Joukkorahoitus Selonteko Jonas Forss Heikki Vehmas

Transkriptio

1 Joukkorahoitus Selonteko 2014 Jonas Forss Heikki Vehmas

2 Tiivistelmä Joukkorahoitus on maailman nopeimmin kasvava menetelmä rahoittaa mitä erilaisimpia projekteja innovaatioyritysten, teknologian ja kulttuurin saralla. Joukkorahoituksessa vedotaan suureen määrään ihmisiä, joille projektien ideat esitellään tietoverkkojen välityksellä. Ihmiset voivat halutessaan rahoittaa arvostamiaan projekteja verrattain pienillä summilla, joista muodostuu varteenotettava rahoituspohja suurillekin projekteille. Projektit antavat useimmiten rahoittajille vastikkeita, jotka voivat olla tuotteita, palveluita tai elämyksiä. Ulkomailla joukkorahoitus on jo saavuttanut merkittävää jalansijaa ja sen avulla on toteutettu kymmeniätuhansia projekteja miljardeilla euroilla. Suomessa se on yhä verrattain uusi ja tuntematon rahoitusmuoto, ja se on kohdannut haasteita vallitsevan rahankeräystä koskevan lainsäädännön ja sen tulkinnan puitteissa. Olemme tässä selvityksessä pyrkineet esittelemään joukkorahoituksen eri muodot mahdollisimman selkeästi sekä tuomaan esiin rahoitusmuodon kohtaamia haasteita ja sen suomia mahdollisuuksia Suomessa. 2

3 Tekijät Jonas Forss on innovaatioyrittäjä, keksijä ja koneinsinööri. Hänellä on laaja kokemus tuotekehityshankkeista ja projektijohtamisesta korkean teknologian parissa. Heikki Vehmas on pitkän linjan pelinkehittäjä vuodesta Vuodesta 2010 lähtien hän on toiminut pelialan startup-yrittäjänä ja taiteellisena johtajana. 3

4 Sisällysluettelo 1 Johdanto 5 2 Keskeisiä käsitteitä 6 3 Mitä joukkorahoitus on? 7 4 Miksi joukkorahoitusta tarvitaan? 8 5 Miten joukkorahoitus toimii? 11 6 Joukkorahoituksen haasteet Suomessa 15 7 Ideoita joukkorahoituksen käyttöönottoon 18 8 Yhteenveto 19 9 Kiitokset Lähteet 21 4

5 1 Johdanto Tämän selonteon tarkoitus on luoda yleiskatsaus joukkorahoituksen periaatteisiin, vertailla toteutuneita käytäntöjä maailmalla, tutkia mahdollisia haasteita sekä luoda näköaloja menetelmän tulevaisuuteen Suomessa. Nykyinen rahankeräyslaki haittaa merkittävästi joukkorahoituksen kaltaisia uusia rahoituskäytäntöjä, [1][2][3] jotka ovat jo vakiintumassa muissa maissa. Mikäli Suomen käytäntöjä ei uudisteta, maan kyky tuottaa uusia innovaatioita vaarantuu. Yksistään maailman suurin joukkorahoituksen välityspalvelu on viiden toimintavuotensa aikana välittänyt jo yli miljardi dollaria tukijoilta erilaisille innovatiivisille projekteille. [4] Nämä projektit ovat synnyttäneet lukuisia uusia ja menestyksekkäitä yrityksiä, tuotteita ja taidetta, ja ne ovat vaikuttaneet kotimaidensa kulttuurin monipuolisuuteen, bruttokansantuotteeseen ja verotuloihin positiivisella tavalla. 5

6 2 Keskeisiä käsitteitä Joukkorahoitus (crowdfunding) Uudenlainen rahoitusmenetelmä, jossa tietoverkon välityksellä esitellään ja kerätään rahaa erilaisille projekteille. Välittäjäpalvelu (funding platform) Joukkorahoituksen mahdollistavat verkkopalvelut, jotka saattavat projektin järjestäjät ja tukijat yhteen. Projektin toteuttaja (project manager) Yksi tai useampi yksityishenkilö, yhteisö tai yritys, joka hakee joukkorahoitusta. Tukija (backer, supporter) Yksityishenkilö, yhteisö tai yritys, joka päättää tukea joukkorahoitettavaa projektia. Rahoitustavoite (funding goal) Projektille ennalta asetettu rahoitustavoite: vähimmäissumma, jolla projekti voidaan toteuttaa. Rahoituslupaus (pledge) Tukijan antama tiettyä rahamäärää vastaava lupaus, joka lunastetaan jos projekti saavuttaa rahoitustavoitteensa. Vastike (reward) Rahoituslupausta arvoltaan vastaava tuote, palvelu tai elämys, jonka projektin toteuttaja lupaa tukijalle. 6

7 3 Mitä joukkorahoitus on? Joukkorahoitus on maailman nopeimmin kasvava rahoitusmuoto. [5] Joukkorahoituksen perusajatus on ohjata lukuisten tukijoiden yhteistyönä keräämät varat sosiaalisen median välityksellä henkilöiden tai organisaatioiden hankkeisiin. Rahoitus kerätään tukijoilta varhaisessa vaiheessa, kun projektilla on osoittaa potentiaalinsa, mutta siltä puuttuu vielä varat toteuttaa projekti. Käytännössä projektilla on julkistusvaiheessa oltava jonkin verran konkreettista näytettävää, esim. prototyyppi, esittelyvideo, budjetti ja toimintasuunnitelma, jonka puitteissa uudet ideat on määrä toteuttaa. [6] Maailmalta löytyy jo lukuisia esimerkkejä projekteista, joissa startup-yritykset, kulttuurihankkeet ym. ovat keränneet tarvitsemansa rahoituspohjan joukkorahoituksen avulla. Käytännön tasolla projektit ovat olleet esimerkiksi uudenlaisia ohjelmistoja, laitteita, energiateknisiä ratkaisuja, 3D-tulostimia ja skannereita, oppikirjoja, elokuvia, tietokonepelejä jne. [7] Joukkorahoitusta on toteutettu läpi joukkoviestinten historian eri muodoissa esimerkiksi Yhdysvaltojen Vapaudenpatsaan rakentamisesta puuttuneet varat saatiin Joseph Pulitzerin toimesta kerättyä laajamittaisten lehti-ilmoitusten avulla. [8] Joukkorahoituksen hyödyntäminen laajassa mittakaavassa on kuitenkin ollut mahdollista vasta nykyaikaisen, kansainvälisen ja välittömän tiedonsiirron myötä. Käsitteellisellä tasolla joukkorahoitus poikkeaa perinteisestä rahankeräyksestä sikäli, että jälkimmäisessä on lähtökohtana pelkästään yleishyödyllinen ja hyväntekeväisyyteen tähtäävä toiminta, jota säännellään rahankeräyslaissa ja valvotaan poliisihallituksen toimesta. [9] Joukkorahoituksen avulla voidaan tukea myös yksityisiä hankkeita, joiden toteutumisesta ei yleensä anneta takeita, mutta joissa pääsääntöisesti tukijat odottavat saavansa hankkeista jonkinlaista vastiketta. Näin ollen joukkorahoitus on luonteeltaan rinnastettavissa riskisijoittamiseen, vaikka riskit yksittäisille osallistujille jäävätkin varsin pieniksi. [10] Lisäksi joukkorahoituksen etuna on, etteivät rahoituslupaukset sido tukijoita, mikäli projekti ei saavuta tavoitettaan. Päällekkäisyyttä perinteisen rahankeräyksen kanssa esiintyy hiukan, koska joukkorahoitettavia projekteja voidaan periaatteessa myös tukea ilman että tukija odottaa saavansa antamalleen rahalle vastiketta. Joukkorahoituksen lakitekninen asema Suomessa on täten edelleen epäselvä vuoden 2014 alussa. [1] [11] 7

8 4 Miksi joukkorahoitusta tarvitaan? Uusien innovaatioiden mahdollistaminen Joukkorahoitus ajatuksen ytimessä on mahdollistaa rahoitus uusille tuoteideoille, innovaatioille sekä kulttuuriteoille. Sen etuihin verrattuna perinteisiin rahoitusmalleihin kuuluu muun muassa: Paremmat edellytykset uusille toimijoille Aiemmissa sijoitusmalleissa keksijöille ja kulttuurituottajille on ollut riskialtista kertoa uusista ideoistaan yksittäisille tahoille, kuten sijoittajille ja tuotantoyrityksille, sillä ne ovat voineet pahimmassa tapauksessa hyödyntää uuden idean itse jättäen alkuperäisen kehittäjän vailla korvausta. Joukkorahoitus mahdollistaa suoran ja verrattain nopean rahoituksen uusille innovaatioille, jolloin perinteisten yhteistyökumppanien sekä immateriaalioikeuksien hankkimiseen liittyvät hankaluudet ja suuret aloituskustannukset voidaan ohittaa. [6] Pienemmät riskit kaikille osapuolille Joukkorahoitus pienentää riskiä niin sijoittajan kuin kehittäjänkin näkökulmasta, koska kehittäjän ei tarvitse sitoa projektiin omaa varallisuuttaan. Tukijoiden kannalta yksittäiset rahoituslupaukset voivat olla hyvinkin pieniä, tyypillisesti murto-osia perinteisistä yrityssijoituksista. Lisäksi tukijat saavat rahansa takaisin, mikäli ennalta asetettu tavoite ei täyty rahoituskierroksen aikana. [10] Uusien markkinoiden löytyminen Joukkorahoituksen avulla on mahdollista luodata kysyntää hyvinkin erikoisille tuotteille, joilla ei vielä ole olemassa vakiintuneita markkinoita. Se toimii siis sellaisenaan markkinatutkimuksena sekä ennakkomyyntinä, jossa innostuneet tukijat myös usein levittävät tietoa tuotteista sosiaalisen median kautta. Paljon tukea saanut projekti osoittautuu kannattavaksi jo ennen investointeja markkinointiin, tuotekehitykseen ja tuotantoon. Näihin saatetaan perinteisessä teollisuudessa hukata paljonkin resursseja, mikäli kehitetty tuote ei menestykään. [12] 8

9 Tuoreiden teknologioiden hyödyntäminen Internet on mahdollistanut nopean ja selkeän kommunikaation, minkä siivittämänä myös ideat leviävät yhä nopeammin. Moni hyvä idea jää kuitenkin toteuttamatta ilman riittävää rahoitusta, joka on perusedellytys ideoiden tuotteistamiseksi. [6] Perinteisesti yritystoimintaa aloitettaessa on sijoittajia etsitty ensisijaisesti suhteiden avulla nykyistä pienemmistä verkostoista. Lisäksi sijoitukset ovat yleensä olleet kooltaan suuria ja ovat edellyttäneet rahoitusta hakevan yrityksen tarjoavan vastikkeeksi osakkeitaan. Nopeutuva kommunikaatio on kuitenkin muuttamassa asetelmia suuntaan, jossa suosiota ja tukea hyville ideoille voi kerätä suurelta yleisöltä ympäri maailmaa pienellä vaivalla, kunhan ideat ovat tarpeeksi hyviä. Joukkorahoitus mahdollistaa aiempia sijoituskäytäntöjä demokraattisemman ja täsmällisemmän resurssien hyödyntämisen. Rahoituspäätökseen osallistuu merkittävästi suurempi määrä ihmisiä kuin yksittäisten sijoittajien tai pankkilainojen kohdalla. Ison joukon tuki osoittaa lisäksi investoinnin luoman tuotteen tai projektin kysynnän etukäteen. [12] Tiedonsiirron tehostuminen tuo mukanaan mahdollisuuden lisätä taloudellisen toiminnan läpinäkyvyyttä. Joukkorahoituksen lähtökohtana on peittelemätön julkisuus projektien ideaan ja sisältöön liittyen, koska ihmisten luottamus on voitettava ennen kuin heiltä voi odottaa rahoituslupauksia. Suomen kilpailukyvyn parantaminen Joukkorahoitus on syntymänsä jälkeen levinnyt maailmalla kulovalkean tavoin. Samalla kun Venture Capital -tyyppinen, suuren riskin pääomasijoittaminen uusien yritysten rahoittamiseksi on viime vuosina vähentynyt [18], on joukkorahoitus vuosien 2009 ja 2012 välillä kasvanut jopa 524 prosenttia. [17] Joukkorahoituksen avulla on jo rahoitettu tuhansia projekteja noin 5 miljardilla dollarilla vuonna 2013 uusien ideoiden ympärille on luotu jopa tuhansia uusia yrityksiä ja työpaikkoja. [5] 9

10 Joukkorahoitus on toistaiseksi mittakaavaltaan pienempää kuin riskisijoittaminen, jossa on viimeisten kymmenen vuoden aikana liikkunut vaihtelevasti miljardia dollaria vuosittain. Markkinat päättävät lopulta yritysten elinkelpoisuuden, mutta alkusysäyksenä joukkorahoitus on monia perinteisiä yrityksen perustamiseen liittyviä menetelmiä nopeampi, joustavampi ja täsmällisempi. [12] Tuotekehityksen kustannukset ovat tähän asti olleet yrityksille hankalia, koska niihin on liittynyt suuri epävarmuus menestymisestä ja kehitettävän tuotteen tai palvelun tarpeellisuudesta. Merkittävää tuotekehitystä onkin viime vuosiin asti tehty lähinnä suurissa yrityksissä, joille on kertynyt riittävästi varallisuutta perustoiminnastaan. Mikäli Suomeen halutaan lisää pk-yrityksiä ja niihin syntyviä työpaikkoja, tulisi yritysten kriittisimpään vaiheeseen eli aloitukseen liittyvää varainhankintaa helpottaa mahdollisimman paljon, esimerkiksi joukkorahoituksen avulla. Kun varoja kerätään kansainväliseltä yleisöltä, syntyvät tuotteet ja palvelut kasvattavat ulkomaankauppaa. [6] Joukkorahoituksen asema laki- ja veroteknisesti on myös ulkomailla edelleen avoinna ilmiön suhteellisen uutuuden takia. Toisaalta ulkomailla ei ole lähdetty estämään projekteja toteumasta samalla tavalla kuin Suomessa. [1][11] Euroopan komissio on teettänyt selvityksen joukkorahoituksesta kansalaiskyselyn muodossa vuonna 2013 ja aikoo tehdä lisäselvityksiä vuonna [13][14] Koska talouskilpailu on kovaa globalisoituneessa maailmassa, ei Suomella yksinkertaisesti ole varaa olla käyttämättä tällaista menetelmää luoda lisää kilpailukykyä ja mahdollisuuksia kasvattaa taloutta. Varsinkaan sitä vasten, etteivät muut maat jätä käyttämättä joukkorahoituksen suomia tilaisuuksia. [5] Mikäli Suomessa kehitettäisiin oma joukkorahoitusta ja sen verotusta koskeva lainsäädäntö, olisi Suomella mahdollisuus toimia edelläkävijänä tämän uuden rahoitusmuodon käyttöönotossa ja laajamittaisessa hyödyntämisessä. 10

11 5 Miten joukkorahoitus toimii? Toteutuneet käytännöt Nykyaikaisen joukkorahoituksen mahdollistavat internetissä toimivat välittäjäpalvelut. [5] Välittäjäpalveluita on useita; ne kilpailevat keskenään sekä täydentävät toisiaan painottamalla hiukan erilaisia palveluita. Niiden tehtävänä on ylläpitää sivustoillaan projekteihin liittyvää tietoa, kuten kuvia, tekstiä ja videoita, joiden avulla projektin vireillepanijat esittelevät yleisölle, eli mahdollisille tukijoille, mistä heidän projekteissaan on kyse. Projektin edistymistä voi seurata rahoituskierroksen onnistuttua samalta sivustolta. Kun tukijat ovat päättäneet tukea jotain projektia, he voivat useimmiten valita sivuilla listatuista erisuuruisista rahoituslupauksista parhaaksi katsomansa. Eriarvoiset vastikkeet on yleensä mitoitettu vastaamaan vaihtelevan kokoisia rahoituslupauksia. Välityspalveluun varatut rahoituslupaukset siirtyvät tukijoilta projektille vasta jos projekti saavuttaa ennalta asetetun tavoitesummansa verran tukea. Keräyskierrokselle asetetaan määräaika, jonka puitteissa tarvittavat rahat tulee kerätä. On myös mahdollista järjestää rahoitusprojekteja tavalla, jossa kiinteää tavoitesummaa ei määritellä, vaan projekti saa kaikki kerätyt rahat vaikka rahoitus jäisi alle toivotun - tai sen ylittyessä. Keräyskierroksen tyyppi ilmoitetaan välityspalvelussa projektikohtaisesti. Välityspalvelut perivät rahojen siirron yhteydessä pienen korvauksen palveluistaan, tyypillisesti muutamia prosentteja tavoitesummasta. Tämän jälkeen välityspalvelut eivät seuraa projektin rahaliikennettä. Välittäjäpalveluista tunnetuimmat ovat sekä Myös Suomessa toimii välittäjäpalvelu 11

12 Muiden maiden joukkorahoituskäytännöt Tällä hetkellä muissa läntisissä teollisuusmaissa on samankaltainen tilanne kuin Suomessa, eli joukkorahoituksen uutuuden takia veroviranomaiset eivät vielä ole ottaneet selkeää kantaa siihen, miten joukkorahoituksella kerättyjä tuloja tulisi kohdella verotusteknisesti. [6][13][14][15] Monessa maassa myöskään hyväntekeväisyyteen tai muuhun tarkoitukseen kerättyjä varoja ei säännellä yhtä tiukasti kuin Suomessa. [16] Joukkorahoitusta on siis mahdollista esimerkiksi käyttää tavalla, jossa projektin tukija ei välttämättä halua vastiketta vaan pelkästään rahallisesti auttaa muutoin arvostamaansa toimintaa. Yleensä projekteilla on ensisijaisesti tarjolla vastikkeita rahoituslupauksille, mutta ne vastaanottavat myös vastikkeettomia lahjoituksia. [6] Muissa maissa ei joukkorahoitustoimintaa kuitenkaan ole samalla tavalla julkisesti haastettu ja estelty kuin Suomessa poliisihallituksen tulkitessa olemassa olevaa rahankeräyslakia. [1][2] Joukkorahoituksen muodot Joukkorahoituksessa on jo vakiintunut menettelyjä, jotka poikkeavat toisistaan pääasiassa sen suhteen, mitä tukija saa vastineeksi antamastaan tuesta. [5][13] Vastikkeellinen rahoituslupaus (reward-based pledge), jossa projektin toteuttaja lupaa tukijalle jonkin tuotteen tai palvelun. Tavallisesti nämä syntyvät projektin kehitystyön myötä. Vastikkeeton joukkorahoitus (donation-based, crowd sponsoring), jossa tukijalle ei luvata tuotetta eikä palvelua, vaan rahoittaja lahjoittaa arvostamalleen hankkeelle rahaa. Tällainen tuki on Suomen nykylainsäädännön kannalta hankalaa, koska sillä on päällekkäisyyksiä rahankeräyslaissa määritellyn toiminnan kanssa. Pääomitusperusteinen joukkorahoitus (equity-based), jossa tukija saa vastikkeeksi tukemansa yrityksen, yleensä äänioikeudettomia osakkeita. Tämä muoto ei sovellu yksityishenkilön toiminnan rahoittamiseen. Tämä muoto on veroteknisesti selkein ja vastaa lähimmin perinteistä 12

13 osakesijoittamista. Se on jo käytössä Suomessa. Välityspalvelu hoitaa käytännön järjestelyt. Lainapohjainen joukkorahoitus (debt/credit-based), jossa rahankerääjälle myönnetään lainaa, joka on kerätty tukijoilta, jotka haluavat rahansa yleensä jonkinlaisen koron kanssa takaisin. Tämä menetelmä soveltuu hankkeille, joiden on vaikea saada lainaa pankeista, mutta joilla on todennäköiset tuottoodotukset lyhyellä aikavälillä. Käytännön esimerkkejä projekteista Joukkorahoituksen avulla on luotu ja toteutettu lukuisia innovaatioita kulttuurin, korkean teknologian ja kasvuyritystoiminnan saralla. Alla on esitelty muutama esimerkki. Hello Ruby Suomalaisen toteuttama lastenkirja (5 7-vuotiaille), joka opettaa ja käsittelee ohjelmointia tarinoiden kautta. Tavoitesummana oli USD. Ensimmäinen päivän jälkeen tukijoilta oli kertynyt yli satatuhatta dollaria, keräyksen lopullinen rahoitus kasvoi dollariin. Asiasta uutisoitiin mm. The Guardian- ja Wired-lehdissä. Oculus Rift Keräyksen alkaessa vuonna 2012 Oculus VR:llä oli virtuaalikypärän prototyyppi kasassa sekä vahva suositus alan visionääriltä. Yrityksen onnistui kerätä yleisöltä lähes 2,5 miljoonaa dollaria rahoitusta kuukauden kampanjan aikana. Ensimmäinen kehittäjäversio saatiin myyntiin, ja vähän yli vuotta myöhemmin Oculus VR sai 90 miljoonan dollaria riskisijoitusrahoitusta. Vuoden 2014 maaliskuussa Facebook osti yrityksen n. 2 miljardin dollarin kauppahinnalla. Reset Reset on ensimmäinen suomalainen joukkorahoitettu peli. Kyseessä on kahden pelialan veteraanin omarahoitteisesti demovaiheeseen asti kehittämä pelimoottori, joka keräsi 71 tuhatta euroa joukkorahoitusta sekä paljon huomiota peliuutissivustoilla. TEKES palkitsi Resetin vuoden 2013 suomalaisena peli-ilmiönä. Peli julkaistiin vuoden 2014 lopussa. 13

14 Gravitylight Kerosiinilampun korvikkeeksi kehitysmaihin suunniteltu iltavalo. Se toimii käsin nostettavan painon avulla, joka alas valuessaan pyörittää dynamoa, jonka avulla lamppu palaa n. puoli tuntia. Projekti keräsi n dollaria tavoitteen oltua dollaria. Tuotteet on valmistettu ja niitä on toimitettu tukijoille sekä markkinoille keväästä 2014 lähtien. Micro 3D Printer Kuluttajakäyttöön suunniteltu, erittäin helppokäyttöinen ja edullinen 3Dtulostin, joka on kerännyt yli 3,4 miljoonaa dollaria tavoitteen ollessa dollaria. Yritys on pääsyt hyvin vauhtiin ja on aloittamassa tuotantoa kesällä Solar Roadways Amerikkalaispariskunnan keksintö, jossa asvaltilla päällystetyt tiet korvataan karheilla, lasipintaisilla elementeillä, joilla on monta toimintoa. Ensisijaisesti ne toimivat niihin upotettujen sähkövastusten takia pakkaskelilläkin sulana pysyvänä tienpintana, johon on myös upotettu LED-valoja liikenteen ohjaamiseen. Tämän lisäksi niissä on myös aurinkopaneelit, jotka keräävät valojen sekä lämmityksen tarvitseman sähkön. Projektin laskelmien mukaan aurinkosähköä jää tien ylläpidosta yli niin paljon, että Yhdysvaltojen nykyisen liikenteen kulutuksen voisi kattaa sähköllä kolminkertaisesti. Projekti sai kerättyä yli kaksinkertaisen määrän miljoonan dollarin tavoitteestaan, ja siitä on kirjoitettu lukuisten maiden mediassa. Konsepti on jo saanut tukea ja avustuksia myös Yhdysvaltojen tieliikenteestä vastaavilta viranomaisilta. 14

15 6 Joukkorahoituksen haasteet Suomessa Nykyinen lainsäädäntö liittyen rahankeräykseen Suomen nykyinen rahankeräyslaki ei tunne joukkorahoitusta käsitteenä. Tämän johdosta joukkorahoituksella ei ole sellaista selkeää asemaa, jonka se tarvitsisi. Nykyisen rahankeräyslain tulkinta ja soveltaminen aikaansaavat epäselvyyttä joukkorahoituksen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. [11] Rahankeräyslaissa kielletään vastikkeeton rahankeräys muilta kuin rekisteröityneiltä, yleishyödyllisiltä yhteisöiltä, jotka ovat tyypillisesti hyväntekeväisyyttä harrastavia tahoja. Lisäksi joukkorahoituksella kerättyjä varoja ei voi rinnastaa ennakko-ostoihin, koska takeita vastikkeista ei varsinaisesti voida antaa etukäteen. [9] Tällä hetkellä rahankeräyslain asettamia rajoitteita voi sinänsä kiertää tarjoamalla halpoja ja mielikuvituksellisia vastikkeita rahoituslupauksille. Näistä ei kuitenkaan vielä ole vakiintuneita käytäntöjä tai pelisääntöjä ja ylilyönnit ovat mahdollisia puolin ja toisin. [11] Nykyään ainoa tapa toteuttaa joukkorahoitusprojekteja laillisesti Suomessa on tarjota tukijoille jonkinlaista vastiketta selkeässä määräajassa, jolloin toiminta rinnastetaan ennakko-ostoksi tai tavanomaiseksi kaupankäynniksi, jossa tuotetta tai palvelua myydään selkeällä, myyjän määrittelemällä hinnalla. [9][11] Tämä rajoittaa kuitenkin merkittävästi joukkorahoituksen suomia mahdollisuuksia uuden taloudellisen toiminnan kasvattamisessa. Verotuskäytännöt Joukkorahoituksen verotuksellinen asema on nykyisellään epäselvä, sillä verotettavia tuloja on vain yksityishenkilöillä ja yhteisöillä. Rahankeräyslain alaisella toiminnalla on verovapaus, mutta se edellyttää voittoa tavoittelematonta yhteisöä tai toimijaa, toiminnan yleishyödyllisyyttä, erityisen, poliisihallituksen valvoman lupakäytännön noudattamista, tarkkaa etukäteisbudjetointia sekä kirjanpidon tarkastamista ja jälkiseurantaa. [9] 15

16 Tällaisen menettelyn soveltaminen aloittelevaan yritystoimintaan, jota joukkorahoituksella ensisijaisesti halutaan tukea, haittaisi suuresti saavutettavia yhteiskunnallisia etuja kun huomioidaan ulkomailla lähivuosina tapahtunut kehitys. [5] Erityisiä epäselvyyksiä verotuksesta voi syntyä siinä tapauksessa, että tukija ja projekti tai sen välittäjäpalvelu sijaitsevat eri maissa. Tämä onkin suurimpia haasteita joukkorahoituksen verottamiselle. Yhden maan sisällä voitaisiin määritellä esimerkiksi projektikohtainen vero, mutta projektien kansainvälinen tukeminen hankaloittaa tilannetta. [6][11] Poliisihallinnon kannanotot joukkorahoitukseen Tapaus Senja Larsen Nykyinen rahankeräyslaki tekee joukkorahoituksen laajamittaisesta käyttöönotosta hankalaa Suomen oloissa, mistä poliisihallituksen puuttuminen Senja Larsenin ruotsin kielen oppikirjaprojektiin vuonna 2012 oli ensimmäinen paljon julkisuutta saanut esimerkki. Tässä tapauksessa kirjailija sai poliisihallitukselta selvityspyynnön, minkä seurauksena hyvin vauhtiin päässyt projekti uhkasi kariutua. Kirjeessä kerrottiin joukkorahoitusprojektiin sovellettavaa vallitsevaa rahankeräyslakia sillä seurauksella, että kirjailija joutui palauttamaan saamansa rahat. Kirjailija päätti silti lahjoittaa projektissa syntyneet kirjat projektin tukijoille. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui, että tukea oli mahdollista antaa ilman lupausta vastikkeesta, mikä on rahankeräyslain alaista toimintaa. [2] Tapaus Wikipedia Poliisihallitus pyysi selvitystä Wikipedia-sivustoa ylläpitävältä Wikimedia Foundationilta Pyyntö koski Wikipedian sivuilla näkynyttä pyyntöä, missä Wikipedian perustaja pyysi Wikipedian käyttäjiltä tukea verkossa toimivan tietosanakirjan toimintaa varten. Poliisihallitus katsoi toiminnan mahdollisesti olevan rahankeräyslain vastaista ja tiedusteli millä perustein sivuilla ollutta pyyntöä ei tulisi pitää rahankeräyksenä. Wikimedia Foundationin asianajajat ilmoittivat, ettei Suomen rahankeräyslaki koske ulkomaisia toimijoita. Poliisihallitus kertoi vastauksessaan, että sen näkemyksen mukaan lakia on silti rikottu, mutta se ei aio aloittaa esitutkintaa tai syyteharkintaa. Huhtikuussa 2014 tilanne on yhä hiukan epäselvä. [1][3] Näiden esimerkkien perusteella on ilmeistä, että vallitsevaa rahankeräyslainsäädäntöä ei voida soveltaa joukkorahoitukseen. Se on kokonaan uusi rahoitusmenetelmä, jolle on kehitettävä omat sääntönsä Suomessa. 16

17 Rikollisuus ja väärinkäytökset Uusien rahoitusmenetelmien käyttöönoton myötä voi nousta huoli mahdollisista väärinkäytöksistä. Toistaiseksi joukkorahoitus on kuitenkin osoittautunut erittäin luotettavaksi ja läpinäkyväksi menetelmäksi. [10] Projektit ovat rajoittamattoman julkisuutensa myötä lukemattomien ihmisten nähtävissä, jolloin yleisö valvoo tehokkaasti projektin vetäjien uskottavuutta ja pystyy ilmoittamaan välityspalveluihin mahdollisista väärinkäytösepäilyistä. Projekteja esittelevät tahot laittavat maineensa likoon esitellessään ajatuksiaan. Internetissä on helppo tarkistaa erilaisista sosiaalisista medioista ihmisten taustoja ja verkostoja, jolloin vastikkeettoman, huijausluontoisen rahankeräyksen houkuttelevuus pienenee merkittävästi esim. verrattuna puhelimitse tai ovelta ovelle suoritettaviin hyväntekeväisyyshuijauksiin. Joukkorahoitukseen on kohdistunut erittäin vähän väärinkäyttöyrityksiä. Pennsylvanian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että kesäkuuhun 2013 mennessä rahoituksen saavuttaneista joukkorahoitetusta teknologiaprojektista vain 3,6 prosenttia on epäonnistunut näissä tapauksissa projektin toteuttaja on palauttanut keräämänsä rahat tai lakannut vastaamasta yhteydenottopyyntöihin. Kyseiset projektit olivat keränneet alle 0,5 prosenttia tutkittujen projektien tukirahasta. [10] 17

18 7 Ideoita joukkorahoituksen käyttöönottoon Joukkorahoitusta tulisi kohdella uudenlaisena rahoitusmuotona, joka on erillään perinteisestä hyväntekeväisyydestä ja suursijoittajavetoisesta rahoituksesta. Vallitsevat verotus- ja valvontakäytännöt eivät sellaisenaan sovellu sen laajamittaiseen käyttöönottoon. Lainsäätäjän tulisi perustaa tämän selvittämistä varten työryhmä, joka ottaisi laajemmin huomioon koko joukkorahoitukseen liittyvän ongelmakentän ja ratkaisisi sen mahdollisimman selkeällä ja yksinkertaisella tavalla. Joukkorahoituksella kerättyjä varoja ei ole järkevää rinnastaa ennakko-ostoon, koska takeita projektien onnistumisesta ei aina ole. Lisäksi projektin tarkka valmistumisajankohta on harvoin selvillä etukäteen. Mikäli tukea voisi edelleen antaa ilman odotusta vastikkeesta, laskisi kynnys auttaa sellaisia projekteja, jotka ovat luonteeltaan osittain myös yleishyödyllisiä. Etenkin oppimiseen ja kulttuuriin liittyvissä projekteissa voi kaikkia tukijoita hyödyttävän vastikkeen määrittely olla haasteellista. Edelleen voisi joukkorahoituksella hankittuja varoja tarvittaessa verottaa samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko ne vastikkeellisia rahoituslupauksia tai vastikkeettomia lahjoituksia. Tämä poistaisi päällekkäisyyden rahankeräyslaissa tarkoitetun vastikkeettoman rahankeräyksen kanssa. Tällaiset järjestelyt vaatisivat kuitenkin rahaliikenteen valvontaa, jonka voisi suorittaa esimerkiksi yhteistyössä pankkien kanssa projektille perustettavan joukkorahoitustilin muodossa. Verotuksen jäljiltä olisi raha vapaasti käytettävissä projektin hallinnoijien toimesta ilman erityisiä selvityksiä ja tilintarkastuksia. Ulkomailla toimivat välityspalvelut eivät pääsääntöisesti edellytä minkäänlaisia rahankeräyslupia. Väärinkäytöksiä ei tästä huolimatta käytännössä ole esiintynyt juuri lainkaan. 18

19 8 Yhteenveto Suomessa varallisuus on jakautunut verrattain tasaisesti koko väestölle. Tuloerot ovat kohtuullisen pieniä. Tämän johdosta uusien yritysten ja innovaatioiden rahoittaminen on vanhoilla menetelmillä hankalaa, koska varakkaita yksityissijoittajia on hyvin vähän. Uusien kasvuyritysten tehokkaaseen rahoittamiseen tarvitaan sekä lainsäädännöllisiä toimia että ilmapiirin muuttamista. Hallinnolla on mahdollisuus kannustaa lakien ja niihin liittyvien kannanottojensa avulla kansalaisia sijoittamaan pieniä summia lupaaviin hankkeisiin. Pienistä puroista syntyy suuria virtoja nämä virrat ovat välttämättömiä, jotta Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta tärkeät kasvuyritykset saavat kaiken hyödynnettävissä olevan rahoituksen. Joukkorahoitus on uudentyyppinen, läpinäkyvä rahoitusmenetelmä, ja se tulisi saattaa sekä kansalaisten että yritysten avoimeen käyttöön mitä pikimmiten Suomen kansan eduksi kansainvälisessä kilpailussa. 19

20 9 Kiitokset Kirjoittajat haluavat kiittää seuraavia henkilöitä avustaan ja asiantuntijuudestaan tämän dokumentin laatimisessa. Elina Arponen Ville-Kalle Arponen Sophy Bergenheim Tanja Jänicke Ville Miettinen Guy Windsor 20

21 10 Lähteet 1. (luettu ) 2. (luettu ) 3. (luettu ) 4. (luettu ) 5. Massolution 2013 Crowdfunding Industry Report 6. (luettu ) 7. (luettu ) 8. (luettu ) 9. (luettu ) 10. Ethan Mollick - The Dynamics of Crowdfunding: An Exploratory Study - ladattavissa osoitteesta: (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) (luettu ) 21