Toimintaohjelma. neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille

Transkriptio

1 Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle vuosille

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Valtioneuvoston asetus (338/2011) Asetuksen tarkoitus Asetuksen sisältö Toimintaohjelma Toimintaa ohjaavat muut suositukset Kuntayhtymän strategia ja suunnitelmat Toimintaohjelman laatiminen 5 2. HENKILÖSTÖ JA TILAT Henkilöstö Suositukset Terveydenhoitajat Lääkärit Uudet tehtävät Tilat 9 3. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Menetelmät 11 Määräaikaiset suun terveystarkastukset Perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN TERVEYDELLISTEN OLOJEN TARKASTUS LUPAKÄYTÄNNÖT SÄHKÖINEN ASIOINTI MUU TERVEYDENHOITO Seulontatutkimukset Rokotustoiminta Asevelvollisuustarkastukset Äitiyspoliklinikka SEURANTA JA RAPORTOINTI KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET LIITTEET 32

3 1 1. JOHDANTO Toimintaohjelma koskee neuvolapalvelujen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämistä Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntien muodostamalla yhteistoiminta-alueella Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Toimintaohjelmaan sisältyy myös terveysneuvonnan vastuualueen muita toimintoja, kuten Iisalmen sairaalan (ISA) äitiyspoliklinikka sekä seulonta- ja rokotustoiminta Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset Kansanterveyslaki (66/1972) ja -asetus velvoittavat kuntia ylläpitämään terveysneuvontaa. Valtioneuvoston asetus (338/2011) neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annettiin terveydenhuoltolain (1326/2010) 23 :n nojalla. STM:n julkaisussa (2009:20) on esitetty asetuksen säännöksille perustelut ja ohjeet niiden soveltamiseksi. Terveydenhuoltolakia sovelletaan kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Terveydenhuoltoon sisältyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Terveydenhoitolain tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, edistää terveyspalvelujen saatavuutta, tehokasta tuottamista ja kehittämistä. Lisäksi sen tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä sekä potilaan ja asiakkaan asemaa Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen tuottaminen on kuntien tehtävä. Palvelujärjestelmä on sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus peruspalveluita. Terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetustoimessa ja nuorisotoimessa annettavat palvelut ovat osaltaan myös ehkäisevää lastensuojelutyötä (Lastensuojelulaki 417/2007) ja sitä on peruspalveluiden tarjottava silloin, kun lapsi, nuori tai perhe ei ole lastensuojelun tarpeessa. Päivähoitolaissa (72/1973) taataan subjektiivinen päivähoito-oikeus kaikille alle kouluikäisille. Laki perusopetuslain muuttamisesta (642/2010) vahvistaa oppilaan oikeutta turvalliseen koulunkäyntiin, riittävään ja oikea-aikaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen sekä osallisuuteen kouluyhteisön jäsenenä. Nuorisolaki (56/2009) määrittää kuntien tavoitteelliset nuorisopalvelut ja velvoittaa muodostamaan monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006) määrittelee yhtäläiset periaatteet kaikille perusterveydenhuollossa tehtäville seulonnoille.

4 Valtioneuvoston asetus (338/2011) Asetuksen tarkoitus Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä terveydenhuollosta (338/2011) velvoittaa kuntia tarjoamaan kaikille perheille mahdollisuuden osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin ja muuttaa ohjeistuksiin liittyvät suositukset velvoitteiksi ( Lisäksi se velvoittaa selvittämään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Asetuksen tavoitteena on tehostaa ehkäisevää toimintaa, sen suunnitelmallisuutta ja tasoa sekä saada palvelut kohtaamaan väestön tarpeet. Tavoitteena on lisäksi ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta sekä tukea lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista ja heidän mielipiteidensä kuulemista. Ongelmiin ja tuen tarpeisiin tulee vastata mahdollisimman varhain kohdentaen voimavaroja syrjäytymisvaarassa oleviin sekä kehittämällä lasten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien ongelmien hoitoon yksilöllisesti sovellettavat toimintatavat ja palveluketjut. Tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja sitä kautta myös kustannusten kasvua. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös lasten ja nuorten kasvu- ja kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja terveysneuvonnassa saatuja seurantatietoja kuntayhtymän kuntien väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tulee käyttää palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä Asetuksen sisältö Asetuksessa määritetään terveystarkastusten ajankohdat sekä niiden sisältö. Terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri. Osa terveystarkastuksista on järjestettävä laajoina terveystarkastuksina, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri suorittavat yhdessä. Näihin sisältyy koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laaja terveystarkastus on nähtävä prosessina jossa edetään perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kaikkea ei tarvitse keskittää yhdelle käynnille. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa tai opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja. Asetuksessa velvoitetaan myös järjestämään kouluterveydenhuollossa oppilaan tarpeen mukaiset näön ja kuulon tutkimukset erikoislääkärillä sekä psykiatrin ja psykologin tutkimukset. Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi.

5 3 Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Tarkastuksesta poisjäävien mahdollinen tuen tarve kuuluu selvittää Toimintaohjelma Valtioneuvoston asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä valtuustokausittain yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja sivistystoimen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan mielekkään kokonaisuuden. Toimintaohjelmalla varmistetaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa eri väestöryhmien tarpeet huomioiden yhtenäiset palvelut. Toimintaohjelman tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus. Toiminnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittaisen tilinpäätöksen yhteydessä Toimintaa ohjaavat muut suositukset Asetuksen lisäksi neuvolatoimintaa ohjaavat suositukset. Äitiysneuvolatyötä koskeva suositus: Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes Oppaita 34/1999). Tätä ohjeistusta on uudistettu terveysneuvonnan osalta julkaisussa Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen, Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi äitiysneuvolatyötä koskeva ohjeistus valmistuu vuonna Oppaassa Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) on kuvattu neuvolaikäisen lapsen terveystarkastukset ja terveysneuvonta. Suun terveydenhuollon ohjeistus on sisältynyt lastenneuvolaoppaaseen. Menetelmäkäsikirjassa Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (THL 2011) kuvataan keskeiset lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon terveystarkastusmenetelmät. Laaja terveystarkastus: ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon (THL 2012) on opas, jossa kuvataan laajan terveystarkastuksen järjestäminen alusta loppuun, taustoineen ja yksityiskohtineen. Kouluterveyden huoltoa ohjaavat myös Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) ja Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8). Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) antaa suositukset mm. lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveydenhuollon järjestämisestä. Lisäksi Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen, toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) sisältää koululaisten sekä opiskelijoiden seksuaaliterveyden edistämisen ohjeistusta. Opiskeluoikeuden perumista, päihdetestausta ja kurinpitoa turvallisuutta edistävinä keinoina koskeva laki on tullut voimaan (Opetusministeriö 2010:7).

6 4 Toimintaa ohjaavat lait, asetukset ja suositukset Lait, asetukset Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kansanterveyslaki (66/1978) Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Seulonta-asetus (339/2011) Lastensuojelulaki (417/2007) Päivähoitolaki (36/1973) Perusopetuslaki 628/1998 Lukiolaki (629/1998) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) SORA lainsäädäntö, voimaan Suositukset Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveyden- huollossa: Menetelmäkäsikirja (THL Laaja terveystarkastus: ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon (THL 2012) Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa on vuodelta 1999 (Stakes, Oppaita 34/1999) Seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon edistäminen: Toimintaohjelma (STM Julkaisuja 2007:17) Lastenneuvola lapsiperheiden tukena (STM Oppaita 2004:14) Kouluterveydenhuolto 2002 (STAKES Oppaita 51) Kouluterveydenhuollon laatusuositus (STM Oppaita 2004:8). Opiskeluterveydenhuollon opas (STM Julkaisuja 2006:12) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto julkaisu (STM 2009:20) Käypä hoito -suositus Karieksen hallinnasta (2009) Opiskeluoikeuden peruminen, päihdetestaus ja kurinpito turvallisuutta edistävinä keinoina (Opetusministeriö 2010:7)

7 Kuntayhtymän strategia ja suunnitelmat Kuntayhtymässä on hyväksytty vuoden 2010 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma vuoteen 2013 saakka. Kuntien kanssa tehdään lisäksi vuosittain kuntakohtaiset palvelujen järjestämissuunnitelmat, jotka pohjautuvat kuntien kanssa käytyihin neuvotteluihin. Seudullinen lastensuojelun suunnitelma vuosille on hyväksytty yhtymähallituksessa v ja seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma syksyllä 2012 ( suunnitelma.iw3). Lisäksi kunnilla on omat kuntakohtaiset hyvinvointisuunnitelmansa. Lastensuojelusuunnitelma vuosille tulee yhtymähallituksen hyväksyttäväksi vuoden 2013 aikana. Perhekeskusprojektissa kehitettiin neuvolaikäisten lasten varhaista tukea laajapohjaisessa monitoimijaisessa työryhmässä ja päädyttiin ns. neuvolatiimimalliin. Arjen mieli -hankkeen ( ) puitteissa on aloitettu pilottina psyykkaritoiminta Juhani Ahon yläkoulussa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän strategia vuosille on hyväksytty v Keskeisiä periaatteita näissä kaikissa ovat ennaltaehkäisy ja varhaisen tuen tarjoaminen sekä moniammatillinen yhteistyö Toimintaohjelman laatiminen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva toimintaohjelma on laadittu ensimmäisen kerran vuonna Työhön ovat osallistuneet terveysneuvonnan ylilääkäri Jaana Nykänen, terveysneuvonnan ylihoitaja Eija Jestola, terveysneuvonnan osastonhoitaja Marja Leena Piippo ja suun terveydenhuollon osastonhoitaja Elvi Niskanen sekä kuntayhtymän ja peruskuntien lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattihenkilöitä. Toimintaohjelman laatimisessa on hyödynnetty kuntayhtymän Perhekeskusprojektin ja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman työryhmän työskentelyn aikana saatua laajaalaista tietoa. Terveysneuvonnan edustajia on ollut mukana molemmissa monitoimijaisissa työryhmissä. Toimintaohjelmassa on otettu huomioon sekä nykyinen että valmisteilla oleva lastensuojelun suunnitelma. Toimintaohjelmaluonnos on ollut kommentoitavana kuntayhtymän perhepalvelujen sekä lasten ja nuorten palvelujen tulosalueilla, toisen asteen oppilaitoksissa sekä kuntien sivistystoimissa, joissa tuotetaan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä nuorisotyön palvelut. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on toimia työvälineenä eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on luoda sujuva ja jatkuva yhteistyö eri toimialojen välille, jolloin yhteydenotot tuttujen yhteistyötahojen kanssa helpottuvat. Toimintaohjelman hyväksyy kuntayhtymän yhtymähallitus.

8 6 2. HENKILÖSTÖ JA TILAT 2.1. Henkilöstö Suositukset Asetuksella (338/2011) säännellään terveydenhoitajien, lääkäreiden ja suun terveydenhuollon henkilöstön toimintaa lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa. Asetuksessa ei säädetä henkilöstömääristä. Asetuksen toimeenpanon edellytyksenä on kuitenkin riittävä ja osaava henkilöstö joka kunnan tulee turvata. Neuvola-asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on vuosien aikana käyty läpi terveydenhoitajien ja lääkärien henkilöstömitoitukset sekä terveydenhoitajien ja lääkäreiden työnjakoja ja työkäytäntöjä. Terveysneuvonnan henkilöstömitoitusta on vahvistettu perustamalla uusia terveydenhoitajan tehtäviä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärin virka. Äitiysneuvoloita koskevien suositusten mukaan äitiysneuvolassa toimivalla kokopäivätoimisella terveydenhoitajalla saa olla enintään 80 synnyttänyttä asiakasta vuodessa. Lääkäreiden työpanosta koskeva suositus on 800 odottavaa äitiä yhtä kokopäivätoimista lääkäriä kohti. Lastenneuvolan terveydenhoitajien mitoituksen lähtökohtana on enintään 340 lasta/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole ja 400 lasta/kokopäivätoiminen terveydenhoitaja, kun sijainen on. Jos terveydenhoitaja työskentelee useammalla kuin kahdella sektorilla tai alueella, on paljon maahanmuuttajia tai muita erityistä tukea tarvitsevia perheitä, vaikuttaa se lapsimäärää vähentävästi. Neuvolatyötä tekevien lääkäreiden mitoituksen lähtökohtana on 2400 lasta/kokopäivätoiminen lääkäri, kun sijaista ei ole ja 2800 lasta/kokopäivätoiminen lääkäri, kun sijainen on. Kouluterveydenhuollossa suositetaan korkeintaan 600 koululaista/ kokopäiväinen terveydenhoitaja. Kouluterveydenhuollon lääkärillä on yksi työpäivä 500 oppilasta kohti viikossa tai korkeintaan 2100 koululaista/ kokopäivätoiminen lääkäri. Opiskeluterveydenhuolto edellyttää toisella asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan opiskelijaa kohti ja korkea-asteella yhden kokopäiväisen terveydenhoitajan opiskelijaa kohti, kun sijaista vuosiloman ajaksi ei ole. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin mitoituksen lähtökohtana on opiskelijaa/kokopäiväinen lääkäri.

9 Terveydenhoitajat Terveysneuvonnassa työskentelee 27 terveydenhoitajaa. Osa-aikaisuudet ja muiden työalueiden tehtävät huomioiden käytettävissä on yhteensä 24 kokoaikaisen terveydenhoitajan työpanos. Koko kuntayhtymän tasolla terveydenhoitajien määrä on suositusten mukainen, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiintyy. Suurin osa alakoulujen terveydenhoitajista tekee yhdistettyä lastenneuvola/kouluterveydenhuoltotyötä. Iisalmeen saatiin v 2012 aikana kaksi uutta terveydenhoitajan tehtävää, toinen äitiys- ja lastenneuvolaan ja toinen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. V aikana täytetään vielä yksi terveydenhoitajan tehtävä, jonka jälkeen henkilöstöresurssit ovat suositusten mukaiset. Kiuruvedellä terveydenhoitajien määrä on suositusten mukainen. Sonkajärvellä terveydenhoitajien kokonaistyöpanos on suositusten mukainen, mutta on v tilapäisesti vähentynyt 0,5 pv /vko (Hyvinvointi Ote hanketyö). Vieremällä täytettiin v uusi osa-aikainen (50 %) terveydenhoitajan toimi. Henkilöstön määrä on nyt suositusten mukainen. Perhesuunnittelu- ja äitiysneuvoloissa kuntien välisiä eroja on tasoitettu seudullisella yhteistyöllä. Terveydenhoitajien joustava työskentely mahdollistaa myös työpanoksen kohdentamisen vaihtelevissa tilanteissa, esim. synnyttäjien määrän vähentyessä/lisääntyessä ja loma-aikoina. Terveydenhoitajien työpanos (%) kunnittain verrattuna suosituksiin

10 8 Ehkäisyneuvola Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterv.h. Opiskeluterv.h yht. Iisalmi 1 2,7 4,15 3,5 3,2 14,6 Kiuruvesi 0,15 0,9 1,85 1,9 0,6 5,4 Sonkajärvi 0,15 0,4 0,6 0,8 0,1 2,05 Vieremä 0,1 0,4 1 0,7 0,1 2,3 yht. 1,4 4,4 7,6 6,9 4,0 24,3 Terveydenhoitajien työpanos (kokopäiväisinä terveydenhoitajina) 12/2012 Terveydenhoitajien työpanos (%) verrattuna suosituksiin 12/ Lääkärit Terveyskeskuslääkärit tekevät neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työtä sektorityönä. Terveysneuvonnan lääkäriresurssit vastaavat yhteensä 2,5 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Töiden järjestelyyn vaikuttaa kuntayhtymän virkalääkäreiden vaje, jonka vuoksi on jouduttu turvautumaan lääkäripalveluiden ostoon. Kiuruvedellä ostopalvelulääkärit hoitavat terveysneuvonnan lääkäripalvelut kokonaan, Iisalmessa osittain. Kiuruveden äitiysneuvolan lääkäripalvelut tuotetaan ostopalveluna gynekologilta. Näin osa äitiyspoliklinikkatasoisista käynneistä voidaan tarjota lähipalveluina. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin työpanosta on pystytty nykyisillä resursseilla hieman lisäämään Iisalmessa, missä vajaus on suurin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon perustettiin uusi lääkärin virka, johon valittiin viranhaltija v (työaika 90 % Iisalmessa ja 10 % Vieremällä). Tämän uuden viran tuoma lisäresurssi ei vielä ole mukana mitoituslaskelmissa. Uusi koululääkäri aloitti työnsä syksyllä 2013 jolloin tilanne Iisalmen koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa paranee. Vieremällä väestövastuulääkäreille jää enemmän aikaa neuvolatyöhön.

11 9 Enla Änla Lnla Kth Oth yht.h/vk pv/vk kokopäiv Iisalmi 6 6,4 17,5 17,3 6 53,2 7,1 1,4 Kiuruvesi ,9 0,6 Sonkajärvi 1 1 3,5 4,3 0,3 10,1 1,3 0,3 Vieremä 0, ,1 0,1 5,8 0,8 0,2 SOTE yht 9,6 12, ,7 8,4 91,1 12,1 2,5 Lääkärien työpanos (h/vk) terveysneuvonnassa 12/2012 Lääkärien työpanos (%) verrattuna suosituksiin 12/ Uudet tehtävät Uusia terveydenhoitajien tehtäviä ovat säännöllisen synnytyksen jälkeen tehtävät jälkitarkastukset (v. 2013). Koulutuksen on käynyt kolme seudullista äitiysneuvolatyötä tekevää terveydenhoitajaa. IUD-laittoon (ehkäisykierukka) liittyvä koulutus on tulossa terveydenhoitajille (v ). Tehtävien myötä lääkäriaikojen tarve vähenee, mutta tehtävät on huomioitava perhesuunnittelu- ja äitiysneuvolatyötä tekevien terveydenhoitajien mitoituslaskennoissa Tilat Neuvolat toimivat lähipalveluina kuntayhtymän terveyskeskuksissa. Neuvolan tilojen tulee olla neuvolatoimintaa varten suunniteltuja ja mahdollistaa terveydenhoitajan ja lääkärin yhteistyö. Tutkimushuoneiden tulee olla riittävän tilavia, jotta

12 10 esimerkiksi lapsen näön ja motoriikan asianmukainen tutkiminen on mahdollista. Tilojen on mahdollistettava koko perheen tapaaminen ja tutkimushuoneiden äänieristyksen on oltava riittävä. Neuvolatiimien toiminnan kannalta on tärkeää, että neuvolapsykologin ja neuvolan perheohjaajan työtilat sijaitsevat neuvolan yhteydessä, jolloin arkipäivän yhteistyö sujuu ilman erikseen sovittavia palavereita. Moniammatillisen työn myötä tarvitaan tilaa myös neuvolaan jalkautuville asiantuntijoille sekä neuvottelutila. Neuvolatilojen toimivuus vaihtelee kunnittain. Kuntayhtymän tilatyöryhmissä suunnitellaan tilojen käyttöä toiminnot ja kuntien taloudelliset resurssit huomioiden. Iisalmessa tilat ovat asianmukaiset ja neuvolatoimintaa varten suunnitellut. Tilat ovat kuitenkin nykyiselle työntekijämäärälle ahtaat. Äitiys- ja ehkäisyneuvolan lääkäri toimii tällä hetkellä ajanvarausvastaanoton tiloissa. Osa terveydenhoitajista joutuu työskentelemään viikon aikana useassa eri työhuoneessa. Neuvolapsykologin työhuone on neuvolassa. Neuvolassa ei ole erillistä neuvotteluhuonetta, mutta terveyskeskuksen neuvotteluhuoneet ovat käytettävissä. Perheohjaajien työtilat ovat terveyskeskuksen ulkopuolella sosiaalikeskuksessa. Kiuruveden neuvolan työhuoneet ovat vastaanottotyöhön riittävän tilavia ja niissä on äänieristysovet. Vastikään tehdyssä tilaselvityksessä päätettiin, että lasten ja nuorten palvelut (neuvolapsykologi ja perheneuvolan työntekijät) sijoittuvat neuvolan tiloihin. Osa tiloista odottaa kokonaisremonttia, jonka aikataulu ei ole vielä tiedossa. Perheohjaajien työtilat ovat terveyskeskuksen ulkopuolella. Sonkajärven neuvolan tilat on remontoitu aiemmin asuinkäytössä olleesta huoneistosta. Tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset ja vastaanottohuoneiden äänieristys on riittämätön. Neuvolapsykologin vastaanotto on neuvolan läheisyydessä aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiloissa, jossa on myös neuvotteluhuone. Perheohjaajan työhuone on samassa rakennuksessa. Vieremän terveyskeskuksen sisäilmaongelmista johtuen neuvolat ovat toimineet lokakuusta 2012 alkaen väistötiloissa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tilat ovat oppilaitosten yhteydessä. Tilojen tulisi olla terveydenhuollon toimintaa varten suunniteltuja ja mahdollistaa terveydenhoitajan ja lääkärin toimiminen työparina. Molemmille tarvitaan omat työhuoneet. Tutkimushuoneitten on oltava tarpeeksi tilavia koko perheen tapaamiseen ja äänieristyksen on oltava riittävä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteistä on oltava yhteys sähköiseen potilastietojärjestelmään (Pegasos). Tilojen toimivuus vaihtelee huomattavasti kunnasta ja oppilaitoksesta riippuen. Yleensä isommilla kouluilla ja oppilaitoksissa on kiinteät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tilat ja Pegasos-yhteys. Pienillä kyläkouluilla terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanottotilana toimii esimerkiksi käsityö- tai atk-luokka. Kiuruvedellä ja osassa Iisalmen sivukouluja on toimiva Pegasos-yhteys, muualla joudutaan tulostamaan terveystiedot terveyskeskuksessa ennen kouluvastaanottoa ja kirjaamaan ja tilastoimaan tiedot kouluvastaanoton jälkeen. Myös matkat ja tutkimusvälineiden pakkaaminen ja purkaminen vievät aikaa. Tämä lisätyö on huomioitava myös henkilömitoituksessa.

13 11 3. TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 3.1. Lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon palvelut tuotetaan arkipäivisin virka-aikana neljässä hammashoitolassa; Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Palveluita ovat terveysneuvonta, korjaava hammashoito, oikomishoito, kirurgia ja protetiikka. Anestesiahammashoito toteutetaan yhteistyössä ISA:n leikkausosaston kanssa. Palveluita tarjotaan kaikille kuntayhtymän asukkaille ajanvarauksen mukaan. Kiireellinen ensiapu annetaan yhteydenottopäivänä. Suun terveydenhuollossa työskentelee hammaslääkäreitä, suuhygienistejä, hammashoitajia, välinehuoltajia sekä laitoshuoltajia. Suun terveydenhuollon ehkäisevän työn tavoitteena on saada asiakkaamme, erityisesti lapset, nuoret ja heidän perheensä ajattelemaan, että suun terveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, josta jokainen on itse vastuussa. Toteuttajina ovat yhteistuumin koko suun terveydenhuollon henkilökunta: Hammaslääkärit kertovat asiakkaille tai heidän vanhemmilleen aina käynnin yhteydessä ko asiakasta koskettavista asioista (esim. kotihoito, ravinto, tupakointi, hammastahna/fluori). Suuhygienistit vastaavat terveysneuvonnan suunnittelusta ja omalta osaltaan toteutuksesta. Hammashoitajien työkuvaan kuuluu ryhmäneuvonnan toteuttaminen, mahdollisuuksien mukaan ½-v ja 2-v tarkastuksia ja asiakkaan henkilökohtaista opastusta (harjausopetus) Menetelmät Toteutetaan määräaikaiset suun terveystarkastukset ja yksilökohtainen neuvonta. Pidetään perhevalmennuksessa luento suun terveydestä ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Odottaville perheille on tehty käyntikortti. Pidetään neuvontatunnit alakouluilla 1-2 vuoden välein ja yläkouluilla 7. ja 9. vuosiluokalla eri teemoin. Osallistutaan valtakunnallisiin teemaviikkoihin ja koulujen teemapäiviin. Ollaan mukana OTE -hankkeessa (hyvinvoinnin edistämishanke) Suunnitellaan suun terveydenhuoltoon oma käyntikortti. Pidetään pyydettäessä luentoja vapaaehtoisjärjestöjen tilaisuuksissa. Määräaikaiset suun terveystarkastukset Lapset kutsutaan hammashoitolaan ensimmäisen kerran noin 6 kk:n iässä ja toisen kerran 2- vuotiaana. Tämän jälkeen tarkastukset tulevat yksilöllisen tarpeen mukaan (3,5 v ja 5-6 v). Kouluikäiset kutsutaan tarkastuksiin yksilöllisesti suunnitellun seurantaohjelman mukaan.

14 12 Hammaslääkäri tarkastaa 1, 5 ja 8 -luokkalaiset, muut välitarkastukset suorittaa suuhygienisti. Tarvittaessa varataan aika hammaslääkärin vastaanotolle. Hammashoitoon kutsutaan alle 16-vuotiaat ja 16 vuotta täyttäneet varaavat itse ajan. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat ulkokuntalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja myös suun terveydenhuollon palveluihin. Moniammatillinen yhteistyö Ehkäisevän suun terveydenhuollon yhteistyökumppaneita ovat neuvoloitten ja koulujen terveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunta sekä ravitsemusterapeutit. Yhteistyötä tehdään lisäksi apteekkien ja 3. sektorin toimijoiden kanssa Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvolan tavoitteena on raskauksien ajoittaminen asiakkaan toivomalla tavalla, ei-toivottujen raskauksien ehkäisy sekä lisääntymis- ja seksuaaliterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Neuvolassa annetaan ohjausta ehkäisyn valinnassa ja raskauden suunnittelussa sekä autetaan ja tuetaan tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä perheitä. Ehkäisy- ja seksuaaliterveysneuvonta sisältyy soveltuvin osin terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin. Myös opiskeluterveydenhuollon piirissä olevat ulkokuntalaiset opiskelijat ovat oikeutettuja perhesuunnitteluneuvolan palveluihin. Ehkäisyn aloituskäynti tapahtuu terveydenhoitajan vastaanotolla, jossa valitaan asiakkaan kanssa keskustellen hänelle parhaiten sopiva ehkäisymenetelmä. Mikäli hormonaaliselle ehkäisylle ei ole vasta-aiheita, voi terveydenhoitaja antaa asiakkaalle 6 kk:n aloituspakkauksen ehkäisyvalmistetta (tabletit tai rengas). Terveydenhoitaja konsultoi tarvittaessa lääkäriä ennen ehkäisyn aloitusta, mikäli esitiedoissa tai tutkimuksissa ilmenee mahdollisia hormonaalisen ehkäisyn vasta-aiheita Kontrollikäynnillä 5 kk:n kuluttua terveydenhoitajalla tai tarvittaessa lääkärillä asiakas saa vuoden reseptin. Lääkärin vastaanotto on 1,5 vuoden kuluttua ehkäisyn aloittamisesta ja jatkossa 2-3 vuoden välein. Välivuosina on 1-2 seurantakäyntiä terveydenhoitajalla. Tarvittaessa järjestetään lisäkäyntejä yksilöllisen tarpeen mukaan. Klamydianäyte otetaan rutiinisti ehkäisyn aloituskäynnillä tai 5 kk:n kontrollikäynnillä. Papa-koe otetaan harkinnan mukaan ehkäisyn aloitusvaiheessa tai lääkärin seurantakäynnillä, jatkossa 2-3 vuoden välein. Kohdunsisäiset ehkäisimet (IUD eli kierukka) ja ehkäisykapselit asetetaan Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä perhesuunnitteluneuvolassa, Iisalmessa ja Vieremällä ajanvarausvastaanotolla. IUD-ehkäisyä suunniteltaessa terveydenhoitaja ottaa edeltävästi papa-näytteen ja tarvittaessa tulehdusnäytteet. Asiakkaalle varataan aika lääkärille joko suoraan IUD:n asetukseen tai tarvittaessa ehkäisyn suunnittelukäynnille. Kuparikierukan saa terveyskeskuksesta IUD:n laiton yhteys, terveyskeskus laskuttaa asiakkaalta kierukan hinnan. Raskauden ehkäisemiseksi asetettavan hormonikierukan asiakas ostaa apteekista reseptillä. Silloin kun on kysymyksessä sairauden hoito (runsaat kuukautiset erikseen sovittujen kriteerien mukaisesti) potilas saa hormonikierukan veloituksetta terveyskeskuksesta. Tämä edellyttää lääkärin arviota etukäteen. 3 kk:n kuluttua IUD:n tai ehkäisykapselin asetuksesta asiakkaalla on puhelinaika terveydenhoitajalle, jolloin varataan tarvittaessa aika hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. IUD:n vaihtoväli on 5 vuotta, ehkäisykapselin mallista riippuen 3 tai 5 vuotta. IUD:n käyttäjä käy

15 13 lääkärin vastaanotolla pääsääntöisesti kerran vaihtovälin aikana. Papa otetaan 2-3 vuoden välein. Perhesuunnitteluneuvolan asiakkaan ensimmäinen ehkäisy on ilmainen joko 6 kk ehkäisytabletit/ehkäisyrengas, kierukka tai ehkäisykapseli. Samoin synnytyksen jälkitarkastuksessa tai raskaudenkeskeytyksen jälkeen aloitettava hormonaalinen tablettiehkäisy 3 kk:n ajan. Tampereen yliopiston ja Väestöliiton v toteuttaman HPV-rokotetutkimuksen seurantavaihe jatkuu vuoteen 2014 ja sisältää iisalmelaisten 18,5-vuotiaiden tyttöjen tutkimusvastaanottoa, jolloin nuorille annetaan tutkimuksen aikana saamatta jäänyt rokote ja tarjotaan mahdollisuus klamydia- ja papa -seulontaan sekä ehkäisyneuvontaan. Tutkimusvastaanotto korvaa perhesuunnitteluneuvolan palveluita ja käynnit kirjataan Pegasostietojärjestelmään Äitiysneuvola Tavoitteet Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, syntyvän lapsen ja koko perheen paras mahdollinen terveys. Pyrkimyksenä on raskaudenaikaisten häiriöiden ehkäiseminen, varhainen toteaminen ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjaaminen. Neuvola valmentaa perhettä synnytykseen ja lapsen vastaanottamiseen sekä tukee äidin ja isän kasvua vanhemmuuteen. Perheelle annetaan tietoa raskausajasta, synnytyksestä, lapsen hoidosta, imetyksestä ja odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista sekä tuetaan lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta. Neuvontaa tarjotaan molemmille vanhemmille. Neuvolassa vanhemmat saavat myös tietoa erilaisista yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Määräaikaistarkastukset Ensimmäinen käynti äitiysneuvolan terveydenhoitajalle sovitaan n. 10. raskausviikolle. Käyntiin sisältyy keskustelun ja tutkimusten lisäksi laboratoriokokeita ja informaatio sikiöseulonnoista. Sikiöseulonnat ovat vapaaehtoisia ja niihin kuuluvat neuvolakäynnillä otettavat verinäytteet (S-Tr1Seul ja B-CNF) ja Iisalmen sairaalassa tehtävä ultraäänitutkimus 12 raskausviikolla, jossa myös varmistetaan raskauden kesto. Ellei perhe halua osallistua seulontoihin, voidaan raskauden keston määritys tehdä äitiysneuvolalääkärin vastaanotolla. 20. viikolla tehdään ns. rakenneultraäänitutkimus. Tutkimukset suorittaa Iisalmen sairaalan ultraäänihoitaja. Raskausaikana terveydenhoitajan määräaikaistarkastuksia on kertaa. 30. raskausviikosta alkaen käynnit ovat kahden viikon välein, 36. viikosta alkaen viikoittain ja 40. viikon jälkeen 1-2 kertaa viikossa. Äitiysneuvolalääkärin tarkastus järjestetään tarvittaessa alkuraskaudessa ja kaikille synnyttäjille raskausviikolla. Tätä keskiraskauden tarkastusta ollaan kehittämässä myös sisällöltään laajaksi moniammatilliseksi tarkastukseksi. Perheen voimavaroja kartoitetaan strukturoidulla kyselyllä, jonka pohjalta voidaan tarvittaessa keskustella perheen tilanteesta (Liite 5: voimavaramittari lasta odottavalle perheelle). Kaikki ensisynnyttäjät käyvät äitiyspoliklinikalla ns. synnytystapa-arviossa 37. raskausviikolla, samoin ne uudelleensynnyttäjät, joilla on ollut aikaisemmin epäsäännöllinen synnytys. Määräaikaistarkastusten lisäksi järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Isä on

16 14 tervetullut mukaan kaikille neuvolakäynneille, mutta erityisen tarpeelliseksi se nähdään 22 ja raskausviikon käynneillä. Riskiraskauksien seuranta on keskitetty KYS äitiyspoliklinikalle ja synnytykset tapahtuvat KYS:ssa. Osa Sonkajärven kunnan alueella asuvista synnyttäjistä käy synnyttämässä Kainuun keskussairaalassa, joka sijaitsee huomattavasti KYS:aa lähempänä. Synnytyksen jälkeen terveydenhoitaja tekee kotikäynnin 2-5 päivää kotiutumisesta ja 2 viikon kuluttua synnytyksestä on äidin ja lapsen tarkastus neuvolassa. Jälkitarkastus tehdään 6-12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Jälkitarkastuksen tekee ko. koulutuksen suorittanut kätilö/terveydenhoitaja, jos synnytys on ollut säännöllinen, muissa tapauksissa äitiysneuvolan lääkäri. Määräaikaisten tarkastusten ajankohdat ja keskeiset sisällöt on kuvattu taulukossa. Yksityiskohtainen ohjeistus on äitiysneuvolan toimintasuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. THL:n uudet äitiysneuvolasuositukset ovat valmistumassa ja otetaan käyttöön syksyllä Äitiysneuvolan määräaikaistarkastukset Raskausviikko paikka huomioitavaa Raskausaikana Terveydenhoitaja h 9-10 neuvola Sikiöseulontatutk. h 9-11 lab erill.ohje Ultraäänihoitaja h ISA/ä.pkl NT-uä; tarv.lääkäri Lääkäri h neuvola tarvittaessa Terveydenhoitaja h neuvola Ultraäänihoitaja h ISA/ä.pkl rakenne-uä Terveydenhoitaja h neuvola voimavaramittari Th ja lääkäri h neuvola laaja terveystarkastus Terveydenhoitaja h neuvola käynnit 2 vkon välein Lääkäri h 37 ISA t KYS/ ä.pkl ensisynnyttäjät Terveydenhoitaja h neuvola x1/vko Terveydenhoitaja h 40+ neuvola x1-2/vko Synnytyksen jälkeen Terveydenhoitaja 2-5 pv kotiutumisesta kotikäynti Terveydenhoitaja 2 vko synnytyksestä neuvola vauvan tarkastus> lnlan kirjoille Terveydenhoitaja/ jälkitarkastus neuvola säännöllinen synnytys (erill.ohje) Lääkäri 6-12 vko synnytyksestä epäsäännöllinen synnytys Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle järjestetään moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa ja lapsen synnyttyä perheen luokse tehdään kotikäynti. Muita kotikäyntejä tulee järjestää tarpeen mukaan. Odottaville perheille järjestetään suun terveysneuvontaa, joka kohdennetaan erityisesti ensimmäistä lasta odottaville perheille. Kuntayhtymässä on toteutettu moniammatillista perhevalmennusta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Valmennuksen rakennetta ja sisältöjä on nähty tarpeelliseksi kehittää vastaamaan perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Perhevalmennuksen runkoa uusitaan vuoden 2013 aikana toiminnallisen perhevalmennuksen suuntaan ja siihen integroidaan mm. ryhmäneuvolatoiminta ja isäryhmät. Perhevalmennus toimii perhekeskus Onnin ja Ilonan tiloissa lukuun ottamatta KYS:ssä järjestettävää synnytysvalmennuskäyntiä.

17 15 Äitiysneuvolasta lastenneuvolaan Äitiysneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin 2-5 päivän kuluttua kotiutumisesta, vauva tutkitaan kotikäynnillä. 2 viikon iässä vauva ja äiti käyvät äitiysneuvolan terveydenhoitajalla, jonka jälkeen vauva siirtyy lastenneuvolan kirjoille. Äitiysneuvolan ja lastenneuvolan terveydenhoitaja pitävät tarvittaessa tiedonsiirtopalaverin. Synnytystiedot ja osa perheen tiedoista siirtyy automaattisesti Pegasos - tietojärjestelmässä lapsen neuvolaseurantakaavakkeelle. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin lapsen ollessa n. 2-4 viikon ikäinen Lastenneuvola Tavoitteet Lastenneuvolassa pyritään turvaamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä terveys ja edistämään koko perheen hyvinvointia. Tavoitteena on koko perheen terveiden elintapojen edistäminen ja lapsen terveen kehityksen esteiden tunnistaminen ja poistaminen mahdollisuuksien mukaan. Perheitä tuetaan vanhemmuuteen kasvussa rohkaisemalla vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Määräaikaiset terveystarkastukset Neuvolaikäiselle lapselle tehdään ensimmäisen ikävuoden aikana kymmenen ja ensimmäisen ikävuoden jälkeen kuusi terveystarkastusta. Näistä 4 kk, 18 kk ja 4 v iässä tehtävät tarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri tekevät yhdessä. Lisäksi tehdään lääkärintarkastus lapsen ollessa 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen. Päivähoidossa olevan lapsen laajaan tarkastukseen sisältyy myös varhaiskasvatuksen kirjallinen arvio lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa sekä varhaiskasvatukseen tarvittaessa annettava kirjallinen palaute lapsen tarvitsemista tukitoimista. Määräaikaisten terveystarkastusten ajankohdat ja keskeiset sisällöt on kuvattu taulukoissa. Yksityiskohtaiset terveystarkastusohjeet on kuvattu lastenneuvolan toimintasuunnitelmassa jota päivitetään vuosittain. Määräaikaisten terveystarkastuksen lisäksi järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä. Rokotukset annetaan THL:n rokotusohjelman mukaisesti (liite 1).

18 16 LASTENNEUVOLAN määräaikaistarkastukset ensimmäisen ikävuoden aikana Määräaikaiset terveystarkastukset 2-4vk 6vk 2kk 3kk 4kk 5kk 6kk 8kk 10kk 12kk Terveydenhoitaja kotik. x x x x x x x x x Lääkäri x x x laaja terveystarkastus x suun terveystarkastus x x kuulo uikku kasvu x x x x x x x x x x Vane-PSY x x x lumiukkoseula rokotus x x x x Hb x ellei 10 kk mielialakysely x perheväkivallan seulontalomake, voimavaramittari (liite6) x LASTENNEUVOLAN määräaikaistarkastukset 1. ikävuoden jälkeen Määräaikaiset terveystarkastukset 18kk 2v 3v 4v 5v 6v Terveydenhoitaja x x x x x x Lääkäri x x laaja terveystarkastus x x suun terveystarkastus x tai 1v x tai 4v x tai 6v näkö (lähi- ja kaukonäkö) x x tarv. tarv. kuulo matkalaukku x audiom. kasvu x x x x x x RR x VanePsy x LENE x x x x lumiukkoseula x rokotus ( x) x x

19 17 Neuvolan moniammatillinen yhteistyö Kaikkiin SOTEn kuntiin on perustettu v moniammatilliset neuvolatiimit Perhekeskusprojektissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Neuvolatiimi on ennaltaehkäisevää työtä tekevä ja varhaista tukea antava työryhmä - ruohonjuuritason moniammatillinen työryhmä, jossa yhdistyy terveysneuvonnan, perhetyön ja psykologin asiantuntemus: neuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit (terveysneuvonta) perheohjaaja (sosiaalityö) neuvolapsykologi (perheneuvola) Kuntayhtymässä toimii 2 päätoimista neuvolapsykologia, toinen Iisalmen ja Vieremän neuvoloissa ja toinen Kiuruveden ja Sonkajärven neuvoloissa. Tiimin vetäjänä toimii kunkin lastenneuvolan terveydenhoitaja, joka koordinoi toimintaa. Yhteistyö tapahtuu perheen luvalla ja perheen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Vaitiolovelvollisuus sitoo kaikkia sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä. Neuvolatiimissä perhetyön ja psykologin palvelut tuodaan lähelle perheitä, osaksi tavallisia kaikille tarjottavia neuvolapalveluja. Arkipäivän yhteistyö toimii parhaiten, kun neuvolatiimin jäsenet toimivat yhteisissä työtiloissa ja tapaavat ilman erillisjärjestelyjä päivittäin/viikoittain. Koska tämä ei ole käytännön syistä tällä hetkellä mahdollista (tilojen puute), tarvitaan toiminnan aloitusvaiheessa tiiviitä tapaamisia. Neuvolatiimipalavereita on v aikana pidetty 1-2/kk kuukaudessa. Perheet voivat myös ottaa suoraan yhteyttä neuvolapsykologiin, mikä madaltaa kynnystä hakea tukea jo mahdollisten ongelmien alkuvaiheessa. Yhteydenotot perheohjaajiin tapahtuvat toistaiseksi neuvolan työntekijöiden kautta, koska huomattava osa perheohjaajien työstä painottuu tällä hetkellä lastensuojeluun ja resurssit varhaisen tuen työhön ovat rajalliset. Neuvolatiimin yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa pyritään kehittämään joustavaksi, niin että suora yhteydenotto molempiin suuntiin (vanhempien luvalla) esim. puhelimitse on mahdollista.

20 18 Tarvittaessa voidaan käyttää huoltajan allekirjoittamaa yhteistyölupalomaketta (liite 2). Sujuva yhteistyö edellyttää nimettyjä neuvolatiimin yhteyshenkilöitä esim. aikuispsykiatrialla ja lastensuojelussa. Turhaa lähetekäytäntöä vältetään, mutta tiettyihin palveluihin vaaditaan edelleen lääkärin lähete esim. jonojen seurannan (erikoissairaanhoito), hoidonporrastuksen tai rajallisesti saatavien palvelujen osalta. Neuvolatiimin yhteistyökumppaneita ovat mm. lasten puheterapia, ravitsemusterapia, fysioterapia ja toimintaterapia suun terveydenhuolto kotipalvelu (lapsiperhetyöntekijät nimetty/neuvolatiimin jäseninä) sosiaalityö lastensuojelu perheneuvola aikuispsykiatria ja päihdepalvelut erikoissairaanhoito: lastentautien poliklinikka, lastenneurologia ja lastenpsykiatria, foniatria vammaispalvelut varhaiskasvatus kolmas sektori (Perheen talo, seurakunnat) Lähettämis- ja konsultaatiokäytäntöjen lisäksi käytetään tarvittaessa parityöskentelyä mm. fysioterapeuttien, perheneuvolan ja aikuispsykiatrian kanssa. Tavoitteena on, että erityistyöntekijät jalkautuisivat mahdollisuuksien mukaan neuvoloihin, esim. pitämällä siellä säännöllisesti vastaanottoa, jolloin myös parityöskentely on mahdollista. Neuvolatiimi toimii myös paikallisena lasten kuntoutustyöryhmän runkona, johon lisätään muita työntekijöitä asiakaskohtaisen tarpeen mukaan. Tiimi on yhteistyökumppanina KYS:n lastenneurologian poliklinikan jalkautuvalle työryhmälle. Liite 3: Neuvolatiimin prosessikuvaus/varhainen tuki Päivähoito ja lastensuojelu ovat erityisen tärkeitä yhteistyötahoja. Neuvolapsykologi käy päiväkodeissa tarvittaessa. Lastenneuvolassa 4 vuoden iässä tehtävään laajaan terveystarkastukseen liittyy tärkeänä osana yhteistyö päivähoidon kanssa. Tiedonsiirto lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen välillä tapahtuu aina vanhempien suostumuksella joko kirjallisella luvalla tai niin että vanhemmat tuovat arvion mukanaan lapsen neuvolatarkastukseen ja vievät neuvolan palautteen päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen arviossa käytetään joko tarkoitusta varten tehtyä lomaketta joka vaihtelee kuntakohtaisesti (esim. liite 4: Kiuruveden arviointilomake) tai vapaamuotoista arviota (ns. avoin kirje). Neuvolan palautteena voidaan laatia kirjallinen yhteenveto varhaiskasvatukseen suositettavista tukitoimista tai käyttää LENE -lomaketta, jonka tulkintaan varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettajat ovat saaneet koulutuksen. Tarvittaessa järjestetään tukitoimien suunnittelemiseksi yhteispalaveri, johon osallistuvat vanhempien ja varhaiskasvatuksen edustajien lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri sekä neuvolapsykologi ja tarvittaessa muita toimijoita.

21 19 Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen kanssa pidetään säännöllisiä yhteistyöpalavereita sekä neuvolatiimin tasolla että myös osana laajempaa moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun suunnitelma tehdään valtuustokausittain ja suunnitelma vuosille tulee hyväksyttäväksi v aikana. Kolmannen sektorin kanssa järjestetään perhevalmennusta ja vertaisryhmätoimintaa. Perheen talo (Iisalmen Pelastakaa lapset ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry:n ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n yhteistyö; on tärkeä yhteistyökumppani. Perhevalmennus ja ryhmäneuvolat järjestetään Perheen talon tiloissa (Perhekeskus Onni ja Ilona). Perheen talon omien vertaisryhmien lisäksi on vauvaperheille järjestetty v alkaen reflektiiviseen työotteeseen perustuvia ryhmiä, joiden vetämiseen on saatu koulutusta MLL:n Vahvuutta Vanhemmuuteen -hankkeen puitteissa. Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Lapsen ja perheen erityisen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat tukitoimet voidaan tarjota ennen kuin ongelmat kasvavat isommiksi. Keskusteluissa perheen kanssa on tärkeää luottamuksellisen suhteen syntyminen, jota aletaan rakentaa jo äitiysneuvolassa ennen lapsen syntymää. Laajoissa terveystarkastuksissa saadaan tärkeää tietoa myös päivähoidon arviosta lapsen hyvinvoinnista. Tuen tarvetta kartoitetaan myös strukturoiduilla kyselyillä joita ovat 2 kuukauden neuvolakäynnillä mielialakysely ja 6 kuukauden neuvolakäynnillä perheväkivallan seulontalomake. Tuen tarpeen lisäksi olisi tärkeää tunnistaa myös perheen voimavarat. Jokaiseen neuvolakäyntiin sisältyvien keskustelujen lisäksi tätä kartoitetaan 6 kuukauden neuvolakäynnillä strukturoidulla lapsiperheen voimavaramittarilla. (liite 6). Mikäli terveystarkastuksessa on herännyt huolta lapsen kehityksestä, terveydestä tai lapsen kehitysympäristöstä, suunnitellaan yhteistyössä perheen kanssa tarvittavat jatkotutkimukset, hoito tai muu tarpeellinen tuki lapselle. Lastenneuvolassa voidaan järjestää lisäkäyntejä terveydenhoitajalle tai lääkärille. Mikäli tarvitaan muiden asiantuntijoiden tukea, voidaan työnjaosta sopia neuvolatiimissä tai ohjata lapsi ja perhe suoraan muihin palveluihin. Tarvittaessa voidaan pitää palavereita, joissa on mukana asian kannalta tarpeelliset toimijat. Lastenneuvolakäynnit perustuvat vapaaehtoisuuteen. Asetuksen mukaan tarkastuksista poisjäävien mahdollinen erityisen tuen tarve on pyrittävä selvittämään. Terveydenhoitaja ottaa puhelimitse yhteyttä tarkastuksesta poisjääneen lapsen huoltajiin. Ellei puhelinyhteydenotto onnistu, voidaan perheelle lähettää kirje. Tarvittaessa voidaan tehdä kotikäynti esimerkiksi perheohjaajan tai lastensuojelun työntekijän kanssa Kouluterveydenhuolto Tavoitteet Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden ja koko kouluyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuolto tukee lasten tervettä kasvua ja kehitystä sekä koko perheen hyvinvointia. Toimintaa toteutetaan yhteistyössä koululaisen perheen sekä lasten ja nuorten palveluiden toimijoiden kanssa ja osana oppilashuoltoa. Oppilashuolto on opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen moniammatillista yhteistyötä kouluyhteisössä.

22 20 Kouluterveydenhuolto ei sisällä sairaanhoitoa lukuun ottamatta koulupäivän aikana sairastuneita ja koulutapaturmia. Määräaikaiset terveystarkastukset Kouluikäiselle lapselle tehdään terveystarkastus vuosittain ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen luokkaan asti. Ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan tarkastukset ovat laajoja terveystarkastuksia, jotka terveydenhoitaja ja lääkäri suorittavat yhdessä. Muilla vuosiluokilla tarkastuksen suorittaa terveydenhoitaja. Laajoihin tarkastuksiin kuuluu kotona etukäteen täytettävä terveyskyselylomake (liitteet 7-9). Huoltajat kutsutaan mukaan tarkastukseen. Ensimmäisen ja viidennen luokan oppilaita ei pääsääntöisesti tutkita ilman vanhempia, vaan pyritään varaamaan uusi aika, jos vanhemmat eivät pääse mukaan tarkastukseen. Vanhempien oppilaiden kohdalla annetaan oppilaan mukaan kirjallinen palaute terveystarkastuksesta tai ollaan huoltajaan puhelinyhteydessä, ellei huoltaja pääse mukaan terveystarkastukseen. Huoltajan kirjallisella suostumuksella pyydetään opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Opettajan kanssa keskustellaan luokan oppilaista ennen tarkastusta ja tarkastusten jälkeen tehdään luokkakohtainen yhteenveto, joka ei sisällä oppilaiden henkilötietoja. Kouluunlähtötarkastuksen tekee kouluterveydenhoitaja keväällä/kesällä ennen ensimmäiselle luokalle tuloa. Laaja tarkastus tehdään 1. luokan syyslukukauden lopulla tai kevätlukukaudella. Kahdeksannen luokan terveystarkastuksessa arvioidaan oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelujen kannalta sekä suunnitellaan tarvittavat tukitoimet. Huoltajaa toivotaan mukaan tarkastukseen, mutta oppilaalle annetaan mahdollisuus myös kahdenkeskiseen keskusteluun lääkärin kanssa. Lääkärintarkastuksen yhteydessä oppilas saa nuorison terveystodistuksen. Terveystarkastuksen sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti noudattaen Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön menetelmäkäsikirjan ohjeita. Tarkastusten sisältö on kuvattu taulukossa ja yksityiskohtaisemmin kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa, jota päivitetään vuosittain. Määräaikaisten terveystarkastuksen lisäksi järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaisia lisäkäyntejä.

23 21 Kouluunlähtötark. Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastukset luokka ennen 1.lk Terveydenhoitaja x x x x x x x x x x Lääkäri x x x Laaja terveystarkastus x x x huoltaja mukana x x x x opettajan arvio x x x terveyskyselylomake x x x nuorison terveystodistus x terveyskeskustelu x x x x x x x x x x kasvu (pituus,paino,ryhti) x x x x x x x x x x puberteettiaste x x x näkö (lähi- ja kaukonäkö) x tarv. x tarv. x väriaisti x kuulo x x RR x x x rokotukset dtap ADSUME tarv. x tarv. Tarvittaessa R-BDI Hb Fagerströmin testi Scoff-syömishäiriötesti Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Koululaisen erityisen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta tarvittavat tukitoimet voidaan tarjota ennen kuin ongelmat kasvavat. Keskusteluissa oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää luottamuksellisen suhteen syntyminen, jota aletaan rakentaa jo neuvolassa ennen lapsen syntymää ja pikkulapsivaiheessa. Laajoissa terveystarkastuksissa saadaan tärkeää tietoa myös opettajan arviosta oppilaan hyvinvoinnista. Tuen tarvetta kartoitetaan strukturoiduilla kyselyillä, joita ovat laajoissa terveystarkastuksissa täytettävä terveyskyselylomake ja kahdeksannen luokan terveystarkastuksessa nuorten päihdemittari ADSUME. Mikäli keskustelun ja terveyskyselylomakkeen perusteella nousee esille huolenaihetta, voidaan tarvittaessa käyttää tarkentavia kyselyjä (R-BDI depressioseula, Scoff - syömishäiriötesti ja Fagerströmin tupakkariippuvuustesti). Adsume -päihdemittarin käyttöönottoon liittyen on järjestetty koulutuspäivä kuntayhtymän alueella lasten ja nuorten parissa työskenteleville ja suunniteltu Päihdepolku tukitoimiin ohjaamisen avuksi. Mielialapolku on kehittämisvaiheessa. Nuorten kohdalla mielenterveyden tuen palvelujärjestelmässä ei ole vielä matalan kynnyksen palvelupistettä eli välimuotoa koulun oppilashuollon ja

24 22 nuorisopsykiatrian välillä. Tällaista Sihti- tyyppistä toimintaa ollaan kehittämässä lasten ja nuorten palveluiden sisäisen hoidon porrastamisen kautta. Tuen tarpeen lisäksi olisi tärkeää tunnistaa myös koululaisen ja hänen perheensä voimavarat. Yläkouluikäisten ja hänen vanhempiensa voimavaramittaria on kehitetty Terveyttä tukien - hankkeessa ja myös Iisalmen kouluterveydenhuollossa on osallistuttu mittarin arviointitutkimukseen v Mittari liitetään THL:n Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon menetelmäkäsikirjaan v aikana ja voidaan sen jälkeen ottaa käyttöön osana kahdeksannen luokan laajaa terveystarkastusta. Mikäli terveystarkastuksessa on herännyt huolta lapsen kehityksestä, terveydestä tai lapsen kehitysympäristöstä, suunnitellaan yhteistyössä perheen kanssa tarvittavat jatkotutkimukset, hoito tai muu tarpeellinen tuki lapselle. Kouluterveydenhuollossa voidaan järjestää lisäkäyntejä terveydenhoitajalle tai lääkärille. Jos tarvitaan muiden asiantuntijoiden tukea, voidaan työnjaosta sopia koulun oppilashuoltoryhmässä tai ohjata lapsi ja perhe suoraan muihin palveluihin. Tarvittaessa voidaan pitää palavereita, joissa on mukana asian kannalta tarpeelliset toimijat yksinkertaisimmillaan esim. pyydetään opettaja tai kuraattori mukaan, kun lapsi ja vanhemmat ovat terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla ja laajimmillaan järjestetään verkostopalavereita joko koulun oppilashuollossa tai muiden toimijoiden aloitteesta. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat koulun oppilashuollon lisäksi lasten ja nuorten palvelut (perheneuvola ja STOPPI), erikoissairaanhoito (ISA:n lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria sekä lastentautien poliklinikka ja KYS:n lastenneurologian ja foniatrian poliklinikka) sekä sosiaalityö ja lastensuojelu. Tarkastuksesta poisjääneiden oppilaiden huoltajaan otetaan yhteyttä ja sovitaan uusi aika. Erityistapauksissa, kuten kokonaan koulusta poisjääneiden oppilaiden kohdalla pyritään järjestämään kotikäynti tarvittaessa muiden työntekijöiden kuten kuraattorin kanssa. Moniammatillinen yhteistyö Oppilashuoltoryhmät toimivat kaikissa kouluissa. Ne ovat opetustoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen moniammatillista yhteistyötä kouluyhteisössä. Oppilashuoltoryhmän muodostavat rehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaajat, kouluterveydenhoitaja (ja tarvittaessa koululääkäri), koulukuraattori ja psykologi sekä Juhani Ahon koulussa koulupsyykkari. Oppilashuoltotyöryhmän kokoonpano vaihtelee kunnittain paikallisten resurssien ja koulun koon/erityispiirteiden mukaan. Ryhmään voidaan kutsua myös muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Oppilashuollon resurssit ja hallinnolliset järjestelyt vaihtelevat kunnittain. Iisalmessa on 1½ koulupsykologia jotka kuuluvat hallinnollisesti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lasten ja nuorten palveluihin. Kiuruvedellä psykologi ja kuraattori ovat koulutoimen alaisuudessa. Lokakuussa 2013 Vieremällä on koulupsykologi yksi (1) päivä viikossa, Sonkajärvellä ei ole koulupsykologin palveluita. Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän koulukuraattorit kuuluvat hallinnollisesti kuntayhtymän sosiaalipalveluihin. Juhani Ahon yläkoulussa Iisalmessa on toiminut kokeiluna koulupsyykkari v alkaen ja toiminnan laajentamista muihin kouluihin harkitaan. Koulukuraattoreita on Iisalmessa 2 ja Kiuruvedellä 1. Sonkajärvellä ja Vieremällä on molemmilla osa-aikaisen kuraattorin työpanos, mutta useat henkilövaihdokset ovat viime vuosina vaikuttaneet oppilashuollon toimintaan. Alkuvuodesta 2013 alkaen täytetään Sonkajärven (60 %) ja Vieremän (40 %) yhteisen koulukuraattorin toimi. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun ja kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita ja yleensä oppilaista nousevia huolenaiheita. Silloin kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn osallistuvat vain. ko. oppilaan asioihin välittömästi liittyvät työntekijät. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja.

25 23 Oppilashuoltotyötä tehdään yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaaseen liittyvistä huolenaiheista keskustellaan huoltajien kanssa jo ennen oppilashuoltoryhmän käsittelyä. Oppilashuoltopalavereitten järjestämistapa vaihtelee kunnittain ja kouluittain riippuen koulun koosta ja sovituista toimintatavoista. Joissain kouluissa oppilas ja huoltaja osallistuvat pääsääntöisesti aina oppilaan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä, joissain kouluissa harvemmin. Osassa kouluja oppilaskohtaiset palaverit sovitaan erikseen. Nivelvaihepalaverit Nivelpalavereiden tehtävänä on saattaa koulun tietoon oppilaan tuen tarpeet ja auttaa oppilaiden kolmiportaisen tuen suunnittelua ja toteuttamista sekä oppilashuollollisten palvelujen järjestämistä. Koulun rehtori vastaa palavereiden toteutumisesta ja koollekutsumisesta. Oppilaskohtaisia tiedonsiirtopalavereita järjestetään tarvittaessa, esimerkiksi erityisopetuksen piirissä oleville oppilaille 6. luokan kevätlukukaudella. Siihen osallistuvat vanhempien lisäksi tarpeelliset oppilashuoltoryhmän henkilöt ja muut asiantuntijat. Mikäli terveydenhoitaja vaihtuu lapsen aloittaessa koulun tai siirtyessä alakoulusta yläkouluun, pitävät terveydenhoitajat keskenään tiedonsiirtopalaverit. Nivelpalavereita järjestetään, kun oppilas siirtyy esiopetuksesta kouluun alakoulusta yläkouluun yläkoulusta toiselle asteelle tai muihin jatko-opintoihin yksittäisen oppilaan vaihtaessa koulua Nivelvaihepalavereitten lisäksi koulut järjestävät tutustumispäiviä uuteen kouluun siirtymävaiheessa, vanhempainiltoja, kummiluokkatoimintaa ja muita nivelvaiheen tukitoimia, jotka vaihtelevat kunta- ja koulukohtaisesti. Nivelvaiheen tiedonsiirrossa esiopetuksesta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun on olemassa toimivat käytännöt, joissa on jonkun verran kuntakohtaisia eroja. Yläkoulusta toiselle asteelle siirryttäessä nivelvaiheen tiedonsiirto ei vielä ole yhtä järjestelmällistä ja etenkin kuntayhtymän ulkopuolisilta paikkakunnilta toisen asteen koulutukseen tulevien kohdalla tieto tuen tarpeesta ei aina välity oppilaitoksille. Myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollon välinen nivelvaiheen tiedonsiirto vaatii kehittämistä. Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa Oppilaan tarpeen mukaan järjestetään terveydentilan toteamista varten erikoistutkimuksia. Optikon ja silmälääkärin tutkimukset hankitaan ostopalveluina. Iisalmen, Sonkajärven ja Vieremän koululaisten palvelut järjestetään Iisalmessa, Kiuruveden palvelut lähipalveluna Kiuruvedellä. Kouluterveydenhoitaja antaa lähetteen optikon/silmälääkärin tutkimuksiin. Lähete

26 24 toimii samalla maksusitoumuksena. Tarvittaessa optikko ohjaa oppilaan sovittujen kriteerien mukaisesti silmälääkärille. Kuulontutkimuksiin koululääkäri tekee tarvittaessa lähetteen erikoissairaanhoitoon (ISA tai KYS). Psykiatrin tekemään tutkimukseen mielenterveyden selvittämiseksi lähetteen tekee koululääkäri. Tutkimuspaikka on ensisijaisesti Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän Lasten ja nuorten työryhmä. Tarvittaessa lähete voidaan tehdä myös KYS Lasten/nuorisopsykiatrian yksikköön. Psykologin tekemään tutkimukseen lähetteen voi tehdä kouluterveydenhoitaja tai koululääkäri, tai tutkimuksista voidaan sopia ilman lähetettä oppilashuoltoryhmässä. Tutkimuksia tekevät koulupsykologit ja perheneuvolan psykologit Opiskeluterveydenhuolto Tavoitteet Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on edistää nuorten ja aikuisten terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Opiskeluterveydenhuolto tarjoaa opiskelijoille ennaltaehkäiseviä palveluja ja ohjausta. Tarkoituksena on tunnistaa opiskelijan ongelmat mahdollisimman varhain ja tarjota tukea erityistilanteissa. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilaitosten opiskelijahuoltoa eli hyvinvointityötä. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä, mutta se sisältää myös sairauksien hoitoa ja sairaanhoidon palveluiden käyttöön ohjaamista. Opiskeluterveydenhuollon palveluita tarjotaan pääsääntöisesti niille opiskelijoille, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän alueella näitä ovat 1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset Ylä-Savon Ammattiopisto (YSAO): Asevelikatu, Yrittäjäntie, Luma ja Pemo Iisalmessa, Hingunniemi Kiuruvedellä Savon ammatti- ja aikuisopisto (Sakky) 2) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset YSAO Sakky 3) lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän lukiot

27 25 4) ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut Savonia ammattikorkeakoulu Määräaikaiset terveystarkastukset Terveydenhoitajan tarkastus tehdään kaikille opiskelijoille ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Lääkärintarkastus tehdään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ensimmäisenä ja muille opiskelijoille ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Tarkastuksissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelualaan liittyviin terveydellisiin tekijöihin ja ne ovat verrattavissa työterveyshuollon määräaikaistarkastuksiin. Ennen tarkastusta opiskelija täyttää terveyskyselylomakkeen (liite 10). Kutsuntatarkastus korvaa opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastuksen niiden opiskelijoiden osalta, joille se tehdään ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden aikana Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat tekevät tarkastuksen yhteistyössä lääkärin kanssa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tiedot ovat kutsuntalääkärin käytettävissä. Muiden opiskelijoiden tarkastukset tehdään opiskeluterveydenhuollossa (ks. luku 7.3). Sairaanhoitovastaanotto Terveydenhoitajan sairaanhoitovastaanottoa järjestetään kaikissa oppilaitoksissa. Lääkäriresurssien niukkuuden takia opiskeluterveydenhuollon vastaanotto on painottunut terveystarkastuksiin. Sairaanhoitokäynneille jäävä aika on vähäinen ja opiskelijoita joudutaan ohjaamaan ajanvarausvastaanotoille myös muiden kuin opiskeluterveydenhuollon lääkärien vastaanotoille. Sora-lainsäädännön perusteella tehtävät tutkimukset Sora-lainsäädännön mukaan opiskeluoikeus voidaan perua, jos opiskelijalla ei ole terveydellisiä edellytyksiä opinnoista suoriutumiseen. Oppilaitos voi määrätä opiskelijan terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Tarkastukset, tutkimukset ja lausunnot tehdään opiskeluterveydenhuollossa, tarvittaessa käytetään erikoissairaanhoidon ja muiden asiantuntijoiden apua. Kustannuksista vastaa oppilaitos.

28 26 Terveystarkastukset/opiskeluterveydenhuolto Opiskeluvuosi Terveydenhoitaja X Lääkäri tytöt ja erityistä tukea pojat tarvitsevat opiskelijat (kutsuntatarkastus) terveyskyselylomake x terveyskeskustelu x BMI x näkö x kuulo tarv RR,pulssi x ADSUME/AUDIT x Tarvittaessa: R-BDI/BDI-13 HB SCOFF-syömishäiriötesti Fagerströmin testi Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen Tuen tarvetta kartoitetaan haastattelun lisäksi strukturoiduilla kyselyillä joita ovat laajoissa terveystarkastuksissa täytettävä terveyskyselylomake ja päihdemittari ADSUME (nuoret) /AUDIT (aikuiset). Mikäli keskustelun ja terveyskyselylomakkeen perusteella nousee esille huolenaiheita, voidaan tarvittaessa käyttää tarkentavia kyselyjä (R-BDI/BDI-13-depressioseula, Scoff -syömishäiriötesti ja Fagerströmin tupakkariippuvuustesti). Adsume -päihdemittarin käyttöönottoon liittyen on järjestetty koulutusta ja luotu Päihdepolku tukitoimiin ohjaamisen avuksi. Nuorten mielenterveysongelmien varhaisen tuen palveluja ollaan kehittämässä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen sisäisen porrastuksen periaatteella. Mikäli terveystarkastuksessa on herännyt huolenaiheita, suunnitellaan yhteistyössä opiskelijan sekä alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa tarvittavat jatkotutkimukset, hoito tai muu tarpeellinen tuki. Tarvittaessa järjestetään lisäkäyntejä terveydenhoitajalle tai lääkärille. Mikäli tarvitaan muiden asiantuntijoiden tukea, voidaan työnjaosta sopia opiskelijahuoltoryhmässä tai ohjata opiskelija suoraan muihin palveluihin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat kuntayhtymän mielenterveys- ja päihdepalveluissa nuorten työryhmä ja STOPPI. Tarkastuksesta poisjääneisiin otetaan yhteyttä ja sovitaan uusi aika. Opintonsa keskeyttäneistä alle 25- vuotiaista lähetetään tieto etsivään nuorisotyöhön.

29 27 Moniammatillinen yhteistyö Opiskelijahuoltoryhmät toimivat kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa. Savonia - ammattikorkeakoulussa ryhmä on nimeltään hyvinvointityöryhmä. Ryhmien tavoitteena on opiskelijoiden opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin edistäminen ja säilyttäminen, opintojen sujumisen tukeminen sekä mahdollisimman varhainen puuttuminen huoliin ja epäkohtiin ongelmien kriisiytymisen estämiseksi. Ryhmät voivat kokoontua kahdessa erilaisessa roolissa: koulutusyksikön opiskeluhyvinvointia edistävänä toimielimenä sekä tarvittaessa koolle kutsuttavana asiantuntijaverkostona erilaisissa varhaiseen puuttumiseen tai tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla työryhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka ovat keskeisiä tarvittavan tuen kannalta. Toisen asteen opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat kuraattori, opiskeluterveydenhoitaja, opintoohjaaja ja erityisopettaja/erityisopetusta koordinoiva opinto-ohjaaja sekä oppilaitoksesta riippuen rehtori, koulutuspäällikkö, alakohtainen erityisopetuksen yhdysopettaja (ery) ja ryhmänohjaajat, YSAO:ssa myös kasvatusohjaaja. Savonia -ammattikorkeakoulun hyvinvointia edistävään ryhmään kuuluvat koulutus- ja kehittämispäällikkö, opinto-ohjaaja, eri alojen opettajia ja opiskelijaedustajat sekä opiskeluterveydenhoitaja ja opintopsykologi. Muissa oppilaitoksissa ei ole psykologin palveluja. Osassa oppilaitoksia opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja osallistuvat pääsääntöisesti aina asian käsittelyyn, osassa opiskelijakohtaiset palaverit sovitaan erikseen. Opiskelijahuoltoryhmät kokoontuvat yleensä kuukausittain. YSAO:ssa kokoontuu lisäksi kunkin koulutusalan tutkintokohtainen opiskelijahuoltoryhmä 1-2 kertaa lukuvuodessa ja iso koko oppilaitoksen opiskelijahuoltotyötä linjaava opiskelijahuoltoryhmä kerran vuodessa. Sakky:ssa toimii myös ns. matalan kynnyksen huoliryhmä kuukausittain. Savonia -ammattikorkeakoulun hyvinvointityöryhmä kokoontuu opiskeluhyvinvointia edistävänä toimielimenä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja opiskelijakohtaisiin palavereihin tarvittaessa. Nivelvaiheen tiedonsiirto Perusopetuksen opinto-ohjaajat välittävät oppilaan ja huoltajan luvalla siirtotietoa toisen asteen opinto-ohjaajille keväällä pidettävässä tiedonsiirtopalaverissa. Tähän osallistuvat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän lisäksi myös muiden yläsavolaisten kuntien perusopetuksen opintoohjaajia sekä YSAO:n, Sakky:n ja Iisalmen lukion opinto-ohjaajat. Lisäksi huoltajalta ja opiskelijaksi tulevalta kysytään opiskelijatietolomakkeella opintojen järjestämiseen liittyviä esitietoja. YSAO:ssa erityisopetusta koordinoiva opinto-ohjaaja kokoaa opetusryhmäkohtaisesti tiedot ryhmänohjaajalle erityisen tuen suosituksineen mahdollisia HOJKS:ia (henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) varten. Yksittäisissä tapauksissa tulevan opiskelijan ja huoltajan luvalla lähettävän peruskoulun (tai muun koulun) erityisopettaja ja opinto-ohjaaja ovat yhteydessä toisen asteen oppilaitokseen ja voidaan pitää verkostopalaveri tiedon siirtämiseksi ja tulevien opintojen järjestämiseksi. Tarvittaessa myös koulu/opiskelijaterveydenhoitaja osallistuu palaveriin. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueelta opiskelijaksi tulevilta terveystieto siirtyy suoraan Pegasos-tietojärjestelmässä ja lisäksi terveydenhoitajat järjestävät joissain oppilaitoksissa tarvittaessa siirtopalavereja. Muista kunnista opiskelijaksi tulevalta terveystiedot saadaan opiskelijan kotikunnan terveydenhuollosta erillisellä lomakkeella pyydettynä. Aikuisopiskelijoiden kohdalla tieto siirtyy ainoastaan, mikäli opiskelija itse tällaista tietoa tuo esiin. Sonkajärven ja Vieremän lukiot toimivat yläkoulujen yhteydessä eikä terveydenhoitaja

30 28 vaihdu nivelvaiheessa. Myös opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano on osin sama kuin yläkoulussa, joten erillisiä tiedonsiirtopalavereita ei ole tarvittu. Kiuruvedellä terveydenhoitajat pitävät tarvittaessa tiedonsiirtopalavereita. Opiskelijan vaihtaessa opiskelualaa kesken opintojen tieto erityisen tuen tarpeesta ei järjestelmällisesti välity uuteen oppilaitokseen. Tämä horisontaalisen tiedon siirto on yksi tulevaisuuden kehittämiskohteista. 4. KOULUJEN JA OPPILAITOSTEN TERVEYDELLISTEN OLOJEN TARKASTUS Koulujen ja oppilaitosten terveydellisten olosuhteiden tarkastukset perustuvat valtioneuvoston asetukseen (338/2010), terveydenhuoltolakiin (1326/2010), terveydensuojelulakiin (763/1994) ja työterveyshuoltolakiin (1383/2002). Laki velvoittaa tarkastamaan koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden joka kolmas vuosi. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä tarkastuksista vastaa Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut, joka ottaa yhteyttä kouluihin ennen suunniteltua tarkastusta. Rehtori kokoaa tarkastuksiin osallistuvan ryhmän, johon kuuluu ympäristöterveystarkastajan ja rehtorin lisäksi koulu/opiskeluterveydenhuollon edustaja, henkilöstön työterveyshuollon/työsuojelun edustaja sekä tarvittaessa muuta koulun henkilökuntaa ja asiantuntijoita esim. kiinteistöhuollosta. Oppilaiden tai opiskelijoitten edustusta ei yleensä ole ollut. Tarkastuksen perusteella laaditaan valvontakertomus (liite 11). Tarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein ja tarkastuksissa todettujen puutteiden korjausta seurataan vuosittain. Lisäksi kiinteistöissä tehdään tarkastuksia tarpeen mukaan, esim. epäiltäessä sisäilmaongelmia 5. LUPAKÄYTÄNNÖT Moniammatillista yhteistyötä tehdään perheen tieten ja perheen luvalla silloin kun käsitellään nimetyn lapsen/perheen asioita. Lupa voidaan tarvittaessa pyytää kirjallisesti käyttäen yhteistyölupalomaketta (liite 2). Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden lisäksi sitä voivat käyttää myös yhteistyökumppanit, kuten varhaiskasvatus ja koulutoimi. Luvan pyytäjä arkistoi lupalomakkeen. Lastenneuvolan laaja 4-v. terveystarkastus sisältää varhaiskasvatuksen kirjallisen arvion lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa. Vanhemmat tuovat arvion mukanaan neuvolatarkastukseen ja heidän luvallaan se voidaan säilyttää neuvolassa tai päivähoidossa. 4- v. tarkastuksessa täytetty LENE -kaavake, kuntoutussuunnitelma tai muu palaute toimitetaan varhaiskasvatukseen vanhempien luvalla. Kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset (1., 5. ja 8. luokan tarkastukset) sisältävät myös opettajan arvion lapsen koulunkäynnin sujumisesta. Tähän tarvittava huoltajien kirjallinen suostumus pyydetään terveyskyselylomakkeella, joka täytetään kotona ja toimitetaan kouluterveydenhuoltoon ennen luokkatarkastuksia.

31 29 Asuin- tai opiskelupaikkakunnan vaihtuessa potilasasiakirjojen kopiot lähetetään uudelle paikkakunnalle alaikäisen lapsen huoltajan kirjallisella suostumuksella. Yli 15-vuotias nuori voi antaa suostumuksen omien potilastietojensa siirrosta. 6. SÄHKÖINEN ASIOINTI Kuntayhtymän kouluissa on käytössä koulun ja kotien välisenä yhteydenpitovälineenä sähköinen Wilma -järjestelmä. Wilman kautta voidaan tiedottaa oppilaille ja oppilaiden huoltajille terveystarkastuksista, ilmoittaa terveystarkastusajat ja lähettää tarvittaessa muistutusviesti tulossa olevasta tarkastuksesta. Terveyskyselylomakemallit voivat olla Wilmassa, mutta sähköinen vastaaminen ei ole mahdollista. Tietojärjestelmään ei voi tallentaa terveystietoja, eikä Wilma-viesteissä voi käsitellä henkilökohtaisia terveystietoja. Kuntayhtymä on mukana osatoteuttajana Assi-hankkeessa ( ), jossa kehitetään asiakaslähtöistä omahoitoa ja etähoitoa tukevia palveluita perusterveydenhuollossa. Terveysneuvonnan osalta kohteena on sähköinen ajanvaraus ja sähköisten esitietolomakkeiden kehittäminen. Verkkoneuvonta on tulevaisuuden kehittämisalue. 7. MUU TERVEYDENHOITO 7.1. Seulontatutkimukset Joukkotarkastukset Kohdunkaulasyövän seulomiseksi järjestetään joukkotarkastuksia, joihin kutsutaan viiden vuoden välein vuotiaat naiset. Käynnillä otetaan kohdunsuun irtosolunäyte (papa -koe), ohjataan rintojen omaehtoiseen tutkimiseen ja arvioidaan diabetekseen sairastumisen riski. Tarkastuksen suorittavat perhesuunnittelu- ja äitiysneuvoloiden terveydenhoitajat. Irtosolututkimuksen tulos ilmoitetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti kirjeellä. Mammografiatutkimukset Rintasyövän seulomiseksi järjestetään mammografiatutkimuksia, joihin kutsutaan kahden vuoden välein vuotiaat naiset. Tutkimus on osallistujalle maksuton ja tulos ilmoitetaan henkilökohtaisella kirjeellä Rokotustoiminta Terveysneuvonta toteuttaa neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvien rokotukset valtakunnallisten rokotussuositusten mukaisesti (THL:n rokotusohjelma, riskiryhmien rokotukset). Savonia-ammattikorkeakoulusta kansainväliseen vaihtoon lähtevien opiskelijoiden rokotusohjelma suunnitellaan ja toteutetaan opiskelijaterveydenhuollossa. Vuosittaisten influenssarokotusten organisointi ja toteuttaminen ovat terveysneuvonnan vastuulla.

32 Asevelvollisuustarkastukset Kutsuntatarkastuksiin kutsutaan vuosittain keväällä se nuorten miesten ikäluokka, joka täyttää kutsuntavuonna 18 vuotta. Lisäksi tehdään uusintatarkastuksia varusmiespalveluksesta lykkäystä saaneille. Kutsuntatarkastuksessa arvioidaan palveluskelpoisuusluokka Puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen mukaisesti. Kutsuntatarkastus korvaa opiskeluterveydenhuollon toisen opiskeluvuoden laajan tarkastuksen, mikäli se suoritetaan asetuksen mukaisesti eli arvioidaan myös nuoren hyvinvointia ja opinnoista suoriutumista ja suunnitellaan tarvittaessa tukitoimet. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa kirjoilla olevien kutsunnanalaisten osalta tarkastukset toteutetaan toistaiseksi opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja vastaanottotoiminnan kutsunnoista vastaavien lääkäreiden yhteistyönä. Muissa kunnissa kirjoilla olevien kutsuntatarkastukset tehdään kotipaikkakunnalla ja opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus opiskeluterveydenhuollossa. Opiskeluterveydenhuollon lääkäriresurssien parannuttua tarkastuskäytännöt tulevat uudelleen arvioitavaksi paitsi opiskelijoiden myös muiden kutsunnanalaisten osalta. Ilman opiskelupaikkaa olevien kutsuntaikäisten nuorten terveystarkastuksessa tarjoutuu mahdollisuus arvioida myös erityisen tuen tarvetta ja ohjata nuori tarvittaessa muihin palveluihin 7.4. Äitiyspoliklinikka Iisalmen sairaalan äitiyspoliklinikka kuuluu hallinnollisesti terveysneuvonnan alueelle ja toimii pääasiassa lähetepoliklinikkana. Poliklinikan toimintaan kuuluvat normaali- ja riskiraskauksien seurannat. Äitiyspoliklinikan ultraäänihoitaja suorittaa raskauden seurantaan kuuluvat määräaikaiset seulontaultraäänitutkimukset. Näitä tutkimuksia myydään myös kuntayhtymän ulkopuolisille kunnille. Raskaana olevat hoidetaan yhteistyössä oman neuvolan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan äitiyspoliklinikan kanssa. Äitiyspoliklinikan lääkärit ja hoitajat osallistuvat säännöllisesti järjestettäviin terveysneuvonnan ehkäisy- ja äitiysneuvolapalavereihin. 8. SEURANTA JA RAPORTOINTI Kuntien sivistystoimista ja toisen asteen oppilaitoksista saadaan vuosittain syyskuussa koulukohtaiset oppilasmäärät. Näiden sekä neuvoloiden asiakasmäärän pohjalta tarkistetaan henkilöstömitoitukset. Terveysneuvonnan suoritteista ja esimerkiksi laajojen terveystarkastusten toteutumisesta saadaan tilastot Pegasos-tietojärjestelmästä. Maisemamallissa raportoidaan kuntayhtymän talous- ja toimintalukuja suurtuotteittain. Terveysneuvonta sisältyy vastaanottopalveluiden suurtuotteeseen. Terveysneuvonnan osa-alueiden toimintasuunnitelmat päivitetään vuosittain ja toimintaohjelma valtuustokausittain. Valtakunnallisilla kouluterveyskyselyillä kartoitetaan nuorten hyvinvointia. Kouluterveyskysely tehdään kahden vuoden välein peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kyselyt toteutetaan kaikissa kuntayhtymän kunnissa.

33 31 9. KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Kehittämissuunnitelmissa on huomioitu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteet ( Osaohjelmassa II (Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut) tavoitteena on varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevän perhekeskusmaisen toimintatavan laajentaminen kunnissa sekä lastensuojelun sijaishuollon laitospainotteisuuden vähentäminen ja vaativan avotyön, lapsiperheiden kotipalvelun, nuorisotyön sekä perhe- ja avohoidon kehittäminen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän terveysneuvonnassa kehittämisen painopisteitä ovat Perhevalmennuksen ja ryhmäneuvolatoiminnan kehittäminen Neuvolatiimien toiminnan kehittäminen ja koulutus Perheeseen annettava tuki (perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelu) Peruskouluikäisten lasten ja nuorten varhaisen tuen malli (vrt. neuvolatiimi) Opiskelijaterveydenhuolto ja nivelvaiheen tiedonsiirron kehittäminen Yhteistyön laajentaminen kolmannen sektorin toimijoiden (Perheen talo -yhteistyö) kanssa - ennaltaehkäisevä perhekeskusmainen toimintatapa Perheiden osallisuuden mahdollistaminen Kehittäminen edellyttää kiinteää yhteistyötä ja yhteen sovittavaa johtamista kuntayhtymän muiden tehtäväalueiden, kuntien sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimen sekä kolmannen sektorin kanssa.

34 LIITTEET Liite 1 Lasten ja nuorten rokotusohjelma Ikä Rokote 2 kk Rotavirus 3 kk Pneumokokkikonjugaatti (PCV) 3 kk Rotavirus 3 kk Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) 5 kk Pneumokokkikonjugaatti (PCV) 5 kk Rotavirus 5 kk Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) 12 kk Pneumokokkikonjugaatti (PCV) 12 kk Viitosrokote (DTaP-IPV-Hib) 12- (14-18 kk) * MPR 6-35 kk Kausi-influenssa 4 v DTaP-IPV 6 v MPR v dtap * THL suosittaa, että ensimmäinen MPR-rokote annetaan lapselle 12 kuukauden iässä. Tämä ohjeistus on voimassa vuoden 2013 loppuun, johon mennessä tilanne arvioidaan uudelleen.

35 33 Liite 2: Lupa yhteistyöhön IISALMI, KIURUVESI, SONKAJÄRVI, VIEREMÄ LUPA YHTEISTYÖHÖN SUOSTUMUS ASIAKASTIETOJEN KÄYTTÄMISEEN MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa eri ammattiryhmien yhteistyötä, jossa itse kukin työntekijä tuo oman ammattiosaamisensa yhteen asiakkaan parhaaksi. Yksittäisen lapsen ja perheen asioita ei käsitellä perheen tietämättä. Kaikkia työntekijöitä sitoo salassapitovelvollisuus, joten tarvitsemme huoltajilta luvan yhteistyön tekemiseen silloin kun huoltaja/huoltajat eivät ole läsnä asioita käsiteltäessä. Lasten ja nuorten asioista voidaan keskustella säännöllisesti kokoontuvissa neuvolatiimeissä ja oppilashuoltoryhmissä tai yhteistyöhön voidaan pyytää toisia toimijoita tarpeen mukaan. Neuvolatiimit toimivat kaikissa Ylä-Savon SOTE ky:n äitiys- ja lastenneuvoloissa ja niihin kuuluvat neuvolan terveydenhoitajat ja lääkärit, neuvolapsykologit ja perheohjaajat. Kaikissa kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa toimivat oppilashuoltoryhmät, johon kuuluvat koulun rehtori, erityisopettajat, oppilaanohjaaja, kouluterveydenhoitaja ja lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi. Suostumuksen pyytäjä: Asiakas (nimi, henkilötunnus, yhteystiedot): Suostumuksen antaja (nimi, henkilötunnus, yhteystiedot): Yhteistyössä käsiteltävä asia: Toimijatahot (merkitse X): neuvolatiimi koulun oppilashuoltoryhmä muut toimijat (nimi/ammattinimike):

36 34 Liite 2: Lupa yhteistyöhön Asiakastietojen käyttötarkoitus: Suostumuksen voimassaoloaika: Annan suostumukseni siihen, että salassa pidettäviä asiakastietojani ja/tai huollossani olevan/huollossani olevien lasten salassa pidettäviä asiakastietoja saadaan käyttää moniammatillisessa yhteistyössä käsiteltävän asian yhteydessä. Suostumus on annettu vapaaehtoisesti. Ennen suostumukseni antamista minulle on annettu informaatiota salassa pidettävien asiakastietojen käsittelystä sekä monimammatillisen yhteistyön toimintatavoista. Voin milloin tahansa peruuttaa tämän suostumuksen ilmoittamalla peruutuksesta suostumuksen vastaanottaneelle taholle. Aika ja paikka Aika ja paikka Suostumuksen antajan allekirjoitus (nimen selvennös) Suostumuksen vastaanottajan allekirjoitus (nimen selvennös) Ylilääkäri Jaana Nykänen

37 35 Liite 3: Neuvolatiimityön prosessikuvaus/varhainen tuki PERHE huoli herää huoli helpottaa NEUVOLATIIMIN TYÖNTEKIJÄ -terveydenhoitaja -perheohjaaja -neuvolapsykologi Arvioi tilanteen yhdessä perheen kanssa yhteistyökumppanin tarve? ei Perheen tapaamiset, seuranta, ohjaus kyllä kyllä Palaute YHTEISTYÖKUMPPANIT -toinen neuvolatiimin työntekijä -muu erityistyöntekijä/ yhteistyökumppani, esim. fysioterapeutti, päihdetyötekijä ei yhteistapaamisen tarve? Arvioi tilanteen yhdessä perheen kanssa Yhteinen tapaaminen perheen kanssa, parityöskentely jatkaako erityistyöntekijällä? Perheen tapaamiset, seuranta, ohjaus, hoito ei kyllä

38 36 Liite 4: Kiuruveden varhaiskasvatus/4v lomake Kiuruveden kaupunki Opetus- ja sivistyspalvelukeskus/ varhaiskasvatus PL 28, KIURUVESI VANHEMPIEN JA PÄIVÄHOIDON TERVEISIÄ 4 V NEUVOLAAN Lomakkeen laatimisessa on hyödynnetty seuraavia lähteitä: KT Päivi Kovasen väitöstutkimusta (Oppiminen ja asiantuntijuus varhaiskasvatuksessa, VARSU), KT Maija-Liisa Linnilän väitöstutkimusta (Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen), sekä PsT Riitta Valtosen arvio- menetelmää; Lene, leikki-ikäisen neurologinen arvio. LAPSEN NIMI JA SYNTYMÄAIKA: Motorinen kehitys: Kerro lapsesi liikuntaan liittyvistä asioista: Liikkuuko mielellään, millaiset tasapainotaidot hänellä on. Kuvaile myös lapsesi: juoksua, kävelyä, kiipeilyä, porraskävelyä, hyppäämistä sekä pallottelutaitoja. Kielellinen kehitys: Kuvaile lapsesi puhetta (puhuuko mielellään, minkä pituisia lauseita hän käyttää, ymmärtääkö hän hyvin annettuja arkiohjeita, vastaako asianmukaisesti esittäessäsi kysymyksiä esim. luetusta satukirjasta). Mitä värejä lapsesi nimeää ja tunnistaa? Laskeeko lapsi lukumääriä? Tarkkaavaisuus ja motivoituminen: Kuvaile lapsesi taitoa keskittyä (ohjatut ja vapaat tilanteet), kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaisesti sekä odottaa vuoroa. Kuvaile, millaisesta toiminnasta lapsesi on kiinnostunut, millaiset puuhat hän jaksaa tehdä loppuun saakka ja millaiset jäävät kesken. Silmä-käsi - yhteistyö: Kuvaile lapsesi taitoja koota palapelejä, rakentaa palikoilla (legot, puupalikat), repiä ja leikata paperia sekä piirtämistä (vapaa piirtely, ihmisen piirtäminen) ja värittämistä? Käännä, ole hyvä ->

39 37 Sosio-emotionaalinen kehitys: Kerro: Miten lapsesi ilmaisee iloa, surua, pettymystä? Miten lapsesi suhtautuu toisten lasten iloon ja suruun? Millainen lapsesi on luonteeltaan? Miten lapsesi luottaa omiin taitoihinsa? Miten lapsesi suhtautuu aikuisiin ja toisiin lapsiin? Leikki: Kuvaile lapsesi leikkiä (leikkiikö yksin-, rinnakkais- vai yhteisleikkiä). Millaisia leikkejä lapsesi leikkii mielellään? Päivittäiset toiminnot: Kerro lapsesi omatoimisuustaidoista (pukeminen, riisuuntuminen, ruokailutaidot, ruokahalu ja suhtautuminen uusiin makuihin), nukkumisesta (päivälepo, yöunet), siisteyskasvatuksesta (pysyykö jo kuivana ja siistinä, käyttääkö vielä vaippaa, käykö potalla tai wcistuimella) TIEDOT PÄIVÄHOITOYKSIKÖSTÄ JA TIEDONSIIRTOLUPA Lapsen päivähoitoyksikkö: Päivähoidon työntekijän allekirjoitus: Annan luvan postittaa tämän tiedonsiirron neuvolaan En anna lupaa siirtää tietoa neuvolaan Vien itse tiedonsiirron neuvolaan Kiuruvedellä / kuuta 201 Huoltajan/ huoltajien allekirjoitukset:

40 38 NEUVOLALÄÄKÄRIN JA TERVEYDENHOITAJAN TERVEISET PÄIVÄHOITOON KARKEAMOTORIIKKA: KIELELLINEN KEHITYS (puheen tuottaminen, ymmärtäminen, käsitteet, kuullun hahmottaminen, vuorovaikutustaidot): TARKKAAVAISUUS JA MOTIVOITUMINEN: SILMÄ-KÄSI-YHTEISTYÖ: PITKÄAIKAISSAIRAUDET: LISÄTIEDOT (näkö, kuulo jne.): Annan luvan postittaa tämän tiedonsiirron sekä kopion Lene -lomakkeesta päivähoitoon En anna lupaa siirtää tietoa päivähoitoon Vien itse tiedonsiirron päivähoitoon Kiuruvedellä / kuuta 201 TERVEYDENHOITAJAN ALLEKIRJOITUS: LÄÄKÄRIN ALLEKIRJOITUS:

41 39

42 40 Liite 5: Lapsiperheitten voimavaramittari Minua ja perhettäni kuormittavat tekijät: ENSIMMÄISTÄ LASTAAN ODOTTAVAN PERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lomake lasta odottavien vanhempien voimavarojen ja perhettä kuormittavien tekijöiden tunnistamiseen Hyvä äiti ja isä, Minulle ja perheellemme voimia antavat tekijät: Ensimmäisen lapsen odotus ja syntymä perheeseen aiheuttavat vanhempien elämään suuria fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Joskus nämä muutokset voivat koetella vanhempien voimavaroja. Muutoksiin sopeutumista auttaa, jos niihin valmentautuu ennakolta jo odotusaikana. Hyödyllisiksi todettuja keinoja ovat asioiden pohtiminen ja vanhempien yhteiset keskustelut. Tähän lomakkeeseen on koottu lasta odottaville perheille keskeisiä asioita, joita vanhempien on hyvä käsitellä yksin ja yhdessä. Lomakkeen avulla voit tarkastella tekijöitä, jotka sinun ja perheesi elämässä tällä hetkellä antavat voimia tai kuormittavat arkea. Tunnistaessasi näitä tekijöitä sinun on helpompi miettiä mahdollisesti tarvittavia muutoksia suhtautumis- ja toimintatavoissasi. Seuraavalla neuvolakäynnillä keskustelemme yhdessä tämän lomakkeen pohjalta. Erityisesti voimme keskustella takasivulle kirjaamistasi tärkeiksi kokemistasi kuormittavista ja voimavaroja antavista tekijöistä. Rengasta lomakkeesta joka kohdan neljästä vaihtoehdosta yksi, joka vastaa parhaiten elämäntilannettasi. Lomakkeen täyttäjä: Äiti Isä Lähde: Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opas työntekijälle. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004 : 14. Helsinki. TERVEYTTÄ TUKIEN hanke / Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualue

43 41