Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2004"

Transkriptio

1 Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI MTT:N TALOUS TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SISÄISEN VALVONTA SISÄISEN VALVONNAN KUVAUS SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLASKELMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN...66 LIITTEET...68 LIITE 1. TUOTOKSET TUOTOSLUOKITTAIN JA TUTKIMUSOHJELMA-ALUEITTAIN...68 LIITE 2. YHTEISKUNTAVASTUU...81 LIITE 3. VUONNA 2004 PÄÄTTYNEET TUTKIMUKSET

3 1. Johdon katsaus toimintaan Tulokset tehokkaasti asiakkaiden käyttöön Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). MTT:n asiakkaille tuotettiin tärkeitä tuloksia ja ongelmanratkaisuja, joilla parannetaan ravinnon terveellisyyttä, tuotteiden laatua sekä tuotannon kannattavuutta. Tutkimustyön tulokset edesauttavat haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä maaseudun ympäristöarvojen hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimustuloksilla on merkittävää painoa maatalous- ja maaseutupolitiikan päätöksenteossa. Julkaisujen kokonaismäärä sekä tieteellisten julkaisujen määrä nousivat ennätyslukuihin. MTT julkaisi tutkimustuloksia yhteensä 1737 julkaisussa, joista 139 oli asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita. MTT panosti vuoden aikana tutkimustulosten sähköiseen välitykseen sekä tutkimustuloksiin perustuvien verkkopalvelujen kehittämiseen. Toimintajärjestelmään ja johtamiseen panostettiin MTT:n toimintajärjestelmän kehittämistä vauhditettiin vuonna 2003 rekrytoimalla tehtävään määräaikainen kehittämispäällikkö. Työ tuotti toimintakäsikirjan ensimmäisen version sekä selkeät johtopäätökset järjestelmän kehittämistarpeista, joihin lukeutui vuoden 2004 aikana toteutettu MTT:n strategian uudistaminen. Johtamisprosessin parantamisessa paneuduttiin erityisesti MTT:n johtoryhmän työn kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö nimitti kesällä 2004 MTT:lle uuden johtokunnan, joka sai tehtäväkseen MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman laatimisen. Johtokunta tarttui työhön ripeästi, ja kehittämissuunnitelma valmistui vuoden lopussa. Suunnitelman mukaan MTT:n alueellisia toimintoja kerätään nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin. Vaikuttavuus kehittämiskohteena Kehittyvässä tulosohjauksessa painotetaan entistä enemmän toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. MTT osallistui hankkeeseen, jossa kehitetään julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on, että vaikuttavuuden arvioinnista muodostuu hankkeen myötä keskeinen työkalu tukemaan MTT:n johtamista. Viestintää kehitettiin rekrytoimalla tehtävään vuonna 2003 määräaikainen kehityspäällikkö. Työ tuotti viestintästrategian ja -suunnitelman, joita ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Panostusta sisäiseen viestintään lisättiin ja ulkoisen viestinnän kehittämiseksi päätettiin toteuttaa sidosryhmäanalyysi. Viestinnän tehostaminen liittyy osaltaan MTT:n markkinoinnin ja markkinointiprosessin kehittämiseen. Osaamispohja vahvistui Osaamisen kehittäminen on määritelty MTT:n keskeiseksi prosessiksi, ja siinä tapahtui vuoden 2004 aikana merkittävää kehitystä. Henkilöstön osaamista vahvistettiin keskitetyillä hankkeilla. Laajoja, koko MTT:n yhteisiä osaamisen kehittämishankkeita olivat tutkijakoulutus sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava JET-koulutus. Lisäksi MTT:ssä oli käynnissä useita toimintayksikkökohtaisia kehittämishankkeita. Osaamisen paraneminen näkyi suoritettujen tutkintojen määrässä, 29 tutkintoa. Vuosi tuotti ennätysmäärän väitöskirjoja, kaikkiaan 12. Vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus henkilöstöstä nousi 37 prosenttiin. Palkintajärjestelmän täydentämiseksi MTT:ssä kehitettiin kertomusvuoden aikana oma tulospalkkiojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna Järjestelmä painottaa tuloksellisuuden ohella yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa. 2

4 Kansainvälistyminen eteni MTT:n toiminta kehittyi kertomusvuonna myönteisesti myös kansainvälistymistä kuvaavilla mittareilla arvioituna. Asiantuntijavaihto vilkastui kaksinkertaiseksi, ulkomaisen yritysrahoituksen määrä nousi kolmanneksella, kansainvälinen julkaisutoiminta kasvoi selvästi, ja MTT osallistui aktiivisesti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Pitkäaikainen ja monella tavalla menestyksellinen kehitysyhteistyöhanke Egyptin Ismailian alueen maataloustuotannon kehittämiseksi saatiin päätökseen. Tutkimusyhteistyö Venäjän maatalousakatemian kanssa sai painoa ja uutta sisältöä viisivuotisen yhteistyösopimuksen kautta. Talous kehittyi vakaasti MTT:n tutkimustoiminnan kokonaismenot olivat 47,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kaksi prosenttia eli 0,9 miljoonaa euroa. Menoista rahoitettiin budjettirahoituksella 67 prosenttia, yhteishankerahoituksella 24 prosenttia, asiakasrahoituksella 5 prosenttia ja muulla tulorahoituksella 4 prosenttia. Yhteishankerahoituksessa kasvoivat Maatilatalouden kehittämisrahaston ja TE-keskusten rahoitus Kansainvälinen rahoitus kasvoi EU:n ja muun ulkomaisen rahoituksen ansiosta. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusrahoitus ja Teknologian kehittämiskeskuksen rahoitus vähenivät. 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1. Toiminnan vaikuttavuus MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä elintarviketalouden toimijoiden toimintaedellytysten paraneminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta elinkeinon kannalta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaalle. MTT toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset sekä kehittää toimintatapaansa ja resurssiensa käyttöä. MTT:n toiminnan vaikuttavuus perustuu kohdassa 2.2. kuvattuun toiminnan tuloksellisuuteen. Raportoitujen tuotosten ja julkaisujen ohella vaikuttavuutta toteutettiin asiakkaita, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä palvelevilla asiantuntijatehtävillä ja -palveluilla. Vuonna 2004 omistajamme ja pääasiakkaamme maa- ja metsätalousministeriö tarvitsi poikkeuksellisen runsaasti tutkimuksen asiantuntijatukea maatalouden tukikokonaisuuden uudistustyössä. MTT kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa arviointia vuonna 2004 käynnistyneessä, VTT:n vetämässä JYVA-hankkeessa (yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa). Vuoden 2005 loppuun asti kestävän hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä sekä määritellä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit sitten, että niitä voidaan käyttää toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. 3

5 2.2. Toiminnan tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 1. Tuloksellisuuden tunnuslukutaulukko (taloudellisuus, tuottavuus, maksullinen toiminta, yhteisrahoitteinen toiminta). Selite TP TP TP Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Ohjelma-aluetoiminta yhteensä Muu tutkimuksellinen toiminta Tutkimustoiminta yhteensä Tuottavuus: 1. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv (1000 ) Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija (1000 ) Julkaisut / tutkija 5,7 5,1 6 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit / tutkija 0,5 0,4 0,5 - Ammattilehtiartikkelit / tutkija 2 1,9 2,1 - Yleislehtiartikkelit / tutkija 0,1 0,1 0,1 4. Tutk.toim. kokonaiskustannukset / julkaisu (1000 ) Tutk.toim. kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset (1000 ) Yhteishankerah. *) ja maks. palvelutoim. tuotot / tutkija (1000 ) Maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja. 4

6 Selite TP TP TP Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset keskeisistä suoritteista Asiantuntija tarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Julkaisut yhteensä Asiakkaita palvelevat tuotokset Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta - Yhteensä Henkilöstörakenne - Johtajat Tutkijat Muu henkilöstö Henkilöstömenojen % -osuus kokonaiskuluista Henkilöstön hyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät/htv 7,6 7,2 7,7 (sis. tapaturmapoissaolot) Osaaminen - Koulutustasoindeksi: 4,9 5,0 5,1 - Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 34,5 35, Tutkijankoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 10,0 11,2 11,8 - Koulutuspäivät/htv 4,9 5,5 4,9 - Väitöskirjat Vuoden 2004 tutkimusohjelma koostui 144 (138 vuonna 2003) päätutkimuksesta, jotka rakentuvat yhteensä 446 (417 vuonna 2003) osa-tutkimuksesta. Vuosittain valitaan painopisteet käynnistettävälle tutkimukselle. Valinta perustuu tutkimusstrategiaan, yhteiskunnan kehityksestä ja asiakkaiden tarpeista lähtevään toimintaympäristöanalyysiin sekä tutkimusjärjestelmän kehityksestä lähtevään toimintaympäristöanalyysiin (tutkimuspolitiikka, muut toimijat ja rahoitus). Vuonna 2004 käynnistettävälle tutkimukselle oli valittu neljä painopistettä. Tavoitteena oli, että 2/3 käynnistettävästä tutkimuksesta on niiden alla. Vuonna 2004 päättyi 101 osatutkimusta (94 vuonna 2003) ja alkoi 123 osatutkimusta (109 vuonna 2003). Käynnistyneistä tutkimuksista 71 % (46 % vuonna 2003) oli painopisteillä. Muut käynnistyvät hankkeet olivat tieteenalan sisäistä osaamisen kehittämistä tai rahoittajan aloitteesta tehtävää tutkimusta. Vuonna 2004 käynnistettävät tutkimukset valmistuvat pääosin vuosina 2006 ja

7 Taulukko 2. Päättyvät, jatkuvat ja alkavat tutkimukset, kpl. Päätutkimukset Osatutkimukset 2003 päättyi päättyi alkoi niistä painopisteiden alla 8 (66 %) 87 (71 %) Taulukko 3. Vuonna 2004 käynnistetyt osatutkimukset painopisteille jaettuna Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset 10 Laadun ja riskien hallinta elintarvikkeissa 43 Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin 21 Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen 13 Ei painopistettä 36 Vuonna 2004 alkaneet tutkimukset 123 Tärkeimmät käynnistetyt hankekokonaisuuksia olivat: (1) Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen maa- ja elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset: kotieläingenomiikka, ohran funktionaalinen genomiikka, muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat riskit, GMOkasvien pitäminen erillään muusta tuotannosta, GMO-tuotteiden hyödyt ja kustannukset. (2) Laadun ja riskien hallinta elintarvikeketjussa: elintarvikkeiden laadun parantaminen ja uusien vaikuttavien komponenttien identifiointi elintarvikkeiden ominaisuuksien parantamiseksi, viljelykasvien tuotantanto-ominaisuuksien parantaminen viljelytekniikka kehittämällä, kotieläinten ruokinnan ja jalostuksen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen, tuotannon ja tuotantoketjun laadun hallintaan tuotetut menetelmät ja työkalut. (3) Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin: Suomen maatalouden ympäristöpolitiikan kehittyminen, kestävän maatalouden mahdollisuudet, maaseudun uusiutuvien energiamuotojen vaikutukset talouteen ja ympäristöön, maatalouden ympäristövaikutukset Itämeren alueella, sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa, maatilayritysten monialaistuminen, typen- ja fosforinhallinta maatiloilla, pintapaineen ja akselipainon säätäminen maan tiivistymisen estämiseksi, maatilojen pääomarakenteen kehitys, hevosten ja tarhakettujen hyvinvoinnin riippuvuus tuotantoympäristöstä. (4) Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen: maaperän mikrobiologiset monimuotoisuusindikaattorit, suorakylvön vaikutukset kasvien sienijuurten monimuotoisuuteen, hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNA-tunnistus, kasvitautien biokontrolli, maatiaiseläinten säilyttäminen yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vuoden 2004 toiminnassa näkyi, että vuoteen 2008 ulottuvassa strategisessa suunnitelmassaan MTT oli päättänyt vahvistaa viittä tutkimusalaa. Niille suunnattiin budjettirahoitusta, ja lisäksi hankittiin ulkopuolista rahoitusta. Maaseutututkimus. Kertomusvuonna koottiin MTT:n maaseutututkimusverkosto, joka suunnittelee ja koordinoi tutkimusta. Maaseutututkimuksen ohjelmaan sisältyy vahva verkottuminen ulospäin muiden maaseutututkimusta tekevien laitosten kanssa. Vuonna 2003 täytetty MTT:n maaseutupolitiikan professuuri on yksi MMM:n osarahoittamasta kahdeksasta maaseutututkimuksen professuurista. Vuonna 2004 aloittanut Oulun yliopiston 6

8 maaseutututkimuksen professori toimii sijoittuneena osa-aikaisesti MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. Teknologia- ja taloustutkimus. Vahvistaminen tähtää talous- ja teknologiatutkimuksen osaamisen vahvistamiseen, tutkimuksen kansainvälistämiseen ja tutkimuksen tiiviimpään integroitumiseen MTT:n muuhun tutkimukseen. Taloustutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) kohdennettiin taloustutkimusyksikön henkilöstön osaamisen ja koulutuksen parantamiseen. Kansainvälinen asiantuntijavaihto oli tässä keskeisellä sijalla. Maaseutupolitiikan ja elintarvikeketjujen tutkimusta vahvistettiin. Teknologiatutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) ohjattiin pääosin teknologiatutkimusyksikön osuuteen MTT:n sisäisissä yhteishankkeissa. Hankkeet olivat strategisesti tärkeillä alueilla: kotieläinteknologia, suorakylvö, simulointi ja uusi teknologia. Biotekniikan tutkimus. Bio- ja geeniteknologia on yksi MMM:n tutkimusstrategian painoaloista. Geenitekniikkastrategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle, mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. MTT:n biotekniikkastrategia on vuodelta 2003, mutta alan nopean kehittymisen vuoksi strategian perusteellinen uudistaminen käynnistettiin syksyllä 2004 ja uusi strategia valmistuu keväällä Uusi strategia tulee perustumaan teknologialähtöiseen biotekniikan kehittämiseen. MTT vahvisti strategisen suunnitelmansa mukaisesti bioteknologian tutkimusta euron erillispanostuksella. Erityisesti vahvistettiin bioinformatiikan osaamista rekrytoimalla bioinformaatikko ja kouluttamalla tutkijoita bioinformatiikan hyödyntämisessä. Monimuotoisuustutkimus. MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. Vuonna 2004 tärkeimpänä toimintana olivat painopiste Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen, kasvi- ja eläin-geenivaraohjelmien toimeenpano, pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpito ja lisäysviljely sekä kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä. Kansainvälisessä toiminnassa panostettiin erityisesti yhteistyöhön EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistumiseen EU-tutkimusohjelmiin. MTT oli vuoden aikana mukana yhteensä 24 EU-tutkimushankkeessa. Kansainvälinen toiminta oli monella tavalla menestyksellistä. Asiantuntijavaihto kasvoi kaksinkertaiseksi aiempien vuosien tasosta, ja 24 MTT:n asiantuntijaa työskenteli vuoden aikana ulkomailla. Kansaivälinen rahoitus kehittyi vuoden aikana myönteisesti, erityisesti kansainvälinen yritysrahoitus, joka kasvoi 45 % edellisvuodesta ja oli euroa. Kaikkiaan kansainvälistä rahoitusta käytettiin euroa. Kansainvälisiä asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä julkaisuja tuotettiin 139. Vuonna 2003 tulos oli 110 julkaisua. Toimintakäsikirjan ensimmäinen versio valmistui. Siihen sisältyvä liiketoimintastrategia valmistui. Sen valmistelun yhteydessä valmistuivat toimintayksiköiden omat strategiat. Toimintajärjestelmään kuuluvat arviointikäytännöt kuvattiin ja mittaaminen käynnistettiin. Tutkijan työtä helpottavia ja laatua parantavia työkaluja valmistui, ja niitä esiteltiin koulutustilaisuuksissa. Taloushallinnon työkaluissa ja koulutuspalveluissa tapahtui ennakoitua nopeampaa laatukehitystä. Tutkijan työkalut, tutkimusaineistojen hallinnan työkalut sekä GIS-tiimin laajeneva toiminta kehittivät tutkimusprosessin laatua. Johtamisen laadun systemaattinen kehitys alkoi johtajien JET koulutuksella (Johtamisen erityisammattitutkinto). Arviointikäytäntöjen parantamisessa saavutettiin tavoitteet: (a) ryhmien itsearviointi on ohjeistettu, ja se on kytketty ryhmäsopimuksiin, (b) toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä varten käynnistettiin laaja yhteishanke yhteistyössä VTT:n laatukehittäjien kanssa. Tämän Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimuslaitoksissa (JYVA) hankkeen 7

9 tavoitteena on kehittää vaikutusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä julkisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin. Toimintakäsikirjan ja toiminnan mittaamisen kehittäminen jatkuu vuonna Tätä tukemaan rekrytoitiin osa-aikainen (50%) laatupäällikkö vuoden 2005 alusta. Vuonna 2005 toimintakäsikirja täydentyy henkilöstöpolitiikan, johtamisprosessin, markkinointiprosessin ja oppimisen kuvauksilla. Yhteistyö RKTL:n kanssa syveni voimassa olevan yhteistyösopimuksen pohjalta. EELA ja KTTK:n kanssa selvitettiin erityisesti laboratorioyhteistyön tiivistämisen mahdollisuutta. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa selvitettiin yhteistyötä navettaratkaisuissa ja kotieläintutkimuksen yhteistyön syventämistä. Selvitysten pohjalta molemmat osapuolet ottavat omissa ratkaisuissaan huomioon toistensa tarpeet ja pyrkivät varmistamaan, että toteuttavissa ratkaisuissa ei ole turhaa päällekkäisyyttä ja että resursseja voidaan käyttää tehokkaasti. HY:n maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Maa- ja elintarviketalouden neuvottelukunnan puheenjohtaksi nimettiin tutkimusjohtaja Laurila. HY:n eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa neuvoteltiin yhteistyöstä hevossairaalan toimintaan liittyen. Neuvottelujen tuloksena eläinlääketieteellinen tiedekunta on sitoutunut yhteistyöhön MTT:n kanssa hevossairaalan uuden toimintamallin pohjalta. Agropolis-tiedepuisto sai vuoden 2004 uutta konkretiaa, kun Agropolis Oy:n vetämä erotusteknologiayksikkö BioTRIM aloitti toimintansa. Yksikköön hankittiin pilottitason laitekanta, jonka avulla MTT:n tutkimuksen tuloksia voidaan skaalata lähemmäs teollisuusmittakaavaa ja näin voidaan palvella teollisuutta entistä paremmin. Yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa konkretisoitui tiedepuistoyhteistyömallin kehittymisen myötä. ProAgria osallistui vuoden aikana tiedepuiston toimintamallin kehittämiseen. Tämä tukee jatkossa tiedon- ja teknologian siirron kehittämistä. MTT on mukana Oulun yliopiston ympärille rakentuneessa NorNet-yhteistyössä. Vuonna 2004 käynnistyi MTT:n kannalta tähän asti merkittävin yhteistyöhanke: Maisemalaboratorio tutkimushanke, joka on MTT:n koordinoima, ja johon ottaa osaa yli kymmenen muuta pohjoista toimijaa. Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tehtävälle yhteistyölle antaa uusia mahdollisuuksia syksyllä 2004 allekirjoitettu sopimus MTT:n Kainuun tutkimusaseman ja Oulun yliopiston Biotekniikan laboratorion yhteistyön kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan jo olemassa olevaa, erityisesti yrtti- ja luonnonkasvitutkimukseen pohjautuvaa luonnontuotealan yhteistyötä Biotekniikan laboratorion kanssa ja maito-nurmiketjun tutkimusta Kuopion yliopiston ja Maaningan tutkimusaseman kanssa. Talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitettiin tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Neljä uutta työkalua esiteltiin: johdon talousraportti, yksikönjohtajan toiminnansuunnittelujärjestelmä (hyvän käytännön levittämistä), budjettilaskin (uudistettu versio) ja AdeEko-poimuri (helppokäyttöinen käyttöliittymä kirjanpitojärjestelmään). Lisäksi kehitettiin järjestelmää, jolla laaditaan toimintayksikkökohtainen budjetti (PROTO-järjestelmä). Laboratorioiden yhteisen laatujärjestelmän kehittämiseksi aloitettiin kolmevuotinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa MTT:n kaksi akkreditoitua laboratoriota, kemian laboratorio ja VAKOLAn mittaus- ja standardointilaboratorio, ydistettiin yhteisen akkreditointitunnuksen alle ja uudistettiin tätä varten laboratoriotyön laatukäsikirja. Hankkeen tavoite on yhdistää koko MTT:n laboratoriotoiminta yhteisen laatujärjestelmän piiriin. Osana laboratoriotyön kehittämistä tehtiin selvitys MTT:n mikrobiologisesta laboratoriotyöstä. Selvityksestä kartoitettiin resurssit ja kehittämistarpeet sekä yhteistyömahdollisuudet keskeisten yhteistyölaitosten (EELA ja KTTK) kanssa. Elintarviketutkimuksen meijeritoiminnan vuonna 2003 minitasolle supistetun toiminnan seurauksena vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin kouluttamalla kaksi henkilöä tätä varten. 8

10 Valiotaimituotannon järjestäminen uudelle pohjalle siirtyi MMM:n työryhmän valmistelemaksi ja tämä malli valmistui vuoden 2004 lopussa. Mallin mukaan on tarkoitus keskittyä valiotaimituotannossa valittuihin kasvilajeihin ja luopua sellaisesta toiminnasta, joka on mahdollista toteuttaa yksityissektorilla. Hevossairaalan toimintamalli syksystä 2005 eteenpäin valmistui. MTT luopuu tuolloin hevossairaalan ylläpitämisestä, ja hevossairaalan toiminnasta vastaa Agropolis Oy:n joulukuussa 2004 perustama ja kokonaan omistama yritys Ypäjän Hevossairaala Oy. Vuonna 2003 valmistuneen verkkopalveluiden kehittämissuunnitelman toimeenpanoa jatkettiin: Maatalous- ja puutarhayrittäjille suunnattuja ajankohtaispalveluja kehitettiin, osallistuttiin toimialan yhteisen Agronet-portaalin kehittämiseen, tuotettiin MTT:n sisäisille asiakkaille tutkijantyökalupaketti, ja MTT-Infon sisältöä ja ulkoasua kehitettiin. Sisäisen viestinnän kehittäminen käynnistettiin. Kirjastostrategia valmistui. Sen yhteydessä tehtiin suunnitelma kirjastotoiminnan kehittämisestä vuosina 2005 ja Suunnitelma ottaa huomioon hallinnonalan yhteisen kehittämistyön ja yliopistolaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön. Tutkimusaineistojen hallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Vuonna 2004 käynnissä olleiden tutkimusten yhteydessä syntyneistä tutkimusaineistoista tehtiin tallennus yhteiskäytössä olevaan tietokantaan. Käyttöön otettiin tallennuspaikka, jossa huolehditaan tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuudesta ja -säilytyksestä. MTT on mukana hallinnonalan Matri-yhteistyössä, jossa sovitaan julkisen tutkimustiedon hallintaan liittyvistä asioista. Paikkatiedon hallinta ja hyödyntäminen järjestettiin uudelleen. Osaamisen kehittäminen koottiin yksikkörajat ylittävään GIS-asiantuntijaryhmään, ja paikkatietoa hyödyntävän tutkimuksen edistämiseksi koottiin ryhmä, joka edustaa tässä yhteydessä relevantteja tutkimusaloja. MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma valmistui. Samassa yhteydessä esiteltiin joukko muitakin kuin vain toimipaikkaverkostoon liittyviä kehittämisehdotuksia, kuten ehdotus Jokioisten alueen maatilatoimintojen järjestelyistä. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2005 alussa, ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi. Viestintätiimiä vahvistettiin rekrytoimalla sisäinen tiedottaja (vuoden 2005 alusta). MTT-Infon rakennetta ja ulkoasua uudistettiin. Strategiointitori vakiinnutti asemansa yleisjohdon taustoittavana informaatiokanavana. Ulkoisen viestinnän fokusta laajennettiin. Viestintästrategia ja sen toteuttamista ohjaava kolmivuotinen viestintäsuunnitelma valmistuivat. Kehitettäviksi viestinnän osa-alueiksi valittiin sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä sekä kansainvälinen viestintä. Mediatiedotuksen rinnalle nousi entistä vahvemmin suoraan asiakkaille suunnattu markkinointi. Asiakkuusviestinnän uudelleenorganisointiin valmistauduttiin rakentamalla sidosryhmärekisteriä, johon liitetään myös kontaktien hallinta. Viestintäyhteistyö MMM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa konkretisoitui yhteisesiintymisenä Farmari-maatalousnäyttelyssä. Ruotsinkieliseen viestintään panostettiin ulkoisilla www-sivuilla ja julkaisemalla vuosikertomus ensimmäistä kertaa myös ruotsiksi. Asiakaslehden numeroissa julkaistiin myös ruotsinkielisiä juttuja. Toimintavuonna lähetettiin 43 tiedotetta ja seitsemän kutsua (35 tiedotetta ja neljä kutsua vuonna 2003). Ruotsinkielisiä tiedotteita lähetettiin kolme ja englanninkielisiä kuusi. Asiakaslehti Koelypsy ilmestyi neljä kertaa (24-, 32-, 24- ja 24-sivuisena) ja sitä julkaistiin myös verkkoversiona MTT:n www-sivuilla. Ulkoisen viestinnän toimivuutta ja tuloksellisuutta mitattiin kahdella mediabarometrillä sekä mediaseurannalla. Yritysviestintätutkimuksessa MTT sijoittui 16:nneksi julkisen palvelun alalla toimivien organisaatioiden joukossa. Vertailuryhmään kuului 29 organisaatiota. Mediabarometrin mukaan MTT:n tunnettuus oli välttävä. MTT:n yhteisökuvan vahvuuksia olivat vakavaraisuus, kiinnostavuus juttujen tekemisen kannalta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut. 9

11 Huippuasiantuntemuksen ja henkilöstön ammattitaidon alueilla MTT arvioitiin parhaiden julkisyhteisöjen joukkoon. Mediaosumia oli yhteensä 2708, joista lehdistöosumia oli Valtakunnan päälehtien, eli ns. Top Ten -ryhmän, osuus näistä oli 13%. Radio-osumia oli 135 ja televisio-osumia 54. MTT:n julkisuus jakaantui tiedotusvälineittäin vuonna 2004 seuraavasti: sanomalehdet 63 %, aikakauslehdet 21 %, uutistoimistot 2 %, verkkolehdet 6 %, radio 5%, tv 2% Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). Tuotosluokittain määrällinen tulos jakautui seuraavasti: Vuoden 2004 tavoitteena oli tuottaa 66 (41 vuonna 2003) ratkaisua päätöksenteon tueksi. Näistä toteutui 55 (33) ja lisäksi toteutui 11 (4) sellaista ratkaisua, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Toteutuneista ratkaisuisuista 13 (2) oli ohjelma-alue 1:ltä (Elintarvikkeet ja markkinat), 18 (13) ohjelma-alue 2:lta (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät) ja 21 (22) ohjelma-alue 3:lta. Vuoden 2003 tavoitteena oli 6 (5 vuonna 2003) keksintöilmoitusta ja patenttihakemusta. Ne kaikki toteutuivat ja lisäksi erästä aiemmin saatua eurooppalaista patenttia laajennettiin tiettyihin Aasian maihin. Yksi tavoitteena olleista patenttihakemuksista oli kansainvälinen ja loput kansallisia. Patenttihakemuksista 5 oli ohjelma-alue 1:ltä ja 1 ohjelma-alue 2:lta. Uusien tuotteiden ja tuotereseptien tavoite vuodelle (21 vuonna 2003). Tavoitteista 20 (17) toteutui ja lisäksi toteutui 0 (2) sellaista tuotetta, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Uusista tuotteista 14 (10) oli ohjelma-alue 1:ltä, 4 (4) ohjelma-alue 2:lta ja 2 (5) ohjelma-alue 3:lta. Tavoite oli vuoden aikana tuottaa 52 (27 vuonna 2003) uutta menetelmää. Suunnitelluista menetelmistä 35 (23) toteutui ja lisäksi kehitettiin (11) sellaista menetelmää, joita ei ollut suunniteltu. Menetelmistä 12 (20) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (10) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (4) ohjelmaalue 3:lta. Uusien palvelujen tuottamisessa tavoite vuodelle 2004 oli 52 (13 vuonna 2003). Näistä 35 (9) toteutui ja lisäksi toteutui 1 muu uusi palvelu. Palveluista 12 (1) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (7) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (1) ohjelma-alue 3:lta. Ohjeitten ja suositusten osalta tavoite vuodelle 2004 oli 48 (46 vuonna 2003). Näistä 41 (38) toteutui ja lisäksi toteutui 3 sellaista ohjetta tai suositusta, joita ei ollut suunniteltu. Ohjeista ja suosituksista oli 13 (11) ohjelma-alue 1:ltä, 24 (26) ohjelma-alue 2:lta ja 4 (4) ohjelma-alue 3:lta. Edellä mainittujen asiakkaita palvelevien tulosten lisäksi valmistui 53 (43 vuonna 2003) analyysimenetelmää tai muuta tutkimusta palvelevaa tuotosta. Yksityiskohtainen luettelo tuotoksista esitetään liitteessä 1. Seuraavassa nostetaan esille muutama tutkimuksen huipputulos vuodelta (1) Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue MTT:n tutkimus löysi maitohappobakteerikannan, Lactobacillus sakei, jolla hapatettu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Maitohappobakteereilla fermentoitu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Fermentoidulla kaalimehulla todettiin myös vaikutusta haittamikrobeihin, mikä viittaa siihen, että hajoamistuotteiden avulla voitaisiin parantaa ruuan säilyvyyttä sekä turvallisuutta. Keksinnön avulla kaalikasveista saadaan rakennusaineita terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. MTT on hakenut glukosinolaatteja hajottavalle 10

12 valmistusmenetelmälle patenttia. Runsaasti bioaktiivisia hajoamistuotteita sisältävän hapankaalin terveysvaikutuksia selvitetään jatkotutkimuksissa. Tutkimus tuotti uutta ja yllättävääkin tietoa ruusunmarjan ravintosisällöstä: missään muussa elintarvikkeessa ei ole niin runsaasti C-vitamiinia kuin ruusunmarjassa ja myös E- vitamiinipitoisuudet ovat suuret. C- ja E-vitamiinin lisäksi ruusunmarjat ovat hyviä karotenoidien ja prosyanidiinien lähteitä. Beeta-karoteenin pitoisuudet olivat porkkanan luokkaa ja lykopeenia marjat sisälsivät jopa enemmän kuin tomaatti. Suomessa koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi. Kananmunan laatuun liittyvillä ominaisuuksilla on yhä suurempi merkitys jalostukselle. Geenitutkimuksella selvitettiin kananmunan laatuun vaikuttavia tekijöitä. MTT:n tutkimus oli ensimmäinen munantuotannon kanalinjojen koko perimän kartoitus. MTT:n tutkimuksen tärkeimpänä lähtökohtana olikin löytää valkuaisen laadun sekä kuoren kestävyyden vaihteluun vaikuttavia kromosomialueita. Muita jalostajaa kiinnostavia kartoitettuja ominaisuuksia ovat kanan paino, syönti, munantuotto ja sukukypsyysikä. Yksityiskohtainen tutkimus jatkuu yhteistyössä saksalaisen Lohmann Tierzucht GmbH:n kanssa. Yhteistyö on tuottanut ensimmäiset kaupalliset sovellukset, muun muassa geenivirheen valintamenetelmän. Yhteistyö kuorenkestävyyden kartoituksessa on edelleen laajenemassa useiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten väliseksi yhteistyöksi. Eläinten kasvun ja rehuhyötysuhteen huomattiin paranevan fosforipitoisuuden noustessa. Lihantuotannossa eläinten nopea kasvu ja suuri lihasmassa ovat tavoiteltuja ja taloudellisesti tärkeitä ominaisuuksia. Jalostuksen avulla näitä ominaisuuksia on onnistuttu parantamaan. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta nopeamman kasvun, suuremman koon tai lihakkuuden tavoittelun järkevyys on kyseenalaistettu. Nopean kasvun on epäilty aiheuttavan luuston kehityshäiriöitä sekä jalkavaivoja. Nivelvauriot ovat yleisiä sioilla, broilereilla ja siniketuilla. Ongelmien taustalla ovat perinnölliset tekijät, mutta myös ruokinta, ympäristötekijät sekä liikunnan vähyys. MTT:n tutkimuksissa selvisi, että sikojen kylkiluun ominaispaino, mineraalitiheys ja murtolujuus suurenivat suoraviivaisesti rehun fosforipitoisuuden kasvaessa. Fosforipitoisuus ei vaikuttanut kasvuun alkuvaiheessa, mutta loppuvaiheessa eläinten kasvu sekä rehuhyötysuhde paranivat fosforipitoisuuden noustessa. Broilerikokeissa kasvatustiheyden pienentyessä sääriluun murtolujuus ja lintujen liikuntakyky paranivat. Kivennäisruokinnalla voidaan vaikuttaa broilereiden sääriluun kivennäispitoisuuteen ja tiheyteen, mutta ei murtolujuuteen. Ruokinnan avulla aikaansaatu muutos sääriluun kivennäispitoisuudessa ei vaikuta broilereiden liikuntakykyyn. 11

13 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (12,304 milj. ) Elintarvikkeet ja markkinat (12,304 milj. ) 27 % Muu MTT (32,939 milj. ) 73 % (2) Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät tutkimusohjelma-alue MTT selvitti tilakoon vaikutusta ympäristöön. Tulosten mukaan isojen maitotilojen ympäristönhoito on yleensä järjestetty hyvin ja lantavarastojen sekä jaloittelutarhojen mitoitus ja kunto ovat kunnossa. Maisemasta piti hyvin huolta 70 prosenttia tiloista. Lannan levityksessä on vielä ongelmia, vaikka levityskalusto on yleensä kunnossa. Yli puolella tiloista oli vaikeuksia myös keräyskelpoisen jätteen uusio- ja hyötykäytössä. Lähiympäristöstä kerätyissä vesinäytteissä fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä lantasaastumista kuvaavien mikrobien tiheyksien vaihtelu oli suurta. Keväällä löytyi suuria tiheyksiä ulkotarhojen pinta- ja salaojavesistä. Laiduntaminen on hyvä kesäruokintamuoto. Karjakoon kasvattaminen vähentää kuitenkin laiduntamista. Teknologian kehittyminen puolestaan laskee säilörehun tuotantokustannusta, mikä pienentää laiduntamisella saavutettavaa säästöä. Harkitsematon laiduntamisesta luopuminen voi kuitenkin lisätä tuotantokustannusta ja ympäristöhaittoja sekä heikentää maatalouden imagoa. Jos laajenevan tilan kannalta on kannattavaa luopua ympärivuorokautisesta laiduntamisesta, niin yölaidunnus tai muu osittaislaidunnus voi olla hyvä vaihtoehto. Tutkimuksen mukaan yöllä laiduntavat lehmät tuottivat enemmän maitoa kuin koko ajan sisällä olleet lehmät. Myös lehmien hyvinvointia arvioitiin. Eläimiltä mitattiin stressihormonien pitoisuuksia verestä, ja niiden käyttäytymistä seurattiin. Selviä eroja ryhmien välillä ei havaittu. MTT tuotti viljelijöiden ja ympäristökeskusten sekä viranomaisten käyttöön koottua tietoa siitä, miten kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähennetään hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikka. Ratkaisuja esitettiin rehun valkuais- ja kivennäistasojen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista, ja päästöjä vähentävien investointien kustannuksia vertailtiin. Tutkimuksessa arvioitiin myös tuotantorakennuksessa tehtävien päästöjä vähentävien 12

14 toimenpiteiden sekä lannan ja jätevesien käsittelyjen kustannustehokkuus. Erikseen arvioitiin ulkomaisten päästötietojen sovellettavuutta ja hyödynnettävyyttä Suomen olosuhteissa. Turkiseläimistä valtaosa kasvatetaan varjotalossa, joiden alle putoaa ulosteita, jotka saattavat kulkeutua vesistöön. Vesiensuojelun tehostamiseksi vaaditaan parempia ulosteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmiä. Ongelman ratkaiseminen perinteisessä varjotalossa on kuitenkin hankalaa. MTT selvitti tuotannon ja hyvinvoinnin näkökulmasta hallin käyttöä kettujen tarhaukseen. Eläinpaikan hinta saattaa olla jopa 50 prosenttia enemmän hallissa kuin varjotalossa. Tuotannon kannattavuuden näkökulmasta olisikin tärkeää lisätä eläintiheyttä kettujen hallikasvatuksessa, jolloin eläinpaikan hinta laskee. Eläimen hyvinvoinnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Eläintiheyden kasvattamiseksi MTT kehitti uusia ratkaisuja häkkien rakenteelle sekä sijoittelulle hallissa. Näiden ratkaisujen ansiosta hallista tulee kilpailukykyinen vaihtoehto varjotalolle. Peltojen viljavuus ja kasvinviljelytilojen tuottavuus ovat kehittyneet heikosti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä viittaa siihen, että EU:n maatalouspolitiikka ei riittävästi kannusta viljelijöitä investoimaan kasvukuntoa ylläpitäviin parannuksiin. MTT selvitti maatalouspolitiikan vaikutuksia pellon kasvukykyä ylläpitäviin perusparannuksiin sekä peltojen kasvukuntoon. Viljantuotannon heikko kannattavuus edellyttää kustannusten leikkausta, ja tilakoon kasvaessa työaikaa pinta-alayksikköä kohden tulisi vähentää, jotta peltotyöt ehditään hoitaa oikeaan aikaan. Kylvön ajoitus on sekä sadon tuoton että kylvömenetelmän kehittämisen kannalta tärkeä tutkimusaihe. MTT tutkimuksessa selvisi, että suorakylvö nopeuttaa kasvualustan perustamista merkittävästi. Suorakylvöön siirryttäessä kasvinsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja rikkakasvitilanne tulisikin tarkastaa jo syksyllä. Syksyllä itävät rikkakasvit voivat muokkaamattomassa maassa kasvaa niin reheviksi, että niiden torjuminen on keväällä hankalaa. Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (19,346 milj. ) Muu MTT (25,897 milj. ) 57 % Tuotanto- ja informaatiojärj estelmät (19,346 mij. ) 43 % 13

15 (3) Maaseutupolitiikka ja -ympäristö -tutkimusohjelma-alue MTT selvitti elintarviketalouden kytkentöjä aluetalouteen. Kytkennän voimakkuutta kuvaa se, että elintarviketalous työllistää lähes suomalaista. Lukuun sisältyvät maanviljelijät, elintarviketeollisuudessa työskentelevät sekä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle välituotteita tuottavat toimialat. Maatalous saa lähes miljardi euroa EU-tukea. Tuki on luonteeltaan sellaista, että jos rahaa ei saataisi, niin Suomen maksuosuus vastaavasti EU:n kassaan ei juuri alenisi. Elintarvikevienti Suomesta on noin miljardi euroa ja tuonti runsas kaksi miljardia euroa. Muutokset kotimaisessa elintarviketuotannossa heijastuisivat suoraan ulkomaankaupan suhteisiin. Elintarviketalouden merkitys ei ole arvioitavissa vain taloudellisilla tunnusluvuilla. Ruokahuollolla on itseisarvoa, samoin maa- ja elintarviketalouden merkityksellä alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle ja maaseudun viihtyisyydelle. Uusi tieto elintarviketuotannon kytkennöistä muuhun talouteen auttaa jäsentämään keskustelua, jota käydään Suomen elintarviketuotannon tulevaisuudesta. Ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntää pyritään vauhdittamaan parantamalla maaseudun pienyritysten valmiuksia ympäristömarkkinointiin. Yrityksiä kannustetaan ympäristömyönteiseen tuotesuunnitteluun, ekotehokuutta parantavan elinkaariarvioinnin käyttöön sekä ympäristöjohtamiseen. MTT:n tutkimuksen, koulutuksen ja pk-yritysten yhteistyönä toteutettu toimintamalli ottaa huomioon alueellisen kestävän kehityksen periaatteet. Tuotteiden elinkaaritarkastelussa seurataan veden, raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä tarkkaillaan päästöjen ja jätteiden määrää. Pk-yrityksille on laadittu ratkaisuja tuotteiden ekotehokkuuden parantamiseen ja markkinointiin. Ympäristö- ja laatuarvoja on lähestytty tuotteiden ympäristövaikutusten, monimuotoisuuden ja maiseman, tuotannon eettisyyden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden näkökulmista. Eläingeenivarojen säilytysohjelmaan liittyen MTT teki yhteistyötä venäläisten tutkimusryhmien kanssa. Venäjällä on ainutlaatuisia kotieläinpopulaatioita, joiden ominaisuudet ja sukulaisuudet muihin populaatioihin tunnetaan huonosti. Tutkimuksen tuloksena Venäjän monilta alueilta on laskettu nauta- ja lammasrotujen geneettinen vaihtelu. Haussa on nauta- ja lammasrotuja, joilla on huomattava merkitys koko lajin perimän säilytykseen. Tutkimus on tuottanut tietoa kotieläinten yleisestä kehityshistoriasta. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa on saatu tietoa kotieläintalouden ja paikallisen kulttuurin välisestä yhteydestä ja sen suhteesta Venäjän yhteiskunnalliseen muutokseen. Kasvigeenivaraohjelmaan liittyen MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Vuonna 2004 päättyneen kartoituksen perusteella MTT:n peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. Kasvullisesti lisättävien geenivarakokoelmien organisoinnissa on olennaista tuntea säilytettävien yksilöiden perinnöllinen muuntelu. Tarkimpia ja luotettavimpia apuvälineitä muuntelun tarkasteluun ovat niin sanotut DNAmarkkerit. MTT:ssä säilytettävien hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNAtunnistukselle luotiin käytännön pohjaa käyttämällä omenaa mallikasvina. 14

16 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (6,208 milj. ) Maaseutupolitiik ka ja ympäristö (6,208 milj. ) 14 % Muu MTT (39,035 milj. ) 86 % Tuotosluettelo esitetään liitteessä 1. Tuloksellisuuden tunnusluvut esitetään taulukossa 1. (4) Julkaisut MTT:n tutkijat julkaisivat 139 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia (110 vuonna 2003). Väittelijöiden määrä oli 12 (viisi vuonna 2003). Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja ne julkaistiin hyvissä lehdissä. Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 125 (129 vuonna 2003). Vaikuttavuuskerroin kuvaa, kuinka usein lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan. Ammattilehtiartikkelit ovat tiedon- ja teknologian siirrossa avainasemassa. MTT:n tutkijat julkaisivat 612 ammattilehtiartikkelia (553 vuonna 2003) pääosin maatalous-, puutarha- ja elintarvikealojen lehdissä. Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhteensä julkaisutoiminta koostui 1737 julkaisusta (1476 vuonna 2003), joka on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. 15

17 Kuvio 1. MTT:n julkaisut vuosina kpl Julkaisut v Asiantunt.tark. tiet. artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julk. Ammattilehtiartikkelit Muut julkaisut Kuvio 2. MTT:n julkaisujen vaikuttavuus vuosina (asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit vaikuttavuus (5)

18 Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät MTT:llä on runsaasti tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvia julkisia palvelutehtäviä. Osa tässä esitettävistä tuotoksista syntyy osana tutkimusta, osa toiminnasta on resursoitu erikseen. Vuonna 2004 suurin yksittäinen asiakas oli maataloushallinto; muita asiakkaita on laajasti hallinnossa, neuvonnassa, opetuksessa ja tutkimusyhteisössä. MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä ja tarkastuksia. Vuosi 2004 oli maatalous- ja maaseutupolitiikassa suunnittelun aikaa. Keskeisen tavoitteensa mukaisesti MTT tuotti päättäjille ja hallinnolle tietoa, joka tukee kansallisia näkökohtia. MTT oli keskeisessä asiantuntijaroolissa vuoteen 2007 mennessä voimaan astuvien tukijärjestelmän muutosten valmistelussa. MTT:n tutkijat olivat valmistelemassa myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutupoliittista ohjelmaa, joka valmistui vuonna Lisäksi tutkittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutosten sekä maailmankauppaa koskevien WTO-neuvottelujen vaikutuksia. MTT vastaa Suomen osalta EU:n maatalouden kirjanpidon tietoverkostosta. MTT vastaa Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmästä sekä maatalouden ja maaseudun kestävän kehityksen indikaattorien laskentajärjestelmästä. MTT työskenteli maatalouden ympäristötuen seurantaryhmissä. MTT toimii laajasti kasvien lajikeasioiden asiantuntijatehtävissä. Sillä on asiantuntijatehtäviä ja -palveluja kasvintarkastuksessa sekä kasvinsuojelun torjuntaeliöiden ja torjunta-aineiden tarkastuksessa. MTT toimitti lausuntoja EU:n pyytämistä rehun lisäaineita koskevista esityksistä sekä kansallisesti rehun säilöntäaineita koskevista hakemuksista. MTT osallistui MMM:n rehustrategian laadintaan. MTT tukee maatalous- ja elintarviketeknologian normien valmistelua ja toimeenpanoa muun muassa tuottamalla maatalouskoneiden mittaus- ja standardisointipalveluja. MTT huolehtii tiedon ja teknologian siirrosta muun muassa tekemällä kiinteää yhteistyötä neuvonnan kanssa ja tuottamalla verkkoon ajankohtaisia yrittäjien asiantuntijapalveluja. MTT toimii laajasti tiedeyhteisössä tukien kansallista, pohjoismaista, EU:n ja globaalia innovaatiojärjestelmää. Geenivaraohjelmilla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin sekä tulevien sukupolvien käyttöön. Erityisen tärkeää riittävä monimuotoisuus on jalostukselle ja sitä kautta Suomen elintarviketurvalle. Suojelun perusteet ovat kansainvälisissä sopimuksissa. MTT vastaa maa- ja metsätalouden kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaatiosta, maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarojen suojelusta sekä pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpidosta ja lisäysviljelystä. Kasvullisesti lisättävät kasvilajit, kuten hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit ja perennat, säilytetään kansallisissa peltogeenipankeissa ja laboratorio-oloissa. MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Tutkimuslaitoksen peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. MTT koordinoi kotieläinrotujen ja eläingeenivarojen säilytysohjelmaa maa- ja metsätalousministeriön kansallisen eläingeenivaraohjelman mukaisesti ja edustaa Suomea Pohjoismaiden ja FAO:n eläingeenivarojen säilytysohjelmissa. Tavoitteena on uhanalaisten alkuperäisrotujen ja niiden geneettisen vaihtelun säilyttäminen sekä kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen. Suomen uhanalaisille alkuperäisroduille ollaan laatimassa säilytysohjelmia, yksilöitä rekisteröidään ja geenivarojen säilyttämiseksi perustetaan alkio- ja spermageenipankkeja. Vuosi 2005 on jälleen merkittävä maaseudun ja yhteiskunnan välisten suhteiden kannalta. Elintarvikemarkkinat ovat murrostilassa, ja maatalouteen sekä maaseutuun kohdistuva politiikka on 17

19 muutoksessa. Vuotta leimaa myös maatalouspolitiikan kansallinen strategiatyö. MTT on virittänyt tutkimusohjelmansa niin, että se voi ratkaisuillaan auttaa yhteiskuntaa myös jatkossa. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät esitetään liitteessä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön lukumäärä lkm muutos lkm muutos lkm 935-2,1 % ,0 % 946 Henkilötyövuodet vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv muutos htv muutos htv ,4 % 920-1,1 % 930 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv % htv % htv % Johtajat 35 3,7 34 3,7 31 3,3 Tukipalveluhenkilöstö Toimistohenkilöstö ,8 7, ,9 8, ,7 8,6 Laboratoriohenkilöstö 58 6,2 61 6,6 60 6,5 Tutkijat , , ,0 Muu tutkimushenkilöstö , , ,0 Harjoittelijat 35 3,8 33 3,6 40 4,3 Muut tehtävät 9 0,9 5 0,6 6 0,6 Yhteensä , , ,0 18

20 Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Rahoituslähde vuosi 2004 vuosi 2003 htv % htv vuosi 2002 % htv % Budjettirahoitus , , ,4 Yhteishankerahoitus , , ,3 Asiakasrahoitus 53 5,7 48 5,2 49 5,3 Yhteensä , , ,0 Henkilöstön ikärakenne Ikäraja lkm % lkm % lkm % ,3 2 0,2 2 0, ,1 27 2,8 18 1, ,2 82 8,6 91 9, , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 90 9, ,9 33 3,5 31 3, ,1 1 0,1 Yhteensä , , ,0 Keski-ikä 43 v 8 kk 43 v 1 kk 42 v 10 kk Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusaste lkm % lkm % lkm % Tohtorit ja lisensiaatit , , ,0 Ylempi korkeakouluaste , , ,5 Alempi korkeakouluaste 66 7,1 61 6,4 52 5,5 Alin korkea-aste , , ,1 Keskiaste , , ,3 Perusaste/muut , , ,6 Yhteensä , , ,0 Koulutustasoindeksi MTT 5,1 MTT 5,0 MTT 4,9 miehet 5,4 miehet 5,1 miehet 5,0 naiset 5,0 naiset 4,8 naiset 4,7 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö lkm % lkm % lkm % Vakinainen , , ,8 Määräaikainen , , ,2 Yhteensä , , ,0 19

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen

Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä. Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Tutkimusta, tuotekehitystä, osaamiskeskusselvitystä Sakari Raiskio MTT/Kasvintuotanto HAMK/Yamk/Maaseudun kehittäminen Hunajan tuotekehitystä MTT:n Kasvintuotannon tutkimuksessa HANITEK tutkimushanke 1.1.2008

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Ravinteiden kierrätyksen edistäminen Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen 30.5.2013, Turku Tarja Haaranen, YM Raki-ohjelman 2012-2015 taustaa 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri huippukokouksessa

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu Kirsi Partanen Tarve uudistua Monitieteinen lähestymistapa Yhteistyö kotimaassa ja kansainvälisesti Toimintaympäristön muutos Budjettirahoituksen supistuminen Omista

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot