GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET"

Transkriptio

1 1 HELSINGIN LIIKETALOUDEN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Sami Tiainen GOLFTOIMINNAN KANSANTALOUDELLISET VAIKUTUKSET Opinnäytetyö 2006

2 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen merkitys ja tutkimusongelma Golftoiminta Suomessa GOLFTOIMINNAN VIRRAT JA VARANNOT Tutkimuksen kansantaloudellinen perusta Golfmaailman taloudelliset toimijat Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Golfyhteisöjen tulovirrat Golfyhteisöjen menovirrat Käyttökulut Muut kulut Golfyhteisöjen varannot Golfyhteisöjen omaisuuserät Golfyhteisöjen rahoitus Golfyhteisöjen työllistävä vaikutus Golfharrastajien kulutusmenot Golftoiminnan taloudelliset ulottuvuudet Suomessa TUTKIMUSMETODOLOGIA Työn tutkimuksellinen perusta Tutkimusaineisto FGMA-tilinpäätösaineisto Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen Golfseurojen jäsentyytyväisyyskysely ja harrastajatutkimus Tutkimusmenetelmät Keskiluvut Laajennuskerroin Tutkimuksen laadun arviointi TUTKIMUSTULOKSET Golfyhteisöjen tulovirrat Tulovirtojen erittely Yhteenveto golfyhteisöjen tulovirroista Golfyhteisöjen menovirrat...61

3 Menovirtojen erittely Yhteenveto golfyhteisöjen menovirroista Golfyhteisöjen varannot Golfyhteisöjen omaisuuserät Golfyhteisöjen rahoitus Investoinnit Yhteenveto golfyhteisöjen varannoista Golfyhteisöjen työllistävä vaikutus Golfharrastajien kulutusmenot Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Golftoiminnan taloudelliset ulottuvuudet euroina Kansantalouden kerroinvaikutus JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimus ja sen tulokset Diskussio LÄHDELUETTELO LIITTEET 1-3 Liite 1: FGMA-tilinpäätösaineisto tunnuslukuina Liite 2: Golfyhteisöjen tulovirrat Liite 3: Golfyhteisöjen menovirrat KUVIOLUETTELO Kuvio 1: Jäsenmäärien kehitys Suomen golfseuroissa...5 Kuvio 2: Suomen Golfliiton alaisten jäsenkenttien lukumäärä...6 Kuvio 3: Golfyhteisöjen yhtiömuodot vuoden 2005 alussa (kpl)...7 Kuvio 4: Yksinkertainen kansantalouden kiertokulkukaavio...14 Kuvio 5: Esimerkki kerrannaisvaikutuksesta golftoiminnassa...16 Kuvio 6: Golftoiminnan kansantaloudelliset ulottuvuudet...35 Kuvio 7: Keskiarvon ja mediaanin keskeinen ero...45 Kuvio 8: Tulovirtojen jakaantuminen vuonna Kuvio 9: Golfyhteisöjen tulovirrat Floridassa vuonna Kuvio 10: Menovirtojen jakaantuminen vuonna Kuvio 11: Palkkakustannusten jakaantuminen golfyhteisöjen tuloksissa vuonna

4 4 Kuvio 12: Kentänhoidon kustannusten jakaantuminen Suomen golfkentillä vuonna Kuvio 13: Golfyhteisöjen menovirrat Floridassa vuonna Kuvio 14: Keskimääräiset tulot, menot ja tilikauden tulos eri alueiden golfyhteisöissä...74 Kuvio 15: Kustannusten jakaantuminen golfkentän perustamisvaiheessa keskimäärin...77 Kuvio 16: Taseen loppusumman keskimääräinen jakaantuminen rahoituksen osalta...78 Kuvio 17: Talkootyön jakautuminen golfyhteisöjen toimikunnissa...85 Kuvio 18: Golfharrastajien kulutusmenot vuonna Kuvio 19: Harrastajien kulutusmenojen jakaantuminen...90 Kuvio 20: Golftoiminnan ulottuvuudet, virrat ja varannot Suomessa vuonna Kuvio 21: Yhteenveto golftoiminnan virtojen ja varantojen rahallisista arvoista...95 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1: Golfvälinevalmistajat ja Suomen maahantuojat...32 Taulukko 2: Yhteenveto golfyhteisöjen tulovirroista vuonna Taulukko 3: Golfyhteisöjen menovirrat vuonna Taulukko 4: Investointien ja poistojen vaikutus golfyhteisöjen taseisiin vuonna Taulukko 5: Golfyhteisöjen keskimääräinen taserakenne...82 Taulukko 6: Vastikkeeton työ Suomen golfyhteisöissä vuonna

5 1 1. JOHDANTO Golf on Suomessa suosittu ja voimakkaasti kasvava laji huolimatta siitä, että sääolot ovat meillä poikkeuksellisen haastavat perinteisiin golfmaihin verrattuna. Kausi kestää Suomessa noin puoli vuotta, jonka aikana suomalaiset harrastajat pelaavat suhteessa yhtä paljon kierroksia kuin ulkomaiset kollegansa koko vuonna. Harrastaja-, kenttä- ja seuramäärien jatkuvasti kasvaessa on golftoiminnasta muodostunut myös merkittävä osa kansantalouttamme ja suomalaista elinkeinoelämää. Kun yhä useampi kuluttaja on ollut valmis käyttämään osan tuloistaan golfin tuottamaan hyötyyn, on kysynnän kasvaessa lisääntynyt myös tarjonta. Tämä on luonut positiivisen kierteen, jossa harrastajamäärien kasvaessa lisääntyvät myös golfalan tarjoamat työpaikat puhumattakaan talouden kerrannaisvaikutuksista. Golftoiminta ei siis rajoitu ainoastaan golfyhteisöjen ja harrastajien välille, vaan myös lukemattomat yritykset ovat tulleet hyötymään kansainvälisestikin kasvavista golfmarkkinoista. Voidaankin todeta golfin suosion ruokkivan myös muuta liiketoimintaa. Golftoiminta ei kuitenkaan ole tuottavaa ainoastaan alalla toimiville yrityksille, vaan golf tuo myös selkeää alueellista aktiviteettia ja hyvinvointia esimerkiksi matkailun ja kesäasukkaiden muodossa. Vaikka golfia on virallisestikin pelattu Suomessa jo 1930-luvulta, on tämä ensimmäinen golftoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia vuoden ajalta kokoava tutkimus. Aiemmin tämän tyyppiselle tutkimukselle ei luultavasti ole nähty tarvetta, sillä vasta viimeisen 15 vuoden aikana golftoiminta on ammattimaistunut ja Suomeen on syntynyt täysin uusi golfammattilaisten ryhmä. Ilmiö ei ole uusi, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso- Britanniassa golfjohtajia ja muita alan ammattilaisia valmistuu yliopistotutkinnoilla (ks. McLeod 2002). Ammattimaisempi seurojen ja kenttien johtaminen on vaatinut avukseen myös Suomessa entistä laadukkaampia tutkimuksia ja taustatietoa alasta. Vaikka lähes kaikki golfyhteisöt toimivatkin voittoa tavoittelematta, on toiminnan lähtökohta aivan kuten muussa liiketoiminnassa omistajien ja jäsenten kokeman hyödyn maksimointi. Tämä tarkoittaa paremmin hoidettuja kenttiä, tehokkaammin käytettyjä resursseja ja tyytyväisempiä asiakkaita. Tämän vuoksi golftoiminnan kehittäminen on nyt luvulla tärkeämmässä asemassa kuin koskaan. Suomen Golfliiton alaisia seuroja on nykyään jo helposti yli satakaksikymmentä ja näiden jäseninä aktiivisia golfharrastajia yli satatuhatta, joten kysymyksessä on joka

6 2 tapauksessa merkittävä toimiala Suomen elinkeinoelämälle. Tämä tutkimus kartoittaa suomalaisen golftoiminnan taloudellisia ulottuvuuksia ja mittasuhteita niin golfyhteisöjen, -harrastajien kuin yrityssektorinkin näkökulmasta. Se, kuinka golftoiminnan rahallinen vaikutus muodostuu ja kuinka se lopulta jakautuu yhteisöille, yrityksille ja julkisille laitoksille, on epäilemättä hyödyllistä sekä mielenkiintoista informaatiota kaikille golfin parissa toimiville Tutkimuksen merkitys ja tutkimusongelma Tämä tutkimus on Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulussa suoritettu opinnäytetyö. Tutkimuksen toimeksiantaja on Suomen Golfliitto ry, joka hyödyntää työn tuloksia omassa toiminnassaan. Golfliitolla on täysi julkaisu- sekä käyttöoikeus niin tutkimustuloksiin, kuin kaikkeen muuhunkin tähän tutkimukseen liittyvään aineistoon. Tekijänoikeus säilyy kuitenkin tekijällä. Tämä tutkimus kuuluu Helialta tilattuun golftutkimusten sarjaan, jonka tilaajana on Suomen Golfliitto. Sarjan muut opinnäytetyöt ovat: Jäsenten tyytyväisyys golfseurojen palvelun laatuun (Björk & Kykkänen 2006) sekä Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen (Tynnilä & Vakkuri 2006). Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Suomessa vuonna Kokonaistavoite voidaan jakaa selkeästi kahteen erilliseen tutkimusongelmaan: golftoiminnan muodostamiin kansantalouden virtoihin sekä niiden tuottamiseksi sidottuihin varantoihin. Kansantalouden virtojen osalta tutkimusongelmaksi määritellään: 1. Minkälaisia virtoja kansantalouteen syntyi golftoiminnan seurauksena vuonna 2004? Tätä tutkimusongelmaa voidaan käsitellä seuraavin jatkokysymyksin: Kuinka suuri tulovirta golfyhteisöille muodostui vuoden aikana ja kuinka tämä tulovirta keskimäärin jakaantui yhteisöjen tuloslaskelmissa?

7 3 Kuinka suuren menovirran golfyhteisöt kokivat ja kuinka se jakaantui yhteisöjen tuloslaskelmissa? Kuinka paljon golfharrastajat käyttävät vuosittain rahaa harrastukseensa ja kuinka kulutusmenot jakaantuivat? Kuinka suuri osa golfharrastajien kulutusmenoista päätyi tulovirtoina golfmarkkinoilla toimiville yrityksille? Toimeksiannon määrittämän tavoitteen toinen puoli koskee golftoimintaan sitoutuneita varantoja. Näiden osalta tutkimusongelma voidaan määritellä seuraavasti: 2. Minkälaisia varantoja golftoimintaan oli sitoutunut vuoden 2004 lopussa? Toisin sanoen tutkimusongelmana tältä osin on, kuinka paljon omaisuutta vaadittiin virtojen ja harrastajien kokeman kumulatiivisen hyödyn tuottamiseksi. Tämä ongelma voidaan puolestaan jakaa seuraaviin jatkokysymyksiin: Kuinka suuri omaisuus golfyhteisöillä on hallussaan ja kuinka se jakaantui yhteisöjen taseisiin vuoden 2004 lopussa? Kuinka paljon Suomen golfkentille hankittiin vuoden aikana lisää käyttöomaisuutta? Virtojen ja varantojen ulkopuolelta tutkimuksessa vastataan kansantaloudelliseen kysymykseen siitä, kuinka suuri oli golftoiminnan työllistävä vaikutus sekä palkallisen, että talkootyön osalta. Tämän tutkimuksen päämääränä on vastata asetettuihin tutkimusongelmiin ja niiden jatkokysymyksiin erillisistä tutkimusaineistoista, golfyhteisöjen tilinpäätöstiedoista, opinnäytetöinä kerätyistä kyselyistä sekä yritys- ja yhteisölähteistä hankitun aineiston perusteella. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida golftoiminnan vaikutuksia ja mittasuhteita koko Suomen osalta. Kansantaloudellisia vaikutuksia tutkitaan työssä nimenomaan virtojen ja varantojen avulla, ei niinkään golftoiminnan aikaansaaman arvonlisän kannalta.

8 4 Tutkimus pohjautuu hyvin vahvasti empiiriseen aineistoon, joten tulosten reliabiliteettiin ja toistettavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä seikka on erityisen tärkeä, sillä kaikki tutkimuksessa käytetty aineisto on alun perin tarkoitettu muiden tutkimusten käyttöön. Vastaavasti kansantaloudellisen kirjanpidon teorian painoarvoa on työssä jouduttu vähentämään. Suomessa ei vastaavaa tutkimusta ole aikaisemmin tehty. Aiemmat vastaavat tutkimukset ovat pääsääntöisesti kohdistuneet Pohjois-Amerikan golftoiminnan alueellisiin vaikutuksiin. Näistä muutamaa on käytetty työssä vertailututkimuksina niiltä osin kun ne ovat olleet vertailukelpoisia aineistonsa tai tutkimusmenetelmiensä osalta. Merkittävimmät vertailututkimukset tätä työtä laadittaessa olivat: The Economic Impact of Golf Course Operations on Local, Regional & National Economics (NGF 1992), Economic Impact of Golf in Ocean City, Maryland (Thompson 2000) sekä Economic Impacts of the Florida Golf Course Industry (Haydu & Hodges 2002). Näitä on tutkimuksessa käytetty vertailuaineistona niin tulosten kuin käyttökelpoisten tutkimusmenetelmien osalta. Johdannon loppuosa koostuu suomalaisen golftoiminnan esittelystä. Tämän tarkoituksena on selventää golftoiminnan perusteita ja rakenteita sekä suomalaista golfkulttuuria. Luvussa 2. käydään läpi tutkimukseen liittyvä teoriapohja sekä siitä muodostettu teoreettinen viitekehys. Luvun pääpaino on kansantaloudellisten käsitteiden määrittelyllä, jotka tämän tutkimuksen alueeseen kuuluvat. Tärkeä merkitys luvussa 2. on myös golftoiminnan taloudellisten ulottuvuuksien hahmottamisella. Luvussa 3. käsitellään tämän tutkimuksen metodologiaa. Aluksi esitellään tutkimuksen empiirinen aineisto, jonka jälkeen käydään läpi aineiston muokkaamiseksi käytetyt tilastolliset ja kansantaloudelliset menetelmät. Luvun lopuksi pohditaan kriittisesti aineiston, käytettyjen menetelmien ja tutkimusotteen reliabiliteettia, validiteettia sekä mahdollisia puutteita laajassa kansantaloudellisessa tutkimuksessa. Luvussa 4. aineistosta johdetaan tutkimustulokset, joilla pyritään vastaamaan mahdollisimman perusteellisesti asetettuihin tutkimusongelmiin. Luvun pääpaino on aineiston analysoinnin reliabiliteetissa sekä tulosten toistettavuudessa. Tuloksia myös havainnollistetaan lukuisilla kuvioilla ja taulukoilla. Viimeisessä luvussa käydään läpi tutkimustulosten perusteella laaditut johtopäätökset, joiden tehtävänä on kerätä yhteen tutkimuksen oleellisin sisältö, sekä herättää mielipiteitä ja keskustelua tutkimuksesta sekä golftoiminnan vaikutuksista yleisemminkin. Luvun lopussa on tutkimuksen diskussio-osuus, jossa keskustellaan

9 5 toteutetusta tutkimuksesta hieman laajemmasta näkökulmasta, sekä pohditaan tulevaisuuden haasteita golftutkimuksen alalta Golftoiminta Suomessa Golfin lähtökohta on yksinkertainen: paikallaan olevaa palloa yritetään mailalla pelaten saada reikään mahdollisimman vähin lyönnein. Kenttänä toimii tavallisesti 9- tai 18- reikäinen viheralue. 27- tai 36-reikäiset kentät ovat näiden kerrannaisia. Täysimittainen kierros tarkoittaa 18 reiän pelaamista. Jokainen reikä vaatii aloituspaikan, väylän sekä viheriön, jolla reikä aina sijaitsee. Viheriölle pääsyä hankaloitetaan erilaisin tavoin, kuten vesiesteillä ja bunkkereilla. Golftoiminnan voidaan Suomessa sanoa alkaneen, kun ensimmäinen golfseura perustettiin vuonna Tämä oli Helsingin Golfklubi, joka toimii samalla paikalla Talin kartanon kupeessa edelleen. Vuonna 1957 perustettiin neljän seuran voimin Suomen Golfliitto ry. Seurojen yhteinen jäsenmäärä oli tuolloin 587. (Laukkanen, Saarinen & Walden 2006, 11) Kuvioissa 1. ja 2. on esitetty Suomen Golfliiton ylläpitämän jäsenrekisterin perusteella sekä lajin harrastajien että jäsenseurojen lukumäärien kehitys 1970 luvulta vuoteen 2005 saakka Kuvio 1: Jäsenmäärien kehitys Suomen golfseuroissa (Golf.fi 2005)

10 6 Kuten kuvioista 1. ja 2. huomataan, on lajin suosion kasvu ollut jatkuvaa niin harrastajien kuin seurojenkin lukumäärän osalta. Merkittävintä kasvu oli vuoden 1985 jälkeen, jolloin esimerkiksi harrastajien määrä viidessä vuodessa yli nelinkertaistui. Lamavuosien jälkeen kasvuluvut lähtivät uudestaan nousuun 1990-luvun lopulla, kunnes kasvuvauhti on viime vuosina jälleen hieman heikennyt. Kuvioissa huomattavaa on myös se, kuinka harrastajien määrän suhteellinen kasvu on ollut huomattavasti voimakkaampaa kuin kenttien. Kun esimerkiksi vuonna 1980 Suomen noin 3000 harrastajaa jakaantuivat 13 kentälle melko väljästi (noin 230 pelaajaa per kenttä), on vuonna 2005 ollut jo huomattavasti ahtaampaa. Pelaajia yhtä kenttää kohden on jo lähes tuhat. Luonnollisin selitys tähän on luonnollisesti kenttien koon merkittävä kasvu. Vaikka suurin osa kentistä onkin edelleen 18-reikäisiä, yleistyvät 36-reikäiset kentät jatkuvasti. Pickala Golf Clubin kentällä on jopa 54 pelattavaa reikää noin 200 hehtaarin suuruisella alueella (Pickala Golf 2006). Tämä tarkoittaa kolmea täysimittaista golfkierrosta Kuvio 2: Suomen Golfliiton alaisten jäsenkenttien lukumäärä (Golf.fi 2005) Tämän tutkimuksen laskelmissa käytetty kenttien lukumäärä on 110, mikä vastaa heinäkuun 2004 tilannetta (Saarinen 2004). Lajin harrastajia vuoden 2004 lopussa oli henkilöä (Golf.fi 2005). Tätä lukua on käytetty golfharrastajien kulutusmenoja laskettaessa.

11 7 Yhtiömuodoltaan golfyhteisöt ovat Suomessa joko täysin yhdistyspohjaisia (ry), perinteisiä osakeyhtiöpohjaisia (ry/oy), tai niin sanottuja uusia sijoittajapohjaisia osakekenttiä (oy/ry). Sijoittajapohjaisissa golfyhteisöissä pelaajilla on vain pieni osa omistuksesta, ja päätösvalta yhteisön asioista säilyy sijoittajaomistajilla. Golfseura ei käytännössä voi omistaa kenttää arvonlisäverosyistä, minkä vuoksi kentällä toimii yleisesti kaksi tahoa: golfseura (ry) ja kenttäyhtiö (oy) (Pekkala 2004). Yhdistysmuotoisissa golfseuroissa asioista päättävät sen jäsenet, osakeyhtiössä puolestaan omistajat eli osakkaat. Yhdistyksen etuna on selkeästi yleishyödyllinen status, joka tuo sille suuria veroetuja. Verohallituksen (2005b) mukaan nämä edut saadakseen yhdistyksen on osoitettava, ettei sen tarkoituksena ole rikastuttaa jäseniään, vaan sen tulee käyttää kaikki tulonsa yleishyödyllisiin kohteisiin. Osakeyhtiöperiaatteiden mukaisesti osakeomisteisen kentän pääasiallinen tehtävä taas on tuottaa omistajilleen lisäarvoa. Tämä tarkoittaa golftoiminnassa ensisijaisesti laadukkaita peliolosuhteita, mutta myös omistuksen arvon tasaista kasvua. Jakauma golfyhteisöjen yhtiömuotojen osalta on esitetty kuviossa 3. Kyseessä on vuoden 2005 alun tilanne. Kuvion 116 yhteisöä selittyy sillä, että kahdella Golfliiton alaisella seuralla ei kyseisenä vuonna ollut lainkaan kenttää, mistä syystä ne on myös jätetty pois kenttien määrää koskevista virallisista laskelmista. Vuonna 2004 ainoastaan 15 kenttäyhtiötä ilmoitti tavoittelevansa toiminnallaan selkeästi voittoa (Saarinen 2004) RY RY / OY OY / RY 82 Kuvio 3: Golfyhteisöjen yhtiömuodot vuoden 2005 alussa (kpl) (Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen 2005)

12 luvulla lajin suosion kasvaessa golfosakeyhtiöt korvasivat suurelta osin perinteiset yhdistyspohjaiset kentät. Vuonna 2004 vain neljätoista kenttää toimi enää kokonaisuudessaan yhdistyksenä. Muutos johtui luultavasti suurelta osin siitä, että osakemuodossa kentän perustamiseen tarvittava rahoitus saatiin kerättyä joustavammin ja osakkeenomistajat voivat myös hyötyä rahallisesti omistuksestaan. Osakeyhtiömuotoiset kentät rahoittavat huomattavan osan perustamisvaiheen kustannuksista myymällä golfosakkeita ja toimintansa jatkumisen ne rahoittavat omistajilta kerätyillä vastikemaksuilla. Golfosakkeen, eli golfosakeyhtiön yhden omistusosuuden hinnan keskiarvo oli noin vuonna 2004, joskin on muistettava, että alueelliset erot ovat todella merkittäviä. Kalleimpia golfosakkeet ovat luonnollisesti Uudellamaalla ja halvimpia Pohjanmaalla. (Tutkimus golfyhteisöjen taloudesta ja vaikutuksesta kansantalouteen 2005) Yhdistyspohjainen yhteisö, kuten esimerkiksi Talin kentällä toimiva Helsingin Golfklubi ry, kerää pääosan kentänhoidon ja muun toiminnan kustannusten kattamiseen tarvittavista varoista jäseniltään liittymismaksuina sekä vuosittaisina jäsenmaksuina. (Talin Golfklubi ry 2006) Golfkentät voidaan jakaa myös kenttätyypin mukaan kaupunki- ja maaseutukenttiin, jotka voivat olla myös Country Club- (CC), Resort- tai etäjäsenkenttiä. Kaupunkikentillä tarkoitetaan golfkenttiä, joihin on noin puolen tunnin ajomatka suuren kaupungin keskustasta. Näitä kaupunkeja ovat Suomessa esimerkiksi Helsinki, Espoo, Tampere, Turku ja Oulu. Kaupunkikenttiä oli vuonna 2004 Suomessa 20 kappaletta. Maaseutukenttiä ovat kaikki muut kuin kaupunkikentät, joten se on ylivoimaisesti yleisin kenttätyyppi. CC-kentillä voi harrastaa muitakin lajeja, kuten esimerkiksi tennistä ja ratsastusta. Resort puolestaan tarkoittaa mahdollisuutta yöpyä golfyhteisön tiloissa. (Tynnilä & Vakkuri 2006) Niin kutsuttuja etäjäsenkenttiä oli Suomessa 14 kappaletta. Tämä kenttätyyppi tarkoittaa sitä, että jotkut maakuntien kentät tarjoavat edullisia etäjäsenyyksiä, jotka eivät edellytä golfosakkeen ostamista, tai edes pelioikeuksien vuokraamista. Etäjäsen liittyy siis jonkin kaukaisen seuran jäseneksi, mutta pelaa kuitenkin lähinnä Uudellamaalla maksamalla pelaamisestaan green feen, eli vierailevan pelaajan kierros- tai päivämaksun. Vähäisillä kierrosmäärillä tämä tulee huomattavasti halvemmaksi kuin osakkeen osto tai

13 9 pelioikeuden vuokraus. Etuna on lisäksi se, että green fee pelaajat eivät sitoudu yhteen kenttään kuten omistajat. Etäjäsenyyden seurauksena monet kentät ovat kuitenkin nostaneet green fee maksujaan, tai antavat alennusta niille, joilla on jäsenyys jossain lähiseudun yhteistyöseurassa (ks. Miettinen 2005). Janne Tarmio (2004) arvioi, että Suomen neljällätoista etäjäsenkentällä olisi noin jäsentä, joista vain häviävän pieni vähemmistö pelaisi kotikentällään. Nykyisin on myös täysin mahdollista liittyä jäseneksi johonkin virolaiseen seuraan, ja pelata sen kautta green fee maksuilla myös Suomessa (ks. esim. Audru Golfiklubi 2006). Luonnollisesti tämä aiheuttaa vastalauseita varsinkin Uudenmaan golfpiireissä, sillä Viroon maksettavien seuramaksujen katsotaan olevan suoraan pois suomalaisesta golftoiminnasta. Yleisesti golfosaketta voidaan verrata asunto-osakkeeseen ja vuokrapelioikeuden ostamista vuokralla asumiseen. Tällöin green fee pelaamisen voidaan sanoa olevan kuin hotellissa yöpymistä. Osakkeenomistajat pysyvät paikallaan, eivätkä muuta tai vaihda kenttää kovin usein. He ovat sitoutuneita osakeyhtiönsä asioihin ja haluavat usein myös vaikuttaa niihin niin golf- kuin asunto-osakeyhtiössäkin. Omistajat maksavat osuudestaan molemmissa myös vuosittaisen yhtiövastikkeen. Vuokralla pelaavat ja vuokralla asujat ovat myös sitoutuneita omaan alueeseensa, mutta eivät niin tiukasti kuin omistajat. Vuokrapelioikeus lunastetaan usein kaudeksi kerrallaan, jonka jälkeen voidaan joko vaihtaa kenttää tai lunastaa uusi pelioikeus. Asuntomarkkinoilla kierto on usein vielä nopeampaa. Green fee pelaajat taas käyvät kentillä harvoin ja maksavat kierroksestaan aina huomattavasti kovempaa hintaa kuin esimerkiksi omistajat. He ovat nimensä mukaisesti vieraspelaajia, joita ei kiinnosta golfyhteisön asiat. Heille tärkeintä on vain se kierros jota he kulloinkin pelaavat. (ks. Helsingin Sanomat 2005)

14 10 2. GOLFTOIMINNAN VIRRAT JA VARANNOT Varsinainen tutkimus alkaa kansantaloudellisen käsitteistön rakentamisella ja golfyhteisöjen tuottamien virtojen ja varantojen esittelyllä. Kokonaisuutena luvusta muodostuu työn teoreettinen viitekehys, joka kulkee läpi työn sen selkärankana. Tutkimuksen seuraamisen kannalta on oleellista ymmärtää, mitä tarkoitetaan virroilla ja varannoilla ja minkälaisista eristä näiden tässä tutkimuksessa arvioidaan muodostuvan Tutkimuksen kansantaloudellinen perusta Kansantaloudellinen viitekehys rakentuu aina niukkuuden käsitteen ympärille. Niukkuus tarkoittaa kansantaloudessa sitä, että kaikkien taloudellisten toimijoiden, niin kuluttajien, yritysten kuin yhteisöjenkin, on tehtävä valintoja. Taloudellisen toiminnan päämäärän voidaan sanoa olevan mahdollisimman korkean hyvinvoinnin saavuttaminen niukkoja resursseja haaskaamatta (Mäkelä 2001, 2). Kansantalouden lähtökohtana on periaate, että kaikki talouden toimijat haluavat enemmän hyvinvointia kuin niiden on mahdollista saada. Tämä taas johtuu siitä, että potentiaalinen kysyntä ylittää aina potentiaalisen tarjonnan. Potentiaalisen tarjonnan niukkuudesta päästään toiseen kansantalouden peruskäsitteeseen, eli subjektiivisen hyödyn kokemiseen. Jos verrataan kahden tuotteen kustannuksia ja hyötyjä, voidaan toinen lähes poikkeuksetta todeta toista paremmaksi. Yleiskielessä puhutaan hinta-laatu suhteesta. Kun resurssit ovat niukat, johtaa jonkin hyödykkeen valinta jostain toisesta luopumiseen. Valinta sisältää siis aina myös uhrauksen. Valinnan tulos riippuu rationaalisella toimijalla siitä, kuinka suureksi hän kokee tuotteesta saamansa hyödyn suhteessa siitä maksamaansa vaihtoehtoiskustannukseen. Vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa valinnan aiheuttamaa hyödyn menetystä. Kuluttaja tekee valinnan ja syö ravintolassa 10 maksavan salaatin. Samalla hinnalla hän olisi saanut esimerkiksi 20 kiloa perunoita, joista olisi riittänyt ravinnoksi monta viikkoa. Valinta perustui vaihtoehtoiskustannukseen. Kuluttaja oli valmis luopumaan kahdestakymmenestä kilosta perunoita yhden salaattiannoksen vuoksi. Toisin sanoen salaatista saatu hyöty oli valintahetkellä subjektiivisesti suurempi kuin yksikään sen vaihtoehtoiskustannuksista. Loppuen lopuksi kansantaloudellinen tutkimus käsitteleekin

15 11 useimmiten inhimillisten tarpeiden tyydyttämistä ja maksimaalisen hyödyn tavoittelua (Sloman 2003, 4-7) Golfmaailman taloudelliset toimijat Tässä tutkimuksessa on käsitelty kolmenlaisia taloudellisia toimijoita. Golfharrastajien intresseissä on pelata mahdollisimman paljon, mahdollisimman hyvillä kentillä niin, että heidän kokemansa hyöty harrastuksestaan on maksimaalinen. Niukkuuden vallitessa golffari joutuu kuitenkin tekemään valintoja, koska resurssit ovat aina rajalliset. Moni menee esimerkiksi aamulla mieluummin töihin kuin golfaamaan, koska töistä poisjäännin vaihtoehtoiskustannus on usein huomattavasti suurempi kuin golfkentälle menemättä jättämisen. Sama pätee myös toisin päin. Jos golffari tarvitsee uuden kirjahyllyn, mutta rahallisesti yhtä arvokas mailasarja tyydyttää hänen tarpeitaan enemmän, jää kirjahylly ostamatta. Koska myös suurin osa golfyhteisöjen valinnoista tehdään golfharrastajien toimesta, sisältää näiden hyödyn maksimointi usein samoja asioita kuin yksittäisten harrastajien. Golfyhteisöt pyrkivätkin useimmiten maksimoimaan omistajiensa ja jäsentensä golftoiminnasta kokeman hyödyn. Muutamat yhteisöt toimivat kuitenkin sijoittajavetoisesti. Tällöin yhteisön hyötyä mittaa ainoastaan se, kuinka paljon sijoittajataho saa rahoilleen vastinetta. Jos korvaus sijoitetusta pääomasta ei riitä, toisin sanoen vaihtoehtoiskustannus on liian suuri, luopuu sijoittaja kentästä ja investoi rahoillaan esimerkiksi kiinteistöihin. Luonnollisesti sijoittajan tekemä tulos riippuu kuitenkin viime kädessä siitä, kuinka suureksi hän saa muodostettua golffareiden kentällä kokeman hyödyn. Toisin sanoen kuinka paljon harrastajat ovat valmiita uhraamaan pelatakseen kyseisellä kentällä. Golftoiminnassa mukana olevat yritykset haluavat myös maksimoida voittonsa. Ne tuottavat golfvälineitä ja palveluja, koska ajattelevat saavansa näistä suurimman mahdollisen hyödyn omistajilleen. Hyöty golfyrityksille tulee harrastajien valmiudesta panostaa välineisiin ja elämyksiin, jotka tuottavat erityistä lisäarvoa perinteisen golfharrastuksen lisäksi. Lisäksi on paljon yrityksiä, jotka eivät millään tavalla liity golftoimintaan, mutta hyötyvät silti huomattavasti alueen golfaktiviteetista. Näitä ovat esimerkiksi ravintolat, majoitusliikkeet ja muu alueellinen liike-elämä. On selvää, että paikallinen golfyhteisö houkuttelee niin kuluttajia kuin yrityksiäkin vaikutusalueelleen.

16 12 Kaikki rationaaliset valinnat perustuvat kansantaloudessa siihen, että taloudellinen toimija valitsee itselleen aina hyödyllisimmän mahdollisen vaihtoehdon. Tämä taas riippuu valinnan subjektiivisista eduista ja kustannuksista. Golftoimintaa on siis Suomessa ainoastaan siksi, että golfin kautta koettu hyöty on lajin harrastajille tyydyttävin mahdollinen vaihtoehto sijoittaa osa rajallisista resursseistaan. Kun harrastajat ovat valmiita maksamaan muun muassa kenttien rakennuksesta, välineiden valmistuksesta ja golfmatkailun järjestämisestä, aiheuttaa tämä kansantalouteen positiivisen kierteen. Tällä kierteellä tarkoitetaan golftoiminnan kansantaloudellisia vaikutuksia, joita tässä tutkimuksessa käsitellään. Golftoiminnan vaikutukset näkyvät kansantaloudessa ensisijaisesti virtoina. Virroilla tarkoitetaan jonkin tietyn ajan kuluessa jollekin talouden toimijalle saapuvaa, tai siltä lähtevää rahavirtaa. Virta viittaa aina määrän muutokseen. (Sloman 2003, 241) Tässä tutkimuksessa mitattava suure on raha. Virrat koostuvat tuotoista, pääomatuloista, tuista ja palkoista, jotka ikään kuin virtaavat talouden toimijalta toiselle. Kokonaisuudessaan tulovirrat tarkoittavat tässä tutkimuksessa kaikille Suomen golfyhteisöille vuoden 2004 aikana virranneita tuloja, ja menovirrat taas niiden kokemia kustannuksia eli menoja. Pekkarinen ja Sutela (2002, 171) määrittävät tulot ja menot virtasuureiksi, jotka lasketaan aina kertymänä tietyltä ajanjaksolta. Merkittävin golftoiminnassa näkyvä virta on luonnollisesti golfharrastajien kulutus. Ilman sitä ei Suomessa olisi yhtäkään golfyhteisöä eikä golftuotteita tarjoavaa yritystä. Tämän tutkimuksen virrat tarkoittavat vuoden 2004 aikana kansantalouteen golftoiminnan vaikutuksesta syntyneitä rahavirtoja. Kaikkien virtojen tuottamiseksi tarvitaan varantoja. Varannot tarkoittavat tässä tutkimuksessa golfyhteisöjen varallisuutta, eli sitä kuinka paljon pääomaa golftoimintaan on Suomessa sitoutunut. Laajimmassa merkityksessään varanto (stock) tarkoittaa yksinkertaisesti määrää. (Sloman 2003, 241) Tässä varannoilla tarkoitetaan kaikkea omaisuutta, jolla on mahdollista synnyttää tulovirtoja nyt tai tulevaisuudessa (Bannock, Baxter & Davis 2003, 43). Merkittävin osa varantoja on golftoiminnassa yhteisöjen käyttöomaisuus, jota tarvitaan golfpalveluiden tuottamiseen. Näkyvin osa tätä on itse kenttä. Käyttöpääoma ja maaalueet, joilla golfkentät sijaitsevat, muodostavat golftoiminnan näkyvän omaisuuden.

17 13 Rahoitusomaisuus eroaa näkyvästä omaisuudesta, koska se ei itseisarvollaan kasvata golfpalvelujen tuotantoa. Rahalla voi kuitenkin välillisesti hankkia lisää tuotannontekijöitä. Yhdessä työvoima, maa-alue ja käyttöomaisuus muodostavat tuotannontekijät, joilla golfpalveluita on mahdollista tuottaa. (Begg 2000, 214) Sitoutunut omaisuus on varantosuure, jonka suuruutta tarkastellaan aina tiettynä hetkenä (Pekkarinen & Sutela 2002, 171). Luonnollisin ajankohta varantojen arvioimiselle on tilinpäätöksen kohdalla. Tässä tutkimuksessa golftoiminnan varantoja arvioidaan golfyhteisöjen vuoden 2004 tilinpäätösten perusteella. Golftoiminnan virtoja ja varantoja tarkastellaan tässä tutkimuksessa kirjanpidon näkökulmasta, jolloin virtojen voidaan sanoa vastaavaan tuloslaskelmaa ja varantojen puolestaan tasetta. Näin ollen myös virtoihin ja varantoihin pätevät kahdenkertaisen kirjanpidon lait. Ajattelua voidaan soveltaa esimerkiksi siten, että tulovirrat lisäävät aina omaisuutta ja menovirrat vähentävät sitä. Kaikkein vahvimmin tutkimuksen kirjanpidollinen pohja tulee vastaan investointien erittelyssä tuloslaskelmaan ja taseeseen. Kirjanpidon perusteiden hallitseminen helpottaakin merkittävästi tutkimuksen seuraamista ja joidenkin metodologisten ratkaisujen hyväksymistä. Näihin perusteisiin ei kuitenkaan tässä esityksessä ole syytä paneutua. Golftoiminnan kansantaloudelliset ulottuvuudet tarkoittavat lyhyesti sitä, kuinka eri talouden toimijoiden varannot eli resurssit liittyvät toisiinsa muodostaen golftoiminnan virrat. Golfyhteisöjen ja yritysten resursseja ovat esimerkiksi niiden tuotannontekijät, harrastajien resursseja puolestaan ovat käytettävissä olevat aika ja raha. Taloudellinen aktiviteetti perustuu vaihdantaan, jota kuvataan yleisesti rahan, hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden kiertokulkuna. Siinä kuluttajat haluavat hyödykkeitä, joista ovat valmiita maksamaan rahaa. Kansantaloudessa on myös yrityksiä, joiden mielestä hyödykkeiden markkinahinta on tarpeeksi korkea, jotta niitä kannattaa tuottaa. Hyödykkeitä tuottaakseen yritykset tarvitsevat tuotannontekijöitä, kuten työvoimaa. Tätä ne ostavat kuluttajilta ja maksavat työstä korvaukseksi rahaa. Kuluttajat ostavat taas työstä saamallaan palkalla tuotettuja hyödykkeitä. Kuviossa 4. on esitetty kansantalouden yleinen kiertokulkukaavio. Samalla periaatteella havainnollistetaan suomalaisen golftoiminnan taloudellisia ulottuvuuksia luvun lopussa olevassa kuviossa 6. Kansantalouden mittakaavassa kysyntä on aivan yhtä riippuvaista tuotannosta kuin tuotanto kysynnästä. Tämä johtuu siitä, että ilman tuotantoa ei ihmisillä olisi rahaa

18 14 myöskään ostaa hyödykkeitä. Golftoiminnassa harrastajien kokonaiskysyntä ei ole riippuvainen golfpalveluiden tarjonnasta. Jos golftoiminta lopetettaisiin, kuluttaisivat ihmiset rahansa seuraavaksi suurimman vaihtoehtoiskustannuksen hyödykkeeseen. Golfpalveluiden tarjonta puolestaan on täysin riippuvaista sen kysynnästä. Jos tuotannon kustannukset nousevat liian korkeaksi siitä maksettuun korvaukseen nähden, ei tuotanto enää kannata. Tämä koskee myös voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä. HYÖDYKEMARKKINAT hyödykkeitä rahaa Kotitaloudet Kuluttavat hyödykkeitä Omistavat tuotannontekijät Yritykset Tuottavat hyödykkeitä Ostavat tuotannontekijöitä rahaa tuotannontekijöitä TUOTANNONTEKIJÄMARKKINAT Kuvio 4: Yksinkertainen kansantalouden kiertokulkukaavio (Pekkarinen & Sutela 2002, 61 mukaillen) Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset Yleisesti kansantaloudellisia vaikutuksia voidaan määrittää tietyn taloudellisen toiminnan tuomana muutoksena tietyn alueen talouteen. Golftoiminnan kansantaloudelliset vaikutukset tarkoittavatkin muutosta, jonka golftoiminta on tuonut Suomen kansantalouteen. Tämän tutkimuksen keskeisimpänä tavoitteena on määrittää golftoiminnan aiheuttamat virrat sekä näiden synnyttämiseksi vaaditut varannot. On kuitenkin huomattava, että taloudellinen toiminta golfmaailmassa tuo muutoksia myös muille talouden aloille ja näin lähettää taloudellisia aaltoja kaikkialle kansantalouteen.

19 15 Näiden aaltojen vaikutuksesta golftoiminnan kansantaloudellinen kokonaisvaikutus on huomattavasti suurempi kuin virtojen määrittämä golfmaailman sisäinen muutos. Kansantaloudellisten kokonaisvaikutusten laskemisen keskeisimpiä teorioita on niin kutsuttu kerroinvaikutus (multiplier effect). Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että jokaisesta tienaamastaan eurosta talouden toimija laittaa tietyn osan takaisin kiertoon. Analyysi perustuu Keynesiläiseen ajatteluun. (ks. Sloman 2003, 465) Malli olettaa, että kokonaiskysyntä määrittää talouden kokonaistuotannon ja tätä kautta myös työvoiman kysynnän. Tämä on helposti ymmärrettävissä, sillä yritykset haluavat tuottaa ainoastaan niin paljon kuin saavat myytyä. Jos talouden toimijat saavat lisää rahaa käyttöönsä, lisääntyy kokonaiskysyntä ja sitä kautta myös kokonaistarjonta. Se, kuinka paljon tietyn summan lisääminen kansantalouden kiertoon todella kasvattaa kansantuotetta, on vaikeampi ennustaa. Kerroinvaikutus esittää teoreettisen arvion siitä, kuinka paljon kokonaistuotanto muuttuu kun kokonaiskysyntään tulee muutoksia. Tähän päästään rajakulutuksen käsitteen (MPC, Marginal Prospensity to Consume) avulla. Tämän lukuarvo kertoo sen, kuinka suuri osa tulojen lisäyksestä kansantaloudessa keskimäärin palautetaan kiertoon omassa kansantaloudessa (Bannock ym. 2003, 240). MPC:n arvo on luonnollisesti välillä 0-1, missä 1 tarkoittaisi 100 prosenttia ja 0 puolestaan sitä, että yhtään senttiä ei palautuisi kotimaiseen kiertoon. Kun kaikkien talouden toimijoiden oletetaan kuluttavan saman suhteellisen osuuden verran tuloistaan, päästään geometrisen päättymättömän sarjan mukaisesti kaavaan: 1 / (1-MPC) = kerroinvaikutus. Toisin sanoen mitä enemmän tuloista palautetaan kiertoon, sitä pienemmäksi jakaja muodostuu ja sitä suurempi on kerroinvaikutus. Malli olettaa, että rahan lisäys näkyy ainoastaan tuotannon lisäyksenä, eikä esimerkiksi inflaationa tai rahan ulkoisen arvon laskuna. Kun geometrisessa sarjassa on päästy loppuun, on kaikki kansantalouteen virrannut raha myös poistunut sieltä. Poistuma tapahtuu kolmea reittiä: säästämisenä, veroina tai maksuina ulkomaille. (Sloman 2003, ) Teoriaa käytetään tutkimustulosten yhteenvedossa mallintamaan talouden kiertokulkua laskettujen virtojen perusteella. Kuviossa 5. on esitetty kerrannaisvaikutusten yksinkertaistettu perusidea golftoiminnan osalta mallin mukaan, jonka on laatinut alun perin National Golf Foundation. Mallissa kulutus lisääntyy 100, mikä tuottaa

20 16 kerroinvaikutuksen golfyhteisön kautta yrityksiin ja niistä työntekijöiden palkkoihin. Osa rahasta saattaa jopa päätyä uudelleen golfyhteisölle. Golfari maksaa green fee-maksun 100 Kenttäyhtiö budjetoi osan summasta kentänhoitoon 60 Kentänhoitaja ostaa osalla lannoitetta ja huollattaa koneita 50 Lannoiteyritys ostaa lisää materiaalia ja huoltoyritys uusia työkaluja 20 Lisäksi kaikki ketjun toimijat maksavat työntekijöilleen palkkaa ylimääräisestä työstä Kuvio 5: Esimerkki kerrannaisvaikutuksesta golftoiminnassa (NGF 1992, mukaillen) National Golf Foundation sai omassa tutkimuksessaan Chicagon alueen kerroinvaikutuksen lukuarvoksi 2,3, jolloin MPC:n arvoksi saataisiin noin 0,56 (NGF 1992). Uudemmassa tutkimuksessa Thompson (2000) käytti kuitenkin keskimääräisenä MPC:n arvona 0,69, mikä tarkoittaisi suurempaa kotimaista kulutusta yhtä dollaria kohden kuin aiemmin. Tämä tarkoittaisi noin 3,2 suuruista kerroinvaikutusta. Tässä tutkimuksessa laskettuun esimerkkiin on MPC:n katsottu olevan huomattavasti Yhdysvaltoja matalampi. Sen arvon on oletettu olevan tasan 0,5. Tätä voidaan perustella Yhdysvaltoja huomattavasti korkeammalla veroprosentilla. Säästämisaste molemmissa maissa on ollut huomattavan matalaa: Suomessa vuonna 2004 hieman yli 2 % ja Yhdysvalloissa ajoittain jopa negatiivista (Suomen Pankki 2004). Merkittävin poistuma tapahtuu siis verotuksen seurauksena, mutta myös ulkomaille virtaa rahaa. Veroaste bruttokansantuotteesta oli Suomessa Akavan Työmarkkinatutkimuksen (2004) mukaan vuonna 2004 noin 44 %, kun se Yhdysvalloissa oli noin 26 % (OECD 2006). Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloissa jää bruttokansantuotteesta lähes 20 prosenttiyksikköä enemmän suoraan kiertoon kuin Suomessa.

AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013

AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013 AULANKO GOLF OY YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 31.10.2013 PELIOIKEUKSIEN MÄÄRÄN SELVITYS (Varsinainen yhtiökokous 13.3.2013) Lähtökohtana on varmistaa riittävästi pelitilaa osakkaille (osa strategiaa 2010-2015).

Lisätiedot

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 11.2.2015

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 11.2.2015 Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 11.2.2015 1. Vuoden 2014 tilinpäätöksen esittely 1.1 Osaketilanne 31.12.2014 1.2 Tunnusluvut 1.3 Tuloslaskelma 2014 1.4 Tase 2014 1.5 Yhteenveto talouden tunnusluvuista

Lisätiedot

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 13.2.2014

Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 13.2.2014 Hirvihaaran Golf Oy Yhtiökokous 13.2.2014 Yhtiökokous 13.2.2014 1. Vuoden 2013 tilinpäätöksen esittely 1.1 Kauden 2013 plussat ja miinukset 1.2 Osaketilanne 31.12.2013 1.3 Tunnusluvut 1.4 Tuloslaskelma

Lisätiedot

SYYSKOKOUS 2013. - TALOUSARVIOESITYS ja MAKSUT 2014. Tiistai 3.12.2013 Metropolia

SYYSKOKOUS 2013. - TALOUSARVIOESITYS ja MAKSUT 2014. Tiistai 3.12.2013 Metropolia SYYSKOKOUS 2013 - TALOUSARVIOESITYS ja MAKSUT 2014 Tiistai 3.12.2013 Metropolia 2013 8. VUODEN 2014 TALOUSARVIO - PERUSTEET Kenttä jäsenten näkökulmasta edelleen täysi (yli 26.000 kierrosta) Kierrostilastot

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 1 GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 (Yhtiökokouksen valtuutus ja hallituksen päätös 17.12.2013) Antipäätös O007, 4.2.2014 II D-lajin osake YLEISTÄ TAUSTAA Gumböle Golf Oy:n yhtiökokous teki 27.11.2013

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Kauden 2012 toimintasuunnitelma pohjautuu hallituksen laatimaan Talma 2020 strategiaan. yhtiökokoukselle 1.3.2011. Strategia esiteltiin Talous Hoitovastikkeeksi hallitus ehdottaa

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma

Näytesivut. 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma 8 Taloyhtiön tuloslaskelma, tase ja liitetiedot 8.1 Taloyhtiön tuloslaskelma Taloyhtiön tuloslaskelman rakenne poikkeaa huomattavasti liiketoimintaa harjoittavien yritysten tuloslaskelmasta. Kiinteistön

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014

MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 MERKINTÄESITE LAHDEN GOLF OY:N OSAKEANTI 19.05.2014 30.09.2014 OSAKEANNIN JÄRJESTÄJÄ Osakeannin järjestää Lahden Golf Oy. Yhtiö on perustettu 7.7.1997 ja sen kotipaikka on Lahti. Kaupparekisteriin yhtiö

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67. Käteiskassa Pankkitili Vuokramenot 1000 1000

Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67. Käteiskassa Pankkitili Vuokramenot 1000 1000 Liite 2 KIRJAUSESIMERKIT 67 Kirjausesimerkkeihin on kerätty tyypillisimpiä kirjanpidon kirjauksia ja tilinpäätösvientejä RAHATILIT Yhdistys vie käteiskassasta 1000 euroa pankkitilille. Pankkitililtä maksetaan

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

GOLF TALMA OY - TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kauden 2011 toimintasuunnitelma pohjautuu hallituksen laatimaan Talma 2020 strategiaan. Strategia esitellään yhtiökokoukselle 1.3.2011. Talous Hoitovastikkeeseen

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Jäsenkokous 13.10.2009 Risto Maunula

Jäsenkokous 13.10.2009 Risto Maunula Jäsenkokous 13.10.2009 Risto Maunula OLLAKO VAI EIKÖ OLLA SIINÄPÄ PULMA Hamlet Vuokrasopimustilanne Kenttäpohjan maavuokra Uusi sopimus Voimaan 1.1.2010, voimassa 25 v (päättyy 2034) Vuokra 62.555,10 /

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Seuratiedote 2/09 LIITE 4

Seuratiedote 2/09 LIITE 4 CSA-järjestelmä Johdantoa USGAn Course Rating -järjestelmässä todetaan: USGAn Course Ratingin ja Slope Ratingin määritysten tulee vastata olosuhteita kauden aikana, jolloin suurin osa kierroksista pelataan.

Lisätiedot

Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy

Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy 1 Vierumäki Golf Oy OSAKASKIRJE Nro 1/2014 Vierumäki Golf Club Oy Caddiemasterin toimisto ja ajanvaraus Nettivaraus Tasoitusrajat Valvonta Caddiemasterit työskentelevät aiempaan tapaan Classic-, Coach-

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Syysyhtiökokous. Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00. Nordcenter 2009 www.nordcenter.com

Syysyhtiökokous. Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00. Nordcenter 2009 www.nordcenter.com Syysyhtiökokous Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00 1 Nordcenter 2009 www.nordcenter.com KUTSU SYYSYHTIÖKOKOUKSEEN Oy Nordgolf Ab:n osakkeenomistajat kutsutaan syysyhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina

Lisätiedot

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com

1/3 Syyskokous 8.12.2013. Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com Willimiehen Discgolf ry Osoite: Nettisivut: www.willimiehendiscgolf.com 1/3 Willimiehen Disc Golf ry:n sääntömääräinen syyskokous 2013 Aika:!! klo 17.00 Paikka:! Skinnarilankatu 34, huone 7531, Lappeenranta

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

LYHYT JOHDATUS JA OPAS GOLFOSAKKEEN HANKINTAAN

LYHYT JOHDATUS JA OPAS GOLFOSAKKEEN HANKINTAAN ESPOO RINGSIDE GOLF OY Sivu 1 / 5 Yleistä Golfosakkeen omistaminen tarkoittaa nimensä mukaisesti golfyhtiön, eli osakeyhtiön (oy) omistamista. Golfyhtiössä on yleensä 800 1 000 osaketta per 18 väylää.

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006

Tilikartta: Muu yritystoiminta Martti-järjestelmä 2006 1***** VASTAAVAA 1***** 10**** KÄYTTÖOMAISUUS 1***** 101*** AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10**** 1010** PERUSTAMISMENOT 101*** VA120 1010 Perustamismenot 1010** D 1011 Perustamismenojen aktivointi 1011 D 22 30

Lisätiedot

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013

Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruonanpuisto TASEKIRJA 31.12.2013 Asunto Oy Kemin Ruorianpuisto Y-tunnus 2036665-9 Tasekirja 31.12.2013 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2013-31.12.2013 Sisällys Sivu Tase 3-4 Tuloslaskelma

Lisätiedot

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011

GOLF TALMA OY 1 (6) 15.7.2011 GOLF TALMA OY 1 (6) GOLF TALMA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Golf Talma Oy ja kotipaikka Sipoo. Yhtiön toimialana on toimia golfkeskuksena ja

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA

YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA YHTEISTOIMINTASELVITYS TERVA-JUNKO-KEILA 1. YLEISTÄ Laskelmat on tehty kassavirtalaskelma perusteisesti. Tarkoituksena selvittää onko mahdollisella yhtiöllä edellytyksiä selvitä investoinneista ja nykyisistä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Oy Porvoon Keskusgolf Ab 21.07.2015 15:03:38 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 21.07.2015 Toiminimi: Oy Porvoon Keskusgolf Ab Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

GOLFIN PERUSTEET Tuusulan Golfklubi 2012

GOLFIN PERUSTEET Tuusulan Golfklubi 2012 GOLFIN PERUSTEET Tuusulan Golfklubi 2012 ALUSTAVA AIKATAULU 1. päivä 18.00 Kurssin avaus 18.30 Putin perusteet 19.15 Chipin perusteet 19.45 Svingin perusteet 20.30 Päivän päätös 2. päivä 18.00 Päivän aloitus

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

OSAKASTIEDOTE 23.2.2015

OSAKASTIEDOTE 23.2.2015 1(5) OSAKASTIEDOTE 23.2.2015 Tämän tiedotteen aiheet ovat 1. Vastikelaskutus 2. Tiedote yhtiökokouksen päätöksistä 3. Pelioikeuksien ilmoittaminen 4. Pelilippujen muuttaminen sarjakortiksi 5. Pelioikeuden

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kauden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy kentän viime kausina saavutetun hyvän pelikunnon ylläpitämiseen ja palveluiden sekä viihtyvyyden kehittämiseen. Talous Hoitovastikkeeksi

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96

KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 4/1996 KUNTAJAOSTO 15.11.96 LAUSUNTO KUNTAKOHTAISTEN SAIRAANSIJOJEN POISTAMISESTA JOHTUVIEN LAINAERIEN KÄSITTELYSTÄ KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ 1.1.1997 ALKAEN Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA

Tringa TASE VASTAAVAA Esitysvaluutta EUR PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 950,00 2 950,00 2 950,00 2 950,00 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Vakka-Suomen Golf Oy

Vakka-Suomen Golf Oy TASEKIRJA Vakka-Suomen Golf Oy Välskärintie 2 D 23500 Uusikaupunki Kotipaikka Uusikaupunki Y-tunnus 1101522-4 Tilikausi 1.1. 31.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS... 3 TULOSLASKELMA... 5 TASE...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Uusien jäsenten perehdyttäminen. Seuran kapteeni Hanno Strang

Uusien jäsenten perehdyttäminen. Seuran kapteeni Hanno Strang 1 Uusien jäsenten perehdyttäminen Seuran kapteeni Hanno Strang 5.7.2011 Espoo Ringside Golf Oy Espoo Ringside Golf Ry Golfyhteisö 2 Muut toimijat Ringside Golf Klubiravintola Merja ja Harry Wegelius Pro-shop

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa

Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Kuntien puunmyyntitulojen verotuksen, tieja ojapoistojen sekä metsävähennyksen huomioonottaminen tai ottamatta jättäminen yhteismetsäosuuden arvossa Haukiputaan ulkometsän tilusjärjestelyntoimituksen toimituskokous

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot