100-vuotishistoriikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "100-vuotishistoriikki"

Transkriptio

1 METSÄSTYSSEURA TOVERILA ry Metsästysyhdistys Toverila Metsästysyhdistys Toverila ry Riista- ja metsästysyhdistys Toverila ry Metsästysseura Toverila ry vuotishistoriikki Koonnut Jukka Salonen

2 2 Metsästysseura Toverila ry Pornainen 2002

3 3 Sisällysluettelo Lukijalle...5 Toverila perustetaan...6 Laukkosken metsästysmaat...6 Metsästyksestä Suomessa...7 Metsästysseuroja aletaan perustaa...8 Metsästysseura Duodeviginti...9 Duodevigintin hirvijahti Laukkoskella...10 Toverila perustetaan ja rekisteröidään ensimmäisen kerran...13 Alkuvuosikymmenet...18 Toverilan ensimmäinen hirvijahti...18 Toverilan jahtimaja...21 Metsästys jatkuu luku...26 Metsästyssäädökset muuttuvat...26 Hirvijahdit alkavat uudelleen...27 Toverila perustetaan uudemman kerran...29 Muita jahtiseurueita luku...33 Sotavuodet...33 Metsällä sattuu ja tapahtuu...36 Seura laajenee luku...39 Pienriistavuodet...39 Uudelleen hirvimetsälle...39 Toiminta monipuolistuu...43 Jokimäen metsästysseura perustetaan luku...46 Riistapolkuammunnat...46 Ampumaharrastus laajenee...47 Pornaisten miesten hirvipolitiikka...50 Kyyhkyn metsästys alkaa...54 Pienpetokisat käynnistyvät luku...59 Hirvet valtaavat metsät...59 Toverila juhlii...62 Ammunnat kotiradalla loppuvat...65 Pakettipelloista riistapeltoja luku...68 Hirvikannat tasaantuvat...68

4 4 Valkohäntäpeura Uusia petoeläimiä susi ja ilves Metsästyskausi jatkuu Kilpa-ampujien joukko lisääntyy luku Vuosisata täyttyy Hirvijahdit käyvät leppoisiksi Ampumaharrastus jatkuu Elinympäristöä parannetaan Jälkikirjoitus Liitteet Luottamushenkilöitä Jäsenten ansiomerkit Luovutetut viirit Jäsenten ampumasaavutuksia Lähteet... 86

5 5 Lukijalle Metsästysseura Toverila ry täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhliva seura kuuluu vanhimman Suomessa toimivan metsästysyhdistyksen joukkoon. Kädessänne on historiikki, joka on Toverilan 100-vuotishistorian ensimmäinen. Vihkosesta löytyy historiatietoa, miten metsästysseura on perustettu ja minkälaisia miehiä metsissämme on tallustellut. Vihkosesta voitte lukea myös hauskoja kertomuksia vuosisadan alun metsästysreissuista Pornaisten metsissä. Kuvista tunnistatte varmaan monelle tuttuja ahavoituneitten erämiesten kasvoja. Riistanhoitotyöt ja ammuntaharrastus tulivat toimintaan mukaan jo 50-luvulla ja jatkuvat edelleen. Pitkiä perinteitä edustaa myös Hinthaara Toverila -välinen hirven ammuntakilpailu, joka alkoi v ja ammutaan edelleenkin, nyt viikkoa ennen varsinaista hirvijahtia. Metsästysmaillamme on vuosien kuluessa asustellut monenlaisia muitakin riistaeläimiä kuin hirviä, näiden riistaeläinten kannoissa on ollut vuosikymmenten kuluessa suuria vaihteluja, esimerkkinä mainitakseni peltopyyt, jotka ovat hävinneet kokonaan. Fasaanikannat romahtivat 70-luvun lopussa mutta ovat nyt elpymässä istutusten ansiosta. Iloksemme on myös metsäkauris vieraillut alueellamme, toivottavasti jäädäkseen. Tämä historiikki olisi saattanut jäädä tekemättä ellei Jukka Salonen olisi antaumuksella ja omaa aikaansa säästämättä paneutunut Toverilan 100-vuotiseen taipaleeseen. Vaikka vanhoja asioita on kiva muistella, emme saa unohtaa nuoria tulevia metsästäjiä. Heille on annettava mahdollisuus osallistua niin ammuntaan, riistanhoitotyöhön kuin metsästykseenkin. Esitän suuret kiitokset maanvuokraajille kun olette antaneet meille mahdollisuuden harrastaa riistanhoitoa ja metsästystä pelloillanne ja metsissänne. Laukkoskella Risto Piirainen puheenjohtaja

6 6 Toverila perustetaan Laukkosken metsästysmaat Laukkosken maisemat ovat kumpuilevia ja vaihtelevia. Maisema tasaantuu jo Pornaisten naapuripitäjissä, Sipoota lukuun ottamatta. Mäkisen maaston ansiosta muutoin kuivalla Itä-Uudellamaalla on Laukkosken kylällä viisi järveä sekä kylän läpi virtaava Mustijoki. Laukkoski on vanhaa viljelysaluetta. Jo luvun kartoissa näkyy, kuinka nykyiset pellot oli raivattu viljelykseen. Laukkoskella metsän ja pellon rajaviiva on mutkitteleva; pelto nousee metsissä usein jyrkkiin mäensyrjiin ja kallioihin saakka. Jos pelto olisi raivattu isonjaon tai uudenjaon jälkeen, pellon raja pysähtyisi maanmittarin piirtämään suoraan tilusrajaan, jonka takana voisi olla kaistale viljelykseen sopivaa maata. Aina 1800-luvun alkuun saakka talot sijaitsivat kylissä, Laukkosken ja Vähä- Laukkosken keskustoissa, muutama talo Niinikosken kulmalla ja Åbakan kartano torppineen Jokimäessä. Isonjaon toteutuessa osa taloista siirtyi luvulla "ensimmäisessä aallossa" pois kyläkeskuksesta, keskimäärin kuitenkin vain kilometrin päähän. Asiakirjoihin ilmestyvät sellaiset talonnimet kuin Metsä-Kalkki, Metsä-Kippari tai Metsä-Krouvari. Toinen muuttoaalto tapahtui 1920-luvulla uudenjaon jälkeen, kun talot siirrettiin nykyisille paikoilleen ympäri kylää. Suurin osa aukeasta alueesta oli vielä 1800-luvun loppuun asti niittyinä eikä niitä voitu lannoitteiden puuttuessa ottaa kylvöpelloiksi. Niityiltä kerättiin heinä karjan rehuksi ja viljellyt rintapellot lannoitettiin karjanlannalla. Vielä 1800-luvulle saakka metsiä käytettiin kaskeamiseen; metsään raivatulla kaskella viljeltiin muutama vuosi viljaa, jonka jälkeen alue sai metsittyä ja kerätä muutaman kymmenen vuotta voimaa seuraavaa kaskea varten. Mutta lehmät jatkoivat laiduntamista metsissä vielä viime vuosisadalla ja muokkasivat osaltaan metsämaiseman avaraksi. Laajimmillaan kylän viljelykset olivat satakunta vuotta sitten. Tuon aikaisissa kartoissa "takametsiä" laikuttavat metsäpeltojen saarekkeet ja ketjut. Niistä ei ole monta enää viljelyksessä. Jos kehitys ei olisi mennyt eteenpäin; maita ei oltaisi jaettu uudelleen uudessajaossa ja viljelyä olisi jatkettu vanhoilla menetelmillä, peltoalueet olisivat laajenneet takametsillekin ja joskus liittyneet naapurikylien peltoaukeisiin rajalla. Metsillä liikkuja löytää merkkinä kehityksen käänteestä piiri- ja sarkaojia monin paikoin jo sankkaa metsää kasva-

7 7 vista paikoista. Laukkosken kylän maat tarjosivat menneinä aikoina riistalle nykyistä paljon monipuolisemman elinympäristön sarkaojaisine peltoineen, risuaitoineen, latoineen ja pienimuotoisine metsäalueineen, hakoineen ja kaskineen. Tällaisiin metsästysmaisemiin Laukkoskelle perustettiin metsästysyhdistys Toverila 100 vuotta sitten. Sitä ennen ja sen jälkeenkin on metsästystä harrastettu kylällä ja sen ympäristössä erilaisten jahtiporukoiden voimin. Nykyisin Toverilan naapuriseuroina metsästystä harjoittavat Pornaisissa Jokimäessä tytärseura Jokimäen metsästysseura ry ja kirkolla metsästysseura Turha-Toivo ry. Porvoon puolella toimivat Kaarenkylän metsästysseura ry, Vanhamoision metsästysseura ry, Hinthaaran metsästysseura ry ja Anttilan- Vekkosken metsästysseura ry. Metsästyksestä Suomessa Syksyn satoa 50-luvulta, metsokukko ja haulikko. Vuosisadan alkuun verrattuna haulikot maalla olivat enimmäkseen yksipiippuisia. Tähän päivään verrattuna poissa ovat viljaseipäät ja metsosaaliit. Ruotsinvallan aikana metsästyksessä noudatettiin Ruotsin lakeja. Vanhimmat metsästystä koskevat säädökset löytyvät vuosien 1347 ja 1442 maalaeista. Erillisiä metsästyslakeja ei ollut, vaan riistanpyyntiä koskevat lait kuuluivat yleisiin lakeihin, mikä kertoo metsästyksen taloudellista merkityksestä. Autonomian aikana eli vuoden 1809 jälkeenkin Ruotsin lait jäivät Suomen suurruhtinaskunnassa voimaan, kunnes metsästysasioiden osalta tuli vuonna 1898 voimaan oma asetus, metsästysasetus, joka nimestään huolimatta oli lakikokoelma. Se olikin voimassa aina vuoden 1934 lainuudistukseen saakka. Metsästysasetus oli nykymittapuun mukaan aivan kelvollinen, mutta vuosisadan vaihteessa sen tuntemuksessa ja kunnioittamisessa oli paljon toivomisen varaa. Laissa oli selvät säädökset myös metsästysalueiden vuokraamisesta. Vuonna 1900 Helsingissä pidetty Suomen yleinen metsästäjäkokous päätti pyytää metsästyksenkin harrastajaa, kirjailija Juhani Ahoa kirjoittamaan kan-

8 8 santajuisen kirjan metsänriistan hoidosta Suomessa. Kirjan nimeksi tuli Metsästysalueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta Suomessa. Se ilmestyi Toverilan perustamisvuonna -02 ja oli muutamassa vuodessa myös seuran perustajien kirjakaapissa. Metsästys perustui vuoden 1898 metsästysasetukseen. Asetus tunsi metsästysalueet ja metsästysoikeuden vuokraamisen, "hyödylliset otukset" ja niiden rauhoitusajat, vahinkoeläimet ja suurpedot sekä tapporahat, koiran käytön metsästyksessä sekä pyyntitapamääräykset. Kunnat maksoivat vahinkoeläinten tapporahoja, mikä säädös aikoja myöten hävisi laista. Hirvi oli rauhoitettu. Kun rauhoitusajat olivat melko väljiä, pitivät vastuuntuntoisimmat metsästäjät lakia jopa riistakantojen vähenemisen syynä. Metsästysseuroja aletaan perustaa Ensimmäiset metsästysseurat perustettiin Suomeen Yhteistä niille oli, että seura-aate virisi kaupungeissa, virkamiesten, poliitikkojen ja "herrojen" keskuudessa, metsästysmaat oli vuokrattu kauempaa maaseudulta. Seurat luokiteltiin alkuaikoina urheiluseuroiksi. Virkavallan suhtautuminen vaihteli aikojen kuluessa ja poliittisten suhdanteiden mukaan. Erityistä epäilystä herätti seurojen ampumatoiminta luvun loppupuolella alkoi ilmaantua maaseudulle rahvaan perustamia seuroja. Vuosisadan vaihteessa metsästysseurojen lukumääräksi arvioidaan n. 30. Paikallisseurojen perustamissyitä oli useita. Osaksi syyt olivat aatteellisia ja harrastuksellisia, metsästys ei ollut enää sellainen ammatti tai leivän jatke kuin aikaisemmin. Kaupunkilaisseurat vuokrasivat metsästysmaita kauempaakin maalta, jopa hyvinkin huonojen yhteyksien takaa. Samalla paikallisten erämiesten metsästysmahdollisuudet rajoittuivat. Kenraalikuvernööri Bobrikovin aikana metsästysseura- ja muutkin yhdistysolot tiukkenivat Suomessa. Se oli osa keisarillisen Venäjän pyrkimystä rajoittaa Suomen itsehallintoa. Ajanjaksoa vv kutsutaan ensimmäiseksi sortokaudeksi. Uusien seurojen perustaminen käytännössä lakkasi ja entiset joutuivat tarkkaan syyniin. Toverilan perustaminen sattuu keskelle sortokautta, vuoteen Sortokausien välillä, ennen toista sortokautta 1907, voitiin taas rekisteröidä uusia metsästysseuroja. Yhteiskunnallisen valveutumisen ja kaikenmuotoisen harrastustoiminnan viriäminen seurauksena perustettiin monenlaisia seuroja,

9 9 Laukkoskelle työväenyhdistys -04/-06 ja nuorisoseura -05. Vuonna 1908 tiedetään Suomessa olleen noin 90 metsästys- ja ampumayhdistystä, joista kolme toimi Pornaisissa. Luettelossa mainitaan "Toverilan Metsästysseura, Borgnäs", sekä Pornaisissa muutenkin aktiivisesti toimineen tohtori Bengelsdorffin "Borgnäs Jaktförening", kotipaikka Helsinki. Sen metsästysalueet sijaitsivat Halkiassa. Se oli yksi niistä seuroista, jonne metsämiehet tulivat huonoja metsäisiä tietä myöten, Järvenpään juna-asemalta. Bengelsdorff muistetaan Pornaisissa monista muistakin toimista, mm osuustoiminnan alalla. Luettelossa on kolmaskin tuttu seura: Metsästysseura Duodeviginti Vuosisadan vaihteessa toimi myös Laukkoskella "herrainseura", helsinkiläisten lääkärien "Föreningen Duodeviginti, Borgnäs". Sen keskuspaikka oli Vähä-Laukkoskella, jossa metsämiehet majoittuivat Ali-Klaavon talossa. Muistona näistä erämiehistä on Klaavolle jäänyt seurueen jahtipäiväkirja. Herrojen seurueesta muistetaan metsästelleen helsinkiläisiä ja porvoolaisia lääkäreitä, apteekkareita, pankinjohtajia ja kartanonherroja. Metsälle tultiin junalla, Hinthaaran asemalle, josta joku haki metsämiehet Vähäänkylään. Tuntemattomia metsämiehiä kaksipiippuisine haulikkoineen onnistuneen sorsajahdin jälkeen joskus vuosisadan vaihteessa todennäköisesti Vähä-Laukkosken kylän keskustassa. Takana oikealla pilkottaa järvi.

10 10 Kortteerissa oltiin ainakin Ali-Klaavolla. Koirat olivat Virta-Suutarilla, paikalla missä myöhemmin sijaitsi Toimelan kauppa. Koirista piti huolta Virta-Suutarin emäntä, Ruusa. Kylällä muistetaan vielä, kuinka kerran yksi koirista lähetettiin junalla Helsinkiin, mutta jo seuraavana päivänä se oli ilmestynyt yksin takaisin Ruusan hoitoon. Se oli tullut viiden penikulman matkan yksin teitä tai junaradanvartta pitkin. Ei tohtorien metsälle lähtö aina sujunut kovin joutuisasti. Kerrotaan, että usein ennen kuin jahtimiehet ehtivät kokoontua aamulla lähteäkseen riistan pyyntiin, olivat kyläläiset ehtineet kokoontua paikalle sairauksineen ja vaivoineen hankkimaan lääkäreiltä apua. Kylällä kyllä tiedettiin, milloin herrat olivat lähdössä jahtiin, kun kylän poikasia, Riku Rauha ja muita, oli jahdissa mukana kantamassa metsämiesten pyssyjä. Duodevigintin hirvijahti Laukkoskella Laukkosken ensimmäisen hirven kaatoa tuskin kukaan tietää. Millä tavalla se on kaatunut ja kuka sen on kaatanut jää kaatajansa tietoon, siitä ei kerrota; varsinkin kun hirvenkaatoihin ei ole ollut tapana suhtautua kovin virallisesti. Mutta ensimmäinen luvanvarainen hirvi aiottiin kaataa vuosisadan alussa. Näin kertoo Duodevigintin jahtipäiväkirja: Pornaisten Laukkoskella järjestettiin ensimmäinen suuri hirvijahti syyskuun neljäntenä päivänä vuonna Se tapahtui Helsinkiläisten lääkärien perustaman metsästysseuran hankkimalla kaatoluvalla. Kylään oli v perustettu toinenkin metsästysseura. Kylän maanviljelijät olivat järjestäytyneet Metsästysyhdistys Toverilan nimissä. Lääkärien perustaman seuran metsästyspäiväkirjan mukaan tähän v pidettyyn hirvijahtiin kutsuttiin "naapurisovun takia" ottamaan osaa insinööri K. miehineen. Muut herrasmiehet olivat Tello, Ehnroth ja Pitkä. Ensimmäinen jahti tapahtui samaan aikaan kuin nykyäänkin niissä seuroissa, joissa ei ole apuna hirvikoiraa. Ampujat pistettiin passiin pitkin maantietä Sipoon rajalta Jokimäkeen ja 30 ajomiestä tutki ensin Niinijärven ja Vermijärven puolen. Ajomiehet niin kuin ampujatkin olivat tottumattomia, olihan käynnissä ensimmäinen jahti. Kaksi hirveä, sonni ja lehmä kävelivät päin ampumaketjua, mutta kohdalla ollut passimies, sen sijaan että olisi ampunut, alkoikin huutaa kovalla äänellä. Hirvet katosivat takaisin Vermijärven suuntaan eikä niitä enää löydetty uudelleen. Toinen ajo otettiin Hirvensuon hollilta. Ajo sujui jo paremmin, mutta kuitenkin kaksi sonnia, lehmä ja vasikka menivät förbii. Ne menivät ohi vasem-

11 11 Toverilan myöhempien hirvimiesten saalista. Hirvisonni kesällä -78 Laarion pellolla. Kuva Kauko Salonen. man siiven Åbakan pellolle, jossa laitamiehet vastoin käskyä lähtivät menemään metsämäen läpi. Hirvet olivat myöhempien tietojen mukaan seisseet erään torpan takana ja odottaneet rauhallisesti kunnes ajomiehet loitontuivat. Silloin hirvet poistuivat päinvastaiseen suuntaan Näin oli ensimmäinen yhteinen jahti muisto vain, mutta mieliala mitä parhain seuraavia jahteja varten. Näihin aikoihin oli hirvenkaatolupa voimassa vain syyskuun 8 ensimmäistä päivää. Toinen suurempi jahti olikin tarkoitus pitää vasta viimeisenä lupapäivänä. Puheenjohtaja oli antanut Vihtorille määräyksen pitää hirviä silmällä, että ne voitaisiin sitten viimeisenä päivänä kaataa niiden oleskelupaikoilla. Vihtori olikin täyttänyt velvollisuutensa niin tehokkaasti, että oli aseistautunut puheenjohtajan hirvikiväärillä ja aseistanut puoli tusinaa kylän parhaita ampujia haulikoilla ja romulyijystä valetuilla kuulapanoksilla. Siitä on humoristisesti kirjoitettu metsästyspäiväkirjaan, kuinka miehet seisoivat kunniavartiossa hirvimajalla ja paikalla näyttää olleen hirviäkin. Kuinka nyt sitten olikaan, hirviuros oli ymmärtänyt väärin kunniavartion merkityksen ja puikki pakoon kahden hirvirouvan ja vasikan kanssa. Sillä kohtaa passissa ollut mies oli tilapäisesti hirvitussarin omistajana ja huusi hirville pysähtymiskäskyn. Kun ne eivät vielä kolmannenkaan varoitushuudon

12 12 jälkeen pysähtyneet eivätkä antaneet tunnussanaa, niin passimies ampui. Veti kohraks. Luultavasti kuula meni kuitenkin hirven hännän ja metsän väliin siitä päätellen, että se jatkoi ylvästä juoksuaan vaikka sitä ajettiin pitkälti takaa. Näin oli sen päivän hirvijahti lopetettava. Kun professori, eli seuran puheenjohtaja oli kauniina syyskuun seitsemäntenä päivänä heti aamulla lähtenyt ajamaan takaa metsäkanaa ja saanut sen juuri ammuttua, muistui hänen mieleensä uskollinen Vihtori ja hänen vartiotehtävänsä. Näissä ajatuksissaan hän katsoi ylös ja näki uskomattoman näyn. Joukko, noin viisi uljasta ajomiestä aseistautuneina mitä erilaisimmin ampuma-asein, seisoi kummallakin puolella tietä kuin kunniavartiossa kiväärit jalalle vietyinä. Rauhallisesti professori kysyi Vihtorilta, joka näytti olevan tämän joukkueen johtaja, mihinkä oli tämän joukon matka? Vihtori sanoi, että oltiin menossa pitämään silmällä paria hirveä, jotka ovat Hinthaaran rajalla. "Pelkäsimme niiden menevän yli ja olimme menossa vartioon niin kauaksi aikaa kun rohvessori tulee. Ampuma-aseet otimme mukaan siltä varalta, jos ne hyökkäisivät päälle, ja jos joku olisi erehdyksessä ampunut jonkun sonnin, niin se olisi rohvessorin laskuun". Tämä erittäin järkevä selitys ei kuitenkaan tyydyttänyt professoria, vaan hän määräsi aseet pantavaksi jahtiseuran kärryyn ja miehet kotiinsa. Viimeisenä jahtipäivänä professori heräsi aikaisin. Jos joku haluaa tietää tarkemman ajan, niin se oli 6,05 rautatieaikataulun mukaan. Hän aseistautui hirvikiväärillä, mukana kaksi ajomiestä kummallakin haulikot varustettuna kuulapanoksella. Koira Frey otettiin mukaan ajohihnassa. Tarkoituksena oli, että se pysäyttää hirvet jos sellaisia löytyy ja jos ne lähtevät karkuun. Joukkue ajoi ensin Hinthaaran rajalle ja etsi metsän läpikotaisin, mutta mitään ei löytynyt. Ne olivat varmaan menneet rajan yli, kuten Vihtori oli luullutkin. Matka jatkui sitten Kettukiven kallion yli Ruokijärven suuntaan. Hirviä löytyi vasta lähempänä järveä 2-3 kappaletta ja ne juoksivat kallion yli Saksalan kylän suuntaan. Ne juoksivat niin, että kallio kumisi juuri sillä kohtaa, missä professori oli ollut passissa, mutta ei ollut pysynyt paikoillaan. Jos ajajat olisivat päästäneet koiran heti irti, niin kuin määräyksiin kuului, niin varmasti olisi yksi hirvistä heittänyt veivinsä, suudellut kalliota ja sen kruunu koristaisi nyt ajolinnan tyhjiä seiniä. Ajomies unohti kiireissään päästää koiran irti. Koira veti hänet puheenjohtajan luokse. Molemmat olivat aivan lääpällään. Koira päästettiin nyt irti ja se häipyi iloisesti haukahdellen hirvien jäljille. Haukkuminen loppui kuitenkin jo parin minuutin kuluttua. Se yllytettiin uudelleen jäljille mutta tuli nolona takaisin. Silloin ajajat lähtivät perään ja huomasivat hirvien pysähtyneen parinsadan metrin päästä kallioilta. Vähitel-

13 len ne siirtyivät ja menivät rajan yli Saksalan puolelle. Frey ei enää tahtonutkaan haukkua niitä koska se oli huomannut hirvien pysäyttämisen epäkiitolliseksi tehtäväksi. Luultavasti siinä oli myös joku sonni, mutta Frey ei pystynyt sitä erottamaan lehmästä ja vasikasta. Niin oli sen kauden jahti päättynyt köyhänä saaliista mutta rikkaana kokemuksesta. -KS (Uusimaa ) Tiedossa ei ole, miten pitkään viime vuosisadan puolella Duodevigintin toiminta jatkui Vähä-Laukkoskella. Jossain vaiheessa Vähänkylän puoleen perustettiin kuitenkin kylän miesten oma pienriistaseura. 13 Toverila perustetaan ja rekisteröidään ensimmäisen kerran Laukkoskelle perustettiin metsästysyhdistys Toverila vuonna Syyt ovat olleet varmastikin samanlaiset kuin muidenkin maalaisseurojen kohdalla. Tarkkaa tietoa perustamisajankohdasta tai perustajajäsenistä ei enää ole, mutta joukko koostui todennäköisesti niistä kymmenestä jäsenestä, jotka neljää vuotta myöhemmin päättivät rekisteröidä seuransa virallisesti. Venäläisten sortokauden takia seuran virallinen rekisteröinti nimittäin lykkääntyi aina vuoteen pidetyn kokouksen pöytäkirjan allekirjoitukset.

14 14 Olojen helpottuessa päätettiin vahvistaa lain vaatimukset täyttävät säännöt ja rekisteröidä seura. Toverilan vuosikokous pidettiin Porvoon seurahuoneella 18. maaliskuuta Läsnä olivat kokouspöytäkirjan merkinnän mukaan kaikki yhdistyksen silloiset jäsenet. Jäsenet käyvät ilmi pöytäkirjan allekirjoituksesta. Kaikkien allekirjoittajien taustasta ei ole tietoa. Kokouksen puheenjohtajana oli maanviljelijä H.M. Lindroth, joka vuotta aikaisemmin, , oli perustamassa Pornaisiin sonniyhdistystä yhdessä Rikhard Knuuttilan ja Rikhard Niinikosken kanssa. H. Eemeli Niinikoski omisti kiinteistöjä Porvoon kaupungissa, ja oli Rikhard Niinikosken veli. Heikki Martnikun tila sijaitsi tuolloin vielä Laukkosken kylän keskustassa.. Ylioppilas Väinö Pekkolan isä oli kirkolla kansakoulunopettajana, ja Väinöä nuorempi veljensä, Sulo Veikko, lähti muutamia vuosia myöhemmin jääkärinoppiin Saksaan. Sihteerin, ylioppilas Olof K. Englundin (myöhemmin Kosti Tanner) isä oli Metsä-Kipparin talon isäntä. Kauppiaat Frans Helenius (myöhemmin Teemu Tapio) ja K.O. Westman sekä maalarimestari J.A. Malm ovat jääneet tuntemattomiksi. Toverilan arkistossa on säilynyt lääninhallituksen päätös yhdistyksen rekisteröinnistä. Se sisältää myös säännöt: N o 417 N o 318/217 Sa Ulosotettu Lääninhallituksesta 5 p. Lokakuuta 1906 Karl Granqvist Arkistonhoitaja Annot: f. 142 Uudenmaan läänin Kuvernöörin päätös tänne jätettyyn anomukseen, jossa on pyydetty vahvistusta Metsästysyhdistyksen Toverilan anomuskirjaan oheenliitetylle sääntöehdotukselle ja on sanottu ehdotus näin kuuluva: Metsästysyhdistys "Toverilan" säännöt, 1 Metsästysyhdistys Toverilan tarkoitus on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, erittäinkin silmällä pitäen metsänriistan lisääntymistä, hankkimalla uusia jänisrotuja ja lintulajeja, sekä rauhoittamalla ajottain osia metsästysmaista tykkänään kuin myös hävittämällä petoeläimiä niin hyvin omasta puolestaan, kuin ohjaamalla sivullisia siihen. Yhdistys koittaa myös parhaansa mukaan tutustuttaa yleisöä metsästystä koskeviin asetuksiin ja saattaa sitä niitä noudattamaan. 2

15 Yhdistyksen jäseneksi pyrkivä ilmoittakoon itsensä puheenjohtajalle ja seura uuden tulokkaan voi sitten hyväksyä tai hylätä. 3 Wuosimaksun 10 markkaa, suorittaa kukin jäsen ja eri maksua vastaan saa lunastaa hopeisen jäsenmerkin, joka oikeuttaa ottamaan osaa yhdistyksen kokouksiin, päätöksiin ja vuosijuhlaan. 4 Kunniajäseniksi voidaan vuosikokouksen päätöksen mukaan kutsua seuran tarkoitusperää edistäviä kansalaisia. 5 Yhdistyksen asioita hoitaa 5 henkinen johtokunta, joka valitaan vuosikokouksessa, yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunta keskuudestaan valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, kirjurin ja rahastonhoitajan. Kaksi viimeistä tointa voidaan kuitenkin yhdistää. Johtokunta on päätösvaltainen jos vähintäin 3 jäsentä on saapuvilla. Vuosittain valitaan johtokuntaan myös 2 varajäsentä. 6 Johtokunta on vuosikokouksen välisenä aikana oikeutettu päättämään kaikki muut yhdistyksen asiat, paitsi sääntömuutoksia koskevat. 7 Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Ison Laukkosken kylän tiluksia Pornaisten pitäjässä, jossa metsästysmaat ovat vuokratut, käsittäen noin 200 hehtaaria. 8 Yhdistyksen vuosikokous pidetään syyskuussa aikana, johon kaikki yhdistyksen jäsenet kutsutaan saapumaan. Kokouksessa esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilit sekä valitaan virkailijat, kuin myös keskustellaan ja päätetään muista yhdistyksen asioista. 9 Jos yhdistyksen jäsen todistetaan rikkoneeksi yhdistyksen omia tai metsästysasetuksen sääntöjä, voidaan hän erottaa yhdistyksestä, jos niin päätetään. --- jonka anomuksen johdosta Sipoon ja Pornaisten piirin Kruunun nimismies on tullut kuulluksi ja antanut lausuntonsa. Annettu Lääninkansliassa Helsingissä Elokuun 28. päivänä Tämän asian olen ottanut tutkiakseni, ja katson oikeaksi täten vahvistaa yllämainitun sääntöehdotuksen asiallisten seurattavaksi, eikä muutos näin hyväksyttyihin sääntöihin ole tehollinen ennenkuin se asianmukaisessa järjestyksessä on vahvistettu. Jota kaikki asianmukaiset noudattakoot. Aika ja paikka edelläkirjoitetut. Max Alfthan R.M. Lindelöf, v.t. 15

16 16 Kokous vahvisti säännöt, jotka oli lainattu Metsänriistan hoito -kirjasta. Säännöt vaikuttavat sekä juridisesti että sisällöllisesti asiallisilta. Ensimmäisessä pykälässä mainittu riistan siirtoistutus oli vuosisadan alkuvuosina muotia. Venäjältä tuotiin Suomen suuriruhtinaskuntaan rusakoita ja fasaaneja. Tietoa ei ole, tehtiinkö siirtoistutuksia myös Laukkoskelle, todennäköisesti ei. Metsästysalueen koko, 200 hehtaaria ei ole suuri verrattuna nykyiseen vajaaseen hehtaariin. Kyseessä saattoivat olla vain perustajajäsenten maat. Kotipaikkana on mainittu Iso Laukkosken (ruotsiksi Stor Löfkoski) kylä, jolla nimellä kylä tunnettiin jo muutamassa keskiaikaisessa asiakirjassa ja sitten kirjoitetussa historiassa ensimmäisistä maakirjoista 1543 lähtien. Kohta vuosisadan alun jälkeen nimi vakiintui Laukkoskeksi. Koko rekisteröintiprosessi meni nopeasti läpi. Se käy ilmi Uudenmaan lääninhallituksen asiapapereista Kansallisarkistossa: Heinäkuun 18. päivänä -06 allekirjoittivat perustajajäsenet "Uudenmaan läänin Herra Kuvernöörille" osoitetun anomuksen seuran sääntöjen vahvistamisesta. Kosti Tannerille annettiin samalla avoin asianajovaltakirja, ja Tanner jätti runsasta viikkoa myöhemmin Uudenmaan lääninhallitukselle valtakirjan, perustamisanomuksen, alkuperäiset säännöt, sekä jäljennöksen säännöistä. Lääni pyysi seuraavana päivänä lausuntoa nimismieheltä. Sipoon piirin vt. nimismies antoi 14. elokuuta hakemuksesta lausunnon, että "metsästysyhdistys Toverilan säännöt semmoisenaan vahvistettaisiin, koska ne otettuina 'Metsänriistan hoito' nimisestä kirjasesta ja ovat mielestäni hyvät ja tähtäävät järkiperäistä metsästystä". Säännöt vahvistettiin heti, kun nimismiehen lausunto saapui, 28. elokuuta, ja päätös haettiin lääninhallituksesta 5. lokakuuta. Aika anomuksen jättämisestä päätöksen tekoon lausuntoineen kesti ainoastaan kuukauden, joten muutos edellisiin vuosiin oli merkittävä. Kuvernöörin päätösasiakirjan välissä on pieni taitettu ruutupaperilappu, kaiketikin muistilappu jäsenmaksun suorittaneista: L A Koskela 10 mk S A Tainio " - Kramberk " - Tapio " - Niinikoski " - R Tähti 10 - H Tähti 10 - Franti 10 -

17 17 Lassila 10 - Välitalo 10 - Yli Olkanen 10 - Lappusen vuosi ei ole tiedossa. Koskela on Vanhamoisiosta, Tainio ja Kramberk (Granberg) ovat vieraita nimiä. Teemu Tapio ja Rikhard (tai Eemeli) Niinikoski ovat perustajajäseniä, ainakin Riku ja Heikki Tähti sekä Rikhard Franti ovat kyläläisiä. Lassilasta ja Välitalosta ei ole tietoa, mutta Manu Yli- Olkanen on Laukkoskelta. Listassa on perustajajäseniin verrattuna jo koko joukko uusia nimiä. Teeriä kevätsoitimella Lampsuolla 70-luvulla. Kuva Jukka Salonen.

18 18 Alkuvuosikymmenet Toverilan ensimmäinen hirvijahti Tiedot Toverilan ensimmäisistä jahdeista ovat säilynyt Rikhard Knuuttilan kertomana, kun Kauko Salonen haastatteli häntä vuonna -66 Uudenmaan Sanomiin. Eräällä jahtireissulla yksi laukaus kaatoi kaksi hirveä Hirvijahdin aikaan sattuu metsämiehille kaikenlaisia tilanteita. Ei kuitenkaan kahta kertaa samanlaista tapausta. Siinäpä se metsästyksen viehätys piileekin. Viehätys joka saa kerran mukana olleen palaamaan metsälle joka syksy. Jokin aika sitten kerroimme, kuinka eräs maskulainen metsämies sai 15 vuotta sitten 2 hirveä samalla laukauksella. Tämän jälkeen soitti eräs lehtemme ystävä Pornaisista ja kertoi, että uutisemme tuntuu kaukaa haetulta, kun Pornaisissakin on mies joka on saanut kaksi hirveä yhdellä laukauksella. Päätimme ottaa asiasta selvää, ja meidät ohjattiin Laukkoskella asuvan entisen maanviljelijän Rikhard Knuuttilan puheille. Yllättävän hyväkuntoinen ja suoraselkäinen, 86-vuotias mv. Knuuttila otti meidät ystävällisesti vastaan. Asian kuultuaan hän kuitenkin sanoi, että niistä hirvistä ja vanhoista jahdeista on niin monta kertaa kirjoitettu vuosien mittaan, niin eiköhän anneta jo niiden olla. Alkuun päästyämme tämä metsästysyhd. Toverilan perustaja ja kunniapuheenjohtaja kuitenkin kertoi eloisasti metsästysmuistojaan 7 vuosikymmenen takaa. Silloin vuosisadan vaihteessa oli hirviä vähän, koska sudet niitä verottivat. Myöskin niitä ammuttiin salaa. Joka pitäjässä oli joku, joka kaatoi niitä "omalla luvallaan". -Tunnetuin oli kerkkoolainen Berliini, joka joutui joskus käräjillekin. Tuomari kysyi, montako hirveä hän oli ampunut, ja Berliini puolestaan kysyi, että montakos niitä teidän kirjoista puuttuu? Sitä ei tuomarikaan tiennyt, vaikka olikin viisas mies, ja useimmat hirvijutut jäivätkin selvittämättä. Kaksi hirveä yhdellä laukauksella -Tänä vuonna on tasan 60 vuotta siitä, kun neljä vuotta aikaisemmin perustettu Toverila-seura sai ensimmäisen hirviluvan. Jouduin itse ampumaan sen ensimmäisen lupahirven Klatin kallioilta Porvoon pitäjän rajalta. Toisen lupahirven ampui samana syksynä Sipoon rajalta läheltä Vermijärven rantaa kaimani Niinikosken Riku. -Se sattui nolla kahdeksan se kahden hirven kaato. Olimme silloin edellä mainitun kaimani kanssa Kotometsässä, kun näimme hirven seisovan kuusentaimistossa. Meillä oli kaatoluvat kunnossa ja jahtiaika, joten ammuin sitä lavoista läpi tällä itävaltalaisella 13 mm kiväärilläni. Pistämään mennessäm-

19 Toverilan hirvimiehet yhteiskuvassa v Suurin osa miehistä on jäänyt tunnistamatta, mutta vasemmalla puheenjohtaja Rikhard Knuuttila, tuntematon, Eemeli Niinikoski ja Rikhard Franti. Alhaalla edessä Rikhard Niinikoski. Taustalla Toverilan jahtimaja Isollaniityllä. 19

20 20 me koimme kuitenkin yllätyksen. Oikein piti ottaa pari askelta taaksepäin kun 8 jalkaa sojotti pystyssä. Alkuhämmästyksestä selvittyämme huomasimme, että siinähän makaa kaksi hirveä samassa kasassa, kuula oli mennyt etummaisesta läpi ja osunut toista selkärankaan. Näin molemmat jäivät heti paikalle. Knuuttila, joka oli viime kerran mukana hirven kaadossa kaksi vuotta takaperin, ja on 60 vuoden ajan ollut säännöllisesti mukana vieläpä metsästyksen johtajana aina viime vuosiin saakka, muistaa ihmeteltävän tarkkaan kaikki jahdit. Paljon mahtuu 6 vuosikymmenen ajalle niitäkin hirviä, jotka ovat löytäneet matkansa pään Knuuttilan lähettämästä luodista, tai sortuneet hänen laatimaansa jahtisuunnitelmaan. Suunnitelma tarvitaan Suunnitelma on aina tehtävä huolella, sanoo haastateltavamme. Silloin nolla kuus pidettiin ennen jahtia ampumaharjoitukset. Kylässä oli silloin vain kolmella miehellä kiväärit, muut ampuivat haulikolla lyijykuulia. Pikku-Heikki, kun ampui ladonseinää kohti, niin olkikatto vaan pöllähti, ja niinpä Heikkikin joutui ajomieheksi. Paremmat ampujat ovat aina päässeet ajomiehiksi. Ihailun väre äänessään kertoi vanha erämies rakkaista koiristaan, jotka aina kasvatettiin ja koulutettiin itse. Saimme tutustua yhden parhaimman, Turren nahkaankin, joka on muistona entisistä ajoista. Silloiset koirat pidättivät hirveä paikoillaan, eivätkä kutsanneet niitä pitäjästä toiseen. Hyvä siinä piti koiran olla, kun hirviä oli vähän ja metsästysaika kesti vain 8 päivää. Jahti kysyy kuntoa Jahti alkoi syyskuun alusta, ja osui näin maamiehen kiireimpään viikkoon, juuri elonkorjuun aikaan. Nyt on aikaa puolitoista kuukautta. Yksi vika on nytkin. Karjanhoitotyöt ovat siirtyneet isännällekin. Näin myöhästyy metsälle lähtö aamuisin. Hirvimiehen pitää olla passissa jo aamuhämärissä. Silloin hirvet ruokailevat ja liikkuvat, ja niitä on helpompi löytää. Päivällä ne seisovat hiljaa, ja saattavat laskea miehen parinkymmenen metrin päästä ohitseen. Hämäränä syyspäivänä tällaisen hirven näkeminen vaatii erikoista silmää ja metsässä liikkuminen miehistä kuntoa. Kuntoa tuntuu Knuuttilan vaarilla vielä olevan tallella. Eikä Suomen Kuntourheiluliitto viime vuonna antanut mitaliaan väärälle miehelle, kun se Knuuttilalle ojennettiin. -KS Knuuttilan vaarin itävaltalainen 13-millinen hirvikivääri oli todennäköisesti merkiltään Steyer. Uusimaa-lehti kertoo syksyn hirvijahdista Pornaisissa numerossaan seuraavaa: Se suuri hirvisota lienee nyt ainakin virallisesti lopussa. Suurin Nimrod lienee ollut helsinkiläisten tohtorien Karjalasta avukseen kutsuma ammattimetsästäjä, joka lienee kaatanut noin 7 hirveä, vasikat siihen luettuina.

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929

Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa

Outokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa Outokummun metsästysyhdistys Ry:n jäsentiedote 1/ 2012 Hyvä Outokummun metsästysyhdistyksen jäsen Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2012. Kokouksen alussa palkittiin OMY.n kolme parasta pienpetojen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA

STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. Sopimuskirja 1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. 2 Yhdistyksen jäseneksi pääsevät kaikki jalkapallo- ja futsalerotuomarit. Yhdistyksen kannattajajäseneksi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5

KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY SÄÄNNÖT 1/5 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PELASTUSKOIRAT RY 2 Kotipaikka Jyväskylä 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää pelastuskoiratoimintaa Keski- Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5)

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Viestikilta ry ja sen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on Pirkanmaa. Yhdistyksestä

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toimialue ja perustamisaika Yhdistyksen nimi on Suomen Ringettevalmentajat SRiV ry, sen kotipaikka on Helsinki ja toimialue on koko Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

3.3. järjestämällä ja ohjaamalla koulutus-, kilpailu- ja muuta vastaavaa toimintaa

3.3. järjestämällä ja ohjaamalla koulutus-, kilpailu- ja muuta vastaavaa toimintaa 1 SUOMEN VALTAKUNNAN URHEILULIITON HÄMEEN PIIRI RY TOIMINTASÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Hämeen piiri ry ja kotipaikka Tampereen

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI Yhdistyksen nimi: Mäentaustan Erämiehet ry Kotipaikka: Alpua Kunta: Vihanti Yhdistys on perustettu tammikuun 17 p:nä 1964 ja

Lisätiedot

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry

Espoon Palloseuran Jääkiekko ry Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:n vuosikokous Aika: 31. elokuuta 2009 klo 18:00 Paikka: Espoonlahden Omnian auditorio 1. Kokouksen avaus Olli Koskimies avasi kokouksen klo 18:00. 2. Valitaan kokoukselle

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1

KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Keski-Suomen LIITE 4 Urheilukalastajat ry Hallituksen kokous 4/2015 Hallituksen esitys vuosikokoukselle KESKI-SUOMEN URHEILUKALASTAJAT r.y. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00.

LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. LVE ry sääntöjen mukainen vuosikokous pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla, 10.2.2009 klo 19:00. VUOSIKOKOUS Aika 10.2.2009 klo 19.00 Paikka Lappeenrannan Upseerikerho Kokouksen avaus Seuran puheenjohtaja

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Lahela-Seuran säännöt

Lahela-Seuran säännöt Lahela-Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lahela-Seura ry ja sen kotipaikka on Tuusula 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Yhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY

SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY SUOMEN KATALYYSISEURA FINSKA KATALYSSÄLLSKAPET - FINNISH CATALYSIS SOCIETY Säännöt 14.4.2016 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen katalyysiseura, ruotsiksi Finska katalyssällskapet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Myllykylän Erä ry:n SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Yhdistyksen nimi: Myllykylän Erä ry Kotipaikka (= kotikunta): Pyhtää Yhdistys on perustettu helmikuun 11. päivänä, 1960

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.

Vuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä. 1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt poistettavat/muutettavat kohdat yliviivattuina sinisellä punaisella lisätyt/korjatut kohdat SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän henkilön on ilmoitettava henkilötietonsa. Päätöksen jäseneksi ottamisesta tekee yhdistyksen hallitus. 1/5 Autoteknillisen Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Tampereen Autoteknillinen Yhdistys ry. 2. Kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Tampere 3. Kieli Yhdistyksen kieli on suomi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444.

Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt Rovaniemen Osakesäästäjät ry:n yhdistysrekisteriin 12.10.1999 rekisterinumerolla 177444. 30.3.2009 muutettujen sääntöjen pykälät on hyväksytty yhdistysrekisterissä

Lisätiedot

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt

Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen

Lisätiedot

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011 Patentti ja rekisterihallitus JÄLJENNÖS 1 (5) Rekisterinumero: 205.034 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: Jäljennös annettu: Tapiola Golf ry Espoo Jääskentie

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille

EETTISIÄ OHJEITA. metsästäjille EETTISIÄ OHJEITA metsästäjille 2 3 Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

Espoon Kipparit ry:n säännöt

Espoon Kipparit ry:n säännöt Espoon Kipparit ry:n säännöt I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Espoon Kipparit ry ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. II TARKOITUS JA SEN TOTEUTTAMINEN 2 Yhdistyksen tarkoituksena on: - lisätä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

- pitää yhteyttä merivoimien Sukeltajakouluun ja muihin joukko-osastoihin

- pitää yhteyttä merivoimien Sukeltajakouluun ja muihin joukko-osastoihin 1 LAIVASTON SUKELTAJAKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on ja sen kotipaikka ja toiminta-alueena LAIVASTON SUKELTAJAKILTA RY HELSINKI KOKO SUOMI 2 SUKELTAJAKILLAN

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot