Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2007

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Talousjohtaja Jukka Aalto Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Tilinpäätös Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö -tiliviraston vuoden 2006 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätös käsittää koko sisäasiainministeriön hallinnonalan lukuun ottamatta Ahvenanmaan lääninhallitusta. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä toimialoittain katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös toimialoittain tilinpäätösanalyysin, sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman, määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä. Tilinpäätös on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, tilinpäätös, toimintakertomus Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 17/2007 ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 195 Kieli suomi Hinta 25,00 + alv Luottamuksellisuus Jakaja Sisäasiainministeriö Kustantaja Sisäasiainministeriö

3 Sisällysluettelo Sisäasiainministeriö tiliviraston tilinpäätös Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Ulkomaalaishallinto Lääninhallinto Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Yhteenveto tiliviraston maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien liitteet Muut liitteet Allekirjoitukset

4 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Yleistä Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen tilivirastouudistuksen johdosta sisäasiainministeriön hallinnonalalla laaditaan nyt ensimmäistä kertaa sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös. Toiminnallisesti ja organisatorisesti eräs keskeisimmistä muutoksista oli Sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen varsinaisen toiminnan käynnistyminen vuoden 2006 alusta lukien. Sisäasiainministeriön hallinnonalan voidaan kokonaisuudessaan katsoa saavuttaneen sille asetetut tavoitteet sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että toiminnallisen tuloksellisuuden näkökulmasta. Raportoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta hallinnonalan tulee kuitenkin tulevina vuosina edelleen terävöittää tavoiteasetantaa mm. asettamalla selvät vaikuttavuustavoitteet koko suunnittelukaudelle. Toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta sisäasiainministeriön hallinnonalan ydintehtävien ja -toimintojen luonne on muuttunut yleisen yhteiskunnallisen kehityksen myötä yhä keskeisemmäksi koko yhteiskunnan toimintakyvyn ja -varmuuden sekä yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Euroopan unionin puheenjohtajuus EU-puheenjohtajuus oli järjestelyiltään huomattavasti edellistä puheenjohtajuutta haastavampi mm. jäsenmaiden kasvaneen lukumäärän ja aiempaa vaativampien turvatoimien johdosta. Puheenjohtajuuteen liittyvien tilaisuuksien läpivienti sisäasiainministeriön hallinnonalan vastuulla olleiden kokonaisuuksien osalta sekä lukuisista erilaisista turvatoimista huolehtiminen sujuivat suunnitelmien mukaisesti mm. ASEM6 - kokouksen aikaan suunnitellun mellakan poliisi esti ennalta. EU:n muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan edelleen kehittämisestä ja jatkolinjauksista sovittiin joulukuun 2006 Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella sovittiin eteläisen merirajan vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suomen johdolla sovittiin uusista takaisinottosopimusneuvottelumandaateista. Neljästä rahastosta (pakolais-, palauttamis-, ulkoraja- ja kotouttamisrahasto) koostuvasta Yhteisvastuun ja muuttoliikkeiden hallinnan puiteohjelmasta vuosille päästiin yhteisymmärrykseen. Myös muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevasta tilastoasetuksesta päästiin yksimielisyyteen. Suomen puheenjohtajakaudella saatettiin voimaan EU:n koheesiopolitiikan säädösperusta ja järjestettiin aluepolitiikan epävirallinen ministerikokous koskien EU:n koheesiopolitiikan resurssien hyödyntämistä alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa. Toiminnan vaikuttavuus Poliisi saavutti suurimman osan niistä tavoitteista, joita sisäasiainministeriö on asettanut sisäisen turvallisuuden tavoitetasoksi. Turvallisuuden taso katuturvallisuusindeksillä mitattuna oli aikaisempia vuosia parempi, mutta jäi vuodelle 2006 asetetusta tavoitteestaan. Poliisin hälytystehtävien määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 noin 10 prosenttia. Omaisuusrikostorjunnan tehostaminen on tuottanut tulosta, josta osoituksena omaisuusrikosten selvittämistason nousun jatkuminen myös vuonna

5 Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa jatkettiin onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista sekä valmisteltiin laaja toimenpideohjelma asumisen paloturvallisuuden edistämiseksi. Pelastuslaitosten tehtävämäärän kasvu jatkui edellisiin vuosiin verrattuna. Tehtävämäärää kasvattivat eniten palokuntien lisääntyneet ensivastetehtävät. Tulipalojen määrä kasvoi edellisten vuosien keskiarvoon verrattuna. Tulipalojen määrää lisäsivät etupäässä poikkeuksellisen kuivan kesän aikana tapahtuneet lukuisat maasto- ja metsäpalot. Hätäkeskuslaitoksen toiminnassa olleet ongelmat kärjistyivät syksyn 2006 aikana, minkä seurauksena ryhdyttiin toimenpiteisiin laitoksen henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseksi ja laitoksen toiminnan parantamiseksi. Hätäpuheluihin vastaamisajat jäivät asetetuista tavoiteajoista. Keskeinen syy tähän oli päivystäjäpula, jota vuoden aikana helpotettiin erityisjärjestelyin ja pidemmällä aikavälillä lisäämällä hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko. ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista. Turvapaikkaa haki 21 henkilöä. Viimevuotiseen (yleisurheilun MM-kilpailut) tapaan voitiin todeta, että merkittävä osa laittoman maahantulon ja maahamme suuntautuvan muun rikollisuuden paineesta tulee sisärajojen yli. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) ilmoitti saavuttaneensa operatiivisen toimintavalmiuden syksyllä Vauhtiin toiminta lähti vuoden 2006 keväällä. Parhaimmillaan Frontexilla on ollut vireillä yli 40 operaatiota tai hanketta. Uuden rajavartiolain vaikutukset näkyvät selvästi rikostorjuntaa kuvaavissa tilastoissa. Vuoden aikana on kirjattu yli neljätuhatta rikosilmoitusta ja rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettu yli tuhatkolmesataa rikosasiaa. Sisäasiainministeriö julkaisi keväällä 2006 strategiansa maahanmuuttohallinnon ja ulkomaalaislainsäädännön kehittämiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa maahanmuuttopolitiikan päävastuun osoittamista selkeästi sisäasiainministeriölle sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisvastuun siirtämistä sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Hallituksen selonteon keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista eteni suunnitellusti. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu, palvelutavoitteiden valmistelu ja asettaminen valtion alue- ja paikallishallinnolle, kihlakuntahallinnon organisaation ja toiminnan parantaminen, yhteispalvelun tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen alue- ja paikallishallinnossa. Vuosi 2006 oli merkittävä kansallisen alueiden kehittämisen ja EU:n aluepolitiikan kannalta ohjelmakausien vaihtumisen ja ohjelmien uudistamisen vuoksi. Kansalliset erityisohjelmat, aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma, valmisteltiin uudelle ohjelmakaudelle ja niiden työnjakoa selkeytettiin. Osaamiskeskusohjelma uudistettiin klusteripohjaiseksi ja aluekeskusohjelman avulla kootaan jatkossa alueellista elinkeinopolitiikkaa entistä tehokkaammin. Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa uutta on alueellinen osio aluekeskusja kaupunkiohjelmien ulkopuolisille maaseutualueille. Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja sen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin. Suomen rakennerahastostrategia ja sitä toteuttavat alueelliset toimenpideohjelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden kanssa. Uusi rakennerahastolaki valmisteltiin ja se tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa käynnistyi sisäasiainministeriössä KuntaIT 4

6 -toiminta kuntien tietohallintoyhteistyön vahvistamiseksi ja tiivistämiseksi. Toiminnan tarkoituksena on parantaa palvelutoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä vahvistaa IT -toiminnan kokonaishallintaa. Peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Valtakunnallista peruspalveluiden arviointisuunnitelmaa tarkistettiin. Kuntatalous parani vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta myönnettiin 70 kunnalle yhteensä 28,5 miljoonaa euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeeseen liittyen eduskunnalle annettiin poliittiseen sopimukseen perustuva hallituksen esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Valmisteltiin 14 vuoden 2007 alusta voimaan tullutta kuntaliitosta. Henkiset voimavarat Sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille laadittiin osana tuottavuusohjelmaa. Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä oli kertomusvuoden päättyessä Heistä noin 61 % työskenteli poliisitoimessa, 17 % rajavartiolaitoksessa ja 6 % lääninhallinnossa sekä 5 % rekisterihallinnossa ja 5 % pelastustoimessa. Muiden toimialojen (Ulkomaalaisvirasto, Sisäasiainministeriö, kihlakuntahallinto ja alueiden kehittäminen) osuus koko hallinnonalan henkilöstöstä on noin 4 %. Hallinnonalan henkilöstöstä 33 % oli naisia ja 67 % miehiä. Hallinnonalan henkilöstön ikärakenne oli kokonaisuutena tarkastellen melko tasainen. Alle 40 vuotiaiden osuus oli 42 % henkilöstöstä ja yli 60 vuotiaita oli 3 % henkilöstöstä. Huomattavaa kuitenkin on, että koko hallinnonalan henkilöstöstä 43 % oli iältään 45 vuotta tai vanhempia. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden vaikuttavuus ja sen kehitys vuonna 2006: Sisäisen turvallisuuden vaikuttavuustavoitteena on hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin edistäminen. Tavoitetilaksi on asetettu, että Suomi on vuoteen 2015 mennessä Euroopan turvallisin maa. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan ihmiset kokevat olonsa entistä turvallisemmaksi omalla asuinalueellaan. Poikkeuksen tekee Helsinki, jossa turvallisuuden tunne on aiempien vuosien tasolla. Yleisten paikkojen turvallisuus ei ole parantunut. Syinä tähän on erityisesti alkoholin juominen julkisilla paikoilla, yleisten paikkojen epäsiisteys ja ilkivalta. Rikosten määrä on laskussa ja yhä harvempi joutuu rikoksen uhriksi. Myös väkivallalla uhkailun määrä on vähentynyt, tosin se on edelleen melko korkealla tasolla. Naiset joutuvat entistä useammin väkivallan kohteeksi. Syinä tähän on naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä työpaikoilla tapahtuva väkivalta. Kansalaisten pelko joutua rikoksen uhriksi on vähentynyt. Samaan aikaan huoli hyvinvointipalvelujen heikkenemisestä on kasvanut. 5

7 Pelastustoimen hälytystehtävien määrä kasvoi ja palokuolemien määrä lisääntyi. Palokuntien ensivastetoiminnalla on osittain korvattu sosiaali- ja terveystoimen vastuulla olevan sairaankuljetusjärjestelmän puutteellista toimintavalmiutta. Hälytystehtävien määrän kasvu on vaikeuttanut voimavarojen uudelleen kohdentamista ja siten osaltaan hidastanut onnettomuuksien ehkäisylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Meriturvallisuuteen ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa Turvallisuuden ja ihmisten turvallisuudentunteen kannalta hätäkeskusten toiminnalla on suuri merkitys. Vuoden 2006 aikana hätäkeskuslaitoksessa ja yksittäisissä hätäkeskuksissa ilmeni huolestuttavia resurssi- ja muita ongelmia Sisäasiainministeriön käynnistämin toimenpitein tilanne on saatu hallintaan. Rajanylityspaikoilla tasapaino rajanylitysten sujuvuuden ja tarkastusten laadun välillä näyttäisi olevan vakiintunut niin kansalaisia kuin viranomaisiakin tyydyttävälle tasolle. Suurimmat ongelmat ovatkin raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen rajanylitysten lisäksi myös muuta viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaa. Rajaliikenteen ongelmat erityisesti Kaakkois-Suomessa nousivat laajasti julkisuuteen vuonna Maahanmuuttohallinto Suomi on yhä enenevässä määrin monikulttuurinen maa. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa Ohjelmassa keskitytään lähinnä toimenpiteisiin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Maahanmuuttopolitiikan kokonaisvaltainen, yhtenäinen ja ennakoiva kehittäminen edellyttää, että päävastuu politiikan valmistelusta on osoitettu yhdelle ministeriölle, jonka on sovitettava yhteen eri intressit ja toimittava hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomen maahanmuuttohallinto on tällä hetkellä hajanainen. Ulkomaalaisasioiden nykyistä kokonaisvaltaisempi hallinta olisi myös maahanmuuttoon liittyvien turvallisuuskysymysten kannalta tärkeää. EU-puheenjohtajuus ja oikeus- ja sisäasiat Suomen EU-puheenjohtajakausi oikeus- ja sisäasioiden osalta valmisteltiin säännöllisesti kansliapäällikön johdolla kokoontuneessa työryhmässä (Sateenvarjo). Keskeiset linjakysymykset käsiteltiin turvallisuusasiain johtoryhmässä (Turjo). Kansainvälisten turvallisuusasiain ryhmä koordinoi puheenjohtajakauden valmistelua ministeriössä. Puheenjohtajakauden aikana järjestettiin kolme virallista ja yksi epävirallinen oikeus- ja sisäasiain neuvoston kokous, joissa puhetta johti sisäasiainministeri Kari Rajamäki. Puheenjohtajakauden aikana sisäasiainministeriön virkamiehet johtivat puhetta 20 neuvoston oikeus- ja sisäasioita käsitelleessä työryhmässä. Suomen painopisteenä oikeus- ja sisäasioissa EU-puheenjohtajakaudella oli monivuotisen Haagin ohjelman tavoitteiden edistäminen ja arviointi. Haagin ohjelman loppukauden prioriteetteja täsmennettiin tavalla joka vastaa Suomen omia tavoitteita (kattava maahanmuuttopolitiikka, saatavuusperiaatteen toteuttaminen ja operatiivinen yhteistyö poliisiyhteistyössä, terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteet sekä Schengen-kysymykset). Eurooppa-neuvosto käsitteli oikeus- ja sisäasiain neuvoston valmistelun pohjalta päätöksentekoa sekä muuttoliikekysymyksiä osana Haagin arviointia. Muuttoliikekysymysten osalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi kattavan toimintaohjelman EU:n kokonaisvaltaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Lisäksi hyväksyttiin 6

8 oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat vuosille Suomen pj-kaudella hyväksyttiin Suomen aloitteesta syntynyt rajastrategia EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi. Strategia linjaa merkittävällä tavalla unionin ulkorajojen valvonnan kehittämistä. Moniviranomaistyötä ja parhaita käytäntöjä edistettiin johdonmukaisesti kaikilla eri sektoreilla (mm. lainvalvontaviranomaiset, rajaviranomaiset, ihmiskaupan torjunta, alueellisen yhteistyön parhaat käytännöt kuten Baltic Sea Task Force sekä Itämeren rajavalvontayhteistyö). Erityistä huomiota kiinnitettiin ihmiskaupan torjuntaan, erityisesti lapsiuhrien tunnistamiseen, ja asiasta järjestettiin asiantuntijaseminaari kaikille EU-jäsenvaltioille marraskuussa Suomen pj-kaudella saavutettiin. Schengenin tietojärjestelmää koskevasta SIS II-lainsäädäntöpaketista yksimielisyys neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Uusien jäsenvaltioiden kattavat Schengen-arvioinnit suoritettiin vuoden 2006 aikana Itävallan ja Suomen johdolla. Joulukuussa hyväksyttiin poliittiset johtopäätökset arvioinneista sekä määriteltiin puutteet ja lisätarkastusten tarve kaikkien 10 uuden jäsenvaltion osalta. Lisäksi sisärajatarkastusten poistamiselle määriteltiin aikataulu ja uudet Schengenin tietojärjestelmää koskevat tekniset järjestelyt, joiden mukaisesti Schengen-alueen laajentaminen voidaan toteuttaa noin vuotta suunniteltua nopeammin. Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella hyväksyttiin Schengenin uuden tietojärjestelmän lainsäädäntöinstrumentit. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa aiempaa laajemman tietojen vaihdon SIS järjestelmän kautta. Uudet jäsenmaat voivat liittyä Schengen alueeseen vuoden 2007 lopusta lähtien edellyttäen, että ne täyttävät liittymiselle asetetut vaatimukset. Pelastustoimen osalta tärkein puheenjohtajuuskauden saavutus oli poliittinen yksimielisyys pelastuspalvelun rahoitusvälineestä, jonka seurauksena komissio korvaa osan avustuksesta johtuvista kustannuksista. Tämä mahdollistaa unionin jäsenvaltioiden avun toimittamisen kriisialueille nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Suomessa puheenjohtajuuskaudella järjestetyt kokoukset onnistuivat turvallisuusjärjestelyiden osalta hyvin. EU-puheenjohtajuus ja alueiden kehittäminen Suomen puheenjohtajakaudella saatettiin voimaan kauden rakenne- ja koheesiorahastoohjelmia koskevat asetukset, jotka ohjaavat kolmannesta EU:n budjetin käytöstä. Suomen johdolla valmisteltiin myös EU:n koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat. Näin koko uuden ohjelmakauden säädösperusta saatiin voimaan ajallaan ja luotiin edellytykset käynnistää uusien ohjelmien toteutus vuoden 2007 alusta. Myös EU:n ulkorajayhteistyön ohjelmia koskeva asetus saatiin voimaan. Suomi vahvisti EU:n koheesiopolitiikan yhteyttä Lissabonin strategian toteuttamiseen järjestämällä alueellisen innovaatiopolitiikan keinoja käsittelevän epävirallisen ministerikokouksen. Aihetta käsiteltiin myös kaupunkiseutujen kilpailukykyä koskevassa virkamieskokouksessa. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet kyettiin pitämään tasolla, joka vastasi määrällisesti ja laadullisesti Suomen antamia sitoumuksia kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisesta. Pelastusopiston yhteyteen avattiin Kriisinhallintakeskus, joka mahdollistaa kotimaisen koulutusjärjestelmän käynnistämisen säännöllisellä koulutus- ja tutkimustoiminnalla. Kotimaista koulutusjärjestelmää luodaan edelleen mm. osaamisen verkottamisella kaikkien siviilikriisinhallinta-alojen asiantuntevalla ja systemaattisella osallistumisella koulutukseen sekä ajanmukaisella ja toistaiseksi puuttuvalla oppimateriaalilla. 7

9 Valtion kuntapolitiikka Valtioneuvosto antoi eduskunnalle syyskuussa 2006 hallituksen esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 155/2006 vp.). Eduskunta on hyväksynyt lait ja ne tulivat voimaan Lait luovat edellytykset kunta- ja palvelurakenteen sekä kuntien yhteistyön kehittämiseksi tulevina vuosina. Hanke kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa varten asetettiin Sen tavoitteena on seurata ja tukea uudistuksen edellyttämien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien laadintaa kunnissa sekä lainvalmistelua ja muuta puitelain edellyttämää säädösvalmistelua valtionhallinnossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on se, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Keväällä 2006 valmistui järjestyksessään kolmas peruspalveluohjelma, joka annettiin eduskunnalle valtiontalouden kehyspäätöksen liitteenä. Peruspalveluohjelmaa täsmentävä peruspalvelubudjettitarkastelu valmisteltiin syyskauden alussa ja peruspalvelubudjettitarkastelu sisältyy valtion talousarvioesityksen yleisperusteluihin. Peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjettitarkastelu lähetettiin kunnille ja kuntatyhmille taloussuunnitelman ja talousarvion laadinta-aineistoksi. Peruspalveluohjelmaan sekä peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyy tuottavuuden kehittämistä koskevaa aineistoa. Peruspalveluohjelma valmistelu toteutettiin valtiontalouden kehyspäätöksen kanssa yhteen sovitettuna. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta laati molempiin asiakirjoihin sisältyvän kuntatalouden kehitysarvion. Peruspalveluohjelmalla ja -budjetilla pyritään siihen, että julkista taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Peruspalveluita ja niiden rahoitusta käsitellään sekä valtiontalouden että kuntatalouden näkökulmasta. Kuntien yhteistoimintaa on tuettu mm. myöntämällä kahdeksalle hankkeelle yhteensä miljoona euroa harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta. Avustusta myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota sellaiseen yhteistoimintaan, joka tukee käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita, sekä sellaisiin uusiin toimintojen järjestämistapoihin tai -rakenteisiin, joilla voidaan katsoa olevan yleistä merkitystä kuntien yhteistoiminnan kehittämisessä. Seutuyhteistyökokeilua on jatkettu sen ajan, joka kunnille on varattu kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vuonna 2006 valmisteltiin 14 vuoden 2007 alusta voimaan tullutta kokonaisten kuntien yhdistymistä koskevaa päätöstä. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman osana toimivan kunnallisen demokratian kehittämishankkeen aikana valmisteltiin vuonna 2006 kaksi hallituksen esitystä. Hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle maaliskuussa ja tuli voimaan Uudistuksella vahvistetaan kunnallisen luottamushenkilön työskentelyedellytyksiä mm. mahdollistamalla pormestarimalli, ns. luottamustoimivapaa sekä kunnan tuki valtuustoryhmien toiminnalle. Kuntakonserniin ja kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvä hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa Lain on tarkoitus tulla voimaan kevään 2007 aikana. Kolmikantaisesti valmistellut hallituksen esitykset, joilla kehitetään Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa ja saatetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskeva sääntely kunnissa lain tasolle, annettiin eduskunnalle. Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia uudistettiin. Alueiden ja hallinnon kehittäminen Maakuntien väliset erot tuotannossa, työllisyydessä ja muuttoliikkeessä kaventuivat vuosina ja ovat pysyneet lähes ennallaan vuosina Yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2006 alkupuolella kaikissa maakunnissa.. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli Itä- Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Vuoden 2006 aikana työllisten määrä kas- 8

10 voi voimakkaimmin Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla. Heikointa kasvu oli Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Tuotannon nopean kasvun myötä työllisyys on parantunut ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2005 ja Parhaiten ovat menestyneet suuret aluekeskukset ja niiden läheisyydessä olevat seutukunnat. Maan sisäinen muuttoliike on hyvän talouskasvun myötä hieman kiihtynyt, mutta maakuntien nettomuutossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2006 aikana. Uudenmaan muuttovoitto on kasvanut selvästi, mutta se perustuu suurelta osin vuonna 2006 lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista linjaa keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämistä 2010-luvulle saakka. Toimintalinjoina painottuvat palvelujen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hallinnon rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen, tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen ja valtion henkilöstövoimavaroihin liittyvät tehtävät. Toimeenpanosuunnitelma etenee suunnitellussa aikataulussa. Selonteon linjausten mukaisesti ministeriöt ja lääninhallitukset ovat asettaneet alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle konkreettiset valtion palvelujen saatavuutta koskevat palvelutavoitteet vuodesta 2006 alkaen. Uusia yhteispalvelupisteitä on hallituskaudella tullut 21, niitä on yhteensä nyt 213. Alueellistamistoimenpiteet käsittävät tällä hetkellä yhteensä noin 150 toimintoa tai yksikköä. Toimenpiteitä on kohdistettu maan eri osiin, aluekeskuksiin, mutta myös isoimpiin yliopistokaupunkeihin ja aluekeskuksia pienempiin keskuksiin. Toimenpiteiden kokonaismäärä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä htv:tta, joista alueellisesti kohdennettuja oli htv. Kaikkien päätettyjen ja suunnitteilla olevien toimintojen sijaintipaikkoja ei ole vielä päätetty. Sijoittumisessa ovat painottuneet Etelä- ja Länsi-Suomi. Alueiden kehittämislain muutoksen toteuttaminen aloitettiin. Joulukuussa 2006 järjestettiin lain muutoksen edellyttämät ensimmäiset neuvottelut määrärahoista ministeriöiden ja maakunnan liittojen välillä. neuvottelut muodostivat hyvä pohjan jatkoyhteistyölle, vaikka vaikutu talousarvion määrärahojen jakoon jäi tässä vaiheessa vähäiseksi. Ulkomaalaishallinto Vuoden 2006 talousarvion sisäasiainministeriön hallinnonalan pääluokassa on asetettu aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistämiselle seuraavat tavoitteet: Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan, laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa torjutaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan edellytyksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Ulkomaalaishallinnon rakenteita kehitetään erityisesti selvittämällä mahdollisuuksia saada eri viranomaisten palveluita entistä enemmän yhdestä pisteestä. Sisäasiainministeriö julkaisi keväällä 2006 strategiansa maahanmuuttohallinnon ja ulkomaalaislainsäädännön kehittämiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa maahanmuuttopolitiikan päävastuun osoittamista selkeästi sisäasiainministeriölle sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisvastuun siirtämistä sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Kiintiöpakolaispolitiikkaa johtaisi työryhmän ehdotuksen mukaan jatkossa sisäasiainministeriö. Myös ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö 9

11 tulisi siirtää sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Lisäksi työryhmä esitti näkemyksensä kiireellisimmistä ulkomaalaislain muutostarpeista. Sisäasiainministeriö osallistui hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluun. Ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa Ohjelmassa keskitytään erityisesti työperusteiseen maahanmuuttoon. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän selvittämään ulkomaalaisten rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämistä. Työryhmä on laatinut osana väestötietolain kokonaisuudistusta ehdotuksen väestötietolain ulkomaalaisten rekisteröimistä koskevien säännösten muuttamiseksi. Lisäksi työryhmä on kartoittanut ulkomaalaisten rekisteröintiin liittyvät muut kehittämistarpeet. EU:n muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan edelleen kehittämisestä ja jatkolinjauksista sovittiin joulukuun 2006 Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella sovittiin eteläisen merirajan vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suomen johdolla sovittiin uusista takaisinottosopimusneuvottelumandaateista. Neljästä rahastosta (pakolais-, palauttamis-, ulkoraja- ja kotouttamisrahasto) koostuvasta Yhteisvastuun ja muuttoliikkeiden hallinnan puiteohjelmasta vuosille päästiin yhteisymmärrykseen. Myös muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevasta tilastoasetuksesta päästiin yksimielisyyteen. Ulkomaalaisvirastossa on käynnissä sisäasiainministeriön tuottavuusohjelmaan sisältyvä ulkomaalaisprosessien sähköistämiseen tähtäävä hanke. Uusi ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmä (UMA) otetaan näillä näkymin käyttöön vuonna Ulkomaalaisvirasto on saanut hankkeen toteuttamista varten käyttöönsä 3 miljoonaa euroa tuottavuuden edistäminen-määrärahasta. Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät lainsäädäntömuutokset hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta Jatkossa muun muassa kaikki prosesseihin osallistuvien viranomaisten välinen tiedonvaihto tapahtuu sähköisessä muodossa. Ulkomaalaisvirastossa toteutettiin poikkihallinnollinen hanke Suomen ulkomaalaishallinnon vaikuttavuuden ja arvonluonnin mittaamisesta. Hankkeen aikana työskentelyyn osallistuivat kaikki ulkomaalaishallinnon merkittävät tahot. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 132 vuorokautta. Nopeutetussa menettelyssä käsiteltyjen turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 60 vuorokautta. Kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 1 vuosi 9 kuukautta. Lääninhallinto Lääninhallitukset huolehtivat eri toimialoillaan siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitusten yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat erityisesti lääninhallitusten arkipäivän työssä seitsemän eri ministeriön ohjauksessa. Lääninhallitukset ovat tehneet yhteisesti prosessien määrittelytyötä tavoitteena prosessien mukaan organisoituminen. Tässä yhteydessä on tehostettu erityisesti kanteluiden käsittelyä. Kaikki lääninhallitukset ovat vuoden 2006 loppuun mennessä päässeet sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanteluiden käsittelyajoissa asetettuihin tavoitteisiin. Sivistystoimen kanteluista yli 70 % käsi- 10

12 tellään 9 kuukauden sisällä ja sosiaali- ja terveystoimen kanteluista kaikki kantelut 11 kuukauden sisällä. Käsittelyajat ovat vieläkin pitkähköjä, mutta niissä on saavutettu merkittävää parannusta. Lääninhallitukset ovat myös informaatio-ohjausta tehostamalla pyrkineet parantamaan kanteluiden käsittelyn vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kantelujen aiheita olisi vähemmän ja samalla myös kanteluita. Vuoden 2006 aikana kanteluiden määrässä on tapahtunut jonkin verran laskua. Määrien kehityksessä on lääninhallituskohtaisia eroja, joten pitemmälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Peruspalvelujen arviointia on kehitetty ja arviointitiedon hyväksikäyttöä on lisätty mm. verkkopalveluja lisäten. Rekisterihallinto Maistraattien toimialueiden laajentaminen valmisteltiin siten, että vuoden 2007 alusta on 26 maistraattia, joilla on 61 toimipistettä. Hallinnollisesta kokoamisesta huolimatta säilytetään tarpeellinen paikallinen palvelutaso. Uudistuksen tarkoituksena on myös edistää maistraattien erikoistumista ja sitä kautta palvelun parantamista. Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuustavoitteena on, että väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Tietojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta koskevat tavoitteet saavutettiin. Tieto perustuu Tilastokeskuksen tekemään tutkimukseen toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Vakinaisista osoitteista oikein % 99, Tilapäisistä osoitteista oikein % 78, ,4 Kihlakunnat Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleishallintoviranomaisena. Kihlakuntahallinnon yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat sen eri toimialoilla osana valtakunnallista toimintapolitiikkaa. Kihlakunnanvirastojen eri toimialoja organisoidaan monin osin uudelleen. Sisäasianministeriö huolehtii mm. yhteispalvelua tehostamalla siitä, että valtion palvelujen paikallinen palvelutaso säilyy tyydyttävänä. Kihlakuntahallinnon organisaatiomuoto tähtää toimitilojen ja muiden voimavarojen tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Poliisitoimi Poliisin tehtävänä on turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyökykyinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Sisäasiainministeriö on asettanut valtion talousarviossa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi tasapainoisen alueellisen kehittämisen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on 11

13 Euroopan turvallisin maa. Poliisin osuutta tämän tavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavien tunnuslukujen avulla toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Katuturvallisuusindeksin arvo 90,5 90, ,7 Liikenneturvallisuusindeksin arvo Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 47,7 49,6 49,7 49,0 Turvallisuuden taso katuturvallisuusindeksillä mitattuna on aikaisempia vuosia parempi, mutta jää vuodelle 2006 asetetusta tavoitteestaan. Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta ovat kuitenkin vähentyneet. Alueellisesti yleisessä turvallisuustasossa on eroja, mutta pääosin turvallisuus on säilynyt hyvänä. Liikenneturvallisuus on liikenneturvallisuusindeksillä 1 mitattuna parantunut viime vuosina ja myönteinen kehitys jatkui myös vuonna Rikoslakirikosten selvitystaso on parantunut viimeisten vuosien aikana ja oli myös vuonna 2006 lähes asetetun tavoitteen mukainen. Sisäasiainministeriön valtion talousarviossa asettamana keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi poliisi on osallistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla. Tunnusluku 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 toteuma Tavoitetaso 2007 Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, surma alle 100 ja tappo), lkm Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm enintään Pahoinpitelyrikosten määrä enintään Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset alle Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lkm alle Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk enintään 210 Omaisuusrikosten selvitystaso, % 37,3 39,4 38,3 vähintään 40,2 Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten lkm enintään Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm * enintään 250 *Ennakkotieto 1 Liikenneturvallisuusindeksi: Indeksi on laskettu vuosittain kaikille Manner-Suomen lääneille, joissa on tapahtunut kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanut liikenneonnettomuus. Indeksin laskentakaava on (autot + moottoripyörät ) / (50 * kuolleet + 5 * loukkaantuneet). Indeksinä vuosi 2001 =

14 Tieliikennekuolemat vähentyivät kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta EU-maiden tavoitteeksi asetettu 250 kuolonuhrin enimmäismäärä ylittyi 80 kuolonuhrilla. Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä on laskenut viime vuosina, mutta alle sadan henkirikoksen tavoitetasoa ei saavutettu vuonna Pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi hieman vuoteen 2005 verrattuna. Perheväkivaltaan liittyvät poliisin hälytystehtävät lisääntyivät ilmoitusaktiivisuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan johdosta. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä laski, mutta törkeiden huumausainerikosten määrä lisääntyi. Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lukumäärä pysyi vuoden 2005 tasolla. Talousrikosten keskimääräinen tutkintaaika lyhentyi merkittävästi vuonna Omaisuusrikosten selvitystaso laski hieman vuoteen 2005 verrattuna, mutta viime vuosien myönteinen kehityssuunta säilyi. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä pieneni. Tieliikennekuolemat vähentyivät kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta EU-maiden tavoitteeksi asetettu 250 kuolonuhrin enimmäismäärä ylittyi 80 kuolonuhrilla. Pelastustoimi Vuoden 2006 talousarviossa pelastustoimelle asetettiin seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Pelastustoimi osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, ja että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimen järjestelmän tehokkuutta arvioidaan muun muassa tulipalojen ja niistä aiheutuvien vahinkojen korvausten sekä palokuolemien määrällä. Tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen sekä palokuolemien määrille asetettiin talousarviossa seuraavat määrälliset tavoitteet: 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Tunnusluku Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsäja maastopalot) (kpl) Palokuolemien määrä, enintään (hlö) (* Rakennuspalovahinkojen korvausten arvo (milj. ), enintään (** > 132 (arvio) *) V toteuma on Tilastokeskuksen luku, v alkaen lähde on pelastusviranomaisten palontutkinnan kautta saatavat luvut **) Lähde: FK Vuoden 2006 aikana tulipalojen määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Pelkästään rakennuspalojen määrä lisääntyi 10 % edellisvuoteen verrattuna. Rakennuspaloista yli puolet tapahtui asuinrakennuksissa. Rakennuspalovahinkojen korvausten määrän ennustetaan nousevan vuoden 2005 tasosta. Lopullista tietoa korvausten arvosta vuodelta 2006 ei ole vielä tiedossa. Yksittäisen rakennuspalon vahingot olivat vuonna 2006 noin 3300 euroa kun vastaava luku oli v noin 3900 euroa. Rakennuspalojen määrän kasvusta huolimatta palovahinkokorvaukset eivät ole kuitenkaan nousseet, mitä voidaan pitää pelastustoiminnan tehokkuuden ansiona. Palokuolemien osalta asetettua vaikuttavuustavoitetta ei saavutettu. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti kertomusvuonna toimenpiteistä asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi, joiden odotetaan parantavan palokuolemien ehkäisytyön vaikuttavuutta. 13

15 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Mittarin Mittarin Mittarin *) Tavoitetaso/ Lähtötaso/ajankohta arvo 2004 arvo 2005 arvo Laittoman maahantulon 42/vuonna enintään 42 järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus 99,5 /vuonna 99,9 99,9 99,9 99,5 (%) 2003 Rajatarkastusten laatu (%) 100,0 /vuonna 99,6 99,7 99,5 99, Rajatapahtumien estäminen 97 / vuonna ,5 97 (%) 2003 Rajatapahtumien paljastaminen 54 / vuonna ,6 72 (%) 2003 Rajatapahtumien selvitystaso 64 /vuonna (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat 6775 / vuonna rikokset lkm 2003 Henkilöliikenteen sujuvuus 9 /vuonna maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus 34 /vuonna satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot 2006 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä noussut kansallisessa viranomaiskentässä selvästi aiempaa suurempaan rooliin. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan keskeinen lisäarvo Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä viranomaisten yhteisille rikostorjuntatoimenpiteille on paljastaa, ennalta ehkäistä ja tutkia entistä kattavammin laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Uudistunut rajavartiolaki on mahdollistanut rajavartiolaitoksen tehokkaamman puuttumisen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan rikollisuuteen, minkä seurauksena laittoman maahantulon järjestämisrikosten ilmitulot tullevat lisääntymään ja tavoitetta laittoman maahantulon järjestämisen ilmitulon vähenemiseksi ei tästä johtuen saavutettane. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Raskaan liikenteen osalta tiedostetut ongelmat Venäjän viranomaistoiminnoissa heikentävät rajanylitysliikenteen sujuvuutta. 14

16 Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla on paljastettu vuosittain muutamia laittomia maahantuloja. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Tunnusluku/mittari 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite Toteuma *) 2006 Avun saatavuus hätätilanteissa, % ,4 Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius on pidetty sellaisena, että lähes kaikkiin hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua. Apu on saatu onnettomuuspaikalle keskimäärin alle tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. Sähköinen asiointi Sisäasiainministeriön ja hallinnonalan yhteisessä SM-on-line-hankkeessa on kehitetty sähköisiä verkkopalveluita ja niihin liittyviä osaamisvalmiuksia sekä otettu käyttöön virkamiehen asiointikortti tunnistautumis- sekä sähköpostin allekirjoitus- ja salausvälineenä. Tietoturvallisuuden osalta on otettu käyttöön hallinnonalan kattava säännöllinen tietoturvaraportointi sekä kehitetty koko henkilöstön tietoaineistojen käsittely- ja tietoturvallisuuskoulutusta Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset kunnille Kuntien yleinen valtionosuus Valtionosuuksien tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Kuntien yleinen valtionosuus muodostaa kunnille maksettavista laskennallisista valtionosuuksista alle 4 prosentin osuuden, myöskään yleistä valtionosuutta ei ole sidottu käytettäväksi tiettyyn tehtävään. Tämän johdosta momentille ei voida esittää yksityiskohtaisia vaikuttavuustavoitteita ja arvioida niiden toteutumisasteita. Yleisellä valtionosuudella on kuitenkin korotuskertoimien johdosta merkitystä määrätylle kuntajoukolle. Yleinen valtionosuus määräytyi vuonna 2006 asukasta kohden lasketusta euromäärästä (perusosa) ja sen suuruuteen vaikuttavista olosuhdelisistä: saaristo-, syrjäisyys-, taajamarakenne-, kaksikielisyys- ja asukasluvun muutoslisästä. Näillä lisillä on kompensoitu laskennallisesti kustannuksia kunnille, joille kunnan maantieteellinen rakenne, väestön sijoittuminen, kielellinen rakenne ja väestön lukumäärän suuret muutokset aiheuttavat muihin kuntiin nähden ylimääräisiä kustannuksia peruspalveluiden tuottamisessa. Vuonna 2006 yleisen valtionosuuden yhtä tai useampaa lisää sai kolmannes kunnista eli 212 kpl. 15

17 Valtionosuuksien tasaukset täydentävät muuta valtionosuusjärjestelmää. Tasausten määrä on lähes kymmenen prosenttia kaikista valtionosuuksista. Vuonna 2005 tasauslisää sai 336 kuntaa, tasausvähennys tehtiin 80 kunnan valtionosuuksiin. Kuntien yhdistymisavustukset Vuoden 2006 aikana tehtiin neljätoista kokonaisten kuntien yhdistymistä koskevaa päätöstä. Yhdessä tapauksessa yhdistyi kolme kuntaa, yhdessä jaettiin kunta kahden muun kunnan kesken ja kahdessatoista muussa yhdistyi kaksi kuntaa. Vuonna 2006 momentille myönnettyä määrärahaa käytettiin yhden vuoden 2006 alusta yhdistyneen kunnan yhdistymisavustukseen sisältäen investointi- ja kehittämishankkeiden tuen sekä kolmentoista vuosina toteutuneen yhdistymisen vuosittaisiin avustuksiin. Tämän lisäksi momentilla olevasta kuntien yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin varatusta euron määrärahasta jaettiin euroa kahdeksalle yhdistymistä selvittävälle kuntaryhmälle. Näistä selvityksistä yksi johti yhdistymiseen vuoden 2007 alusta, kolme ei johtanut yhdistymiseen ja neljän osalta tilanne on vielä auki. Vuosina esiselvitysavustuksia jaettiin yhteensä 25 kuntaryhmälle, joista yhdistyminen on toteutettu tähän mennessä yhdeksän kuntaryhmän alueella. Lisäksi esiselvitysten käytön arvioidaan johtavan useisiin yhdistymisiin vuosien 2008 ja 2009 alusta. Momentilla oleva kuntien väliseen yhteistoimintaan tarkoitettu 1 milj. euron määräraha jaettiin kahdeksan kuntaryhmän kesken laaja-alaiseen ja merkittävään kuntien väliseen yhteistyöhön. Momentille varattua määrärahaa erityisiin kuntajakoselvityksiin käytettiin kahteen selvitykseen, joista toinen koski kunnan osan siirtämistä kunnasta toiseen ja toinen koskee kymmenen kunnan selvitystä yhdistymisestä vuoden 2009 alussa. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus Määrärahan tarkoituksena on avustaa niitä kuntia, jotka ovat ensisijaisesti poikkeuksellisen tai tilapäisen kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Momentille myönnettyä määrärahaa jaettiin 70 kunnalle, keskimäärin 80 euroa/asukas. Määrärahalla lisätään kuntien peruspalveluiden hoitoon tarvittavaa toimintarahaa, joka näkyy tulojen lisäyksen kautta näiden kuntien vuosikatteiden parantumisena. Helmikuussa julkaistujen vuoden 2006 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä oli 84 kappaletta ja ilman harkinnanvaraista avustusta määrä olisi ollut 93. Lisäksi avustus vähensi painetta korottaa veroprosenttia avustusta saaneissa kunnissa. Alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Aluekeskusohjelman loppuarvioinnin mukaan aluekeskusohjelman tavoite aluekeskusten myönteisestä työllisyys- ja väestökehityksestä on toteutumassa paremmin kuin osattiin odottaa. Arvioinnin mukaan aluekeskusohjelman, osaamiskeskusohjelman, maakuntien ohjelmatyön ja siihen liittyvien EU:n rakennerahasto-ohjelmien yhteisvaikutus on ollut myönteinen monien aluekeskusten aluetalouden kehitykselle. Ohjelmakauden aikana hajakeskittyminen on vahvistunut ja aluekehitys on tasaantunut Suomessa. Kokonaisuudessaan aluekeskusten nettomuutto on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi ja alueiden väliset muuttotaseen erot ovat supistuneet merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muuttovoittoalueiden joukkoon on noussut maakuntakeskuksia sekä muutamia teollisia keskuksia. Kaikilla 16

18 muuttotappiollisilla alueilla suhteellinen muuttotappio oli selvästi pienempi kuin edellisillä periodeilla. Aluekeskusten työllisyyskehitys on seuraillut koko maan työllisyyden kehitystä, mutta erityyppisten aluekeskusten työllisyyskehitys on kuitenkin selvästi eriytynyt. Myös maakuntavetureiden työllisyyskehitys on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan erikoistuneet teolliset sekä maaseudun pienet aluekeskukset ovat jääneet selvästi muiden aluekeskusten kehityksestä. Valtioneuvoston aluekeskusohjelmalle asettamat vaikuttavuustavoitteet seudullisen yhteistyön kehittämisessä ovat toteutuneet kiitettävästi. Ohjelman lisäarvo seudullisten yhteistyöstrategioiden ja päätöksentekorakenteiden kehittymiseen on merkittävä. Yhteistyöstä aluekeskusten ja niitä ympäröivien seutujen kesken ohjelma sai arvioijilta arvosanan välttävä. Yhteistyöverkostojen rakentumisesta aluekeskusten ja ympäröivillä seuduilla sijaitsevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kesken aluekeskusohjelma sai arvosanan erinomainen. Arvioinnin mukaan verkostojen rakentuminen on ohjelman tärkein lisäarvo. Osaamiskeskusohjelma 2 on menneellä ohjelmakaudella onnistunut profiloimaan alueiden innovaatiopolitiikkaa, edistänyt alueiden välistä erikoistumista ja ohjannut kehittämisen voimavaroja laajasti alueellisten kärkialojen kehittämiseen. Ohjelma on edesauttanut alueellisen innovaatiopolitiikan kehittymistä ja luonut edellytyksiä sen kytkemiselle kansallisen tason innovaatiotoimintaan. Ohjelman perusrahoituksen avulla on onnistuttu käynnistämään yhteistyötä, jota ilman rahoitusta tuskin olisi syntynyt. Ohjelman välillinen vaikutus osaamisalojen ja niiden liikevaihdon kehitykseen on ollut resurssien kohdentamisen kautta huomattava. Kun ohjelman vaikutuksia arvioidaan suhteessa panoksiin, ohjelman on todettu olleen pääosin onnistunut. Ohjelman vuosien kansalliset painoalueet olivat kansainvälisyyden ja vetovoimaisuuden edistäminen, osaamisintensiivisten yritysten kasvun vauhdittaminen sekä osaamisalapohjaisen yhteistyön lisääminen. Erityisesti tutkimus- ja koulutusympäristöjen vetovoiman lisääminen, yhteistyön kehittäminen sekä osaamiskeskusten alueellisen vaikuttavuuden laajentaminen on toiminnassa huomioitu. Osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella on onnistuneesti luotu edellytyksiä laajojen, rahoitusvolyymiltään ja vaikuttavuudeltaan merkittävien hankekokonaisuuksien syntymiselle. Ohjelmassa käynnistettyjen hankkeiden perusteella osaamiskeskuksissa on kaudella myötävaikutettu noin uuden osaamisintensiivisen yrityksen ja työpaikan syntyyn sekä edistetty noin työpaikan säilymistä. Hankkeisiin on saatu hieman yli 112 miljoonan euron arvosta kilpailtua T&K-rahoitusta kokonaisrahoituksen ollessa noin 580 miljoonaa euroa. Ohjelman vaikutukset ovat syntyneet alueellisia osaamiskeskusohjelmia toteuttavien toimijoiden yhteistyön tuloksena. Verrattuna osaamiskeskusten asettamiin tavoitteisiin toteutuneet vaikutukset jäävät uusien työpaikkojen ja hankkeisiin suuntautuneen rahoituksen osalta tavoitellusta. Sen sijaan uusien yritysten, säilytettyjen työpaikkojen ja koulutettujen määrän osalta tavoitteet on saavutettu hyvin. Osaamiskeskusohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta erityisen merkittävää on, että ohjelman puitteissa käynnistettyihin hankkeisiin on vuosina osallistunut vuosittain keskimäärin yritystä. 2 Teksti perustuu osaamiskeskusohjelmasta tehtyyn loppuarviointiin. Tarkempi kuvaus vaikuttavuudesta sisältyy valtion tilinpäätöskertomukseen vuodelta

19 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 3 ovat edenneet hyvin ja ohjelman määrälliset tavoitteet tullaan melkein kaikilta osin saavuttamaan. Tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja yhteensä ja uusia yrityksiä Tavoite 1 ja 2 ohjelmat ovat ohjelmakauden alusta kesäkuun loppuun 2006 mennessä myötävaikuttaneet runsaan uuden työpaikan ja lähes uuden yrityksen syntymiseen. Ohjelmien vaikutusta alueen sosioekonomiseen kehitykseen on vaikeampi todentaa, koska ohjelmien julkinen tuki on korkeintaan 1 % alueen bruttokansantuotteesta. Yleinen taloudellinen kehitys on ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomessa ainakin työllisyyskehityksen osalta ollut positiivista. Bruttokansantuote asukasta kohti on molemmilla 1-alueilla noussut mutta ohjelmassa asetettuun yhteiskunnalliseen vaikuttavuustavoitteeseen on vielä matkaa. Itä- Suomen tavoitteena on nostaa BKT asukasta kohti 80 %:iin maan keskiarvosta, mutta se on pysynyt ennallaan suhteessa koko maahan (n. 74 % koko maan tasosta). Pohjois-Suomessa BKT:n kehitykselle asetettu tavoite (80 % koko maan tasosta) on ylitetty kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Itä- Suomessa väestötavoite (vuoden 2006 väkilukutavoite ) ei aivan toteutunut. Myös Pohjois- Suomessa muuttotappion pienentymisestä huolimatta tavoite (vuoden 2006 väkiluku ) jäi toteutumatta. Etelä- ja Länsi-Suomessa tavoite 2-alueilla väestö-, työllisyys- ja BKT:n kehitys on kulkenut samalla tasolla kuin maassa keskimäärin, Länsi-Suomen BKT:n kasvu on tosin ollut nopeampaa kuin muualla ja saavuttanut Uudenmaan. Tavoite 1-ohjelmien rahoituksella on tuotu lisäarvoa alueen osaamisen vahvistamiseen, eikä suurin osa osaamis- ja verkottumishankkeista olisi toteutunut ilman ohjelman rahoitusta. Osaamis- ja verkottumishankkeet ovat vahvistaneet yritysten henkilöstön osaamista ja parantaneet yritysten asemaa verkostoissa. Tavoite 2-alueilla verkottumista edistäviä hankkeita on toteutettu suhteellisesti enemmän Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen ohjelmassa. Yhtenä syynä on osaamiskeskusten ja korkeakoulujen vahvempi asema Länsi-Suomen ohjelma-alueella. Tavoite 2-ohjelmat ovat vahvistaneet hajakeskitetyn osaamiskeskusten ja korkeakoulujen verkoston kehittämistä. Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. Kainuun maakuntavaltuusto on arvioinut tavoitteiden saavuttamista vuoden 2006 loppuun mennessä seuraavasti: Alueen elinkeinotoiminnan omatoiminen tukeminen on onnistunut tyydyttävästi. Määrärahalla on toteutettu maakuntaohjelmaa ja käytössä on muutamia innovatiivisia toimintatapoja. Julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaamisessa on onnistuttu hyvin. Kuntakeskusten välillä toteutuvat ympärivuotisesti peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen on mahdollistanut joustavia ja tuloksekkaita toimintoja. Työttömyystilanteen parantamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Työttömyys vähenee hieman maan keskiarvoa nopeammin, mikä on asetettuun tavoitetasoon verrattuna tyydyttävä tulos. Rakennetyöttömien määrää sen sijaan on saatu pienennettyä vain välttävästi vuoden 2005 tasoon verrattuna. Samoin rekrytointiongelmia on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin, mikä asetettuun tavoitteeseen nähden on vain välttävä tulos. Sen sijaan työvoimapoliittisen aikuisten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus on maan keskiarvoa parempi mitattuna koulutuksessa olleiden työllistymisasteella. Vesihuoltotoimenpiteissä ja ympäristön hoidossa tulos on tyydyttävä, sillä hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita. Tienpidon investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti ja sovitun aikataulun mukaan. Hankinnan kilpailutuksella on saatu taloudellista etua. Tieverkon kunto on parantunut. 3 Tarkempi kuvaus vaikuttavuudesta sisältyy valtion tilinpäätöskertomukseen vuodelta

20 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Toiminnan taloudellisuus Rahoitus (1 000 euroa) Kulutusmenot Mom muut kulutusmenot Muut kulutusmenot Kulutusmenot yhteensä Muu budjettirahoitus 26. siirtomenot Tulomomentit Arvonlisäverot Muu budjettirahoitus* Muu budjettirahoitus yhteensä Tulorahoitus Maksullinen toiminta Yhteistoiminta Muut tuotot Tulorahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ * Sisältää myös momentin Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan. Pääluokan 26. kulutusmenojen kasvun suurin osa muodostuu poliisin toimintamenomomentin kasvusta. Pienempää kasvu on ollut pelastustoimen momenteilla. Lisäystä ovat aiheuttaneet vuosina 2005 ja 2006 myös EU-puheenjohtajuuskauden lisämäärärahat sekä valtiovarainministeriön myöntämä tuottavuusmääräraha. Siirtomenoissa kasvu selittyy pääsääntöisesti yhdistymisavustuksiin käytetyn määrärahan kasvulla. Muun budjettirahoituksen kasvu muodostuu siviilikriisihallinnan määrärahan kasvamisella vuodesta 2004 kaksinkertaiseksi. Tulorahoituksen vähenemisessä merkittävin muutos johtuu vuodelle 2004 kohdistuneista autoverojen hyvityksistä ja passien rikkoutumisesta saaduista korvauksista, joista ei enää myöhempinä vuosina ole syntynyt tuloja. Sisäasiainministeriön toimintamenomomentin nettomenot kasvoivat 0,409 milj. eurolla. Siirtyvä erä väheni 0,521 milj. euroa 1,473 milj. eurosta 0,952 milj. euroon. Seuraavassa taulukossa on kuvattu ministeriön nettomenojen kehitystä vuosina : Tuotot Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Muut tiliryhmät Nettomenot yhteensä

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007. Hallinto

Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007. Hallinto Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2007 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 10/2008 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 14.3.2008 Tekijät (toimielimestä, toimielimen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristön kuvaus Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Mahdollisuudet tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen ovat parantuneet. Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Sisäasiainhallinnon vuosikertomus

Sisäasiainhallinnon vuosikertomus Sisäasiainhallinnon vuosikertomus 2004 Tavoitteemme vuoteen 2010 on: Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa on elinvoimaiset alueet ja hyvä hallinto takaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut. Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020

Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki. Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Helsinki 9.6.2015 Iikka Saunamäki Sisäasioiden EU-rahastot ohjelmakaudella 2014-2020 Yleistä rahastoista Euroopan sisäasioiden rahastoihin kuuluvat: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF)

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio Hallinnon haasteet Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Lapin lääni väestö 186 400 Rovaniemi Oulu Oulun lääni väestö 460 890 Länsi-Suomen lääni väestö

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006

RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot