Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 17/2007

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Talousjohtaja Jukka Aalto Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Tilinpäätös Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös 2006 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö -tiliviraston vuoden 2006 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätös käsittää koko sisäasiainministeriön hallinnonalan lukuun ottamatta Ahvenanmaan lääninhallitusta. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä toimialoittain katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös toimialoittain tilinpäätösanalyysin, sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuman, määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä. Tilinpäätös on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, tilinpäätös, toimintakertomus Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 17/2007 ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 195 Kieli suomi Hinta 25,00 + alv Luottamuksellisuus Jakaja Sisäasiainministeriö Kustantaja Sisäasiainministeriö

3 Sisällysluettelo Sisäasiainministeriö tiliviraston tilinpäätös Toimintakertomus Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Ulkomaalaishallinto Lääninhallinto Rekisterihallinto Kihlakunnat Poliisitoimi Pelastustoimi Rajavartiolaitos Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Yhteenveto tiliviraston maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Tilinpäätöslaskelmien liitteet Muut liitteet Allekirjoitukset

4 1. Toimintakertomus 1.1. Johdon katsaus Yleistä Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen tilivirastouudistuksen johdosta sisäasiainministeriön hallinnonalalla laaditaan nyt ensimmäistä kertaa sisäasiainministeriö -tiliviraston tilinpäätös. Toiminnallisesti ja organisatorisesti eräs keskeisimmistä muutoksista oli Sisäasiainhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen varsinaisen toiminnan käynnistyminen vuoden 2006 alusta lukien. Sisäasiainministeriön hallinnonalan voidaan kokonaisuudessaan katsoa saavuttaneen sille asetetut tavoitteet sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että toiminnallisen tuloksellisuuden näkökulmasta. Raportoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta hallinnonalan tulee kuitenkin tulevina vuosina edelleen terävöittää tavoiteasetantaa mm. asettamalla selvät vaikuttavuustavoitteet koko suunnittelukaudelle. Toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta sisäasiainministeriön hallinnonalan ydintehtävien ja -toimintojen luonne on muuttunut yleisen yhteiskunnallisen kehityksen myötä yhä keskeisemmäksi koko yhteiskunnan toimintakyvyn ja -varmuuden sekä yleisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Euroopan unionin puheenjohtajuus EU-puheenjohtajuus oli järjestelyiltään huomattavasti edellistä puheenjohtajuutta haastavampi mm. jäsenmaiden kasvaneen lukumäärän ja aiempaa vaativampien turvatoimien johdosta. Puheenjohtajuuteen liittyvien tilaisuuksien läpivienti sisäasiainministeriön hallinnonalan vastuulla olleiden kokonaisuuksien osalta sekä lukuisista erilaisista turvatoimista huolehtiminen sujuivat suunnitelmien mukaisesti mm. ASEM6 - kokouksen aikaan suunnitellun mellakan poliisi esti ennalta. EU:n muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan edelleen kehittämisestä ja jatkolinjauksista sovittiin joulukuun 2006 Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella sovittiin eteläisen merirajan vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suomen johdolla sovittiin uusista takaisinottosopimusneuvottelumandaateista. Neljästä rahastosta (pakolais-, palauttamis-, ulkoraja- ja kotouttamisrahasto) koostuvasta Yhteisvastuun ja muuttoliikkeiden hallinnan puiteohjelmasta vuosille päästiin yhteisymmärrykseen. Myös muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevasta tilastoasetuksesta päästiin yksimielisyyteen. Suomen puheenjohtajakaudella saatettiin voimaan EU:n koheesiopolitiikan säädösperusta ja järjestettiin aluepolitiikan epävirallinen ministerikokous koskien EU:n koheesiopolitiikan resurssien hyödyntämistä alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa. Toiminnan vaikuttavuus Poliisi saavutti suurimman osan niistä tavoitteista, joita sisäasiainministeriö on asettanut sisäisen turvallisuuden tavoitetasoksi. Turvallisuuden taso katuturvallisuusindeksillä mitattuna oli aikaisempia vuosia parempi, mutta jäi vuodelle 2006 asetetusta tavoitteestaan. Poliisin hälytystehtävien määrä on lisääntynyt vuodesta 2005 noin 10 prosenttia. Omaisuusrikostorjunnan tehostaminen on tuottanut tulosta, josta osoituksena omaisuusrikosten selvittämistason nousun jatkuminen myös vuonna

5 Osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa jatkettiin onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista sekä valmisteltiin laaja toimenpideohjelma asumisen paloturvallisuuden edistämiseksi. Pelastuslaitosten tehtävämäärän kasvu jatkui edellisiin vuosiin verrattuna. Tehtävämäärää kasvattivat eniten palokuntien lisääntyneet ensivastetehtävät. Tulipalojen määrä kasvoi edellisten vuosien keskiarvoon verrattuna. Tulipalojen määrää lisäsivät etupäässä poikkeuksellisen kuivan kesän aikana tapahtuneet lukuisat maasto- ja metsäpalot. Hätäkeskuslaitoksen toiminnassa olleet ongelmat kärjistyivät syksyn 2006 aikana, minkä seurauksena ryhdyttiin toimenpiteisiin laitoksen henkilöstön työtyytyväisyyden parantamiseksi ja laitoksen toiminnan parantamiseksi. Hätäpuheluihin vastaamisajat jäivät asetetuista tavoiteajoista. Keskeinen syy tähän oli päivystäjäpula, jota vuoden aikana helpotettiin erityisjärjestelyin ja pidemmällä aikavälillä lisäämällä hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta. Ulkorajaliikenne on kokonaisuutena kasvanut edellisestä vuodesta muutaman prosentin. Rajavartiolaitos palautti sisärajatarkastukset Valtioneuvoston päätöksellä , sekä Henkilöitä tarkastettiin yhteensä , mikä oli n 3 % ko. ajanjaksojen sisärajaliikenteestä. Palautettujen sisärajatarkastusten yhteydessä käännytettiin 106 henkilöä. Kaikki käännytykset johtuivat puutteellisista matkustusasiakirjoista. Turvapaikkaa haki 21 henkilöä. Viimevuotiseen (yleisurheilun MM-kilpailut) tapaan voitiin todeta, että merkittävä osa laittoman maahantulon ja maahamme suuntautuvan muun rikollisuuden paineesta tulee sisärajojen yli. EU:n rajaturvallisuusvirasto (FRONTEX) ilmoitti saavuttaneensa operatiivisen toimintavalmiuden syksyllä Vauhtiin toiminta lähti vuoden 2006 keväällä. Parhaimmillaan Frontexilla on ollut vireillä yli 40 operaatiota tai hanketta. Uuden rajavartiolain vaikutukset näkyvät selvästi rikostorjuntaa kuvaavissa tilastoissa. Vuoden aikana on kirjattu yli neljätuhatta rikosilmoitusta ja rajavartiolaitoksen tutkittavaksi otettu yli tuhatkolmesataa rikosasiaa. Sisäasiainministeriö julkaisi keväällä 2006 strategiansa maahanmuuttohallinnon ja ulkomaalaislainsäädännön kehittämiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa maahanmuuttopolitiikan päävastuun osoittamista selkeästi sisäasiainministeriölle sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisvastuun siirtämistä sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Hallituksen selonteon keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista eteni suunnitellusti. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelu, palvelutavoitteiden valmistelu ja asettaminen valtion alue- ja paikallishallinnolle, kihlakuntahallinnon organisaation ja toiminnan parantaminen, yhteispalvelun tehostaminen ja sähköisen asioinnin kehittäminen alue- ja paikallishallinnossa. Vuosi 2006 oli merkittävä kansallisen alueiden kehittämisen ja EU:n aluepolitiikan kannalta ohjelmakausien vaihtumisen ja ohjelmien uudistamisen vuoksi. Kansalliset erityisohjelmat, aluekeskusohjelma, osaamiskeskusohjelma, maaseutupoliittinen erityisohjelma ja saaristo-ohjelma, valmisteltiin uudelle ohjelmakaudelle ja niiden työnjakoa selkeytettiin. Osaamiskeskusohjelma uudistettiin klusteripohjaiseksi ja aluekeskusohjelman avulla kootaan jatkossa alueellista elinkeinopolitiikkaa entistä tehokkaammin. Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa uutta on alueellinen osio aluekeskusja kaupunkiohjelmien ulkopuolisille maaseutualueille. Suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuus ja sen toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin. Suomen rakennerahastostrategia ja sitä toteuttavat alueelliset toimenpideohjelmat valmisteltiin laajassa yhteistyössä ministeriöiden, alueiden ja sosiaalipartnereiden kanssa. Uusi rakennerahastolaki valmisteltiin ja se tuli voimaan vuoden 2007 alussa. Osana hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa käynnistyi sisäasiainministeriössä KuntaIT 4

6 -toiminta kuntien tietohallintoyhteistyön vahvistamiseksi ja tiivistämiseksi. Toiminnan tarkoituksena on parantaa palvelutoiminnan ja IT:n yhteensovittamista sekä vahvistaa IT -toiminnan kokonaishallintaa. Peruspalveluohjelma vuosille annettiin eduskunnalle valtiontalouden kehyspäätöksen yhteydessä. Valtakunnallista peruspalveluiden arviointisuunnitelmaa tarkistettiin. Kuntatalous parani vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna. Harkinnanvaraista rahoitusavustusta myönnettiin 70 kunnalle yhteensä 28,5 miljoonaa euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus hankkeeseen liittyen eduskunnalle annettiin poliittiseen sopimukseen perustuva hallituksen esitys laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Tavoitteena on, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Valmisteltiin 14 vuoden 2007 alusta voimaan tullutta kuntaliitosta. Henkiset voimavarat Sisäasiainministeriön hallinnonalan strateginen henkilöstösuunnitelma vuosille laadittiin osana tuottavuusohjelmaa. Sisäasiainministeriön hallinnonalan henkilöstömäärä oli kertomusvuoden päättyessä Heistä noin 61 % työskenteli poliisitoimessa, 17 % rajavartiolaitoksessa ja 6 % lääninhallinnossa sekä 5 % rekisterihallinnossa ja 5 % pelastustoimessa. Muiden toimialojen (Ulkomaalaisvirasto, Sisäasiainministeriö, kihlakuntahallinto ja alueiden kehittäminen) osuus koko hallinnonalan henkilöstöstä on noin 4 %. Hallinnonalan henkilöstöstä 33 % oli naisia ja 67 % miehiä. Hallinnonalan henkilöstön ikärakenne oli kokonaisuutena tarkastellen melko tasainen. Alle 40 vuotiaiden osuus oli 42 % henkilöstöstä ja yli 60 vuotiaita oli 3 % henkilöstöstä. Huomattavaa kuitenkin on, että koko hallinnonalan henkilöstöstä 43 % oli iältään 45 vuotta tai vanhempia. 1.2 Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Sisäasiainministeriö Sisäisen turvallisuuden vaikuttavuus ja sen kehitys vuonna 2006: Sisäisen turvallisuuden vaikuttavuustavoitteena on hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin edistäminen. Tavoitetilaksi on asetettu, että Suomi on vuoteen 2015 mennessä Euroopan turvallisin maa. Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan ihmiset kokevat olonsa entistä turvallisemmaksi omalla asuinalueellaan. Poikkeuksen tekee Helsinki, jossa turvallisuuden tunne on aiempien vuosien tasolla. Yleisten paikkojen turvallisuus ei ole parantunut. Syinä tähän on erityisesti alkoholin juominen julkisilla paikoilla, yleisten paikkojen epäsiisteys ja ilkivalta. Rikosten määrä on laskussa ja yhä harvempi joutuu rikoksen uhriksi. Myös väkivallalla uhkailun määrä on vähentynyt, tosin se on edelleen melko korkealla tasolla. Naiset joutuvat entistä useammin väkivallan kohteeksi. Syinä tähän on naisiin kohdistuva perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä työpaikoilla tapahtuva väkivalta. Kansalaisten pelko joutua rikoksen uhriksi on vähentynyt. Samaan aikaan huoli hyvinvointipalvelujen heikkenemisestä on kasvanut. 5

7 Pelastustoimen hälytystehtävien määrä kasvoi ja palokuolemien määrä lisääntyi. Palokuntien ensivastetoiminnalla on osittain korvattu sosiaali- ja terveystoimen vastuulla olevan sairaankuljetusjärjestelmän puutteellista toimintavalmiutta. Hälytystehtävien määrän kasvu on vaikeuttanut voimavarojen uudelleen kohdentamista ja siten osaltaan hidastanut onnettomuuksien ehkäisylle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Meriturvallisuuteen ja meripelastuksen ennalta ehkäisevään työhön tehdyt panostukset niin kotimaassa kuin kansainvälisissä järjestöissä ovat pysäyttäneet meripelastustehtävien määrän kasvun viime vuosien aikana. Onnettomuuksien syiden perusteella huolestuttavaa kehitystä ei ole havaittavissa Turvallisuuden ja ihmisten turvallisuudentunteen kannalta hätäkeskusten toiminnalla on suuri merkitys. Vuoden 2006 aikana hätäkeskuslaitoksessa ja yksittäisissä hätäkeskuksissa ilmeni huolestuttavia resurssi- ja muita ongelmia Sisäasiainministeriön käynnistämin toimenpitein tilanne on saatu hallintaan. Rajanylityspaikoilla tasapaino rajanylitysten sujuvuuden ja tarkastusten laadun välillä näyttäisi olevan vakiintunut niin kansalaisia kuin viranomaisiakin tyydyttävälle tasolle. Suurimmat ongelmat ovatkin raskaassa liikenteessä, jossa yleensä Venäjän puolella ja viranomaisissa olevat ongelmat vaikeuttavat raskaan liikenteen rajanylitysten lisäksi myös muuta viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaa. Rajaliikenteen ongelmat erityisesti Kaakkois-Suomessa nousivat laajasti julkisuuteen vuonna Maahanmuuttohallinto Suomi on yhä enenevässä määrin monikulttuurinen maa. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa Ohjelmassa keskitytään lähinnä toimenpiteisiin työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Maahanmuuttopolitiikan kokonaisvaltainen, yhtenäinen ja ennakoiva kehittäminen edellyttää, että päävastuu politiikan valmistelusta on osoitettu yhdelle ministeriölle, jonka on sovitettava yhteen eri intressit ja toimittava hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suomen maahanmuuttohallinto on tällä hetkellä hajanainen. Ulkomaalaisasioiden nykyistä kokonaisvaltaisempi hallinta olisi myös maahanmuuttoon liittyvien turvallisuuskysymysten kannalta tärkeää. EU-puheenjohtajuus ja oikeus- ja sisäasiat Suomen EU-puheenjohtajakausi oikeus- ja sisäasioiden osalta valmisteltiin säännöllisesti kansliapäällikön johdolla kokoontuneessa työryhmässä (Sateenvarjo). Keskeiset linjakysymykset käsiteltiin turvallisuusasiain johtoryhmässä (Turjo). Kansainvälisten turvallisuusasiain ryhmä koordinoi puheenjohtajakauden valmistelua ministeriössä. Puheenjohtajakauden aikana järjestettiin kolme virallista ja yksi epävirallinen oikeus- ja sisäasiain neuvoston kokous, joissa puhetta johti sisäasiainministeri Kari Rajamäki. Puheenjohtajakauden aikana sisäasiainministeriön virkamiehet johtivat puhetta 20 neuvoston oikeus- ja sisäasioita käsitelleessä työryhmässä. Suomen painopisteenä oikeus- ja sisäasioissa EU-puheenjohtajakaudella oli monivuotisen Haagin ohjelman tavoitteiden edistäminen ja arviointi. Haagin ohjelman loppukauden prioriteetteja täsmennettiin tavalla joka vastaa Suomen omia tavoitteita (kattava maahanmuuttopolitiikka, saatavuusperiaatteen toteuttaminen ja operatiivinen yhteistyö poliisiyhteistyössä, terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus, oikeus- ja sisäasioiden ulkosuhteet sekä Schengen-kysymykset). Eurooppa-neuvosto käsitteli oikeus- ja sisäasiain neuvoston valmistelun pohjalta päätöksentekoa sekä muuttoliikekysymyksiä osana Haagin arviointia. Muuttoliikekysymysten osalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi kattavan toimintaohjelman EU:n kokonaisvaltaisesta maahanmuuttopolitiikasta. Lisäksi hyväksyttiin 6

8 oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat vuosille Suomen pj-kaudella hyväksyttiin Suomen aloitteesta syntynyt rajastrategia EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittämiseksi. Strategia linjaa merkittävällä tavalla unionin ulkorajojen valvonnan kehittämistä. Moniviranomaistyötä ja parhaita käytäntöjä edistettiin johdonmukaisesti kaikilla eri sektoreilla (mm. lainvalvontaviranomaiset, rajaviranomaiset, ihmiskaupan torjunta, alueellisen yhteistyön parhaat käytännöt kuten Baltic Sea Task Force sekä Itämeren rajavalvontayhteistyö). Erityistä huomiota kiinnitettiin ihmiskaupan torjuntaan, erityisesti lapsiuhrien tunnistamiseen, ja asiasta järjestettiin asiantuntijaseminaari kaikille EU-jäsenvaltioille marraskuussa Suomen pj-kaudella saavutettiin. Schengenin tietojärjestelmää koskevasta SIS II-lainsäädäntöpaketista yksimielisyys neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä. Uusien jäsenvaltioiden kattavat Schengen-arvioinnit suoritettiin vuoden 2006 aikana Itävallan ja Suomen johdolla. Joulukuussa hyväksyttiin poliittiset johtopäätökset arvioinneista sekä määriteltiin puutteet ja lisätarkastusten tarve kaikkien 10 uuden jäsenvaltion osalta. Lisäksi sisärajatarkastusten poistamiselle määriteltiin aikataulu ja uudet Schengenin tietojärjestelmää koskevat tekniset järjestelyt, joiden mukaisesti Schengen-alueen laajentaminen voidaan toteuttaa noin vuotta suunniteltua nopeammin. Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskaudella hyväksyttiin Schengenin uuden tietojärjestelmän lainsäädäntöinstrumentit. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa aiempaa laajemman tietojen vaihdon SIS järjestelmän kautta. Uudet jäsenmaat voivat liittyä Schengen alueeseen vuoden 2007 lopusta lähtien edellyttäen, että ne täyttävät liittymiselle asetetut vaatimukset. Pelastustoimen osalta tärkein puheenjohtajuuskauden saavutus oli poliittinen yksimielisyys pelastuspalvelun rahoitusvälineestä, jonka seurauksena komissio korvaa osan avustuksesta johtuvista kustannuksista. Tämä mahdollistaa unionin jäsenvaltioiden avun toimittamisen kriisialueille nykyistä nopeammin ja tehokkaammin. Suomessa puheenjohtajuuskaudella järjestetyt kokoukset onnistuivat turvallisuusjärjestelyiden osalta hyvin. EU-puheenjohtajuus ja alueiden kehittäminen Suomen puheenjohtajakaudella saatettiin voimaan kauden rakenne- ja koheesiorahastoohjelmia koskevat asetukset, jotka ohjaavat kolmannesta EU:n budjetin käytöstä. Suomen johdolla valmisteltiin myös EU:n koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat. Näin koko uuden ohjelmakauden säädösperusta saatiin voimaan ajallaan ja luotiin edellytykset käynnistää uusien ohjelmien toteutus vuoden 2007 alusta. Myös EU:n ulkorajayhteistyön ohjelmia koskeva asetus saatiin voimaan. Suomi vahvisti EU:n koheesiopolitiikan yhteyttä Lissabonin strategian toteuttamiseen järjestämällä alueellisen innovaatiopolitiikan keinoja käsittelevän epävirallisen ministerikokouksen. Aihetta käsiteltiin myös kaupunkiseutujen kilpailukykyä koskevassa virkamieskokouksessa. Siviilikriisinhallinta Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet kyettiin pitämään tasolla, joka vastasi määrällisesti ja laadullisesti Suomen antamia sitoumuksia kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisesta. Pelastusopiston yhteyteen avattiin Kriisinhallintakeskus, joka mahdollistaa kotimaisen koulutusjärjestelmän käynnistämisen säännöllisellä koulutus- ja tutkimustoiminnalla. Kotimaista koulutusjärjestelmää luodaan edelleen mm. osaamisen verkottamisella kaikkien siviilikriisinhallinta-alojen asiantuntevalla ja systemaattisella osallistumisella koulutukseen sekä ajanmukaisella ja toistaiseksi puuttuvalla oppimateriaalilla. 7

9 Valtion kuntapolitiikka Valtioneuvosto antoi eduskunnalle syyskuussa 2006 hallituksen esityksen laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 155/2006 vp.). Eduskunta on hyväksynyt lait ja ne tulivat voimaan Lait luovat edellytykset kunta- ja palvelurakenteen sekä kuntien yhteistyön kehittämiseksi tulevina vuosina. Hanke kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa varten asetettiin Sen tavoitteena on seurata ja tukea uudistuksen edellyttämien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien laadintaa kunnissa sekä lainvalmistelua ja muuta puitelain edellyttämää säädösvalmistelua valtionhallinnossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on se, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Keväällä 2006 valmistui järjestyksessään kolmas peruspalveluohjelma, joka annettiin eduskunnalle valtiontalouden kehyspäätöksen liitteenä. Peruspalveluohjelmaa täsmentävä peruspalvelubudjettitarkastelu valmisteltiin syyskauden alussa ja peruspalvelubudjettitarkastelu sisältyy valtion talousarvioesityksen yleisperusteluihin. Peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjettitarkastelu lähetettiin kunnille ja kuntatyhmille taloussuunnitelman ja talousarvion laadinta-aineistoksi. Peruspalveluohjelmaan sekä peruspalvelubudjettitarkasteluun sisältyy tuottavuuden kehittämistä koskevaa aineistoa. Peruspalveluohjelma valmistelu toteutettiin valtiontalouden kehyspäätöksen kanssa yhteen sovitettuna. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunta laati molempiin asiakirjoihin sisältyvän kuntatalouden kehitysarvion. Peruspalveluohjelmalla ja -budjetilla pyritään siihen, että julkista taloutta tarkastellaan kokonaisuutena. Peruspalveluita ja niiden rahoitusta käsitellään sekä valtiontalouden että kuntatalouden näkökulmasta. Kuntien yhteistoimintaa on tuettu mm. myöntämällä kahdeksalle hankkeelle yhteensä miljoona euroa harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta. Avustusta myönnettäessä kiinnitettiin erityistä huomiota sellaiseen yhteistoimintaan, joka tukee käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteita, sekä sellaisiin uusiin toimintojen järjestämistapoihin tai -rakenteisiin, joilla voidaan katsoa olevan yleistä merkitystä kuntien yhteistoiminnan kehittämisessä. Seutuyhteistyökokeilua on jatkettu sen ajan, joka kunnille on varattu kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon. Vuonna 2006 valmisteltiin 14 vuoden 2007 alusta voimaan tullutta kokonaisten kuntien yhdistymistä koskevaa päätöstä. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman osana toimivan kunnallisen demokratian kehittämishankkeen aikana valmisteltiin vuonna 2006 kaksi hallituksen esitystä. Hallituksen esitys kuntalain muuttamiseksi annettiin eduskunnalle maaliskuussa ja tuli voimaan Uudistuksella vahvistetaan kunnallisen luottamushenkilön työskentelyedellytyksiä mm. mahdollistamalla pormestarimalli, ns. luottamustoimivapaa sekä kunnan tuki valtuustoryhmien toiminnalle. Kuntakonserniin ja kunnallisiin liikelaitoksiin liittyvä hallituksen esitys annettiin eduskunnalle marraskuussa Lain on tarkoitus tulla voimaan kevään 2007 aikana. Kolmikantaisesti valmistellut hallituksen esitykset, joilla kehitetään Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa ja saatetaan työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa koskeva sääntely kunnissa lain tasolle, annettiin eduskunnalle. Kuntien takauskeskuksesta annettua lakia uudistettiin. Alueiden ja hallinnon kehittäminen Maakuntien väliset erot tuotannossa, työllisyydessä ja muuttoliikkeessä kaventuivat vuosina ja ovat pysyneet lähes ennallaan vuosina Yritysten kokonaisliikevaihto kasvoi vuoden 2006 alkupuolella kaikissa maakunnissa.. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli Itä- Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa. Vuoden 2006 aikana työllisten määrä kas- 8

10 voi voimakkaimmin Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla. Heikointa kasvu oli Kymenlaaksossa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa. Tuotannon nopean kasvun myötä työllisyys on parantunut ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa maakunnissa vuosina 2005 ja Parhaiten ovat menestyneet suuret aluekeskukset ja niiden läheisyydessä olevat seutukunnat. Maan sisäinen muuttoliike on hyvän talouskasvun myötä hieman kiihtynyt, mutta maakuntien nettomuutossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2006 aikana. Uudenmaan muuttovoitto on kasvanut selvästi, mutta se perustuu suurelta osin vuonna 2006 lisääntyneeseen maahanmuuttoon. Valtioneuvoston selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista linjaa keskus-, alue- ja paikallishallinnon kehittämistä 2010-luvulle saakka. Toimintalinjoina painottuvat palvelujen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hallinnon rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen, tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen ja valtion henkilöstövoimavaroihin liittyvät tehtävät. Toimeenpanosuunnitelma etenee suunnitellussa aikataulussa. Selonteon linjausten mukaisesti ministeriöt ja lääninhallitukset ovat asettaneet alaiselleen alue- ja paikallishallinnolle konkreettiset valtion palvelujen saatavuutta koskevat palvelutavoitteet vuodesta 2006 alkaen. Uusia yhteispalvelupisteitä on hallituskaudella tullut 21, niitä on yhteensä nyt 213. Alueellistamistoimenpiteet käsittävät tällä hetkellä yhteensä noin 150 toimintoa tai yksikköä. Toimenpiteitä on kohdistettu maan eri osiin, aluekeskuksiin, mutta myös isoimpiin yliopistokaupunkeihin ja aluekeskuksia pienempiin keskuksiin. Toimenpiteiden kokonaismäärä oli vuoden 2006 lopussa yhteensä htv:tta, joista alueellisesti kohdennettuja oli htv. Kaikkien päätettyjen ja suunnitteilla olevien toimintojen sijaintipaikkoja ei ole vielä päätetty. Sijoittumisessa ovat painottuneet Etelä- ja Länsi-Suomi. Alueiden kehittämislain muutoksen toteuttaminen aloitettiin. Joulukuussa 2006 järjestettiin lain muutoksen edellyttämät ensimmäiset neuvottelut määrärahoista ministeriöiden ja maakunnan liittojen välillä. neuvottelut muodostivat hyvä pohjan jatkoyhteistyölle, vaikka vaikutu talousarvion määrärahojen jakoon jäi tässä vaiheessa vähäiseksi. Ulkomaalaishallinto Vuoden 2006 talousarvion sisäasiainministeriön hallinnonalan pääluokassa on asetettu aktiivisen ja hallitun maahanmuuttopolitiikan edistämiselle seuraavat tavoitteet: Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikassa toteutuvat ihmis- ja perusoikeudet, hyvä hallinto, oikeusturva ja kansallisten etujen huomioon ottaminen. Maahanmuutto on hallittua, kansainvälistä suojelua annetaan, laiton maahanmuutto ja ihmiskauppa torjutaan. Työperäisen maahanmuuton lisäämiselle luodaan edellytyksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti. Ulkomaalaishallinnon rakenteita kehitetään erityisesti selvittämällä mahdollisuuksia saada eri viranomaisten palveluita entistä enemmän yhdestä pisteestä. Sisäasiainministeriö julkaisi keväällä 2006 strategiansa maahanmuuttohallinnon ja ulkomaalaislainsäädännön kehittämiseksi. Strategiassa ehdotetaan muun muassa maahanmuuttopolitiikan päävastuun osoittamista selkeästi sisäasiainministeriölle sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisvastuun siirtämistä sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Kiintiöpakolaispolitiikkaa johtaisi työryhmän ehdotuksen mukaan jatkossa sisäasiainministeriö. Myös ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö 9

11 tulisi siirtää sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Lisäksi työryhmä esitti näkemyksensä kiireellisimmistä ulkomaalaislain muutostarpeista. Sisäasiainministeriö osallistui hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmisteluun. Ohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa Ohjelmassa keskitytään erityisesti työperusteiseen maahanmuuttoon. Sisäasiainministeriö asetti työryhmän selvittämään ulkomaalaisten rekisteröintikäytäntöjen yhtenäistämistä. Työryhmä on laatinut osana väestötietolain kokonaisuudistusta ehdotuksen väestötietolain ulkomaalaisten rekisteröimistä koskevien säännösten muuttamiseksi. Lisäksi työryhmä on kartoittanut ulkomaalaisten rekisteröintiin liittyvät muut kehittämistarpeet. EU:n muuttoliikettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan edelleen kehittämisestä ja jatkolinjauksista sovittiin joulukuun 2006 Eurooppa-neuvostossa. Lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella sovittiin eteläisen merirajan vahvistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Suomen johdolla sovittiin uusista takaisinottosopimusneuvottelumandaateista. Neljästä rahastosta (pakolais-, palauttamis-, ulkoraja- ja kotouttamisrahasto) koostuvasta Yhteisvastuun ja muuttoliikkeiden hallinnan puiteohjelmasta vuosille päästiin yhteisymmärrykseen. Myös muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevasta tilastoasetuksesta päästiin yksimielisyyteen. Ulkomaalaisvirastossa on käynnissä sisäasiainministeriön tuottavuusohjelmaan sisältyvä ulkomaalaisprosessien sähköistämiseen tähtäävä hanke. Uusi ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmä (UMA) otetaan näillä näkymin käyttöön vuonna Ulkomaalaisvirasto on saanut hankkeen toteuttamista varten käyttöönsä 3 miljoonaa euroa tuottavuuden edistäminen-määrärahasta. Hankkeen toteuttamiseksi välttämättömät lainsäädäntömuutokset hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta Jatkossa muun muassa kaikki prosesseihin osallistuvien viranomaisten välinen tiedonvaihto tapahtuu sähköisessä muodossa. Ulkomaalaisvirastossa toteutettiin poikkihallinnollinen hanke Suomen ulkomaalaishallinnon vaikuttavuuden ja arvonluonnin mittaamisesta. Hankkeen aikana työskentelyyn osallistuivat kaikki ulkomaalaishallinnon merkittävät tahot. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 132 vuorokautta. Nopeutetussa menettelyssä käsiteltyjen turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 60 vuorokautta. Kansalaisuushakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli noin 1 vuosi 9 kuukautta. Lääninhallinto Lääninhallitukset huolehtivat eri toimialoillaan siitä, että väestön oikeudet toteutuvat koko maassa. Lääninhallitukset edistävät alueellista kehitystä ja varmistavat, että alueellinen ja seudullinen hyvinvointi ja kansalaisten turvallisuus paranevat. Lääninhallitukset toimivat sosiaalisen turvallisuuden ja terveyden yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä syrjäytymisen vähentämiseksi. Lääninhallitukset tukevat erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Lääninhallitusten yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat erityisesti lääninhallitusten arkipäivän työssä seitsemän eri ministeriön ohjauksessa. Lääninhallitukset ovat tehneet yhteisesti prosessien määrittelytyötä tavoitteena prosessien mukaan organisoituminen. Tässä yhteydessä on tehostettu erityisesti kanteluiden käsittelyä. Kaikki lääninhallitukset ovat vuoden 2006 loppuun mennessä päässeet sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanteluiden käsittelyajoissa asetettuihin tavoitteisiin. Sivistystoimen kanteluista yli 70 % käsi- 10

12 tellään 9 kuukauden sisällä ja sosiaali- ja terveystoimen kanteluista kaikki kantelut 11 kuukauden sisällä. Käsittelyajat ovat vieläkin pitkähköjä, mutta niissä on saavutettu merkittävää parannusta. Lääninhallitukset ovat myös informaatio-ohjausta tehostamalla pyrkineet parantamaan kanteluiden käsittelyn vaikuttavuutta. Tavoitteena on, että kantelujen aiheita olisi vähemmän ja samalla myös kanteluita. Vuoden 2006 aikana kanteluiden määrässä on tapahtunut jonkin verran laskua. Määrien kehityksessä on lääninhallituskohtaisia eroja, joten pitemmälle meneviä johtopäätöksiä ei voi tehdä. Peruspalvelujen arviointia on kehitetty ja arviointitiedon hyväksikäyttöä on lisätty mm. verkkopalveluja lisäten. Rekisterihallinto Maistraattien toimialueiden laajentaminen valmisteltiin siten, että vuoden 2007 alusta on 26 maistraattia, joilla on 61 toimipistettä. Hallinnollisesta kokoamisesta huolimatta säilytetään tarpeellinen paikallinen palvelutaso. Uudistuksen tarkoituksena on myös edistää maistraattien erikoistumista ja sitä kautta palvelun parantamista. Väestökirjanpitotoiminnan vaikuttavuustavoitteena on, että väestötietojärjestelmän tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Tietojen ajantasaisuutta ja oikeellisuutta koskevat tavoitteet saavutettiin. Tieto perustuu Tilastokeskuksen tekemään tutkimukseen toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Vakinaisista osoitteista oikein % 99, Tilapäisistä osoitteista oikein % 78, ,4 Kihlakunnat Kihlakunnanvirasto toimii valtion paikallisena yleishallintoviranomaisena. Kihlakuntahallinnon yhteiskunnalliset tavoitteet toteutuvat sen eri toimialoilla osana valtakunnallista toimintapolitiikkaa. Kihlakunnanvirastojen eri toimialoja organisoidaan monin osin uudelleen. Sisäasianministeriö huolehtii mm. yhteispalvelua tehostamalla siitä, että valtion palvelujen paikallinen palvelutaso säilyy tyydyttävänä. Kihlakuntahallinnon organisaatiomuoto tähtää toimitilojen ja muiden voimavarojen tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Poliisitoimi Poliisin tehtävänä on turvata oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennalta estää rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisin tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyökykyinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Sisäasiainministeriö on asettanut valtion talousarviossa keskeiseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuustavoitteeksi tasapainoisen alueellisen kehittämisen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen. Poliisitoimi, pelastustoimi ja rajavartiolaitos osallistuvat omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on 11

13 Euroopan turvallisin maa. Poliisin osuutta tämän tavoitteen saavuttamisessa arvioidaan seuraavien tunnuslukujen avulla toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Katuturvallisuusindeksin arvo 90,5 90, ,7 Liikenneturvallisuusindeksin arvo Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitystaso, % 47,7 49,6 49,7 49,0 Turvallisuuden taso katuturvallisuusindeksillä mitattuna on aikaisempia vuosia parempi, mutta jää vuodelle 2006 asetetusta tavoitteestaan. Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta ovat kuitenkin vähentyneet. Alueellisesti yleisessä turvallisuustasossa on eroja, mutta pääosin turvallisuus on säilynyt hyvänä. Liikenneturvallisuus on liikenneturvallisuusindeksillä 1 mitattuna parantunut viime vuosina ja myönteinen kehitys jatkui myös vuonna Rikoslakirikosten selvitystaso on parantunut viimeisten vuosien aikana ja oli myös vuonna 2006 lähes asetetun tavoitteen mukainen. Sisäasiainministeriön valtion talousarviossa asettamana keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on hyvän turvallisuustilanteen ja myönteisen turvallisuuskulttuurin vahvistaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi poliisi on osallistunut sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon yhteistyössä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Tavoitteen toteutumista arvioidaan seuraavien mittareiden avulla. Tunnusluku 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 toteuma Tavoitetaso 2007 Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha, surma alle 100 ja tappo), lkm Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät, lkm enintään Pahoinpitelyrikosten määrä enintään Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset alle Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lkm alle Päätettyjen talousrikosasioiden tutkinta-ajan keskiarvo, vrk enintään 210 Omaisuusrikosten selvitystaso, % 37,3 39,4 38,3 vähintään 40,2 Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten lkm enintään Liikenneonnettomuuksissa kuolleet, lkm * enintään 250 *Ennakkotieto 1 Liikenneturvallisuusindeksi: Indeksi on laskettu vuosittain kaikille Manner-Suomen lääneille, joissa on tapahtunut kuolemaan tai loukkaantumiseen johtanut liikenneonnettomuus. Indeksin laskentakaava on (autot + moottoripyörät ) / (50 * kuolleet + 5 * loukkaantuneet). Indeksinä vuosi 2001 =

14 Tieliikennekuolemat vähentyivät kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta EU-maiden tavoitteeksi asetettu 250 kuolonuhrin enimmäismäärä ylittyi 80 kuolonuhrilla. Poliisin tietoon tulleiden henkirikosten määrä on laskenut viime vuosina, mutta alle sadan henkirikoksen tavoitetasoa ei saavutettu vuonna Pahoinpitelyrikosten määrä lisääntyi hieman vuoteen 2005 verrattuna. Perheväkivaltaan liittyvät poliisin hälytystehtävät lisääntyivät ilmoitusaktiivisuuden ja poliisin ennalta estävän toiminnan johdosta. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikosten kokonaismäärä laski, mutta törkeiden huumausainerikosten määrä lisääntyi. Poliisille ilmoitettujen talousrikosten lukumäärä pysyi vuoden 2005 tasolla. Talousrikosten keskimääräinen tutkintaaika lyhentyi merkittävästi vuonna Omaisuusrikosten selvitystaso laski hieman vuoteen 2005 verrattuna, mutta viime vuosien myönteinen kehityssuunta säilyi. Poliisin tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä pieneni. Tieliikennekuolemat vähentyivät kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta EU-maiden tavoitteeksi asetettu 250 kuolonuhrin enimmäismäärä ylittyi 80 kuolonuhrilla. Pelastustoimi Vuoden 2006 talousarviossa pelastustoimelle asetettiin seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Pelastustoimi osallistuu omalta osaltaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseen tavoitteena, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, ja että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas pelastustoimen järjestelmä. Pelastustoimen järjestelmän tehokkuutta arvioidaan muun muassa tulipalojen ja niistä aiheutuvien vahinkojen korvausten sekä palokuolemien määrällä. Tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen sekä palokuolemien määrille asetettiin talousarviossa seuraavat määrälliset tavoitteet: 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite 2006 toteuma Tunnusluku Tulipalojen määrä, enintään (pl. metsäja maastopalot) (kpl) Palokuolemien määrä, enintään (hlö) (* Rakennuspalovahinkojen korvausten arvo (milj. ), enintään (** > 132 (arvio) *) V toteuma on Tilastokeskuksen luku, v alkaen lähde on pelastusviranomaisten palontutkinnan kautta saatavat luvut **) Lähde: FK Vuoden 2006 aikana tulipalojen määrä kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Pelkästään rakennuspalojen määrä lisääntyi 10 % edellisvuoteen verrattuna. Rakennuspaloista yli puolet tapahtui asuinrakennuksissa. Rakennuspalovahinkojen korvausten määrän ennustetaan nousevan vuoden 2005 tasosta. Lopullista tietoa korvausten arvosta vuodelta 2006 ei ole vielä tiedossa. Yksittäisen rakennuspalon vahingot olivat vuonna 2006 noin 3300 euroa kun vastaava luku oli v noin 3900 euroa. Rakennuspalojen määrän kasvusta huolimatta palovahinkokorvaukset eivät ole kuitenkaan nousseet, mitä voidaan pitää pelastustoiminnan tehokkuuden ansiona. Palokuolemien osalta asetettua vaikuttavuustavoitetta ei saavutettu. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti kertomusvuonna toimenpiteistä asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi, joiden odotetaan parantavan palokuolemien ehkäisytyön vaikuttavuutta. 13

15 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena oli huolehtia, että Suomessa ovat Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa rajaturvallisuuden taso asetettiin pidettäväksi hallituskaudella vuoden 2003 tasolla. Toimenpiteillä tuli varmistaa, että laittoman maahantulon järjestämisrikosten määrä pysyy vuoden 2003 tasolla. Rajaliikenne sujuu ilman kohtuutonta jonotusta. Hallituskaudella Euroopan unionin ja Schengenin ulkorajaliikenteessä henkilön rajatarkastuksessa keskimääräinen odotusaika satamissa on 30 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 10 minuuttia. Pidemmällä aikavälillä matkustajan keskimääräinen odotusaika satamissa on 20 minuuttia sekä maarajalla ja lentoasemilla 5 minuuttia. Tunnusluku/mittari Mittarin Mittarin Mittarin *) Tavoitetaso/ Lähtötaso/ajankohta arvo 2004 arvo 2005 arvo Laittoman maahantulon 42/vuonna enintään 42 järjestämisrikokset (kpl)**) Rajatarkastusten kattavuus 99,5 /vuonna 99,9 99,9 99,9 99,5 (%) 2003 Rajatarkastusten laatu (%) 100,0 /vuonna 99,6 99,7 99,5 99, Rajatapahtumien estäminen 97 / vuonna ,5 97 (%) 2003 Rajatapahtumien paljastaminen 54 / vuonna ,6 72 (%) 2003 Rajatapahtumien selvitystaso 64 /vuonna (%) Rajavartiolaitoksen paljastamat 6775 / vuonna rikokset lkm 2003 Henkilöliikenteen sujuvuus 9 /vuonna maarajalla ja lentoasemilla Henkilöliikenteen sujuvuus 34 /vuonna satamissa *) Lähde RVL RJT **) Lähde PolStat, RVL:n tilastot 2006 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta rajavartiolaitoksen rikostorjunta on lakiuudistuksen myötä noussut kansallisessa viranomaiskentässä selvästi aiempaa suurempaan rooliin. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan keskeinen lisäarvo Suomen sisäiselle turvallisuudelle sekä viranomaisten yhteisille rikostorjuntatoimenpiteille on paljastaa, ennalta ehkäistä ja tutkia entistä kattavammin laittomaan maahantuloon ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia. Uudistunut rajavartiolaki on mahdollistanut rajavartiolaitoksen tehokkaamman puuttumisen laittoman maahantulon ja ihmiskaupan rikollisuuteen, minkä seurauksena laittoman maahantulon järjestämisrikosten ilmitulot tullevat lisääntymään ja tavoitetta laittoman maahantulon järjestämisen ilmitulon vähenemiseksi ei tästä johtuen saavutettane. Rajaliikenteen sujuvuus henkilöliikenteen osalta on ollut sujuvaa ja odotusajat ovat pysyneet tavoitetasossa. Raskaan liikenteen osalta tiedostetut ongelmat Venäjän viranomaistoiminnoissa heikentävät rajanylitysliikenteen sujuvuutta. 14

16 Rajaturvallisuustilanne valtakunnan maasto- ja merirajoilla on säilynyt vakaana. Rajanylityspaikkojen välisellä maa- ja merirajalla on paljastettu vuosittain muutamia laittomia maahantuloja. Laittoman maahantulorikosten selvitystaso on pysynyt tavoitetasolla. Tunnusluku/mittari 2004 toteuma 2005 toteuma 2006 tavoite Toteuma *) 2006 Avun saatavuus hätätilanteissa, % ,4 Hätätilanteiden ka toimintavalmiusaika, min *) Lähde RVL RJT Meripelastustoimen johtamis- ja suoritusvalmius on pidetty sellaisena, että lähes kaikkiin hätätilanteisiin on kyetty osoittamaan apua. Apu on saatu onnettomuuspaikalle keskimäärin alle tunnin kuluttua siitä hetkestä kun hätätilanne on määritetty. Sähköinen asiointi Sisäasiainministeriön ja hallinnonalan yhteisessä SM-on-line-hankkeessa on kehitetty sähköisiä verkkopalveluita ja niihin liittyviä osaamisvalmiuksia sekä otettu käyttöön virkamiehen asiointikortti tunnistautumis- sekä sähköpostin allekirjoitus- ja salausvälineenä. Tietoturvallisuuden osalta on otettu käyttöön hallinnonalan kattava säännöllinen tietoturvaraportointi sekä kehitetty koko henkilöstön tietoaineistojen käsittely- ja tietoturvallisuuskoulutusta Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Avustukset kunnille Kuntien yleinen valtionosuus Valtionosuuksien tarkoituksena on turvata kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät kunnalliset palvelut eri osissa maata kohtuullisella veroasteella siten, että kuntien tulopohja on riittävä niiden tehtäviin ja velvoitteisiin. Kuntien yleinen valtionosuus muodostaa kunnille maksettavista laskennallisista valtionosuuksista alle 4 prosentin osuuden, myöskään yleistä valtionosuutta ei ole sidottu käytettäväksi tiettyyn tehtävään. Tämän johdosta momentille ei voida esittää yksityiskohtaisia vaikuttavuustavoitteita ja arvioida niiden toteutumisasteita. Yleisellä valtionosuudella on kuitenkin korotuskertoimien johdosta merkitystä määrätylle kuntajoukolle. Yleinen valtionosuus määräytyi vuonna 2006 asukasta kohden lasketusta euromäärästä (perusosa) ja sen suuruuteen vaikuttavista olosuhdelisistä: saaristo-, syrjäisyys-, taajamarakenne-, kaksikielisyys- ja asukasluvun muutoslisästä. Näillä lisillä on kompensoitu laskennallisesti kustannuksia kunnille, joille kunnan maantieteellinen rakenne, väestön sijoittuminen, kielellinen rakenne ja väestön lukumäärän suuret muutokset aiheuttavat muihin kuntiin nähden ylimääräisiä kustannuksia peruspalveluiden tuottamisessa. Vuonna 2006 yleisen valtionosuuden yhtä tai useampaa lisää sai kolmannes kunnista eli 212 kpl. 15

17 Valtionosuuksien tasaukset täydentävät muuta valtionosuusjärjestelmää. Tasausten määrä on lähes kymmenen prosenttia kaikista valtionosuuksista. Vuonna 2005 tasauslisää sai 336 kuntaa, tasausvähennys tehtiin 80 kunnan valtionosuuksiin. Kuntien yhdistymisavustukset Vuoden 2006 aikana tehtiin neljätoista kokonaisten kuntien yhdistymistä koskevaa päätöstä. Yhdessä tapauksessa yhdistyi kolme kuntaa, yhdessä jaettiin kunta kahden muun kunnan kesken ja kahdessatoista muussa yhdistyi kaksi kuntaa. Vuonna 2006 momentille myönnettyä määrärahaa käytettiin yhden vuoden 2006 alusta yhdistyneen kunnan yhdistymisavustukseen sisältäen investointi- ja kehittämishankkeiden tuen sekä kolmentoista vuosina toteutuneen yhdistymisen vuosittaisiin avustuksiin. Tämän lisäksi momentilla olevasta kuntien yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin varatusta euron määrärahasta jaettiin euroa kahdeksalle yhdistymistä selvittävälle kuntaryhmälle. Näistä selvityksistä yksi johti yhdistymiseen vuoden 2007 alusta, kolme ei johtanut yhdistymiseen ja neljän osalta tilanne on vielä auki. Vuosina esiselvitysavustuksia jaettiin yhteensä 25 kuntaryhmälle, joista yhdistyminen on toteutettu tähän mennessä yhdeksän kuntaryhmän alueella. Lisäksi esiselvitysten käytön arvioidaan johtavan useisiin yhdistymisiin vuosien 2008 ja 2009 alusta. Momentilla oleva kuntien väliseen yhteistoimintaan tarkoitettu 1 milj. euron määräraha jaettiin kahdeksan kuntaryhmän kesken laaja-alaiseen ja merkittävään kuntien väliseen yhteistyöhön. Momentille varattua määrärahaa erityisiin kuntajakoselvityksiin käytettiin kahteen selvitykseen, joista toinen koski kunnan osan siirtämistä kunnasta toiseen ja toinen koskee kymmenen kunnan selvitystä yhdistymisestä vuoden 2009 alussa. Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus Määrärahan tarkoituksena on avustaa niitä kuntia, jotka ovat ensisijaisesti poikkeuksellisen tai tilapäisen kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Momentille myönnettyä määrärahaa jaettiin 70 kunnalle, keskimäärin 80 euroa/asukas. Määrärahalla lisätään kuntien peruspalveluiden hoitoon tarvittavaa toimintarahaa, joka näkyy tulojen lisäyksen kautta näiden kuntien vuosikatteiden parantumisena. Helmikuussa julkaistujen vuoden 2006 ennakollisten tilinpäätöstietojen perusteella negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä oli 84 kappaletta ja ilman harkinnanvaraista avustusta määrä olisi ollut 93. Lisäksi avustus vähensi painetta korottaa veroprosenttia avustusta saaneissa kunnissa. Alueiden kehittäminen Alueiden kehittämisen yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ja tasapainoisen aluerakenteen kehittäminen. Aluekeskusohjelman loppuarvioinnin mukaan aluekeskusohjelman tavoite aluekeskusten myönteisestä työllisyys- ja väestökehityksestä on toteutumassa paremmin kuin osattiin odottaa. Arvioinnin mukaan aluekeskusohjelman, osaamiskeskusohjelman, maakuntien ohjelmatyön ja siihen liittyvien EU:n rakennerahasto-ohjelmien yhteisvaikutus on ollut myönteinen monien aluekeskusten aluetalouden kehitykselle. Ohjelmakauden aikana hajakeskittyminen on vahvistunut ja aluekehitys on tasaantunut Suomessa. Kokonaisuudessaan aluekeskusten nettomuutto on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi ja alueiden väliset muuttotaseen erot ovat supistuneet merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Muuttovoittoalueiden joukkoon on noussut maakuntakeskuksia sekä muutamia teollisia keskuksia. Kaikilla 16

18 muuttotappiollisilla alueilla suhteellinen muuttotappio oli selvästi pienempi kuin edellisillä periodeilla. Aluekeskusten työllisyyskehitys on seuraillut koko maan työllisyyden kehitystä, mutta erityyppisten aluekeskusten työllisyyskehitys on kuitenkin selvästi eriytynyt. Myös maakuntavetureiden työllisyyskehitys on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan erikoistuneet teolliset sekä maaseudun pienet aluekeskukset ovat jääneet selvästi muiden aluekeskusten kehityksestä. Valtioneuvoston aluekeskusohjelmalle asettamat vaikuttavuustavoitteet seudullisen yhteistyön kehittämisessä ovat toteutuneet kiitettävästi. Ohjelman lisäarvo seudullisten yhteistyöstrategioiden ja päätöksentekorakenteiden kehittymiseen on merkittävä. Yhteistyöstä aluekeskusten ja niitä ympäröivien seutujen kesken ohjelma sai arvioijilta arvosanan välttävä. Yhteistyöverkostojen rakentumisesta aluekeskusten ja ympäröivillä seuduilla sijaitsevien yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksikköjen kesken aluekeskusohjelma sai arvosanan erinomainen. Arvioinnin mukaan verkostojen rakentuminen on ohjelman tärkein lisäarvo. Osaamiskeskusohjelma 2 on menneellä ohjelmakaudella onnistunut profiloimaan alueiden innovaatiopolitiikkaa, edistänyt alueiden välistä erikoistumista ja ohjannut kehittämisen voimavaroja laajasti alueellisten kärkialojen kehittämiseen. Ohjelma on edesauttanut alueellisen innovaatiopolitiikan kehittymistä ja luonut edellytyksiä sen kytkemiselle kansallisen tason innovaatiotoimintaan. Ohjelman perusrahoituksen avulla on onnistuttu käynnistämään yhteistyötä, jota ilman rahoitusta tuskin olisi syntynyt. Ohjelman välillinen vaikutus osaamisalojen ja niiden liikevaihdon kehitykseen on ollut resurssien kohdentamisen kautta huomattava. Kun ohjelman vaikutuksia arvioidaan suhteessa panoksiin, ohjelman on todettu olleen pääosin onnistunut. Ohjelman vuosien kansalliset painoalueet olivat kansainvälisyyden ja vetovoimaisuuden edistäminen, osaamisintensiivisten yritysten kasvun vauhdittaminen sekä osaamisalapohjaisen yhteistyön lisääminen. Erityisesti tutkimus- ja koulutusympäristöjen vetovoiman lisääminen, yhteistyön kehittäminen sekä osaamiskeskusten alueellisen vaikuttavuuden laajentaminen on toiminnassa huomioitu. Osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella on onnistuneesti luotu edellytyksiä laajojen, rahoitusvolyymiltään ja vaikuttavuudeltaan merkittävien hankekokonaisuuksien syntymiselle. Ohjelmassa käynnistettyjen hankkeiden perusteella osaamiskeskuksissa on kaudella myötävaikutettu noin uuden osaamisintensiivisen yrityksen ja työpaikan syntyyn sekä edistetty noin työpaikan säilymistä. Hankkeisiin on saatu hieman yli 112 miljoonan euron arvosta kilpailtua T&K-rahoitusta kokonaisrahoituksen ollessa noin 580 miljoonaa euroa. Ohjelman vaikutukset ovat syntyneet alueellisia osaamiskeskusohjelmia toteuttavien toimijoiden yhteistyön tuloksena. Verrattuna osaamiskeskusten asettamiin tavoitteisiin toteutuneet vaikutukset jäävät uusien työpaikkojen ja hankkeisiin suuntautuneen rahoituksen osalta tavoitellusta. Sen sijaan uusien yritysten, säilytettyjen työpaikkojen ja koulutettujen määrän osalta tavoitteet on saavutettu hyvin. Osaamiskeskusohjelman tavoitteiden toteutumisen kannalta erityisen merkittävää on, että ohjelman puitteissa käynnistettyihin hankkeisiin on vuosina osallistunut vuosittain keskimäärin yritystä. 2 Teksti perustuu osaamiskeskusohjelmasta tehtyyn loppuarviointiin. Tarkempi kuvaus vaikuttavuudesta sisältyy valtion tilinpäätöskertomukseen vuodelta

19 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 3 ovat edenneet hyvin ja ohjelman määrälliset tavoitteet tullaan melkein kaikilta osin saavuttamaan. Tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja yhteensä ja uusia yrityksiä Tavoite 1 ja 2 ohjelmat ovat ohjelmakauden alusta kesäkuun loppuun 2006 mennessä myötävaikuttaneet runsaan uuden työpaikan ja lähes uuden yrityksen syntymiseen. Ohjelmien vaikutusta alueen sosioekonomiseen kehitykseen on vaikeampi todentaa, koska ohjelmien julkinen tuki on korkeintaan 1 % alueen bruttokansantuotteesta. Yleinen taloudellinen kehitys on ohjelmakaudella Itä- ja Pohjois-Suomessa ainakin työllisyyskehityksen osalta ollut positiivista. Bruttokansantuote asukasta kohti on molemmilla 1-alueilla noussut mutta ohjelmassa asetettuun yhteiskunnalliseen vaikuttavuustavoitteeseen on vielä matkaa. Itä- Suomen tavoitteena on nostaa BKT asukasta kohti 80 %:iin maan keskiarvosta, mutta se on pysynyt ennallaan suhteessa koko maahan (n. 74 % koko maan tasosta). Pohjois-Suomessa BKT:n kehitykselle asetettu tavoite (80 % koko maan tasosta) on ylitetty kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Itä- Suomessa väestötavoite (vuoden 2006 väkilukutavoite ) ei aivan toteutunut. Myös Pohjois- Suomessa muuttotappion pienentymisestä huolimatta tavoite (vuoden 2006 väkiluku ) jäi toteutumatta. Etelä- ja Länsi-Suomessa tavoite 2-alueilla väestö-, työllisyys- ja BKT:n kehitys on kulkenut samalla tasolla kuin maassa keskimäärin, Länsi-Suomen BKT:n kasvu on tosin ollut nopeampaa kuin muualla ja saavuttanut Uudenmaan. Tavoite 1-ohjelmien rahoituksella on tuotu lisäarvoa alueen osaamisen vahvistamiseen, eikä suurin osa osaamis- ja verkottumishankkeista olisi toteutunut ilman ohjelman rahoitusta. Osaamis- ja verkottumishankkeet ovat vahvistaneet yritysten henkilöstön osaamista ja parantaneet yritysten asemaa verkostoissa. Tavoite 2-alueilla verkottumista edistäviä hankkeita on toteutettu suhteellisesti enemmän Länsi-Suomen kuin Etelä-Suomen ohjelmassa. Yhtenä syynä on osaamiskeskusten ja korkeakoulujen vahvempi asema Länsi-Suomen ohjelma-alueella. Tavoite 2-ohjelmat ovat vahvistaneet hajakeskitetyn osaamiskeskusten ja korkeakoulujen verkoston kehittämistä. Kainuun kehittämisrahan käytön tavoitteena on mm. alueen työttömyyden alentaminen lähemmäs valtakunnan tasoa, tienpidon tason ylläpitäminen, julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaaminen, metsä- ja muun ympäristön hoito sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen. Kainuun maakuntavaltuusto on arvioinut tavoitteiden saavuttamista vuoden 2006 loppuun mennessä seuraavasti: Alueen elinkeinotoiminnan omatoiminen tukeminen on onnistunut tyydyttävästi. Määrärahalla on toteutettu maakuntaohjelmaa ja käytössä on muutamia innovatiivisia toimintatapoja. Julkisen liikenteen palvelukyvyn turvaamisessa on onnistuttu hyvin. Kuntakeskusten välillä toteutuvat ympärivuotisesti peruspalvelutasoiset työ-, opiskelu ja liityntämatkojen tarpeita vastaavat joukkoliikenneyhteydet. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen on mahdollistanut joustavia ja tuloksekkaita toimintoja. Työttömyystilanteen parantamisessa on onnistuttu vaihtelevasti. Työttömyys vähenee hieman maan keskiarvoa nopeammin, mikä on asetettuun tavoitetasoon verrattuna tyydyttävä tulos. Rakennetyöttömien määrää sen sijaan on saatu pienennettyä vain välttävästi vuoden 2005 tasoon verrattuna. Samoin rekrytointiongelmia on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin, mikä asetettuun tavoitteeseen nähden on vain välttävä tulos. Sen sijaan työvoimapoliittisen aikuisten ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus on maan keskiarvoa parempi mitattuna koulutuksessa olleiden työllistymisasteella. Vesihuoltotoimenpiteissä ja ympäristön hoidossa tulos on tyydyttävä, sillä hankkeilla on alueellista merkitystä ja ne vastaavat loppukäyttäjien tarpeita. Tienpidon investoinnit ovat toteutuneet suunnitellusti ja sovitun aikataulun mukaan. Hankinnan kilpailutuksella on saatu taloudellista etua. Tieverkon kunto on parantunut. 3 Tarkempi kuvaus vaikuttavuudesta sisältyy valtion tilinpäätöskertomukseen vuodelta

20 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö Toiminnan taloudellisuus Rahoitus (1 000 euroa) Kulutusmenot Mom muut kulutusmenot Muut kulutusmenot Kulutusmenot yhteensä Muu budjettirahoitus 26. siirtomenot Tulomomentit Arvonlisäverot Muu budjettirahoitus* Muu budjettirahoitus yhteensä Tulorahoitus Maksullinen toiminta Yhteistoiminta Muut tuotot Tulorahoitus yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ * Sisältää myös momentin Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan. Pääluokan 26. kulutusmenojen kasvun suurin osa muodostuu poliisin toimintamenomomentin kasvusta. Pienempää kasvu on ollut pelastustoimen momenteilla. Lisäystä ovat aiheuttaneet vuosina 2005 ja 2006 myös EU-puheenjohtajuuskauden lisämäärärahat sekä valtiovarainministeriön myöntämä tuottavuusmääräraha. Siirtomenoissa kasvu selittyy pääsääntöisesti yhdistymisavustuksiin käytetyn määrärahan kasvulla. Muun budjettirahoituksen kasvu muodostuu siviilikriisihallinnan määrärahan kasvamisella vuodesta 2004 kaksinkertaiseksi. Tulorahoituksen vähenemisessä merkittävin muutos johtuu vuodelle 2004 kohdistuneista autoverojen hyvityksistä ja passien rikkoutumisesta saaduista korvauksista, joista ei enää myöhempinä vuosina ole syntynyt tuloja. Sisäasiainministeriön toimintamenomomentin nettomenot kasvoivat 0,409 milj. eurolla. Siirtyvä erä väheni 0,521 milj. euroa 1,473 milj. eurosta 0,952 milj. euroon. Seuraavassa taulukossa on kuvattu ministeriön nettomenojen kehitystä vuosina : Tuotot Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Muut tiliryhmät Nettomenot yhteensä

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 Talousesitys 01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 228 479 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Rajavartiolain (578/2005) 81 :n nojalla

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut

HELSINGIN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut POL--12787 L5 VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 32 420 32 427 39 806 38 389 Henkilötyövuodet 507,7 498,1 576,7 566,2 540,0 Valvonnan kustannukset,

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 COM(2016) 314 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran käyttöönotosta vuonna 2017 FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Maakuntien resurssiohjaus

Maakuntien resurssiohjaus Maakuntien resurssiohjaus 29.6.2016 1 Maakuntien resurssiohjauksen kokonaisuus Julkisen talouden suunnitelma - Maakuntataloudelle asetetut tavoitteet - Maakuntien tehtävien ja rahoituksen arviointi Valtion

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat

Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Liikenteen kasvun mahdollisuudet ja uhkat Rajavartiolaitoksen tehtävät Neliportainen maahantulon valvontamalli Osa EU:n rajaturvallisuusjärjestelmää (IBM) Rajanylitykset itärajalla 4 Arvioita itärajan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti arvostettu

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005

OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle.

HE 74/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista. lääninhallituksilta sisäasiainministeriölle. HE 74/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

90. Rajavartiolaitos

90. Rajavartiolaitos Talousesitys 90. Rajavartiolaitos S e l v i t y s o s a : Rajavartiolaitoksen vision mukaan Suomessa on Euroopan turvallisimmat raja- ja merialueet. Rajavartiolaitos on yhteistyökykyinen, kansainvälisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM

23.4.2009 Ahvenanmaan osallistuminen EU-asioiden käsittelyyn sekä maakunnan mahdollisuudet vaikuttaa niihin OM Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston, jotka hyväksyttiin 9..20 Kataisen hallituskaudella voimassa oleviksi 9..20 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 Pääministeri Kataisen hallituskaudella voimassa olevat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.9.2014 COM(2014) 595 final 2014/0277 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osallistumisen päättymisestä tiettyihin ennen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot