Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2004

Transkriptio

1 Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI MTT:N TALOUS TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SISÄISEN VALVONTA SISÄISEN VALVONNAN KUVAUS SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLASKELMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN...66 LIITTEET...68 LIITE 1. TUOTOKSET TUOTOSLUOKITTAIN JA TUTKIMUSOHJELMA-ALUEITTAIN...68 LIITE 2. YHTEISKUNTAVASTUU...81 LIITE 3. VUONNA 2004 PÄÄTTYNEET TUTKIMUKSET

3 1. Johdon katsaus toimintaan Tulokset tehokkaasti asiakkaiden käyttöön Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). MTT:n asiakkaille tuotettiin tärkeitä tuloksia ja ongelmanratkaisuja, joilla parannetaan ravinnon terveellisyyttä, tuotteiden laatua sekä tuotannon kannattavuutta. Tutkimustyön tulokset edesauttavat haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä maaseudun ympäristöarvojen hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimustuloksilla on merkittävää painoa maatalous- ja maaseutupolitiikan päätöksenteossa. Julkaisujen kokonaismäärä sekä tieteellisten julkaisujen määrä nousivat ennätyslukuihin. MTT julkaisi tutkimustuloksia yhteensä 1737 julkaisussa, joista 139 oli asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita. MTT panosti vuoden aikana tutkimustulosten sähköiseen välitykseen sekä tutkimustuloksiin perustuvien verkkopalvelujen kehittämiseen. Toimintajärjestelmään ja johtamiseen panostettiin MTT:n toimintajärjestelmän kehittämistä vauhditettiin vuonna 2003 rekrytoimalla tehtävään määräaikainen kehittämispäällikkö. Työ tuotti toimintakäsikirjan ensimmäisen version sekä selkeät johtopäätökset järjestelmän kehittämistarpeista, joihin lukeutui vuoden 2004 aikana toteutettu MTT:n strategian uudistaminen. Johtamisprosessin parantamisessa paneuduttiin erityisesti MTT:n johtoryhmän työn kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö nimitti kesällä 2004 MTT:lle uuden johtokunnan, joka sai tehtäväkseen MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman laatimisen. Johtokunta tarttui työhön ripeästi, ja kehittämissuunnitelma valmistui vuoden lopussa. Suunnitelman mukaan MTT:n alueellisia toimintoja kerätään nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin. Vaikuttavuus kehittämiskohteena Kehittyvässä tulosohjauksessa painotetaan entistä enemmän toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. MTT osallistui hankkeeseen, jossa kehitetään julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on, että vaikuttavuuden arvioinnista muodostuu hankkeen myötä keskeinen työkalu tukemaan MTT:n johtamista. Viestintää kehitettiin rekrytoimalla tehtävään vuonna 2003 määräaikainen kehityspäällikkö. Työ tuotti viestintästrategian ja -suunnitelman, joita ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Panostusta sisäiseen viestintään lisättiin ja ulkoisen viestinnän kehittämiseksi päätettiin toteuttaa sidosryhmäanalyysi. Viestinnän tehostaminen liittyy osaltaan MTT:n markkinoinnin ja markkinointiprosessin kehittämiseen. Osaamispohja vahvistui Osaamisen kehittäminen on määritelty MTT:n keskeiseksi prosessiksi, ja siinä tapahtui vuoden 2004 aikana merkittävää kehitystä. Henkilöstön osaamista vahvistettiin keskitetyillä hankkeilla. Laajoja, koko MTT:n yhteisiä osaamisen kehittämishankkeita olivat tutkijakoulutus sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava JET-koulutus. Lisäksi MTT:ssä oli käynnissä useita toimintayksikkökohtaisia kehittämishankkeita. Osaamisen paraneminen näkyi suoritettujen tutkintojen määrässä, 29 tutkintoa. Vuosi tuotti ennätysmäärän väitöskirjoja, kaikkiaan 12. Vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus henkilöstöstä nousi 37 prosenttiin. Palkintajärjestelmän täydentämiseksi MTT:ssä kehitettiin kertomusvuoden aikana oma tulospalkkiojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna Järjestelmä painottaa tuloksellisuuden ohella yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa. 2

4 Kansainvälistyminen eteni MTT:n toiminta kehittyi kertomusvuonna myönteisesti myös kansainvälistymistä kuvaavilla mittareilla arvioituna. Asiantuntijavaihto vilkastui kaksinkertaiseksi, ulkomaisen yritysrahoituksen määrä nousi kolmanneksella, kansainvälinen julkaisutoiminta kasvoi selvästi, ja MTT osallistui aktiivisesti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Pitkäaikainen ja monella tavalla menestyksellinen kehitysyhteistyöhanke Egyptin Ismailian alueen maataloustuotannon kehittämiseksi saatiin päätökseen. Tutkimusyhteistyö Venäjän maatalousakatemian kanssa sai painoa ja uutta sisältöä viisivuotisen yhteistyösopimuksen kautta. Talous kehittyi vakaasti MTT:n tutkimustoiminnan kokonaismenot olivat 47,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kaksi prosenttia eli 0,9 miljoonaa euroa. Menoista rahoitettiin budjettirahoituksella 67 prosenttia, yhteishankerahoituksella 24 prosenttia, asiakasrahoituksella 5 prosenttia ja muulla tulorahoituksella 4 prosenttia. Yhteishankerahoituksessa kasvoivat Maatilatalouden kehittämisrahaston ja TE-keskusten rahoitus Kansainvälinen rahoitus kasvoi EU:n ja muun ulkomaisen rahoituksen ansiosta. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusrahoitus ja Teknologian kehittämiskeskuksen rahoitus vähenivät. 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1. Toiminnan vaikuttavuus MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä elintarviketalouden toimijoiden toimintaedellytysten paraneminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta elinkeinon kannalta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaalle. MTT toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset sekä kehittää toimintatapaansa ja resurssiensa käyttöä. MTT:n toiminnan vaikuttavuus perustuu kohdassa 2.2. kuvattuun toiminnan tuloksellisuuteen. Raportoitujen tuotosten ja julkaisujen ohella vaikuttavuutta toteutettiin asiakkaita, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä palvelevilla asiantuntijatehtävillä ja -palveluilla. Vuonna 2004 omistajamme ja pääasiakkaamme maa- ja metsätalousministeriö tarvitsi poikkeuksellisen runsaasti tutkimuksen asiantuntijatukea maatalouden tukikokonaisuuden uudistustyössä. MTT kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa arviointia vuonna 2004 käynnistyneessä, VTT:n vetämässä JYVA-hankkeessa (yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa). Vuoden 2005 loppuun asti kestävän hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä sekä määritellä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit sitten, että niitä voidaan käyttää toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. 3

5 2.2. Toiminnan tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 1. Tuloksellisuuden tunnuslukutaulukko (taloudellisuus, tuottavuus, maksullinen toiminta, yhteisrahoitteinen toiminta). Selite TP TP TP Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Ohjelma-aluetoiminta yhteensä Muu tutkimuksellinen toiminta Tutkimustoiminta yhteensä Tuottavuus: 1. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv (1000 ) Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija (1000 ) Julkaisut / tutkija 5,7 5,1 6 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit / tutkija 0,5 0,4 0,5 - Ammattilehtiartikkelit / tutkija 2 1,9 2,1 - Yleislehtiartikkelit / tutkija 0,1 0,1 0,1 4. Tutk.toim. kokonaiskustannukset / julkaisu (1000 ) Tutk.toim. kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset (1000 ) Yhteishankerah. *) ja maks. palvelutoim. tuotot / tutkija (1000 ) Maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja. 4

6 Selite TP TP TP Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset keskeisistä suoritteista Asiantuntija tarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Julkaisut yhteensä Asiakkaita palvelevat tuotokset Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta - Yhteensä Henkilöstörakenne - Johtajat Tutkijat Muu henkilöstö Henkilöstömenojen % -osuus kokonaiskuluista Henkilöstön hyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät/htv 7,6 7,2 7,7 (sis. tapaturmapoissaolot) Osaaminen - Koulutustasoindeksi: 4,9 5,0 5,1 - Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 34,5 35, Tutkijankoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 10,0 11,2 11,8 - Koulutuspäivät/htv 4,9 5,5 4,9 - Väitöskirjat Vuoden 2004 tutkimusohjelma koostui 144 (138 vuonna 2003) päätutkimuksesta, jotka rakentuvat yhteensä 446 (417 vuonna 2003) osa-tutkimuksesta. Vuosittain valitaan painopisteet käynnistettävälle tutkimukselle. Valinta perustuu tutkimusstrategiaan, yhteiskunnan kehityksestä ja asiakkaiden tarpeista lähtevään toimintaympäristöanalyysiin sekä tutkimusjärjestelmän kehityksestä lähtevään toimintaympäristöanalyysiin (tutkimuspolitiikka, muut toimijat ja rahoitus). Vuonna 2004 käynnistettävälle tutkimukselle oli valittu neljä painopistettä. Tavoitteena oli, että 2/3 käynnistettävästä tutkimuksesta on niiden alla. Vuonna 2004 päättyi 101 osatutkimusta (94 vuonna 2003) ja alkoi 123 osatutkimusta (109 vuonna 2003). Käynnistyneistä tutkimuksista 71 % (46 % vuonna 2003) oli painopisteillä. Muut käynnistyvät hankkeet olivat tieteenalan sisäistä osaamisen kehittämistä tai rahoittajan aloitteesta tehtävää tutkimusta. Vuonna 2004 käynnistettävät tutkimukset valmistuvat pääosin vuosina 2006 ja

7 Taulukko 2. Päättyvät, jatkuvat ja alkavat tutkimukset, kpl. Päätutkimukset Osatutkimukset 2003 päättyi päättyi alkoi niistä painopisteiden alla 8 (66 %) 87 (71 %) Taulukko 3. Vuonna 2004 käynnistetyt osatutkimukset painopisteille jaettuna Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset 10 Laadun ja riskien hallinta elintarvikkeissa 43 Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin 21 Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen 13 Ei painopistettä 36 Vuonna 2004 alkaneet tutkimukset 123 Tärkeimmät käynnistetyt hankekokonaisuuksia olivat: (1) Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen maa- ja elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset: kotieläingenomiikka, ohran funktionaalinen genomiikka, muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat riskit, GMOkasvien pitäminen erillään muusta tuotannosta, GMO-tuotteiden hyödyt ja kustannukset. (2) Laadun ja riskien hallinta elintarvikeketjussa: elintarvikkeiden laadun parantaminen ja uusien vaikuttavien komponenttien identifiointi elintarvikkeiden ominaisuuksien parantamiseksi, viljelykasvien tuotantanto-ominaisuuksien parantaminen viljelytekniikka kehittämällä, kotieläinten ruokinnan ja jalostuksen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen, tuotannon ja tuotantoketjun laadun hallintaan tuotetut menetelmät ja työkalut. (3) Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin: Suomen maatalouden ympäristöpolitiikan kehittyminen, kestävän maatalouden mahdollisuudet, maaseudun uusiutuvien energiamuotojen vaikutukset talouteen ja ympäristöön, maatalouden ympäristövaikutukset Itämeren alueella, sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa, maatilayritysten monialaistuminen, typen- ja fosforinhallinta maatiloilla, pintapaineen ja akselipainon säätäminen maan tiivistymisen estämiseksi, maatilojen pääomarakenteen kehitys, hevosten ja tarhakettujen hyvinvoinnin riippuvuus tuotantoympäristöstä. (4) Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen: maaperän mikrobiologiset monimuotoisuusindikaattorit, suorakylvön vaikutukset kasvien sienijuurten monimuotoisuuteen, hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNA-tunnistus, kasvitautien biokontrolli, maatiaiseläinten säilyttäminen yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vuoden 2004 toiminnassa näkyi, että vuoteen 2008 ulottuvassa strategisessa suunnitelmassaan MTT oli päättänyt vahvistaa viittä tutkimusalaa. Niille suunnattiin budjettirahoitusta, ja lisäksi hankittiin ulkopuolista rahoitusta. Maaseutututkimus. Kertomusvuonna koottiin MTT:n maaseutututkimusverkosto, joka suunnittelee ja koordinoi tutkimusta. Maaseutututkimuksen ohjelmaan sisältyy vahva verkottuminen ulospäin muiden maaseutututkimusta tekevien laitosten kanssa. Vuonna 2003 täytetty MTT:n maaseutupolitiikan professuuri on yksi MMM:n osarahoittamasta kahdeksasta maaseutututkimuksen professuurista. Vuonna 2004 aloittanut Oulun yliopiston 6

8 maaseutututkimuksen professori toimii sijoittuneena osa-aikaisesti MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. Teknologia- ja taloustutkimus. Vahvistaminen tähtää talous- ja teknologiatutkimuksen osaamisen vahvistamiseen, tutkimuksen kansainvälistämiseen ja tutkimuksen tiiviimpään integroitumiseen MTT:n muuhun tutkimukseen. Taloustutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) kohdennettiin taloustutkimusyksikön henkilöstön osaamisen ja koulutuksen parantamiseen. Kansainvälinen asiantuntijavaihto oli tässä keskeisellä sijalla. Maaseutupolitiikan ja elintarvikeketjujen tutkimusta vahvistettiin. Teknologiatutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) ohjattiin pääosin teknologiatutkimusyksikön osuuteen MTT:n sisäisissä yhteishankkeissa. Hankkeet olivat strategisesti tärkeillä alueilla: kotieläinteknologia, suorakylvö, simulointi ja uusi teknologia. Biotekniikan tutkimus. Bio- ja geeniteknologia on yksi MMM:n tutkimusstrategian painoaloista. Geenitekniikkastrategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle, mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. MTT:n biotekniikkastrategia on vuodelta 2003, mutta alan nopean kehittymisen vuoksi strategian perusteellinen uudistaminen käynnistettiin syksyllä 2004 ja uusi strategia valmistuu keväällä Uusi strategia tulee perustumaan teknologialähtöiseen biotekniikan kehittämiseen. MTT vahvisti strategisen suunnitelmansa mukaisesti bioteknologian tutkimusta euron erillispanostuksella. Erityisesti vahvistettiin bioinformatiikan osaamista rekrytoimalla bioinformaatikko ja kouluttamalla tutkijoita bioinformatiikan hyödyntämisessä. Monimuotoisuustutkimus. MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. Vuonna 2004 tärkeimpänä toimintana olivat painopiste Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen, kasvi- ja eläin-geenivaraohjelmien toimeenpano, pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpito ja lisäysviljely sekä kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä. Kansainvälisessä toiminnassa panostettiin erityisesti yhteistyöhön EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistumiseen EU-tutkimusohjelmiin. MTT oli vuoden aikana mukana yhteensä 24 EU-tutkimushankkeessa. Kansainvälinen toiminta oli monella tavalla menestyksellistä. Asiantuntijavaihto kasvoi kaksinkertaiseksi aiempien vuosien tasosta, ja 24 MTT:n asiantuntijaa työskenteli vuoden aikana ulkomailla. Kansaivälinen rahoitus kehittyi vuoden aikana myönteisesti, erityisesti kansainvälinen yritysrahoitus, joka kasvoi 45 % edellisvuodesta ja oli euroa. Kaikkiaan kansainvälistä rahoitusta käytettiin euroa. Kansainvälisiä asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä julkaisuja tuotettiin 139. Vuonna 2003 tulos oli 110 julkaisua. Toimintakäsikirjan ensimmäinen versio valmistui. Siihen sisältyvä liiketoimintastrategia valmistui. Sen valmistelun yhteydessä valmistuivat toimintayksiköiden omat strategiat. Toimintajärjestelmään kuuluvat arviointikäytännöt kuvattiin ja mittaaminen käynnistettiin. Tutkijan työtä helpottavia ja laatua parantavia työkaluja valmistui, ja niitä esiteltiin koulutustilaisuuksissa. Taloushallinnon työkaluissa ja koulutuspalveluissa tapahtui ennakoitua nopeampaa laatukehitystä. Tutkijan työkalut, tutkimusaineistojen hallinnan työkalut sekä GIS-tiimin laajeneva toiminta kehittivät tutkimusprosessin laatua. Johtamisen laadun systemaattinen kehitys alkoi johtajien JET koulutuksella (Johtamisen erityisammattitutkinto). Arviointikäytäntöjen parantamisessa saavutettiin tavoitteet: (a) ryhmien itsearviointi on ohjeistettu, ja se on kytketty ryhmäsopimuksiin, (b) toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä varten käynnistettiin laaja yhteishanke yhteistyössä VTT:n laatukehittäjien kanssa. Tämän Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimuslaitoksissa (JYVA) hankkeen 7

9 tavoitteena on kehittää vaikutusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä julkisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin. Toimintakäsikirjan ja toiminnan mittaamisen kehittäminen jatkuu vuonna Tätä tukemaan rekrytoitiin osa-aikainen (50%) laatupäällikkö vuoden 2005 alusta. Vuonna 2005 toimintakäsikirja täydentyy henkilöstöpolitiikan, johtamisprosessin, markkinointiprosessin ja oppimisen kuvauksilla. Yhteistyö RKTL:n kanssa syveni voimassa olevan yhteistyösopimuksen pohjalta. EELA ja KTTK:n kanssa selvitettiin erityisesti laboratorioyhteistyön tiivistämisen mahdollisuutta. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa selvitettiin yhteistyötä navettaratkaisuissa ja kotieläintutkimuksen yhteistyön syventämistä. Selvitysten pohjalta molemmat osapuolet ottavat omissa ratkaisuissaan huomioon toistensa tarpeet ja pyrkivät varmistamaan, että toteuttavissa ratkaisuissa ei ole turhaa päällekkäisyyttä ja että resursseja voidaan käyttää tehokkaasti. HY:n maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Maa- ja elintarviketalouden neuvottelukunnan puheenjohtaksi nimettiin tutkimusjohtaja Laurila. HY:n eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa neuvoteltiin yhteistyöstä hevossairaalan toimintaan liittyen. Neuvottelujen tuloksena eläinlääketieteellinen tiedekunta on sitoutunut yhteistyöhön MTT:n kanssa hevossairaalan uuden toimintamallin pohjalta. Agropolis-tiedepuisto sai vuoden 2004 uutta konkretiaa, kun Agropolis Oy:n vetämä erotusteknologiayksikkö BioTRIM aloitti toimintansa. Yksikköön hankittiin pilottitason laitekanta, jonka avulla MTT:n tutkimuksen tuloksia voidaan skaalata lähemmäs teollisuusmittakaavaa ja näin voidaan palvella teollisuutta entistä paremmin. Yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa konkretisoitui tiedepuistoyhteistyömallin kehittymisen myötä. ProAgria osallistui vuoden aikana tiedepuiston toimintamallin kehittämiseen. Tämä tukee jatkossa tiedon- ja teknologian siirron kehittämistä. MTT on mukana Oulun yliopiston ympärille rakentuneessa NorNet-yhteistyössä. Vuonna 2004 käynnistyi MTT:n kannalta tähän asti merkittävin yhteistyöhanke: Maisemalaboratorio tutkimushanke, joka on MTT:n koordinoima, ja johon ottaa osaa yli kymmenen muuta pohjoista toimijaa. Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tehtävälle yhteistyölle antaa uusia mahdollisuuksia syksyllä 2004 allekirjoitettu sopimus MTT:n Kainuun tutkimusaseman ja Oulun yliopiston Biotekniikan laboratorion yhteistyön kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan jo olemassa olevaa, erityisesti yrtti- ja luonnonkasvitutkimukseen pohjautuvaa luonnontuotealan yhteistyötä Biotekniikan laboratorion kanssa ja maito-nurmiketjun tutkimusta Kuopion yliopiston ja Maaningan tutkimusaseman kanssa. Talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitettiin tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Neljä uutta työkalua esiteltiin: johdon talousraportti, yksikönjohtajan toiminnansuunnittelujärjestelmä (hyvän käytännön levittämistä), budjettilaskin (uudistettu versio) ja AdeEko-poimuri (helppokäyttöinen käyttöliittymä kirjanpitojärjestelmään). Lisäksi kehitettiin järjestelmää, jolla laaditaan toimintayksikkökohtainen budjetti (PROTO-järjestelmä). Laboratorioiden yhteisen laatujärjestelmän kehittämiseksi aloitettiin kolmevuotinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa MTT:n kaksi akkreditoitua laboratoriota, kemian laboratorio ja VAKOLAn mittaus- ja standardointilaboratorio, ydistettiin yhteisen akkreditointitunnuksen alle ja uudistettiin tätä varten laboratoriotyön laatukäsikirja. Hankkeen tavoite on yhdistää koko MTT:n laboratoriotoiminta yhteisen laatujärjestelmän piiriin. Osana laboratoriotyön kehittämistä tehtiin selvitys MTT:n mikrobiologisesta laboratoriotyöstä. Selvityksestä kartoitettiin resurssit ja kehittämistarpeet sekä yhteistyömahdollisuudet keskeisten yhteistyölaitosten (EELA ja KTTK) kanssa. Elintarviketutkimuksen meijeritoiminnan vuonna 2003 minitasolle supistetun toiminnan seurauksena vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin kouluttamalla kaksi henkilöä tätä varten. 8

10 Valiotaimituotannon järjestäminen uudelle pohjalle siirtyi MMM:n työryhmän valmistelemaksi ja tämä malli valmistui vuoden 2004 lopussa. Mallin mukaan on tarkoitus keskittyä valiotaimituotannossa valittuihin kasvilajeihin ja luopua sellaisesta toiminnasta, joka on mahdollista toteuttaa yksityissektorilla. Hevossairaalan toimintamalli syksystä 2005 eteenpäin valmistui. MTT luopuu tuolloin hevossairaalan ylläpitämisestä, ja hevossairaalan toiminnasta vastaa Agropolis Oy:n joulukuussa 2004 perustama ja kokonaan omistama yritys Ypäjän Hevossairaala Oy. Vuonna 2003 valmistuneen verkkopalveluiden kehittämissuunnitelman toimeenpanoa jatkettiin: Maatalous- ja puutarhayrittäjille suunnattuja ajankohtaispalveluja kehitettiin, osallistuttiin toimialan yhteisen Agronet-portaalin kehittämiseen, tuotettiin MTT:n sisäisille asiakkaille tutkijantyökalupaketti, ja MTT-Infon sisältöä ja ulkoasua kehitettiin. Sisäisen viestinnän kehittäminen käynnistettiin. Kirjastostrategia valmistui. Sen yhteydessä tehtiin suunnitelma kirjastotoiminnan kehittämisestä vuosina 2005 ja Suunnitelma ottaa huomioon hallinnonalan yhteisen kehittämistyön ja yliopistolaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön. Tutkimusaineistojen hallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Vuonna 2004 käynnissä olleiden tutkimusten yhteydessä syntyneistä tutkimusaineistoista tehtiin tallennus yhteiskäytössä olevaan tietokantaan. Käyttöön otettiin tallennuspaikka, jossa huolehditaan tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuudesta ja -säilytyksestä. MTT on mukana hallinnonalan Matri-yhteistyössä, jossa sovitaan julkisen tutkimustiedon hallintaan liittyvistä asioista. Paikkatiedon hallinta ja hyödyntäminen järjestettiin uudelleen. Osaamisen kehittäminen koottiin yksikkörajat ylittävään GIS-asiantuntijaryhmään, ja paikkatietoa hyödyntävän tutkimuksen edistämiseksi koottiin ryhmä, joka edustaa tässä yhteydessä relevantteja tutkimusaloja. MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma valmistui. Samassa yhteydessä esiteltiin joukko muitakin kuin vain toimipaikkaverkostoon liittyviä kehittämisehdotuksia, kuten ehdotus Jokioisten alueen maatilatoimintojen järjestelyistä. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2005 alussa, ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi. Viestintätiimiä vahvistettiin rekrytoimalla sisäinen tiedottaja (vuoden 2005 alusta). MTT-Infon rakennetta ja ulkoasua uudistettiin. Strategiointitori vakiinnutti asemansa yleisjohdon taustoittavana informaatiokanavana. Ulkoisen viestinnän fokusta laajennettiin. Viestintästrategia ja sen toteuttamista ohjaava kolmivuotinen viestintäsuunnitelma valmistuivat. Kehitettäviksi viestinnän osa-alueiksi valittiin sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä sekä kansainvälinen viestintä. Mediatiedotuksen rinnalle nousi entistä vahvemmin suoraan asiakkaille suunnattu markkinointi. Asiakkuusviestinnän uudelleenorganisointiin valmistauduttiin rakentamalla sidosryhmärekisteriä, johon liitetään myös kontaktien hallinta. Viestintäyhteistyö MMM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa konkretisoitui yhteisesiintymisenä Farmari-maatalousnäyttelyssä. Ruotsinkieliseen viestintään panostettiin ulkoisilla www-sivuilla ja julkaisemalla vuosikertomus ensimmäistä kertaa myös ruotsiksi. Asiakaslehden numeroissa julkaistiin myös ruotsinkielisiä juttuja. Toimintavuonna lähetettiin 43 tiedotetta ja seitsemän kutsua (35 tiedotetta ja neljä kutsua vuonna 2003). Ruotsinkielisiä tiedotteita lähetettiin kolme ja englanninkielisiä kuusi. Asiakaslehti Koelypsy ilmestyi neljä kertaa (24-, 32-, 24- ja 24-sivuisena) ja sitä julkaistiin myös verkkoversiona MTT:n www-sivuilla. Ulkoisen viestinnän toimivuutta ja tuloksellisuutta mitattiin kahdella mediabarometrillä sekä mediaseurannalla. Yritysviestintätutkimuksessa MTT sijoittui 16:nneksi julkisen palvelun alalla toimivien organisaatioiden joukossa. Vertailuryhmään kuului 29 organisaatiota. Mediabarometrin mukaan MTT:n tunnettuus oli välttävä. MTT:n yhteisökuvan vahvuuksia olivat vakavaraisuus, kiinnostavuus juttujen tekemisen kannalta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut. 9

11 Huippuasiantuntemuksen ja henkilöstön ammattitaidon alueilla MTT arvioitiin parhaiden julkisyhteisöjen joukkoon. Mediaosumia oli yhteensä 2708, joista lehdistöosumia oli Valtakunnan päälehtien, eli ns. Top Ten -ryhmän, osuus näistä oli 13%. Radio-osumia oli 135 ja televisio-osumia 54. MTT:n julkisuus jakaantui tiedotusvälineittäin vuonna 2004 seuraavasti: sanomalehdet 63 %, aikakauslehdet 21 %, uutistoimistot 2 %, verkkolehdet 6 %, radio 5%, tv 2% Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). Tuotosluokittain määrällinen tulos jakautui seuraavasti: Vuoden 2004 tavoitteena oli tuottaa 66 (41 vuonna 2003) ratkaisua päätöksenteon tueksi. Näistä toteutui 55 (33) ja lisäksi toteutui 11 (4) sellaista ratkaisua, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Toteutuneista ratkaisuisuista 13 (2) oli ohjelma-alue 1:ltä (Elintarvikkeet ja markkinat), 18 (13) ohjelma-alue 2:lta (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät) ja 21 (22) ohjelma-alue 3:lta. Vuoden 2003 tavoitteena oli 6 (5 vuonna 2003) keksintöilmoitusta ja patenttihakemusta. Ne kaikki toteutuivat ja lisäksi erästä aiemmin saatua eurooppalaista patenttia laajennettiin tiettyihin Aasian maihin. Yksi tavoitteena olleista patenttihakemuksista oli kansainvälinen ja loput kansallisia. Patenttihakemuksista 5 oli ohjelma-alue 1:ltä ja 1 ohjelma-alue 2:lta. Uusien tuotteiden ja tuotereseptien tavoite vuodelle (21 vuonna 2003). Tavoitteista 20 (17) toteutui ja lisäksi toteutui 0 (2) sellaista tuotetta, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Uusista tuotteista 14 (10) oli ohjelma-alue 1:ltä, 4 (4) ohjelma-alue 2:lta ja 2 (5) ohjelma-alue 3:lta. Tavoite oli vuoden aikana tuottaa 52 (27 vuonna 2003) uutta menetelmää. Suunnitelluista menetelmistä 35 (23) toteutui ja lisäksi kehitettiin (11) sellaista menetelmää, joita ei ollut suunniteltu. Menetelmistä 12 (20) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (10) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (4) ohjelmaalue 3:lta. Uusien palvelujen tuottamisessa tavoite vuodelle 2004 oli 52 (13 vuonna 2003). Näistä 35 (9) toteutui ja lisäksi toteutui 1 muu uusi palvelu. Palveluista 12 (1) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (7) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (1) ohjelma-alue 3:lta. Ohjeitten ja suositusten osalta tavoite vuodelle 2004 oli 48 (46 vuonna 2003). Näistä 41 (38) toteutui ja lisäksi toteutui 3 sellaista ohjetta tai suositusta, joita ei ollut suunniteltu. Ohjeista ja suosituksista oli 13 (11) ohjelma-alue 1:ltä, 24 (26) ohjelma-alue 2:lta ja 4 (4) ohjelma-alue 3:lta. Edellä mainittujen asiakkaita palvelevien tulosten lisäksi valmistui 53 (43 vuonna 2003) analyysimenetelmää tai muuta tutkimusta palvelevaa tuotosta. Yksityiskohtainen luettelo tuotoksista esitetään liitteessä 1. Seuraavassa nostetaan esille muutama tutkimuksen huipputulos vuodelta (1) Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue MTT:n tutkimus löysi maitohappobakteerikannan, Lactobacillus sakei, jolla hapatettu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Maitohappobakteereilla fermentoitu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Fermentoidulla kaalimehulla todettiin myös vaikutusta haittamikrobeihin, mikä viittaa siihen, että hajoamistuotteiden avulla voitaisiin parantaa ruuan säilyvyyttä sekä turvallisuutta. Keksinnön avulla kaalikasveista saadaan rakennusaineita terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. MTT on hakenut glukosinolaatteja hajottavalle 10

12 valmistusmenetelmälle patenttia. Runsaasti bioaktiivisia hajoamistuotteita sisältävän hapankaalin terveysvaikutuksia selvitetään jatkotutkimuksissa. Tutkimus tuotti uutta ja yllättävääkin tietoa ruusunmarjan ravintosisällöstä: missään muussa elintarvikkeessa ei ole niin runsaasti C-vitamiinia kuin ruusunmarjassa ja myös E- vitamiinipitoisuudet ovat suuret. C- ja E-vitamiinin lisäksi ruusunmarjat ovat hyviä karotenoidien ja prosyanidiinien lähteitä. Beeta-karoteenin pitoisuudet olivat porkkanan luokkaa ja lykopeenia marjat sisälsivät jopa enemmän kuin tomaatti. Suomessa koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi. Kananmunan laatuun liittyvillä ominaisuuksilla on yhä suurempi merkitys jalostukselle. Geenitutkimuksella selvitettiin kananmunan laatuun vaikuttavia tekijöitä. MTT:n tutkimus oli ensimmäinen munantuotannon kanalinjojen koko perimän kartoitus. MTT:n tutkimuksen tärkeimpänä lähtökohtana olikin löytää valkuaisen laadun sekä kuoren kestävyyden vaihteluun vaikuttavia kromosomialueita. Muita jalostajaa kiinnostavia kartoitettuja ominaisuuksia ovat kanan paino, syönti, munantuotto ja sukukypsyysikä. Yksityiskohtainen tutkimus jatkuu yhteistyössä saksalaisen Lohmann Tierzucht GmbH:n kanssa. Yhteistyö on tuottanut ensimmäiset kaupalliset sovellukset, muun muassa geenivirheen valintamenetelmän. Yhteistyö kuorenkestävyyden kartoituksessa on edelleen laajenemassa useiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten väliseksi yhteistyöksi. Eläinten kasvun ja rehuhyötysuhteen huomattiin paranevan fosforipitoisuuden noustessa. Lihantuotannossa eläinten nopea kasvu ja suuri lihasmassa ovat tavoiteltuja ja taloudellisesti tärkeitä ominaisuuksia. Jalostuksen avulla näitä ominaisuuksia on onnistuttu parantamaan. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta nopeamman kasvun, suuremman koon tai lihakkuuden tavoittelun järkevyys on kyseenalaistettu. Nopean kasvun on epäilty aiheuttavan luuston kehityshäiriöitä sekä jalkavaivoja. Nivelvauriot ovat yleisiä sioilla, broilereilla ja siniketuilla. Ongelmien taustalla ovat perinnölliset tekijät, mutta myös ruokinta, ympäristötekijät sekä liikunnan vähyys. MTT:n tutkimuksissa selvisi, että sikojen kylkiluun ominaispaino, mineraalitiheys ja murtolujuus suurenivat suoraviivaisesti rehun fosforipitoisuuden kasvaessa. Fosforipitoisuus ei vaikuttanut kasvuun alkuvaiheessa, mutta loppuvaiheessa eläinten kasvu sekä rehuhyötysuhde paranivat fosforipitoisuuden noustessa. Broilerikokeissa kasvatustiheyden pienentyessä sääriluun murtolujuus ja lintujen liikuntakyky paranivat. Kivennäisruokinnalla voidaan vaikuttaa broilereiden sääriluun kivennäispitoisuuteen ja tiheyteen, mutta ei murtolujuuteen. Ruokinnan avulla aikaansaatu muutos sääriluun kivennäispitoisuudessa ei vaikuta broilereiden liikuntakykyyn. 11

13 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (12,304 milj. ) Elintarvikkeet ja markkinat (12,304 milj. ) 27 % Muu MTT (32,939 milj. ) 73 % (2) Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät tutkimusohjelma-alue MTT selvitti tilakoon vaikutusta ympäristöön. Tulosten mukaan isojen maitotilojen ympäristönhoito on yleensä järjestetty hyvin ja lantavarastojen sekä jaloittelutarhojen mitoitus ja kunto ovat kunnossa. Maisemasta piti hyvin huolta 70 prosenttia tiloista. Lannan levityksessä on vielä ongelmia, vaikka levityskalusto on yleensä kunnossa. Yli puolella tiloista oli vaikeuksia myös keräyskelpoisen jätteen uusio- ja hyötykäytössä. Lähiympäristöstä kerätyissä vesinäytteissä fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä lantasaastumista kuvaavien mikrobien tiheyksien vaihtelu oli suurta. Keväällä löytyi suuria tiheyksiä ulkotarhojen pinta- ja salaojavesistä. Laiduntaminen on hyvä kesäruokintamuoto. Karjakoon kasvattaminen vähentää kuitenkin laiduntamista. Teknologian kehittyminen puolestaan laskee säilörehun tuotantokustannusta, mikä pienentää laiduntamisella saavutettavaa säästöä. Harkitsematon laiduntamisesta luopuminen voi kuitenkin lisätä tuotantokustannusta ja ympäristöhaittoja sekä heikentää maatalouden imagoa. Jos laajenevan tilan kannalta on kannattavaa luopua ympärivuorokautisesta laiduntamisesta, niin yölaidunnus tai muu osittaislaidunnus voi olla hyvä vaihtoehto. Tutkimuksen mukaan yöllä laiduntavat lehmät tuottivat enemmän maitoa kuin koko ajan sisällä olleet lehmät. Myös lehmien hyvinvointia arvioitiin. Eläimiltä mitattiin stressihormonien pitoisuuksia verestä, ja niiden käyttäytymistä seurattiin. Selviä eroja ryhmien välillä ei havaittu. MTT tuotti viljelijöiden ja ympäristökeskusten sekä viranomaisten käyttöön koottua tietoa siitä, miten kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähennetään hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikka. Ratkaisuja esitettiin rehun valkuais- ja kivennäistasojen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista, ja päästöjä vähentävien investointien kustannuksia vertailtiin. Tutkimuksessa arvioitiin myös tuotantorakennuksessa tehtävien päästöjä vähentävien 12

14 toimenpiteiden sekä lannan ja jätevesien käsittelyjen kustannustehokkuus. Erikseen arvioitiin ulkomaisten päästötietojen sovellettavuutta ja hyödynnettävyyttä Suomen olosuhteissa. Turkiseläimistä valtaosa kasvatetaan varjotalossa, joiden alle putoaa ulosteita, jotka saattavat kulkeutua vesistöön. Vesiensuojelun tehostamiseksi vaaditaan parempia ulosteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmiä. Ongelman ratkaiseminen perinteisessä varjotalossa on kuitenkin hankalaa. MTT selvitti tuotannon ja hyvinvoinnin näkökulmasta hallin käyttöä kettujen tarhaukseen. Eläinpaikan hinta saattaa olla jopa 50 prosenttia enemmän hallissa kuin varjotalossa. Tuotannon kannattavuuden näkökulmasta olisikin tärkeää lisätä eläintiheyttä kettujen hallikasvatuksessa, jolloin eläinpaikan hinta laskee. Eläimen hyvinvoinnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Eläintiheyden kasvattamiseksi MTT kehitti uusia ratkaisuja häkkien rakenteelle sekä sijoittelulle hallissa. Näiden ratkaisujen ansiosta hallista tulee kilpailukykyinen vaihtoehto varjotalolle. Peltojen viljavuus ja kasvinviljelytilojen tuottavuus ovat kehittyneet heikosti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä viittaa siihen, että EU:n maatalouspolitiikka ei riittävästi kannusta viljelijöitä investoimaan kasvukuntoa ylläpitäviin parannuksiin. MTT selvitti maatalouspolitiikan vaikutuksia pellon kasvukykyä ylläpitäviin perusparannuksiin sekä peltojen kasvukuntoon. Viljantuotannon heikko kannattavuus edellyttää kustannusten leikkausta, ja tilakoon kasvaessa työaikaa pinta-alayksikköä kohden tulisi vähentää, jotta peltotyöt ehditään hoitaa oikeaan aikaan. Kylvön ajoitus on sekä sadon tuoton että kylvömenetelmän kehittämisen kannalta tärkeä tutkimusaihe. MTT tutkimuksessa selvisi, että suorakylvö nopeuttaa kasvualustan perustamista merkittävästi. Suorakylvöön siirryttäessä kasvinsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja rikkakasvitilanne tulisikin tarkastaa jo syksyllä. Syksyllä itävät rikkakasvit voivat muokkaamattomassa maassa kasvaa niin reheviksi, että niiden torjuminen on keväällä hankalaa. Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (19,346 milj. ) Muu MTT (25,897 milj. ) 57 % Tuotanto- ja informaatiojärj estelmät (19,346 mij. ) 43 % 13

15 (3) Maaseutupolitiikka ja -ympäristö -tutkimusohjelma-alue MTT selvitti elintarviketalouden kytkentöjä aluetalouteen. Kytkennän voimakkuutta kuvaa se, että elintarviketalous työllistää lähes suomalaista. Lukuun sisältyvät maanviljelijät, elintarviketeollisuudessa työskentelevät sekä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle välituotteita tuottavat toimialat. Maatalous saa lähes miljardi euroa EU-tukea. Tuki on luonteeltaan sellaista, että jos rahaa ei saataisi, niin Suomen maksuosuus vastaavasti EU:n kassaan ei juuri alenisi. Elintarvikevienti Suomesta on noin miljardi euroa ja tuonti runsas kaksi miljardia euroa. Muutokset kotimaisessa elintarviketuotannossa heijastuisivat suoraan ulkomaankaupan suhteisiin. Elintarviketalouden merkitys ei ole arvioitavissa vain taloudellisilla tunnusluvuilla. Ruokahuollolla on itseisarvoa, samoin maa- ja elintarviketalouden merkityksellä alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle ja maaseudun viihtyisyydelle. Uusi tieto elintarviketuotannon kytkennöistä muuhun talouteen auttaa jäsentämään keskustelua, jota käydään Suomen elintarviketuotannon tulevaisuudesta. Ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntää pyritään vauhdittamaan parantamalla maaseudun pienyritysten valmiuksia ympäristömarkkinointiin. Yrityksiä kannustetaan ympäristömyönteiseen tuotesuunnitteluun, ekotehokuutta parantavan elinkaariarvioinnin käyttöön sekä ympäristöjohtamiseen. MTT:n tutkimuksen, koulutuksen ja pk-yritysten yhteistyönä toteutettu toimintamalli ottaa huomioon alueellisen kestävän kehityksen periaatteet. Tuotteiden elinkaaritarkastelussa seurataan veden, raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä tarkkaillaan päästöjen ja jätteiden määrää. Pk-yrityksille on laadittu ratkaisuja tuotteiden ekotehokkuuden parantamiseen ja markkinointiin. Ympäristö- ja laatuarvoja on lähestytty tuotteiden ympäristövaikutusten, monimuotoisuuden ja maiseman, tuotannon eettisyyden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden näkökulmista. Eläingeenivarojen säilytysohjelmaan liittyen MTT teki yhteistyötä venäläisten tutkimusryhmien kanssa. Venäjällä on ainutlaatuisia kotieläinpopulaatioita, joiden ominaisuudet ja sukulaisuudet muihin populaatioihin tunnetaan huonosti. Tutkimuksen tuloksena Venäjän monilta alueilta on laskettu nauta- ja lammasrotujen geneettinen vaihtelu. Haussa on nauta- ja lammasrotuja, joilla on huomattava merkitys koko lajin perimän säilytykseen. Tutkimus on tuottanut tietoa kotieläinten yleisestä kehityshistoriasta. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa on saatu tietoa kotieläintalouden ja paikallisen kulttuurin välisestä yhteydestä ja sen suhteesta Venäjän yhteiskunnalliseen muutokseen. Kasvigeenivaraohjelmaan liittyen MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Vuonna 2004 päättyneen kartoituksen perusteella MTT:n peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. Kasvullisesti lisättävien geenivarakokoelmien organisoinnissa on olennaista tuntea säilytettävien yksilöiden perinnöllinen muuntelu. Tarkimpia ja luotettavimpia apuvälineitä muuntelun tarkasteluun ovat niin sanotut DNAmarkkerit. MTT:ssä säilytettävien hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNAtunnistukselle luotiin käytännön pohjaa käyttämällä omenaa mallikasvina. 14

16 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (6,208 milj. ) Maaseutupolitiik ka ja ympäristö (6,208 milj. ) 14 % Muu MTT (39,035 milj. ) 86 % Tuotosluettelo esitetään liitteessä 1. Tuloksellisuuden tunnusluvut esitetään taulukossa 1. (4) Julkaisut MTT:n tutkijat julkaisivat 139 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia (110 vuonna 2003). Väittelijöiden määrä oli 12 (viisi vuonna 2003). Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja ne julkaistiin hyvissä lehdissä. Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 125 (129 vuonna 2003). Vaikuttavuuskerroin kuvaa, kuinka usein lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan. Ammattilehtiartikkelit ovat tiedon- ja teknologian siirrossa avainasemassa. MTT:n tutkijat julkaisivat 612 ammattilehtiartikkelia (553 vuonna 2003) pääosin maatalous-, puutarha- ja elintarvikealojen lehdissä. Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhteensä julkaisutoiminta koostui 1737 julkaisusta (1476 vuonna 2003), joka on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. 15

17 Kuvio 1. MTT:n julkaisut vuosina kpl Julkaisut v Asiantunt.tark. tiet. artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julk. Ammattilehtiartikkelit Muut julkaisut Kuvio 2. MTT:n julkaisujen vaikuttavuus vuosina (asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit vaikuttavuus (5)

18 Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät MTT:llä on runsaasti tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvia julkisia palvelutehtäviä. Osa tässä esitettävistä tuotoksista syntyy osana tutkimusta, osa toiminnasta on resursoitu erikseen. Vuonna 2004 suurin yksittäinen asiakas oli maataloushallinto; muita asiakkaita on laajasti hallinnossa, neuvonnassa, opetuksessa ja tutkimusyhteisössä. MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä ja tarkastuksia. Vuosi 2004 oli maatalous- ja maaseutupolitiikassa suunnittelun aikaa. Keskeisen tavoitteensa mukaisesti MTT tuotti päättäjille ja hallinnolle tietoa, joka tukee kansallisia näkökohtia. MTT oli keskeisessä asiantuntijaroolissa vuoteen 2007 mennessä voimaan astuvien tukijärjestelmän muutosten valmistelussa. MTT:n tutkijat olivat valmistelemassa myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutupoliittista ohjelmaa, joka valmistui vuonna Lisäksi tutkittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutosten sekä maailmankauppaa koskevien WTO-neuvottelujen vaikutuksia. MTT vastaa Suomen osalta EU:n maatalouden kirjanpidon tietoverkostosta. MTT vastaa Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmästä sekä maatalouden ja maaseudun kestävän kehityksen indikaattorien laskentajärjestelmästä. MTT työskenteli maatalouden ympäristötuen seurantaryhmissä. MTT toimii laajasti kasvien lajikeasioiden asiantuntijatehtävissä. Sillä on asiantuntijatehtäviä ja -palveluja kasvintarkastuksessa sekä kasvinsuojelun torjuntaeliöiden ja torjunta-aineiden tarkastuksessa. MTT toimitti lausuntoja EU:n pyytämistä rehun lisäaineita koskevista esityksistä sekä kansallisesti rehun säilöntäaineita koskevista hakemuksista. MTT osallistui MMM:n rehustrategian laadintaan. MTT tukee maatalous- ja elintarviketeknologian normien valmistelua ja toimeenpanoa muun muassa tuottamalla maatalouskoneiden mittaus- ja standardisointipalveluja. MTT huolehtii tiedon ja teknologian siirrosta muun muassa tekemällä kiinteää yhteistyötä neuvonnan kanssa ja tuottamalla verkkoon ajankohtaisia yrittäjien asiantuntijapalveluja. MTT toimii laajasti tiedeyhteisössä tukien kansallista, pohjoismaista, EU:n ja globaalia innovaatiojärjestelmää. Geenivaraohjelmilla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin sekä tulevien sukupolvien käyttöön. Erityisen tärkeää riittävä monimuotoisuus on jalostukselle ja sitä kautta Suomen elintarviketurvalle. Suojelun perusteet ovat kansainvälisissä sopimuksissa. MTT vastaa maa- ja metsätalouden kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaatiosta, maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarojen suojelusta sekä pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpidosta ja lisäysviljelystä. Kasvullisesti lisättävät kasvilajit, kuten hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit ja perennat, säilytetään kansallisissa peltogeenipankeissa ja laboratorio-oloissa. MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Tutkimuslaitoksen peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. MTT koordinoi kotieläinrotujen ja eläingeenivarojen säilytysohjelmaa maa- ja metsätalousministeriön kansallisen eläingeenivaraohjelman mukaisesti ja edustaa Suomea Pohjoismaiden ja FAO:n eläingeenivarojen säilytysohjelmissa. Tavoitteena on uhanalaisten alkuperäisrotujen ja niiden geneettisen vaihtelun säilyttäminen sekä kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen. Suomen uhanalaisille alkuperäisroduille ollaan laatimassa säilytysohjelmia, yksilöitä rekisteröidään ja geenivarojen säilyttämiseksi perustetaan alkio- ja spermageenipankkeja. Vuosi 2005 on jälleen merkittävä maaseudun ja yhteiskunnan välisten suhteiden kannalta. Elintarvikemarkkinat ovat murrostilassa, ja maatalouteen sekä maaseutuun kohdistuva politiikka on 17

19 muutoksessa. Vuotta leimaa myös maatalouspolitiikan kansallinen strategiatyö. MTT on virittänyt tutkimusohjelmansa niin, että se voi ratkaisuillaan auttaa yhteiskuntaa myös jatkossa. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät esitetään liitteessä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön lukumäärä lkm muutos lkm muutos lkm 935-2,1 % ,0 % 946 Henkilötyövuodet vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv muutos htv muutos htv ,4 % 920-1,1 % 930 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv % htv % htv % Johtajat 35 3,7 34 3,7 31 3,3 Tukipalveluhenkilöstö Toimistohenkilöstö ,8 7, ,9 8, ,7 8,6 Laboratoriohenkilöstö 58 6,2 61 6,6 60 6,5 Tutkijat , , ,0 Muu tutkimushenkilöstö , , ,0 Harjoittelijat 35 3,8 33 3,6 40 4,3 Muut tehtävät 9 0,9 5 0,6 6 0,6 Yhteensä , , ,0 18

20 Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Rahoituslähde vuosi 2004 vuosi 2003 htv % htv vuosi 2002 % htv % Budjettirahoitus , , ,4 Yhteishankerahoitus , , ,3 Asiakasrahoitus 53 5,7 48 5,2 49 5,3 Yhteensä , , ,0 Henkilöstön ikärakenne Ikäraja lkm % lkm % lkm % ,3 2 0,2 2 0, ,1 27 2,8 18 1, ,2 82 8,6 91 9, , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 90 9, ,9 33 3,5 31 3, ,1 1 0,1 Yhteensä , , ,0 Keski-ikä 43 v 8 kk 43 v 1 kk 42 v 10 kk Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusaste lkm % lkm % lkm % Tohtorit ja lisensiaatit , , ,0 Ylempi korkeakouluaste , , ,5 Alempi korkeakouluaste 66 7,1 61 6,4 52 5,5 Alin korkea-aste , , ,1 Keskiaste , , ,3 Perusaste/muut , , ,6 Yhteensä , , ,0 Koulutustasoindeksi MTT 5,1 MTT 5,0 MTT 4,9 miehet 5,4 miehet 5,1 miehet 5,0 naiset 5,0 naiset 4,8 naiset 4,7 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö lkm % lkm % lkm % Vakinainen , , ,8 Määräaikainen , , ,2 Yhteensä , , ,0 19