopimus ja täydennyskoulutukseen panostaminen mm. lähihoitajakoulutukseen. Hermanninrannassa on tällä hetkellä kolme oppisopimuskoulutuksessa olevaa työntekijää, Reetta Miskala kertoo. tossa on meneillään kahdeksan tutkimus- ja kehittämishanketta, joiden kokonaisbudjetti on noin kolme miljoonaa euroa. Lisäksi useita hankkeita on suunnittelu- tai rahoitusvaiheessa. -Yksi suurimmista hankkeistamme on Ikääntyneiden kuntoutujien yhteistoiminnallisen kuntoutuksen kehittämishanke. Sen tavoitteena on gerontologisen kuntoutuksen kehittäminen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen kehittäminen. Laitosjaksojen lisäksi kuntoutukseen kuuluu kotikäyntejä, toiminta- ja verkostopäiviä kotikunnassa sekä lyhyt omaisten jakso. Hanke on Kelan kustantama ja laitosmallia toteuttavat Kruunupuiston ohella Oulun Diakonissalaitos ja Hyvinvointipalvelukeskus Taukokangas. Kruunupuiston yhteistyökumppaneina ovat Itä- Savon sairaanhoitopiirin kunnat sekä Parikkalan kunta, kertoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Hannu Nyrkkö. Reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa Uutena kuntoutustuotteena vuoden alusta käynnistynyt aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito kuuluu Kelan maksamiin kuntoutustuotteisiin ja siihen odotetaan vuosittain noin 250 asiakasta. -Palvelun kohderyhmänä ovat tulehduksellisia reumasairauksia sairastavat aikuiset, joiden työ- ja toimintakyky ovat vakavasti uhattuna. Tähän kuntoutusmuotoon hakeudutaan samoin kuin muuhunkin kuntoutukseen, eli oman lääkärin kautta, joka kirjoittaa B-lausunnon kuntouttavan hoidon tarpeesta. Lisäksi tehdään Kelalle kuntoutushakemus, taustoittaa kuntoutuspäällikkö Tiina Riikonen. Kuntoutusjakson pituus on tavallisimmin 17 vuorokautta, mutta se voidaan toteuttaa kahdessa tai useammassa jaksossa. Jaksotetusta kuntoutuksesta kuntoutujilta saatu palaute on Riikosen mukaan ollut hyvää seurantajakso muutaman kuukauden päässä motivoi toimimaan omien kuntoutustavoitteiden suuntaan ja siten kuntoutus on vaikuttavampaa. -Jaksoihin sisältyy reumatologin, fysioterapeutin, sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän tekemät haastattelut, tutkimukset ja mittaukset. Yksilöllistä fysio- ja toimintaterapiaa on päivittäin ja tarvittaessa muiden erityistyöntekijöiden tapaamisia. Päiväohjelma sisältää ohjattuja liikuntaryhmiä oman voinnin mukaan. Terveyteen liittyviä asioita käsitellään sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Apuvälineasiat selvitellään kuntoutujan kanssa yhdessä, kertoo Riikonen -Kuntouttavan hoidon onnistumisen kannalta on oleellista määritellä yhdessä kuntoutujan kanssa realistiset tavoitteet ja miettiä miten tavoitteet saavutetaan ja miten niitä arvioidaan. Myös jatkosuunitelmat käydään yhdessä lävitse, hän lisää. Varsinaisen kuntoutusohjelman lisäksi Kruunupuistossa on mahdollista vapaa-ajalla tehdä kaikenlaista; Uimahalli-kylpylän ja kuntosalin omaehtoinen käyttö on mahdollista ja erilaisia hemmotteluhoitoja voi ostaa muun ohjelman lisäksi. Kruunupuiston ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset ja kaunista miljöötä riittää. Lisä-/Yhteystiedot: Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus Vaahersalontie Punkaharju puh. (015) myyntipalvelu@ kruunupuisto.fi Painokevennettyä kävelykuntoutusta on Kruunupuistossa toteutettu jo vuodesta 2002.

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Teijo-Talot Oy:n uusi tuotekonsepti tarjoaa joustavan ratkaisun myös väliaikaisiin tilaongelmiin Teijo-Talot on laajentanut palveluvalikoimaansa aivan uudella Teijo- Rent -vuokrakonseptilla. Kyseessä on palvelu, jota suunnataan erityisesti kunnille ja kaupungeille. Ratkaisu tarjoaa joustavan mahdollisuuden tilojen hankintaan, joka ei sido pääomia kohteeseen vuosikymmeniksi eteenpäin, vaan antaa mahdollisuuden liikutella tai jopa luopua kohteesta tilatarpeen ehtyessä. Yritys toteuttaa ja toimittaa siirreltäviä moduulirakenteisia kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja. Kohteiden käyttöpintaalaa voidaan moduulien avulla joko lisätä tai vähentää, toki tontin rakennusoikeuden sallimissa rajoissa. Kyse ei ole kuitenkaan vain väliaikaisesta ratkaisusta, sillä kyseessä on vankkarakenteinen ja kaikki rakennusmääräykset täyttävä rakennus, joka lisäksi ovat liikuteltavissa. - Rakennukset rakennetaan samaan tapaan kuin paikanpäällä tehtävät rakennukset, vaikkakin ne valmistetaan jo täysin valmiiksi tehtaalla. Teijo-Talokonsepti tarjoaa siirreltävyyden option, jolloin pystytään tarjoamaan vankkarakenteisia rakennuksia, joissa on aina lisäoptio siihen, että ne voidaan tarvittaessa siirtää. Olemme laatineet aivan uuden perusmalliston, joka käsittää tiettyjä käyttötarkoituksia varten valitut moduulit. Kyseiset moduulit on nimenomaisesti suunniteltuja vuokrauspuolen käyttöön. Olemme tehneet myös räätälöityjä, tilaajan omien tarpeiden ja toiveiden mukaan toteutettuja kohteita, liiketoiminnanjohtaja Mari Ojanen kertoo. Pelkästään vuokrakohteeksi tuleviin kohteisiin Teijo-Talot suosittelee perusmoduuliratkaisua, jonka kautta on mahdollista toteuttaa varsin monipuolisia ratkaisuja hyvin erilaisiin tarpeisiin. Valmiit tilamoduulit tuodaan perustuksineen tontille. Perustuksen ratkaisuna käytetään massiivista teräsbetonilaattaa, joka on todella kestävä ja tukeva. Esimerkiksi 1000 neliön koulurakennus muodostuu useammasta erillisestä tilamoduulista. Moduulit sisältävät kaiken, aina pinnoitteista lähtien. Kaikki talomoduuleissa käytetyt materiaalit ovat laadukkaita ja käyttötarkoituksen mukaan valittuja. -Vuokrauksen lisäksi me myös myymme näitä tilaratkaisuijamme. Jos liikkeelle lähdetään vuokrasopimuksella, on siihen mahdollista sisällyttää lunastusoptio, jolloin lunastus voidaan tehdä myöhemmin. Ratkaisumme kautta kunnalliseen hankintatoimeen saadaan joustoa, sillä päättäjien ei tarvitse enää sitoa päätöksiä kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Jos tilantarve ehtyykin muutaman vuoden kuluttua, voidaan rakennus siirtää kohteeseen, jossa sitä tarvitaan tai vaihtoehtoisesti irtisanoa vuokrasopimus, jolloin me viemme kohteen johonkin toiseen kuntaan. Näin vältytään kunnan taloutta kuormittavilta investoinneilta, Ojanen perustelee ratkaisun mielekkyyttä. Nerokas ja ekologinen vaihtoehto Teijo-Rent -palvelussa ei ole mittavan virheinvestoinnin mahdollisuutta, koska jos kohde ei toimi alkuperäisessä paikassaan voidaan se siirtää. Tiloja voidaan lisäksi muunnella jälkikäteen, kunhan tämä optio on sisällytetty alkuperäiseen tilaukseen. Tiloja voidaan siis laajentaa tilatarpeen kasvaessa. Uusia tiloja voidaan tuoda lisää, sitten kun niitä tarvitaan, mutta osia voidaan myös vaihdella ja viedä pois. Esimerkiksi päiväkoti voidaan helposti muuttaa kouluksi, joka onnistuu helposti vain moduulirakenteita vaihtamalla. Päiväkotimoduulit viedään pois ja tilalle tuodaan koulumoduuleita. Tämä tuo aivan uutta joustavuutta ajatteluun. Moduulivaihdokset tai -lisäykset eivät myöskään vaikuta tilan käyttöön, kun se suunnitellaan hyvin etukäteen. - Tarjoamamme ratkaisu soveltuu hyvin myös yrityksille, jolloin tilat rakennetaan yrityksen tarpeita vastaavaksi ja ne myös muuntuvat kätevästi. Jos yrityksen toiminta joskus siirtyy, voidaan tilat ottaa kätevästi mukaan tai myydä ne ihan minne tahansa. Investoinnin arvo ei näin ollen ole sidottuna yhteen paikkaan, Ojanen painottaa. Tuki- ja palveluasuntokäyttöön soveltuvat ratkaisut - Tarjoamme monipuolisen valikoiman palvelu- ja tukiasuntokäyttöön soveltuvia ratkaisuita. Tilamme soveltuvat myöskin vuokra-asuntokäyttöön, jolloin kunta voi tilata pieniä omakotitaloja määrittämälleen alueelle, jonne näistä voidaan rakentaa esimerkiksi pari- ja rivitaloja. maanrakennustyöt ja liitäntävalmiuksien vedot, jonka päälle rakennus toimitetaan ja huolehditaan tarvittavista kytkennöistä. Myös katoksilla ja terasseilla tehtävät viimeistelyt tehdään useimmiten paikanpäällä kohteessa. - Pystymme tekemään lisätilatoimitukset jopa muutamien kuukausien varoitusajalla, mutta tämä edellyttää valmiiden suunnitelmien käyttöä sekä tuotannossa sopivaa ajankohtaa. Tontilla tapahtuva rakentaminen saadaan ratkaisumme kautta minimiin. Esimerkiksi Järvenpäähän toimittamamme 1100 neliöinen päiväkoti saatiin toimintakuntoon kahdessa viikossa. Teimme pienen kyläkoulun laajennusosan toimituksen, kytkentöineen, viikonlopun aikana. Ei siis tarvittu työmaanaikaista suojausta tai siivousta. Liitettävyys jo olemassa oleviin rakennuksiinkin on mahdollista. Kytkeminen edellyttää usein jonkin liitososan käyttä- Rajoitteita ei mahdollisuuksille juurikaan ole, sillä Teijo-Talo taipuu moneen eri tarpeeseen. Kiinteistöjen kokoakin rajoittaa käytännössä pelkästään tontin mahdollistama rakennusoikeus sekä tontin sijainti. Toimitus tapahtuu isoina moduuleina, joten ainoan rajoitteen muodostaa väylä jota pitkin moduulien tulisi mahtua tontille tulemaan. - Jos kaavaillaan myöhemmin mahdollisesti toimitettavia lisäosia, on tämä hyvä huomioida jo ensimmäisen toimituksen yhteydessä. Kun mahdollista laajennusta suunnitellaan jo alusta lähtien, ei tarpeen aktivoituessa aiheudu kummallekaan osapuolelle ylimääräistä päänvaivaa. Samalla saadaan mietittyä tarvittavat liitännät ja kytkennät, eli valmiudet vedelle viemäreille sekä sähkölle, jolloin kokonaisuuden helppo laajennettavuus saadaan säilytettyä, Ojanen muistuttaa. Tontilla tarvitsee tehdä vain mistä, joka voi olla esimerkiksi katos, lämmin kuisti tai käytävä. Täysin kiinteäkin kytkeminen on periaatteessa mahdollista. Kaikki valmiina - Jos tilauksessa on määritelty, että moduulista löytyy jakelu- tai keskuskeittiö, on se rakennettu sinne valmiiksi. Näin myös muiden kiinteiden kalusteiden osalta. Meillä on oma tilaohjelma, joka soveltuu erilaisten sisäpintojen suunnitteluun. Nämä voidaan tehdä suhteelliseen vapaasti, riippuen kohteesta mitä niissä olisi suositeltavaa käyttää. Periaatteessa sisätilat voivat olla juuri sellaiset kuin asiakas haluaa, voimme käyttää markkinoilla olevia eri valmistajien tuotteita, Ojanen toteaa.

19 Luotiaseiden yleistyminen maailmalla metsästyksessä ja ampumaurheilussa on lisännyt myös melua. Melu häiritsee tavallisia kansalaisia ja toisaalta vaurioittaa ampujien kuuloa. Ratkaisua tähän on haettu laadukkaista äänenvaimentimista, jotka todella toimivat. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS BR Reflex äänenvaimentimilla vienti kasvaa volyymilla Ammunta on aivan normaalia, poikkeuksena rekyylin ja äänen vaimentuminen merkittävästi. Reflex -vaimentimen huolto on helppoa, vain ravistus ja ruutijäänteet putoavat vaimentimen sisältä pois. BR Reflex -vaimentimien hinnat eivät ainakaan ole esteenä suojella omaa ja parhaan metsästystoverin kuuloa. Pulttilukkoisiin kiväärikaliibereihin vaimennin maksaa 190 euroa asennettuna ja pienoiskivääreihin euroa. 9 mm pistooleihin vaimennin maksaa 140 euroa asennettuna. Vaimentimien lisäksi BR tuote tekee asekauppaa uusien ja käytettyjen aseiden myötä. Myös kiikari- ja valopistetähtäimiä löytyy valikoimista sekä kattava valikoima omaa valmistetta olevia kiikaritähtäinten jalkoja. Lisätietoja löytyy internetistä, Asesepänliike BR Tuote aloitti kehittämään äänenvaimentimia vuonna 1991 ja Sivosen ajatuksissa oli kehittää sellainen vaimennin joka todella toimii kovassakin käytössä. Myös isoreikäisten luotiaseiden rekyylin poistamiseen Sivonen paneutui samalla, ovathan järeät metsästysaseet kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti. Äänenvaimentimen huoltovapaus ja kestävyys olivat yhtenä merkittävänä seikkana lopullista tuotetta markkinoille tuotaessa. Myöskään vaimennin ei saanut haitata itse ampumasuoritusta millään sektorilla. Vaimentimen piti olla sopivan kevyt, sen ei pitäisi vaikuttaa luodin lentorataan, aseeseen kiinnittäminen helppoa ja ulkonäkökin sellainen että se kävisi arvoaseisiin, siinä missä tavallisiin tuliluikkuihin. Tällä hetkellä kehitystyön tuloksena on tuotannossa kolmea erikokoista vaimenninta kivääreihin ja samoin myös käsiaseisiin. Niissä maissa missä vaimenninta voidaan käyttää metsästysaseissa, on BR Reflex suosituin vaimennin. Sivosen mukaan vienti on lähtenyt vetämään erittäin hyvin. Tällä hetkellä vientimaita ovat Skotlanti, Kanada, Australia, Uusi Seelanti sekä useat EU maat. EU:n kanta vaimentimen käyttöön on muutenkin suositteleva. Englannissa maan aseviranomaiset kertovat, että mikäli aseen tekniset ominaisuudet antavat myöten, on aseessa oltava vaimennin. Mitä muita etuja äänenvaimentimesta löytyy. Tärkeimpänä on tietenkin kuulovaurioiden väheneminen niin ihmiseltä kuin parhaalta jahtikaverilta eli koiralta kertoo Sivonen. Onhan se selvää että metsästäjä ei voi jahdissa pitää korvatulppia, joten omat korvat ovat alttiina kovalla pamahdukselle jatkaa Sivonen. Näin on myös ampumaradoilla, kun kesäiltainen pauke voi saada ympäristön rauhaa rakastavat lomalaiset hermoromahduksen partaalle. Reflex -vaimentimia on saatavissa kaikkiin kiväärikaliibereihin aina pienoiskivääristä eli.22 järeisiin suurriista-aseisiin eli.458. Lisäksi Reflex -vaimentimia on saatavissa myös puoliautomaattikivääreihin sekä pistooleihin. Helppo ja nopea asentaa Reflex vaimennin on helppo asentaa kun oikeat työkalut on. Ja nehän ovat tietenkin sellaisella asesepällä, joka on valtuutettu BR Reflex vaimentimen toimittaja. Käytännössä aseen etutähtäin (niissä malleissa missä se on) otetaan pois ja piipunsuuhun sorvataan kierteet. Tämä kaikki tapahtuu asiakkaan odottaessa ja vaimennetun aseen saa mukaansa, sillä yleensä sopiva vaimennin löytyy hyllystä. BR -tuotteelle tulee paljon aseita postin ja Matkahuollon kautta vaimennin asennuksiin. Markku Sivonen kertoo myös tekevänsä asekauppiaiden toimittamiin aseisiin kierteet ja toimittaa aseet vaimentimen kanssa ostajalle. Kuten myös yksityishenkilöillekin. Tarvitsemme vain aseen lupapaperista kopion, aseen piipun ja toivomuksen vaimentimen mallista. Alle viikon sisällä saamme aseen takaisin lähettäjälle käyttöön. Käytännössä jopa päivän toimitusajalla lähtee tuote takaisin asiakkaalle, kun kiireaika ei ole päällä lupaa Sivonen. Useat asevalmistajat ovat jo tehtaalla tehneet BR vaimentimelle sopivat kierteet uusiin aseisiin. Näitä ovat ainakin kotimainen Sako ja saksalainen J.P.Sauer. Aseenpiippua ei välttämättä tarvitse lyhentää mutta sitäkin tehdään jos asiakas niin tahtoo. Markku Sivosen mukaan piippujen lyhennykset ovat lisääntyneet, kun ilmeisesti puskaradio on ampumaradoilla viestittänyt tasapainoisemmasta ja helposti käsiteltävästä kokonaisuudesta. Piipun lyhentäminen ei heikennä aseen ominaisuuksia, sen verran vähän piippua pätkäistään. Reflex -vaimennin kierretään normaalisti aseenpiipun suuhun sorvattuun kierteeseen napakasti kiinni ja sitten vain asetta kokeilemaan. Sahamyllynkatu 33, JOENSUU Puh. & fax (013) , GSM markku@brtuote.fi

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS KASKI Työvalmennus toimii kuntien kumppanina pitkäaikastyöttömyyden ratkaisemiseksi Honkalampi-säätiön KASKI Työvalmennus tarjoaa erilaisia työhönvalmennus- ja työhönkuntoutuspalveluita haasteellisessa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Palveluiden ostajina ovat mm. työvoimatoimistot, TEkeskukset, Kela, Eläke- ja vakuutusyhtiöt ja Vakuutuskuntoutus ry. Työvalmennuksen aikana valmentautujat työskentelevät joko säätiön omissa työpajoissa tai eri järjestöjen tai yritysten työtehtävissä. Työvalmennuksessa arvioidaan ja valmennetaan valmentautujan yleisiä työmarkkinavalmiuksia sekä työkykyä ja - taitoa. -Yksilövalmennuksessa valmentautujamme laativat tulevaisuuteen liittyviä tavoitteita ja suunnitelmia, miettivät keinoa tavoitteidensa saavuttamiseksi sekä käsittelevät omaan elämäänsä liittyviä asioita kahdenkeskisissä keskusteluissa, kertoo KASKI Työvalmennus Joensuun toimipisteen palvelupäällikkö Marjatta Rummukainen. Ryhmävalmennuksena toteutetaan erilaisia ryhmätoimintoja, kuten työnhakutaitojen ja tietoteknisten perusvalmiuksien opettelua. Tarjolla on lisäksi työnhakuryhmiä ja työvoimakoulutusta. KASKI tarjoaa lisäksi asiantuntija- ja koulutuspalveluita alan eri toimijoille. - Toimimme kuntien pitkäaikaistyöttömyyden hoitokumppanina ja etsimme sopivat ratkaisut aina asiakaskohtaisesti. Yhteiskunnallinen tehtävämme on saada ihmiset siihen tilanteeseen, että nämä saisivat riittävää toimeentuloa. Tällä tähdätään myöskin yhteiskunnallisesti kestävään lopputulokseen. Kun tilanne työmarkkinoilla on hankala -Meille tulevien asiakkaiden hankala tilanne työmarkkinoilla voi johtua pitkittyneestä työttömyydestä, terveydellisistä rajoitteista tai koulutuksellisista puutteista. On myös tilanteita, joissa mietitään onko työmarkkinat enää ollenkaan oikea paikka ja olisiko syytä hakeutua pois sieltä. Pois hakeutuminen olisi hoidettava kuitenkin niin, että toimeentulo säilyisi. Tarjoamme myös erilaisia työhönkuntoutuspalveluita mm. Kelalle. Rummukainen näkee, että vaikka nyt on menossa taantuma, seuraavan taloudellisen nousukauden alkaessa tarvitaan kaikki kynnelle kykenevät työntekijät. Nyt on hänen mukaansa hyvää aikaa nostaa ihmisten osaamista ja auttaa näitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Joensuussa sijaitsee säätiön kiinteä toimipiste, jonka puitteissa toimii erilaisia työpajoja. Valmentautuvat ihmiset voivat työskennellä KASKI Työvalmennuksen tiloissa, jonka kautta henkilön työkykyvyn arviointi on helpointa toteuttaa. Jokaiselle asiakkaalle räätälöidään oma polkunsa henkilökohtaisten yksilöohjaajien kautta. -Meillä on täällä oma lääkäriasema, joka antaa tarvittaessa lausuntoja ja kannanottoja henkilön työkykyyn liittyen. KASKI Työvalmennuksen vahvat suhteet yrityselämään auttavat toiminnassa ja usein löydetäänkin tätä kautta pysyviä ratkaisuita yksilön kykyjen höydyntämiseen. -Yritysyhteistyö on kaksipuoleista, sieltä tulee työtehtäviä meille, jonka lisäksi me myös sijoitamme ihmisiä näihin yhteistyöyrityksiin. KASKI Työvalmennuksella on käytössään 2007 valmistunut uusi toimitila, joka on suunniteltu juuri kyseistä tarkoitusta varten. -Olemme myös järjestäneet majoituksen asiakkaillemme mikäli nämä tulevat kauempaa. Toimintaamme ei rajaa mitkään alueelliset rajat, joten meille voi tulla ihan mistä päin Suomea tahansa, rohkaisee Rummukainen. Kuntien maksutaakan keventäjä Toimeksiantajat tekevät tutkimuspyynnön, kuvaavat tilannetta ja antavat toimeksiannon, joka voi olla esim. ihmisen työkyvyn selvittely. Selvittelyn kautta karsitaan pois sellaisia työtehtäviä joihin henkilö ei pysty rajoitteittensa vuoksi. Samalla arvioidaan yksilön koulutettavuutta. -Jokaisella ihmisellä on omat vahvuutensa niin fyysisesti, psyykkisesti, kuin sosiaalisestikin. Meillä on käytössämme yksilö-, työ- ja ryhmävalmennukset. Meillä on mahdollisuus kouluttautua ja suorittaa osatutkintoja tai jopa koko tutkintoja. Koulutussuunnitelmat rakennetaan aina hyvin yksilöllisesti ja niille haetaan myös tarvittava rahoitus. Jokaisella on yhteiskunnan mahdollistamat tukirakenteet, jotka selvitetään perinpohjin. Rummukainen kertoo yhteisön pitkäaikaisesta kokemuksesta vaikeassa työmarkkinaasemassa olevien ihmisten työhön kuntoutukseen ja valmennukseen liittyen. -Ne tahot jotka meitä eivät vielä tunne ovat tervetulleita tutustumaan meihin. Olemme mielellämme mukana erikoisemmissakin tilanteissa ja hankkeissa. Kuntien ongelmahan on tänä päivänä se, että nämä joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta. Meillä on tarjolla monenlaisia välineitä tämän maksutaakan keventämiseksi. Olemme innovatiivinen, yksityinen palveluntuottaja, joka pyrkii löytämään väylät kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi, niin yksilö, kuin yhteisötasollakin, Rummukainen lupaa. Yhteystiedot: KASKI Työvalmennus Joensuu Salpakatu 2 C Joensuu puh. (013) , faksi (013)