VSS-Etsi! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry. Väestönsuojelulehti Jäsenlehti

Transkriptio

1 VSS-Etsi! Väestönsuojelulehti Jäsenlehti Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Tässä lehdessä: Väestönsuojelu 70 vuotta Helsingissä Syyskokouskutsu, Pelastuskoirasivut Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ja Helsingin Etsintä- ja Pelastuskoirat

2 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY hallitus ja toimihenkilöt Siltavuorenranta 16 B, Helsinki, p. (09) , faksi (09) Nimi Osoite GSM & Valittu Unto Lemmetty Heinäpellontie pj Hki Göran Åhman Relanderinaukio 4 D vpj Hki goran.ahman@kolumbus.fi Marja Rikman-Koski Siilitie 13 F sihteeri Hki marja.koski@helpe.fi Greta Nikkilä Mechelininkatu 26 B Hki rnikkila@welho.com Jukka Lehtiranta Kovelipolku 14 b Hki jukka@lehtiranta.net Marianne Anttalainen Hämeentie 75 A Hki m.anttalainen@gmail.com Juha Manninen Päiväkummuntie 8 Q Vantaa juha.manninen@malkit.fi Antti-Jussi Salmenlinna Kulosaaren puistotie Hki ajs@iki.fi Tommi Laurinen PL 112, Pysyvä Hgin Pelastuslaitos Helsingin kaupunki tommi.laurinen@hel.fi jäsen TOIMIKUNNAT JA TILITOIMISTO: Tehtävä Nimi GSM He-Mu Raimo Nikkilä rnikkila@welho.com Yritys- ja talosuojeluos. pj. Antti-Jussi Salmenlinna ajs@iki.fi Yritys- ja talosuojeluos. vpj Hannu Manninen juha.manninen@malkit.fi Naistoimikunta Marja Rikman-Koski marja.koski@helpe.fi Esikuntaryhmä pj Antti-Jussi Salmenlinna ajs@iki.fi Esikuntaryhmä vpj Marianne Anttalainen m.anttalainen@gmail.com He-PeKo pj Jukka Lehtiranta jukka@lehtiranta.n Yrityspalvelu Pentti Mäkinen Oy Nuijamiestentie 5 A, Hki, p , pm@yrityspalvelu.com Tilintarkastajat: HTM Eero Lehmusvuo p , varatilintarkastaja KHT Risto Mäkiö p VSS-Etsi! 2/2009

3 PELASTUSKOIRA- JAOS (HEPEKO) Puheenjohtaja Jukka Lehtiranta Varapuheenjohtaja Marica Björkman Sihteeri Tiina Suvanen Jäsensihteeri Anette Aunola Tiedotusvastaava Riitta Niemi Koulutusvastaava Virpi Nieminen Ratavastaava Markku Savolainen Kurssivastaava Heli Herna Koevastaava Kirsi Annola Rahastonhoitaja Satu Hattunen (puhelut miel. vasta klo 12 jälkeen, yötyö) Sisältö: Kokouskutsu... 4 Pääkirjoitus... 5 Puheenjohtajalta Koulutuskalenteri Materiaalimyynti Kevätretki Kotkaan Pikkujoulukutsu Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintakertomus Helsingin vpk 145 vuotta, Malmin vpk 100 vuotta Tapahtui 70 vuotta sitten Varautumisseminaarikutsu Väestönsuojelu 70 vuotta: Perinnepäivä Luontopiiri SPEKin tiedotus : Ympäristöministeriön kanta väestönsuoja - rakentamisesta ihmetyttää PEKO-puhinoita Yhdistystoimintaa, jolla on tarkoitus Tulospörssi Rädda Påsken Hälytystupsukit leirillä Matkakertomus FRF-leiriltä Ruotsissa HEPeKon Tupsukeille SM-pronssia pelastuskoirien joukkuekilpailussa Joensuussa Koetuloksia Vss-Etsi! -lehti Numero 2/2009 Päätoimittaja: Majka Borgström Toimitus: Raimo Nikkilä (HVSSY), Heli Herna, Sam Widlund, Jukka Lehtiranta, Satu Syvänperä, Sonja Bärlund (HEPeKo) Osoitteenmuutokset: HVSSY:n jäsenet Raimo Nikkilä p rnikkila@welho.com VSS-Etsi! 2/2009 HEPeKo:n jäsenet jäsensihteerille Painopaikka: Itä-Helsingin Monistus Kannen logo: Raimo Nikkilä Huom! Artikkelin kirjoittaja vastaa artikkelin sisällöstä. Artikkeleita ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa. Artikkelin lähettäjä vastaa siitä, että lupa materiaalin julkaisemiseen on. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja muuttaa lähetettyä materiaalia. 3

4 KOKOUSKUTSU Arvoisa jäsenemme Kutsumme Teidät Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen torstaina 12. marraskuuta 2009 kello Kokous pidetään Helsingin väestönsuojelumuseon tiloissa osoitteessa Siltavuorenranta 16 B, Helsinki. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen syyskokouksen sääntöjen 17 :ssä säädetyt asiat. Ennen kokousta on kahvitarjoilu ja sen jälkeen pitää jäsenemme, varatuomari Juhani Parkkari esitelmän Humanitaarisen oikeuden kehitys, Haagin 1899 sopimukset 110 vuotta ja ensimmäinen Geneven sopimus 145 vuotta. Kokousmateriaali jaetaan kokouspaikalla. Helsingissä lokakuun HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY Hallitus HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYKOKOUS to klo ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjan tarkastajan ja kahden ääntenlaskijan valitseminen 3. Kokouksen osanottajien laillisuus ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen 5. Päätetään vuoden 2010 toimintasuunnitelma 6. Päätetään puheenjohtaja ja muiden hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan palkkiosta 7. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta vuodelle Päätetään vuoden 2010 talousarvio 9. Päätetään hallituksen muiden jäsenten lukumäärä 10. Valitaan hallituksen erovuoroisten jäsenten tilalle henkilöt seuraavaksi kahden kalenterivuoden toimikaudeksi. 11. Valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tilikaudelle Huomionosoitukset ja ilmoitusasiat 13. Kokouksen päättäminen 4 VSS-Etsi! 2/2009

5 Pääkirjoitus HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELU YHDISTYS ry:n HISTORIA V YLEISTÄ Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry on perustettu Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla. Oikaistakoon näin papereissa monta vuotta kulkeneet virheelliset tiedot ( ), tuolloin on yhdistyksen hyväksyntä kaupparekisteriin. Yhdistys toimii Helsingin kaupungin alueella edistäen helsinkiläisten omatoimista valmiutta ihmisten, omaisuuden sekä ympäristön turvaamiseen normaali- ja poikkeusoloissa. Sääntöjen mukaisesti yhdistys toimii väestönsuojelun yhdyssiteenä sidosryhmiin sekä kehittää ja edistää omatoimista suojelua ihmisten ja omaisuuden suojelemiseksi. Yhdistys osallistuu sekä kotimaiseen että myös kansainväliseen pelastuspalvelutoimintaan. Se edistää ja kehittää talo- ja yrityssuojelua sekä pelastuskoiratoimintaa. Yhdistys pyrkii koulutuksen ja tiedottamisen avulla kehittämään väestön valmiuksia kohdata vaara- ja onnettomuustilanteita. Yhdistys välittää väestönsuojeluun liittyviä suojeluvälineitä ja kirjalli suutta. Yhdistyksemme toiminta on jaettu kolmeen jaok seen: Henkilö- ja museojaos, Helsingin talo-ja yrityssuojelu, Helsingin Etsintä ja Pelastuskoirat (HEPeKo ) sekä lisäksi on aktiivisesti toimiva naistoimikunta. Johdanto Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen historian kirja 60 vuotta Helsingin turvana ilmestyi vuonna 2001 Matti Haron kirjoittamana, VSS-Etsi! 2/2009 joten tämä kirjoittamani kooste kertoo historiankirjamme jälkeisestä ajasta yhdistyksessä v Palaan myös artikkelissani vanhaan tapahtuneeseen historiaan, joka liittyy oleellisesti tämän päivän toimenkuvaan yhdistyksessämme ja sel ventää elettyä vuosikymmentä. Yhdistymistä ja taistelua olemassaolosta Suomen Väestönsuojelujärjestö ja Suomen Palotorjuntaliitto perustivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (Spek). Vuoden 1992 aikana tullaan lopettamaan kahden ensin mainitun järjestöjen olemassaolo ja vuoden 1993 alusta aloittaa uusi keskusjärjestö (Spek) toimintansa. Tästä suoranaisena seurauksena on, että myös väestönsuojelujärjestöjen alueyhdistysten kesken on päästävä sopimukseen toimintojen yhdistämisestä tai ainakin yhteistyöstä. Näitä neuvotteluja käytiin vuonna 1992, mutta palaan aiheeseen kohdassa alueorganisaation yhdistäminen. Meillä on tällaisiin kanssakäymisiin palokunnan kanssa toinenkin motiivi. Helsingin palolaitos sai muutoksessa uuden nimen Pelastus lai tos, jonka osastoksi siirtyi kaupunkimme väes tön suojelukeskus. Tästä johtuen jo vuonna 1991 aloitettiin entistä aktiivisempi yhteistyö entisen palokunnan, nykyisen pelas tus laitok sen kanssa. Vuoden 1991 lopulla muodostettiin pe las tus komentajatyöryhmä tutkimaan, mitä yhteistyömahdollisuuksia olisi yhdistyksellämme ja Helsingin ns. sopimusvapaapalokunnilla. Etenkin suojeluyksikköta- 5

6 solla saattaisi tällaista yhteistoimintaa löytyä enemmänkin. Tämän selvittäminen ja myös yhteistyön toteuttaminen tulee olemaan eräs yhdistyksemme tärkeimpiä tavoitteita. Alueorganisaation yhdistäminen; (Lainaus Suomen väestönsuojelujärjestön historia v ) Somerton työryhmä nimesi erillisen työryhmän palo- ja väestönsuojelu Lauri Pastilan johdolla valmistelemaan alueorganisaatioiden yhdistymistä: alueen väestönsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Haapakoski, sihteerinä toimi apulaisjohtaja Heikki Paajanen. Pastilan työryhmä jätti ehdotuksen Se sisälsi vaihtoehdot yhdistämismenettelyksi ja alueyhdistyksen mallisäännöt. Järjestelymalleja työryhmä näki kolme; läänien palotorjuntaliitot ja väestönsuojeluyhdistykset voivat yhdistyä uusiksi yhdistyksiksi seuraavilla tavoilla: 1. Joku yhdistyksistä muuttaa sääntönsä ja nimensä ja muiden yhdistysten jäsenet liittyvät siihen. Tämän jälkeen muut yhdistykset luovuttavat varansa ja lakkauttavat itsensä. 2. Nykyisten yhdistysten jäsenistö tai jäsenistön pääosa perustaa uuden Yhdistyksen ja lakkauttaa nykyiset taikka eroaa niistä. 3. Nykyiset yhdistykset perustavat uuden yhdistyksen ja siirtävät sille voimavaransa. Niiden jäsenistö liittyy uuden yhdistyksen jäseneksi, minkä jälkeen ne lakkautetaan. Käytännössä toteutettiin kaikissa tapauksissa vaihtoehto yksi, vaikka vaihtoehto kolme pidettiin yleensä tasapuolisempana ratkaisuna. Taistelu HVSSY:n olemassaolosta yhdistyksenä oli alkanut Tämän muutoksen seurauksena Helsinkiin pe rus tettiin Helsingin Pelastusliitto , joka tavallaan jatkaa Helsingin Väestönsuojelu yhdistyksen koulutustoimintaa. Perustetulle Hel sin gin Pelastusliitolle siirrettiin tehtäväksi Helsingin kaupungin pelastus- ja väestönsuojelu koulu tuksen velvoitteet. Näin myös kaupungin myöntämät koulutusavustukset loppuivat yh dis tyk seltä, toisin sanoen oli alkanut taistelu yhdistyksen olemassaolosta. Väestönsuojelu- ja paloalojen uudelleen orga nisointi 1992 lopulla perustivat Helsingin 14 vapaapalokuntaa ja yhdistyksemme Helsingin Pelastusliiton. Uudelle Pelastusliitolle siirtyi koko omatoimisen suojelun koulutus ja sen myö tä koko kaupungin yhdistyksellemme antama avus tus. Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen vastuulle jäivät sen alaosastot, mm. naistoiminta, pelas tus koirat ja teli-osasto (eli yrityssuojelu) sekä noin 1000 henkeä käsittävä henkilöjäsenistö. Myös väestönsuojelutietouden jakaminen ja kou luttaminen. Tämän perusteellisen muutoksen jälkeen jäi yhdistyksellemme tuloiksi ainoastaan jäsenmaksut. Pystyäksemme hoitamaan edelleen Henkilö- ja talojaos-, yrityssuojelu-, naistoiminnasta ja pelastuskoirakoulutuksesta, olemme jou tu neet luopumaan palkatusta henkilöstä yhdistyksessä ja turvautumaan vapaaehtoiseen toimintaan sekä kustantamaan kulut kulukorvauksina ym. palkkioina. Yhdistyksen henkilökuntaa alettiin irtisanoa, osan siirtyessä eläkkeelle. Monien vaiherikkaiden ja vaikeidenkin neuvottelujen tuloksena yhdistyksen irtisanottu henkilökunta sai lomaja ylityökorvaukset perustetulta Helsingin Pelastusliitolta, johon tavallaan yhdistyksenkin luultiin sulautuvan? Yhdistyksemme toiminnanjohtaja Pentti Parvion siirryttyä näissä järjestelyissä eläk keelle, toiminnanjohtajaksi tuli yhdistyksen koulutussihteeri Paula Starck. Helsingin Pelastusliiton perustamisen yhteydessä Paula Starck tuli määräajaksi myös Helsingin Pelastusliiton toiminnanjohtajaksi. Tässä vaiheessa yhdistyksessä ei ollut enää muita palkallisia henkilöitä kuin yrityssuojeluosaston suojeluasiamies Arto Aremo. Hallituksen Puheenjohtaja Antti Ahlström ja varapuheenjohtaja Anneli Salo sekä Greta Nikkilä jatkoivat tehtävissään ja luotsasivat aatteen voimalla yhdistystä tuleville vuosille. Anneli Salon erottua hallituksesta kesken kautta ja yhdistyksen pj. Antti Ahlströmin kiireiden ansiosta jatkotoimet jäivät paljolti uudeksi 6 VSS-Etsi! 2/2009

7 varapuheenjohtajaksi valitun Greta Nikkilän ja hallituksen ulkopuolelta mukaan tulleen jäsenen Raimo Nikki län varaan. Yhdistyksen sulautuminen Helsingin Pelastusliittoon ei sitten toteutunutkaan, näin ollen taloudelliset neuvottelut yhdistyksen välttämättömistä määrärahoista oli jo auttamattomasti käyty loppuun tässä vaiheessa. Yhdistyksen muutto Runeberginkadulta Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n lopetettua koulutustoiminnan ja sen siirtyessä perustetulle Helsingin Pelastusliitolle, Urlussäätiö irtisanoi yhdistyksen monivuotisen vuokrasopimuksen. Edessä oli tuntemattomat ja vaikeat ajat eikä tulevaisuus näyttänyt kovin valoisalta. Uusien toimitilojen vuokraus oli edessä. Yhdistys vuokrasi 1994 Helsigistä Olavinkatu 1 3 krs 24 m 2 :n toimistotilan johon liittyi myös yhteinen koulutus- ja neuvottelutila. Yhdistyksen hallitus uusittiin: prof. Antti Ahlström puheenjohtajana, varapuheenjohtaja Greta Nikkilä, sihteerinä Terhi Ekman, jäsen Ari Starck sekä Raimo Nikkilä, Arto Aremo yritysasiamiehenä, Jukka Tamminen yrityssuojelun pj. sekä johtokunta. Arto Aremo toimi yritysasiamiehenä ja ainoana palkallisena otti hoitaakseen myös yhdistyksen juoksevat päivittäisrutiinit. Yhdistyksen toiminta ja toimeentulo jatkossa perustui näin ollen pitkälti yhdistyksen aloittamiin projekteihin kuten Tuomarinkylä, Torpparinmäki, Paloheinä, Pakila; (lyhennös Tu To Pa Pa) v ja Henkinen huolto väestönsuojassa -projekteihin, joka alkoi myöhemmin v Näihin projekteihin saatiin huomattavaa tukea lähinnä Väestönsuojelusäätiöltä ja osin myös perustetulta Helsingin Pelastusliitolta, mutta muuten toteutetut projektit teh tiin pitkälti vapaaehtoisin voimin. TU TO PA PA -projekti selvennykseksi edellä mainittuun projektiin, joka tavoitteena on tukea kaupungin viranomaisten toimintaa perehdyttämällä kansalaisia väestönsuojeluun, niin että he kykenevät estämään ennalta vaaratilanteiden syntymistä ja toimimaan VSS-Etsi! 2/2009 onnettomuustilanteissa ihmishenkien pelastamiseksi ja omaisuuden suojelemiseksi. Projekti toteutettiin yhdistyksen ja Pakinkylän vpk:n yhteistyönä, projektin valmistuttua v HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUN TUTOPAPA-PROJEKTI on projektista julkaistu 20-sivuinen kooste, joka mm. on luovutettu Helsingin Pelastusliitolle käytettäväksi vaaratilanteiden ennalta ehkäisyyn. Väestönsuojeluyhdistystoiminta jatkuu Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n hallituksen päätöksellä vuonna 2000 Greta ja Raimo Nikkilä valtuutettiin neuvottelemaan vuotuisesta toimeentulotuesta yhdistykselle pelastuslautakunnan puheenjohtajan Riitta Kauppilan kanssa v Neuvottelun tuloksena pelastuslautakunta myönsi v yhdistykselle toimeentulo tukea 20,000 mk (n ). Kun kävi selville, ettei yhdistyksen toiminta lop pu nutkaan, niin jatkoneuvotteluissa tuolloin sovit tiin, että perustettu Helsingin Pelastusliitto tukee yhdistystä taloudellisesti. Yhdistys sai vuosina HELPEstä vuosittain avustusta. Avustus kohdistui lähinnä pelastuskoirajaokseen ja HELPEn naistoimintaan, johon kuuluu yhdistyksenkin naiset sekä vpk-naiset. Rahallinen tuki yhdistyksen suuntaan Helsingin Pelastusliitolta loppui v. 2002, kun HELPE muutti Herttoniemeen (Laippatie 4, Helsinki). Muuton aiheuttamat kustannukset HELPE:lle aiheuttivat talouskriisin, joihin yhdistyskin otti osaa lainaamalla HELPE:lle (8000 mk).yhdistys oli kuitenkin aktiivisesti Helsingin Pelastusliiton koulutustoiminnassa mukana tukemassa ja avus tamassa pelastusliittoa alkutaipaleella ja näin kouluttajiemme taito myös säilyi ajan tasalla, tätä sitten hyödynsimme oman yhdistyksen koulutuksissa. Yrityspuoli ja As. Oy:n jäsenmaksut olivat ainoat pysyvät tulot ja aikaisemmin mainitut projektit emoyhdistyksen yrityspuolella oli yritysasiamies Kari Pylkkänen palkallisena ja hoiti samalla yhdistyksen toimistorutiinit maksua vastaan. 7

8 Helsingin väestönsuojelumuseo-hanke Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen tämän hetken suurin projekti oli Helsingin Väestönsuojelumuseon perustaminen yhteistoiminnassa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Taloudellisesti hankkeen takana oli pelastuslaitos ja projekti kesti kolmisen vuotta, jona aikana museotoimikunnan jäsenistä yhdistyksen osuus oli huomattava. Vapaaehtoisessa työssä Hgin väestösuojelumuseolla oli yhdistyksestä Tapio Mäkinen sekä Greta ja Raimo Nikkilä koko museon rakentamisen ajan. Asiantuntija-apuna Temet Oy:n Unto Lemmetty, Spekin Risto Kuvaja. Rakennuspuolesta ja siihen liittyvästä konsultti avusta vastasi pelastuslaitos. Helsingin väestönsuojelumuseon valmistuttua on muutaman kuukauden aikana kävijöitä jo seitsemättäsataa, näin on yhdistyksen markkinointiarvo noussut ja talouskin kohen tunut. Näin voimme katsoa tulevaisuuteen luot tavaisesti kouluttaessamme suojanhoitajia, lukiolaisia turvakursseilla sekä informoida väestönsuojelusta museossa kävijöitä, näin olemme voineet viedä eteenpäin väestönsuojelun aatetta ja tietoutta. Yhdistys toimi toisen vuosituhannen ensimmäisenä vuotena perinteisesti ja tarmokkaasti uudistamalla ja kehittämällä yhteistyötä jäsenistön kanssa museo-opastoiminnan muodossa ja tiivistämällä yhteistyötä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja rakennusviraston kanssa väestönsuojelun tunnetuksi tekemiseksi yleisölle näytöksen ym. muodossa. Kulunut vuosi oli kai kin puolin yhdistyksellemme historiassa edistyksellinen. Väestönsuojelumuseon valmistuttua ja parinkymmenen jäsenemme koulut tautuessa museon oppaiksi on museo ollut auki yleisölle lauantaisin kevät- ja syyskaudella ja muina aikoina tilauksesta kiitettävästi. Lisäksi valmistui tuleva 60-vuotinen toimintamme his torian kirjaksi ja pelastuskoiraosasto juhli 30-vuotista toimintaansa ansiokkaasti. Yhdistyksen naistoimikunta on saanut yhdistyksen lipun naulausvalmiiksi kuusikymmenvuotisjuhliin kaupungintalolle, kiitos toimikunnalle suurenmoisesta työstä. Taloudellisesti lippuhankeen mahdollisti yhdistyksen jäsenyritykset, kiitokset yhteistyökumppaneille ja niille monille yksityisille henkilöille joiden tuella lippuprojekti mahdollistettiin. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys on jälleen huo mattu Helsingin väestönsuojelun vapaaehtoi sen työn edistäjänä ja kehittäjänä kaupungissamme. Mieluisana yllätyksenä ja osoi tuksena työstämme oli neuvottelumme tuottanut tulosta: pelastuslautakunta on myöntänyt yh dis tyksell e vuotuisen toimintatukiavustuksen v.2001 alkaen. Yhdistys kiittää asianomaisia tahoja ja lautakuntaa arvostuksesta vapaaehtoisesta väestönsuojelutyöstämme. Näin voimme aloittaa turvallisin mielin kuudenkymmenennen toimintavuotemme, joka huipentui klo 13 kaupungintalolla yhdistyksen lipun naulaus- ja siunaustilaisuudeksi. Juhla huipentui illalliseen Suomalaisella klubilla jonne oli kutsuttu jäseniä, pelastusalan johtohenkilöitä omakustannus hintaan, paikalle saapuikin n.60 henkeä. Puheenjohtajat vaihtuu Yhdistyksen syyskokous lokakuuussa v.2002 pidettiin Temet Oy:n tiloissa Herttoniemessä, paikalle oli saapunut n. 30 jäsentä. Pj. Jukka Tamminen avasi kokouksen. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Nils Elfing, sihteerinä toimi Kari Pylkkänen. Kokous äänesti hallituksen jäsenistä erovuoroisten tilalle ja puheenjohtajaksi valittiin hieman yllättäen Jaakko Valve, joka toimi Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtajana. Hän on yhdistyksen monivuotinen jäsen ja toiminut koulutustehtävissä yhdistyksessä monen vuoden ajan. Jaakko Valveen puheenjohtaja kausi oli v Jaakko Valveen pyydettyä eroa puheenjohtajan tehtävästä, syyskokous v valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Göran Åhmanin, joka erosi omasta pyynnöstään v Hvssy:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa 2008 Unto Lemmetty ja hän jatkaa tehtävässään. 8 VSS-Etsi! 2/2009

9 Helsingin väestönsuojelumuseon historia ja hyödyllistä tietoa Siltavuorenranta 16 B:ssä Kruununhaassa on kallioon louhittu väestönsuoja ja sen tiloihin on perustettu v väestönsuojamuseo, suojatila on rakennettu vuonna Väestönsuojan historia on monipuolinen. Helsingin pommitusten jälkeisen asuntokurjuuden aikana suojassa asui 33 perhettä. Sittemmin tila on ollut Suomen Punaisen Ristin käytössä ja nyt väestönsuojelumuseon. Sotia edeltävää aikaa ja Suomen väestönsuojelun ensiaskeleita kuvataan museossa lähinnä valokuvien ja tekstin avulla. Sotien aikaa v kuvataan yksityiskohtaisemmin. Sodan aikaiseksi väestönsuojaksi rakennetussa huoneessa voi kuunnella miltä kuulostaa, kun hälytys tulee, pommit putoilevat ja rakennus sortuu pommisuojan päälle. Museosta löytyvät myös hevosten-, ihmisten- ja koirien kaasunaamarit, erilaisia hälyttimiä, ensiapuasema ja sodanaikaista väestönsuojeluun liittyvää tarpeistoa. Museosta löytyy myös paljon kuvamateriaalia siitä millaista tuhoa pommitukset saivat aikaan Helsingissä. Raimo Nikkilä Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksestä kertoo, että sota-aikana eläneet museossa kävijät ovat opastaneet heitä tarkkaan siitä, millaisia esineitä sotien aikaan käytettiin, jos ovat huomanneet vääränlaisia esineitä. Monet ovat myös tunnistaneet itsensä museon kuvista. Mielenkiintoista on myös se, miksi Helsinki säästyi niin vähällä pommituksista, vaikka tänne pudotettiin sama määrä pommeja kuin Saksan Dresdeniin, joka pommitettiin täysin maantasalle. Koska pommitukset tehtiin yöllä ja kaupunki oli pimennetty, voitiin vihollisia hämätä sytyttämällä tulipaloja Vuosaaren kärkeen. Suurin osa pommeista pudotettiinkin sinne, kun Kuusisaaressa vangittuna olleet desantit antoivat Neuvostoliiton sodanjohdolle vääriä tietoja pommituskohteista. Näyttelyitä museossa: Helsinki pimennettyä -näyttely Sodanajan v ihmisten asumiseen liittyvä käyttäytyminen Helsingissä suurpommitusten aikana. Museon tilaan on rakennettu asuinhuone, joka on varustettu tuon ajan kalustein, ja pimennysverhoin peitetyt ikkunat. Rikkinäisestä ruuduista näkyy liekehtivä yötaivas lentokonein sekä pommitusääniefektein. Näyttelyn saaman suosion ansiosta Helsinki pimennettynä -näyttely jäi pysyväksi museoon. Sodistamme selviytyneet lapset -näyttely Maaliskuun 13. p:nä v tulee kuluneeksi 66 vuotta talvisodan päättymisestä. Näyttelymme on kunnianosoitus v ajan lapsien elä mästä ja edesottamuksista aikuisikään. Näyttelyssä on lasten elämänpiiriin kuulunutta esineistöä, sodanaikaisia käsitöitä, leluja ja käyttöesineitä. Monin eri keinoin on selviydytty vaikeista ajoista, työtä tekemällä, käsitöitä ja urheilua harrastamalla, opiskelemalla. Monet on purkaneet kokemuksiaan taiteen tekemiseen, runojen ja elämäkertojen kirjoittamiseen. Näyttely avoinna lauantaisin klo tai sopimuksen mukaan. Näyttelyn suojelija oli ylipormestari Eva-Riitta Siitonen. Väestönsuojelu 80 vuotta Suomessa -teemanäyttely Tämä teemanäyttely avautui yleisölle klo 15 ja valottaa väestönsuoje lun 80-vuotis taivalta kaasusuojelusta omatoimiseen varautumiseen. Se kertoo väestönsuojelun keskusjärjestötoiminnan, lainsäädännön, väestönsuojien, suojautumisvälineistön ja koulu tuksen kehityksen sekä luotsaa väestönsuo jelun tulevaisuuteen. Näyt tely rakennettiin yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen, Suo men Pelastusalan Keskusjärjestön sekä Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen jäsenten ja lukemattomien vapaaehtoisten toimesta. Näyttely kesti vuoden 2008 loppuun. VSS-Etsi! 2/2009 Teksti Raimo Nikkilä

10 Unto Lemmetty PUHEENJOHTAJALTA Miksi Suomi rakentaa edelleen väestönsuojia 2010-luvulla? Ympäristöministeriö ilmoitti kuulemistilaisuuden omassa puheenvuorossaan ykskantaan, ettei Suomeen kohdistu enää sellaista uhkaa, että jatkossa pitäisi rakentaa väestönsuojia. Olen poiminut sisäasiainministeriön eri lähteistä perusteita väestönsuojien rakentamisen jatkamiselle. Olen sisäasiainministeriön kanssa aivan samaa mieltä, ettei väestönsuojien rakentamisen lopettamiseen ole minkäänlaisia perusteita. 1. Nykytilan arviointi Toimintaympäristön muutokset Pelastustoimen ulkoisessa toiminta ympäris tös sä suurin käynnissä oleva muutos on kan sain välisen ja EU:n piirissä tapahtuvan yhteis toiminnan lisääntyminen sekä kasvava riippuvuus muista maista ja kansainvälisistä järjestöistä (globalisaatio). Muutokseen liittyy myös nopea tekninen kehitys, joka koskee varsinkin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiä. Häiriö- ja erityistilanteet Väestön suojaamisen kannalta ei onnettomuuksien laadussa ja määrässä ole lähimenneisyydessä kuitenkaan tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla olisi olennaista merkitystä. Tällaista kehitystä ei ole odotettavissa myöskään seuraavien vuoden aikana. Tarve varautua säteilyonnettomuuksiin ja kemiallisiin aineisiin liittyviin vaaratilanteisiin säilynee nykyisen tasoisena. Terroriteoissa voidaan käyttää hyvin erilaisia menetelmiä, kuten tavanomaisia räjähteitä tai kemiallisia, biologisia tai radioaktiivisia aineita. Terroriteon vaikutukset olisivat vastaavia kuin suuronnettomuudessa tai epidemiassa. Kaikissa tapauksissa ei edes tiedettäisi onko kyseessä tahallinen teko. Sotilaalliset uhkat Väestönsuojelutehtäviin varautumisen ja puolustussuunnittelun keskeisenä perustana on sama uhkakuva. Uhkakuvia ja niiden muutoksia on arvioitu Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 sekä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa 2006 (YETTS). Uhkamallit ovat pysyneet noin kymmenen vuoden ajan jokseenkin samoina vaikkakin määrittelyjen joissakin painotuksissa on tapahtunut muutoksia. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa suunnittelussa on varauduttava epäsuotuisaankin kehitykseen. Vakavin turvallisuustilanne, johon Suomi saattaisi joutua, liittyy maahan kohdistuvaan laajamittaiseen sotaan. Vaikka muut siviiliväestön suojaamiseen vaikuttavat uhkamallit ja niihin liittyvät erityistilanteet ovat sotilaallista voimankäyttöä todennäköisempiä, sotilaallisen voimankäytön vaikutuksia ei voida jättää huomiotta siviiliväestön suojaamistarpeita arvioitaessa. Siviiliväestöön kohdistuvat hyökkäykset ovat väistämättä osa sodankäyntiä. Konfliktien raskaimmat seuraukset kohdistuvat nimenomaan haavoittuvimpiin ryhmiin, erityisesti olosuhteissa, joissa heitä ei ole kyetty suojaamaan. Maassamme yhteiskunnan ydintoiminnot ja väestö keskittyvät kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin. Tämä asettaa väestön suojaamiselle näissä kohteissa erityisiä vaatimuksia. 10 VSS-Etsi! 2/2009

11 Uusi aseteknologia ja taktiikka muuttavat sodan käyntiä. Nopeus, tempo, liikkuvuus ja vaikuttamisen ulottuvuus korostuvat. Tulenkäytön tarkkuus ja nopeus kasvavat entisestään. Vaikka asevaikutus kohdistetaan ensisijaisesti sotilaskohteisiin, on suuri mahdollisuus erityisesti asutuskeskuksissa siviiliväestöön kohdistuviin, ei toivottuihin seurannaisvaikutuksiin. Sotilaalliset konfliktit osoittavat, että sotilaallinen operaatio voidaan käynnistää nopeasti ilman varoitusta ja mahdollisuutta väestön evakuointiin. Tällaisissa tilanteissa korostuvat väestön suojautumismahdollisuudet heidän asuin alueillaan. Siviiliväestön suhteelliset tappiot ovat sotilaallisissa konflikteissa lisääntyneet 1900-luvun alun noin 10 %:sta viimeaikaisten lyhytkestoisten sotien jopa 90 %:iin kokonaistappioista. Joka tapauksessa taistelujen alla suojaamattoman siviiliväestön tappiot ovat suuremmat kuin koulutettujen sotilaiden. Pyrkimys omille sotilaille aiheutuvien tappioiden minimoimiseen on lisännyt kauaskantoisen tulen kuten tykistö- ja risteilyohjusten käyttöä. Näiden asejärjestelmien kantamat ovat satoja kilometrejä. Vaikka useampien asejärjestelmien tarkkuus on lisääntynyt, ei voida välttyä välillisiltä vahingoilta tai väärään maaliin osumiselta vaikutettaessa väestökeskittymien läheisyydessä tai keskellä toimiviin kohteisiin. Aseteknologian kehittymisestä huolimatta osa asevaikutuksesta tulee jatkossakin osumaan ei-sotilaallisiin kohteisiin aiheuttaen siviiliuhreja. Aseteknologian kehittäminen on mahdollistanut sen, että esimerkiksi Suomen lähialueella sijaitsevilla kauaskantoisilla asejärjestelmillä voidaan vaikuttaa koko Suomen alueella oleviin kiinteisiin kohteisiin. Näillä asejärjestelmillä sotatoimet voidaan aloittaa myös yllättävästi. Joukkotuhoaseiden (NRBC) uhka ei ole myös kään vähentynyt. Näitä aseita koskevat sopimukset ja valvontajärjestelmät eivät ole kyenneet estämään niiden leviämistä uusien valtioiden ja myös ei-valtiollisten organisaatioiden haltuun. 2. YETT-strategian ja valmiuslain mukainen varautuminen / väestönsuojelu YETTS:ssa sisäasiainministeriön yhdeksi strategiseksi tehtäväksi on määritetty väestönsuojelu. Tämä edellyttää, että pelastustoiminnan valmiudet poikkeusoloissa ylläpidetään ja väes tön suojaamismahdollisuudet turvataan kaikissa tilanteissa ja tarvittaviin evakuointeihin varaudutaan. Väestönsuojeluvalmiuksia kehitetään siten, ettei ihmishenkiä menetetä puutteellisten suojautumismahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa riskikohteiden (suojelukohteiden) väestö varaudutaan suojaamaan väestönsuojien ja evakuointien avulla. Muualla väestö suojataan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti evakuoimalla tai suojaamalla se mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai olemassa oleviin väestönsuojiin. Geneven sopimuksen lisäpöytäkirjoissa (1977) määritelty väestönsuojelu ja sen tehtävät ovat humanitaarisia tehtäviä, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien vaaroja vastaan ja auttaa selviytymään niiden vaikutuksilta. 3. Väestön suojaamisen lähtökohdat Jokaisen sivistysvaltion perustehtävä on huoleh tia väestönsä turvallisuudesta ja suojaamisesta erilaisissa turvallisuustilanteissa. Uhka-arvioiden pohjalta tulee ottaa huomioon koko väestö. Hyvä väestön suojaamistaso osana kokonaismaanpuolustusta edistää puolustusvalmiuttamme ja auttaa selviytymistämme mahdollisissa poikkeusolojen ääritilanteissa. Poikkeusoloissa suojautumisessa tulee ottaa huomioon sotilaallinen uhka ja mahdolliset asevaikutukset. Keskeisiä suojautumiskeinoja ovat tällöin suojautuminen väestönsuojiin ja evakuoinnit. Evakuointi on tärkeä väestön suojauskeino. Evakuoinneissa on varauduttava uhka-arvioiden perusteella väestön siirtämiseen pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sen sijoittamiseen muualle. Sotilaallisten uhkamallien tarkistuksissa tai asejärjestelmien kehityksessä ei ole toistai- VSS-Etsi! 2/

12 seksi tunnistettavissa sellaisia piirteitä, jotka toisivat nykytilanteeseen verrattuna olennaisia muutostarpeita väestön suojaamiseen. Väestönsuojien rakentaminen maassamme on perustunut rakennuksen omistajan lakisääteiseen velvoitteeseen ja pitkäaikaisiin rakentamisesta saatuihin kokemuksiin. Viidenkymmenen vuoden aikana on maahamme saatu kohtuullisin kustannuksin toimiva väestönsuojakanta. Suojien elinkaari on teräsbetonisuojilla vähintään 100 vuotta ja kalliosuojilla satoja vuosia. Lyhyen aikavälin uhka-arvioiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista tehdä merkittäviä muutoksia väestönsuojien rakentamiseen, koska suojapaikkoja voidaan saada aikaan vain pitkäjänteisen rakennustoiminnan tuloksena. Väestönsuojien rakentaminen tapahtuu muun rakentamisen yhteydessä, joten tästäkään syystä ei ole järkevää muuttaa kovin usein väestönsuojien rakentamisperusteita. Kustannuksia säästäviä ratkaisuja tulee tutkia ja kehittää siten, että suojaustaso ei oleellisesti nykyisestä heikkene. Suojarakentamisen jatkaminen on erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa. Samalla tur vattaisiin valmiin suojakannan pitäminen toimintakuntoisena. 4. Keskeiset ehdotukset pelastuslain muutoksessa 2011 On kuitenkin tarkoituksenmukaista keventää kustannuksia seuraavilla ratkaisuilla: Rajaa esitetään korotettavaksi asuinrakennusten ja sellaisten rakennusten osalta, joissa työskennellään, 800 neliömetriin. Varasto-, teollisuus- sekä kokoontumisrakennusten osalta raja nostettaisiin 1500 neliömetriin. Tällä ratkaisulla suojien rakentaminen säilyisi edelleen kohtuullisella tasolla. Vähennystä tulisi suojien määrässä 27%. Suojelukohteiden nykymuotoisesta määrittämisestä ja yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta suojelukohteissa luovuttaisiin. Velvoitteesta rakentaa peruskorjauksen yhteydessä uusi väestönsuoja luovuttaisiin. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa laitteistojen ja varusteiden osalta nykyvaatimusten mukaiseksi. Erityisesti vanhat hiekkasuodattimet korvattaisiin nykyaikaisilla laitteistoilla. Väestönsuojien nykymuotoisista tarkastuksista palotarkastusten yhteydessä luovuttaisiin. Tarkastukset korvaisi 10 vuoden välein tehtävä kuntoselvitys, josta rakennuksen omistajan huolehtisi. Pelastusviranomainen tekisi jatkossa vain pistotarkastuksia. Väestönsuojien suojaluokkia yhdistettäisiin (K- ja S1-luokka sekä kalliosuojat) ja teknisiä määräyksiä kevennettäisiin. Suojien käyttöönottoaika nostettaisiin 72 tunniksi. Tämä mahdollistaisi suojien nykyistä tehokkaamman käytön normaalioloissa. Muutosten taloudelliset vaikutukset Väestönsuojien teknillisten vaatimusten keventämisestä ja suojaluokkien yhdistämisestä saatavat säästöt olisivat % eli noin 8 milj. euroa. Väestönsuojien rakentamisen muutosten kustannuksia keventävän vaikutuksen arvioidaan olevan 12 milj. euroa vuodessa. Unto Lemmetty. unto.lemmetty@kolumbus.fi 12 VSS-Etsi! 2/2009

13 HELSINGIN VÄESTÖNSUOJELUYHDISTYS RY KOULUTUSKALENTERI 2009 Koulutuspaikka Helsingin väestönsuojelumuseo, Siltavuorenranta 16 B, Helsinki, ellei toisin mainita. No Kurssi Pvm Klo Paikka 1 Väestönsuojanhoitajan kurssit Velvoituskoulutukset 1.1 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ti HELPE Lääkärikatu 3 Suojanhoitajan kurssi 2 päivä to Olavinkatu 1 A suoja 1.2 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ti HELPE Lääkärikatu 3 Suojanhoitajan kurssi 2 päivä to Olavinkatu 1 A suoja 1.3 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä ti HELPE Lääkärikatu 3 Suojanhoitajan kurssi 1 päivä to Olavinkatu 1 A suoja 2. Valistus ryhmille museokäynnin yhteydessä 2.1 Helsingin Asehistoriallinen seura ry ke Väestönsuojelumuseo 2.2 Kruunuhaan Lions klubi ma Väestönsuojelumuseo 2.3 Vallila / Kruunuhaan yläaste ke Väestönsuojelumuseo 2.4 Hgin ruotsinkieliset sotaveteraanit ti Väestönsuojelumuseo 2.5 Vapaussodan Perinneyhdistys to Väestönsuojelumuseo 2.6 Ekonom Föreningen NIORD ke Väestönsuojelumuseo 2.7 Eläkeläisseura Vantaa to Väestönsuojelumuseo 2.8 Someroseura la Väestönsuojelumuseo 2.9 Palonaiset länsi-suomi la Väestönsuojelumuseo 3.0 SPEK-Naistenseminaari la Väestönsuojelumuseo 3.1 AS.Oy Mannerheimintie 77 ti Väestönsuojelumuseo 3.2 Kustaan kartano eläkeläiset ke Väestönsuojelumuseo 3.3 Stadivapepa ti Väestönsuojelumuseo 3.4 Pakilan ylä-aste to Väestönsuojelumuseo 3.5 Valtionkonttori / kerho ke Väestönsuojelumuseo 3.6 USA - Ohio / Hiltuset pariskunta ke Väestönsuojelumuseo 3.6 Museo-avoimet - ovet Vss-p:nä ma Väestönsuojelumuseo 3. Lukiolaisten turvakurssin väestönsuojeluosio 3.1 MPK - Vantaan ti Väestönsuojelumuseo 3.2 MPK Kanta - Hki Itä - Hki piiri ke-to Väestönsuojelumuseo 3.3 MPK - Vantaan *) Väestönsuojelumuseo 3.4 MPK Kanta Hki Itä - Hki piiri *) Väestönsuojelumuseo 3.5 MPK Ruotsinkieliset ma Väestönsuojelumuseo 3.6 MPK Ruotsinkieliset ti Väestönsuojelumuseo 3.7 MPK Ruotsinkieliset ke Väestönsuojelumuseo 4. Jäsenkoulutus H:gin k:gin museopäivä oppaille ke Malmin kokoelmakeskus 4.2 Henkinen huolto vss tilanteessa to Väestönsuojelumuseo 4.3 Opasseminaari to Väestönsuojelumuseo 4.4. Viestiliikennekurssi III ti Väestönsuojelumuseo 4.5 Lastenturvapäivä ma Helpe Lääkärinkatu Viestilikennekurssi IV klo 17. Paikka imoitetaan myöhemmin 5. Tapahtumia Helsingin Väestönsuojelupäivä ma Paikka ilmoitetaan myöhemmin 5.2 Veteraanipäivä su Vss-museolla avoimet ovet 5.3 Helpen talosuojelu kilpailu 09 la Helpe Lääkärinkatu 3 *) ilmoitetaan myöhemmin VSS-Etsi! 2/

14 MATERIAALIMYYNTI JÄSENILLE Avaruuslakana pakattuna pussiin 14 e Käyttötarkoitus: Kantovaatteeksi tai peitteeksi/alustaksi (sitoo lämpöä). Avaruuslakanalla voit suojata onnetto - muuden uhrin apua odottaessasi. Soveltuu erin omaisesti loukkaantuneen kantami seen ja erityisen sopiva shokkipotilaan suojaa mi seen. Lämpöpeite (peitteeksi tai alustaksi) 4 e Sammutuspeite 120 x 180 cm 18 e Matka-murtopalovaroitin 23 e Palovaroitin ICAS IIR-SLI 35 Taskulamppu MAGLITE M2A016CM2 20 e Pelastautumispakkaus 200 e (Survival Kit) Käyttötarkoitus: Savusukelluksessa noin 15 min. Henkilökohtainen hengityssuojain tulipalosta pelastautumiseen. Selviytymispaketti pienessä koossa. Suojaa myrkyllisiltä palo- ja savukaasuilta. Mahtuu tas kuun. Helppokäyttöinen, puettavissa muu ta massa sekunnissa. Pakkaus sisältää: Matka-murtopalovaroit ti men, hälytyspillin, taskulampun, narua 4mm 10 m, linkkuveitsen, pelastautumishuppu paketin joka säilyy 5 vuotta avaa mattomana. Pelastautumishuppu Duran (pelkkä huppu) Suojanaamari PROMASK kokonaamari vaihtosuodatin (ABEK-P3 Folio) 93 e 96 e 24 e EA-laukku keskikoko 60 e EA-laukku pieni 22 e Jauhesammutin 2 kg 39 e Jauhesammutin 6 kg 54 e Jauhesammutin 12 kg 84 e Jauhesammuttimen käyttötarkoitus: Tehokas piensammutin kotiin, mökille, autoon, veneeseen yms. Nestesammutin 6 L 63 e Sammutinkaappi K e Yleistä sammuttimista: Kotitalouksiin suositeltavat sammutusaineet ovat jauhe, neste ja kalvovaahto. Näillä voidaan sammuttaa kaikkia kodissa esiintyviä paloja, sekä kuitupaloja että nestemäisiä paloja ja ne ovat turvallisia myös jännit teel lisiä paloja sammutettaessa. Käsisammutin tulee tarkastaa: - vähintään vuoden väliajoin, kun käsi - sammu tin on alttiina sammuttimen toi mintakuntoon vaikuttaville tekijöille kuten kosteu delle, tärinälle ja lämpötilojen vaihteluille. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi veneet, matkailu- ja muut ajoneuvot. - muuten vähintään kahden vuoden väliajoin Talosuojelumateriaalin määrävahvuus kahdelle (AB-PAKKI) 322 e Talosuojelumateriaalin määrävahvuus (AB + S-PAKKI) 677 e Säteilymittari RDS e Säteilymittari DGM - Turva 480 e Suojelujohdon ja -henkilöstön perusliivit 39 e HVSSY Ry:n historiikki 10 e Rahti pääkaupunkiseudulla 0-20 kg 18 e Rahti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kg 26 e Maksuehtomme: 14 pv netto Toimitusehto: vapaasti varastostamme MUISTA MYÖS HUOMIOIDA VÄESTÖNSUOJELUMATERIAALISI VANHENE MINEN! Tervetuloa ostoksille! Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry Helsingin väestönsuojelumuseo Vss-museo auki la klo , muina aikoina sopimuksen mukaan. Puh. (09) , gsm s-posti: unto.lemmetty@kolumbus.fi 14 VSS-Etsi! 2/2009

15 Vielä kerran HVSSY:n kevätretkestä Kotkaan Aamu oli raikas, aurinkoinen kevätaamu. Ratikassa oli vähän väkeä. Arvuuttelin itsekseni, onkohan täällä Kotkaan menijöitä. Sokoksen edessä jäi pois kanssani eräs pariskunta, joka suunnisti samaan suuntaan. Kuinkas sattuikaan hekin pysähtyivät Fennian bussipysäkille ja tervehtivät tuttuja, jotka olivat meidän väkeämme. Siis samalle matkalle olimme lähdössä. On mukava tapa, josta todella pidän, vaikka nythän kehotetaankin sitä välttämään kättelyn muodossa, nimittäin tervehtiminen. Se luo heti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Varsinkin tämä on tärkeää etenkin niiden taholta, jotka ovat vetovastuussa. Siispä matkaan. Pysähdyimme Langinkoskelle, jossa itse keisari oli kertomassa, kuinka hän oli viehättynyt paikasta ja halusi rakennuttaa Keisarillisen kalamajan Langinkoskelle. Kalamajaa ei ollut lämmitetty, joitain vilunväreitä ehti tulla kuunnellessamme ja katsellessamme kaunista majaa ja sen sisustusta. Seuraavaksi siirryimme Sapokan puistoon, jossa ihailimme Suomen Kallioperästä louhittuja, eri kivilajeista tehtyjä, kotkan muotoon tyyliteltyjä kivipatsaita. Sitten olikin vuorossa ruokailu Ravintola Laakongissa. Niin kuin yleensä retkillämme ruoka oli hyvää ja riittävästi. Varsinainen helmi oli Merikeskus Vellamo, joka kiilteli ulkoa ja sisältä. Nähtävääkin oli vallan upeasti. Sitä riitti seuraavaksikin kerraksi, sillä menin sinne uudestaan viikon päästä. Matkan yksi tärkeä etappi paluumatkalla oli luonnollisesti Porvoon Paahtimo, jossa joimme makoisat kahvit. Taas kerran tulimme tyytyväisinä kotiin. Anneli Louneva Kuvia retkestä löydät nettisivuiltamme / ajankohtaista VSS-Etsi! 2/

16 Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksellä on ilo kutsua Teidät, arvoisat jäsenet Pikkujoulutilaisuuteen perjantaina 20. marraskuuta 2009 klo alkaen Helsingin väestönsuojelumuseon tiloihin, os. Siltavuorenranta 16 B, Helsinki Tilaisuudessa esiintyy Lasse Liemola, kitara ja laulu Tarjolla jouluglögiä ja pientä purtavaa Joululauluja ja karaoke Sydämellisesti tervetuloa! Ilmoitathan tulostasi Greta Nikkilälle Puh , mennessä 16 VSS-Etsi! 2/2009

17 Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen toimintakertomus 2008 Toimintakertomus on valmistunut kesä kuun alussa. Kokonaisuudessaan siihen voi tutus tua pelastuslaitoksen verkko sivuilla Väestönsuojelu Pelastuslaitos vastaa poikkeusolojen vaatiman väestönsuojeluvalmiuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä koordinoi väestönsuojeluun varautumista koko Helsingin kaupungin tasolla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena kaupungin suojelusuunnitelman uudistaminen Vuonna 2008 oli väestönsuojelun suunnittelutyön pääpaino Helsingin kaupungin suojelusuunnitelman uudistamisessa perustuen vuonna 2007 valmistuneeseen poikkeusolojen riskianalyysiin. Keskeisimpinä asioita suunnittelussa olivat väestönsuojeluorganisaation mitoittaminen ja johtaminen. Tavoitteena on, että suunnitelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Väestönsuojeluvalmiutta kehitettiin vuonna 2008 laatimalla esiselvitykset johtamis-, väestöhälytin- ja CBRN-valvontajärjestelmä hankkeista. Vuonna 2008 päivitettiin myös rakenteellisen suojelun suunnitelmaa, jonka yhteydessä kartoitettiin suojarakentamisen tar peet osana kaupungin kokonaiskehittä mistä. Vuoden aikana valmistui myös Hel sin gin kaupungin väestönsuojelun resurssien suunnittelun tietojärjestelmän VAPraportointitoiminto. Omatoimisen varautumisen kehittämistä varten nimettiin kesällä 2008 vastuuhenkilö, joka tulee kartoittamaan omatoimisen varautumisen VSS-Etsi! 2/2009 tulevaisuuden tarpeita huomioiden pelastuslain tulevat uudistukset. Useita koulutustilaisuuksia Pelastuslaitos järjesti vuoden 2008 aikana useita koulutustilaisuuksia kaupunkilaisille, yhteisöille ja yhteistyökumppaneille väestönsuojelusta ja sen kehittämisestä. Väestönsuojelun resurssien suunnittelun tietojärjestelmästä järjestettiin koulutusta perustajavirastojen yhteyshenkilöille. Lisäksi Helsingin pelastusliitto antoi yhteistoimintasopimuksen mukaisesti koulutusta kaupunkilaisille omatoimisesta varautumisesta. Helsingin pelastuslaitos antoi vuonna 2008 edellisvuosien tapaan asuintalojen sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen liittyvää asiakasneuvontaa. Väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi edellisvuosien tapaan Vuonna 2008 Helsingin pelastuslaitos osallistui edellisten vuosien tapaan asiantuntijana kalliosuojarakennushankkeiden suunnitteluun Helsingissä. Kaupungin suojarakentamisen ensisijainen tavoite on Kauppakartanonkadun kalliosuojan rakentaminen. Helsingin väestönsuojien kokonaismäärä lisääntyi vuoden aikana 93:lla ja suojapaikkojen määrä :llä. 17

18 Helsingin vpk 145 vuotta, Malmin vpk 100 vuotta Kirjoitus / toimitus: Raimo Nikkilä Kun Helsingin vpk täytti kunniakkaat 145 vuotta ja Malmin vpk 100 vuotta, järjestivät vpk:t yhdessä hienot juhlat; Helsingin kaupungin vastaanotto Alexi 20 klo ja juhlaparaati Paraati lähti Hietaniemen torilta ja kiersi kauppa torin kautta takaisin Lönnrotinkatua myöten Helsingin vpk:n ohi, jossa suoritettiin ohimarssi kunniavieraiden läsnäollessa. Paraatiin osallistui Helsingin sopimuspalokuntien paloautot sekä marssiin vpk-osastot sekä Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen osasto. Helsingin vpk järjesti kutsuvieraille lounastilaisuuden katselmuksen jälkeen Helsingin vpk:n omissa ravintolatiloissa klo Helsingin vpk:n puheenjohtaja Matti Salonen lupasi pyyn nöstäni muutaman rivin kertoa lehtemme sivuilla Helsingin vanhimmasta vpk:sta ja sen historiasta, joten ei tässä siitä enempää. Juhlavastaanotto ja muut tilaisuudet oli järjestetty hienosti ja vankalla kokemuksella ravintolan antimet mukaan lukien. Olin allekirjoittaneena mukana ensimmäisen kerran viisi vuotta sitten kun Helsingin vpk täytti 140 vuotta ja voin todeta, kuten aiemmin mainitsin, juhlat ja paraati oli järjestetty tosi hienosti.helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry:n puolesta onnittelut ja kiitokset Helsingin vpk:n johdolle ja järjestelytoimikunnalle ym. mukana olleille tahoille. 18 VSS-Etsi! 2/2009

19 Kuvassa yllä pelastuskomentaja Kari Lehto kan gas ja pelastusylijohtaja Pentti Partanen. Isossa kuvassa viereisellä sivulla Helsingin vpk:n ohimarssia seuraamassa pelastusylijohtaja Pentti Partanen, H:gin vpk:n puheenjohtaja Matti Salonen, pelastuskomentaja Kari Lehtokangas, SPEKistä Petri Jaatinen ja Etelä-Suomen läänin valmiusjohtaja Markku Haranne ja Pelastuslautakunnan puheenjohtaja Pekka Saarnio. Hgin kaupungintalon vastaanotolla juhlittiin H:gin vpk:n 145-vuotispäivää ja Malmin vpk:n 100-vuotis päivää. Kuvassa oikealta SPEK tj. Kimmo Kohvakka, H:gin vpk:n pj Matti Salo ja palopäällikkö Kauko Köykkäri, H:gin pelastuskomentaja Kari Lehtokangas, sekä HVSSY:n hallitusjäsen Greta Nikkilä. Pienessä kuvassa viereisellä sivulla HVSSY:n pj.unto Lem met ty seuraa paraatin lähtöä Hietaniementorilla. TULE TEHOKKAASEEN TURVAKOULUTUKSEEN HELSINGIN PELASTUSLIITTOON! o Tulityökortti (8h) o Paloilmoitinlaitteiden vastuuhenkilöt (8h) o Paloturvallisuuskurssi (4h) o Hätäpoistumiskoulutus ja harjoitus (tehdään räätälöidysti asiakkaan tarpeet huomioon ottaen) Koulutamme myös: Talosuojelujohtajat perus- ja täydennyskursseilla sekä Kiinteistöjen ja taloyhtiöiden väestönsuojanhoitajat. Lisätietoja: Helsingin Pelastusliitto Laippakuja 4, Hki,(09) TULE TEHOKKAASEEN KOULUTUKSEEN! VSS-Etsi! 2/

20 20 VSS-Etsi! 2/2009

21 TAPAHTUI 70 VUOTTA SITTEN Toimitus: Raimo Nikkilä Helsingin Väestönsuojelun Punavuorenlohko toimi Talvisodan aikana Mikael Agrikolan kirkon kellaritiloissa. Tornin huippu risteineen oli laskettu alas, koska se oli liian selvä maamerkki. Tornissa oli kuitenkin mainio tä hystyspaikka. Kuva on Punavuoren lohkon jouluaaton vietosta seurakuntasalin tiloissa vuonna Siinä näkyy lohkon päällikkö vänrikki Alf Leander (neljäs vasemmalta), kuvan lähettäjä Björn Tikkanen ja Alhard Eckstein, poikasuojeluskuntalaisina kuvassa keskipöydän oikealla puolella, päät vierekkäin. Me toimimme lähetteinä. Allekirjoittanut tapasi Björn Tikkasen hänen vieraillessa Helsingin väestösuojelumuseolla ja keskustelimme väestönsuojelun toiminnasta talvisodan aikana Helsingin Punavuoren lohkolla ja hän lupasi palata asiaan oheisen arkistokuvan muodoss. Kuva löytää varmaan paikkansa museon kuvakokoelmissa, siitä suuret kiitokset Björn Tikkaselle! Alla olevat nimikirjoitukset liittyvät kuvassa oleviin henkilöihin, joiden nimet löytyivät yllä olevan kuvan takaa. Saattaa olla, että lukijoistamme joku tunnistaa omaistensa tai oman nimensä kuvasta 70 vuoden takaa? VSS-Etsi! 2/

22 Varautumisseminaari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö järjestää perinteisen varautumisseminaarin Helsingissä Ritarihuoneella keskiviikkona klo 12:00 alkaen. Seminaarin tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa väestönsuojelun ja varautumisen parissa työskenteleville, alan asiantuntijoille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin juhlapuheen pitää puolustusministeri Jyri Häkämies. Lisäksi kuullaan varautumisesta ja väestönsuojelusta uudistettavassa pelastuslaissa, josta kertoo pelastusylijohtaja Pentti Partanen sisäasiainministeriöstä. Kuntien varautuminen ja turvallisuuden hallinta murroksessa on aiheena SPEK:in valtuuston puheenjohtajalla, dosentti Veli-Pekka Nurmella. Lisäksi kuulemme myös mm. ajankohtaista Huoltovarmuuskeskuksesta (toiminnanjohtaja Ilkka Kananen), lisääntyvästä avuttomuudesta (Matti Orrainen/SPEK) sekä SPEKin toimitusjohtajan Kimmo Kohvakan puheenvuoron. Puheiden jälkeen tilaisuus jatkuu cocktail-buffettina Kellokosken VPK:n säestyksellä. Tilaisuus on maksuton ja sinne voi ilmoittautua osoitteessa: tai: KUOLLEET Helsingin Väestönsuojeluyhdistyksen suuri ystävä ja auttaja Teollisuusneuvos Launo Laakkonen kuoli 4. huhtikuuta kotonaan Helsingissä. Hän oli 83-vuotias, syntynyt 29. heinäkuuta 1925 Puikkolassa lähellä Sortavalaa. Laakkosen perhe muutti talvisodan jälkeen Helsinkiin, jossa Launo Laakkonen jatkoi Viipurissa alkaneita metallialan opintoja. Laakkonen vammautui 1944 aliupseerikoulun harjoituksissa ja menetti toisen silmänsä. Vapauduttuaan armeijasta 1945 hän jatkoi metallialan opintojaan Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa ja valmistui Heti tämän jälkeen hän aloitti päivätyön ohella myös oman yritystoiminnan. Hän perusti vuonna 1953 Temet Oy:n. Uusi yritys valmisti muun muassa koulujen voimistelutelineitä luvun lopulla väestönsuojelulainsäädännön kehittyessä yritys keskittyi väestönsuojissa tarvittavien erikoislaiteiden kehittämiseen. Ammattitaitoisen henkilökunnan kanssa hän rakensi Temetin yhteyteen useita suojelu- ja turvallisuusalaan erikoistuneita kansainvälisesti arvostettuja korkean teknologian yrityksiä, joiden tuotteet ovat tunnettuja. Laakkonen osallistui monien yhteiskunnallisten hankkeiden kuten Myllypuron nuoriso jääkentän toteutukseen. Hän myös antoi pitkäaikaista tukea Itä-Helsingin Musiikkiopistolle. Hän harrasti taiteita ja tuki varsinkin nuoria suomalaisia kuvataiteilijoita. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys sai pitkäaikaista tukea tietotaito- sekä taloudellisella puolella. Yhdistys jää kaipaamaan rehtiä ja suurta hyväntekijää ja allekirjoittanut ystävää. Helsingin Väestönsuojeluyhdistys ry, Raimo Nikkilä 22 VSS-Etsi! 2/2009