100-vuotishistoriikki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "100-vuotishistoriikki"

Transkriptio

1 METSÄSTYSSEURA TOVERILA ry Metsästysyhdistys Toverila Metsästysyhdistys Toverila ry Riista- ja metsästysyhdistys Toverila ry Metsästysseura Toverila ry vuotishistoriikki Koonnut Jukka Salonen

2 2 Metsästysseura Toverila ry Pornainen 2002

3 3 Sisällysluettelo Lukijalle...5 Toverila perustetaan...6 Laukkosken metsästysmaat...6 Metsästyksestä Suomessa...7 Metsästysseuroja aletaan perustaa...8 Metsästysseura Duodeviginti...9 Duodevigintin hirvijahti Laukkoskella...10 Toverila perustetaan ja rekisteröidään ensimmäisen kerran...13 Alkuvuosikymmenet...18 Toverilan ensimmäinen hirvijahti...18 Toverilan jahtimaja...21 Metsästys jatkuu luku...26 Metsästyssäädökset muuttuvat...26 Hirvijahdit alkavat uudelleen...27 Toverila perustetaan uudemman kerran...29 Muita jahtiseurueita luku...33 Sotavuodet...33 Metsällä sattuu ja tapahtuu...36 Seura laajenee luku...39 Pienriistavuodet...39 Uudelleen hirvimetsälle...39 Toiminta monipuolistuu...43 Jokimäen metsästysseura perustetaan luku...46 Riistapolkuammunnat...46 Ampumaharrastus laajenee...47 Pornaisten miesten hirvipolitiikka...50 Kyyhkyn metsästys alkaa...54 Pienpetokisat käynnistyvät luku...59 Hirvet valtaavat metsät...59 Toverila juhlii...62 Ammunnat kotiradalla loppuvat...65 Pakettipelloista riistapeltoja luku...68 Hirvikannat tasaantuvat...68

4 4 Valkohäntäpeura Uusia petoeläimiä susi ja ilves Metsästyskausi jatkuu Kilpa-ampujien joukko lisääntyy luku Vuosisata täyttyy Hirvijahdit käyvät leppoisiksi Ampumaharrastus jatkuu Elinympäristöä parannetaan Jälkikirjoitus Liitteet Luottamushenkilöitä Jäsenten ansiomerkit Luovutetut viirit Jäsenten ampumasaavutuksia Lähteet... 86

5 5 Lukijalle Metsästysseura Toverila ry täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhliva seura kuuluu vanhimman Suomessa toimivan metsästysyhdistyksen joukkoon. Kädessänne on historiikki, joka on Toverilan 100-vuotishistorian ensimmäinen. Vihkosesta löytyy historiatietoa, miten metsästysseura on perustettu ja minkälaisia miehiä metsissämme on tallustellut. Vihkosesta voitte lukea myös hauskoja kertomuksia vuosisadan alun metsästysreissuista Pornaisten metsissä. Kuvista tunnistatte varmaan monelle tuttuja ahavoituneitten erämiesten kasvoja. Riistanhoitotyöt ja ammuntaharrastus tulivat toimintaan mukaan jo 50-luvulla ja jatkuvat edelleen. Pitkiä perinteitä edustaa myös Hinthaara Toverila -välinen hirven ammuntakilpailu, joka alkoi v ja ammutaan edelleenkin, nyt viikkoa ennen varsinaista hirvijahtia. Metsästysmaillamme on vuosien kuluessa asustellut monenlaisia muitakin riistaeläimiä kuin hirviä, näiden riistaeläinten kannoissa on ollut vuosikymmenten kuluessa suuria vaihteluja, esimerkkinä mainitakseni peltopyyt, jotka ovat hävinneet kokonaan. Fasaanikannat romahtivat 70-luvun lopussa mutta ovat nyt elpymässä istutusten ansiosta. Iloksemme on myös metsäkauris vieraillut alueellamme, toivottavasti jäädäkseen. Tämä historiikki olisi saattanut jäädä tekemättä ellei Jukka Salonen olisi antaumuksella ja omaa aikaansa säästämättä paneutunut Toverilan 100-vuotiseen taipaleeseen. Vaikka vanhoja asioita on kiva muistella, emme saa unohtaa nuoria tulevia metsästäjiä. Heille on annettava mahdollisuus osallistua niin ammuntaan, riistanhoitotyöhön kuin metsästykseenkin. Esitän suuret kiitokset maanvuokraajille kun olette antaneet meille mahdollisuuden harrastaa riistanhoitoa ja metsästystä pelloillanne ja metsissänne. Laukkoskella Risto Piirainen puheenjohtaja

6 6 Toverila perustetaan Laukkosken metsästysmaat Laukkosken maisemat ovat kumpuilevia ja vaihtelevia. Maisema tasaantuu jo Pornaisten naapuripitäjissä, Sipoota lukuun ottamatta. Mäkisen maaston ansiosta muutoin kuivalla Itä-Uudellamaalla on Laukkosken kylällä viisi järveä sekä kylän läpi virtaava Mustijoki. Laukkoski on vanhaa viljelysaluetta. Jo luvun kartoissa näkyy, kuinka nykyiset pellot oli raivattu viljelykseen. Laukkoskella metsän ja pellon rajaviiva on mutkitteleva; pelto nousee metsissä usein jyrkkiin mäensyrjiin ja kallioihin saakka. Jos pelto olisi raivattu isonjaon tai uudenjaon jälkeen, pellon raja pysähtyisi maanmittarin piirtämään suoraan tilusrajaan, jonka takana voisi olla kaistale viljelykseen sopivaa maata. Aina 1800-luvun alkuun saakka talot sijaitsivat kylissä, Laukkosken ja Vähä- Laukkosken keskustoissa, muutama talo Niinikosken kulmalla ja Åbakan kartano torppineen Jokimäessä. Isonjaon toteutuessa osa taloista siirtyi luvulla "ensimmäisessä aallossa" pois kyläkeskuksesta, keskimäärin kuitenkin vain kilometrin päähän. Asiakirjoihin ilmestyvät sellaiset talonnimet kuin Metsä-Kalkki, Metsä-Kippari tai Metsä-Krouvari. Toinen muuttoaalto tapahtui 1920-luvulla uudenjaon jälkeen, kun talot siirrettiin nykyisille paikoilleen ympäri kylää. Suurin osa aukeasta alueesta oli vielä 1800-luvun loppuun asti niittyinä eikä niitä voitu lannoitteiden puuttuessa ottaa kylvöpelloiksi. Niityiltä kerättiin heinä karjan rehuksi ja viljellyt rintapellot lannoitettiin karjanlannalla. Vielä 1800-luvulle saakka metsiä käytettiin kaskeamiseen; metsään raivatulla kaskella viljeltiin muutama vuosi viljaa, jonka jälkeen alue sai metsittyä ja kerätä muutaman kymmenen vuotta voimaa seuraavaa kaskea varten. Mutta lehmät jatkoivat laiduntamista metsissä vielä viime vuosisadalla ja muokkasivat osaltaan metsämaiseman avaraksi. Laajimmillaan kylän viljelykset olivat satakunta vuotta sitten. Tuon aikaisissa kartoissa "takametsiä" laikuttavat metsäpeltojen saarekkeet ja ketjut. Niistä ei ole monta enää viljelyksessä. Jos kehitys ei olisi mennyt eteenpäin; maita ei oltaisi jaettu uudelleen uudessajaossa ja viljelyä olisi jatkettu vanhoilla menetelmillä, peltoalueet olisivat laajenneet takametsillekin ja joskus liittyneet naapurikylien peltoaukeisiin rajalla. Metsillä liikkuja löytää merkkinä kehityksen käänteestä piiri- ja sarkaojia monin paikoin jo sankkaa metsää kasva-

7 7 vista paikoista. Laukkosken kylän maat tarjosivat menneinä aikoina riistalle nykyistä paljon monipuolisemman elinympäristön sarkaojaisine peltoineen, risuaitoineen, latoineen ja pienimuotoisine metsäalueineen, hakoineen ja kaskineen. Tällaisiin metsästysmaisemiin Laukkoskelle perustettiin metsästysyhdistys Toverila 100 vuotta sitten. Sitä ennen ja sen jälkeenkin on metsästystä harrastettu kylällä ja sen ympäristössä erilaisten jahtiporukoiden voimin. Nykyisin Toverilan naapuriseuroina metsästystä harjoittavat Pornaisissa Jokimäessä tytärseura Jokimäen metsästysseura ry ja kirkolla metsästysseura Turha-Toivo ry. Porvoon puolella toimivat Kaarenkylän metsästysseura ry, Vanhamoision metsästysseura ry, Hinthaaran metsästysseura ry ja Anttilan- Vekkosken metsästysseura ry. Metsästyksestä Suomessa Syksyn satoa 50-luvulta, metsokukko ja haulikko. Vuosisadan alkuun verrattuna haulikot maalla olivat enimmäkseen yksipiippuisia. Tähän päivään verrattuna poissa ovat viljaseipäät ja metsosaaliit. Ruotsinvallan aikana metsästyksessä noudatettiin Ruotsin lakeja. Vanhimmat metsästystä koskevat säädökset löytyvät vuosien 1347 ja 1442 maalaeista. Erillisiä metsästyslakeja ei ollut, vaan riistanpyyntiä koskevat lait kuuluivat yleisiin lakeihin, mikä kertoo metsästyksen taloudellista merkityksestä. Autonomian aikana eli vuoden 1809 jälkeenkin Ruotsin lait jäivät Suomen suurruhtinaskunnassa voimaan, kunnes metsästysasioiden osalta tuli vuonna 1898 voimaan oma asetus, metsästysasetus, joka nimestään huolimatta oli lakikokoelma. Se olikin voimassa aina vuoden 1934 lainuudistukseen saakka. Metsästysasetus oli nykymittapuun mukaan aivan kelvollinen, mutta vuosisadan vaihteessa sen tuntemuksessa ja kunnioittamisessa oli paljon toivomisen varaa. Laissa oli selvät säädökset myös metsästysalueiden vuokraamisesta. Vuonna 1900 Helsingissä pidetty Suomen yleinen metsästäjäkokous päätti pyytää metsästyksenkin harrastajaa, kirjailija Juhani Ahoa kirjoittamaan kan-

8 8 santajuisen kirjan metsänriistan hoidosta Suomessa. Kirjan nimeksi tuli Metsästysalueiden muodostamisesta ja metsänriistan hoidosta Suomessa. Se ilmestyi Toverilan perustamisvuonna -02 ja oli muutamassa vuodessa myös seuran perustajien kirjakaapissa. Metsästys perustui vuoden 1898 metsästysasetukseen. Asetus tunsi metsästysalueet ja metsästysoikeuden vuokraamisen, "hyödylliset otukset" ja niiden rauhoitusajat, vahinkoeläimet ja suurpedot sekä tapporahat, koiran käytön metsästyksessä sekä pyyntitapamääräykset. Kunnat maksoivat vahinkoeläinten tapporahoja, mikä säädös aikoja myöten hävisi laista. Hirvi oli rauhoitettu. Kun rauhoitusajat olivat melko väljiä, pitivät vastuuntuntoisimmat metsästäjät lakia jopa riistakantojen vähenemisen syynä. Metsästysseuroja aletaan perustaa Ensimmäiset metsästysseurat perustettiin Suomeen Yhteistä niille oli, että seura-aate virisi kaupungeissa, virkamiesten, poliitikkojen ja "herrojen" keskuudessa, metsästysmaat oli vuokrattu kauempaa maaseudulta. Seurat luokiteltiin alkuaikoina urheiluseuroiksi. Virkavallan suhtautuminen vaihteli aikojen kuluessa ja poliittisten suhdanteiden mukaan. Erityistä epäilystä herätti seurojen ampumatoiminta luvun loppupuolella alkoi ilmaantua maaseudulle rahvaan perustamia seuroja. Vuosisadan vaihteessa metsästysseurojen lukumääräksi arvioidaan n. 30. Paikallisseurojen perustamissyitä oli useita. Osaksi syyt olivat aatteellisia ja harrastuksellisia, metsästys ei ollut enää sellainen ammatti tai leivän jatke kuin aikaisemmin. Kaupunkilaisseurat vuokrasivat metsästysmaita kauempaakin maalta, jopa hyvinkin huonojen yhteyksien takaa. Samalla paikallisten erämiesten metsästysmahdollisuudet rajoittuivat. Kenraalikuvernööri Bobrikovin aikana metsästysseura- ja muutkin yhdistysolot tiukkenivat Suomessa. Se oli osa keisarillisen Venäjän pyrkimystä rajoittaa Suomen itsehallintoa. Ajanjaksoa vv kutsutaan ensimmäiseksi sortokaudeksi. Uusien seurojen perustaminen käytännössä lakkasi ja entiset joutuivat tarkkaan syyniin. Toverilan perustaminen sattuu keskelle sortokautta, vuoteen Sortokausien välillä, ennen toista sortokautta 1907, voitiin taas rekisteröidä uusia metsästysseuroja. Yhteiskunnallisen valveutumisen ja kaikenmuotoisen harrastustoiminnan viriäminen seurauksena perustettiin monenlaisia seuroja,

9 9 Laukkoskelle työväenyhdistys -04/-06 ja nuorisoseura -05. Vuonna 1908 tiedetään Suomessa olleen noin 90 metsästys- ja ampumayhdistystä, joista kolme toimi Pornaisissa. Luettelossa mainitaan "Toverilan Metsästysseura, Borgnäs", sekä Pornaisissa muutenkin aktiivisesti toimineen tohtori Bengelsdorffin "Borgnäs Jaktförening", kotipaikka Helsinki. Sen metsästysalueet sijaitsivat Halkiassa. Se oli yksi niistä seuroista, jonne metsämiehet tulivat huonoja metsäisiä tietä myöten, Järvenpään juna-asemalta. Bengelsdorff muistetaan Pornaisissa monista muistakin toimista, mm osuustoiminnan alalla. Luettelossa on kolmaskin tuttu seura: Metsästysseura Duodeviginti Vuosisadan vaihteessa toimi myös Laukkoskella "herrainseura", helsinkiläisten lääkärien "Föreningen Duodeviginti, Borgnäs". Sen keskuspaikka oli Vähä-Laukkoskella, jossa metsämiehet majoittuivat Ali-Klaavon talossa. Muistona näistä erämiehistä on Klaavolle jäänyt seurueen jahtipäiväkirja. Herrojen seurueesta muistetaan metsästelleen helsinkiläisiä ja porvoolaisia lääkäreitä, apteekkareita, pankinjohtajia ja kartanonherroja. Metsälle tultiin junalla, Hinthaaran asemalle, josta joku haki metsämiehet Vähäänkylään. Tuntemattomia metsämiehiä kaksipiippuisine haulikkoineen onnistuneen sorsajahdin jälkeen joskus vuosisadan vaihteessa todennäköisesti Vähä-Laukkosken kylän keskustassa. Takana oikealla pilkottaa järvi.

10 10 Kortteerissa oltiin ainakin Ali-Klaavolla. Koirat olivat Virta-Suutarilla, paikalla missä myöhemmin sijaitsi Toimelan kauppa. Koirista piti huolta Virta-Suutarin emäntä, Ruusa. Kylällä muistetaan vielä, kuinka kerran yksi koirista lähetettiin junalla Helsinkiin, mutta jo seuraavana päivänä se oli ilmestynyt yksin takaisin Ruusan hoitoon. Se oli tullut viiden penikulman matkan yksin teitä tai junaradanvartta pitkin. Ei tohtorien metsälle lähtö aina sujunut kovin joutuisasti. Kerrotaan, että usein ennen kuin jahtimiehet ehtivät kokoontua aamulla lähteäkseen riistan pyyntiin, olivat kyläläiset ehtineet kokoontua paikalle sairauksineen ja vaivoineen hankkimaan lääkäreiltä apua. Kylällä kyllä tiedettiin, milloin herrat olivat lähdössä jahtiin, kun kylän poikasia, Riku Rauha ja muita, oli jahdissa mukana kantamassa metsämiesten pyssyjä. Duodevigintin hirvijahti Laukkoskella Laukkosken ensimmäisen hirven kaatoa tuskin kukaan tietää. Millä tavalla se on kaatunut ja kuka sen on kaatanut jää kaatajansa tietoon, siitä ei kerrota; varsinkin kun hirvenkaatoihin ei ole ollut tapana suhtautua kovin virallisesti. Mutta ensimmäinen luvanvarainen hirvi aiottiin kaataa vuosisadan alussa. Näin kertoo Duodevigintin jahtipäiväkirja: Pornaisten Laukkoskella järjestettiin ensimmäinen suuri hirvijahti syyskuun neljäntenä päivänä vuonna Se tapahtui Helsinkiläisten lääkärien perustaman metsästysseuran hankkimalla kaatoluvalla. Kylään oli v perustettu toinenkin metsästysseura. Kylän maanviljelijät olivat järjestäytyneet Metsästysyhdistys Toverilan nimissä. Lääkärien perustaman seuran metsästyspäiväkirjan mukaan tähän v pidettyyn hirvijahtiin kutsuttiin "naapurisovun takia" ottamaan osaa insinööri K. miehineen. Muut herrasmiehet olivat Tello, Ehnroth ja Pitkä. Ensimmäinen jahti tapahtui samaan aikaan kuin nykyäänkin niissä seuroissa, joissa ei ole apuna hirvikoiraa. Ampujat pistettiin passiin pitkin maantietä Sipoon rajalta Jokimäkeen ja 30 ajomiestä tutki ensin Niinijärven ja Vermijärven puolen. Ajomiehet niin kuin ampujatkin olivat tottumattomia, olihan käynnissä ensimmäinen jahti. Kaksi hirveä, sonni ja lehmä kävelivät päin ampumaketjua, mutta kohdalla ollut passimies, sen sijaan että olisi ampunut, alkoikin huutaa kovalla äänellä. Hirvet katosivat takaisin Vermijärven suuntaan eikä niitä enää löydetty uudelleen. Toinen ajo otettiin Hirvensuon hollilta. Ajo sujui jo paremmin, mutta kuitenkin kaksi sonnia, lehmä ja vasikka menivät förbii. Ne menivät ohi vasem-

11 11 Toverilan myöhempien hirvimiesten saalista. Hirvisonni kesällä -78 Laarion pellolla. Kuva Kauko Salonen. man siiven Åbakan pellolle, jossa laitamiehet vastoin käskyä lähtivät menemään metsämäen läpi. Hirvet olivat myöhempien tietojen mukaan seisseet erään torpan takana ja odottaneet rauhallisesti kunnes ajomiehet loitontuivat. Silloin hirvet poistuivat päinvastaiseen suuntaan Näin oli ensimmäinen yhteinen jahti muisto vain, mutta mieliala mitä parhain seuraavia jahteja varten. Näihin aikoihin oli hirvenkaatolupa voimassa vain syyskuun 8 ensimmäistä päivää. Toinen suurempi jahti olikin tarkoitus pitää vasta viimeisenä lupapäivänä. Puheenjohtaja oli antanut Vihtorille määräyksen pitää hirviä silmällä, että ne voitaisiin sitten viimeisenä päivänä kaataa niiden oleskelupaikoilla. Vihtori olikin täyttänyt velvollisuutensa niin tehokkaasti, että oli aseistautunut puheenjohtajan hirvikiväärillä ja aseistanut puoli tusinaa kylän parhaita ampujia haulikoilla ja romulyijystä valetuilla kuulapanoksilla. Siitä on humoristisesti kirjoitettu metsästyspäiväkirjaan, kuinka miehet seisoivat kunniavartiossa hirvimajalla ja paikalla näyttää olleen hirviäkin. Kuinka nyt sitten olikaan, hirviuros oli ymmärtänyt väärin kunniavartion merkityksen ja puikki pakoon kahden hirvirouvan ja vasikan kanssa. Sillä kohtaa passissa ollut mies oli tilapäisesti hirvitussarin omistajana ja huusi hirville pysähtymiskäskyn. Kun ne eivät vielä kolmannenkaan varoitushuudon

12 12 jälkeen pysähtyneet eivätkä antaneet tunnussanaa, niin passimies ampui. Veti kohraks. Luultavasti kuula meni kuitenkin hirven hännän ja metsän väliin siitä päätellen, että se jatkoi ylvästä juoksuaan vaikka sitä ajettiin pitkälti takaa. Näin oli sen päivän hirvijahti lopetettava. Kun professori, eli seuran puheenjohtaja oli kauniina syyskuun seitsemäntenä päivänä heti aamulla lähtenyt ajamaan takaa metsäkanaa ja saanut sen juuri ammuttua, muistui hänen mieleensä uskollinen Vihtori ja hänen vartiotehtävänsä. Näissä ajatuksissaan hän katsoi ylös ja näki uskomattoman näyn. Joukko, noin viisi uljasta ajomiestä aseistautuneina mitä erilaisimmin ampuma-asein, seisoi kummallakin puolella tietä kuin kunniavartiossa kiväärit jalalle vietyinä. Rauhallisesti professori kysyi Vihtorilta, joka näytti olevan tämän joukkueen johtaja, mihinkä oli tämän joukon matka? Vihtori sanoi, että oltiin menossa pitämään silmällä paria hirveä, jotka ovat Hinthaaran rajalla. "Pelkäsimme niiden menevän yli ja olimme menossa vartioon niin kauaksi aikaa kun rohvessori tulee. Ampuma-aseet otimme mukaan siltä varalta, jos ne hyökkäisivät päälle, ja jos joku olisi erehdyksessä ampunut jonkun sonnin, niin se olisi rohvessorin laskuun". Tämä erittäin järkevä selitys ei kuitenkaan tyydyttänyt professoria, vaan hän määräsi aseet pantavaksi jahtiseuran kärryyn ja miehet kotiinsa. Viimeisenä jahtipäivänä professori heräsi aikaisin. Jos joku haluaa tietää tarkemman ajan, niin se oli 6,05 rautatieaikataulun mukaan. Hän aseistautui hirvikiväärillä, mukana kaksi ajomiestä kummallakin haulikot varustettuna kuulapanoksella. Koira Frey otettiin mukaan ajohihnassa. Tarkoituksena oli, että se pysäyttää hirvet jos sellaisia löytyy ja jos ne lähtevät karkuun. Joukkue ajoi ensin Hinthaaran rajalle ja etsi metsän läpikotaisin, mutta mitään ei löytynyt. Ne olivat varmaan menneet rajan yli, kuten Vihtori oli luullutkin. Matka jatkui sitten Kettukiven kallion yli Ruokijärven suuntaan. Hirviä löytyi vasta lähempänä järveä 2-3 kappaletta ja ne juoksivat kallion yli Saksalan kylän suuntaan. Ne juoksivat niin, että kallio kumisi juuri sillä kohtaa, missä professori oli ollut passissa, mutta ei ollut pysynyt paikoillaan. Jos ajajat olisivat päästäneet koiran heti irti, niin kuin määräyksiin kuului, niin varmasti olisi yksi hirvistä heittänyt veivinsä, suudellut kalliota ja sen kruunu koristaisi nyt ajolinnan tyhjiä seiniä. Ajomies unohti kiireissään päästää koiran irti. Koira veti hänet puheenjohtajan luokse. Molemmat olivat aivan lääpällään. Koira päästettiin nyt irti ja se häipyi iloisesti haukahdellen hirvien jäljille. Haukkuminen loppui kuitenkin jo parin minuutin kuluttua. Se yllytettiin uudelleen jäljille mutta tuli nolona takaisin. Silloin ajajat lähtivät perään ja huomasivat hirvien pysähtyneen parinsadan metrin päästä kallioilta. Vähitel-

13 len ne siirtyivät ja menivät rajan yli Saksalan puolelle. Frey ei enää tahtonutkaan haukkua niitä koska se oli huomannut hirvien pysäyttämisen epäkiitolliseksi tehtäväksi. Luultavasti siinä oli myös joku sonni, mutta Frey ei pystynyt sitä erottamaan lehmästä ja vasikasta. Niin oli sen kauden jahti päättynyt köyhänä saaliista mutta rikkaana kokemuksesta. -KS (Uusimaa ) Tiedossa ei ole, miten pitkään viime vuosisadan puolella Duodevigintin toiminta jatkui Vähä-Laukkoskella. Jossain vaiheessa Vähänkylän puoleen perustettiin kuitenkin kylän miesten oma pienriistaseura. 13 Toverila perustetaan ja rekisteröidään ensimmäisen kerran Laukkoskelle perustettiin metsästysyhdistys Toverila vuonna Syyt ovat olleet varmastikin samanlaiset kuin muidenkin maalaisseurojen kohdalla. Tarkkaa tietoa perustamisajankohdasta tai perustajajäsenistä ei enää ole, mutta joukko koostui todennäköisesti niistä kymmenestä jäsenestä, jotka neljää vuotta myöhemmin päättivät rekisteröidä seuransa virallisesti. Venäläisten sortokauden takia seuran virallinen rekisteröinti nimittäin lykkääntyi aina vuoteen pidetyn kokouksen pöytäkirjan allekirjoitukset.

14 14 Olojen helpottuessa päätettiin vahvistaa lain vaatimukset täyttävät säännöt ja rekisteröidä seura. Toverilan vuosikokous pidettiin Porvoon seurahuoneella 18. maaliskuuta Läsnä olivat kokouspöytäkirjan merkinnän mukaan kaikki yhdistyksen silloiset jäsenet. Jäsenet käyvät ilmi pöytäkirjan allekirjoituksesta. Kaikkien allekirjoittajien taustasta ei ole tietoa. Kokouksen puheenjohtajana oli maanviljelijä H.M. Lindroth, joka vuotta aikaisemmin, , oli perustamassa Pornaisiin sonniyhdistystä yhdessä Rikhard Knuuttilan ja Rikhard Niinikosken kanssa. H. Eemeli Niinikoski omisti kiinteistöjä Porvoon kaupungissa, ja oli Rikhard Niinikosken veli. Heikki Martnikun tila sijaitsi tuolloin vielä Laukkosken kylän keskustassa.. Ylioppilas Väinö Pekkolan isä oli kirkolla kansakoulunopettajana, ja Väinöä nuorempi veljensä, Sulo Veikko, lähti muutamia vuosia myöhemmin jääkärinoppiin Saksaan. Sihteerin, ylioppilas Olof K. Englundin (myöhemmin Kosti Tanner) isä oli Metsä-Kipparin talon isäntä. Kauppiaat Frans Helenius (myöhemmin Teemu Tapio) ja K.O. Westman sekä maalarimestari J.A. Malm ovat jääneet tuntemattomiksi. Toverilan arkistossa on säilynyt lääninhallituksen päätös yhdistyksen rekisteröinnistä. Se sisältää myös säännöt: N o 417 N o 318/217 Sa Ulosotettu Lääninhallituksesta 5 p. Lokakuuta 1906 Karl Granqvist Arkistonhoitaja Annot: f. 142 Uudenmaan läänin Kuvernöörin päätös tänne jätettyyn anomukseen, jossa on pyydetty vahvistusta Metsästysyhdistyksen Toverilan anomuskirjaan oheenliitetylle sääntöehdotukselle ja on sanottu ehdotus näin kuuluva: Metsästysyhdistys "Toverilan" säännöt, 1 Metsästysyhdistys Toverilan tarkoitus on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, erittäinkin silmällä pitäen metsänriistan lisääntymistä, hankkimalla uusia jänisrotuja ja lintulajeja, sekä rauhoittamalla ajottain osia metsästysmaista tykkänään kuin myös hävittämällä petoeläimiä niin hyvin omasta puolestaan, kuin ohjaamalla sivullisia siihen. Yhdistys koittaa myös parhaansa mukaan tutustuttaa yleisöä metsästystä koskeviin asetuksiin ja saattaa sitä niitä noudattamaan. 2

15 Yhdistyksen jäseneksi pyrkivä ilmoittakoon itsensä puheenjohtajalle ja seura uuden tulokkaan voi sitten hyväksyä tai hylätä. 3 Wuosimaksun 10 markkaa, suorittaa kukin jäsen ja eri maksua vastaan saa lunastaa hopeisen jäsenmerkin, joka oikeuttaa ottamaan osaa yhdistyksen kokouksiin, päätöksiin ja vuosijuhlaan. 4 Kunniajäseniksi voidaan vuosikokouksen päätöksen mukaan kutsua seuran tarkoitusperää edistäviä kansalaisia. 5 Yhdistyksen asioita hoitaa 5 henkinen johtokunta, joka valitaan vuosikokouksessa, yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunta keskuudestaan valitsee puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, kirjurin ja rahastonhoitajan. Kaksi viimeistä tointa voidaan kuitenkin yhdistää. Johtokunta on päätösvaltainen jos vähintäin 3 jäsentä on saapuvilla. Vuosittain valitaan johtokuntaan myös 2 varajäsentä. 6 Johtokunta on vuosikokouksen välisenä aikana oikeutettu päättämään kaikki muut yhdistyksen asiat, paitsi sääntömuutoksia koskevat. 7 Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Ison Laukkosken kylän tiluksia Pornaisten pitäjässä, jossa metsästysmaat ovat vuokratut, käsittäen noin 200 hehtaaria. 8 Yhdistyksen vuosikokous pidetään syyskuussa aikana, johon kaikki yhdistyksen jäsenet kutsutaan saapumaan. Kokouksessa esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilit sekä valitaan virkailijat, kuin myös keskustellaan ja päätetään muista yhdistyksen asioista. 9 Jos yhdistyksen jäsen todistetaan rikkoneeksi yhdistyksen omia tai metsästysasetuksen sääntöjä, voidaan hän erottaa yhdistyksestä, jos niin päätetään. --- jonka anomuksen johdosta Sipoon ja Pornaisten piirin Kruunun nimismies on tullut kuulluksi ja antanut lausuntonsa. Annettu Lääninkansliassa Helsingissä Elokuun 28. päivänä Tämän asian olen ottanut tutkiakseni, ja katson oikeaksi täten vahvistaa yllämainitun sääntöehdotuksen asiallisten seurattavaksi, eikä muutos näin hyväksyttyihin sääntöihin ole tehollinen ennenkuin se asianmukaisessa järjestyksessä on vahvistettu. Jota kaikki asianmukaiset noudattakoot. Aika ja paikka edelläkirjoitetut. Max Alfthan R.M. Lindelöf, v.t. 15

16 16 Kokous vahvisti säännöt, jotka oli lainattu Metsänriistan hoito -kirjasta. Säännöt vaikuttavat sekä juridisesti että sisällöllisesti asiallisilta. Ensimmäisessä pykälässä mainittu riistan siirtoistutus oli vuosisadan alkuvuosina muotia. Venäjältä tuotiin Suomen suuriruhtinaskuntaan rusakoita ja fasaaneja. Tietoa ei ole, tehtiinkö siirtoistutuksia myös Laukkoskelle, todennäköisesti ei. Metsästysalueen koko, 200 hehtaaria ei ole suuri verrattuna nykyiseen vajaaseen hehtaariin. Kyseessä saattoivat olla vain perustajajäsenten maat. Kotipaikkana on mainittu Iso Laukkosken (ruotsiksi Stor Löfkoski) kylä, jolla nimellä kylä tunnettiin jo muutamassa keskiaikaisessa asiakirjassa ja sitten kirjoitetussa historiassa ensimmäisistä maakirjoista 1543 lähtien. Kohta vuosisadan alun jälkeen nimi vakiintui Laukkoskeksi. Koko rekisteröintiprosessi meni nopeasti läpi. Se käy ilmi Uudenmaan lääninhallituksen asiapapereista Kansallisarkistossa: Heinäkuun 18. päivänä -06 allekirjoittivat perustajajäsenet "Uudenmaan läänin Herra Kuvernöörille" osoitetun anomuksen seuran sääntöjen vahvistamisesta. Kosti Tannerille annettiin samalla avoin asianajovaltakirja, ja Tanner jätti runsasta viikkoa myöhemmin Uudenmaan lääninhallitukselle valtakirjan, perustamisanomuksen, alkuperäiset säännöt, sekä jäljennöksen säännöistä. Lääni pyysi seuraavana päivänä lausuntoa nimismieheltä. Sipoon piirin vt. nimismies antoi 14. elokuuta hakemuksesta lausunnon, että "metsästysyhdistys Toverilan säännöt semmoisenaan vahvistettaisiin, koska ne otettuina 'Metsänriistan hoito' nimisestä kirjasesta ja ovat mielestäni hyvät ja tähtäävät järkiperäistä metsästystä". Säännöt vahvistettiin heti, kun nimismiehen lausunto saapui, 28. elokuuta, ja päätös haettiin lääninhallituksesta 5. lokakuuta. Aika anomuksen jättämisestä päätöksen tekoon lausuntoineen kesti ainoastaan kuukauden, joten muutos edellisiin vuosiin oli merkittävä. Kuvernöörin päätösasiakirjan välissä on pieni taitettu ruutupaperilappu, kaiketikin muistilappu jäsenmaksun suorittaneista: L A Koskela 10 mk S A Tainio " - Kramberk " - Tapio " - Niinikoski " - R Tähti 10 - H Tähti 10 - Franti 10 -

17 17 Lassila 10 - Välitalo 10 - Yli Olkanen 10 - Lappusen vuosi ei ole tiedossa. Koskela on Vanhamoisiosta, Tainio ja Kramberk (Granberg) ovat vieraita nimiä. Teemu Tapio ja Rikhard (tai Eemeli) Niinikoski ovat perustajajäseniä, ainakin Riku ja Heikki Tähti sekä Rikhard Franti ovat kyläläisiä. Lassilasta ja Välitalosta ei ole tietoa, mutta Manu Yli- Olkanen on Laukkoskelta. Listassa on perustajajäseniin verrattuna jo koko joukko uusia nimiä. Teeriä kevätsoitimella Lampsuolla 70-luvulla. Kuva Jukka Salonen.

18 18 Alkuvuosikymmenet Toverilan ensimmäinen hirvijahti Tiedot Toverilan ensimmäisistä jahdeista ovat säilynyt Rikhard Knuuttilan kertomana, kun Kauko Salonen haastatteli häntä vuonna -66 Uudenmaan Sanomiin. Eräällä jahtireissulla yksi laukaus kaatoi kaksi hirveä Hirvijahdin aikaan sattuu metsämiehille kaikenlaisia tilanteita. Ei kuitenkaan kahta kertaa samanlaista tapausta. Siinäpä se metsästyksen viehätys piileekin. Viehätys joka saa kerran mukana olleen palaamaan metsälle joka syksy. Jokin aika sitten kerroimme, kuinka eräs maskulainen metsämies sai 15 vuotta sitten 2 hirveä samalla laukauksella. Tämän jälkeen soitti eräs lehtemme ystävä Pornaisista ja kertoi, että uutisemme tuntuu kaukaa haetulta, kun Pornaisissakin on mies joka on saanut kaksi hirveä yhdellä laukauksella. Päätimme ottaa asiasta selvää, ja meidät ohjattiin Laukkoskella asuvan entisen maanviljelijän Rikhard Knuuttilan puheille. Yllättävän hyväkuntoinen ja suoraselkäinen, 86-vuotias mv. Knuuttila otti meidät ystävällisesti vastaan. Asian kuultuaan hän kuitenkin sanoi, että niistä hirvistä ja vanhoista jahdeista on niin monta kertaa kirjoitettu vuosien mittaan, niin eiköhän anneta jo niiden olla. Alkuun päästyämme tämä metsästysyhd. Toverilan perustaja ja kunniapuheenjohtaja kuitenkin kertoi eloisasti metsästysmuistojaan 7 vuosikymmenen takaa. Silloin vuosisadan vaihteessa oli hirviä vähän, koska sudet niitä verottivat. Myöskin niitä ammuttiin salaa. Joka pitäjässä oli joku, joka kaatoi niitä "omalla luvallaan". -Tunnetuin oli kerkkoolainen Berliini, joka joutui joskus käräjillekin. Tuomari kysyi, montako hirveä hän oli ampunut, ja Berliini puolestaan kysyi, että montakos niitä teidän kirjoista puuttuu? Sitä ei tuomarikaan tiennyt, vaikka olikin viisas mies, ja useimmat hirvijutut jäivätkin selvittämättä. Kaksi hirveä yhdellä laukauksella -Tänä vuonna on tasan 60 vuotta siitä, kun neljä vuotta aikaisemmin perustettu Toverila-seura sai ensimmäisen hirviluvan. Jouduin itse ampumaan sen ensimmäisen lupahirven Klatin kallioilta Porvoon pitäjän rajalta. Toisen lupahirven ampui samana syksynä Sipoon rajalta läheltä Vermijärven rantaa kaimani Niinikosken Riku. -Se sattui nolla kahdeksan se kahden hirven kaato. Olimme silloin edellä mainitun kaimani kanssa Kotometsässä, kun näimme hirven seisovan kuusentaimistossa. Meillä oli kaatoluvat kunnossa ja jahtiaika, joten ammuin sitä lavoista läpi tällä itävaltalaisella 13 mm kiväärilläni. Pistämään mennessäm-

19 Toverilan hirvimiehet yhteiskuvassa v Suurin osa miehistä on jäänyt tunnistamatta, mutta vasemmalla puheenjohtaja Rikhard Knuuttila, tuntematon, Eemeli Niinikoski ja Rikhard Franti. Alhaalla edessä Rikhard Niinikoski. Taustalla Toverilan jahtimaja Isollaniityllä. 19

20 20 me koimme kuitenkin yllätyksen. Oikein piti ottaa pari askelta taaksepäin kun 8 jalkaa sojotti pystyssä. Alkuhämmästyksestä selvittyämme huomasimme, että siinähän makaa kaksi hirveä samassa kasassa, kuula oli mennyt etummaisesta läpi ja osunut toista selkärankaan. Näin molemmat jäivät heti paikalle. Knuuttila, joka oli viime kerran mukana hirven kaadossa kaksi vuotta takaperin, ja on 60 vuoden ajan ollut säännöllisesti mukana vieläpä metsästyksen johtajana aina viime vuosiin saakka, muistaa ihmeteltävän tarkkaan kaikki jahdit. Paljon mahtuu 6 vuosikymmenen ajalle niitäkin hirviä, jotka ovat löytäneet matkansa pään Knuuttilan lähettämästä luodista, tai sortuneet hänen laatimaansa jahtisuunnitelmaan. Suunnitelma tarvitaan Suunnitelma on aina tehtävä huolella, sanoo haastateltavamme. Silloin nolla kuus pidettiin ennen jahtia ampumaharjoitukset. Kylässä oli silloin vain kolmella miehellä kiväärit, muut ampuivat haulikolla lyijykuulia. Pikku-Heikki, kun ampui ladonseinää kohti, niin olkikatto vaan pöllähti, ja niinpä Heikkikin joutui ajomieheksi. Paremmat ampujat ovat aina päässeet ajomiehiksi. Ihailun väre äänessään kertoi vanha erämies rakkaista koiristaan, jotka aina kasvatettiin ja koulutettiin itse. Saimme tutustua yhden parhaimman, Turren nahkaankin, joka on muistona entisistä ajoista. Silloiset koirat pidättivät hirveä paikoillaan, eivätkä kutsanneet niitä pitäjästä toiseen. Hyvä siinä piti koiran olla, kun hirviä oli vähän ja metsästysaika kesti vain 8 päivää. Jahti kysyy kuntoa Jahti alkoi syyskuun alusta, ja osui näin maamiehen kiireimpään viikkoon, juuri elonkorjuun aikaan. Nyt on aikaa puolitoista kuukautta. Yksi vika on nytkin. Karjanhoitotyöt ovat siirtyneet isännällekin. Näin myöhästyy metsälle lähtö aamuisin. Hirvimiehen pitää olla passissa jo aamuhämärissä. Silloin hirvet ruokailevat ja liikkuvat, ja niitä on helpompi löytää. Päivällä ne seisovat hiljaa, ja saattavat laskea miehen parinkymmenen metrin päästä ohitseen. Hämäränä syyspäivänä tällaisen hirven näkeminen vaatii erikoista silmää ja metsässä liikkuminen miehistä kuntoa. Kuntoa tuntuu Knuuttilan vaarilla vielä olevan tallella. Eikä Suomen Kuntourheiluliitto viime vuonna antanut mitaliaan väärälle miehelle, kun se Knuuttilalle ojennettiin. -KS Knuuttilan vaarin itävaltalainen 13-millinen hirvikivääri oli todennäköisesti merkiltään Steyer. Uusimaa-lehti kertoo syksyn hirvijahdista Pornaisissa numerossaan seuraavaa: Se suuri hirvisota lienee nyt ainakin virallisesti lopussa. Suurin Nimrod lienee ollut helsinkiläisten tohtorien Karjalasta avukseen kutsuma ammattimetsästäjä, joka lienee kaatanut noin 7 hirveä, vasikat siihen luettuina.

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

JSA-Tekniset ry:n säännöt

JSA-Tekniset ry:n säännöt JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt

YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt YPÄJÄN RIISTAMIEHET ry. metsästysseuran säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Ypäjän Riistamiehet ry. ja kotikunta Ypäjän kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015

SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 SUDEN METSÄSTYKSEN OHJEET JA SÄÄNNÖT 2015 METSÄSTYSAIKA+A31A4:A33A4:A35A4:A37A4:A39B2A4:A4:A29 23.2. - 15.3. 2015. VARUSTUS ASEET HÄLYTYS JAHTIIN JAHTIIN TULO Oranssi päähine pakollinen, liivit pakolliset

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT

METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT KAUKOPÄÄN METSÄMIEHET RY 29.10.2007 METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Kaukopään Metsämiehet r.y. ja kotipaikka on Imatran kaupunki 2 Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.12.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA 18.12.2001 kello 16.30 PAIKKA SAAPUVILLA Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Hannu Lukkarila Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Kuopio 19.09.2008 1 / 5. 1. Yhdistyksen nimi on Sellun Erä ja kotipaikka Kuopion kaupunki.

Kuopio 19.09.2008 1 / 5. 1. Yhdistyksen nimi on Sellun Erä ja kotipaikka Kuopion kaupunki. 19.09.2008 1 / 5 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1. Yhdistyksen nimi on Sellun Erä ja kotipaikka n kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on liittää yhteen Savon Sellulla työskentelevät metsästyksestä

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 147 28.08.2013. 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (1) 147 Asianro 6034/14.03.05/2013 Metsästysoikeuksien luovuttamisen periaatteet ja metsästystaksat Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen. KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella.

Piiri kuuluu jäsenenä Suomen jousiampujain Liitto ry:een ja toimii sen liittokokouksen määräämällä alueella. Helsingin Jousiammuntapiiri Helsingfors Bågskyttedistrikt r.y. SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA, ALUE JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään piiriksi, nimi on Helsingin Jousiammuntapiiri

Lisätiedot

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen.

1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 1 1 Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena Tampere lähikuntineen. 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten

Lisätiedot

Ruhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki

Ruhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki Ruhan Metsästysseura Ry 50 vuotta Lapuan Metsästäjät muodosti 1940 luvulla koko Lapuaa kattavan metsästysseuran,josta 1950-luvulta lähtien erosi alueita omiksi seuroikseen. 1950-luvun puolivälissä alkoivat

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT OSALLISTUMISOIKEUS Hirviseurueeseen pääsevät halutessaan kaikki metsästysseuran jäsenet täyttäessään kaikki metsästyslain

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT

VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT liite 2 / 21.1. 2010 1 VARKAUDEN SOTAINVALIDIT RY:N SÄÄNNÖT Käsitelty johtokunnassa 21.1.2010 3 Vuosikokous hyväksynyt 18.2.2010 Lähetetty piirille 18.2.2010 vahvistettu Patentti- ja rekisterihallituksessa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.

1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT

SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. Sopimuskirja 1 Yhdistyksen nimenä on Porin Erotuomarit -53 ja sen kotipaikkana on Porin kaupunki. 2 Yhdistyksen jäseneksi pääsevät kaikki jalkapallo- ja futsalerotuomarit. Yhdistyksen kannattajajäseneksi

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen säännöt. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pro-tukipiste, ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen nimestä voidaan kansainvälisissä yhteyksissä käyttää epävirallista englanninkielistä

Lisätiedot

LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT

LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT LAHTI 1928 Aug. Kanervan Kirjapaino. LAHDEN PYÖRÄILIJÄIN SÄÄNNÖT. 1. Seuran nimi on Lahden Pyöräilijät ja on sen kotipaikka Lahden kaupunki. Seura

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT

Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT Pohjois-Karjalan Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen SÄÄNNÖT POHJOIS-KARJALAN EVANKELISLUTERILAISEN KANSANLÄHETYKSEN S Ä Ä N N Ö T Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Evankelisluterilainen

Lisätiedot

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta. MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf

Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry, Kommunikationsspecialisternas fackorganisation rf Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Viestinnän

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä

Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla ja sen ympäristössä KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 1 Yhdistyksen nimi KESKI-SUOMEN PALVELUSKOIRAYHDISTYS RY 2 Kotipaikka Jyväskylän kaupunki 3 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on herättää harrastusta paikkakunnalla

Lisätiedot

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. sivu 1/5 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI sivu 1/5 VANTAAN LIIKE- JA VIRKANAISET RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Vantaan liike- ja virkanaiset ry. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5)

PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIRKANMAAN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan Viestikilta ry ja sen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on Pirkanmaa. Yhdistyksestä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI Yhdistyksen nimi: Mäentaustan Erämiehet ry Kotipaikka: Alpua Kunta: Vihanti Yhdistys on perustettu tammikuun 17 p:nä 1964 ja

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Myllykylän Erä ry:n SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Yhdistyksen nimi: Myllykylän Erä ry Kotipaikka (= kotikunta): Pyhtää Yhdistys on perustettu helmikuun 11. päivänä, 1960

Lisätiedot