TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

2

3 Sisällysluettelo Sivu 1 Yleisperustelut Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Talouden kehitys Tiivistelmä talousarviovuoden raamitarkastelusta 5 ja taloussuunnitelmasta Käyttötalousosa peruskaupunki Investointiosa peruskaupunki Tuloslaskelma tiivistettynä Rahoituslaskelma tiivistettynä Toimintaympäristön kuvaus Väestö Työllisyys Kaupunkiorganisaation kuvaus Vuoden 2015 strategiset painopisteet Talousarvion sitovuus ja käyttömääräykset Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttömääräykset 17 2 Käyttötalousosa Konsernihallinto Konsernin johto Määrärahavaraukset Keskusvirasto Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Talous- ja strategiapalvelut Tarkastustoimi Vaalit Konsernihallinnon ulkopuoliset toiminnot Työllisyyden hoito Sosiaali- ja terveyslautakunta 35 Talous- ja hallintopalvelut 37 Ympäristöterveydenhuolto 37 Avoterveydenhuolto 38 Sosiaalipalvelut 41 Vanhuspalvelut 43 Terveyskeskussairaala 45 Rauman Aluesairaala 46 Muu erikoissairaanhoito ja eläkevastuut Kasvatus- ja opetuslautakunta 48 Talous- ja hallintopalvelut 50 Varhaiskasvatus 50 Peruskoulut 52 Lukio Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 54 Hallinto 57 Rauman Taidemuseo 57 Rauman Kaupunginteatteri 57 Raumanmeren merimuseosäätiö 58 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 59 Opistopalvelut 62

4 2.6 Tekninen lautakunta 63 Hallinto ja talous 65 Talotoimi 66 Isännöinti 67 Kunnallistekniikka 68 Koneet ja kuljetusvälineet 69 Tilaustyöt 69 Satakunnan pelastuslaitos 69 Kaavoitus 70 Ympäristö ja kiinteistöt 70 Määrärahavaraukset Taseyksiköt Ruokapalvelut Puhtauspalvelut Pienvenesatamat Winnova/SaMK Liikelaitokset Rauman vesi- ja viemäriliikelaitos Rauman Seudun Jätehuoltoliikelaitos Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Tytäryhteisöjen tavoitteita Rauman Energia Oy Rauman Satama Oy Rauman Asunnot Oy Meriteollisuuskiinteistö Oy Rauman kaupungin tuloslaskelma 121

5 1 Yleisperustelut Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Yleistä Suomen taloudesta Syksyllä 2014 julkistetut suhdanneindikaattorit osoittavat, että euroalueen talouden heikkeneminen on pysähtynyt, mutta selkeästä uudesta kasvusta ei ole vieläkään merkkejä, varsinkin kun viimeisimmissä ennusteissaan tutkimuslaitokset ovat heikentäneet roimasti Euroopan suurimman talouden, Saksan, tämän ja ensi vuoden ennusteita noin 1,2 1,3 %:iin. Koko euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua vuodelle 2014 ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Vuonna 2014 Suomen BKT:n (BKT = bruttokansantuote) ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden Suomen kansantalouden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Koko maan työttömyysasteen keskiarvon ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä johtuu välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 Suomen BKT:n kasvuksi ennustetaan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin muutos pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Suomen julkinen talous (= tarkoittaa pääasiassa valtion ja kuntien taloutta) on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi. Julkisen talouden sopeuttamistoimia on käynnistetty ja toimenpiteillä alijäämän kasvua on saatu hillittyä. Julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteet eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet riittävästi, koska esimerkiksi luottoluokituslaitos Standard & Poor`s laski lokakuussa 2014 Suomen luottoluokituksen parhaimmasta AAA luokasta luokkaan AA+. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkinen talous on edelleen syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Huomata pitää kuitenkin se tosiasia, että vasta vuodelle 2018 arvioitu kokonaistuotannon taso on saavuttamassa ennen taantumaa olleen vuoden 2008 kokonaistuotannon tason. Kuntatalous 156 kuntaa nosti veroprosenttia vuodelle 2014 ja kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on vuonna ,75. Vuotta 2015 koskevien ennakkotiedustelujen perusteella jopa 40 % Suomen 320 kunnasta suunnittelee kunnallisveroprosentin nostoa vuodelle Kuntaliitto on yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Verohallinnon kanssa laatinut koko maata koskevan kuntien verotulojen kehitysennusteen (viimeisin päivitys lokakuulta 2014), jossa on otettu huomioon kaikki tiedossa olevat valtioneuvoston kehysriihen ja verolainsäädännön tulossa olevat muutokset.

6 1 Yleisperustelut 2 Verotulojen kehitysennusteen perusteella Rauman kaupungille tilitettävät verotulot vähenevät vuonna ,4 % vuoden 2013 tasosta (noin 164 M ), vaikka kaupunki nosti veroprosenttiaan 18:sta 19:ään vuoden 2014 alussa. Raumalle tilitettävien verotulojen ennustetaan lähtevän lievään kasvuun (3,9 % ja noin 169 M ) vuonna Vuonna 2016 Raumalle ennustetaan tuloutettavan verotuoja noin 170 M eli 0,4 % enemmän kuin vuonna Rauman seudulla ja Vakka-Suomessa meneillään olevien kuntarakenneselvitysten osana on arvioitu valtionosuusuudistuksen ja valtioneuvoston kehysriihessään päättämän rakennepaketin vaikutukset kunnallistalouteen kunkin selvitystyössä mukana olevan kunnan osalta. Alla olevasta, kuntarakenneselvitystöitä toteuttavan FCG:n arvioista käy selville, että esimerkiksi Rauman kuntatalouteen kohdistuu seuraavien vuosien aikana yhteensä noin 12,5 M :n suuruinen kustannussäästö- ja / tai toimintojen uudistamistarve jo pelkästään valtion tekemien julkisen talouden uudistamis- ja tervehdyttämispäätösten takia. Kuntatalouteen ja kuntien palvelujen järjestämiseen vaikuttaa vuonna poikkeuksellisen voimakkaasti meneillään olevat kuntarakenne sekä sosiaali- ja terveydenhoidon palvelujen järjestämistä koskevat valmistelut. Lisäksi kuntalain muutos, jonka perusteella kilpailuille markkinoille tuotettavat kunnalliset palvelut pitää yhtiöittää vuoden 2015 alkuun mennessä, merkitsee esimerkiksi Raumalle sitä, että satamaliikelaitos yhtiöitetään vuoden 2014 lopussa ja sataman toiminta jatkuu Rauman Satama Oy:nä. Samasta kuntalain muutoksesta johtuen Rauman kaupungin tulee tehdä ympäristöterveydenhoitoa koskevat muutokset vuoden 2014 loppuun mennessä. Työllisyys Suomen työttömyysaste on pysynyt usean vuoden ajan noin 8 prosentissa. Työttömyyden kokonaismäärän ennustetaan nousevan vuonna 2014 noin 8,6 prosenttiin ja lähtevän siitä lievään laskuun vuonna Rauman kaupungin ja myös lähiseudun osalta työllisyyden kehitysnäkymät ovat jonkin verran huonommat kuin koko maassa keskimäärin. Teollisuusvaltaisen Rauman kaupungin ja lähiseudun työttömyysaste on pitkään ollut noin 1,5 prosenttiyksikköä valtakunnan keskimääräistä tasoa korkeampi. Työministeriön elokuun 2014 työnvälitystilaston mukaan koko maan työttömien työnhakijoiden määrä on noin eli 12,2 % työvoimasta, Satakunnan osalta vastaavat luvut ovat työtöntä työnhakijaa ja 12,3 % työvoimasta. Rauman osalta elokuun 2014 lopussa työttömiä työnhakijoita oli (vuoden 2013 elokuun lopussa Raumalla oli työttömiä työnhakijoita 353 vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014) eli 12,7 % työvoimasta. Kun otetaan huomioon Rauman ja lähiseudun työttömyyteen voimakkaasti vaikuttaneet asiat: kesällä 2013 toteutettu yhden paperikoneen sulkeminen ja syksyllä 2013 tehdyt päätökset Rauman telakan toiminnan päätymistä sekä Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitoksen rakentamistöiden työvoiman väheneminen (huippukautena yli ihmistä, tällä hetkellä noin 700 ihmistä) niin Rauman työttö-

7 1 Yleisperustelut 3 myystilanne on vaikeutumisestaan huolimatta kehittynyt pelättyä maltillisemmin. Raumalla ja lähiseudulla on edessään kuitenkin erittäin suuret haasteet erityisesti rakenteellisen työttömyyden (nuoret ja pitkäaikaistyöttömät) hallitsemisessa. Yhteenveto Rauma on elinkeinorakenteeltaan hyvin vientivaltainen, joten globaalit talouden vaikutukset kohdistuvat suoraan Raumalle ja Rauman seudulle. On myös hyvä huomata, että talouden muutokset koskettavat eri toimialoja eri tavoin ja eri aikaan. Rauman seudun tilanne syksyllä 2014 on orastavasta selviytymisestä huolimatta erittäin epävarma, johon tilanteeseen vaikuttavat niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnon uusiutumisen toimenpiteiden onnistuminen. Huonossakin tilanteessa pitää kuitenkin muistaa, että Rauman seudulla on monia kansainvälisesti menestyviä, kasvavia ja lisää työllisyyttä luovia yrityksiä esim. muussa meriteollisuudessa sekä ympäristöalalla. Myös Rauman seudun toimijoiden kyky yhteiseen työhön uusien työpaikkojen ja seudun kilpailukyvyn kehittämisessä on hyvää ja luo uusia menestymisen mahdollisuuksia. Pitkäjänteisen ja hyvän taloudenhoidon lähtökohta on, että Rauman kaltaisen pienen kaupungin on syytä tavoitella ja ylläpitää vahvaa kuntataloutta - se on eräänlainen henkivakuutus ja hyvä puskuri ennustamattomissa olevia, mitä yllättävimpiä riskejä vastaan.

8 1 Yleisperustelut Talouden kehitys NIMIKE TP TP TA KV VEROTUS: Kunnallisveron vero-% , Kiinteistöveroprosentit - vakituinen asunto yleinen kiinteistövero prosentti - muu asuinrakennus rakentamaton rak.paikka TULOSLASKELMA: - Toimintakate (= käyttömenot käyttötulot) (M ) ,8 + Verotulot (M ) Valtionosuudet (M ) Rahoitustulot/-menot (netto) (M ) = Vuosikate (M ) Poistot (M ) Satunnaiset tuotot/kulut (netto) (M ) = Tilikauden tulos (M ) Tulorahoituksen riittävyys* tasapainossa heikkenevä heikkenevä heikkenevä heikkenevä heikkenevä Kumulatiivinen yli ,7 26,7 /alijäämä (M ) RAHOITUSLASKELMA: + Vuosikate (M ) Investoinnit (netto) (M ) ,4 ja korjauserät - Vanhojen lainojen ,1 vähennys (M ) + Uudet lainat (M ) /- Antolainojen muutos ,0 (M ) - - Muut maksuvalmiuden -9,5 muutokset = Maksuvalmiuden -0, ,5 --27,2 muutos (M ) MUUTA TALOUSTIETOA: Lainakanta (M ) ,4 0,3 Lainakanta euroa/asukas Vuosikate poistoista (%) ,5 Nettoinvestointien tulorahoitus (%) Bruttoinvestoinnit poistoista (%) Nettoinvestoinnit poistoista (%)

9 1 Yleisperustelut Tiivistelmä talousarviovuoden raamitarkastelusta ja taloussuunnitelmasta Vuoden 2015 talousarvioraami Peruskaupunki TULOSLASKELMA Raami KV Hallintokuntien esitys KV tp 2013 ta 2014 ennuste TA 2015 TS 2016 TS Toimintakate -205,2-212,6-216,0-214,7-223,0-212,8-206,0-207,0 Muutos -% 3,6 5,9-1,2 2,6-2,1 Kunnallisvero 136,2 142,0 136,0 142,0 142,0 141,5 143,7 146,7 Muutos-% -0,1 4,4 4,4 3,9 vero-% 18,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 Yhteisövero 22,5 23,0 21,0 21,0 21,0 22,0 19,5 20,8 Kiinteistövero 5,3 6,0 6,0 7,0 7,0 7,1 7,1 7,1 Verotulot yhteensä 164,0 171,0 163,0 170,0 170,0 170,6 170,3 174,6 Valtionosuudet 51,4 51,3 49,5 47,0 47,0 47,0 45,0 43,5 Rahoitustuotot ja kulut (netto) 4,0 3,5 3,8 5,1 5,1 2,0 1,3 1,0 Vuosikate 14,2 13,2 0,7 7,4-0,9 6,8 10,6 12,1 Poistot -15,1-14,6-16,2-16,2-16,2-16,8-16,2-14,9 Tilikauden tulos -0,9-1,4-15,5-8,8-17,1-10,0-5,6-2,8

10 1 Yleisperustelut Käyttötalousosa peruskaupunki Peruskaupunki TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Konsernihallinto TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Työllisyydenhoito TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Sosiaali- ja terveyslautakunta TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kasvatus- ja opetuslautakunta TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Tekninen lautakunta TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me

11 1 Yleisperustelut 7 Ruokapalvelut TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Winnova/SAMK, kiinteistöt TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Puhtauspalvelut TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Pienvenesatamat TP2013 TA2014 HK2015 KJ2015 KV2015 TS2016 TS2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me

12 1 Yleisperustelut Investointiosa peruskaupunki Vuoden 2015 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa investointimäärärahat kohdennetaan talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille kokonaisuudessaan. Peruskaupungin investoinnit TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Kaupunki (Hallintokunnat) , , , , , , ,00 Investoinnit, KH , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot , , , , , ,00 Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, sosiaali- ja ter , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, kasvatus- ja ope , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, kulttuuri-vapaa , , , , ,00 0,00 Menot , , , , ,00 Tulot ,00 Netto , , , , ,00 0,00 Investoinnit, tevi talotoimi , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot , ,00 Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, tevi kunn.tekn , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot , ,00 Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, tevi irtain , , , , ,00 Menot , , , , ,00 Tulot 2 500,00 Netto , , , , ,00 Investoinnit, tevi aineeton , , , , ,00 Menot , , , , ,00 Tulot Netto , , , , ,00 Taseyksiköt , , , , , , ,00 Investoinnit, Winnova/SAMK kii , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot ,00 Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, ruokapalvelut , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot Netto , , , , , , ,00 Investoinnit, pienvenesatamat , , , , , , ,00 Menot , , , , , , ,00 Tulot Netto , , , , , , ,00 Peruskaupunki yhteensä, netto , , , , , , ,00

13 1 Yleisperustelut Peruskaupungin tuloslaskelma tiivistettynä TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Tilikauden tulos Peruskaupungin rahoituslaskelma tiivistettynä RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI TP 2013 TA 2014 muut HK TAE 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Tulorahoitus ( H ) Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit netto ( I ) Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto ( K ) Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset (+/-) Liittymismaksujen muutos +/- 0 0 korottomie velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Nettoinvestointien tulorahoitus, % ( H/I ) 71 % 30 % -4 % 27 % 55,5 % Tulorah ja antolai väh nettoinv:sta, % ((H+L)/I) 76 % 33 % 0 % 31 % 61 %

14 1 Yleisperustelut Toimintaympäristön kuvaus Väestö Rauman kaupungin asukasluku oli vuoden 2013 lopussa , josta miehiä oli ja naisia Rauman väestörakenne on muuttunut ja muuttuu edelleen voimakkaasti siten, että työikäisten määrä vähenee ja suhteellinen osuus väestöstä pienenee, kun taas yli 64-vuotiaiden määrä ja osuus kasvavat. Talouden kehittymisen ja veropohjan kasvun kannalta olisi tärkeää, että työikäisten määrä kasvaisi. Väestörakenteen muutos Väkiluku vuotiaat 15,6 % 15,5 % 15,4 % 15,2 % 15,3 % 15,2 % 15,2 % 15,1 % 14,9 % vuotiaat 66,7 % 66,2 % 66,1 % 65,8 % 65,5 % 64,9 % 64,2 % 63,4 % 62,9 % yli 64 vuotiaat 17,7 % 18,3 % 18,5 % 18,9 % 19,2 % 19,9 % 20,6 % 21,5 % 22,2 % Väestöennuste 2012 iän ja sukupuoleen mukaan Väkiluku vuotiaat 15,2 % 15,3 % 15,3 % 15,4 % 15,6 % 15,7 % 15,7 % 15,1 % 14,8 % vuotiaat 62,5 % 61,9 % 61,2 % 60,5 % 59,7 % 59,0 % 58,2 % 56,2 % 56,6 % yli 64 vuotiaat 22,2 % 22,8 % 23,5 % 24,1 % 24,7 % 25,3 % 26,2 % 28,7 % 28,6 % Työllisyys Rauman työttömyysaste kehittyi positiivisesti vuosina ollen alimmillaan toukokuussa ,6 %. Työttömyysaste lähti vuoden 2008 lopulta taantuman vaikutuksesta nousuun. Elokuun 2014 lopussa Rauman työttömyysaste oli 12,7 %. Työttömyysasteen kehitys Raumalla ja Satakunnassa tammikuu 2003 joulukuu ,0 16,0 14,0 Rauma Satakunta 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,

15 1 Yleisperustelut 11 Työttömyysasteen kehitys Raumalla tammikuu 2003 joulukuu ,0 20,0 Rauma 15,0 13,4 14,6 10,0 10,2 5,0 0, Kaupunkiorganisaation kuvaus

16 1 Yleisperustelut 12 Henkilöstömäärä hallintokunnittain Hallintokunta Vakinaiset Työllistetyt Määräaikaiset Yhteensä Keskusvirasto Ruokapalvelut Sosiaali- ja terveysvirasto Kasvatus- ja opetusvirasto Kulttuuri- ja vapaa-aikavirasto Tekninen virasto Puhtauspalvelut Pienvenesatamat 1 1 Satama Vesi- ja viemäriliikelaitos Jätehuoltoliikelaitos Yhteensä

17 1 Yleisperustelut Vuoden 2015 toiminnan strategiset painopisteet Alla on esitetty valtuuston hyväksymän Rauman Tarinan keskeiset linjanvedot, joiden toteuttamiseksi jokainen hallintokunta asettaa omat kehittämistoimenpiteensä Rauman Tarinassa mainitun kokonaistavoitteen toteuttamiseksi. Rauman Tarinan keskeiset linjavedot eli tavoitteet Linjanveto Tavoite Uusi toimintakulttuuri mahdollistaa Rauman kaupunki on Suomen houkuttelevin työpaikka! Palveleva rakenneuudistus Rauman kaupunki tuottaa palveluita ennakkoluulottomasti, ilman rajoja! Yritysten kasvun mahdollistaminen Rauman kaupunki on Lounais-Suomen yritysystävällisin kunta! Mahdollisuuksien asuin- ja työpaikka Rauman kaupunki on lounaisrannikon houkuttelevin yritys-, työ- ja asuinpaikkakunta! Huolehdittu ympäristö palvelee kaupunkilaisia Rauman kaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka! Vahva talous pitkäjänteisesti Rauman kaupunki kuuluu taloutensa osalta Suomen kuntien TOP 10:een!

18 1 Yleisperustelut Talousarvion sitovuus ja käyttömääräykset Kaupunginjohtajan muutosesitys: Kaupunginhallitus jatkaa kaupungin vuoden 2015 talouden sopeuttamistyötä niin, että kaupunginvaltuusto käsittelee kaupungin vuoden 2015 talousarviota uudelleen helmi-maaliskuussa Talousarvion sitovuus Käyttötalousosa Talousarvion määrärahoja saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin (tavaran tai palvelun vastaanotto tapahtuu talousarviovuoden aikana). Määrärahojen käyttö on ajoitettava niin, ettei tule menopaineita vuodelle Kaupunginjohtajan muutosesitys: Hallintokunnat tekevät vuoden 2015 käyttösuunnitelmansa niin, että kaupunginvaltuuston päättämät sopeuttamistoimenpiteet toteutuvat ja hallintokunta pysyy valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Lautakuntatason sitovuus Valtuustoon nähden sitova määräraha on pääsääntöisesti kunkin lautakunnan toimintakate (toimintatulojen ja toimintamenojen erotus). Kaupunginjohtajan muutosesitys: Valtuustoon nähden sitova määräraha on kunkin lautakunnan toimintakate ja toimintamenot. Poikkeuksena edelliseen muodostavat valtion säätelemät asiakaspalvelumaksut, joiden tarkistukset on huomioitava täysimääräisesti kaupungin perimissä asiakaspalvelumaksuissa. Maksujen tarkistusten tulee johtaa täysimääräisesti toimintakatteen paranemiseen. Hallintokuntien tulee tarkistaa säännöllisesti (mielellään vuosittain) päätettävissään olevia maksuja ja taksoja. Tarkistus voi perustua esimerkiksi tuotantokustannusten nousulle, inflaatiolle tai vastaaville tekijöille. Tulosaluetason sitovuus Tulosalueen (esim. peruskoulut, varhaiskasvatus) toimintakatteen muuttamisesta päättää kaupunginhallitus ao. lautakunnan esityksestä. Muutoksen myöntämisen edellytyksenä on vastaavien säästöjen syntyminen lautakunnan muiden tulosalueiden toimintakatteissa. Tulosalueiden kohdalla esitetyt sitovat erityisperustelut ovat valtuustoon nähden sitovia. Tulosalueiden kohdalla esitetyt avaintulokset ja tulostavoitteet ohjaavat esittäjän (lautakunnan) toimintaa. Avaintulosten ja tulostavoitteiden muuttamisesta kesken talousarviovuoden päättää kaupunginhallitus. Mikäli lautakunnat aloittavat uusia toimintoja, on tästä tehtävä esitys kaupunginhallitukselle. Tulosyksikkötason sitovuus Tulosyksikön toimintakatetta ei saa ylittää ilman ao. lautakunnan päätöstä. Päätöksestä on ilmoitettava keskusviraston talousosastolle. Lautakunta päättää tarvittaessa kustannuspaikoista ja tätä alemmista tasoista vastaavat viranhaltijat sekä heidän toimivaltansa.

19 1 Yleisperustelut 15 Muita sitovuusmääräyksiä a) Määrärahojen siirrot toimielimien välillä Työllistämismäärärahoja, Kh:n käyttövarausmäärärahoja, vahinkokustannuksia, henkilöstöhallinnon kesätyömäärärahoja ja sosiaalipalvelujen toimeentulotuen opiskelijoiden kesätyömäärärahoja koskevat määrärahojen keskeiset siirrot toimielimeltä toiselle voidaan tehdä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. Konsernin johtoon kuuluvaan kustannuspaikkaan 1170 Palkka- ja eläkevaraukset osoitettua määrärahaa ei saa käyttää ilman kaupunginhallituksen päätöstä pois lukien lomapalkkavelan muutokset, varhaiseläkemaksut sekä eläkemenoperusteisten maksujen tasaus. Näitä koskevat määräahojen keskeiset siirrot toimielimeltä toiselle voidaan tehdä ilman kaupunginvaltuuston päätöstä. b) Avustukset Nimetyille yhteisöille myönnettyjä avustuksia ei saa muuttaa ilman kaupunginvaltuuston lupaa. c) Virkojen ja toimien täyttölupa Avoimeksi tulleen viran tai toimen täyttämisestä sekä pysyvyydeltään niihin verrattavissa olevan työntekijän ottamisesta on määrätty henkilöstösäännössä. Määräaikaisen virka- tai työsuhteen täyttämisen lupamenettelystä on samoin määrätty henkilöstösäännössä. Poiketen periaatteesta, että virkapaketin yhteydessä perustettavien virkojen ja työsuhteiden täyttämiseen ei tarvita erillistä lupaa, niin vuonna 2015 myös näiden täyttämiseen tarvitaan kaupunginjohtajan/apulaiskaupunginjohtajan lupa. d) Henkilöstösiirtoihin liittyvät määrärahat Mikäli työnantaja siirtää henkilön tehtävineen hallintokunnasta toiseen, siirtyvät ao. palkkarahat henkilösivukustannuksineen hänen mukanaan. Siirrosta päättävän viranomaisen tehtävänä on ilmoittaa keskusviraston talouspalveluille määrärahojen siirroista. e) Käyttötalouden sidotut määrärahat Käyttöomaisuuden myyntivoittoa, joka ylittää budjetoidun, ei saa käyttää toimintakatteen lisäämiseen (esim. maan myyntitulot, rakennusten myyntitulot). Toimeentulotuen kustannuspaikan toimintakatteen säästöä ei saa käyttää ilman kaupunginhallituksen lupaa sosiaali- ja terveystoimeen muiden toimintakatteiden katteeksi. Toisaalta sosiaali- ja terveystoimen ei tarvitse kattaa toimeentulotuen kustannuspaikan toimintakatteen ylitystä muista toimintakatteistaan. Tulosalueelle Satakunnan Pelastuslaitos osoitettua määrärahaa ei saa käyttää muiden menojen katteeksi eikä toisaalta teknisen lautakunnan tarvitse kattaa määrärahan ylitystä muista menoistaan. Tulosalueella Talotoimi sähkö-, lämmitys-, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltomäärärahoja ei saa käyttää muiden menojen katteeksi. Toisaalta teknisen lautakunnan ei tarvitse kattaa näiden määrärahojen ylitystä muista menoistaan. Teknisen lautakunnan tulosalueen Määrärahavarukset on sitova työkohteittain ilman kaupunginhallituksen päätöstä. Näitä määrärahavarauksia, jotka on siirretty investoinneista käyttötalouteen, ei saa käyttää normaalin toiminnan käyttötalouden menoihin. Tulosalueen Määrärahavaraukset määrärahoja voidaan siirtää investointien katteiksi kaupunginhallituksen päätöksellä. f) Kehittämisprojektit Kehittämisprojekteihin osallistumista koskeva valmistelu on tuotava aina kaupunginhallituksen päätettäväksi ennen projektin aloittamista. Kehittämisprojekteihin osallistumisen valmistelussa noudatetaan keskusviraston talous- ja strategiapalveluiden antamia projektivalmisteluohjeita.

20 1 Yleisperustelut 16 Hallintokunnan hankkeista ja projekteista tulee raportoida ao. lauta- ja johtokunnalle vähintään puolivuosittain. Tämän lisäksi tulee raportoida hankkeesta tai projektista myös kaupunginhallitukselle, mikäli kaupunginhallitus on myöntänyt ko. hankkeisiin tai projekteihin rahoitusta tai hyväksynyt niihin ulkopuolisen rahoituksen. Hankkeet on kirjattava ja pidettävä ajan tasalla kaupungin hankerekisterissä. g) Sisäiset ja ulkoiset vuokrat Kaupunginhallitus päättää ulkopuolisilta vuokrattavista tiloista. Hallintokuntien käytössä oleviin tiloihin sovelletaan kaupunginhallituksen hyväksymää ohjetta sisäisestä vuokrajärjestelmästä. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää tilojen muutosten aiheuttamista sisäisen vuokrajärjestelmän mukaisista määrärahojen siirroista hallintokuntien välillä. Tekninen virasto on oikeutettu hyväksymään hallintokuntien puolesta niiden vesi-, jätevesi-, sähkö-, lämpö- ja jätehuoltolaskut (kh ). Teknisellä lautakunnalla on valtuus periä sisäiset vuokrat kulloinkin voimassa olevien vuokrasopimusten mukaisesti ja lautakunta toimittaa kaupunginhallitukselle tiedot neljännesvuosittain tapahtuneista muutoksista (kh ). h) Tukityöllistäminen hallintokunnan omin määrärahoin Hallintokunta voi palkata työllistämistukityöntekijöitä myös omin määrärahoin yli sen kiintiön mihin tukityöllistämiseen varatut määrärahat riittävät. Työllistämistuen hakeminen ja tilittäminen hoidetaan näidenkin päätösten osalta työvoiman palvelukeskuksessa. Kaupunginjohtajan muutosesitys: i) Raportointi Hallintokunnat, taseyksiköt ja liikelaitokset velvoitetaan raportoimaan toiminnasta ja taloudesta vastaavalle toimielimelle (lautakunnalle tai johtokunnalle) kuukausittain tiivistetysti. Tämä ns. kuukausiraportointiin saatavat tiedot saadaan Opiferus taloussuunnitteluohjelman taloudenseurannasta ja suoritetaan virastoittain tulosaluekohtaisesti. Talousjohtaja laatii kuukausikohtaisista tiedoista koko kaupunkitason tiivistelmän kaupunginhallitukselle tiedoksi. Tästä syystä raportointikuukauden toteutuma on tullut käsitellä toimielimessä viimeistään seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Kuukausiraportointi koskee myös investointien toteutumista. Hallintokunnat velvoitetaan nimeämään käyttösuunnitelmissaan ja liiketoimintasuunnitelmissaan investointikohteittain talouden seurantavastuulliset henkilöt (investointihankkeesta/projektista vastaavan henkilön), joiden tehtävänä on raportoida ja ennustaa vastaamistaan hankkeista ja arvioida niiden etenemistä kaupunginhallitukselle kolme kertaa vuodessa Investointiosa Investointiosaan kuuluvat irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat, joiden hankinta-arvo on huomattava ja joiden käyttöaika on yli kaksi vuotta. Hankinta-arvon voidaan katsoa olevan huomattava, mikäli se ylittää euroa. Kaupunginjohtajan muutosesitys: Investointien vaikutus käyttötalouteen pitää raportoida hallintokunnalle ennen investoinnin aloittamista ja samalla osoittaa miten käyttötalouden meno katetaan. Kaupunginvaltuuston talousarviossa myöntämät investointimäärärahat ovat kokonaisuudessaan hallintokuntia sitovia ja talousarviossa talousarviovuodelle mainitut työkohteet tulee toteuttaa, ellei kaupunginvaltuusto toisin päätä. Investointimenot ja investointitulot ovat erikseen sitovia Hallintokunnan kokonaisinvestointimenoja ei saa ylittää ja kokonaisinvestointituloja ei saa alittaa ilman kaupunginval-

21 1 Yleisperustelut 17 tuuston päätöstä. Lautakuntien tulee tarvittaessa tehdä kaupunginvaltuustolle lisätalousarvioesitys tai talousarvion muutosesitys hallintokunnan investointiosaan. Kaupunginvaltuusto voi edellä mainitun lisäksi päättää erikseen sitovasta työkohteesta ja sen kustannusarviosta talousarvio ja -suunnitelmakaudelle. Kaupunginhallituksen päätöksellä hallintokunnan tulosalueiden välillä voidaan investointien menomäärärahoja ja tuloarvioista siirtää muuttamatta kuitenkaan kaupunginvaltuuston nähden sitovuustasoa. Lautakunnat voivat päättää investointimäärärahojen ja investointien tuloarvioiden siirroista tulosalueen työkohteiden ja investointihankkeiden välillä. Lähtökohtaisesti investointimäärärahan säästöä investointiosassa ei voida käyttää käyttötalousosan määrärahan ylityksen kattamiseen tai päinvastoin. Määrärahojen siirtoja käyttötalouden ja investointiosan välillä tehdään ainoastaan kaupunginvaltuuston päätöksellä hallintokunnan perustellusta ja erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin perustuvasta esityksestä. Ns. pienhankinnat Poistolaskennan pohjana olevan pienhankintarajan (alle euron yksittäishankinnat) alittavat hankinnat tulee budjetoida käyttötalousosaan ja kirjataan talousarviovuoden aikana kuluksi. Mikäli talousarviovuoden aikana ilmenee, että alle euron pienhankintoja on budjetoitu virheellisesti investointiosaan, tulee hallintokunnan seurata näitä käyttötalouden kuluja ja niiden taloudellisen merkittävyyden arvioinnin jälkeen tehdä tarvittaessa edellä mainittu talousarvion muutosesitys Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa Kaupunginhallitus tekee esityksen tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tilikauden tuloksen käsittelyä koskeviksi toimenpiteiksi. Rahoitusosassa esitetty pitkäaikaisten lainojen vähennys ja niiden lisäys on nettona kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Rahoitusosassa esitetty antolainojen lisäys ulkopuolisille on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää liikelaitoksille antolainoja Talousarvion käyttömääräykset Kuntalain mukaan kaupungin toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on oikeudellisesti sitova (valtuutus ja virkavastuu). Kaupunginvaltuusto päättää kaupungin talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarviovuoden menomäärärahat antavat valtuuden käyttää rahaa ja tuloarviot ovat velvoite kerätä kaupungin tuloja. Hallintokuntien on huolehdittava talousarvioon merkittyjen tulojen toteutumisesta ja menojen pysymisestä hyväksytyn toimintakatteen edellyttämällä tasolla. Määrärahan varaaminen talousarvioon ei kuitenkaan suoraan synnytä perustetta menoon vaan tarvitaan päätös toimivaltaiselta taholta, joka on yleensä määritelty johtosäännöissä, hankintavaltuuksilla tai erillisillä päätöksillä. Ennen kuin myönnettyä määrärahaa ryhdytään käyttämään, tulee hankinnasta vastaavan henkilön varmistua, että käytettävissä olevaa määrärahaa ei ylitetä ja hankinta vastaa niitä perusteluita, jotka kunkin määrärahan kohdalla on hyväksytty. Meno on kuitenkin suoritettava jos velvollisuus menon syntymiseen perustuu lakiin tai ulkoiseen sopimukseen. Ensisijaisesti hallintokuntien on käyttösuunnitelmissaan budjetoitava em. lakisääteiset ja sopimusperusteiset menot. Määrärahoja käytettäessä on huomioitava, että menot ja tulot on otettu talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista.

22 1 Yleisperustelut 18 Talousarvion noudattamisessa ja talousarvion toteutumisen seurannasta tulee noudattaa ao. toimielimen johto- ja toimintasääntöjä ja muita kaupungin yleisiä ohjeita ja säännöksiä (mm. taloussääntö) sekä talous- ja strategiapalveluiden antamia muita ohjeita. Jos määräraha ei riitä, viranomaisen on hyvissä ajoin ennen sen loppumista tehtävä määrärahan korotusesitys kaupunginhallitukselle, jonka tulee viipymättä saattaa asia kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi. Samoin on meneteltävä, jos tarvitaan kokonaan uusi määräraha (lisätalousarvioesitys). Liikelaitosten talousarvioon tehtävistä muutoksista päättä johtokunta, jolla ei kuitenkaan ole oikeutta muuttaa kaupunginvaltuuston kaupungin talousarvissa liikelaitoksille asetettuja sitovia tavoitteita ja eriä Liikelaitosten talousarvioiden sitovuus ja käyttömääräykset 1. Liikelaitosten taloudesta ja sen hoitamisesta on säädetty kuntalain 10 a luvussa. Sen lisäksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt liikelaitoksille johtosäännöt, joissa on määräyksiä mm. taloudenhoidosta ja henkilöstöstä. 2. Peruspääoman korko kaupungille/rahoitusavustus kaupungilta maksetaan kerran kuukaudessa tasasuuruisina erinä, ellei muuta sovita. Liikelaitos maksaa keskitetysti hoidettavista tehtävistä (mm. kirjanpito, palkanlaskenta, tarkastustoimi) sekä keskitetysti hoidettavista tietohallintopalveluista kaupungille ennakkomaksua kuukausittain. 3. Liikelaitoksilla on oikeus myöntää Rauman kaupungille ja toisille Rauman kaupungin liikelaitoksille pitkäaikaista lainaa.

23 2 Käyttötalousosa 19 2 KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunki (hallintokunnat) TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me KONSERNIHALLINTO Konsernihallinto TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me

24 2.1.1 Konsernin johto Konsernin johto Konsernin johto TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntituotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintamenot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,00-500,00-500,00-500,00-510,00-520,00 Vuokrat Muut kulut Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kaupunginvaltuusto TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kaupunginhallitus TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kaavoitus (KH) TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Kaupunginjohtajan muutosesitys: vähennys euroa. Kaupunginjohtajan muutosesitys: vähennys , siirretään kustannuspaikalle 5520 Rakennusvalvonta Suhde- ja tiedotustoiminta TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintatulot 53 Toimintamenot Toimintakate

25 2.1.1 Konsernin johto Konsernijaosto TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Poistot käyttöom ja muista pitkävaik me Kansainväliset asiat (KH) TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintamenot Toimintakate Kustannuspaikalle on yhdistetty ystävyyskaupunkitoiminta, maahanmuuttotoiminta ja muut kansainväliset asiat Toimikunnat TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintamenot Toimintakate Kaupungin markkinointi TP 2013 TA 2014 HK 2015 KJ 2015 KV 2015 Toimintamenot Toimintakate Markkinointiyhteistyösopimukset Kustannuspaikalle on varattu rahoitus markkinointiyhteistyösopimuksiin urheiluseurojen, yhdistysten, tapahtumajärjestäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Markkinointiyhteistyötä tehdään kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on ensisijaisesti kaupungin tunnettuuden ja houkuttelevuuden lisääminen. Tuloksena pitää olla selkeä markkinoinnillinen hyöty ja yhteistyön on vaikutettava positiivisesti kaupungin imagoon. Yhteistyökumppaneita valittaessa varmistetaan, että niiden toiminta sopii yhteen omien tavoitteiden kanssa. Kannatusilmoitukset Kannatusilmoituksien antamisessa pääpaino on paikallisilla tasavuosia täyttävillä yhdistyksillä, järjestöillä, yhteistyökumppaneilla ja sidosryhmillä. Muita ilmoituksia voidaan antaa harkinnan mukaan. Verkkopalveluprojekti euroa.

26 2.1.1 Konsernin johto 22 Kaupunginhallituksen kehittämismäärärahat TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA KORKEAKOULUTUS SEKÄ TUTKIMUS JA KEHITYS (T&K&I) TTY:n elektroniikan ja hydrauliikan Rauman yksiköt ROKL-yhteistyö Pyhäjärvi-Instituutti MKK (Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus, TY) Vesi-Instituutti Koordinaation edistäminen korkeakoulutuksessa ja T&K:ssa Yrittäjyysprofessuuri Turun Yliopiston kauppakorkeakoulu, Pori Satafood-yhteistyö Satakunnan korkeakoulusäätiö Satakunnan korkeateknologian säätiö Kampus-hanke ROKL, opiskelijajärjestöyhteistyö Yhteensä YRITYSTEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ravakka Kaupallisen keskustan kehittäminen Yritysalueiden alueopasteet Omistajanvaihdos, Satakunnan yrittäjät (ostopalvelu) OL-yhteisprojekti (Rauma, kauppakamari, Eurajoki) Yritys-MASVA Elinkeinojen kehittämishanke Yrityskontaktointihanke (koko hanke ) OL4-palvelujen kehittäminen Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalousohjelma Yhteensä PRIZZTECH-YHTEISTYÖ (ML. Oske) Jakamaton määräraha Meriteollisuuden rakennemuutos - Satakunta-hanke Yhteensä MUUT KEHITTÄMISHANKKEET Cruise Finland yhteistyö Kuuskajaskarin kehittäminen SATAKOTO, Satakn maahanmuuton ja kotouttamisen keh-hanke (R-L) Kaupunkialueen opasteet (Irene, paljonko varataan vuosittain) ECO.INFRASAM LIFE (ei toteudu) Seaside Industry Park Rauma (SIPRA) III (menot tulot ) päättyy Nuorten yhteiskuntatakuu -hanke (2014-) (menot tulot ) päättyy Omistajapoliittiset selvitykset HINKU, asiantuntijaselvitykset Rauman kylien kehittämishanke Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit-seutukuntapilotti Uusia mahdollisuuksia-projekti (Tyke Oy) (päättyy) Turku seas kilpailukykyohjelman koordinointihanke "Välke" , (menot , tulot , kh ) Kasvunpolku, Rauman kauppakamari Kipinä ja Paluu työhön -hankekokonaisuus (menot , tulot ) Kaupunki-Leader valmistelu ja toteutus KH:n käyttöön Yhteensä LOUNAISRANNIKKOYHTEISTYÖ Lounaisrannikko-yhteistyön perusrahoitus Loura-innovaatioalusta Loura-hankeyhteistyö Yhteensä SEUTUKAUPUNKIYHTEISTYÖ Arktisuus-seutukaupunkipilotti (kh ) Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky (kh ) (menot tulot ) Seutukaupunkiyteistyön perusrahoitus Yhteensä Yhteensä