PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

Transkriptio

1

2 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Espoon talous on vakaalla pohjalla, kaupungin haasteena on kuitenkin menojen kasvaminen verorahoitusta ja toimintatuottoja nopeammin. Väestönkasvu ja väestörakenteen muutokset jatkuvat voimakkaana ja asettavat haasteita kaupungille. Vuosikate, 145,5 milj. euroa, ei riittänyt kattamaan toteutuneita 218 milj. euron investointeja. Valtuustokauden tuottavuusohjelman tavoitteena oli 150 milj. euron tuottavuuden nousu. Loppuraportissa ei kuitenkaan esitetty selkeitä toteutumatietoja tuottavuuden nousun arvioimiseksi. Tuottavuuden lisäämiseksi on jatkettava toimenpiteitä. Valtuuston asettamia tulostavoitteita oli 99, joista 34 jäi joko toteutumatta tai tulosta ei voitu arvioida. Vain osa sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen tulostavoitteista ohjaa palvelutuotantoa. Seuraavaa strategiaa laadittaessa on turha asettaa tavoitteita, joiden toteutumista ei voi todentaa tai jotka eivät mittaa olennaisia asioita. Lastensuojeluilmoitukset on lain mukaan käsiteltävä seitsemän arkipäivän määräajassa ja lastensuojelutarpeen selvitykset viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellinen lastensuojelun tarve on arvioitava välittömästi. Aluehallintovirasto on pyytänyt Espoolta selvityksiä määräaikojen noudattamisen viiveiden vuoksi. Vuoden 2012 lopulla ilmoitukset käsiteltiin 90 prosenttisesti ja lastensuojelutarpeen selvitykset 93 prosenttisesti määräajassa. Perheneuvolapalveluiden vastaanotolle pääsy kestää jopa kolme kuukautta. Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen saatavuutta on parannettava ja hoitoketjun toimivuutta kehitettävä palveluihin pääsyn turvaamiseksi. Asumispalvelu- tai hoivapaikkaa jonottavien vanhusten määrä on pysynyt poikkileikkausseurantojen mukaan vuoden 2010 lopusta samankaltaisena ja jonossa oli lähes 140 asiakasta. Pitkäaikaishoitoa avopainotteisemmaksi muuttavassa palvelurakennemuutoksessa tulee huomioida riittävät korvaavat hoivapaikat siten, ettei jonoja synny eikä olemassa olevia hoivapaikkoja vähennetä ennenaikaisesti. Tarkastuslautakunta on useana vuonna huomauttanut terveyskeskuslääkärille pääsyn vaikeudesta ja edellyttänyt lääkäritilanteen selvittämistä sekä toimenpiteitä henkilöstövajauksen ratkaisemiseksi. Lääkärille pääsy kestää edelleen kohtuuttomasti. Lääkärien vakansseista vakinaisesti tai määräaikaisesti täytettyinä oli vain 82 prosenttia. Vajetta on täytetty vuokratyövoimalla. Palvelujen saatavuutta on tehostettava terveysasemien johtamista ja toiminnan yleisiä edellytyksiä parantamalla. Metroasemien läheisyyteen keskitetyt palvelut eivät saa näivettää alueen muita palveluja eivätkä etäisyydet palveluihin saa muuttua kohtuuttomiksi ja vaikeasti saavutettaviksi varsinkin vanhukset ja liikuntarajoitteiset huomioiden. Tilaaja-tuottajamallin kehittämistä jatkettiin, ja palveluliiketoimeen keskitettiin uusia palvelualueita muilta toimialoilta siirtämällä. Organisaatiossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet henkilöstön tehtäviin ja toimipaikkoihin. Palveluliiketoimessa on vuoden aikana kehitetty mittareita, hinnoittelua ja laskutusta, mutta varsinkin uusimpien palvelujen hinnoittelu ja kohdistaminen oikealle tilaajatasolle jäi vielä osittain keskeneräiseksi. Sopimuskäytäntöä on joustavoitettava asiakaslähtöisemmäksi. Useissa kaupungin toimitiloissa on todettu sisäilmaongelmia. Lisäksi kaupungilla on useita tyhjillään olevia toimitiloja. Kaupungilla tulee olla kattavat toimitilojen kunnossapitosuunnitelmat ja seurantajärjestelmät sekä riittävät jatkuvan kunnossapidon määrärahat, jottei tilojen käyttäjille koidu terveyshaittoja, ja ettei kaupungin kiinteistöomaisuuden arvo alene. Ritva Erkama Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja 2 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

3 SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Arvioinnin lähtökohdat Arviointikertomusraportointi Vuosien arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Valtuuston asettamia tavoitteita, tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta koskevan kyselyn tulokset KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Talousarvion toteutumisen arviointi Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi Rahastosijoitukset STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Tulostavoitteiden asettamisen ja toteutumisen arviointi Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi TOIMINNAN ARVIOINTI Tuottavuusohjelma Ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavien projektien hallinta Kaupungin henkilöstö Työhyvinvointimatriisit ja Kunta10 -tutkimuksen tulokset Sosiaali- ja terveystoimi Pitkäaikaishoito Avokuntoutuspalvelut Palvelusetelin käyttö Äitiys- ja lastenneuvolat sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten terapiapalvelut Sivistystoimi Varhaiskasvatus Iltapäivätoiminta Kaupunkikulttuurin kärkihankkeet Kulttuuriketju sekä kulttuuri- ja liikuntapolku Kulps! Liikuntapalvelut Tekninen ja ympäristötoimi Suurpellon ja Tapiolan kehittämishankkeet ARVIOINTIKERTOMUS 2012

4 4.7.2 Matinkylä-Niittykummun sekä Suomenojan (Finnoon) aluekehittäminen Palveluliiketoimi Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Catering -liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos LÄNSIMETRO OY Metroasemat PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISARVIOINTI Tietojärjestelmien yhteentoimivuus pääkaupunkiseudulla Espoon tietohallinnon kehittäminen ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1: Vuoden 2012 tavoitteiden toteutuminen LIITE 2: Vuosien arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta 4 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

5 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Kuntalain mukaan lautakunnan tehtävänä on valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Lautakunnan tehtäviin kuuluu lisäksi huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon kaupungin tarkastuslautakunnan toimintaa sääntelee kuntalain lisäksi tarkastussääntö, jonka mukaan lautakunnan tehtäviin kuuluu lakisääteisten tehtävien lisäksi hallinnon ja taloudenhoidon sekä palvelujen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Erityisesti arvioidaan kaupungin toiminnan vaikuttavuutta kuntalaisen näkökulmasta. Valtuustokauden tarkastuslautakunnassa ovat arviointivuonna 2012 toimineet seuraavat 13 jäsentä: Jäsenet Ritva Erkama, puheenjohtaja Jaakko Mauriala, varapuheenjohtaja Rolf Aschan Antero Krekola Sirkka-Liisa Korkala Jussi Koskinen Antero Laukkanen Mika Levänen Kimmo Metsä Marjo Pihlman Terttu Savola Arja Sääksvuori Eila Uotila Henkilökohtaiset varajäsenet Pirjo Söderström Pekka Simpura Ken Thilman Tuija Kinnunen Sirkka Lindroos Ilkka Arvola Antero Rasilainen Heidi Sipilä Tero Rantanen asti/ Jarno Mäkelä alkaen Kati Yli-Paavola Sabrina Norlamo Heikki Santti Tuulia Koskinen Ulkoiseen tarkastukseen kuuluvat tarkastuslautakunnan lisäksi muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina JHTT-tilintarkastaja sekä kaupungin ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Kaupungin lakisääteisenä JHTT-tilintarkastajana on vuosina toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab, alkaen BDO Audiator Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana on vuonna 2012 toiminut JHTT, KHT Pasi Leppänen. Espoon kaupunki on kuluneella valtuustokaudella ostanut JHTT-yhteisöltä tilintarkastussopimuksen mukaisesti 170 tarkastuspäivää vuodessa. Ulkoisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat sekä avustaa kaupungin JHTT-tilintarkastajaa. Yksikön toimintaa ohjaavat tarkastuslautakunnan arviointiohjelma sekä tilintarkastajan työohjelma. Ulkoisen tarkastuksen yksikkö toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa ja sitä johtaa kaupunginreviisori, JHTT Virpi Ala-aho. Vuonna 2012 yksikössä oli lisäksi konsernitarkastajan ja kolmen kaupunkitarkastajan virat. 5 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

6 1.1 Arvioinnin lähtökohdat Arviointityönsä toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden kattavan arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin tuottavuusohjelman toteuttaminen sekä sen vaikutukset palveluihin ja henkilöstöresursseihin. Arvioinnin painopistealueena olivat vuonna 2012 kaupungin lapsille tarjoamat palvelut sekä aluekehittäminen. Arviointi pohjautuu kirjallisen aineiston lisäksi lautakuntien puheenjohtajien, kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien sekä muiden viranhaltija-asiantuntijoiden kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön laatimiin tarkastuksiin ja selvityksiin. Arviointiohjelmansa toteuttamiseksi lautakunta piti kymmenen kokousta: Tarkastuslautakunnan arviointikokoukset Lausunto seurantaraportti I:stä valtuustolle Palveluliiketoimi: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Vuoden 2011 arviointikertomuksesta annetut vastineet Sosiaali- ja terveystoimi: pitkäaikaishoito: asumispalvelut omana toimintana sekä ostopalveluina, Elä ja asu -keskus, katsaus hoitojonoihin, Tilintarkastajan väliraportointi Sivistystoimi: kulttuurin kärkihankkeet (WDC-vuosi, Kulttuurikeskus ja Teatteritalo) Tarkastuslautakunnan lausunto lokakuun kuukausiraportista valtuustolle Tekninen ja ympäristötoimi: Matinkylän, Niittykummun ja Finnoon aluekehittäminen, Tilintarkastajan väliraportointi Tuottavuusohjelman toteuttaminen, väestöennusteet Arviointikertomuksen valmistelu Tilinpäätös, Henkilöstökertomus ja Kunta10 -tutkimuksen tulokset, Tilintarkastajan väliraportointi PKS-yhteisarviointi: Tietojärjestelmien yhteentoimivuus pääkaupunkiseudulla, Espoon tietojärjestelmät, Arviointikertomuksen valmistelu Arviointikertomuksen valmistelu Arviointikertomuksen hyväksyminen, Tilintarkastuskertomus Tarkastuslautakunta on jakaantunut kahteen jaostoon, jotka ovat arvioineet kaupungin ja sen konsernin toimintaa ja taloutta lautakunnan päättämän vastuualuejaon mukaisesti. I-jaoston arviointi on kohdistunut sosiaali- ja terveystoimeen sekä sivistystoimeen opetustoimia lukuun ottamatta. II-jaosto on arvioinut teknistä ja ympäristötoimea sekä suomen- ja ruotsinkielisiä opetustoimia. Arviointiohjelman toteuttamiseksi kummallakin jaostolla oli neljä kokousta: Tarkastuslautakunnan I-jaoston kokoukset Sosiaali- ja terveystoimi: Lasten terapiapalvelut: perheneuvolat ja lasten kuntoutuspalvelut sekä lastenpsykiatrinen avohoito Sivistystoimi: Kulttuuriketju, liikuntapalvelujen pks-yhteistyö ja liikuntajärjestöjen tukeminen sekä rantojen ja saariston virkistysalueet Sivistystoimi: Kulttuuri- ja liikuntapolku Kulps!, Sosiaali- ja terveystoimi: äitiys- ja lastenneuvolat sekä lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi: Lääkinnällinen kuntoutus, palvelusetelin käyttö Tarkastuslautakunnan II-jaoston kokoukset Tekninen ja ympäristötoimi: Suurpellon ja Tapiolan kehittämishankkeet Palveluliiketoimi: Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos, Espoo Catering -liikelaitos Sivistystoimi: varhaiskasvatus, esiopetus ja iltapäivätoiminta, ostopalvelut ja avustukset Tekninen ja ympäristötoimi: Länsimetro Oy, suunnitteluvaraus- ja maankäyttösopimusmenettely 6 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

7 1.2 Arviointikertomusraportointi Tarkastuslautakunta laatii vuosittain valtuustolle arviointikertomuksen, joka sisältää arviointivuoden havainnot ja suositukset. Tarkastuslautakunta on lisäksi antanut valtuustolle lausunnot seurantaraportista I sekä lokakuun kuukausiraportista. Luvussa kaksi on tarkastuslautakunnan arvio kaupungin taloustilanteesta sekä vuoden 2012 talousarvion toteutumisesta. Kolmannessa luvussa arvioidaan kaupungin ja konsernin strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsitellään tulostavoitteet, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan ole toteutuneet tai joiden toteutumista ei ole voitu arvioida. Neljännessä ja viidennessä luvussa ovat muut kaupungin toimintaa ja konsernia koskevat arvioinnit. Kuudennessa luvussa on yhteenveto Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien tarkastustoimien yhteisarvioinnista. Liitteissä on yhteenveto tarkastuslautakunnan arviointivuoden havainnoista, vuoden 2012 tavoitteiden toteutuminen sekä vuosien arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset ovat keltaisella pohjalla. Arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle Arviointikertomus on julkaistu kaupungin nettisivuilla ja tiedote jaettu tiedotusvälineille arviointikertomuksen julkaisupäivänä. Arviointikertomus käsitellään valtuuston kokouksessa Painetut arviointikertomukset jaetaan Espoon valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. 1.3 Vuosien arviointikertomushavaintojen käsittely ja jälkiseuranta Valtuusto käsitteli vuoden 2011 arviointikertomuksen ja päätti velvoittaa kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto päätti antaa kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa arviointikertomuksessa esitetyt havainnot. Lautakuntien selvitykset olivat kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltävinä syyskuussa 2012 seurantaraportti I:n yhteydessä. Tarkastuslautakunta seuraa vuosittain aikaisempien arviointikertomushavaintojen ja suositusten toteuttamista. Vuosien jälkiseurannassa havaittiin, että useiden tarkastuslautakunnan esille nostamien epäkohtien korjaamiseksi ei ole tehty riittäviä toimenpiteitä. Vuoden 2009 arviointikertomuksessa esille tuoduista 51 havainnosta kahdeksan havainnon toimenpiteet ovat vielä kesken. Näistä keskeisimmät havainnot koskivat vanhuspalveluja, toimeentulotukea sekä terveyspalveluja. Vuoden 2010 arviointikertomuksessa esitetyistä 55 havainnosta 13 havainnon toimenpiteet ovat vielä kesken. Keskeisimmät havainnot koskivat lastensuojelupalveluja. Vuoden 2011 arviointikertomuksessa esitetyistä 59 havainnosta 22 havainnolle ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat vielä kesken. Keskeisimmät havainnot koskivat päivystys- ja terveysasematoimintaa, toimeentulotukea sekä kaupungin toimitiloja. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut esille tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja, joissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Seuranta I raportoinnin yhteydessä annetut selvitykset vuoden 2011 arviointikertomushavainnoista eivät olleet kaikilta osin riittävän konkreettisia. Tarkastuslautakunta kehotti vuoden 2012 lokakuun kuukausiraportista antamassaan lausunnossa toimialoja valmistelemaan vastaukset huolellisemmin. 7 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

8 Vuosien arviointikertomushavainnot, joiden perusteella toiminnassa ei ole tapahtunut muutosta tai toimenpiteet ovat vielä kesken, on esitetty liitteessä 3. Tarkastuslautakunta nostaa erityisesti esille seuraavat aikaisempien vuosien arviointikertomushavainnot, ja raportoi niiden etenemisestä. Hoitojonot, Espoon tilanteen kehitys vuodesta 2011 vuoteen 2012 Pitkäaikaishoidossa palvelurakenteen muutos avopainotteisemmaksi jatkui vuosina Kaupungin omien hoitopaikkojen määrä pysyi kokonaisuutena vuoden 2011 tasolla. Taulukoissa on esitetty pitkäaikaishoitopaikkojen määrän muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 sekä vanhuspalvelujen asiakkaiden jonotietoja vuoden 2010 lopussa ja vuoden 2013 alkupuolella. Pitkäaikaishoidon paikat , tilanne Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2012 Vanhuspalvelujen asiakkaiden jonotietoja Muutos Omat paikat Ostetut asumispalvelupaikat Ostetut laitospaikat Palveluseteliasiakkaat Yhteensä Erikoissairaanhoidosta Espoon sairaalaan jatkohoitopaikkaa odottavat Espoon sairaalan akuutti- ja kuntoutusosastolta pitkäaikaispaikkaa odottavat Kiireellistä dementiakotipaikkaa odottavat (kaikki odottajat koti, sairaala) Kiireellistä ei-tehostettua asumispalvelupaikkaa odottavat Jonossa Lähde: Asiakasohjauskeskus, Espoon sairaala *Kiireellisyysluokka 1:ssä 8 ja 2:ssa 27 odottajaa vuonna *Kiireellisyysluokka 1:ssä 15 ja 2:ssa 50 odottajaa vuonna **Kiireellisyysluokka 1:ssä 0 ja 2:ssa 20 odottajaa vuonna **Kiireellisyysluokka 1:ssä 1 ja 2:ssa 7 odottajaa vuonna ***Osaston toiminta muuttunut akuuttiosastoksi. Jonossa * 65* 20** 8** Jorvin Tk 4 osastolla olevat 2 0*** Yhteensä Vuoden 2012 lokakuussa ja vuoden 2013 maaliskuussa vanhuspalveluissa oli jonossa kaikkiaan 139 asiakasta. Asumispalvelu- tai hoivapaikkaa jonottavien vanhusten määrä on pysynyt tietyn päivän poikkileikkausseurantojen mukaan vuoden 2010 lopusta lähes samankaltaisena. Tarkastuslautakunnan useista kehotuksista huolimatta kaupunginhallitus ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin hoitojonojen purkamiseksi. Palvelurakennemuutoksessa tulee huomioida riittävät korvaavat hoivapaikat siten, ettei jonoja synny eikä olemassa olevia hoivapaikkoja vähennetä ennenaikaisesti. 8 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

9 Terveyskeskusvastaanotolle pääsy Tarkastuslautakunta on useana vuonna todennut terveyskeskuslääkärille pääsyn vaikeuden Espoossa ja edellyttänyt lääkäreiden saatavuuden ja vaihtuvuuden selvittämistä sekä toimenpiteitä henkilöstövajauksen ratkaisemiseksi. Aluehallintovirastojen ja Valviran yhteisen kiireettömään hoitoon pääsyä koskevan valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan aluehallintovirastot selvittivät hoidon järjestämistä erityisesti niissä terveyskeskuksissa, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aiemman selvityksen mukaan on ilmoitettu olevan päivittäin tilanteita, joissa hoidon tarve on todettu, mutta potilaalle ei ole ollut antaa vastaanottoaikaa lääkärille. Potilaiden tekemiin kanteluihin liittyen Aluehallintovirasto teki heinäkuussa 2012 Espoon valvontapäätöksen ja totesi, että potilaita ei saa laittaa jonoon, vaan potilaalle on annettava suoraan aika pitämällä listat auki yli kuusi viikkoa. Jonokirjasta luopumisesta on tehty päätös vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lokakuussa 2012 tekemän selvityksen mukaan Espoossa oli edelleen päivittäin ollut tilanne, että vastaanottoaikaa lääkärille ei ole voitu antaa, vaikka potilaan hoidon tarve on todettu. Viimeisin selvityspyyntö hoitoon pääsyn toteutumisesta Espoon terveyskeskuksissa on pyydetty Kaupunginhallitus on antanut selvityksen Lääkärivajauksen on todettu olevan suurin syy hoitoon pääsyn ongelmiin. Vakansseja on yhteensä 150, joista terveysasematoiminnassa on 136. Kaikista vakansseista on täyttämättä 18 %. Vajeen kattamiseksi on käytetty työvoiman vuokrausta. Lääkärit tekevät vastaanottotyön lisäksi neuvoloiden ja alakoulujen lääkärintarkastukset sekä hoitavat kotihoidon potilaita. Helmikuun 2013 lopussa yli 3 kuukautta vastaanotolle pääsyä jonottaneita potilaita oli 160, joista 108 potilasta jonotti Puolarmetsän terveysasemalle ja 52 potilasta Matinkylän terveysasemalle. Kaikkiaan hoitotakuun piiriin kuuluvia jonossa olevia potilaita tuolloin oli Terveysasemien ajanvarauskirjojen merkintöjen päättyessä kuuteen viikkoon (42 vrk), mitattu T3 -aika ei ole antanut luotettavaa kuvaa kiireettömään hoitoon pääsystä terveysasemilla. Jonossa oleville potilaille, joilla hoitotakuun takaraja on ylittynyt tai on ollut ylittymässä, on tarjottu palvelua yksityislääkärille maksusitoumuksella tai kaupungin muille terveysasemille. Korjaavina toimenpiteinä on esitetty hoitojonojen mittaamisen tihentämistä, rekrytoinnin ja toimintatapojen tehostamista ja vuokralääkärien käyttämistä. Valtuusto palautti valtuustoaloitteen terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi uudelleen valmisteltavaksi toukokuun loppuun mennessä. Palvelujen saatavuutta on tehostettava, erityisesti terveysasemien johtamista ja toiminnan yleisiä edellytyksiä parantamalla - ei tilapäisratkaisuja. Terveysasemilla tehtävää työtä on kehitettävä, jotta lääkärit kokisivat Espoon terveysasemat kiinnostaviksi työpaikoiksi. Tilaaja-tuottaja -malli Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2011 arviointikertomuksessaan, etteivät tilaajatuottajamallin käytön hyödyt ole vielä nähtävissä. Hyötyjä ja soveltuvuutta eri toimintoihin on arvioitava saatujen kokemusten perusteella. Tarkastuslautakunta kehotti huolehtimaan hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä. Toimintaa on arvioitava ja tuloksen tuottavuutta on mitattava myös palvelujen saajan näkökulmasta. Palveluliiketoimen on kehitettävä mittarit siten, että oman tuotannon hintaa ja laatua voidaan verrata yksityisten palveluntuottajien tarjontaan. Tilaaja-tuottajamallin kehittämistä on jatkettu vuoden 2012 aikana, jolloin Palveluliiketoimen toimialalle keskitettiin uusia palvelualueita muilta toimialoilta siirtämällä. Palveluliiketoimen liikelaitoksissa on vuoden aikana kehitetty mittareita, hinnoittelua ja laskutusta, mutta varsinkin uusimpien palvelujen hinnoittelu ja kohdistaminen oikealle tilaa- 9 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

10 jatasolle jäi vielä vuonna 2012 osittain keskeneräiseksi. Tilaaja-tuottajamallin käyttöönoton kehittämistoimet jatkuvat vuonna Tilaaja-tuottaja -mallia on arvioitava ulkopuolisen arvioijan toimesta, jotta mallin todellinen toimivuus tulee esille. Tilaaja-tuottaja -mallin sopimuskäytäntöä on tehtävä joustavammaksi, jotta mallista saataisiin asiakaslähtöinen. Tyhjillään olevat toimitilat sekä toimitilojen sisäilmaongelmat Tarkastuslautakunta toi vuoden 2011 arviointikertomuksessaan esille, että kaupungilla on useita tyhjillään olevia toimitiloja. Kaupungin tulee antaa toimintaohje tilapankin käyttökelpoisten tyhjien tilojen kunnostamiseksi omaan tai esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Tilakeskus -liikelaitoksessa valmistellaan esitystä tilojen hankinnan ja käytön periaatteiksi. Esitys on tarkoitus saattaa kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston käsiteltäväksi keväällä Mittavissa peruskorjaushankkeissa, joissa korjauskustannukset nousevat lähelle uudisrakentamisen hintaa on jo omaksuttu käytäntö, että hankesuunnitteluvaiheessa tarkastellaan molempia toteutusvaihtoehtoja. Lisäksi Tilakeskus - liikelaitos kehittää edelleen tilakustannusten seurantaa ja mittaristo- sekä kohdekohtaista vertailua ja raportointia. Tilakeskus antaa energiakulutustiedot kohteittain vuosivuokra- ja laajuustietojen lisäksi. Espoon kaupungintalo vuonna 2012 Kuva: Meri Hukkinen Vuosien valtuustosopimuksessa on sovittu, että tyhjillään seisovan kaupungintalon kohtalosta päätetään osana asemaseudun ja Espoon hallinnollisen keskuksen asemakaavoituksen linjauksen vahvistamista. Kaupungintalo kuuluu vireillä olevan Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen alueelle. Asemakaavan muutosta käsiteltäessä päätetään lopullisesti rakennuksen purkaminen tai mahdollinen perusparannus. 10 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

11 Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä syksyllä Valmisteluaineistosta saatiin lausunto muun muassa Museovirastolta, joka lausunnossaan esittää että kaupungintalon ja valtuustotalon säilyttäminen tulee ottaa kaavamuutoksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Museoviraston esitys ja valtuuston tekemä kaupungintalon purkupäätös ovat ristiriidassa keskenään. Kaupungintalosta laadittu rakennushistorian selvitys ja kaupungintalon rakennus- ja talotekninen tutkimus ovat valmistuneet Kaupungintalon kulttuurihistorian, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvallisen merkityksen arvottaminen on käynnissä ja valmistuu huhtikuun 2013 aikana. Vuonna 2006 tehtyä kaupungintalon perusparannus-hankesuunnitelmatasoista tarveselvitystä päivitetään Tilakeskus liikelaitoksessa samanaikaisesti siten, että siinä huomioidaan kaupungintalon kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksen yhtenä päätavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolen ympäristöä osoittamalla alueelle lisää asuntoja. Alueelle on tulossa uutta asuinrakennusoikeutta noin kem². Jotta suunnitelmat voisivat toteutua kokonaisuudessaan, tulee VT 1, VT 2 ja valtaosa olemassa olevista siltarakenteista purkaa. Näitä korvaavaa, uutta toimistotilaa on valmisteilla olevan kaavamuutoksen myötä tulossa kem². Asemakaavan muutosehdotusta valmistellaan valmisteluaineistosta saatujen lausuntojen ja muun palautteen, laadittujen lisäselvitysten sekä käytyjen neuvottelujen pohjalta. Tavoitteena on tuoda asemakaavan muutos valtuuston päätettäväksi vuoden 2013 aikana. Kaupungin toimitiloissa on todettu viime vuosina useissa kohteissa sisäilmaongelmia. Tarkastuslautakunta kehotti edellisessä arviointikertomuksessa ottamaan käyttöön kaikki tarvittavat keinot sisäilmaongelmien kartoittamiseksi ja poistamiseksi. Tilakeskus on laatinut koulu-, päiväkoti- ja asukaspuistorakennusten peruskorjaustarpeiden priorisointiselvitykset arvioimalla kiinteistöjen ympäristövaikuttavuutta, arkkitehtuuria, teknistä kuntoa sekä tilojen toimivuutta, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kaupungilla tulee olla kattavat toimitilojen kunnossapitosuunnitelmat ja seurantajärjestelmät sekä riittävät jatkuvan kunnossapidon määrärahat, jottei tilojen käyttäjille koidu terveyshaittoja ja ettei kaupungin kiinteistöomaisuuden arvo alene. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen puutteet Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana, että valtuustokaudella tilintarkastuksen yhteydessä esitettyjä epäkohtia ei ole kaikilta osin korjattu. Kaupungin kirjanpito tulee saada sille tasolle, mitä kirjanpitosäännökset ja hyvä kirjanpitotapa edellyttävät. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisprosessissa on edelleen puutteita, mikä keskeisesti ilmenee JHTT-tilintarkastajan vuoden 2012 tilinpäätöstarkastusraportoinnista. Kaupungin johdon roolia ja vastuuta kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin oikeellisuudesta on terävöitettävä. Oikean tiedon saaminen päätöksenteon perustaksi on välttämätöntä. Tarkastuslautakunnan havaintojen ja suositusten perusteella ei ole ryhdytty kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin. Kaupunginhallituksen tehtävänä on valtuuston antaman tehtävän mukaisesti seurata, että havaitut epäkohdat korjataan. 11 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

12 1.4 Valtuuston asettamia tavoitteita, tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta koskevan kyselyn tulokset 2012 Valtuuston asettamia tavoitteita, tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta koskeva kysely tehtiin vuonna 2012 Espoon, Hämeenlinnan, Kuopion, Lahden ja Porin kaupunkien yhteistyönä. Kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Lahden kaupungin tarkastustoimisto yhteistyössä Tampereen yliopiston professori Lasse Oulasvirran kanssa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää valtuuston asettamien tavoitteiden yhteyttä kunnan toimintaan ja tarkastuslautakunnan onnistumista tehtävässään sekä miten tarkastuslautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta tulisi kehittää. Vastaajat oli jaettu aseman mukaan: valtuutettu ja tarkastuslautakunnan jäsen, valtuutettu, joka ei ole tarkastuslautakunnan jäsen, tarkastuslautakunnan jäsen, joka ei ole valtuutettu sekä johtava viranhaltija. Kyselyn keskimääräinen vastausprosentti oli 55,0. Espoon vastausprosentti oli 49,6. Raportissa on vertailtu vuosien 2008 ja 2010 tuloksia. Kyselyn yhteistulokset kaikkien vastausten keskiarvojen mukaan (Täysin eri mieltä) (Täysin samaa mieltä) Valtuutettu + tltk jäsen Valtuutettu (ei tark. ltk) Valtuutetut yht. Tltk:n jäsen, ei valt. Luottamushlöt yht. Johtavat viranhaltijat Yht Yht Espoo 3,8 3,6 3,6 3,1 3,5 3,6 3,5 3,4 H-linna 3,8 3,5 3,6 3,8 3,6 3,5 3,6 3,6 Kuopio 3,7 3,8 3,8 4,2 3,8 3,6 3,7 3,7 Lahti 3,5 3,7 3,7 3,3 3,6 3,7 3,6 3,7 Pori 4,3 3,6 3,6 3,3 3,6 3,2 3,4 3,4 Yht. 3,8 3,7 3,7 3,4 3,6 3,5 3, ,7 3,5 3,5 3,5 3,5 3,6 3,6 Kaikkien väittämäkysymysten vastausten yhteistulosten keskiarvioissa ei eri kaupunkien vastaajien välillä ole suurta vaihtelua. Tarkastuslautakunnan ei valtuutetut jäsenet Espoossa, Lahdessa ja Porissa ovat kriittisempiä kuin valtuutetut. Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Kokonaisarvosana tavoitteista: (Erittäin hyvä) (Erittäin huono) Valtuutettu + tltk jäsen Valtuutettu (ei tark. ltk) Valtuutetut yhteensä Tltk:n jäsen, ei valt. Luottamus-hlöt yht. Johtavat viranhaltijat Yht Yht Espoo 6,7 7,6 7,5 6,8 7,3 7,8 7,5 7,6 H-linna 8,0 7,9 8,0 7,2 7,8 8,1 7,9 7,8 Kuopio 6,8 7,7 7,6 7,5 7,5 7,7 7,6 7,7 Lahti 7,0 7,8 7,6 7,8 7,6 8,2 7,8 7,8 Pori 7,0 7,8 7,7 6,9 7,5 7,3 7,5 7,7 Yht. 7,1 7,8 7,7 7,1 7,6 7,8 7, ,6 7,8 7,8 7,2 7,7 7,7 7,7 Tavoitteista annettujen arvioiden perusteella näyttää siltä, että vastaajista tarkastuslautakuntien jäsenet ovat kriittisimpiä ajatellen kaupunkien tavoiteasetantaa. Tämä on ymmärrettävää, koska tavoiteasetannan onnistuneisuudella on erityinen merkitys tarkastuslautakunnalle sen tehdessä lakisääteistä arviointityötään. Espoon tavoitteiden kokonaisarvosana jää hieman keskiarvon alapuolelle. 12 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

13 Tarkastuslautakuntaa koskeva osio (Täysin eri mieltä) 1 Valtuutettu + tltk jäsen Valtuutettu (ei tltk) Valtuutetut yht. Tltk:n jäsen, ei valt. Luottamushlöt yht (Täysin samaa mieltä) Yht Yht Espoo 4,3 3,8 3,9 3,2 3,7 3,8 3,8 3,6 3,8 H-linna 4,0 3,3 3,4 4,4 3,6 3,4 3,5 3,6 3,6 Kuopio 3,9 4,1 4,0 4,6 4,1 3,7 3,9 3,9 3,7 Lahti 3,7 3,7 3,7 3,8 3,7 3,7 3,7 3,9 3,7 Pori 4,7 3,5 3,7 3,6 3,7 3,2 3,5 3,5 3,4 Yht. 4,0 3,7 3,8 3,7 3,8 3,6 3, ,8 3,6 3,6 3,8 3,7 3,8 3, ,7 3,6 3,6 3,8 3,6 3,7 3,6 Yht Arviointia koskevassa osiossa Espoon tarkastuslautakunnan kokonaisarvosana oli 3,9 vastausten keskiarvon ollessa 3,7. Valtuutetut ovat vuoden 2012 kyselyn perusteella tyytyväisempiä tarkastuslautakunnan toimintaan kuin vuosina 2008 ja Kokonaisarvosana arviointikertomuksesta: (Erittäin hyvä) (Erittäin huono) Johtavat viranhaltijat Valtuutettu + tltk jäsen Valtuutettu (ei tltk) Valtuutetut yht. Tltk:n jäsen, ei valt. Luottamushlöt yht. Johtavat viranhaltijat Yht Yht Espoo 9,0 8,7 8,7 8,5 8,7 7,7 8,2 7,9 8,2 H-linna 8,5 7,1 7,2 8,8 7,5 7,4 7,5 7,6 8,1 Kuopio 9,0 8,4 8,5 8,5 8,5 7,8 8,2 8,0 8,0 Lahti 8,7 7,8 8,0 8,5 8,0 7,2 7,7 7,9 8,1 Pori 9,7 7,8 8,0 8,5 8,1 7,2 7,7 7,5 7,4 Yht. 9,0 8,0 8,2 8,6 8,2 7,5 7, ,6 7,4 7,9 8,5 7,9 7,6 7, ,3 7,9 8,0 8,5 8,0 7,7 7,9 Yht Espoon arviointikertomuksen kokonaisarvosana oli keskiarvoa parempi. Valtuutettujen vastaajaryhmää voi pitää erityisen tärkeänä, koska tarkastuslautakunta on valtuuston apuelin varmentamaan tilivelvollisen hallinnon toimintakertomusta ja arvioimaan hallinnon toimintaa. Valtuutettujen tyytyväisyys tarkastuslautakunnan arviointia kohtaan on kasvanut edellisestä kyselystä, mitä voidaan pitää myönteisenä asiana. Viranhaltijoiden osalta tyytyväisyys on pysynyt ennallaan ja on selvästi alle valtuutettujen antaman arvion. Espoon avoimissa vastauksissa tavoitteisiin kaivattiin enemmän konkretiaa, selkeyttä ja mitattavuutta. Luottamushenkilöiden tulisi useiden vastausten perusteella voida osallistua tavoitteista päättämiseen prosessin eri vaiheissa nykyistä enemmän. Samat näkemykset tulivat esiin myös vuoden 2010 kyselyssä. Avoimissa vastauksissa korostettiin, että lautakunnalle on turvattava riittävät resurssit arviointityönsä toteuttamiseksi. Arviointikertomusraportoinnin selkeyteen ja havaintojen kirjalliseen ilmaisuun kiinnitettiin useissa vastauksissa huomiota. Raportoinnin tiivistämisen lisäksi vastauksissa toivottiin hyödynnettäväksi enemmän grafiikkaa. Suurten kaupunkien vertailutietoja olisi vastausten perusteella hyvä olla nykyistä enemmän. Espoon tarkastuslautakunnan vuosittaisen arviointikertomusraportoinnin ja kaksi kertaa vuodessa annettavien lausuntojen lisäksi esitettiin annettavaksi puolivuosittainen väliraportti, jotta havaituista epäkohdista voitaisiin raportoida valtuustolle nykyistä aiemmin. Lisäksi toivottiin selkeämpiä toimenpide-ehdotuksia valtuustolle sekä arvioinnin olennaisten tulosten esille nostamista. 13 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

14 2 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI Espoon kaupungin talous on vakaalla pohjalla. Kaupungin haasteena on menojen kasvaminen verorahoitusta ja toimintatuottoja nopeammin. Valtakunnallisten arvioiden mukaan talouden kehitys tulee seuraavina vuosina olemaan hidasta. Kaupungin väestönkasvu sekä väestörakenteen muutokset jatkuvat voimakkaana ja asettavat suuria haasteita kaupungille, minkä vuoksi kaupungin pitkän tähtäyksen tavoitteeksi on linjattu 180 milj. euron vuosikate. Vuosikate osoittaa investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin käytettävissä olevan tulorahoituksen. Vuoden 2012 talousarviossa hyväksytyistä 279 milj. euron investoinneista toteutui 218 milj. euroa. Lisäksi tilinpäätöksen mukaan kaupungin sisäisiä peruspääomasijoituksia tehtiin 5,9 milj. euroa. Kertynyt vuosikate 145,5 milj. euroa ei riittänyt kattamaan toteutuneita investointeja. Vuosikatetta kertyi 5 milj. euroa edellisvuotta enemmän ja sitä paransivat rahoitustuotot, joiden määrä ylitti talousarvion 25 milj. eurolla. Vuosikate asukasta kohden oli 567 euroa, mikä oli hieman edellisvuotta enemmän. Vuosikate, investoinnit ja vuosikatetarve vuosina peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Lähde: Strategia- ja talousyksikkö 2013 Vuoden 2012 talousarvioon merkitystä 43 milj. euron lainanottovaltuudesta nostettiin uutta lainaa 22,6 milj. euroa. Rahastoja ei purettu. Tilinpäätöksessä on raportoitu kaupungin lainakannan vuoden 2012 lopussa olevan 192,2 milj. euroa ja lainamäärän asukasta kohden 748 euroa. Kaupungin pääomavuokra- ja palvelumaksuvastuut olivat vuoden 2012 lopussa 127 milj. euroa, mikä oli 9 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Suurimmat vastuut koskivat Tapiolan terveysaseman, Kuninkaantien lukion ja liikuntakeskuksen, Leppävaaran aluekirjaston ja musiikkitalon pääomavuokravastuita. Leasingvastuita oli 13,5 milj. euroa ja muita vuokravastuita oli 14,4 milj. euroa vuoden 2012 lopussa. Konsernin lainakanta on kasvanut viime valtuustokaudella voimakkaasti ja oli vuoden 2012 lopussa milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 184 milj. euroa. Suurin osa konsernin lainakannasta koostui HSY-kuntayhtymän, Espoon Asunnot Oy:n, HUSkuntayhtymän, Espoon Toimitilat Oy:n ja Länsimetron vieraasta pääomasta. Lisävel- 14 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

15 kaantumista aiheuttavat käynnissä ja alkamassa olevat mittavat investoinnit, joista suurimpia ovat Länsimetro Oy, Jorvin sairaalan saneeraus, uusi sairaala sekä koulujen peruskorjaukset. Espoon kaupungin ja konsernin lainakannan kehitys vuosina Lähde: Espoon vuoden 2012 tilinpäätös Seuraavassa taulukossa on esitetty suurten kaupunkien konsernilainat asukasta kohden vuonna Vantaan konsernilainakanta asukasta kohden on suurin, noin euroa. Vertailun pienin konsernilainakanta on Oulussa, vajaat euroa asukasta kohden. Espoon konsernilainakanta asukasta kohden on lähes euroa. Suurten kaupunkien konsernilainat euroa/asukas vuonna 2012 Lähde: mukaillen Heikki Helin, Suurten kaupunkien tilinpäätökset ARVIOINTIKERTOMUS 2012

16 Alaskirjaukset Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa toteutuneista menetyksistä on tehty 14 milj. euron alaskirjaukset, merkittävimpinä Orkideahanke, henkilöstötietojärjestelmä ERP-HR, Laaksolahden jäähalli sekä Virastotalo I. Valtuusto päätti keskeyttää Puolarmetsään sijoitettavaksi kaavaillun Espoon sairaalan ja seniorikeskuksen (Orkidea) suunnittelutyöt. Valtuusto hyväksyi Espoon sairaalan rakentamisen Puolarmetsän sijaan Jorviin. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä raportoitiin keskeytetyn hankkeen lopullisiksi kustannuksiksi 8,9 milj. euroa. Orkideahankkeesta tehtiin vuonna 2012 yhteensä 8,5 milj. euron alaskirjaukset. Valtuusto myönsi vanhuspalveluille Seurantaraportti I:n käsittelyn yhteydessä määrärahamuutoksena 7,5 milj. euroa. Vanhuspalvelut korvasi Tilakeskus-liikelaitokselle tilaamansa suunnittelutyön toteutuneita menoja 7,3 milj. euroa. Kaupunki luopui HR-ERPin rakentamisesta kesällä Lakkautetun järjestelmän alaskirjaukset olivat 2,9 milj. euroa. Käyttökieltoon asetetun kaupungin omistaman Laaksolahden jäähallin alaskirjaukset olivat 1,0 milj. euroa. Espoon keskuksessa sijaitseva Virastotalo I on tyhjennetty, ja talosta on tehty purkulupahakemus. Espoon kaupungin omistamien osakkeiden kirjanpitoarvo 2,37 milj. euroa on alaskirjattu. Päätöksentekoa varten on valmisteltava huolellisemmat ennakkosuunnitelmat vaihtoehtoineen ennen rakentamishankkeisiin sitoutumista. Rakennusten kunnossapitoon ja peruskorjauksiin on varattava riittävät määrärahat, ja työt on valvottava asianmukaisesti, jotta kaupungin kiinteistöomaisuudesta pystytään huolehtimaan. 2.1 Talousarvion toteutumisen arviointi Vuoden 2012 kaupungin tilikauden tulos oli 26,6 milj. euroa, mikä on 22 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Valtionosuuksia kertyi 47,5 milj. euroa, mikä on 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota enemmän. Ulkoiset toimintatuotot, 252,7 milj. euroa, toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti ja kasvoivat 2,8 prosenttia vuodesta Ulkoiset toimintamenot kasvoivat 5,1 prosenttia ja olivat milj. euroa. Toimintakate heikkeni 57,1 milj. euroa vuodesta Talousarvion ulkoisia kuluja korotettiin vuoden aikana 60,7 milj. euroa, joista jäi käyttämättä 15,4 milj. euroa. Kaikkien toimialojen ennusteet eivät vielä loppuvuodestakaan olleet täysin realistisia. Verotulot vuosina Verotulot TP 2011 TA 2012 TP 2012 Ansiotulojen kunnallisvero 1 023, , ,5 Yhteisövero 144,5 131,7 116,1 Kiinteistövero 63,3 65,2 65,7 Verotulot yhteensä 1 231, , ,3 Verotuloja kertyi 8,3 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Verotuloarvioon ei tehty tilikauden aikana muutoksia. Verotulojen kehitys jäi käyttömenojen kehitystä huomattavasti heikommaksi. Ulkoisten kulujen kasvu on korkeaa verrattuna verotuloihin ja muihin kaupungin tuottoihin. Lähivuosille suunnitellut mittavat investoinnit aiheuttavat merkittävää kasvua myös käyttötalouteen. Riskienhallintaan on kiinnitettävä huomiota. Talousarvion toteutumisen ennustettavuutta on parannettava. 16 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

17 2.1.1 Peruskaupungin käyttötalouden ja investointien toteutumisen arviointi Kuntalain mukaan tilinpäätökseen sisältyy talousarvion toteutumisvertailu. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailuun otetaan alkuperäinen talousarvio, talousarviomuutokset, muutettu talousarvio ja toteutuma sekä poikkeama muutetun talousarvion ja toteutuman välillä. Kuntaliiton talousarviosuosituksessa edellytetyn täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja tai tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Talousarvioon on valmisteltava lopulliset toimiala- ja yksikkötasoiset luvut, jotka on esitettävä yhdessä valtuustokäsittelyssä. Edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä tulee hyväksyä lopullinen täydellinen talousarvio ja mahdolliset täydennystarpeet tulee ottaa käsittelyyn talousarviomuutoksena talousarviovuoden kuluessa. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion ja antanut valtuutuksen tehdä talousarvioon muutoksia ja tarkennuksia koskien tiedossa olleita eläkemenojen kohdistamisen ja sisäisten erien laskutuksen muutoksia. Kaupunginjohtajan muutoslistat hyväksyttiin valtuustossa talousarviokirjan liitteenä. Muutoksia ei ollut sisällytetty talousarviokirjaan. Tarkennusten jälkeinen talousarvio on esitetty valtuustolle Valtuuston talousarviokäsittelyyn tulee valmistella ja esittää tiedossa olevat yksikkö- ja hankekohtaiset talousarviomäärärahat. Täydennys- ja tarkennustarpeet tulee esittää talousarviomuutoksena valtuustolle. Seuraavissa arviointikertomuksen toteutumisvertailujen TA 2012-sarakkeissa on esitetty valtuuston hyväksymän alkuperäisen talousarviokirjan luvut. Tilinpäätöksessä talousarvion toteutumisvertailu on tehty valtuustoon nähden sitovalla määrärahatasolla. Vuoden 2012 tilinpäätöskirjan TA sarakkeessa on esitetty alkuperäiseen talousarvioon sisällytettynä valtuuston hyväksymän eläkemaksujen kirjaustavan muutoksen aiheuttamat määrärahamuutokset. Seuraavissa sarakkeissa nämä muutokset on huomioitu kohdassa TA muutettu 2012, jossa ovat myös muut tilinpäätöksessä esitetyt valtuuston talousarviovuoden aikana hyväksymät määrärahamuutokset. Tilinpäätöksessä esitetyt TA ja TA-muutettu sarakkeiden luvut poikkeavat valtuuston päätöksistä yleishallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä palveluliiketoimen luvuissa. Poikkeamat on esitetty sarakkeitten alla olevissa teksteissä. Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 168,7 199,6 240,5 213,2 284,6 283,2 Menot 1 337, , ,4 1521, , ,9 Peruskaupungin käyttötalouden tulot alittivat muutetun talousarvion 1,4 milj. eurolla, kun valmistus omaan käyttöön otetaan mukaan. Menot alittivat muutetun talousarvion 18,3 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisessä toimessa tulot jäivät alle muutetun talousarvion. Kaikkien toimialojen menot alittivat muutetun talousarvion. Talousarviokirjan alkuperäinen talousarvio eroaa eläkekirjausten jälkeen noin 0,1 milj. euroa tilinpäätöksessä esitetyn alkuperäisen talousarvion luvusta. Muutetun talousar- 17 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

18 vion luku eroaa 0,13 milj. euroa pöytäkirjattujen päätösten luvuista. Erot on selitetty alla olevissa toimialojen teksteissä. Vuoden 2011 tilinpäätöksestä alkaen lukuihin on sisällytetty valmistus omaan käyttöön lukuun ottamatta vuoden 2012 alkuperäistä talousarviota. Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 6,1 6,2 9,2 0,4* 0,9 1,7 Menot 54,7 53,1 60,0 36,9* 41,4 39,2 *Yleishallinnosta siirtyi vuoden 2012 alussa henkilöstöä ja toimintoja palveluliiketoimeen. Yleishallinnon tulot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti lukuun ottamatta 0,8 milj. euron suuruista valmistusta omaan käyttöön, jota ei ollut talousarviossa. Menot toteutuivat 2,2 milj. euroa muutettua talousarviota alempina. Muutetun talousarvion mukaista 2,2 milj. euron Tilakeskukselle tarkoitettua konserniavustusta ei käytetty. Talousarviokirjan alkuperäinen talousarvio lisättynä eläkemaksujen kirjaustavan muutoksella eroaa 0,19 milj. euroa tilinpäätöksen alkuperäisen talousarvion luvusta. Ero johtuu yleishallinnosta palveluliiketoimeen siirrettyjen henkilöiden palkkakulujen siirrosta sekä siitä, että eläkemaksujen kirjaustavan muutosta ei ole tehty pöytäkirjojen mukaisesti. Sama erotus esiintyy muutetussa talousarviossa. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 77,2 64,6 67,9 70,2 71,3 70,3 Menot 747,4 587,2 631,1 654,8 681,3 680,6 Sosiaali- ja terveystoimen tulot alittivat muutetun talousarvion 1,09 milj. euroa ja menot 0,7 milj. euroa. Menot ylittyivät terveyspalveluissa 3,4 milj. eurolla, josta erikoissairaanhoidon menojen ylitys oli 2,2 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot alittuivat 2,3 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion vanhusten palveluissa 0,2 milj. euroa ja toimialan esikunnassa 1,6 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen muutettuun talousarvioon on tehty vanhusten palveluiden osalta 0,4 milj. euron korotus pöytäkirjoissa päätetyn 0,2 milj. euron korotuksen sijasta. Tämän osalta muutettu talousarvio ei vastaa pöytäkirjattuja päätöksiä. Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 13,9 34,9 39,5 37,4 39,7 41,6 Menot 383,8 580,0 604,0 643,2 640,9 634,9 Sivistystoimen tulot ylittivät muutetun talousarvion mukaiset tulot 1,9 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa nettobudjetoiduista yksiköistä sekä oman käytön valmistuksen kirjaustavan muutoksesta. Menot alittivat muutetun talousarvion 6 milj. eurolla. Suurimman osan tästä muodostaa suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta, jonka menot alittuivat 4 milj. euroa. Menojen alitus johtui pääasiassa päiväkotihankkeiden valmistumisen viivästymisestä sekä pätevän henkilöstön ja sijaisten rekrytointivaikeuksista. Ruotsinkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta sekä liikuntalautakunta alittivat menoarvionsa 0,9 milj. eurolla molemmat. 18 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

19 Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 71,6 93,9 123,2 75,8 142,9 139,8 Menot 151,8 144,1 192,4 153,5 222,3 213,7 Teknisen ja ympäristötoimen tulot alittivat muutetun talousarvion 3,1 milj. euroa. Tilinpäätöksen mukaan tuloja kertyi ennakoitua enemmän tuloutetuista maankäyttösopimuksista, ulkopuolisille tehdyistä töistä ja rakennusvalvonnasta. Rakentamisen sisäisten palvelujen tulot kuitenkin alittuivat 8.2 milj. euroa. Toimialan menot alittivat muutetun talousarvion 8,7 milj. euroa, mikä suurimmalta osalta aiheutui rakentamisen sisäisten palvelujen alittumisesta. Palveluliiketoimen esikunnan sekä konsernipalveluiden tulosyksikön talousarvion käyttötalouden toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot - - 0,7 29,3 29,8 29,8 Menot - - 0,8 33,2 33,3 32,5 Palveluliiketoimen esikunnan sekä konsernipalveluiden tulosyksikön tulot toteutuivat muutetun talousarvion mukaisesti. Menot alittivat muutetun talousarvion 0,8 milj. euroa. Palveluliiketoimi muodostui vuonna 2012 esikunnasta sekä konsernipalveluiden tuloyksiköstä ja viidestä liikelaitoksesta. Esikunnan kuluja laskutettiin sopimusten mukaisesti liikelaitoksilta. Liikelaitosten tilinpäätökset on esitetty tilinpäätöksessä erillisinä. Palveluliiketoimen eläkemaksujen kirjaus on tehty pöytäkirjoissa päätettyä suurempana. Lisäksi yleishallinnosta on siirretty palveluliiketoimeen henkilöiden palkkakuluja. Näiden johdosta alkuperäinen ja muutettu talousarvio eroavat 0,11 milj. euroa pöytäkirjojen päätösten mukaisista talousarvioista. Peruskaupungin investoinnit Peruskaupungin (ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja) investointien talousarvion toteutuminen Milj. euroa TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA muutettu 2012 TP 2012 Tulot 57,7 214,1 29,0 70,1 29,3 34,3 Menot 165,8 252,8 119,6 153,7 155,3 137,8 Peruskaupungin investointitulot ylittivät muutetun talousarvion 4,9 milj. euroa. Suurin tuloylitys, 2,9 milj. euroa, toteutui kiinteiden rakenteiden ja laitteiden valtionosuuksissa, mistä liikenneväylien yleisten teiden tuloylitys oli 1,2 milj. euroa ja alueellisen kunnallistekniikan tuloylitys 1 milj. euroa. Yleishallinnon aineettomat tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,8 milj. euroa johtuen Länsimetro Oy:lle maksetuista ennakoitua suuremmasta valtionavustuksesta. Aineettomissa investoinneissa on budjetoituna peruskaupungin kautta kanavoidut Länsimetron tulot sekä menot. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 17,4 milj. euroa. Vuodenvaihteessa oli liikenneväylien, liikuntarakenteiden ja kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen varatuista määrärahoista käyttämättä 13,1 milj. euroa, mikä siirrettiin vuodelle 2013 hankkeiden rakentamisen jatkamista varten. 19 ARVIOINTIKERTOMUS 2012

20 2.2 Rahastosijoitukset Kulunut vuosi 2012 oli tuotoiltaan hyvä sijoittajille. Sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat selvästi yli pitkäaikaisen markkinoiden keskituoton. Korkomarkkinoilla erityisesti yrityslainojen tuotot olivat huomattavia. Paremman luottoluokituksen yrityslainat tuottivat keskimäärin yli 15 prosenttia ja huonomman luottoluokituksen yrityslainat yli 22 prosenttia. Osakemarkkinat nousivat vuoden aikana keskimäärin 15,1 prosenttia. Toisaalta rahamarkkinasijoitusten ja valtionlainojen tuotot jäivät alhaisiksi. Espoolla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa. Nämä ovat Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, Peruspalvelujen kehittämisrahasto, Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, Vahinkorahasto ja Sosiaalisen luototuksen rahasto. Näiden lisäksi kaupungilla on Investointirahasto. Rahastojen varat olivat markkina-arvoltaan 593,4 milj. euroa. Suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Espoon rahastosijoitukset ovat kunta-alalla suuria, minkä vuoksi rahastosijoitusten kehitystä on verrattu pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Kaupungin sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä tuotto hyväksytyillä riskitasoilla. Rahastoista raportoidaan valtuustolle seurantaraportissa sekä tilinpäätöksessä. Varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin Lähde: Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2012 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston vuoden 2012 tuotto oli 10,7 prosenttia (42,2 milj. euroa) ja tuotto rahaston perustamisesta 18,84 prosenttia. Rahaston vuosittainen tuotto perustamisesta lähtien on ollut keskimäärin 2,7 prosenttia vuoden 2012 loppuun mennessä. Vuosina keskimääräinen inflaatio on ollut 2,2 prosenttia. Vuonna 2012 rahaston sijoitusten tuotot olivat eläkerahastojen keskimääräisiä tuottoja paremmat. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Lähtökohtana on ollut noin kuuden prosentin tuotto-odotus, mikä olisi toteutuessaan tarkoittanut yhteensä noin 40 prosentin tuottoa vuosina Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2012 tuotto oli 7,5 prosenttia (8,5 milj. euroa) ja tuotto rahaston perustamisesta oli 55,44 prosenttia. Vuonna 2012 rahaston sijoitusten tuotot olivat lähellä eläkerahastojen keskimääräisiä tuottoja. Rahaston vuosit- 20 ARVIOINTIKERTOMUS 2012