GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Sami Tiainen GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET Opinnäytetyö 2006

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen merkitys ja tutkimusongelma Golftoiminta Suomessa GOLFTOIMINNAN VIRRAT JA VARANNOT Tutkimuksen kansantaloudellinen perusta Golfmaailman taloudelliset toimijat Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Golfyhteisöjen tulovirrat Golfyhteisöjen menovirrat Käyttökulut Muut kulut Golfyhteisöjen varannot Golfyhteisöjen omaisuuserät Golfyhteisöjen rahoitus Golfyhteisöjen työllistävä vaikutus Golfharrastajien kulutusmenot Golftoiminnan taloudelliset ulottuvuudet Suomessa TUTKIMUSMETODOLOGIA Työn tutkimuksellinen perusta Tutkimusaineisto FGMA-tilinpäätösaineisto Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen Golfseurojen jäsentyytyväisyyskysely ja harrastajatutkimus Tutkimusmenetelmät Keskiluvut Laajennuskerroin Tutkimuksen laadun arviointi TUTKIMUSTULOKSET Golfyhteisöjen tulovirrat Tulovirtojen erittely Yhteenveto golfyhteisöjen tulovirroista Golfyhteisöjen menovirrat...61

3 Menovirtojen erittely Yhteenveto golfyhteisöjen menovirroista Golfyhteisöjen varannot Golfyhteisöjen omaisuuserät Golfyhteisöjen rahoitus Investoinnit Yhteenveto golfyhteisöjen varannoista Golfyhteisöjen työllistävä vaikutus Golfharrastajien kulutusmenot Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Golftoiminnan taloudelliset ulottuvuudet euroina Kansantalouden kerroinvaikutus JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimus ja sen tulokset Diskussio LÄHDELUETTELO LIITTEET 1-3 Liite 1: FGMA-tilinpäätösaineisto tunnuslukuina Liite 2: Golfyhteisöjen tulovirrat Liite 3: Golfyhteisöjen menovirrat KUVIOLUETTELO Kuvio 1: Jäsenmäärien kehitys Suomen golfseuroissa...5 Kuvio 2: Suomen Golfliiton alaisten jäsenkenttien lukumäärä...6 Kuvio 3: Golfyhteisöjen yhtiömuodot vuoden 2005 alussa (kpl)...7 Kuvio 4: Yksinkertainen kansantalouden kiertokulkukaavio...14 Kuvio 5: Esimerkki kerrannaisvaikutuksesta golftoiminnassa...16 Kuvio 6: Golftoiminnan kansantaloudelliset ulottuvuudet...35 Kuvio 7: Keskiarvon ja mediaanin keskeinen ero...45 Kuvio 8: Tulovirtojen jakaantuminen vuonna Kuvio 9: Golfyhteisöjen tulovirrat Floridassa vuonna Kuvio 10: Menovirtojen jakaantuminen vuonna Kuvio 11: Palkkakustannusten jakaantuminen golfyhteisöjen tuloksissa vuonna

4 4 Kuvio 12: Kentänhoidon kustannusten jakaantuminen Suomen golfkentillä vuonna Kuvio 13: Golfyhteisöjen menovirrat Floridassa vuonna Kuvio 14: Keskimääräiset tulot, menot ja tilikauden tulos eri alueiden golfyhteisöissä...74 Kuvio 15: Kustannusten jakaantuminen golfkentän perustamisvaiheessa keskimäärin...77 Kuvio 16: Taseen loppusumman keskimääräinen jakaantuminen rahoituksen osalta...78 Kuvio 17: Talkootyön jakautuminen golfyhteisöjen toimikunnissa...85 Kuvio 18: Golfharrastajien kulutusmenot vuonna Kuvio 19: Harrastajien kulutusmenojen jakaantuminen...90 Kuvio 20: Golftoiminnan ulottuvuudet, virrat ja varannot Suomessa vuonna Kuvio 21: Yhteenveto golftoiminnan virtojen ja varantojen rahallisista arvoista...95 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Golfvälinevalmistajat ja Suomen maahantuojat...32 Taulukko 2: Yhteenveto golfyhteisöjen tulovirroista vuonna Taulukko 3: Golfyhteisöjen menovirrat vuonna Taulukko 4: Investointien ja poistojen vaikutus golfyhteisöjen taseisiin vuonna Taulukko 5: Golfyhteisöjen keskimääräinen taserakenne...82 Taulukko 6: Vastikkeeton työ Suomen golfyhteisöissä vuonna

5 1 1. JOHDANTO Golf on Suomessa suosittu ja voimakkaasti kasvava laji huolimatta siitä, että sääolot ovat meillä poikkeuksellisen haastavat perinteisiin golfmaihin verrattuna. Kausi kestää Suomessa noin puoli vuotta, jonka aikana suomalaiset harrastajat pelaavat suhteessa yhtä paljon kierroksia kuin ulkomaiset kollegansa koko vuonna. Harrastaja-, kenttä- ja seuramäärien jatkuvasti kasvaessa on golftoiminnasta muodostunut myös merkittävä osa kansantalouttamme ja suomalaista elinkeinoelämää. Kun yhä useampi kuluttaja on ollut valmis käyttämään osan tuloistaan golfin tuottamaan hyötyyn, on kysynnän kasvaessa lisääntynyt myös tarjonta. Tämä on luonut positiivisen kierteen, jossa harrastajamäärien kasvaessa lisääntyvät myös golfalan tarjoamat työpaikat puhumattakaan talouden kerrannaisvaikutuksista. Golftoiminta ei siis rajoitu ainoastaan golfyhteisöjen ja harrastajien välille, vaan myös lukemattomat yritykset ovat tulleet hyötymään kansainvälisestikin kasvavista golfmarkkinoista. Voidaankin todeta golfin suosion ruokkivan myös muuta liiketoimintaa. Golftoiminta ei kuitenkaan ole tuottavaa ainoastaan alalla toimiville yrityksille, vaan golf tuo myös selkeää alueellista aktiviteettia ja hyvinvointia esimerkiksi matkailun ja kesäasukkaiden muodossa. Vaikka golfia on virallisestikin pelattu Suomessa jo 1930-luvulta, on tämä ensimmäinen golftoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia vuoden ajalta kokoava tutkimus. Aiemmin tämän tyyppiselle tutkimukselle ei luultavasti ole nähty tarvetta, sillä vasta viimeisen 15 vuoden aikana golftoiminta on ammattimaistunut ja Suomeen on syntynyt täysin uusi golfammattilaisten ryhmä. Ilmiö ei ole uusi, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa golfjohtajia ja muita alan ammattilaisia valmistuu yliopistotutkinnoilla (ks. McLeod 2002). Ammattimaisempi seurojen ja kenttien johtaminen on vaatinut avukseen myös Suomessa entistä laadukkaampia tutkimuksia ja taustatietoa alasta. Vaikka lähes kaikki golfyhteisöt toimivatkin voittoa tavoittelematta, on toiminnan lähtökohta aivan kuten muussa liiketoiminnassa omistajien ja jäsenten kokeman hyödyn maksimointi. Tämä tarkoittaa paremmin hoidettuja kenttiä, tehokkaammin käytettyjä resursseja ja tyytyväisempiä asiakkaita. Tämän vuoksi golftoiminnan kehittäminen on nyt luvulla tärkeämmässä asemassa kuin koskaan. Suomen Golfliiton alaisia seuroja on nykyään jo helposti yli satakaksikymmentä ja näiden jäseninä aktiivisia golfharrastajia yli satatuhatta, joten kysymyksessä on joka

6 2 tapauksessa merkittävä toimiala Suomen elinkeinoelämälle. Tämä tutkimus kartoittaa suomalaisen golftoiminnan taloudellisia ulottuvuuksia ja mittasuhteita niin golfyhteisöjen, -harrastajien kuin yrityssektorinkin näkökulmasta. Se, kuinka golftoiminnan rahallinen vaikutus muodostuu ja kuinka se lopulta jakautuu yhteisöille, yrityksille ja julkisille laitoksille, on epäilemättä hyödyllistä sekä mielenkiintoista informaatiota kaikille golfin parissa toimiville Tutkimuksen merkitys ja tutkimusongelma Tämä tutkimus on Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa suoritettu opinnäytetyö. Tutkimuksen toimeksiantaja on Suomen Golfliitto ry, joka hyödyntää työn tuloksia omassa toiminnassaan. Golfliitolla on täysi julkaisu- sekä käyttöoikeus niin tutkimustuloksiin, kuin kaikkeen muuhunkin tähän tutkimukseen liittyvään aineistoon. Tekijänoikeus säilyy kuitenkin tekijällä. Tämä tutkimus kuuluu Helialta tilattuun golftutkimusten sarjaan, jonka tilaajana on Suomen Golfliitto. Sarjan muut opinnäytetyöt ovat: Jäsenten tyytyväisyys golfseurojen palvelun laatuun (Björk & Kykkänen 2006) sekä Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen (Tynnilä & Vakkuri 2006). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Suomessa vuonna Kokonaistavoite voidaan jakaa selkeästi kahteen erilliseen tutkimusongelmaan: golftoiminnan muodostamiin kansantalouden virtoihin sekä niiden tuottamiseksi sidottuihin varantoihin. Kansantalouden virtojen osalta tutkimusongelmaksi määritellään: 1. Minkälaisia virtoja kansantalouteen syntyi golftoiminnan seurauksena vuonna 2004? Tätä tutkimusongelmaa voidaan käsitellä seuraavin jatkokysymyksin: Kuinka suuri tulovirta golfyhteisöille muodostui vuoden aikana ja kuinka tämä tulovirta keskimäärin jakaantui yhteisöjen tuloslaskelmissa?

7 3 Kuinka suuren menovirran golfyhteisöt kokivat ja kuinka se jakaantui yhteisöjen tuloslaskelmissa? Kuinka paljon golfharrastajat käyttävät vuosittain rahaa harrastukseensa ja kuinka kulutusmenot jakaantuivat? Kuinka suuri osa golfharrastajien kulutusmenoista päätyi tulovirtoina golfmarkkinoilla toimiville yrityksille? Toimeksiannon määrittämän tavoitteen toinen puoli koskee golftoimintaan sitoutuneita varantoja. Näiden osalta tutkimusongelma voidaan määritellä seuraavasti: 2. Minkälaisia varantoja golftoimintaan oli sitoutunut vuoden 2004 lopussa? Toisin sanoen tutkimusongelmana tältä osin on, kuinka paljon omaisuutta vaadittiin virtojen ja harrastajien kokeman kumulatiivisen hyödyn tuottamiseksi. Tämä ongelma voidaan puolestaan jakaa seuraaviin jatkokysymyksiin: Kuinka suuri omaisuus golfyhteisöillä on hallussaan ja kuinka se jakaantui yhteisöjen taseisiin vuoden 2004 lopussa? Kuinka paljon Suomen golfkentille hankittiin vuoden aikana lisää käyttöomaisuutta? Virtojen ja varantojen ulkopuolelta tutkimuksessa vastataan kansantaloudelliseen kysymykseen siitä, kuinka suuri oli golftoiminnan työllistävä vaikutus sekä palkallisen, että talkootyön osalta. Tämän tutkimuksen päämääränä on vastata asetettuihin tutkimusongelmiin ja niiden jatkokysymyksiin erillisistä tutkimusaineistoista, golfyhteisöjen tilinpäätöstiedoista, opinnäytetöinä kerätyistä kyselyistä sekä yritys- ja yhteisölähteistä hankitun aineiston perusteella. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida golftoiminnan vaikutuksia ja mittasuhteita koko Suomen osalta. Kansantaloudellisia vaikutuksia tutkitaan työssä nimenomaan virtojen ja varantojen avulla, ei niinkään golftoiminnan aikaansaaman arvonlisän kannalta.

8 4 Tutkimus pohjautuu hyvin vahvasti empiiriseen aineistoon, joten tulosten reliabiliteettiin ja toistettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä seikka on erityisen tärkeä, sillä kaikki tutkimuksessa käytetty aineisto on alun perin tarkoitettu muiden tutkimusten käyttöön. Vastaavasti kansantaloudellisen kirjanpidon teorian painoarvoa on työssä jouduttu vähentämään. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole aikaisemmin tehty. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat pääsääntöisesti kohdistuneet Pohjois-Amerikan golftoiminnan alueellisiin vaikutuksiin. Näistä muutamaa on käytetty työssä vertailututkimuksina niiltä osin kun ne ovat olleet vertailukelpoisia aineistonsa tai tutkimusmenetelmiensä osalta. Merkittävimmät vertailututkimukset tätä työtä laadittaessa olivat: The Economic Impact of Golf Course Operations on Local, Regional & National Economics (NGF 1992), Economic Impact of Golf in Ocean City, Maryland (Thompson 2000) sekä Economic Impacts of the Florida Golf Course Industry (Haydu & Hodges 2002). Näitä on tutkimuksessa käytetty vertailuaineistona niin tulosten kuin käyttökelpoisten tutkimusmenetelmien osalta. Johdannon loppuosa koostuu suomalaisen golftoiminnan esittelystä. Tämän tarkoituksena on selventää golftoiminnan perusteita ja rakenteita sekä suomalaista golfkulttuuria. Luvussa 2. käydään läpi tutkimukseen liittyvä teoriapohja sekä siitä muodostettu teoreettinen viitekehys. Luvun pääpaino on kansantaloudellisten käsitteiden määrittelyllä, jotka tämän tutkimuksen alueeseen kuuluvat. Tärkeä merkitys luvussa 2. on myös golftoiminnan taloudellisten ulottuvuuksien hahmottamisella. Luvussa 3. käsitellään tämän tutkimuksen metodologiaa. Aluksi esitellään tutkimuksen empiirinen aineisto, jonka jälkeen käydään läpi aineiston muokkaamiseksi käytetyt tilastolliset ja kansantaloudelliset menetelmät. Luvun lopuksi pohditaan kriittisesti aineiston, käytettyjen menetelmien ja tutkimusotteen reliabiliteettia, validiteettia sekä mahdollisia puutteita laajassa kansantaloudellisessa tutkimuksessa. Luvussa 4. aineistosta johdetaan tutkimustulokset, joilla pyritään vastaamaan mahdollisimman perusteellisesti asetettuihin tutkimusongelmiin. Luvun pääpaino on aineiston analysoinnin reliabiliteetissa sekä tulosten toistettavuudessa. Tuloksia myös havainnollistetaan lukuisilla kuvioilla ja taulukoilla. Viimeisessä luvussa käydään läpi tutkimustulosten perusteella laaditut johtopäätökset, joiden tehtävänä on kerätä yhteen tutkimuksen oleellisin sisältö, sekä herättää mielipiteitä ja keskustelua tutkimuksesta sekä golftoiminnan vaikutuksista yleisemminkin. Luvun lopussa on tutkimuksen diskussio-osuus, jossa keskustellaan

9 5 toteutetusta tutkimuksesta hieman laajemmasta näkökulmasta, sekä pohditaan tulevaisuuden haasteita golftutkimuksen alalta Golftoiminta Suomessa Golfin lähtökohta on yksinkertainen: paikallaan olevaa palloa yritetään mailalla pelaten saada reikään mahdollisimman vähin lyönnein. Kenttänä toimii tavallisesti 9- tai 18- reikäinen viheralue. 27- tai 36-reikäiset kentät ovat näiden kerrannaisia. Täysimittainen kierros tarkoittaa 18 reiän pelaamista. Jokainen reikä vaatii aloituspaikan, väylän sekä viheriön, jolla reikä aina sijaitsee. Viheriölle pääsyä hankaloitetaan erilaisin tavoin, kuten vesiesteillä ja bunkkereilla. Golftoiminnan voidaan Suomessa sanoa alkaneen, kun ensimmäinen golfseura perustettiin vuonna Tämä oli Helsingin Golfklubi, joka toimii samalla paikalla Talin kartanon kupeessa edelleen. Vuonna 1957 perustettiin neljän seuran voimin Suomen Golfliitto ry. Seurojen yhteinen jäsenmäärä oli tuolloin 587. (Laukkanen, Saarinen & Walden 2006, 11) Kuvioissa 1. ja 2. on esitetty Suomen Golfliiton ylläpitämän jäsenrekisterin perusteella sekä lajin harrastajien että jäsenseurojen lukumäärien kehitys 1970 luvulta vuoteen 2005 saakka Kuvio 1: Jäsenmäärien kehitys Suomen golfseuroissa (Golf.fi 2005)

10 6 Kuten kuvioista 1. ja 2. huomataan, on lajin suosion kasvu ollut jatkuvaa niin harrastajien kuin seurojenkin lukumäärän osalta. Merkittävintä kasvu oli vuoden 1985 jälkeen, jolloin esimerkiksi harrastajien määrä viidessä vuodessa yli nelinkertaistui. Lamavuosien jälkeen kasvuluvut lähtivät uudestaan nousuun 1990-luvun lopulla, kunnes kasvuvauhti on viime vuosina jälleen hieman heikennyt. Kuvioissa huomattavaa on myös se, kuinka harrastajien määrän suhteellinen kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin kenttien. Kun esimerkiksi vuonna 1980 Suomen noin 3000 harrastajaa jakaantuivat 13 kentälle melko väljästi (noin 230 pelaajaa per kenttä), on vuonna 2005 ollut jo huomattavasti ahtaampaa. Pelaajia yhtä kenttää kohden on jo lähes tuhat. Luonnollisin selitys tähän on luonnollisesti kenttien koon merkittävä kasvu. Vaikka suurin osa kentistä onkin edelleen 18-reikäisiä, yleistyvät 36-reikäiset kentät jatkuvasti. Pickala Golf Clubin kentällä on jopa 54 pelattavaa reikää noin 200 hehtaarin suuruisella alueella (Pickala Golf 2006). Tämä tarkoittaa kolmea täysimittaista golfkierrosta Kuvio 2: Suomen Golfliiton alaisten jäsenkenttien lukumäärä (Golf.fi 2005) Tämän tutkimuksen laskelmissa käytetty kenttien lukumäärä on 110, mikä vastaa heinäkuun 2004 tilannetta (Saarinen 2004). Lajin harrastajia vuoden 2004 lopussa oli henkilöä (Golf.fi 2005). Tätä lukua on käytetty golfharrastajien kulutusmenoja laskettaessa.

11 7 Yhtiömuodoltaan golfyhteisöt ovat Suomessa joko täysin yhdistyspohjaisia (ry), perinteisiä osakeyhtiöpohjaisia (ry/oy), tai niin sanottuja uusia sijoittajapohjaisia osakekenttiä (oy/ry). Sijoittajapohjaisissa golfyhteisöissä pelaajilla on vain pieni osa omistuksesta, ja päätösvalta yhteisön asioista säilyy sijoittajaomistajilla. Golfseura ei käytännössä voi omistaa kenttää arvonlisäverosyistä, minkä vuoksi kentällä toimii yleisesti kaksi tahoa: golfseura (ry) ja kenttäyhtiö (oy) (Pekkala 2004). Yhdistysmuotoisissa golfseuroissa asioista päättävät sen jäsenet, osakeyhtiössä puolestaan omistajat eli osakkaat. Yhdistyksen etuna on selkeästi yleishyödyllinen status, joka tuo sille suuria veroetuja. Verohallituksen (2005b) mukaan nämä edut saadakseen yhdistyksen on osoitettava, ettei sen tarkoituksena ole rikastuttaa jäseniään, vaan sen tulee käyttää kaikki tulonsa yleishyödyllisiin kohteisiin. Osakeyhtiöperiaatteiden mukaisesti osakeomisteisen kentän pääasiallinen tehtävä taas on tuottaa omistajilleen lisäarvoa. Tämä tarkoittaa golftoiminnassa ensisijaisesti laadukkaita peliolosuhteita, mutta myös omistuksen arvon tasaista kasvua. Jakauma golfyhteisöjen yhtiömuotojen osalta on esitetty kuviossa 3. Kyseessä on vuoden 2005 alun tilanne. Kuvion 116 yhteisöä selittyy sillä, että kahdella Golfliiton alaisella seuralla ei kyseisenä vuonna ollut lainkaan kenttää, mistä syystä ne on myös jätetty pois kenttien määrää koskevista virallisista laskelmista. Vuonna 2004 ainoastaan 15 kenttäyhtiötä ilmoitti tavoittelevansa toiminnallaan selkeästi voittoa (Saarinen 2004) RY RY / OY OY / RY 82 Kuvio 3: Golfyhteisöjen yhtiömuodot vuoden 2005 alussa (kpl) (Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen 2005)

12 luvulla lajin suosion kasvaessa golfosakeyhtiöt korvasivat suurelta osin perinteiset yhdistyspohjaiset kentät. Vuonna 2004 vain neljätoista kenttää toimi enää kokonaisuudessaan yhdistyksenä. Muutos johtui luultavasti suurelta osin siitä, että osakemuodossa kentän perustamiseen tarvittava rahoitus saatiin kerättyä joustavammin ja osakkeenomistajat voivat myös hyötyä rahallisesti omistuksestaan. Osakeyhtiömuotoiset kentät rahoittavat huomattavan osan perustamisvaiheen kustannuksista myymällä golfosakkeita ja toimintansa jatkumisen ne rahoittavat omistajilta kerätyillä vastikemaksuilla. Golfosakkeen, eli golfosakeyhtiön yhden omistusosuuden hinnan keskiarvo oli noin vuonna 2004, joskin on muistettava, että alueelliset erot ovat todella merkittäviä. Kalleimpia golfosakkeet ovat luonnollisesti Uudellamaalla ja halvimpia Pohjanmaalla. (Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen 2005) Yhdistyspohjainen yhteisö, kuten esimerkiksi Talin kentällä toimiva Helsingin Golfklubi ry, kerää pääosan kentänhoidon ja muun toiminnan kustannusten kattamiseen tarvittavista varoista jäseniltään liittymismaksuina sekä vuosittaisina jäsenmaksuina. (Talin Golfklubi ry 2006) Golfkentät voidaan jakaa myös kenttätyypin mukaan kaupunki- ja maaseutukenttiin, jotka voivat olla myös Country Club- (CC), Resort- tai etäjäsenkenttiä. Kaupunkikentillä tarkoitetaan golfkenttiä, joihin on noin puolen tunnin ajomatka suuren kaupungin keskustasta. Näitä kaupunkeja ovat Suomessa esimerkiksi Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu. Kaupunkikenttiä oli vuonna 2004 Suomessa 20 kappaletta. Maaseutukenttiä ovat kaikki muut kuin kaupunkikentät, joten se on ylivoimaisesti yleisin kenttätyyppi. CC-kentillä voi harrastaa muitakin lajeja, kuten esimerkiksi tennistä ja ratsastusta. Resort puolestaan tarkoittaa mahdollisuutta yöpyä golfyhteisön tiloissa. (Tynnilä & Vakkuri 2006) Niin kutsuttuja etäjäsenkenttiä oli Suomessa 14 kappaletta. Tämä kenttätyyppi tarkoittaa sitä, että jotkut maakuntien kentät tarjoavat edullisia etäjäsenyyksiä, jotka eivät edellytä golfosakkeen ostamista, tai edes pelioikeuksien vuokraamista. Etäjäsen liittyy siis jonkin kaukaisen seuran jäseneksi, mutta pelaa kuitenkin lähinnä Uudellamaalla maksamalla pelaamisestaan green feen, eli vierailevan pelaajan kierros- tai päivämaksun. Vähäisillä kierrosmäärillä tämä tulee huomattavasti halvemmaksi kuin osakkeen osto tai

13 9 pelioikeuden vuokraus. Etuna on lisäksi se, että green fee pelaajat eivät sitoudu yhteen kenttään kuten omistajat. Etäjäsenyyden seurauksena monet kentät ovat kuitenkin nostaneet green fee maksujaan, tai antavat alennusta niille, joilla on jäsenyys jossain lähiseudun yhteistyöseurassa (ks. Miettinen 2005). Janne Tarmio (2004) arvioi, että Suomen neljällätoista etäjäsenkentällä olisi noin jäsentä, joista vain häviävän pieni vähemmistö pelaisi kotikentällään. Nykyisin on myös täysin mahdollista liittyä jäseneksi johonkin virolaiseen seuraan, ja pelata sen kautta green fee maksuilla myös Suomessa (ks. esim. Audru Golfiklubi 2006). Luonnollisesti tämä aiheuttaa vastalauseita varsinkin Uudenmaan golfpiireissä, sillä Viroon maksettavien seuramaksujen katsotaan olevan suoraan pois suomalaisesta golftoiminnasta. Yleisesti golfosaketta voidaan verrata asunto-osakkeeseen ja vuokrapelioikeuden ostamista vuokralla asumiseen. Tällöin green fee pelaamisen voidaan sanoa olevan kuin hotellissa yöpymistä. Osakkeenomistajat pysyvät paikallaan, eivätkä muuta tai vaihda kenttää kovin usein. He ovat sitoutuneita osakeyhtiönsä asioihin ja haluavat usein myös vaikuttaa niihin niin golf- kuin asunto-osakeyhtiössäkin. Omistajat maksavat osuudestaan molemmissa myös vuosittaisen yhtiövastikkeen. Vuokralla pelaavat ja vuokralla asujat ovat myös sitoutuneita omaan alueeseensa, mutta eivät niin tiukasti kuin omistajat. Vuokrapelioikeus lunastetaan usein kaudeksi kerrallaan, jonka jälkeen voidaan joko vaihtaa kenttää tai lunastaa uusi pelioikeus. Asuntomarkkinoilla kierto on usein vielä nopeampaa. Green fee pelaajat taas käyvät kentillä harvoin ja maksavat kierroksestaan aina huomattavasti kovempaa hintaa kuin esimerkiksi omistajat. He ovat nimensä mukaisesti vieraspelaajia, joita ei kiinnosta golfyhteisön asiat. Heille tärkeintä on vain se kierros jota he kulloinkin pelaavat. (ks. Helsingin Sanomat 2005)

14 10 2. GOLFTOIMINNAN VIRRAT JA VARANNOT Varsinainen tutkimus alkaa kansantaloudellisen käsitteistön rakentamisella ja golfyhteisöjen tuottamien virtojen ja varantojen esittelyllä. Kokonaisuutena luvusta muodostuu työn teoreettinen viitekehys, joka kulkee läpi työn sen selkärankana. Tutkimuksen seuraamisen kannalta on oleellista ymmärtää, mitä tarkoitetaan virroilla ja varannoilla ja minkälaisista eristä näiden tässä tutkimuksessa arvioidaan muodostuvan Tutkimuksen kansantaloudellinen perusta Kansantaloudellinen viitekehys rakentuu aina niukkuuden käsitteen ympärille. Niukkuus tarkoittaa kansantaloudessa sitä, että kaikkien taloudellisten toimijoiden, niin kuluttajien, yritysten kuin yhteisöjenkin, on tehtävä valintoja. Taloudellisen toiminnan päämäärän voidaan sanoa olevan mahdollisimman korkean hyvinvoinnin saavuttaminen niukkoja resursseja haaskaamatta (Mäkelä 2001, 2). Kansantalouden lähtökohtana on periaate, että kaikki talouden toimijat haluavat enemmän hyvinvointia kuin niiden on mahdollista saada. Tämä taas johtuu siitä, että potentiaalinen kysyntä ylittää aina potentiaalisen tarjonnan. Potentiaalisen tarjonnan niukkuudesta päästään toiseen kansantalouden peruskäsitteeseen, eli subjektiivisen hyödyn kokemiseen. Jos verrataan kahden tuotteen kustannuksia ja hyötyjä, voidaan toinen lähes poikkeuksetta todeta toista paremmaksi. Yleiskielessä puhutaan hinta-laatu suhteesta. Kun resurssit ovat niukat, johtaa jonkin hyödykkeen valinta jostain toisesta luopumiseen. Valinta sisältää siis aina myös uhrauksen. Valinnan tulos riippuu rationaalisella toimijalla siitä, kuinka suureksi hän kokee tuotteesta saamansa hyödyn suhteessa siitä maksamaansa vaihtoehtoiskustannukseen. Vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa valinnan aiheuttamaa hyödyn menetystä. Kuluttaja tekee valinnan ja syö ravintolassa 10 maksavan salaatin. Samalla hinnalla hän olisi saanut esimerkiksi 20 kiloa perunoita, joista olisi riittänyt ravinnoksi monta viikkoa. Valinta perustui vaihtoehtoiskustannukseen. Kuluttaja oli valmis luopumaan kahdestakymmenestä kilosta perunoita yhden salaattiannoksen vuoksi. Toisin sanoen salaatista saatu hyöty oli valintahetkellä subjektiivisesti suurempi kuin yksikään sen vaihtoehtoiskustannuksista. Loppuen lopuksi kansantaloudellinen tutkimus käsitteleekin

15 11 useimmiten inhimillisten tarpeiden tyydyttämistä ja maksimaalisen hyödyn tavoittelua (Sloman 2003, 4-7) Golfmaailman taloudelliset toimijat Tässä tutkimuksessa on käsitelty kolmenlaisia taloudellisia toimijoita. Golfharrastajien intresseissä on pelata mahdollisimman paljon, mahdollisimman hyvillä kentillä niin, että heidän kokemansa hyöty harrastuksestaan on maksimaalinen. Niukkuuden vallitessa golffari joutuu kuitenkin tekemään valintoja, koska resurssit ovat aina rajalliset. Moni menee esimerkiksi aamulla mieluummin töihin kuin golfaamaan, koska töistä poisjäännin vaihtoehtoiskustannus on usein huomattavasti suurempi kuin golfkentälle menemättä jättämisen. Sama pätee myös toisin päin. Jos golffari tarvitsee uuden kirjahyllyn, mutta rahallisesti yhtä arvokas mailasarja tyydyttää hänen tarpeitaan enemmän, jää kirjahylly ostamatta. Koska myös suurin osa golfyhteisöjen valinnoista tehdään golfharrastajien toimesta, sisältää näiden hyödyn maksimointi usein samoja asioita kuin yksittäisten harrastajien. Golfyhteisöt pyrkivätkin useimmiten maksimoimaan omistajiensa ja jäsentensä golftoiminnasta kokeman hyödyn. Muutamat yhteisöt toimivat kuitenkin sijoittajavetoisesti. Tällöin yhteisön hyötyä mittaa ainoastaan se, kuinka paljon sijoittajataho saa rahoilleen vastinetta. Jos korvaus sijoitetusta pääomasta ei riitä, toisin sanoen vaihtoehtoiskustannus on liian suuri, luopuu sijoittaja kentästä ja investoi rahoillaan esimerkiksi kiinteistöihin. Luonnollisesti sijoittajan tekemä tulos riippuu kuitenkin viime kädessä siitä, kuinka suureksi hän saa muodostettua golffareiden kentällä kokeman hyödyn. Toisin sanoen kuinka paljon harrastajat ovat valmiita uhraamaan pelatakseen kyseisellä kentällä. Golftoiminnassa mukana olevat yritykset haluavat myös maksimoida voittonsa. Ne tuottavat golfvälineitä ja palveluja, koska ajattelevat saavansa näistä suurimman mahdollisen hyödyn omistajilleen. Hyöty golfyrityksille tulee harrastajien valmiudesta panostaa välineisiin ja elämyksiin, jotka tuottavat erityistä lisäarvoa perinteisen golfharrastuksen lisäksi. Lisäksi on paljon yrityksiä, jotka eivät millään tavalla liity golftoimintaan, mutta hyötyvät silti huomattavasti alueen golfaktiviteetista. Näitä ovat esimerkiksi ravintolat, majoitusliikkeet ja muu alueellinen liike-elämä. On selvää, että paikallinen golfyhteisö houkuttelee niin kuluttajia kuin yrityksiäkin vaikutusalueelleen.

16 12 Kaikki rationaaliset valinnat perustuvat kansantaloudessa siihen, että taloudellinen toimija valitsee itselleen aina hyödyllisimmän mahdollisen vaihtoehdon. Tämä taas riippuu valinnan subjektiivisista eduista ja kustannuksista. Golftoimintaa on siis Suomessa ainoastaan siksi, että golfin kautta koettu hyöty on lajin harrastajille tyydyttävin mahdollinen vaihtoehto sijoittaa osa rajallisista resursseistaan. Kun harrastajat ovat valmiita maksamaan muun muassa kenttien rakennuksesta, välineiden valmistuksesta ja golfmatkailun järjestämisestä, aiheuttaa tämä kansantalouteen positiivisen kierteen. Tällä kierteellä tarkoitetaan golftoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia, joita tässä tutkimuksessa käsitellään. Golftoiminnan vaikutukset näkyvät kansantaloudessa ensisijaisesti virtoina. Virroilla tarkoitetaan jonkin tietyn ajan kuluessa jollekin talouden toimijalle saapuvaa, tai siltä lähtevää rahavirtaa. Virta viittaa aina määrän muutokseen. (Sloman 2003, 241) Tässä tutkimuksessa mitattava suure on raha. Virrat koostuvat tuotoista, pääomatuloista, tuista ja palkoista, jotka ikään kuin virtaavat talouden toimijalta toiselle. Kokonaisuudessaan tulovirrat tarkoittavat tässä tutkimuksessa kaikille Suomen golfyhteisöille vuoden 2004 aikana virranneita tuloja, ja menovirrat taas niiden kokemia kustannuksia eli menoja. Pekkarinen ja Sutela (2002, 171) määrittävät tulot ja menot virtasuureiksi, jotka lasketaan aina kertymänä tietyltä ajanjaksolta. Merkittävin golftoiminnassa näkyvä virta on luonnollisesti golfharrastajien kulutus. Ilman sitä ei Suomessa olisi yhtäkään golfyhteisöä eikä golftuotteita tarjoavaa yritystä. Tämän tutkimuksen virrat tarkoittavat vuoden 2004 aikana kansantalouteen golftoiminnan vaikutuksesta syntyneitä rahavirtoja. Kaikkien virtojen tuottamiseksi tarvitaan varantoja. Varannot tarkoittavat tässä tutkimuksessa golfyhteisöjen varallisuutta, eli sitä kuinka paljon pääomaa golftoimintaan on Suomessa sitoutunut. Laajimmassa merkityksessään varanto (stock) tarkoittaa yksinkertaisesti määrää. (Sloman 2003, 241) Tässä varannoilla tarkoitetaan kaikkea omaisuutta, jolla on mahdollista synnyttää tulovirtoja nyt tai tulevaisuudessa (Bannock, Baxter & Davis 2003, 43). Merkittävin osa varantoja on golftoiminnassa yhteisöjen käyttöomaisuus, jota tarvitaan golfpalveluiden tuottamiseen. Näkyvin osa tätä on itse kenttä. Käyttöpääoma ja maaalueet, joilla golfkentät sijaitsevat, muodostavat golftoiminnan näkyvän omaisuuden.

17 13 Rahoitusomaisuus eroaa näkyvästä omaisuudesta, koska se ei itseisarvollaan kasvata golfpalvelujen tuotantoa. Rahalla voi kuitenkin välillisesti hankkia lisää tuotannontekijöitä. Yhdessä työvoima, maa-alue ja käyttöomaisuus muodostavat tuotannontekijät, joilla golfpalveluita on mahdollista tuottaa. (Begg 2000, 214) Sitoutunut omaisuus on varantosuure, jonka suuruutta tarkastellaan aina tiettynä hetkenä (Pekkarinen & Sutela 2002, 171). Luonnollisin ajankohta varantojen arvioimiselle on tilinpäätöksen kohdalla. Tässä tutkimuksessa golftoiminnan varantoja arvioidaan golfyhteisöjen vuoden 2004 tilinpäätösten perusteella. Golftoiminnan virtoja ja varantoja tarkastellaan tässä tutkimuksessa kirjanpidon näkökulmasta, jolloin virtojen voidaan sanoa vastaavaan tuloslaskelmaa ja varantojen puolestaan tasetta. Näin ollen myös virtoihin ja varantoihin pätevät kahdenkertaisen kirjanpidon lait. Ajattelua voidaan soveltaa esimerkiksi siten, että tulovirrat lisäävät aina omaisuutta ja menovirrat vähentävät sitä. Kaikkein vahvimmin tutkimuksen kirjanpidollinen pohja tulee vastaan investointien erittelyssä tuloslaskelmaan ja taseeseen. Kirjanpidon perusteiden hallitseminen helpottaakin merkittävästi tutkimuksen seuraamista ja joidenkin metodologisten ratkaisujen hyväksymistä. Näihin perusteisiin ei kuitenkaan tässä esityksessä ole syytä paneutua. Golftoiminnan kansantaloudelliset ulottuvuudet tarkoittavat lyhyesti sitä, kuinka eri talouden toimijoiden varannot eli resurssit liittyvät toisiinsa muodostaen golftoiminnan virrat. Golfyhteisöjen ja yritysten resursseja ovat esimerkiksi niiden tuotannontekijät, harrastajien resursseja puolestaan ovat käytettävissä olevat aika ja raha. Taloudellinen aktiviteetti perustuu vaihdantaan, jota kuvataan yleisesti rahan, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kiertokulkuna. Siinä kuluttajat haluavat hyödykkeitä, joista ovat valmiita maksamaan rahaa. Kansantaloudessa on myös yrityksiä, joiden mielestä hyödykkeiden markkinahinta on tarpeeksi korkea, jotta niitä kannattaa tuottaa. Hyödykkeitä tuottaakseen yritykset tarvitsevat tuotannontekijöitä, kuten työvoimaa. Tätä ne ostavat kuluttajilta ja maksavat työstä korvaukseksi rahaa. Kuluttajat ostavat taas työstä saamallaan palkalla tuotettuja hyödykkeitä. Kuviossa 4. on esitetty kansantalouden yleinen kiertokulkukaavio. Samalla periaatteella havainnollistetaan suomalaisen golftoiminnan taloudellisia ulottuvuuksia luvun lopussa olevassa kuviossa 6. Kansantalouden mittakaavassa kysyntä on aivan yhtä riippuvaista tuotannosta kuin tuotanto kysynnästä. Tämä johtuu siitä, että ilman tuotantoa ei ihmisillä olisi rahaa

18 14 myöskään ostaa hyödykkeitä. Golftoiminnassa harrastajien kokonaiskysyntä ei ole riippuvainen golfpalveluiden tarjonnasta. Jos golftoiminta lopetettaisiin, kuluttaisivat ihmiset rahansa seuraavaksi suurimman vaihtoehtoiskustannuksen hyödykkeeseen. Golfpalveluiden tarjonta puolestaan on täysin riippuvaista sen kysynnästä. Jos tuotannon kustannukset nousevat liian korkeaksi siitä maksettuun korvaukseen nähden, ei tuotanto enää kannata. Tämä koskee myös voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. HYÖDYKEMARKKINAT hyödykkeitä rahaa Kotitaloudet Kuluttavat hyödykkeitä Omistavat tuotannontekijät Yritykset Tuottavat hyödykkeitä Ostavat tuotannontekijöitä rahaa tuotannontekijöitä TUOTANNONTEKIJÄMARKKINAT Kuvio 4: Yksinkertainen kansantalouden kiertokulkukaavio (Pekkarinen & Sutela 2002, 61 mukaillen) Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Yleisesti kansantaloudellisia vaikutuksia voidaan määrittää tietyn taloudellisen toiminnan tuomana muutoksena tietyn alueen talouteen. Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset tarkoittavatkin muutosta, jonka golftoiminta on tuonut Suomen kansantalouteen. Tämän tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on määrittää golftoiminnan aiheuttamat virrat sekä näiden synnyttämiseksi vaaditut varannot. On kuitenkin huomattava, että taloudellinen toiminta golfmaailmassa tuo muutoksia myös muille talouden aloille ja näin lähettää taloudellisia aaltoja kaikkialle kansantalouteen.

19 15 Näiden aaltojen vaikutuksesta golftoiminnan kansantaloudellinen kokonaisvaikutus on huomattavasti suurempi kuin virtojen määrittämä golfmaailman sisäinen muutos. Kansantaloudellisten kokonaisvaikutusten laskemisen keskeisimpiä teorioita on niin kutsuttu kerroinvaikutus (multiplier effect). Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että jokaisesta tienaamastaan eurosta talouden toimija laittaa tietyn osan takaisin kiertoon. Analyysi perustuu Keynesiläiseen ajatteluun. (ks. Sloman 2003, 465) Malli olettaa, että kokonaiskysyntä määrittää talouden kokonaistuotannon ja tätä kautta myös työvoiman kysynnän. Tämä on helposti ymmärrettävissä, sillä yritykset haluavat tuottaa ainoastaan niin paljon kuin saavat myytyä. Jos talouden toimijat saavat lisää rahaa käyttöönsä, lisääntyy kokonaiskysyntä ja sitä kautta myös kokonaistarjonta. Se, kuinka paljon tietyn summan lisääminen kansantalouden kiertoon todella kasvattaa kansantuotetta, on vaikeampi ennustaa. Kerroinvaikutus esittää teoreettisen arvion siitä, kuinka paljon kokonaistuotanto muuttuu kun kokonaiskysyntään tulee muutoksia. Tähän päästään rajakulutuksen käsitteen (MPC, Marginal Prospensity to Consume) avulla. Tämän lukuarvo kertoo sen, kuinka suuri osa tulojen lisäyksestä kansantaloudessa keskimäärin palautetaan kiertoon omassa kansantaloudessa (Bannock ym. 2003, 240). MPC:n arvo on luonnollisesti välillä 0-1, missä 1 tarkoittaisi 100 prosenttia ja 0 puolestaan sitä, että yhtään senttiä ei palautuisi kotimaiseen kiertoon. Kun kaikkien talouden toimijoiden oletetaan kuluttavan saman suhteellisen osuuden verran tuloistaan, päästään geometrisen päättymättömän sarjan mukaisesti kaavaan: 1 / (1-MPC) = kerroinvaikutus. Toisin sanoen mitä enemmän tuloista palautetaan kiertoon, sitä pienemmäksi jakaja muodostuu ja sitä suurempi on kerroinvaikutus. Malli olettaa, että rahan lisäys näkyy ainoastaan tuotannon lisäyksenä, eikä esimerkiksi inflaationa tai rahan ulkoisen arvon laskuna. Kun geometrisessa sarjassa on päästy loppuun, on kaikki kansantalouteen virrannut raha myös poistunut sieltä. Poistuma tapahtuu kolmea reittiä: säästämisenä, veroina tai maksuina ulkomaille. (Sloman 2003, ) Teoriaa käytetään tutkimustulosten yhteenvedossa mallintamaan talouden kiertokulkua laskettujen virtojen perusteella. Kuviossa 5. on esitetty kerrannaisvaikutusten yksinkertaistettu perusidea golftoiminnan osalta mallin mukaan, jonka on laatinut alun perin National Golf Foundation. Mallissa kulutus lisääntyy 100, mikä tuottaa

20 16 kerroinvaikutuksen golfyhteisön kautta yrityksiin ja niistä työntekijöiden palkkoihin. Osa rahasta saattaa jopa päätyä uudelleen golfyhteisölle. Golfari maksaa green fee-maksun 100 Kenttäyhtiö budjetoi osan summasta kentänhoitoon 60 Kentänhoitaja ostaa osalla lannoitetta ja huollattaa koneita 50 Lannoiteyritys ostaa lisää materiaalia ja huoltoyritys uusia työkaluja 20 Lisäksi kaikki ketjun toimijat maksavat työntekijöilleen palkkaa ylimääräisestä työstä Kuvio 5: Esimerkki kerrannaisvaikutuksesta golftoiminnassa (NGF 1992, mukaillen) National Golf Foundation sai omassa tutkimuksessaan Chicagon alueen kerroinvaikutuksen lukuarvoksi 2,3, jolloin MPC:n arvoksi saataisiin noin 0,56 (NGF 1992). Uudemmassa tutkimuksessa Thompson (2000) käytti kuitenkin keskimääräisenä MPC:n arvona 0,69, mikä tarkoittaisi suurempaa kotimaista kulutusta yhtä dollaria kohden kuin aiemmin. Tämä tarkoittaisi noin 3,2 suuruista kerroinvaikutusta. Tässä tutkimuksessa laskettuun esimerkkiin on MPC:n katsottu olevan huomattavasti Yhdysvaltoja matalampi. Sen arvon on oletettu olevan tasan 0,5. Tätä voidaan perustella Yhdysvaltoja huomattavasti korkeammalla veroprosentilla. Säästämisaste molemmissa maissa on ollut huomattavan matalaa: Suomessa vuonna 2004 hieman yli 2 % ja Yhdysvalloissa ajoittain jopa negatiivista (Suomen Pankki 2004). Merkittävin poistuma tapahtuu siis verotuksen seurauksena, mutta myös ulkomaille virtaa rahaa. Veroaste bruttokansantuotteesta oli Suomessa Akavan Työmarkkinatutkimuksen (2004) mukaan vuonna 2004 noin 44 %, kun se Yhdysvalloissa oli noin 26 % (OECD 2006). Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloissa jää bruttokansantuotteesta lähes 20 prosenttiyksikköä enemmän suoraan kiertoon kuin Suomessa.

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 9.2.2016 1. Vuoden 2015 tilinpäätöksen esittely 1.1 Osaketilanne 31.12.2015 1.2 Tunnusluvut 1.3 Tuloslaskelma 2015 1.4 Tase 2015 1.5 Yhteenveto talouden tunnusluvuista 1.6

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

Golfseurojen jäsentyytyväisyyskysely ja harrastajatutkimus 2005

Golfseurojen jäsentyytyväisyyskysely ja harrastajatutkimus 2005 Golfseurojen jäsentyytyväisyyskysely ja harrastajatutkimus 2005 Tutkimus tehdään opinnäytetyönä Suomen Golfliitto ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa otoksella Suomen Golfliiton

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

Keskustelunavaus yhtiökokoukseen !

Keskustelunavaus yhtiökokoukseen ! Pelilippupooli Keskustelunavaus yhtiökokoukseen 16.2.2014 Kanavagolf Vääksy Oy, pelilipputyöryhmä - 9. helmikuuta 2014 1 Lähtökohta Viime vuosien kehitys golfosakkeen arvostuksessa ei luultavasti tyydytä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Kurk Golf 31 vuotta elämyksellistä golfia. SGL aluekierros Elisabeth Spåre Puheenjohtaja, Kurk Golf ry

Kurk Golf 31 vuotta elämyksellistä golfia. SGL aluekierros Elisabeth Spåre Puheenjohtaja, Kurk Golf ry Kurk Golf 31 vuotta elämyksellistä golfia SGL aluekierros 10.11.2016 Elisabeth Spåre Puheenjohtaja, Kurk Golf ry Kurk Golf pähkinänkuoressa 629 C-osakasta (yksityishenkilöt) ja 100 B-osakasta (yritykset)

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Lahden Golf 3.0 Mestari ja Kisälli 27-reikäinen golfkeskus

Lahden Golf 3.0 Mestari ja Kisälli 27-reikäinen golfkeskus Lahden Golf 3.0 Mestari ja Kisälli 27-reikäinen golfkeskus Yhtiökokous 14.11.2012: Kokonaissuunnitelma ja Vaiheen 1 ehdotus HL / 14.11.2012 Lahden Golf 3.0 1 Lahden Golf 3.0 Kokonaissuunnitelma ja taustatietoja

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista

Lahden Golf Oy Syyskokous Esityslista Lahden Golf Oy Syyskokous 29.11.2016 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Osanottajat, kokouksen laillisuus,

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä.

1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä. HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ SÄÄSTÖ PÄIVÄKIRJA 1.1. 31.12.2011 1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä. 2. Edellisen vuoden vuokrasaamiset 4.000

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy

Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy 1 Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy Caddiemasterin toimisto ja ajanvaraus Nettivaraus Tasoitusrajat Valvonta Caddiemasterit työskentelevät aiempaan tapaan Classic-, Coach-

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Vakka-Suomen Golf Oy

Vakka-Suomen Golf Oy TASEKIRJA Vakka-Suomen Golf Oy Välskärintie 2 D 23500 Uusikaupunki Kotipaikka Uusikaupunki Y-tunnus 1101522-4 Tilikausi 1.1. 31.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 3 TULOSLASKELMA... 5 TASE...

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kauden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy kentän viime kausina saavutetun hyvän pelikunnon ylläpitämiseen ja palveluiden sekä viihtyvyyden kehittämiseen. Talous Hoitovastikkeeksi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Käyttöomaisuuden määrittely

Käyttöomaisuuden määrittely 1 (5) 8.70 IISALMEN KAUPUNGIN POISTOSUUNNITELMA 1.1.1997 LUKIEN Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.1996 134, tarkastettu kaupunginvaltuuston päätöksellä 25.3.2002 23 ja kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007

Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Yhdistyskoulutus Talousarvio ja tilinpäätös Janne Santala 6.11.2007 Talousarvio = suunnitelma yhdistyksen tilikauden varojen hankinnasta ja käytöstä Yhdistyksen kokous hyväksyy talousarvion. Säännöt määräävät

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012 Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lisäselvitykset Lapin ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen - lisäselvitykset Tämä lisäselvitys perustuu 29.6.2012 päivättyyn yhtiöittämisselvitys raporttiin. Omistajavalmisteluryhmä

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Syyskokous Esityslista

Syyskokous Esityslista Lahden Golf Oy Syyskokous 27.11.2013 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus

TILINPÄÄTÖS SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus SUOMEN BRIDGELIITTO - FINLANDS BRIDGEFÖRBUND R.Y. Y-tunnus 0224257-2 TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015 sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2 Liitetiedot 3 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteista 4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 2.5.2016 28.10.2016 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot