TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA 2012 ÅBO OCH S:T KARINS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET

Transkriptio

1 TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TASEKIRJA 2012 ÅBO OCH S:T KARINS KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET BALANSBOK 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA 2012 TOIMINTAKERTOMUS 1 Keskuskirjanpito 1.1 Yleiskatsaus toimintaan Vuosi 2012 lyhyesti Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Seurakunnallinen toiminta Paikallisseurakuntien toimintakertomukset Tuomiokirkkoseurakunta AD Mikaelinseurakunnan toiminta Martinseurakunta vuonna Turun Katariinanseurakunnan toimintaa vuonna Arvio vuoden 2012 toiminnasta Maarian seurakunnassa Skriftskoleprojekt och gudstjänstförnyelse i Åbo svenska församling under år Turun ruotsalainen seurakunta, suomennos Henrikinseurakunta vuonna sumussa ja selkeämmäs Paattisten seurakunnan toimintakertomus Kaarinan seurakunta vuonna Piikkiön seurakunnan vuosi Tilastot Tilastot jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista Tilastot leireistä, piireistä ja paikallisseurakuntien henkilöstöstä Yhteinen seurakunnallinen toiminta Yhteinen diakoniatyö Diakoniatyön yleissuunnittelu Diakoninen tuki Yhteiskuntavastuu Yleispalvelut Toimintatilastot Yhteinen kasvatustyö Varhaiskasvatus Nuorisotyö Leirikeskukset Oppilaitostyö Yhteinen lähetystyö Yhteinen sielunhoitotyö Palveleva puhelin Perheasiain neuvottelukeskus Retriittityö ja hengellinen ohjaus Sairaalasielunhoito Työnohjaus Hautaustoimi Tiedotustoiminta 22

3 SISÄLLYSLUETTELO 1.2 Yleiskatsaus talouteen Maailma, Suomi ja Turku Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Kiinteistötoimi Rakennuttaminen Peruskorjaus- ja uudisrakennustyöt Vuosikorjaustyöt Vuokraustoimi Hallinto Organisaatiokaavio Seurakuntayhtymän johtavat viranhaltijat Seurakuntien johtavat viranhaltijat Yhteinen kirkkovaltuusto Kirkkovaltuutettujen tekemät aloitteet Yhteinen kirkkoneuvosto Kirkkoneuvoston alaiset johtokunnat ja toimikunnat Diakoniatyön johtokunta Kasvatusasiain johtokunta Sielunhoitotyön johtokunta Kiinteistölautakunta Kuvataidetoimikunta Musiikkitoimikunta Tiedotustoimikunta IT-alueen johtokunta Seurakuntaneuvostot Tuomiokirkkoseurakunta Mikaelinseurakunta Martinseurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Åbo svenska församling Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta Piikkiön seurakunta Tilintarkastus ja sisäinen valvonta Kirkkoneuvoston asettamat toimikunnat Henkilöstö Henkilöstön määrä, keski-ikä ja sukupuolijakauma Virat ja tehtävät tehtäväalueittain Henkilökuntaa koskevat olennaiset päätökset Henkilöstökulut kolmelta viime vuodelta Väkiluku Väkilukutietoa Väestömuutokset vuonna Kirkkoon kuuluvat Turussa ja Kaarinassa vuosina Väestömäärä seurakunnittain vuosina Talousarvon toteutumisvertailut 37

4 SISÄLLYSLUETTELO Tavoitteiden arviointi Talousarviossa hyväksyttyjen taloudellisten tavoitteiden arviointi Talousarviossa hyväksyttyjen toiminnallisten tavoitteiden arvioinnit osastoittain Seurakuntayhtymäkokonaisuus Pietarin Pyhän Marian seurakunnan 41 ystävyysseurakuntatoimikunta Hallintoviraston talous- ja henkilöstöhallinto Keskusrekisteri Yhteistyötoimikunta Rovastikunnallinen toiminta IT-aluekeskus Tuomiokirkkoseurakunta Mikaelinseurakunta Martinseurakunta Katariinanseurakunta Maarian seurakunta Åbo svenska församling Henrikinseurakunta Paattisten seurakunta Kaarinan seurakunta Piikkiön seurakunta Kirkkoherrainkokous Tiedotustoiminta Koulutustoimikunta Sairaalasielunhoito Perheasiain neuvottelukeskus Palveleva puhelin Työnohjaus Retriittityö ja hengellinen ohjaus Kasvatusasiain keskus Diakoniakeskus Yhteinen lähetystyö Musiikkitoimikunta Hautaustoimi Kiinteistötoimi Käyttötalousosan toteutumisvertailu luvuittain Pl 1 Yleishallinto Pl 2 Seurakunnallinen toiminta Pl 3 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Pl 4 Hautaustoimi Pl 5 Kiinteistötoimi Käyttötalous yhteensä Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Rahoitustoimen toteutumisvertailu Verotulojen erittely Verohallituksen ilmoitus tilitetyistä kirkollisveroista ja yhteisövero-osuuksista 90

5 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelman toteutumisvertailu (1000 euron tarkk) Toteutumat toimintayksiköittäin (kustannusten kohdentaminen) Investointien toteutumisvertailu Investointien toteutumat kohteittain Investointien toteutumat tileittäin Investointimäärärahojen ylitykset Investointimenojen ylitykset Investointitulojen ylitykset Rahoitusosan toteutumisvertailu (1000 euron tarkk) Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma (1000 euron tarkk) Tuloslaskelman tunnusluvut Rahoituslaskelma (1000 euron tarkk) Rahoituslaskelman tunnusluvut Tase (1000 euron tarkk) Taseen tunnusluvut Konsernitase (1000 euron tarkk) Selvitys, miten konserniohjaus on järjestetty Konserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan kehittymistä koskevat oleelliset seikat Konsernitaseen tunnusluvut Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi Varaus- ja rahastosiirrot Talouden tasapainottamistoimenpiteet Rahoitusvajeen kattaminen Tuloksen käsitteleminen Hautainhoitorahasto Toteutumavertailu Yleiskatsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Edellisten vuosien virheellisten kustannusten jakojen oikai Piikkiön hautainhoitorahaston oma talousyksikkö huonossa taloudellisessa tilanteessa Hautainhoitovastuu Sijoitustoiminnan kehitys Tilikauden ylijäämä Piikkiön hautainhoitorahasto Toteutumavertailu Yleiskatsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Edellisten vuosien virheellisten kustannusten jakojen oikai Varat ovat lopussa Hautainhoitovastuu 123

6 SISÄLLYSLUETTELO 3.5 Tilikauden alijäämä Muut rahastot Testamentti- ja lahjoitusrahasto Kolehtirahasto Vapaiden varojen rahasto Yhteisvastuukeräys 126 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase 131 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 Yleistä Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Menojen ja tulojen kirjausperiaate Lomaraha-, lomapalkka- ja säästövapaajaksotus Korkojaksotukset Verotulojen jaksotus Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutokset Oikaisut, jotka on tehty edellisiltä tilikausilta esitettäviin tietoihin Tietojen vertailtavuus Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut tai virheiden korjaukset Kelan korvaus Bryggman-säätiön perustamispääoma Olennaiset yksittäiseen tase-erään liittyvät erät Vieraan valuutan kurssi Taseen laadintaperusteet tai varovaisuuden periaatteet Keskuskirjanpidon tuloslaskelman liitetiedot Henkilöstökulut Tilikauden palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut Vakuutukset Vakuutusyhtiö Vakuutukset Satunnaiset tuotot ja kulut Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista Vahvistettu poistosuunnitelma 136

7 SISÄLLYSLUETTELO 2.5 Tuottoihin ja kuluihin sisältyvät pakollisten varausten muutokset Tuloslaskelmakaavassa säädettyjen erien yhdisteleminen Olennaiset muihin toimintatuottoihin sisältyvät käyttöomaisuuden myyntituotot Pakollisten varausten muutokset Selvitys tuloslaskelman eristä, jotka eivät liity tilikauteen Keskuskirjanpidon taseen liitetiedot Vastaavaa Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien hankintamenojen muutokset tase-erittäin Tilikauden suunnitelman mukaisiin poistoihin sisältyvät lisäpoistot Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät erittäin Vaihto-omaisuus ja saatavat Vaihto-omaisuuteen sisältyvät olennaiset erät Rahoitusarvopapereihin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien aktivoidut hankintamenot, arvo tilikauden päättyessä sekä näiden erotus Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Aktivoitujen tutkimus- ja kehittämismenojen poikkeukselliset poistoajat Vastattavaa Oma pääoma Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana Pakolliset varaukset Vieras pääoma Siirtovelat Pitkä- ja lyhytaikaiset velat saman konsernin tytäryhteisöille, osakkuus- ja muille omistusyhteisöille vuotta tai sitä pitempiaikaisemmat lainat Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, joissa seurakuntayhtymällä on määräysvalta Yhteisyhteisöt sekä yhden viidesosan tai sitä suuremman omistusosuuden kohteena olevat yritykset tai yhteisöt tai muut omistusyhteysyhteisöt Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Laskennallinen KiEL-eläkevastuuvajaus 141

8 SISÄLLYSLUETTELO 5.2 Muut vakuudet ja vastuusitoumukset Velat, joista seurakuntayhtymä on pantannut, kiinnittänyt tai muulla tavalla antanut vakuudeksi omaisuuttaan, eriteltyinä vakuuslajeittain kultakin vieraan pääoman erältä ja vakuuksien yhteenlaskettu arvo Seurakuntayhtymän antamat vakuudet ja vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien epäitsenäisten rahastojen puolesta Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien jäljellä olevien määrien yhteissumma Vastaostosopimuksia, lunastusvelvoitteita, maankäyttösopimuksia yms. pitkäaikaisia sitoumuksia koskevat sopimukset Taseeseen merkitsemättä olevat taloudelliset vastuut Avoimet hallinto- ja riita-asiat Taseyksikköinä käytettyjen rahastojen tilinpäätöslaskelmat Hautainhoitorahasto Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Hautainhoitorahaston tuloslaskelman liitetiedot Maksetut palkat ja palkkiot Määräaikaisten hoitojen jaksotukset Hautainhoitorahaston taseen liitetiedot Vaihto-omaisuuteen sisältyvät olennaiset erät Tase-erittäin rahoitusarvopapereihin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien aktivoidut hankintamenot, arvo tilikauden päättyessä sekä näiden erotus Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana Oman pääoman ikuisten hoitojen rahaston käsittely Oman pääoman erät vuotta tai sitä pitempiaikaisemmat lainat Piikkiön hautainhoitorahasto Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Piikkiön hautainhoitorahaston tuloslaskelman liitetiedot Maksetut palkat ja palkkiot Määräaikaisten hoitojen jaksotukset Piikkiön hautainhoitorahaston taseen liitetiedot Tase-eräkohtainen erittely oman pääoman erien lisäyksistä ja vähennyksistä sekä siirroista näiden erien välillä tilikauden aikana 149

9 SISÄLLYSLUETTELO 6.3 Testamenttirahasto Tuloslaskelma Tase Testamenttirahaston tuloslaskelman liitetiedot Maksetut palkat ja palkkiot Testamenttirahaston taseen liitetiedot Vaihto-omaisuuteen sisältyvät olennaiset erät Tase-erittäin rahoitusarvopapereihin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien aktivoidut hankintamenot, arvo tilikauden päättyessä sekä näiden erotus Vapaiden varojen rahasto Tuloslaskelma Tase Vapaiden varojen rahaston tuloslaskelman liitetiedot Maksetut palkat ja palkkiot Kolehtirahasto Tuloslaskelma Tase Yhteisvastuukeräys Tuloslaskelma Tase Konsernia koskevat liitetiedot Konsernitaseeseen yhdistellyt yritykset Sisäisen omistuksen, keskinäisten liiketapahtumien ja vähemmistöosuuden eliminointi Konsernitilinpäätöksessä noudatetut arvostusperiaatteet Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Tase-erittäin rahoitusarvopepareihin kuuluvien osakkeiden ja osuuksien aktivoidut hankintamenot, arvo tilikauden päättyessä sekä näiden erotus Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erät Vieraan pääoman erät Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua Velat ja niiden vakuudeksi annettu omaisuus Pysyvien vastaavien poistot Pysyvien vastaavien muutokset 166 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset 167 Tilinpäätösmerkintä 167

10 LUETTELOT JA SELVITYKSET SISÄLLYSLUETTELO Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys niiden säilytystavois 168 Tositelajit 168 Tilintarkastuskertomus 175 SVENSK RESUME 176

11 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS 1 Keskuskirjanpito 1.1 Yleiskatsaus toimintaan Yleiskatsaus talouteen Hallinto Henkilöstö Väkiluku Talousarvon toteutumisvertailut Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kirkkoneuvoston esitys tilikauden tuloksen käsittelyä koskeviksi toimenpiteiksi Hautainhoitorahasto Toteutumavertailu Yleiskatsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Hautainhoitovastuu Sijoitustoiminnan kehitys Tilikauden ylijäämä Piikkiön hautainhoitorahasto Toteutumavertailu Yleiskatsaus Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Edellisten vuosien virheellisten kustannusten jakojen oikai Varat ovat lopussa Hautainhoitovastuu Tilikauden alijäämä Muut rahastot Testamentti- ja lahjoitusrahasto Kolehtirahasto Vapaiden varojen rahasto Yhteisvastuukeräys 126

12 TOIMINTAKERTOMUS 1 Keskuskirjanpito 1.1 Yleiskatsaus toimintaan Vuosi 2012 lyhyesti Toimintaympäristö, jossa Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä vuonna 2012 toimi, oli edelleenkin muutoksen tilassa. Eurooppalaisen talouden epävakaisuus ei osoittanut helpottamisen merkkejä ennen kuin vasta myöhään syksyllä. Erityisesti Turun seudun ihmisille tärkeän Salon matkapuhelintehtaan alasajo aiheutti levottomuutta, samoin kuin pelko STX:n Turun telakan tilauskannan tulevaisuudesta. Yksityishenkilöiden toiveikkuutta laski ostovoiman odotettua heikompi kehitys ja yleinen epävarmuus talouden tilasta. Kuvaavaa on, että eri seurakuntien toimintaohjelmiinsa ottamalle ruokakassitoiminnalle on olemassa selkeä tarve. Yhteiskunnallinen epävarmuus ei ole kuitenkaan onneksi kiristänyt esimerkiksi ulkomaalaisiin kohdistuvaa aktivismia tai häirintää. Turun alueella onkin syytä korostaa pitkiä perinteitämme eri oloista tulevien ihmisten ja kulttuurivaikutteiden positiivisten piirteiden mahdollistajana. Yksilöllisyyttä korostava asenneilmasto ei suosi vanhoja instituutioita. Kun kilpailuttamishenki ja sen taustalla oleva ajatus kaiken mittaamisesta edistyy, joutuvat kirkko, puolueet ja perinteinen yhdistyskenttä ammattiliittoineen kilpailuasemaan. Vain osa ihmisistä pystyy suojautumaan odottamattomia riskejä vastaa tukiverkostojensa varassa. Vaikka kirkkoa instituutiona uhkaa yksilöllistymiskehityksen lisäksi myös yleinen maallistumiskehitys, on se pystynyt säilyttämään asemansa jopa paremmin kuin muut perinteiset instituutiot. Vuoden aikana esille nousseet kirkolle negatiiviset keskustelunavaukset eivät ole enää johtaneet massiivisiin eroaaltoihin, kuten kävi vuosina Edellä kuvattuun kehitykseen liittyen kirkko on edelleen menettänyt jäseniään, mutta toimintavuosi merkitsi meille selkeää käännettä pitkään jatkuneessa trendissä. Jäsenmäärän väheneminen näkyy kuitenkin taloudellisessa tuloksessamme, kun viime vuosien kehitys alkaa kumuloitua verotuloihimme. Tämä sekä lähinnä työttömyyden kasvusta ja palkkatulojen laimeasta yleiskehityksestä johtuva kirkollisverotulojen aleneminen vaikutti olennaisesti viime vuoden tuloksemme. Verotulojen kertymä jäi 1,7 miljoonaa euroa alle talousarviossa ennakoidun, mikä on prosentuaalisesti noin seitsemän prosenttia. Seurakuntayhtymä on jatkuvassa yhteistyössä erityisesti kristillisten lähetys- ja muiden järjestöjen kanssa. Näkyvin yhteistyöhanke vuonna 2012 oli Turussa vuonna 1812 perustetun Suomen Pipliaseuran 200- vuotisjuhla. Juhlaan liittyi raamattuaiheinen yleisökampanja, joka pyrki tuomaan esille Raamatun merkitystä suomalaisen kulttuurin tärkeimpänä peruskivenä. Muutenkin vuoteen sisältyi historiallisten juurien tarkastelua, kun Suomen valtiollisen aseman merkkivuoden 1812 juhliin sisältyi merkittävä kirkollinen panos Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Verotuloja kertyi 7% alle budjetoidun, mutta menojen kasvu pystyttiin hallitsemaan. Tilikauden alijäämä nousi 4,6 miljoonaan euroon Turun ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherraksi valittiin teologian tohtori Björn Öhman Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhlat pidettiin Turussa Seurakunnista erosi vuoden aikana 1896 ja liittyi 603 jäsentä (vuotta aikaisemmin 2016 ja 661) 1

13 1.1.3 Seurakunnallinen toiminta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kirkollinen työ keskittyy paikallisseurakuntiin. Niissä hoidetaan jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, nuorisotyö, diakoniatyö ja sielunhoitotyö. Seurakunnissa laaditut toimintakertomukset esitetään kohdassa Seurakuntien toiminnan laajuus käy parhaiten ilmi tilastoista ja Yhteisten työmuotojen kirkolliset toimitukset ovat kirjautuneet seurakuntien toimituksiin Tuomiokirkkoseurakunta AD 2012 Turun tuomiokirkkoseurakunnassa toteutettiin vuoden 2012 aikana strategiaprosessi, jonka tuloksena seurakuntaneuvosto hyväksyi joulukuussa asiakirjan Turun tuomiokirkkoseurakunnan strategia vuosille Se sai otsikon Turun tuomiokirkkoseurakunta vierellä kulkija. Strategiaprosessi käynnistyi luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä laivaseminaarilla helmikuussa, työtä jatkoi strategiatyön ohjausryhmä, jossa olivat mukana tuomiorovasti, kappalainen, kanttori ja nuorisotyönohjaaja sekä neljä seurakuntaneuvoston edustajaa. Kaikkien yhteinen suunnittelupäivä pidettiin lokakuussa Kunstenniemessä ja ehdotus strategiaksi valmistui marraskuussa. Hyväksytty strategia luo hyvän pohjan seurakunnan työn suunnittelulle lähivuosina. Seurakunnan henkilöstössä tapahtui vuonna 2012 suurta vaihtuvuutta. Nuorisotyön työalavastaava Mirka Simonen jäi pitkälle virkavapaalle helmikuussa ja hänen tilalleen valittiin nuorisotyönohjaajaksi Päivi Sillanpää. Nuorisotyönohjaaja Tommi Santala oli kahteen otteeseen virkavapaalla elo-syyskuussa ja marrasjoulukuussa. Kappalainen Pete Hokkanen palasi väitöskirjatyön parista virkaansa elokuussa. Kappalainen Sari Lehti jäi vuorotteluvapaalle samaan aikaan ja hänen tilallaan jatkoi jo alkuvuoden Pete Hokkasen sijaisena toiminut pastori Harri Ruskeepää vuoden loppuun. Kappalainen Jani Kairavuo jäi virkavapaalle syyskuun alusta ja hänen virkaansa hoiti viransijaisena seurakuntapastori (I) Miika Ahola. Aholan virkaa hoiti marras- joulukuun ajan rovasti Anneli Rantalaiho. Seurakuntapastori Katri Helin palasi pitkältä virkavapaalta huhtikuussa. Hänen sijaisenaan toiminut pastori Antti Pajunen jatkoi seurakunnan palveluksessa vielä toukoelokuun, jolloin hän toimi Miika Aholan viransijaisena. Diakoni Raija Eeva oli kevään ajan virkavapaalla ja hänen sijaisenaan toimi diakonissa Anni Honkinen. Lähetyssihteeri Tamara Partanen palasi opintojen parista työhön toukokuussa ja hänen tehtäviään hoiti keväällä teologian ylioppilas Merelle Johansson maalishuhtikuussa ja tammi-helmikuussa teologian maisteri Hanna Niemi, joka toimi myös Turussa järjestetyn valtakunnallisen Raamattuvuoden päätapahtuman projektisihteerinä tammi-kesäkuun ajan. Työyhteisön kevätretki suuntautui toukokuussa Viroon ja erityisesti Tallinnan tuomiokirkkoseurakuntaan. Vierailun seurauksena ystävyysseurakuntatyö meni eteenpäin ja tallinnalaisia osallistui mm. syksyn diakonialeirille Sinapissa. Suuresta työntekijöiden vaihtuvuudesta huolimatta vuoden 2012 tavoitteisiin päästiin hyvin. Jumalanpalveluselämän suunnittelu jäntevöityi. Suunnittelukausittain pidettiin yhteinen pappien ja kanttorien palaveri. Jumalanpalvelusjärjestykset tarkistettiin läpi ja niihin tehtiin täsmennyksiä. Uusien käsiohjelmien tekeminen jäi kuitenkin seuraavaan vuoteen graafikon työkiireiden vuoksi. Vapaaehtoistyö oli mittavaa erityisesti diakoniatyössä ja lähetystyössä. Projektisuunnitelma nuorten aikuisten tavoittamiseksi valmistui ja yhteistyökumppaneiksi ovat tässä vaiheessa lähdössä Turun NMKY, Kasvatusasiain Keskus ja Turun ylioppilaiden kristillinen yhdistys. Bergeniin solmittiin ystävyysseurakuntasuhteet syksyllä. Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat vierailivat Bergenissä kesäkuun alussa ja Bergenin Söreiden seurakunnan työntekijät vierailivat Turussa elokuussa. Erityinen ilonaihe oli se, että Turun tuomiokirkon nuorisokuoro ylsi korkealle Venetsian kuorolaulukilpailussa. Seurakuntaneuvosto haluaa lämpimästi kiittää jokaista seurakunnan rakentamisessa mukana ollutta työntekijää ja vapaaehtoista Mikaelinseurakunnan toiminta 2012 Toimintavuosi 2012 oli seurakunnallemme hyvin haasteellinen. Talouden tasapainottaminen oli kertomusvuoden kantava teema. Samalla haastavuutta lisäsi se, että toiminnan volyymista ja laadusta ei haluttu tinkiä. Seurakuntamme jatkoi entisellä teemallaan jalkautumalla ihmisten pariin niin kaduille, toreille, kiekko- 2

14 areenoille, teattereihin kuin yökerhoihinkin. Erilaiset kutsutilaisuudet eri ikäluokille toivat toimintamme piiriin sellaisia seurakuntalaisia, jotka muuten loistavat poissaolollaan seurakunnan toiminnoista. Erityisen tärkeäksi teemaksi kertomusvuonna nousi vähävaraisten auttaminen. Säännöllinen ruokailu -ja ruokakassitoiminta toi seurakuntakodille viikoittain noin henkeä. Seurakuntamme oli kertomusvuonna ensimmäistä kertaa myös vastuunkantajana vähävaraisten jouluruokailussa Puolalan koululla, jonne saapui toista tuhatta ruokailijaa. Pansio-Perno-alue otettiin yhdeksi tärkeäksi painopistealueeksi. Paakarlan seurakuntakodilla pidettävät Toivon torstai -tilaisuudet toivatkin alueen väkeä mukavasti seurakuntakodille. STX-telakalla järjestettiin myös kertomusvuonna jouluglögitilaisuus yhdessä diakoniakeskuksen kanssa. Joulunajan tilaisuudet toivat jälleen kirkkoon ja kirkonmäelle väkiryntäyksen. Seurakuntamme kokosi TYKS:n lastenklinikan ja keskolan hyväksi euroa kahden eri hyväntekeväisyyskonsertin myötä. Eläinten joulurauhanjulistuksessa oli myös ennätysyleisö muusikko Michael Monroen siivittämänä. Turun seudun Mobilistien kanssa järjestetty kuutamokeikka puolestaan toi kirkonmäen täyteen wanhoja autoja ja niistä kiinnostuneita. Juhlakonsertin myötä juhlistettiin Mikaelinkirkon urkujen 10-vuotistaivalta. Turvapaikkatyö oli kertomusvuonna aikaisempaa vilkkaampaa. Nyt saimme kuitenkin hyviä uutisia kahden jo pitkään seurakuntamme autettavana olleen perheen positiivisten oleskelulupapäätösten myötä. Lisäksi valtakunnallinen media oli kiinnostunut seurakunnastamme FST:n dokumentin Utmanaren julkaisemisella Martinseurakunta vuonna 2012 Martinseurakunnan vuotta 2012 leimasi keskittyminen seurakunnallisen perustyön kehittämiseen. Erityisinä kehittämiskohteina olivat kuluneen vuoden aikana rippikoulutyö, eläkeikäisten toiminta ja vapaaehtoistyö. Rippikoulutyön osalta saatiin loppusuoralle rippikoulun paikallissuunnitelma, jolla raamitetaan seurakunnan raamitetaan seurakunnan rippikoulutyön paikalliset tavoitteet ja yhteisesti sovitut käytännöt. Prosessi on vaatinut aikaa ja työtä, niin kuin yhteisten linjojen, toimintatapojen ja yhteistyön käytäntöjen etsiminen työyhteisössä aina vaatii. Prosessin tavoitteena on ollut luoda edellytykset mahdollisimman tasalaatuisesti toteutetuille rippikouluille. Eläkeikäisten toiminnan osalta on mietitty vastuunjakoa yleisen seurakuntatyön ja diakoniatyön välillä. Tämä prosessi jatkuu vielä. Työskentelyn tavoitteena on ollut ja on jatkossakin löytää myös uudenlaisia toimintamuotoja eläkeiän saavuttaneille ja kysyä myös sitä, millaisia voimavaroja sen ikäisillä seurakuntalaisilla olisi itsellään antaa seurakunnan toiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminnan tilalla on alettu enemmän puhua maallikoiden tekemästä työstä työntekijöiden rinnalla. Kyse ei ole kuitenkaan ainoastaan semantiikasta vaan ajatus liittyy seurakunnan perusolemukseen. Seurakunta on jäsentensä muodostama kokonaisuus. Vapaaehtoisten toiminta ei siksi ole erillinen työmuoto, vaan enemmänkin tapa nähdä seurakunnan jäsenet seurakunnan toiminnan keskiössä. Uusia pelinavauksia tähän suuntaan on alettu Martinseurakunnassa miettiä mm. jumalanpalveluselämässä: miten maallikot voisivat nykyistä enemmän olla tasavertaisia työtovereita ja toteuttaa yhteistä työtä työntekijöiden rinnalla? Tässä asiassa olemme vielä alkutaipaleella, mutta suunta on kuitenkin valittu. Martinseurakunnalla on toistaiseksi ollut hyvät taloudelliset edellytykset tehdä työtä. Kuitenkin jo vuoden 2012 loppupuolisko osoitti, että myös meillä on edessämme nykyistä tiukemmat ajat. Se on laittanut myös meidät aloittamaan sen pohtimisen, mihin seurakunnan työssä tulevaisuudessa tulisi keskittyä: mitä vanhaa säilyttää, mitä karsia, mitä uutta synnyttää? Turun Katariinanseurakunnan toimintaa vuonna 2012 Turun Katariinanseurakunnassa toiminta-ajatuksena vuonna 2012 oli tuoda Raamatun pelastussanomaa seurakunnan jäsenten elämään heidän eri ikäkausinaan.. Tätä tavoitetta kaikissa työmuodoissa on pyritty toteut- 3

15 tamaan palvelevan rakkauden hengessä niin, että kaikki seurakunnan rajojen sisällä asuvat ihmiset vauvasta vaariin olisivat voineen kokea kristillisen uskon merkittäväksi ja elämäänsä kantavaksi. Jo olemassa olevan monipuolisen jumalanpalveluselämän kehittäminen seurakunnan toiminnan sydämenä oli seurakunnan ensimmäiselle sijalle asetettu tavoite Katariinanseurakunnassa. Pyhän Katariinan kirkon pääjumalanpalvelus, Varissuon kirkon päiväjumalanpalvelus, Kylämessu, Yhteyden messu, Maailmojen messu ja Hannunniitun seurakuntatalossa n. kerran kuussa järjestettävä jumalanpalvelus muodostivat jo sellaisen kokonaisuuden, että päädyttiin pohtimaan, onko niin monta erilaista jumalanpalvelusta seurakuntaa yhdistävä vai jakava asia. Jumalanpalveluselämän kehittäminen mm. perhekirkkojen osalta jatkuu edelleen. Toisena tavoitteena oli kutsuminen ja osallistaminen seurakunnan yhteyteen toteuttamalla mm. kulttuurirajat ylittävän työn pilottihanke Suomen Lähetysseuran kanssa. Hankkeesta vastaavan kappalaisen tultua valituksi kirkkoherran virkaan toiseen seurakuntaan, hanke ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Missä muodossa ja millä resursseilla monikultturisuustyötä seurakunnassamme tehdään, on edelleen pohdinnan alla. Kolmantena tavoitteena oli rippikoulu- ja muun kasteopetuksen kehittäminen; rohkaiseminen yksityisen ja yhteisöllisen rukouselämän ja hengellisen elämän kasvuun. Rippikouluopetusta on pyritty kehittämään opetustyössä olevien yhteisellä suunnittelulla, arvioinnilla, yhteisillä linjauksilla ja koulutuksella. Katekumenaatti työmuotona otettiin käyttöön. Seurakuntaneuvosto antoi hyväksynnän Media Missioonosallistumiseen. Hengellisen elämän kasvua on jokainen työmuoto ja työntekijä pyrkinyt tukemaan omassa työssään Arvio vuoden 2012 toiminnasta Maarian seurakunnassa Kulunut vuosi oli Maarian seurakunnassa hyvä. Yli-Maarian seurakuntatalon valmistuminen antoi kauan odotetun yhteisen tilan alueen asukkaille. Keväällä toimintaa käynnisteltiin ja syksyllä toiminta oli täysipainoista. Seurakuntatalon ympärille on syntynyt mukavaa, uutta vapaaehtoistyötä. Seurakuntalaiset perustivat talolle muun muassa uuden lauluyhtyeen. Pallivahan seurakuntakeskuksen remontti aloitettiin tammikuussa ja se valmistui sisätilojen osalta toukokuussa. Remontin ajan seurakuntakeskus oli kiinni ja toimintaa siirrettiin väliaikaisesti muualle. Jumalanpalvelukset pidettiin eri seurakuntataloilla. Tämä palveli Maarian aluetyön strategiaa ja jumalanpalvelukset olivat pidettyjä. Ne palvelivat erityisesti ikäihmisiä hyvin ja jumalanpalveluksia seurakuntataloilla on jatkettu remontin valmistumisen jälkeenkin. Seurakuntayhtymässä toteutettiin työyhteisön hyvinvointikysely. Maarian työntekijöiden keskuudesta yhtenä kehittämiskohteena nousi yhteishengen kasvattaminen, koska työntekijöiden vaihtuvuus on ollut viime vuosina suurta. Toimenpiteenä hengen kohottamiseksi toteutettiin lokakuussa työyhteisömatka Kööpenhaminaan. Matkalla tutustuttiin kollegoihin ja matka oli erinomainen yhteishengen nostattaja. Matkaan osallistuivat myös vahtimestarit. Ystävyysseurakuntatyö oli kuluneena vuonna monella tapaa läsnä seurakunnan toiminnassa. Yhteyksiä Pyhän Marian seurakuntaan Pietarissa pidettiin yllä molemminpuolisin vierailuin ja jumalanpalveluksin. Seurakuntaneuvosto ja seurakuntalaiset tekivät elokuussa seurakuntamatkan Saarenmaalle Kuressaaren Pyhän Laurentiuksen seurakuntaan. Uusi ystävyysseurakuntasuhde solmittiin Bergenin kolmen seurakunnan kanssa (Tuomiokirkkoseurakunnan, Söreide ja Åsane) yhdessä Turun tuomiokirkkoseurakunnan ja Turun Mikaelinseurakunnan kanssa. Kirkkomusiikissa Johannespassio ja monet muut konsertit välittivät kokemuksen kolmiyhteisestä Jumalasta. Maarian kamarikuoro vietti viisivuotisjuhlavuottaan. Nuorisotyön tiimi teki hyvää työtä kolmensadan rippikoululaisen ja lähes sadan isosen kanssa. Kerhotoiminta ja kouluyhteistyö jatkoivat tutulla, hyvällä kaavalla. Partiolaisia on Maarian lippukunnissa 352. Lapsi- ja perhetyötä tehtiin kaikissa alueen päiväkodeissa. Lisäksi tuettiin odottavia vanhempia yhdessä neuvoloiden kanssa, järjestettiin kohtaamispaikkoja perheille ja perhepäivähoitajille. Uusina toimintamuotoina aloittivat muun muassa Yli-Maarian perhekerhot, Legokerho Pallivahassa ja perhekahvila Halisissa. 4

16 Diakoniassa seurakuntalaisten avuntarve lisääntyi entisestään. Erityisesti nuorten asiakkaiden osuus kasvoi. Eläkeläisiä kiinnostivat erilaiset toiminnalliset ryhmät. Eri asiakasryhmille suunnattuja ruokailutilanteita lisättiin. Yleisen seurakuntatyön varoin jatkettiin ruokakassien jakamista Halisissa ja Jäkärlässä. Jumalanpalvelusten toteuttamiseen haluttiin edelleen yhä enemmän seurakuntalaisia mukaan. Seurakuntalaisia oli mukana Pallivahan messujen kirkonmäkiryhmässä ja ehtoollisavustajina. Maarian kirkossa toimi messunaikaryhmä. Johannesmessuissa oli mukana paljon vapaaehtoisia eri tehtävissä. Seurakunnan jäsenyyteen ja Jumalan lapsiksi kastettiin reilusti yli kolmesataa lasta. Kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteessa lahjoitetaan anteeksiantamus ja usko. Usko auttaa turvautumaan Jeesukseen ja luottamaan Häneen silloinkin, kun on vaarassa unohtaa, miten suuri lahja on kasteessa saatu. Maarian seurakuntaneuvoston jäsen Uolevi Lahti menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen elokuussa ja aikanaan pitkään seurakuntaneuvoston jäsenenä ollut Raili Jalonen lokakuussa. Kiitollisina muistamme heitä ja kaikkia seurakuntamme jäseniä, jotka saivat iäisyyskutsun kuluneena vuotena. Vuoden aikana suuri ilonaihe oli vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden innostuneisuus seurakunnan toiminnassa ja sen kehittämisessä. Maarian seurakuntaneuvosto kiittää jokaista työntekijää, vapaaehtoista, seurakunnan vastuunkantajaa hyvin tehdystä työstä Skriftskolprojekt och gudstjänstförnyelse i Åbo svenska församling under år 2012 Valet av kyrkoherde förrättades den Kyrkoherdetjänsten fick två sökande: kyrkoherde Johan Westerlund från Pojo och omsorgsprästen Björn Nalle Öhman från Pargas. Domkapitlet i Borgå stift fastställde valresultatet och den nyvalde kyrkoherden tillförordnades som kyrkoherde i Åbo svenska församling från den då även den tidigare kyrkoherden Eero Sepponen gick i pension. Socionom Christer Romberg anställdes som ungdomsarbetsledare från den och kantor Marjo Danielsson anställdes från den och diakonissan Carita Eklund tillträdde diakonitjänsten från den Förnyandet av skriftskolan inleddes i maj 2012 med en gudstjänst i Mikaelskyrkan. Av årskullens 77 konfirmander deltog 22 i en skriftskola ordnad av annan församling och blev konfirmerade under I lägerdelen på sommaren deltog 67 konfirmander. I augusti fortsatte skriftskolan med träffar i smågruppsverksamhet och gudstjänstbesök. Konfirmanderna är indelade i 9 smågrupper som träffas en gång per månad och deltar i planeringen av högmässan en gång per månad (deltar i gudstjänstgruppen). Skriftskolförsöket kommer att utvärderas efter konfirmationen i april En preliminär utvärdering visar att ungdomsteamet upplever att de bättre än tidigare har kunnat uppfylla målsättningen med skriftskolan. Konfirmanderna är mer motiverade att delta i gudstjänstlivet och församlingsorienteringen. Under inga omständigheter vill de byta tillbaka till det gamla systemet. Det utesluter inte att skriftskolprojektet behöver följas upp och hjälpledarutbildningen utvecklas. Domkyrkan är Åbo svenska församlings huvudkyrka. Där firas de flesta gudstjänsterna fastän i medeltal en av månadens gudstjänster utlokaliseras till någon annan av kyrkorna inom Åbo och St. Karins samfällighet. Under året 2012 har 5-6 gudstjänstgrupper (vår och höst) med medlemmar under ledning av en lekmannaordförande planerat och deltagit i genomförandet av högmässorna. Från och med oktober har konfirmanderna deltagit i gudstjänstgrupperna. Gudstjänstfirandet har blivit tydligare i och med att agendor har tryckts för olika tider i kyrkoåret. Gudstjänstgrupperna har kommit bra igång under år 2012 och konfirmanderna är mera delaktiga i gudstjänsterna. Rippikouluhanke ja jumalanpalvelusuudistus Turun ruotsinkielisessä seurakunnassa vuonna 2012 Kirkkoherranvaalit käytiin Kirkkoherran virkaa haki kaksi hakijaa: kirkkoherra Johan Westerlund Pohjasta ja kehitysvammaistyön pappi Björn Nalle Öhman Paraisilta. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti vaalituloksen ja vastavalittu kirkkoherra määrättiin kirkkoherraksi Turun ruotsinkieliseen seurakuntaan alkaen, jolloin myös edellinen kirkkoherra Eero Sepponen siirtyi eläkkeelle. Sosionomi Christer Romberg palkattiin nuorisotyönohjaajaksi alkaen ja kanttori Marjo Danielssonin työsuhde alkoi Diakonissa Carita Eklund aloitti diakoniavirassa

17 Rippikoulun uudistus aloitettiin toukokuussa 2012 jumalanpalveluksella Mikaelinkirkossa. Vuoden 77:ä konfirmoitavista 22 osallistui toisen seurakunnan järjestämään rippikouluun ja konfirmoitiin vuoden 2012 aikana. Kesän rippikoululeiriin osallistui 67 rippikoululaista. Elokuussa rippikoulu jatkui pienryhmätoiminnan tapaamisilla sekä jumalanpalveluksiin osallistumisella. Konfirmoitavat on jaettu 9 pienryhmään, jotka tapaavat kerran kuussa ja jotka osallistuvat päämessun suunnitteluun kerran kuussa (eli osallistuvat jumalanpalvelusryhmään). Arvioinnit rippikoulukokeilusta tehdään vuoden 2013 huhtikuun konfirmaation jälkeen. Alustavan palautteen mukaan nuorisotiimi katsoo, että rippikoulun tarkoitus on kokeilun myötä paremmin tavoitettavissa. Konfirmoitavat ovat enemmän motivoituneita osallistumaan jumalanpalveluselämään ja tutustumaan seurakuntaan. He eivät mitenkään halua palata vanhaan järjestykseen. Tämä ei tarkoita, etteikö rippikouluhanketta tulisi seurata ja isoskoulutusta kehittää. Tuomiokirkko on Turun ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko. Suurin osa jumalanpalveluksista vietetään tuomiokirkossa, vaikka keskimäärin yksi kuukauden jumalanpalveluksista ulkoistetaan johonkin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toiseen kirkkoon. Vuoden 2012 aikana päämessujen suunnitteluun ja toteutukseen on osallistunut henkilöä 5 6 jumalanpalvelusryhmässä (kevään ja syksyn aikana) maallikkojäsenen toimiessa puheenjohtajana. Lokakuusta lähtien rippikoululaiset ovat olleet mukana jumalanpalvelusryhmissä. Jumalanpalveluksen viettäminen on selkiintynyt, kun eri kirkkovuoden aikoja varten on painettu agendat. Jumalanpalvelusryhmät ovat päässeet hyvin vauhtiin vuoden 2012 aikana ja rippikoululaiset ovat nyt aiempaa enemmän osallisina jumalanpalveluksessa Henrikinseurakunta vuonna sumussa ja selkeämmässä Vuonna 2012 painimme monta kertaa sen kysymyksen kanssa, miten paljon toimintamäärärahaa on käytettävissämme. Jouduimme pitkin matkaa tavallista useammin miettimään, onko meillä varaa toteuttaa jo hyväksytty ja arvioitujen tulojemme mukainen toimintasuunnitelma? Toimintamäärärahastamme merkittävä osa muodostui palkkamäärärahan puolelta toimintaan siirretyistä rahoista. Tämä raha puolestaan saatiin käyttöön viiveen perästä, virallisesti vasta vähän ennen juhannusta, kun yhtymän edellisen vuoden tilinpäätös valmistui. Kun huomattava osa seurakunnan toiminnan rahoituksesta roikkuu puoli toimintavuotta ikään kuin tyhjän päällä, se ei voi olla vaikuttamatta toimintaan. Nyttemmin systeemiä on muutettu, ja seurakunta voi yhteistyössä taloustoimiston kanssa jo toimintavuoden alussa siirtää virkapalkkoihin varattuja määrärahojaan toimintaansa, jos virat jäävät täyttämättä. Tämä uudistus, joka vuoden 2012 aikana tehtiin, oli seurakuntatyön kannalta hyvin merkittävä. Jos ajatellaan seurakunnan taloutta, loppuvuodesta alkoivat tummat pilvet kerääntyä meidänkin päällemme. Ehkä vähän ristiriitaista, mutta yhtä aikaa toiminnan puolella työn päämäärät näyttäytyivät edessämme entistäkin selkeämmin. Pitkin vuotta 2012 valmistelimme seurakuntamme strategiaa (Henrikinseurakunta: Missio, visio ja strategia 2020). Työhön osallistuivat sekä työntekijät että luottamushenkilöt. Siteeraan tässä vaiheessa vielä lopullista hyväksymistä vailla olevaa strategiaamme: Vision lähtökohtana on, että huomisen seurakuntalaiset ovat joko lapsina tai vanhempina tämän päivän kodeissa. Näin ollen seurakunnalla täytyy olla säännöllinen ja toimiva yhteys jokaiseen kotiin, jossa on lapsia ja nuoria. Perheen näkökulman tulee päästä esille kaikissa työmuodoissa. Tässä strategiassa lähdetään myös siitä, että meillä on strategiakauden lopussa nykyistä pienempi määrä palkattua henkilökuntaa, mutta vastaavasti merkittävästi enemmän vapaaehtoisia työntekijöitä. Sekä palkatun - että vapaaehtoisen henkilöstön rekrytointiin, perehdyttämiseen, työnohjaukseen ja muuhun koulutukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, koska näin menetellen edistetään työssä jaksamista ja työn iloa. Strategiaprosessiin liittyen jo vuonna 2012 katseet käännettiin entistä selkeämmin sekä vapaaehtoisen seurakuntatyön että perheen suuntaan. 6

18 Vuonna 2012 erityisesti työ perheiden kanssa tuotti meille paljon iloa. Vaikka jäsenmäärämme vähetessä olemme joutuneet vähentämään työntekijäkuntaamme, päätimme kuitenkin yhteistyössä kasvatusasiain keskuksen kanssa pitää perhetyön sihteerin tehtävän. Se tehtävä on vuosien saatossa osoittautunut eräänlaiseksi työmme kokonaisuuden kulmakiveksi. Monet kysyivät minulta vuoden 2012 aikana, miksi osallistumme Mahdollisuus muutokseen kaupunkimissioon? Hyvä kun kysytään. Vastaus on pitkä, ja otan tähän siitä vain yhden asian: Vapaaehtoiset. Jäämme odottamaan. (Heikki Mäntylä) Paattisten seurakunnan toimintakertomus 2012 Vuonna 2012 Paattisten seurakunnassa aloitettiin uusia työmuotoja seurakuntalaisten tavoittamiseksi. Syksyllä aloitti toimintansa seurakunnan näytelmäryhmä Yrjänä Ermalan johdolla. Ryhmä harjoitteli ahkerasti ja esitti joulun alla Dickensin näytelmä saiturin joulu. Näytelmä esitettiin kaksi kertaa Paattisten kirkossa sekä kerran Martin- ja Vahdon kirkoissa. Syksyllä aloitettiin myös uudentyyppinen seurakuntailta, jonka nimeksi annettiin Samas paatis-ilta Nuorisotyössä seurakuntayhtymä seurakunnissa käynnistyi heimokäräjätoiminta, jota varten Paattisillakin aloitti toimintansa Panu eli Paattisten seurakunnan nuorten hallitus. Isoiskoulutus muuttui yksivuotisesta kaksivuotiseksi. Varhaisnuorten ja nuorten bändeihin saatiin uusi vetäjä, paattislainen muusikko Kyösti Mäkimattila. Seurakuntaan tuli ensimmäisen kerran teologiharjoittelija ja jumalanpalveluksiin saatiin vapaaehtoisia ehtoollisavustajia Kaarinan seurakunta vuonna 2012 Kaarinan kirkko 22 vuotta Kuusiston kirkko 220 vuotta Kaarinan seurakunta on vanha ja uusi. Seurakunnan ikä on tätä kirjoittaessani virallisesti 22 vuotta. Kuitenkin seurakunnan juuret ovat samassa ajassa kuin Katariinanseurakunnan ja Kaarinan kaupungin, joiden ikä lasketaan vuodesta Hovirinnan seurakuntakeskus valmistui vuonna 1980, ja sen sali vihittiin kirkoksi loppiaisena Toinen seurakunnan alueella oleva kirkko on Kuusiston kirkko, joka vuonna 2012 täytti 220 vuotta. Kaksi erilaista kirkkoa on rikkaus. Kaarinan kirkosta on moneksi. Sinne on helppo tulla. Kulku on esteetön, ja ovikin aukeaa nykyään nappia painamalla. Joidenkin mielestä Kaarinan kirkko ei ole lainkaan kirkkomainen. Minulle se on kotikirkko, ja pidän siitä. Kirkkosalia on kaunistettu aika paljon 20 vuoden aikana mm. ikkuna- ja seinätekstiileillä ja kirkkolaivalla. Salista kuitenkin huomaa, että sitä ei ole alkuaan suunniteltu yksinomaan jumalanpalveluspaikaksi. Kun kirkkosali on kokonaan käytössä, takimmaisessa penkkirivissä istuva on kaukana alttarista eikä näe juuri mitään etuosassa tapahtuvaa. Mutta penkit ovat pehmeät, on tilaa ja lämpöä, kesän kymmenessä konfirmaatiomessussa välillä liikaakin. Kirkkosalin lisäksi rakennuskokonaisuudessa on paljon muita tiloja. Välillä sisään tulijan ensimmäinen havainto on tuoreen pullan ja sämpylöiden tuoksu tai kirkkosalista kantautuva Bach, välillä kirkkaat lasten äänet, sovittua tapaamista odottava seurakuntalainen tai vapaata tietokonetta etsivä työntekijä. Kaarinan kirkko on keskellä kylää, se on seurakunnan monipuolisen toiminnan keskus, jonka tilat tuntuvat loppuvan kesken. Kuusiston kirkko on perinteinen saaristolaiskirkko, joka hautausmaineen henkii vanhanajan tunnelmaa. Kirkko on ainutlaatuinen kokonaisuus maalauksineen ja seinätapetteineen. Se on kaunis kuin koru, helmi ja aarre muillekin kuin kuusistolaisille. Kirkko on sopivan kokoinen. Siellä on kotoisa tunnelma, vaikka väkeä olisi vain vähän, vaikka häissä olisi vain vihkipari, todistajat, pappi ja kanttori. Pari vuotta sitten kirkon käyttökelpoisuus lisääntyi huomattavasti: saatiin uudet urut ja asianmukaiset wc-tilat! Kuusiston kirkon pyöreitä vuosia juhlittiin monin tavoin. Elokuussa oli kolmen peräkkäisen sunnuntain juhla. Kansanlaulukirkkoa säesti pelimanniorkesteri. Piispanpäivien juhlajumalanpalveluksessa saarnasi piispa 7

19 Kaarlo Kalliala ja sen yhteydessä saateltiin eläkkeelle pitkäaikainen suntio Ismo Suominen. Kolmantena sunnuntaina messun jälkeen tehtiin Luut liikkeelle - hautausmaakävely. Syksyllä kirkkosali täyttyi jälleen: Kuusiston kirkon historian tunteva everstiluutnantti Tuukka Alhonen kertoi kirkosta, veisattiin virsiä yli 220 vuoden ajalta ja julkaistiin Alhosen kirjoittama kirkon historiikki. Adventtinakin juhlittiin: Eija ja Tuukka Alhonen lahjoittivat kirkkoon adventtikynttelikön, ja kirkosta valmistui adventtikalenteri. Kirkon paras kaunistus on sen penkit täyttävä seurakunta. Silloin tällöin molemmat kirkot ovat täynnä. Useimmiten olisi kuitenkin tilaa enemmillekin tulijoille. Tilastojen perusteella voin kuitenkin ilokseni todeta, että jumalanpalveluksissa kävijöiden määrä on toisena peräkkäisenä vuonna kasvanut. (Pirjo Vahtola) Piikkiön seurakunnan vuosi 2012 Vuosi 2012 oli Piikkiön seurakunnassa piispantarkastusvuosi. Edellinen varsinaisen piispantarkastuksen suoritti piispa Ilkka Kantola vuonna Arkkipiispa Jukka Paarma vieraili seurakuntaa tapaamassa seurakuntayhtymään liittymisen jälkeen vuonna 2009 ja kirkkoherran virkaanasettajaisten yhteydessä Varsinaisen piispantarkastuksen suoritti arkkipiispa Kari Mäkinen apunaan tuomiokapitulin pappisasessori Pertti Ruotsalo, dekaani Timo Tavast, hiippakuntasihteeri Mika Mäntyranta ja notaarina Kaarinan seurakunnan pastori Henri Kesti. Piispantarkastuksen yhteydessä tarkastettiin seurakunnan, kiinteistöt, arkisto, pöytäkirjat, hallinto ja talous. Seurakunnan arkistoja järjestettiin kevään aikana. Arkistointi oli jäänyt yhtymään liittymisen yhteydessä kesken. Talousarkistosta osa jäi nytkin Piikkiöön arkistotilan niukkuuden vuoksi. Hautaustoimen kaikki asiakirjat siirrettiin seurakuntayhtymän tiloihin Turkuun. Piikkiön hautausmaata ja hautainhoitorahastoja koskevaa selvitystä tehtiin yhtymän toimesta. Loppuvuodesta selvityksen käytiin läpi yhtymän johtavien virkamiesten ja Piikkiön seurakuntaneuvoston yhteistapaamisessa. Seurakunnan toiminnassa perinteet jatkuivat ja uudet toimintamuodot vakiintuivat edelleen. Jumalanpalveluksissa ja kirkkotilaisuuksissa kävijämäärä nousi. Osasyy nousuun lienee seurakunnan pääjumalanpalvelusten monimuotoistuminen ja useat nimikkopyhät eri yhteistyötahojen kanssa. Seurakuntaan muuttaneita ja liittyneitä kutsuttiin musiikillisesti erityisiin messuihin keväällä ja syksyllä. Yrittäjien kutsupyhää vietettiin yhteistyössä Kaarinan ja Piikkiön yrittäjäyhdistysten ja seurakuntien kanssa. Palmusunnuntain jumalanpalvelusta juhlittiin erityisesti nelivuotiaitten pajunkissakutsukirkkona. Joulukuun kirkkotilaisuuksissa kävijöiden määrä nousi 700 hengellä vuodesta Seurakuntakeskuksen sali ja pappila olivat kastetiloina suosittuja. Piikkiön kirkosta on tullut suosittu toimituskirkko yhtymän sisällä, mikä teetti kanttorille ja suntiolle runsaasti työtä. Hautajaisten jälkeisiä muistotilaisuuksia vietettiin totuttuun tapaan seurakunnan tiloissa mutta myös ihmisten kodeissa ja juhlatiloissa. Papit ja kanttori osallistuivat pääsääntöisesti muistotilaisuuksiin, mitä toimintatapana yleisesti arvostettiin. Diakonia, lapsi-, perhe- ja koulutyö vahvistuivat uudella työntekijällä: vuoden alussa 2012 aloitti kahden vuoden määräaikaisena 50% diakoniatyöntekijänä ja 50% nuorisotyöntekijänä Mia Piiparinen, joka sai vihkimyksensä diakonian virkaan kevään 2012 aikana. Rippikouluja pidettiin viisi, joista kaupunkirippikoulu ja hiihtolomarippikoulu yhdessä Kaarinan seurakunnan kanssa. Kesäleireistä ensimmäinen oli isompi tuplaleiri. Isoskoulutettavia tuli enemmän kuin miesmuistiin. Varttuneemmat nuoret jatkoivat seurakunnassa ja aktivoituivat myös yhtymään perustetuilla Nuorten käräjillä sekä tekivät mm. retken Helsingissä järjestettyyn Taizé-tapahtumaan. Koulutyössä järjestettiin iltapäivätoimintaa yläasteikäisille ja kerho Harvaluodon koululaisille. Päivänavausyhteistyö Toivonlinnan koulun kanssa lisääntyi. Yhdeksäsluokkalaisille käytiin pitämässä lähetysaiheisia oppitunteja lähettinä toimineen Anssi Nurmen kanssa. Piispantarkastuksen yhteydessä tutustuttiin koko piispan seurueen kera uskonnonopetukseen ja uusiin oppimisympäristöihin. Aikuistyössä piirit, viikoittainen tapaamispaikka Kaiken kansan kahvila ja raamattuopetus jatkuivat, Sanan ja musiikin illat samoin. naistenpiirin vetäjä vaihtui, uusi vetäjä löytyi jälleen. Koko kansan tapahtumat vakiinnuttivat toimintamuotona paikkansa erityisesti erityismessujen yhteydessä. Yhteisvastuutapahtumia vietettiin totuttuun tapaan. Pappilan mäellä järjestettiin keväällä ja syksyllä aittaketotalkoot. 8

20 Musiikki on vakiinnuttanut seurakuntaelämässä erityisen vahvan paikan. Kuoroja ja musiikkiryhmiä seurakunnassa toimii henkilövaihdoksista huolimatta useita. Laulavia ja soittavia seurakuntalaisia riittää. Syksyn aikana valmisteltiin musiikkikoulutoiminnan aloittamista seurakunnassa ja valmisteltiin uusien urkujen hankinta-asiaa. Seurakunnan pitkäaikainen kanttori, director cantus Elina Haavisto, jätti vuoden virkavapaan jälkeen virkansa ja hänelle järjestettiin lokakuussa läksiäiset messun jälkeisenä seurakuntajuhlana. Hänen sijaisuuttaan hoiti lähes koko vuoden Tiina Ilonen, joka suoritti Sibelius Akatemiaan A-kanttorin lopputyönsä ja valmistui musiikin maisteriksi A-kanttorin pätevyyksin syksyn 2012 alussa. Taloudellisesti vuosi elettiin toiminnallisesti niukemmin kuin edellinen. Budjettikuri piti, edellisten vuosien säästöjä käytettiin niukasti. Tiedotusbudjettia jouduttiin karsimaan huomattavasti. Suurten ilmoitusmenojen vuoksi säännöllisestä Turun Sanomissa ilmoittelusta luovuttiin. 9