Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2004"

Transkriptio

1 Dn:o 195/035/2005 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA

2 Sisällysluettelo 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSANALYYSI JA JOHTOPÄÄTÖKSET TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN ANALYYSI MTT:N TALOUS TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTELU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT SISÄISEN VALVONTA SISÄISEN VALVONNAN KUVAUS SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLASKELMA MÄÄRÄAJOIN TEHTÄVIEN KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN...66 LIITTEET...68 LIITE 1. TUOTOKSET TUOTOSLUOKITTAIN JA TUTKIMUSOHJELMA-ALUEITTAIN...68 LIITE 2. YHTEISKUNTAVASTUU...81 LIITE 3. VUONNA 2004 PÄÄTTYNEET TUTKIMUKSET

3 1. Johdon katsaus toimintaan Tulokset tehokkaasti asiakkaiden käyttöön Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). MTT:n asiakkaille tuotettiin tärkeitä tuloksia ja ongelmanratkaisuja, joilla parannetaan ravinnon terveellisyyttä, tuotteiden laatua sekä tuotannon kannattavuutta. Tutkimustyön tulokset edesauttavat haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä maaseudun ympäristöarvojen hyödyntämisessä. Lisäksi tutkimustuloksilla on merkittävää painoa maatalous- ja maaseutupolitiikan päätöksenteossa. Julkaisujen kokonaismäärä sekä tieteellisten julkaisujen määrä nousivat ennätyslukuihin. MTT julkaisi tutkimustuloksia yhteensä 1737 julkaisussa, joista 139 oli asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä artikkeleita. MTT panosti vuoden aikana tutkimustulosten sähköiseen välitykseen sekä tutkimustuloksiin perustuvien verkkopalvelujen kehittämiseen. Toimintajärjestelmään ja johtamiseen panostettiin MTT:n toimintajärjestelmän kehittämistä vauhditettiin vuonna 2003 rekrytoimalla tehtävään määräaikainen kehittämispäällikkö. Työ tuotti toimintakäsikirjan ensimmäisen version sekä selkeät johtopäätökset järjestelmän kehittämistarpeista, joihin lukeutui vuoden 2004 aikana toteutettu MTT:n strategian uudistaminen. Johtamisprosessin parantamisessa paneuduttiin erityisesti MTT:n johtoryhmän työn kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö nimitti kesällä 2004 MTT:lle uuden johtokunnan, joka sai tehtäväkseen MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman laatimisen. Johtokunta tarttui työhön ripeästi, ja kehittämissuunnitelma valmistui vuoden lopussa. Suunnitelman mukaan MTT:n alueellisia toimintoja kerätään nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin. Vaikuttavuus kehittämiskohteena Kehittyvässä tulosohjauksessa painotetaan entistä enemmän toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. MTT osallistui hankkeeseen, jossa kehitetään julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia. Tavoitteena on, että vaikuttavuuden arvioinnista muodostuu hankkeen myötä keskeinen työkalu tukemaan MTT:n johtamista. Viestintää kehitettiin rekrytoimalla tehtävään vuonna 2003 määräaikainen kehityspäällikkö. Työ tuotti viestintästrategian ja -suunnitelman, joita ryhdyttiin toteuttamaan vuonna Panostusta sisäiseen viestintään lisättiin ja ulkoisen viestinnän kehittämiseksi päätettiin toteuttaa sidosryhmäanalyysi. Viestinnän tehostaminen liittyy osaltaan MTT:n markkinoinnin ja markkinointiprosessin kehittämiseen. Osaamispohja vahvistui Osaamisen kehittäminen on määritelty MTT:n keskeiseksi prosessiksi, ja siinä tapahtui vuoden 2004 aikana merkittävää kehitystä. Henkilöstön osaamista vahvistettiin keskitetyillä hankkeilla. Laajoja, koko MTT:n yhteisiä osaamisen kehittämishankkeita olivat tutkijakoulutus sekä johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentava JET-koulutus. Lisäksi MTT:ssä oli käynnissä useita toimintayksikkökohtaisia kehittämishankkeita. Osaamisen paraneminen näkyi suoritettujen tutkintojen määrässä, 29 tutkintoa. Vuosi tuotti ennätysmäärän väitöskirjoja, kaikkiaan 12. Vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus henkilöstöstä nousi 37 prosenttiin. Palkintajärjestelmän täydentämiseksi MTT:ssä kehitettiin kertomusvuoden aikana oma tulospalkkiojärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuonna Järjestelmä painottaa tuloksellisuuden ohella yhteistyöhön perustuvaa toimintatapaa. 2

4 Kansainvälistyminen eteni MTT:n toiminta kehittyi kertomusvuonna myönteisesti myös kansainvälistymistä kuvaavilla mittareilla arvioituna. Asiantuntijavaihto vilkastui kaksinkertaiseksi, ulkomaisen yritysrahoituksen määrä nousi kolmanneksella, kansainvälinen julkaisutoiminta kasvoi selvästi, ja MTT osallistui aktiivisesti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Pitkäaikainen ja monella tavalla menestyksellinen kehitysyhteistyöhanke Egyptin Ismailian alueen maataloustuotannon kehittämiseksi saatiin päätökseen. Tutkimusyhteistyö Venäjän maatalousakatemian kanssa sai painoa ja uutta sisältöä viisivuotisen yhteistyösopimuksen kautta. Talous kehittyi vakaasti MTT:n tutkimustoiminnan kokonaismenot olivat 47,6 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli kaksi prosenttia eli 0,9 miljoonaa euroa. Menoista rahoitettiin budjettirahoituksella 67 prosenttia, yhteishankerahoituksella 24 prosenttia, asiakasrahoituksella 5 prosenttia ja muulla tulorahoituksella 4 prosenttia. Yhteishankerahoituksessa kasvoivat Maatilatalouden kehittämisrahaston ja TE-keskusten rahoitus Kansainvälinen rahoitus kasvoi EU:n ja muun ulkomaisen rahoituksen ansiosta. Sen sijaan maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusrahoitus ja Teknologian kehittämiskeskuksen rahoitus vähenivät. 2. Tuloksellisuuden kuvaus 2.1. Toiminnan vaikuttavuus MTT:n yleisenä vaikuttavuustavoitteena on elintarvikkeiden kuluttajien ja kansalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen sekä elintarviketalouden toimijoiden toimintaedellytysten paraneminen. MTT tekee korkeatasoista tutkimusta elinkeinon kannalta tärkeistä aiheista, osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun ja huolehtii siitä, että tutkimustulokset välittyvät tehokkaasti asiakkaalle. MTT toimii tehokkaasti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset sekä kehittää toimintatapaansa ja resurssiensa käyttöä. MTT:n toiminnan vaikuttavuus perustuu kohdassa 2.2. kuvattuun toiminnan tuloksellisuuteen. Raportoitujen tuotosten ja julkaisujen ohella vaikuttavuutta toteutettiin asiakkaita, yhteiskuntaa ja tutkimusyhteisöä palvelevilla asiantuntijatehtävillä ja -palveluilla. Vuonna 2004 omistajamme ja pääasiakkaamme maa- ja metsätalousministeriö tarvitsi poikkeuksellisen runsaasti tutkimuksen asiantuntijatukea maatalouden tukikokonaisuuden uudistustyössä. MTT kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa arviointia vuonna 2004 käynnistyneessä, VTT:n vetämässä JYVA-hankkeessa (yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimusorganisaatioissa). Vuoden 2005 loppuun asti kestävän hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä sekä määritellä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittarit sitten, että niitä voidaan käyttää toiminnan suunnittelussa ja raportoinnissa. 3

5 2.2. Toiminnan tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 1. Tuloksellisuuden tunnuslukutaulukko (taloudellisuus, tuottavuus, maksullinen toiminta, yhteisrahoitteinen toiminta). Selite TP TP TP Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus: toiminnan kustannukset, Elintarvikkeet ja markkinat Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät Maaseutupolitiikka ja -ympäristö Ohjelma-aluetoiminta yhteensä Muu tutkimuksellinen toiminta Tutkimustoiminta yhteensä Tuottavuus: 1. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv (1000 ) Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija (1000 ) Julkaisut / tutkija 5,7 5,1 6 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit / tutkija 0,5 0,4 0,5 - Ammattilehtiartikkelit / tutkija 2 1,9 2,1 - Yleislehtiartikkelit / tutkija 0,1 0,1 0,1 4. Tutk.toim. kokonaiskustannukset / julkaisu (1000 ) Tutk.toim. kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset (1000 ) Yhteishankerah. *) ja maks. palvelutoim. tuotot / tutkija (1000 ) Maksullinen toiminta, Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % hintatuki Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000 *) - Tuotot yhteensä, josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkop. rahoitus Kokonaiskustannukset Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) Kustannusvastaavuus, % *) Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot ja kustannukset eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja. 4

6 Selite TP TP TP Tuotokset ja laadunhallinta Tuotokset keskeisistä suoritteista Asiantuntija tarkastetut tieteelliset artikkelit Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Julkaisut yhteensä Asiakkaita palvelevat tuotokset Henkisten voimavarojen hallinta Henkilöstömäärä, henkilötyövuotta - Yhteensä Henkilöstörakenne - Johtajat Tutkijat Muu henkilöstö Henkilöstömenojen % -osuus kokonaiskuluista Henkilöstön hyvinvointi - Sairauspoissaolopäivät/htv 7,6 7,2 7,7 (sis. tapaturmapoissaolot) Osaaminen - Koulutustasoindeksi: 4,9 5,0 5,1 - Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 34,5 35, Tutkijankoulutuksen (lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon) suorittaneiden osuus henkilöstöstä, % 10,0 11,2 11,8 - Koulutuspäivät/htv 4,9 5,5 4,9 - Väitöskirjat Vuoden 2004 tutkimusohjelma koostui 144 (138 vuonna 2003) päätutkimuksesta, jotka rakentuvat yhteensä 446 (417 vuonna 2003) osa-tutkimuksesta. Vuosittain valitaan painopisteet käynnistettävälle tutkimukselle. Valinta perustuu tutkimusstrategiaan, yhteiskunnan kehityksestä ja asiakkaiden tarpeista lähtevään toimintaympäristöanalyysiin sekä tutkimusjärjestelmän kehityksestä lähtevään toimintaympäristöanalyysiin (tutkimuspolitiikka, muut toimijat ja rahoitus). Vuonna 2004 käynnistettävälle tutkimukselle oli valittu neljä painopistettä. Tavoitteena oli, että 2/3 käynnistettävästä tutkimuksesta on niiden alla. Vuonna 2004 päättyi 101 osatutkimusta (94 vuonna 2003) ja alkoi 123 osatutkimusta (109 vuonna 2003). Käynnistyneistä tutkimuksista 71 % (46 % vuonna 2003) oli painopisteillä. Muut käynnistyvät hankkeet olivat tieteenalan sisäistä osaamisen kehittämistä tai rahoittajan aloitteesta tehtävää tutkimusta. Vuonna 2004 käynnistettävät tutkimukset valmistuvat pääosin vuosina 2006 ja

7 Taulukko 2. Päättyvät, jatkuvat ja alkavat tutkimukset, kpl. Päätutkimukset Osatutkimukset 2003 päättyi päättyi alkoi niistä painopisteiden alla 8 (66 %) 87 (71 %) Taulukko 3. Vuonna 2004 käynnistetyt osatutkimukset painopisteille jaettuna Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset 10 Laadun ja riskien hallinta elintarvikkeissa 43 Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin 21 Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen 13 Ei painopistettä 36 Vuonna 2004 alkaneet tutkimukset 123 Tärkeimmät käynnistetyt hankekokonaisuuksia olivat: (1) Bio- ja geenitekniikan hyödyntäminen maa- ja elintarviketaloudessa ja muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat ympäristö- ja yhteiskuntavaikutukset: kotieläingenomiikka, ohran funktionaalinen genomiikka, muuntogeenisten organismien käytöstä aiheutuvat riskit, GMOkasvien pitäminen erillään muusta tuotannosta, GMO-tuotteiden hyödyt ja kustannukset. (2) Laadun ja riskien hallinta elintarvikeketjussa: elintarvikkeiden laadun parantaminen ja uusien vaikuttavien komponenttien identifiointi elintarvikkeiden ominaisuuksien parantamiseksi, viljelykasvien tuotantanto-ominaisuuksien parantaminen viljelytekniikka kehittämällä, kotieläinten ruokinnan ja jalostuksen kehittäminen sekä hyvinvoinnin edistäminen, tuotannon ja tuotantoketjun laadun hallintaan tuotetut menetelmät ja työkalut. (3) Maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan muutosten vaikutukset tuotantojärjestelmiin: Suomen maatalouden ympäristöpolitiikan kehittyminen, kestävän maatalouden mahdollisuudet, maaseudun uusiutuvien energiamuotojen vaikutukset talouteen ja ympäristöön, maatalouden ympäristövaikutukset Itämeren alueella, sopimuksellisuus maaseutupolitiikassa, maatilayritysten monialaistuminen, typen- ja fosforinhallinta maatiloilla, pintapaineen ja akselipainon säätäminen maan tiivistymisen estämiseksi, maatilojen pääomarakenteen kehitys, hevosten ja tarhakettujen hyvinvoinnin riippuvuus tuotantoympäristöstä. (4) Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen: maaperän mikrobiologiset monimuotoisuusindikaattorit, suorakylvön vaikutukset kasvien sienijuurten monimuotoisuuteen, hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNA-tunnistus, kasvitautien biokontrolli, maatiaiseläinten säilyttäminen yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vuoden 2004 toiminnassa näkyi, että vuoteen 2008 ulottuvassa strategisessa suunnitelmassaan MTT oli päättänyt vahvistaa viittä tutkimusalaa. Niille suunnattiin budjettirahoitusta, ja lisäksi hankittiin ulkopuolista rahoitusta. Maaseutututkimus. Kertomusvuonna koottiin MTT:n maaseutututkimusverkosto, joka suunnittelee ja koordinoi tutkimusta. Maaseutututkimuksen ohjelmaan sisältyy vahva verkottuminen ulospäin muiden maaseutututkimusta tekevien laitosten kanssa. Vuonna 2003 täytetty MTT:n maaseutupolitiikan professuuri on yksi MMM:n osarahoittamasta kahdeksasta maaseutututkimuksen professuurista. Vuonna 2004 aloittanut Oulun yliopiston 6

8 maaseutututkimuksen professori toimii sijoittuneena osa-aikaisesti MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalle Ruukkiin. Teknologia- ja taloustutkimus. Vahvistaminen tähtää talous- ja teknologiatutkimuksen osaamisen vahvistamiseen, tutkimuksen kansainvälistämiseen ja tutkimuksen tiiviimpään integroitumiseen MTT:n muuhun tutkimukseen. Taloustutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) kohdennettiin taloustutkimusyksikön henkilöstön osaamisen ja koulutuksen parantamiseen. Kansainvälinen asiantuntijavaihto oli tässä keskeisellä sijalla. Maaseutupolitiikan ja elintarvikeketjujen tutkimusta vahvistettiin. Teknologiatutkimuksen vahvistamisrahaa ( euroa vuonna 2004) ohjattiin pääosin teknologiatutkimusyksikön osuuteen MTT:n sisäisissä yhteishankkeissa. Hankkeet olivat strategisesti tärkeillä alueilla: kotieläinteknologia, suorakylvö, simulointi ja uusi teknologia. Biotekniikan tutkimus. Bio- ja geeniteknologia on yksi MMM:n tutkimusstrategian painoaloista. Geenitekniikkastrategiassa ja toimenpideohjelmassa vuosille korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle, mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. MTT:n biotekniikkastrategia on vuodelta 2003, mutta alan nopean kehittymisen vuoksi strategian perusteellinen uudistaminen käynnistettiin syksyllä 2004 ja uusi strategia valmistuu keväällä Uusi strategia tulee perustumaan teknologialähtöiseen biotekniikan kehittämiseen. MTT vahvisti strategisen suunnitelmansa mukaisesti bioteknologian tutkimusta euron erillispanostuksella. Erityisesti vahvistettiin bioinformatiikan osaamista rekrytoimalla bioinformaatikko ja kouluttamalla tutkijoita bioinformatiikan hyödyntämisessä. Monimuotoisuustutkimus. MTT:n monimuotoisuustutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä monimuotoisuuden mittaamiseksi, varmistaa geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, tuottaa menetelmiä maatalousympäristön monimuotoisuuden turvaamiseksi ja arvioida maatalousympäristön monimuotoisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja tuottaa monimuotoisuutta tukevia ohjauskeinoja. Vuonna 2004 tärkeimpänä toimintana olivat painopiste Monimuotoisuuden säilyttäminen, lisääminen ja hyödyntäminen, kasvi- ja eläin-geenivaraohjelmien toimeenpano, pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpito ja lisäysviljely sekä kasvigeenipankkitoiminnan organisointi MTT:ssä. Kansainvälisessä toiminnassa panostettiin erityisesti yhteistyöhön EU-maissa olevien tutkimuslaitosten kanssa ja osallistumiseen EU-tutkimusohjelmiin. MTT oli vuoden aikana mukana yhteensä 24 EU-tutkimushankkeessa. Kansainvälinen toiminta oli monella tavalla menestyksellistä. Asiantuntijavaihto kasvoi kaksinkertaiseksi aiempien vuosien tasosta, ja 24 MTT:n asiantuntijaa työskenteli vuoden aikana ulkomailla. Kansaivälinen rahoitus kehittyi vuoden aikana myönteisesti, erityisesti kansainvälinen yritysrahoitus, joka kasvoi 45 % edellisvuodesta ja oli euroa. Kaikkiaan kansainvälistä rahoitusta käytettiin euroa. Kansainvälisiä asiantuntijatarkastettuja tieteellisiä julkaisuja tuotettiin 139. Vuonna 2003 tulos oli 110 julkaisua. Toimintakäsikirjan ensimmäinen versio valmistui. Siihen sisältyvä liiketoimintastrategia valmistui. Sen valmistelun yhteydessä valmistuivat toimintayksiköiden omat strategiat. Toimintajärjestelmään kuuluvat arviointikäytännöt kuvattiin ja mittaaminen käynnistettiin. Tutkijan työtä helpottavia ja laatua parantavia työkaluja valmistui, ja niitä esiteltiin koulutustilaisuuksissa. Taloushallinnon työkaluissa ja koulutuspalveluissa tapahtui ennakoitua nopeampaa laatukehitystä. Tutkijan työkalut, tutkimusaineistojen hallinnan työkalut sekä GIS-tiimin laajeneva toiminta kehittivät tutkimusprosessin laatua. Johtamisen laadun systemaattinen kehitys alkoi johtajien JET koulutuksella (Johtamisen erityisammattitutkinto). Arviointikäytäntöjen parantamisessa saavutettiin tavoitteet: (a) ryhmien itsearviointi on ohjeistettu, ja se on kytketty ryhmäsopimuksiin, (b) toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä varten käynnistettiin laaja yhteishanke yhteistyössä VTT:n laatukehittäjien kanssa. Tämän Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi julkisissa tutkimuslaitoksissa (JYVA) hankkeen 7

9 tavoitteena on kehittää vaikutusarvioinnin menetelmiä ja käytäntöjä julkisten tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin. Toimintakäsikirjan ja toiminnan mittaamisen kehittäminen jatkuu vuonna Tätä tukemaan rekrytoitiin osa-aikainen (50%) laatupäällikkö vuoden 2005 alusta. Vuonna 2005 toimintakäsikirja täydentyy henkilöstöpolitiikan, johtamisprosessin, markkinointiprosessin ja oppimisen kuvauksilla. Yhteistyö RKTL:n kanssa syveni voimassa olevan yhteistyösopimuksen pohjalta. EELA ja KTTK:n kanssa selvitettiin erityisesti laboratorioyhteistyön tiivistämisen mahdollisuutta. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kanssa selvitettiin yhteistyötä navettaratkaisuissa ja kotieläintutkimuksen yhteistyön syventämistä. Selvitysten pohjalta molemmat osapuolet ottavat omissa ratkaisuissaan huomioon toistensa tarpeet ja pyrkivät varmistamaan, että toteuttavissa ratkaisuissa ei ole turhaa päällekkäisyyttä ja että resursseja voidaan käyttää tehokkaasti. HY:n maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Maa- ja elintarviketalouden neuvottelukunnan puheenjohtaksi nimettiin tutkimusjohtaja Laurila. HY:n eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa neuvoteltiin yhteistyöstä hevossairaalan toimintaan liittyen. Neuvottelujen tuloksena eläinlääketieteellinen tiedekunta on sitoutunut yhteistyöhön MTT:n kanssa hevossairaalan uuden toimintamallin pohjalta. Agropolis-tiedepuisto sai vuoden 2004 uutta konkretiaa, kun Agropolis Oy:n vetämä erotusteknologiayksikkö BioTRIM aloitti toimintansa. Yksikköön hankittiin pilottitason laitekanta, jonka avulla MTT:n tutkimuksen tuloksia voidaan skaalata lähemmäs teollisuusmittakaavaa ja näin voidaan palvella teollisuutta entistä paremmin. Yhteistyö Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa konkretisoitui tiedepuistoyhteistyömallin kehittymisen myötä. ProAgria osallistui vuoden aikana tiedepuiston toimintamallin kehittämiseen. Tämä tukee jatkossa tiedon- ja teknologian siirron kehittämistä. MTT on mukana Oulun yliopiston ympärille rakentuneessa NorNet-yhteistyössä. Vuonna 2004 käynnistyi MTT:n kannalta tähän asti merkittävin yhteistyöhanke: Maisemalaboratorio tutkimushanke, joka on MTT:n koordinoima, ja johon ottaa osaa yli kymmenen muuta pohjoista toimijaa. Oulun ja Kuopion yliopistojen kanssa tehtävälle yhteistyölle antaa uusia mahdollisuuksia syksyllä 2004 allekirjoitettu sopimus MTT:n Kainuun tutkimusaseman ja Oulun yliopiston Biotekniikan laboratorion yhteistyön kehittämisestä. Sopimuksella vahvistetaan jo olemassa olevaa, erityisesti yrtti- ja luonnonkasvitutkimukseen pohjautuvaa luonnontuotealan yhteistyötä Biotekniikan laboratorion kanssa ja maito-nurmiketjun tutkimusta Kuopion yliopiston ja Maaningan tutkimusaseman kanssa. Talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmää kehitettiin tuottavuuden ja laadun parantamiseksi. Neljä uutta työkalua esiteltiin: johdon talousraportti, yksikönjohtajan toiminnansuunnittelujärjestelmä (hyvän käytännön levittämistä), budjettilaskin (uudistettu versio) ja AdeEko-poimuri (helppokäyttöinen käyttöliittymä kirjanpitojärjestelmään). Lisäksi kehitettiin järjestelmää, jolla laaditaan toimintayksikkökohtainen budjetti (PROTO-järjestelmä). Laboratorioiden yhteisen laatujärjestelmän kehittämiseksi aloitettiin kolmevuotinen hanke. Ensimmäisessä vaiheessa MTT:n kaksi akkreditoitua laboratoriota, kemian laboratorio ja VAKOLAn mittaus- ja standardointilaboratorio, ydistettiin yhteisen akkreditointitunnuksen alle ja uudistettiin tätä varten laboratoriotyön laatukäsikirja. Hankkeen tavoite on yhdistää koko MTT:n laboratoriotoiminta yhteisen laatujärjestelmän piiriin. Osana laboratoriotyön kehittämistä tehtiin selvitys MTT:n mikrobiologisesta laboratoriotyöstä. Selvityksestä kartoitettiin resurssit ja kehittämistarpeet sekä yhteistyömahdollisuudet keskeisten yhteistyölaitosten (EELA ja KTTK) kanssa. Elintarviketutkimuksen meijeritoiminnan vuonna 2003 minitasolle supistetun toiminnan seurauksena vapautuneita resursseja ohjattiin tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin kouluttamalla kaksi henkilöä tätä varten. 8

10 Valiotaimituotannon järjestäminen uudelle pohjalle siirtyi MMM:n työryhmän valmistelemaksi ja tämä malli valmistui vuoden 2004 lopussa. Mallin mukaan on tarkoitus keskittyä valiotaimituotannossa valittuihin kasvilajeihin ja luopua sellaisesta toiminnasta, joka on mahdollista toteuttaa yksityissektorilla. Hevossairaalan toimintamalli syksystä 2005 eteenpäin valmistui. MTT luopuu tuolloin hevossairaalan ylläpitämisestä, ja hevossairaalan toiminnasta vastaa Agropolis Oy:n joulukuussa 2004 perustama ja kokonaan omistama yritys Ypäjän Hevossairaala Oy. Vuonna 2003 valmistuneen verkkopalveluiden kehittämissuunnitelman toimeenpanoa jatkettiin: Maatalous- ja puutarhayrittäjille suunnattuja ajankohtaispalveluja kehitettiin, osallistuttiin toimialan yhteisen Agronet-portaalin kehittämiseen, tuotettiin MTT:n sisäisille asiakkaille tutkijantyökalupaketti, ja MTT-Infon sisältöä ja ulkoasua kehitettiin. Sisäisen viestinnän kehittäminen käynnistettiin. Kirjastostrategia valmistui. Sen yhteydessä tehtiin suunnitelma kirjastotoiminnan kehittämisestä vuosina 2005 ja Suunnitelma ottaa huomioon hallinnonalan yhteisen kehittämistyön ja yliopistolaitoksen kanssa tehtävän yhteistyön. Tutkimusaineistojen hallintajärjestelmä otettiin käyttöön. Vuonna 2004 käynnissä olleiden tutkimusten yhteydessä syntyneistä tutkimusaineistoista tehtiin tallennus yhteiskäytössä olevaan tietokantaan. Käyttöön otettiin tallennuspaikka, jossa huolehditaan tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuudesta ja -säilytyksestä. MTT on mukana hallinnonalan Matri-yhteistyössä, jossa sovitaan julkisen tutkimustiedon hallintaan liittyvistä asioista. Paikkatiedon hallinta ja hyödyntäminen järjestettiin uudelleen. Osaamisen kehittäminen koottiin yksikkörajat ylittävään GIS-asiantuntijaryhmään, ja paikkatietoa hyödyntävän tutkimuksen edistämiseksi koottiin ryhmä, joka edustaa tässä yhteydessä relevantteja tutkimusaloja. MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma valmistui. Samassa yhteydessä esiteltiin joukko muitakin kuin vain toimipaikkaverkostoon liittyviä kehittämisehdotuksia, kuten ehdotus Jokioisten alueen maatilatoimintojen järjestelyistä. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin vuoden 2005 alussa, ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi. Viestintätiimiä vahvistettiin rekrytoimalla sisäinen tiedottaja (vuoden 2005 alusta). MTT-Infon rakennetta ja ulkoasua uudistettiin. Strategiointitori vakiinnutti asemansa yleisjohdon taustoittavana informaatiokanavana. Ulkoisen viestinnän fokusta laajennettiin. Viestintästrategia ja sen toteuttamista ohjaava kolmivuotinen viestintäsuunnitelma valmistuivat. Kehitettäviksi viestinnän osa-alueiksi valittiin sisäinen viestintä, kumppanuus- ja sidosryhmäviestintä sekä kansainvälinen viestintä. Mediatiedotuksen rinnalle nousi entistä vahvemmin suoraan asiakkaille suunnattu markkinointi. Asiakkuusviestinnän uudelleenorganisointiin valmistauduttiin rakentamalla sidosryhmärekisteriä, johon liitetään myös kontaktien hallinta. Viestintäyhteistyö MMM:n hallinnonalan muiden toimijoiden kanssa konkretisoitui yhteisesiintymisenä Farmari-maatalousnäyttelyssä. Ruotsinkieliseen viestintään panostettiin ulkoisilla www-sivuilla ja julkaisemalla vuosikertomus ensimmäistä kertaa myös ruotsiksi. Asiakaslehden numeroissa julkaistiin myös ruotsinkielisiä juttuja. Toimintavuonna lähetettiin 43 tiedotetta ja seitsemän kutsua (35 tiedotetta ja neljä kutsua vuonna 2003). Ruotsinkielisiä tiedotteita lähetettiin kolme ja englanninkielisiä kuusi. Asiakaslehti Koelypsy ilmestyi neljä kertaa (24-, 32-, 24- ja 24-sivuisena) ja sitä julkaistiin myös verkkoversiona MTT:n www-sivuilla. Ulkoisen viestinnän toimivuutta ja tuloksellisuutta mitattiin kahdella mediabarometrillä sekä mediaseurannalla. Yritysviestintätutkimuksessa MTT sijoittui 16:nneksi julkisen palvelun alalla toimivien organisaatioiden joukossa. Vertailuryhmään kuului 29 organisaatiota. Mediabarometrin mukaan MTT:n tunnettuus oli välttävä. MTT:n yhteisökuvan vahvuuksia olivat vakavaraisuus, kiinnostavuus juttujen tekemisen kannalta sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut. 9

11 Huippuasiantuntemuksen ja henkilöstön ammattitaidon alueilla MTT arvioitiin parhaiden julkisyhteisöjen joukkoon. Mediaosumia oli yhteensä 2708, joista lehdistöosumia oli Valtakunnan päälehtien, eli ns. Top Ten -ryhmän, osuus näistä oli 13%. Radio-osumia oli 135 ja televisio-osumia 54. MTT:n julkisuus jakaantui tiedotusvälineittäin vuonna 2004 seuraavasti: sanomalehdet 63 %, aikakauslehdet 21 %, uutistoimistot 2 %, verkkolehdet 6 %, radio 5%, tv 2% Tuotokset ja laadunhallinta Tutkimus tuotti 182 tuotosta (148 vuonna 2003). Tuotosluokittain määrällinen tulos jakautui seuraavasti: Vuoden 2004 tavoitteena oli tuottaa 66 (41 vuonna 2003) ratkaisua päätöksenteon tueksi. Näistä toteutui 55 (33) ja lisäksi toteutui 11 (4) sellaista ratkaisua, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Toteutuneista ratkaisuisuista 13 (2) oli ohjelma-alue 1:ltä (Elintarvikkeet ja markkinat), 18 (13) ohjelma-alue 2:lta (Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät) ja 21 (22) ohjelma-alue 3:lta. Vuoden 2003 tavoitteena oli 6 (5 vuonna 2003) keksintöilmoitusta ja patenttihakemusta. Ne kaikki toteutuivat ja lisäksi erästä aiemmin saatua eurooppalaista patenttia laajennettiin tiettyihin Aasian maihin. Yksi tavoitteena olleista patenttihakemuksista oli kansainvälinen ja loput kansallisia. Patenttihakemuksista 5 oli ohjelma-alue 1:ltä ja 1 ohjelma-alue 2:lta. Uusien tuotteiden ja tuotereseptien tavoite vuodelle (21 vuonna 2003). Tavoitteista 20 (17) toteutui ja lisäksi toteutui 0 (2) sellaista tuotetta, joita ei ollut mainittu tavoitteena. Uusista tuotteista 14 (10) oli ohjelma-alue 1:ltä, 4 (4) ohjelma-alue 2:lta ja 2 (5) ohjelma-alue 3:lta. Tavoite oli vuoden aikana tuottaa 52 (27 vuonna 2003) uutta menetelmää. Suunnitelluista menetelmistä 35 (23) toteutui ja lisäksi kehitettiin (11) sellaista menetelmää, joita ei ollut suunniteltu. Menetelmistä 12 (20) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (10) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (4) ohjelmaalue 3:lta. Uusien palvelujen tuottamisessa tavoite vuodelle 2004 oli 52 (13 vuonna 2003). Näistä 35 (9) toteutui ja lisäksi toteutui 1 muu uusi palvelu. Palveluista 12 (1) oli ohjelma-alue 1:ltä, 14 (7) ohjelma-alue 2:lta ja 9 (1) ohjelma-alue 3:lta. Ohjeitten ja suositusten osalta tavoite vuodelle 2004 oli 48 (46 vuonna 2003). Näistä 41 (38) toteutui ja lisäksi toteutui 3 sellaista ohjetta tai suositusta, joita ei ollut suunniteltu. Ohjeista ja suosituksista oli 13 (11) ohjelma-alue 1:ltä, 24 (26) ohjelma-alue 2:lta ja 4 (4) ohjelma-alue 3:lta. Edellä mainittujen asiakkaita palvelevien tulosten lisäksi valmistui 53 (43 vuonna 2003) analyysimenetelmää tai muuta tutkimusta palvelevaa tuotosta. Yksityiskohtainen luettelo tuotoksista esitetään liitteessä 1. Seuraavassa nostetaan esille muutama tutkimuksen huipputulos vuodelta (1) Elintarvikkeet ja markkinat -tutkimusohjelma-alue MTT:n tutkimus löysi maitohappobakteerikannan, Lactobacillus sakei, jolla hapatettu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Maitohappobakteereilla fermentoitu kaali sisälsi runsaasti terveyteen edullisesti vaikuttavia aineita. Fermentoidulla kaalimehulla todettiin myös vaikutusta haittamikrobeihin, mikä viittaa siihen, että hajoamistuotteiden avulla voitaisiin parantaa ruuan säilyvyyttä sekä turvallisuutta. Keksinnön avulla kaalikasveista saadaan rakennusaineita terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin. MTT on hakenut glukosinolaatteja hajottavalle 10

12 valmistusmenetelmälle patenttia. Runsaasti bioaktiivisia hajoamistuotteita sisältävän hapankaalin terveysvaikutuksia selvitetään jatkotutkimuksissa. Tutkimus tuotti uutta ja yllättävääkin tietoa ruusunmarjan ravintosisällöstä: missään muussa elintarvikkeessa ei ole niin runsaasti C-vitamiinia kuin ruusunmarjassa ja myös E- vitamiinipitoisuudet ovat suuret. C- ja E-vitamiinin lisäksi ruusunmarjat ovat hyviä karotenoidien ja prosyanidiinien lähteitä. Beeta-karoteenin pitoisuudet olivat porkkanan luokkaa ja lykopeenia marjat sisälsivät jopa enemmän kuin tomaatti. Suomessa koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi. Kananmunan laatuun liittyvillä ominaisuuksilla on yhä suurempi merkitys jalostukselle. Geenitutkimuksella selvitettiin kananmunan laatuun vaikuttavia tekijöitä. MTT:n tutkimus oli ensimmäinen munantuotannon kanalinjojen koko perimän kartoitus. MTT:n tutkimuksen tärkeimpänä lähtökohtana olikin löytää valkuaisen laadun sekä kuoren kestävyyden vaihteluun vaikuttavia kromosomialueita. Muita jalostajaa kiinnostavia kartoitettuja ominaisuuksia ovat kanan paino, syönti, munantuotto ja sukukypsyysikä. Yksityiskohtainen tutkimus jatkuu yhteistyössä saksalaisen Lohmann Tierzucht GmbH:n kanssa. Yhteistyö on tuottanut ensimmäiset kaupalliset sovellukset, muun muassa geenivirheen valintamenetelmän. Yhteistyö kuorenkestävyyden kartoituksessa on edelleen laajenemassa useiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten väliseksi yhteistyöksi. Eläinten kasvun ja rehuhyötysuhteen huomattiin paranevan fosforipitoisuuden noustessa. Lihantuotannossa eläinten nopea kasvu ja suuri lihasmassa ovat tavoiteltuja ja taloudellisesti tärkeitä ominaisuuksia. Jalostuksen avulla näitä ominaisuuksia on onnistuttu parantamaan. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta nopeamman kasvun, suuremman koon tai lihakkuuden tavoittelun järkevyys on kyseenalaistettu. Nopean kasvun on epäilty aiheuttavan luuston kehityshäiriöitä sekä jalkavaivoja. Nivelvauriot ovat yleisiä sioilla, broilereilla ja siniketuilla. Ongelmien taustalla ovat perinnölliset tekijät, mutta myös ruokinta, ympäristötekijät sekä liikunnan vähyys. MTT:n tutkimuksissa selvisi, että sikojen kylkiluun ominaispaino, mineraalitiheys ja murtolujuus suurenivat suoraviivaisesti rehun fosforipitoisuuden kasvaessa. Fosforipitoisuus ei vaikuttanut kasvuun alkuvaiheessa, mutta loppuvaiheessa eläinten kasvu sekä rehuhyötysuhde paranivat fosforipitoisuuden noustessa. Broilerikokeissa kasvatustiheyden pienentyessä sääriluun murtolujuus ja lintujen liikuntakyky paranivat. Kivennäisruokinnalla voidaan vaikuttaa broilereiden sääriluun kivennäispitoisuuteen ja tiheyteen, mutta ei murtolujuuteen. Ruokinnan avulla aikaansaatu muutos sääriluun kivennäispitoisuudessa ei vaikuta broilereiden liikuntakykyyn. 11

13 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (12,304 milj. ) Elintarvikkeet ja markkinat (12,304 milj. ) 27 % Muu MTT (32,939 milj. ) 73 % (2) Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät tutkimusohjelma-alue MTT selvitti tilakoon vaikutusta ympäristöön. Tulosten mukaan isojen maitotilojen ympäristönhoito on yleensä järjestetty hyvin ja lantavarastojen sekä jaloittelutarhojen mitoitus ja kunto ovat kunnossa. Maisemasta piti hyvin huolta 70 prosenttia tiloista. Lannan levityksessä on vielä ongelmia, vaikka levityskalusto on yleensä kunnossa. Yli puolella tiloista oli vaikeuksia myös keräyskelpoisen jätteen uusio- ja hyötykäytössä. Lähiympäristöstä kerätyissä vesinäytteissä fosfori- ja typpipitoisuuksien sekä lantasaastumista kuvaavien mikrobien tiheyksien vaihtelu oli suurta. Keväällä löytyi suuria tiheyksiä ulkotarhojen pinta- ja salaojavesistä. Laiduntaminen on hyvä kesäruokintamuoto. Karjakoon kasvattaminen vähentää kuitenkin laiduntamista. Teknologian kehittyminen puolestaan laskee säilörehun tuotantokustannusta, mikä pienentää laiduntamisella saavutettavaa säästöä. Harkitsematon laiduntamisesta luopuminen voi kuitenkin lisätä tuotantokustannusta ja ympäristöhaittoja sekä heikentää maatalouden imagoa. Jos laajenevan tilan kannalta on kannattavaa luopua ympärivuorokautisesta laiduntamisesta, niin yölaidunnus tai muu osittaislaidunnus voi olla hyvä vaihtoehto. Tutkimuksen mukaan yöllä laiduntavat lehmät tuottivat enemmän maitoa kuin koko ajan sisällä olleet lehmät. Myös lehmien hyvinvointia arvioitiin. Eläimiltä mitattiin stressihormonien pitoisuuksia verestä, ja niiden käyttäytymistä seurattiin. Selviä eroja ryhmien välillä ei havaittu. MTT tuotti viljelijöiden ja ympäristökeskusten sekä viranomaisten käyttöön koottua tietoa siitä, miten kotieläintalouden ympäristökuormitusta vähennetään hyödyntämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikka. Ratkaisuja esitettiin rehun valkuais- ja kivennäistasojen ympäristö- ja kustannusvaikutuksista, ja päästöjä vähentävien investointien kustannuksia vertailtiin. Tutkimuksessa arvioitiin myös tuotantorakennuksessa tehtävien päästöjä vähentävien 12

14 toimenpiteiden sekä lannan ja jätevesien käsittelyjen kustannustehokkuus. Erikseen arvioitiin ulkomaisten päästötietojen sovellettavuutta ja hyödynnettävyyttä Suomen olosuhteissa. Turkiseläimistä valtaosa kasvatetaan varjotalossa, joiden alle putoaa ulosteita, jotka saattavat kulkeutua vesistöön. Vesiensuojelun tehostamiseksi vaaditaan parempia ulosteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmiä. Ongelman ratkaiseminen perinteisessä varjotalossa on kuitenkin hankalaa. MTT selvitti tuotannon ja hyvinvoinnin näkökulmasta hallin käyttöä kettujen tarhaukseen. Eläinpaikan hinta saattaa olla jopa 50 prosenttia enemmän hallissa kuin varjotalossa. Tuotannon kannattavuuden näkökulmasta olisikin tärkeää lisätä eläintiheyttä kettujen hallikasvatuksessa, jolloin eläinpaikan hinta laskee. Eläimen hyvinvoinnista ei kuitenkaan haluta tinkiä. Eläintiheyden kasvattamiseksi MTT kehitti uusia ratkaisuja häkkien rakenteelle sekä sijoittelulle hallissa. Näiden ratkaisujen ansiosta hallista tulee kilpailukykyinen vaihtoehto varjotalolle. Peltojen viljavuus ja kasvinviljelytilojen tuottavuus ovat kehittyneet heikosti viimeisen kymmenen vuoden aikana, mikä viittaa siihen, että EU:n maatalouspolitiikka ei riittävästi kannusta viljelijöitä investoimaan kasvukuntoa ylläpitäviin parannuksiin. MTT selvitti maatalouspolitiikan vaikutuksia pellon kasvukykyä ylläpitäviin perusparannuksiin sekä peltojen kasvukuntoon. Viljantuotannon heikko kannattavuus edellyttää kustannusten leikkausta, ja tilakoon kasvaessa työaikaa pinta-alayksikköä kohden tulisi vähentää, jotta peltotyöt ehditään hoitaa oikeaan aikaan. Kylvön ajoitus on sekä sadon tuoton että kylvömenetelmän kehittämisen kannalta tärkeä tutkimusaihe. MTT tutkimuksessa selvisi, että suorakylvö nopeuttaa kasvualustan perustamista merkittävästi. Suorakylvöön siirryttäessä kasvinsuojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja rikkakasvitilanne tulisikin tarkastaa jo syksyllä. Syksyllä itävät rikkakasvit voivat muokkaamattomassa maassa kasvaa niin reheviksi, että niiden torjuminen on keväällä hankalaa. Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (19,346 milj. ) Muu MTT (25,897 milj. ) 57 % Tuotanto- ja informaatiojärj estelmät (19,346 mij. ) 43 % 13

15 (3) Maaseutupolitiikka ja -ympäristö -tutkimusohjelma-alue MTT selvitti elintarviketalouden kytkentöjä aluetalouteen. Kytkennän voimakkuutta kuvaa se, että elintarviketalous työllistää lähes suomalaista. Lukuun sisältyvät maanviljelijät, elintarviketeollisuudessa työskentelevät sekä maataloudelle ja elintarviketeollisuudelle välituotteita tuottavat toimialat. Maatalous saa lähes miljardi euroa EU-tukea. Tuki on luonteeltaan sellaista, että jos rahaa ei saataisi, niin Suomen maksuosuus vastaavasti EU:n kassaan ei juuri alenisi. Elintarvikevienti Suomesta on noin miljardi euroa ja tuonti runsas kaksi miljardia euroa. Muutokset kotimaisessa elintarviketuotannossa heijastuisivat suoraan ulkomaankaupan suhteisiin. Elintarviketalouden merkitys ei ole arvioitavissa vain taloudellisilla tunnusluvuilla. Ruokahuollolla on itseisarvoa, samoin maa- ja elintarviketalouden merkityksellä alueellisesti tasapainoiselle kehitykselle ja maaseudun viihtyisyydelle. Uusi tieto elintarviketuotannon kytkennöistä muuhun talouteen auttaa jäsentämään keskustelua, jota käydään Suomen elintarviketuotannon tulevaisuudesta. Ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntää pyritään vauhdittamaan parantamalla maaseudun pienyritysten valmiuksia ympäristömarkkinointiin. Yrityksiä kannustetaan ympäristömyönteiseen tuotesuunnitteluun, ekotehokuutta parantavan elinkaariarvioinnin käyttöön sekä ympäristöjohtamiseen. MTT:n tutkimuksen, koulutuksen ja pk-yritysten yhteistyönä toteutettu toimintamalli ottaa huomioon alueellisen kestävän kehityksen periaatteet. Tuotteiden elinkaaritarkastelussa seurataan veden, raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä tarkkaillaan päästöjen ja jätteiden määrää. Pk-yrityksille on laadittu ratkaisuja tuotteiden ekotehokkuuden parantamiseen ja markkinointiin. Ympäristö- ja laatuarvoja on lähestytty tuotteiden ympäristövaikutusten, monimuotoisuuden ja maiseman, tuotannon eettisyyden sekä sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden näkökulmista. Eläingeenivarojen säilytysohjelmaan liittyen MTT teki yhteistyötä venäläisten tutkimusryhmien kanssa. Venäjällä on ainutlaatuisia kotieläinpopulaatioita, joiden ominaisuudet ja sukulaisuudet muihin populaatioihin tunnetaan huonosti. Tutkimuksen tuloksena Venäjän monilta alueilta on laskettu nauta- ja lammasrotujen geneettinen vaihtelu. Haussa on nauta- ja lammasrotuja, joilla on huomattava merkitys koko lajin perimän säilytykseen. Tutkimus on tuottanut tietoa kotieläinten yleisestä kehityshistoriasta. Yhdessä Helsingin yliopiston kanssa on saatu tietoa kotieläintalouden ja paikallisen kulttuurin välisestä yhteydestä ja sen suhteesta Venäjän yhteiskunnalliseen muutokseen. Kasvigeenivaraohjelmaan liittyen MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Vuonna 2004 päättyneen kartoituksen perusteella MTT:n peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. Kasvullisesti lisättävien geenivarakokoelmien organisoinnissa on olennaista tuntea säilytettävien yksilöiden perinnöllinen muuntelu. Tarkimpia ja luotettavimpia apuvälineitä muuntelun tarkasteluun ovat niin sanotut DNAmarkkerit. MTT:ssä säilytettävien hedelmä- ja marjakasvien geneettisen monimuotoisuuden DNAtunnistukselle luotiin käytännön pohjaa käyttämällä omenaa mallikasvina. 14

16 Ohjelma-alueen osuus MTT:n kustannuksista 2004 (6,208 milj. ) Maaseutupolitiik ka ja ympäristö (6,208 milj. ) 14 % Muu MTT (39,035 milj. ) 86 % Tuotosluettelo esitetään liitteessä 1. Tuloksellisuuden tunnusluvut esitetään taulukossa 1. (4) Julkaisut MTT:n tutkijat julkaisivat 139 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia (110 vuonna 2003). Väittelijöiden määrä oli 12 (viisi vuonna 2003). Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin, ja ne julkaistiin hyvissä lehdissä. Artikkelien vaikuttavuudelle laskettiin arvo 125 (129 vuonna 2003). Vaikuttavuuskerroin kuvaa, kuinka usein lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan. Ammattilehtiartikkelit ovat tiedon- ja teknologian siirrossa avainasemassa. MTT:n tutkijat julkaisivat 612 ammattilehtiartikkelia (553 vuonna 2003) pääosin maatalous-, puutarha- ja elintarvikealojen lehdissä. Artikkelien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Yhteensä julkaisutoiminta koostui 1737 julkaisusta (1476 vuonna 2003), joka on selvästi enemmän kuin koskaan aiemmin. 15

17 Kuvio 1. MTT:n julkaisut vuosina kpl Julkaisut v Asiantunt.tark. tiet. artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julk. Ammattilehtiartikkelit Muut julkaisut Kuvio 2. MTT:n julkaisujen vaikuttavuus vuosina (asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit vaikuttavuus (5)

18 Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät MTT:llä on runsaasti tutkimuksen yhteydessä hankittavaan asiantuntemukseen perustuvia julkisia palvelutehtäviä. Osa tässä esitettävistä tuotoksista syntyy osana tutkimusta, osa toiminnasta on resursoitu erikseen. Vuonna 2004 suurin yksittäinen asiakas oli maataloushallinto; muita asiakkaita on laajasti hallinnossa, neuvonnassa, opetuksessa ja tutkimusyhteisössä. MTT on useisiin säädöksiin perustuva asiantuntijalaitos, antaa viranomaisille lausuntoja ja tekee tarvittavia selvityksiä ja tarkastuksia. Vuosi 2004 oli maatalous- ja maaseutupolitiikassa suunnittelun aikaa. Keskeisen tavoitteensa mukaisesti MTT tuotti päättäjille ja hallinnolle tietoa, joka tukee kansallisia näkökohtia. MTT oli keskeisessä asiantuntijaroolissa vuoteen 2007 mennessä voimaan astuvien tukijärjestelmän muutosten valmistelussa. MTT:n tutkijat olivat valmistelemassa myös maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutupoliittista ohjelmaa, joka valmistui vuonna Lisäksi tutkittiin EU:n yhteisen maatalouspolitiikan muutosten sekä maailmankauppaa koskevien WTO-neuvottelujen vaikutuksia. MTT vastaa Suomen osalta EU:n maatalouden kirjanpidon tietoverkostosta. MTT vastaa Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen laskentajärjestelmästä sekä maatalouden ja maaseudun kestävän kehityksen indikaattorien laskentajärjestelmästä. MTT työskenteli maatalouden ympäristötuen seurantaryhmissä. MTT toimii laajasti kasvien lajikeasioiden asiantuntijatehtävissä. Sillä on asiantuntijatehtäviä ja -palveluja kasvintarkastuksessa sekä kasvinsuojelun torjuntaeliöiden ja torjunta-aineiden tarkastuksessa. MTT toimitti lausuntoja EU:n pyytämistä rehun lisäaineita koskevista esityksistä sekä kansallisesti rehun säilöntäaineita koskevista hakemuksista. MTT osallistui MMM:n rehustrategian laadintaan. MTT tukee maatalous- ja elintarviketeknologian normien valmistelua ja toimeenpanoa muun muassa tuottamalla maatalouskoneiden mittaus- ja standardisointipalveluja. MTT huolehtii tiedon ja teknologian siirrosta muun muassa tekemällä kiinteää yhteistyötä neuvonnan kanssa ja tuottamalla verkkoon ajankohtaisia yrittäjien asiantuntijapalveluja. MTT toimii laajasti tiedeyhteisössä tukien kansallista, pohjoismaista, EU:n ja globaalia innovaatiojärjestelmää. Geenivaraohjelmilla turvataan monimuotoisuuden saatavuus viljelijöiden, jalostuksen ja tutkimuksen tarpeisiin sekä tulevien sukupolvien käyttöön. Erityisen tärkeää riittävä monimuotoisuus on jalostukselle ja sitä kautta Suomen elintarviketurvalle. Suojelun perusteet ovat kansainvälisissä sopimuksissa. MTT vastaa maa- ja metsätalouden kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaatiosta, maa- ja puutarhatalouden kasvigeenivarojen suojelusta sekä pohjoismaisen geenipankin aineiston ylläpidosta ja lisäysviljelystä. Kasvullisesti lisättävät kasvilajit, kuten hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit ja perennat, säilytetään kansallisissa peltogeenipankeissa ja laboratorio-oloissa. MTT toimii kasvullisten kokoelmien pääasiallisena säilytyspaikkana. Tutkimuslaitoksen peltogeenipankeissa on yli kantaa noin 500 kasvilajista ja -risteymästä. MTT koordinoi kotieläinrotujen ja eläingeenivarojen säilytysohjelmaa maa- ja metsätalousministeriön kansallisen eläingeenivaraohjelman mukaisesti ja edustaa Suomea Pohjoismaiden ja FAO:n eläingeenivarojen säilytysohjelmissa. Tavoitteena on uhanalaisten alkuperäisrotujen ja niiden geneettisen vaihtelun säilyttäminen sekä kotieläinten tuotantokyvyn ja kestävyyden tasapainoinen kehittäminen. Suomen uhanalaisille alkuperäisroduille ollaan laatimassa säilytysohjelmia, yksilöitä rekisteröidään ja geenivarojen säilyttämiseksi perustetaan alkio- ja spermageenipankkeja. Vuosi 2005 on jälleen merkittävä maaseudun ja yhteiskunnan välisten suhteiden kannalta. Elintarvikemarkkinat ovat murrostilassa, ja maatalouteen sekä maaseutuun kohdistuva politiikka on 17

19 muutoksessa. Vuotta leimaa myös maatalouspolitiikan kansallinen strategiatyö. MTT on virittänyt tutkimusohjelmansa niin, että se voi ratkaisuillaan auttaa yhteiskuntaa myös jatkossa. Hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät esitetään liitteessä Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön lukumäärä lkm muutos lkm muutos lkm 935-2,1 % ,0 % 946 Henkilötyövuodet vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv muutos htv muutos htv ,4 % 920-1,1 % 930 Henkilötyövuodet henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä vuosi 2004 vuosi 2003 vuosi 2002 htv % htv % htv % Johtajat 35 3,7 34 3,7 31 3,3 Tukipalveluhenkilöstö Toimistohenkilöstö ,8 7, ,9 8, ,7 8,6 Laboratoriohenkilöstö 58 6,2 61 6,6 60 6,5 Tutkijat , , ,0 Muu tutkimushenkilöstö , , ,0 Harjoittelijat 35 3,8 33 3,6 40 4,3 Muut tehtävät 9 0,9 5 0,6 6 0,6 Yhteensä , , ,0 18

20 Henkilötyövuodet rahoituslähteittäin Rahoituslähde vuosi 2004 vuosi 2003 htv % htv vuosi 2002 % htv % Budjettirahoitus , , ,4 Yhteishankerahoitus , , ,3 Asiakasrahoitus 53 5,7 48 5,2 49 5,3 Yhteensä , , ,0 Henkilöstön ikärakenne Ikäraja lkm % lkm % lkm % ,3 2 0,2 2 0, ,1 27 2,8 18 1, ,2 82 8,6 91 9, , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 90 9, ,9 33 3,5 31 3, ,1 1 0,1 Yhteensä , , ,0 Keski-ikä 43 v 8 kk 43 v 1 kk 42 v 10 kk Henkilöstön koulutusrakenne Koulutusaste lkm % lkm % lkm % Tohtorit ja lisensiaatit , , ,0 Ylempi korkeakouluaste , , ,5 Alempi korkeakouluaste 66 7,1 61 6,4 52 5,5 Alin korkea-aste , , ,1 Keskiaste , , ,3 Perusaste/muut , , ,6 Yhteensä , , ,0 Koulutustasoindeksi MTT 5,1 MTT 5,0 MTT 4,9 miehet 5,4 miehet 5,1 miehet 5,0 naiset 5,0 naiset 4,8 naiset 4,7 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö lkm % lkm % lkm % Vakinainen , , ,8 Määräaikainen , , ,2 Yhteensä , , ,0 19

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi

Hämeenlinna 25.9.2014. Pirjo Kortesniemi Toiminnan painopisteet 2014-2019 Hämeenlinna 25.9.2014 Pirjo Kortesniemi Esityksen sisältö Suunta selvillä.. ETT:n tehtäväkenttä ja strategiset tavoitteet Tavoitteiden toteutumisen arviointi Tulevaisuuden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET

JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET JOHTAMISEN KÄRKIHANKKEET Valtionhallinnon johdonfoorumin aamukahvit 13.5.2016 Juha Sarkio, Katju Holkeri, Ari Holopainen Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto PARANNETAAN JOHTAMISTA JA TOIMEENPANOA TAVOITE:

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan

Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Katsaus kasvigeenivaraohjelman toimintaan Elina Kiviharju, FT MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kansallisen kasvigeenivaraohjelman koordinaattori KASVIGEENIVARAOHJELMA MMM:n nimittämä työryhmä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot