Ben Griep / Gerd Sunngren

Transkriptio

1 1 Ben Griep / Gerd Sunngren

2 LEDARE Jakobstadsanda I skrivande stund har jag nu verkat 3 månader i Jakobstad som återflyttare efter 20 år i förskingringen. Det har varit en verkligt givande men samtidigt också utmanande tid. Två av de svåraste frågor en stadsdirektör kan konfronteras med - en översyn av skolnätet och en översyn av kommunstrukturen hamnar på bordet efter en knapp månads arbete. Bland det roligaste med att vara stadsdirektör är alla duktiga och kompetenta medarbetare som finns i organisationen. Man blir nästan andäktig över det breda spektrum av kunnnade som finns i staden Jakobstad. Få organisationer är mera kunskapsintensiva än en finländsk kommun. Alla jag träffat har en genuin vilja att med sin arbetsinsats göra vardagen lite lättare för Jakobstadsborna. Samma genuina vilja att arbeta för Jakobstads bästa har jag också märkt bland våra demokratiskt valda politiska beslutsfattare, oberoende av parti- eller språktillhörighet. Denna Jakobstadsanda både bland politiker och tjänstemän bådar gott för framtiden. Inför den stora kommande kommun- och servicestrukturreformen har vi inom Jakobstadregionen utsett Larsmos kommundirektör Gun Kaptens som utredningsman. Till medlet av december skall Gun komma med en analys av hur de tre av staten föreslagna modellerna passar den verklighet vi lever i inom Jakobstadsregionen. Det väsentliga är dock att det utvvecklingsarbete vi har påpbörjat och håller med på på många olika fronter inte avstannar i väntan på resultatet av den övergripande processen. En god kommunal service behövs också i framtiden i ännu större utsträckning än i dag. Jag vill tacka alla förtroendemän och anställda för ett väl utfört värv under Jag önskar Er alla och Era familjer en Fridfull Jul och Gott Nytt År. Mikael Jakobsson Stadsdirektör PÄÄKIRJOITUS Pietarsaaren henki Tätä kirjoittaessani olen työskennellyt Pietarsaaressa kolme kuukautta, paluumuuttajana 20 maailmalla vietetyn vuoden jälkeen. Tämä on ollut todella antoisaa, mutta samalla myös haastavaa aikaa. Vajaan kuukauden työssäolon jälkeen eteen tulivat kouluverkon ja kuntarakenteen tarkistukset eräitä vaikeimpia asioita, joiden kanssa kaupunginjohtaja voi joutua tekemisiin. Kaupunginjohtajan työn mukavimpia puolia ovat organisaation ahkerat ja ammattitaitoiset työntekijät. Osaamisen laaja kirjo on lähes hengästyttävä. Harvoissa Foto / Kuva: Ben Griep organisaatioissa on yhtä paljon tietotaitoa kuin suomalaisessa kunnassa. Kaikilla tapaamillani työntekijöillä on vilpitön tahto tehdä pietarsaarelaisten arki hieman helpommaksi oman työpanoksensa avulla. Samaa vilpitöntä tahtoa työskennellä Pietarsaaren parhaaksi olen tavannut myös demokraattisesti valituissa poliittisissa päättäjissä puolueesta tai kieliryhmästä riippumatta. Poliitikkojen ja virkamiesten Pietarsaaren henki lupaa hyvää tulevaisuuden kannalta. Tulevan suuren kunta- ja palvelurakenneuudistuksen selvitysmieheksi on Pietarsaaren seudulla valittu Luodon kunnanjohtaja Gun Kaptens. Gun laatii joulukuun puoliväliin mennessä selvityksen siitä, miten valtion ehdottamat kolme mallia sopivat Pietarsaaren seudun todellisuuteen. On kuitenkin tärkeää, että monella eri saralla aloittamamme kehittämistyö ei lakkaa mittavan prosessin tuloksia odoteltaessa. Hyviä kuntapalveluja tarvitaan tulevaisuudessakin vielä suuremmassa määrin kuin nykyään. Haluan kiittää kaikkia luottamushenkilöitä ja työntekijöitä hyvin tehdystä työstä vuonna Toivotan Teille ja perheillenne Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2005 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktörer/Toimitttajat: Tiina Manninen, Ulla Linder Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Birgitta Blomqvist, Leif Storbjörk, Gerd Sunngren, Esa Koskela Foto/Kuvat: Ben Griep, Ulla Linder Översättningar/Käännökset: Susanna Melender Textbearbetning/Tekstin muokkaus: Helena Kjellman 2

3 Biblioteket utökar sina webbtjänster Webbiblioteket I september i år öppnades vår nya interaktiva webbkatalog, som innehåller allt material som finns i Jakobstads stadsbiblioteks samlingar och där det är möjligt för kunderna att logga in i bibliotekskatalogen och själva förlänga lån och reservera material. I webbiblioteket är det möjligt att göra sökningar, kontrollera de egna adressuppgifterna, förlänga lån och reservera material. Webbiblioteket är öppet 24 timmar i dygnet, året runt. Webbibliotekets utveckling Detta är bara början. Vi vill framför allt att tjänsten skall bli ännu mer användarvänlig, att sökvägarna och layouten utvecklas. Något som ligger nära förestående är att vi kommer att kunna erbjuda kunderna möjligheter att få meddelande om ankommet, reserverat material via e-post och möjligen även som textmeddelande till mobiltelefonen. Detta är något som ivrigt efterfrågats och det torde även vara ett miljövänligare alternativ än att vi som nu sänder ut alla meddelanden som vanliga brev. Biblioteket på nätet - bakgrunden Stadsbiblioteket i Jakobstad har varit synligt på nätet sedan år 1995 då Fredrikabiblioteken lanserade sin första webbplats. I biblioteksnätverket Fredrika ingår idag 13 kommunala bibliotek i Österbotten. Jakobstad har varit med i detta nätverk sen allra första början (1992). Då samlingarna 1995 blev sökbara på www, var vi de första allmänna biblioteken i Finland som erbjöd denna möjlighet. På vår hemsida finns information om bibliotekets tjänster, länkar till bibliotekskataloger och informationstjänster på nätet, samt även möjlighet att använda elektroniska blanketter för att beställa fjärrlån eller föreslå nyinköp till biblioteket. Bibliotekets hemsida hittas lätt på stadens hemsida och även på Stadsbibliotekets samlingar uppgår idag till drygt exemplar. Böckernas andel är fortfarande 90 procent av samlingarna totalt. Resten utgörs av audiovisuellt material på DVD, VHS, CD-skivor, CD-ROM, mikrofilmer, multimediapaket mm. Ett representativt urval referens och fulltextdatabaser för informationstjänst och kundbruk finns tillgängliga. Därutöver finns prenumererade årgångar av tidskrifter (ca 500 ) och dagstidningar (35), samt lagerhållning av ett brett urval äldre årgångar. Vår fysiska besöksadress, mitt i stadens centrum, är fortfarande Runebergsgatan 12 Bild/Kuva Annika Lund Besök oss gärna! Lokalt eller över nätet, båda sätten går lika bra! Välkommen in! Hälsar biblioteksdirektör Leif Storbjörk med personal vid Stadsbiblioteket Kirjasto laajentaa verkkopalveluitaan Verkkokirjasto Tämän vuoden syyskuussa avattiin uusi interaktiivinen verkkokirjastomme, josta löytyy kaikki Pietarsaaren kaupunginkirjaston kokoelmien aineisto ja jossa asiakkailla on mahdollisuus kirjautua kirjaston tietokantaan ja itse pidentää lainojaan ja varata aineistoa. Verkkokirjastossa voi etsiä aineistoa, tarkistaa omat osoitetietonsa, pidentää lainoja ja varata aineistoa. Verkkokirjasto on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa, ympäri vuoden. Verkkokirjaston kehitys Tämä on vasta alkua. Haluamme ennen kaikkea, että palvelusta tulisi vielä käyttäjäystävällisempi, että hakupolkuja ja ulkoasua kehitetään. Lähitulevaisuudessa voimme tarjota asiakkaille mahdollisuuden saada ilmoituksen saapuneesta, varatusta aineistosta sähköpostitse ja mahdollisesti myös tekstiviestinä kännykkään. Tätä on kovasti kysytty ja sen pitäisi myös olla ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin nykyinen ilmoitusten lähettäminen tavallisina kirjeinä. Kirjasto verkossa taustaa Pietarsaaren kaupunginkirjasto on näkynyt verkossa vuodesta 1995, jolloin Fredrika-kirjastot avasivat ensimmäiset verkkosivunsa. Fredrika-kirjastoverkostoon kuuluu nykyisin 13 pohjalaista kunnankirjastoa. Pietarsaari on ollut mukana tässä verkostossa alusta saakka (1992). Kun kokoelmat tulivat netissä haettaviksi 1995, olimme Suomen ensimmäiset yleiset kirjastot, jotka tarjosivat tämän mahdollisuuden. Kotisivullamme on tietoa kirjaston palveluista, linkkejä verkossa oleviin kirjastoluetteloihin ja tietopalveluihin, sekä myös mahdollisuus käyttää sähköisiä lomakkeita kaukolainojen tilaamiseen tai uusien hankintaehdotusten tekemiseen. Kirjaston kotisivu löytyy helposti kaupungin kotisivulta ja myös osoitteesta Kaupunginkirjaston kokoelmat kattavat nykyisellään reilut teosta. Kirjojen osuus kokoelmista on edelleen 90 3 prosenttia. Lopun muodostaa audiovisuaalinen aineisto: DVD:t, VHS:t, CD-levyt, CD-ROMit, mikrofilmit, multimediapakkaukset ym. Käytettävissä on edustava valikoima viite- ja kokotekstitietokantoja tietopalvelua ja asiakaskäyttöä varten. Sen lisäksi on tilattujen lehtien vuosikertoja (noin 500) ja sanomalehtiä (35), sekä varastoituna laaja valikoima vanhempia vuosikertoja. Käyntiosoitteemme, kaupungin ydinkeskustassa, on edelleen Runeberginkatu 12 Tulkaa käymään! Paikan päällä tai verkossa, molemmat tavat ovat yhtä hyviä! Tervetuloa! Toivottaa Kirjastotoimenjohtaja Leif Storbjörk sekä Kaupunginkirjaston henkilökunta

4 Över 335 fågelarter i bongarens håv Leo Saarijärvi är en av de fyra mesta fågelskådarna i jakobstadsnejden. Det innebär att då det inkommer uppgifter om att någon observerat en sällsynt fågelart någonstans i Finland får Saarijärvi & Co bråttom att bege sig iväg till just den platsen om det bara är möjligt att lämna arbetet. Alldeles nyligen såg man en bergtaigasångare i Kristinestad. Den arbetslösa kompisen kunde åka, men själv kunde jag inte fara iväg eftersom det var arbetsdag. Det harmade nog, skrattar Leo Saarijärvi. Saarijärvi som jobbat över 20 år åt staden och nuförtiden som arbetsledare vid trädgården, har haft fågelbongning om hobby ända sen barnsben. Till att börja med samlade vi fågelägg och på det sättet lärde jag mig känna igen fågelarterna. Under mellanskoltiden ändrades intresset till fågelobservationer och då jag fick min första kikare av farfar blev mitt intresse seriösare, berättar Saarijärvi som ändå inte rekommenderar för nutidens barn att inleda sin fågelhobby med att samla fågelägg. Fågelbongning är, utöver den egentliga bongningen, också fågel- och flyttfågelobservationer och de kan man göra under hela året. Den lugnaste månaden är februari. I januari hålls januaritävlingen, i mars lyssnar man på ugglornas hoande, i mars-maj observerar man flyttfåglarna, i juni är man ute och lyssnar på nattfåglarna, augusti är vadarfåglarnas tid, i september iakttar man flyttfåglarna i oktober-november svanarna och i december är tiden för förberedelse inför tävlingen i januari, räknar Saarijärvi upp. Januaritävlingen anordnas av Keski- Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys. Man tävlar om vem som under en månads tid kryssat de flesta fågelarterna. Saarijärvi har vunnit tävlingen två gånger och blivit tvåa ett flertal gånger. Hans rekord i januaritävlingen är 74 arter, men den siffran räckte bara till en andra plats det året. Allt som allt har Saarijärvi kryssat ca 335 fågelarter. Finländska rekordet är litet över 400 arter. I år har listan kompletterats med bl.a. ökenpiparen och ökentrumpetaren. Ökentrumpetaren påträffades nu för första gången i Finland. Jag fick göra tre resor förrän jag lyckades se den. Det kom att kosta mig litet över hundra euro, räknar Saarijärvi. Enligt Leo Saarijärvi är fågelbongning ett slags samlande som man blir fånge i. För honom är bongning en meningsfull hobby också därför eftersom naturen ligger honom varmt om hjärtat redan å arbetets vägnar. Jag rör mig ofta i stadsområdet och där ser man emellanåt till och med ganska sällsynta fåglar. En gång flög en svanflock här över växthusen och där i flocken fanns en snögås. Jag hade nog tur då eftersom jag råkade vara ute, berättar Saarijärvi. Mången fågel missar jag dock fortfarande, eftersom jag inte känner igen alla fåglar till hundra procent. Enligt Saarijärvi är de bästa fågelobservationsplatserna i Jakobstad bl.a. Ådö, Fäboda, avstjälpningsplatsen och Kråkholmsfjärden. Som utrustning behövs egentligen inte annat än kikare och en fågelbok. På havsstranden är ett teleskop bra att ha och kameran används också flitigt. Mobiltelefonen är nuförtiden också ett viktigt hjälpmedel, nämner Saarijärvi. Eftersom Saarijärvi har hållit på med fågelobserverationer i tiotals år, har han också kunnat lägga märke till de förändringar som under årens lopp skett i fågelbeståndet. Bland de vanliga fåglarna har blåmesen blivit allmännare förekommande i Jakobstad liksom också pilfinken under de senaste åren. Antalet svanar har också ökat. För tio år sedan kunde man inte ens drömma om att knölsvanen skulle häcka här, som den gör nu. Även havsörnarna har ökat. Då däremot göktytan, tjädern och skrattmåsen minskat kraftigt i antal under de senaste åren. Till Leo Saarijärvis fritidsintressen hör också att föda upp vaktlar och fasaner. Hemma har jag vaktlar i bur och fasanerna är hos svärfar på Ådö, berättar Saarijärvi. Bongarin haavissa 335 eri lintulajia Leo Saarijärvi on yksi Pietarsaaren seudun neljästä aktiivisesta lintuja bongaavasta henkilöstä. Tämä tarkoittaa, että kun tieto tulee jossain päin Suomea nähdystä harvinaisesta linnusta, Saarijärvi kumppaneineen lähteen kiireen vilkkaa paikalle, jos se vain töiden puolesta on mahdollista. - Tässä juuri nähtiin Ristiinassa kashmirinuunilintu. Yksi kaveri, joka on työtön, pääsi lähtemään sinne, mutta itse en päässyt koska oli työpäivä. Kyllä harmitti, Leo Saarijärvi naurahtaa. Kaupungintöissä yli 20 vuotta ollut ja nykyisin puutarhalla työnjohtajana työskentelevä Saarijärvi on harrastanut lintujen bongausta lapsesta lähtien. - Aluksi keräsimme linnunmunia ja sitä kautta tulivat linnut tutuiksi. Joskus keskikoulun paikkeilla harrastus alkoi muuttua lintujen tarkkailuksi ja kun sain vaarilta ensimmäisen kiikarini, harrastus alkoi muuttua îvakavammaksiî, kertoo Saarijär- vi, joka ei kuitenkaan kehota nykylapsia alkamaan lintuharrastusta linnunmunien keräämisellä. Lintubongaus on varsinaisen bongauksen lisäksi lintujen ja muuttolintujen tarkkailua, ja sitä voi harrastaa vuoden läpeensä. - Rauhallisin kuukausi on helmikuu. Tammikuussa on tammikisa, maaliskuussa aletaan kuunnella pöllöjen huhuilua, maalis-toukokuussa katellaan muuttolintuja, kesäkuussa käydään kuuntelemassa yölintuja, elokuussa on kahlaajien aika, syyskuussa seurataan muuttolintuja ja loka-marraskuussa joutsenia. Ja joulukuussa valmistaudutaan tammikisaoja varten, Saarijärvi luettelee. Tammikisa on Keski-Pohjanmaan Lintutieteellisen yhdistyksen järjestämä kilpailu, jossa kilpaillaan siitä, kuka näkee yhden kuukauden aikana eniten eri lintulajeja. Saarijärvi on voittanut kilpailun kaksi kertaa ja useamman kerran tullut toiseksi. Hänen ennätyksensä tammikisassa on 74 4 lajia, mutta sillä heltisi sinä vuonna vasta toinen sija. Kaiken kaikkiaan Saarijärvi on bongannut noin 335 lintulajia. Suomen ennätys on vähän yli 400 lajia. Tänä vuonna bongauslista on karttunut mm. aavikkotyllillä ja aavikkotulkulla. - Aavikkotulkku nähtiin nyt ensimmäisen kerran Suomessa. Sitä joutui käymään katsomassa kolme kertaa ennen kuin tärppäsi. Linnun hinnaksi tuli vähän yli sata euroa, Saarijärvi laskeskelee. Leo Saarijärven mukaan lintubongaus on eräänlaista keräilyä, johon jää kiinni. Hänelle bongaus on mielekäs harrastus myös siksi, että luonto on lähellä sydäntä jo työnkin puolesta. - Liikun kaupunkialueella paljon ja siellä tulee nähtyä välillä suhteellisen harvinaisiakin lintuja. Kerran tästä puutarhan kasvihuoneiden yli meni joutsenparvi, jonka joukossa oli lumihanhi. Siinä oli jo tuuria, koska satuin juuri olemaan ulkona, Saarijärvi kertoo.

5 AKTUELLT Belöning till stadens bästa arbetsteam Vid förhandlingar i september 2005 mellan personalsektionen och fackavdelningarna överenskoms att ta i bruk en teambelöning som kommer att utdelas årsvis. Enligt planerna kommer två-tre arbetsgemenskaper att årligen få belöning för väl fungerande teamarbete. Den första utdelningen kommer att ske utgående från verksamhetsåret Kriterier för att kunna få teambelöningen är att arbetsgemenskapen har under året jobbat i god gemenskap såväl internt som externt, och uppnått fastställda målsättningar. Stadens samtliga arbetsteam, oberoende av kollektivavtalsform, kan tilldelas belöningen. En arbetsgrupp kommer att tillsättas för att leda projektet och för personalsektionen ge förslag till vilka team som skall belönas. AJANKOHTAISTA Leo Saarijärvi började sin fågelhobby redan som barn. Hittills har han kryssat 335 olika fågelarter i Finland. Leo Saarijärvi aloitti lintuharrastuksen jo lapsena. Tähän mennessä hän on bongannut 335 eri lintulajia Suomessa. Palkkio kaupungin parhaalle työtiimille - Paljon menee kuitenkin edelleen lintuja ohi suun, koska kaikkia lintuja ei tunnista sataprosenttisesti. Saarijärven mukaan parhaita paikkoja Pietarsaaressa lintujen tarkkailuun on mm. dö, Fäboda, kaatopaikka ja KrÂkholmanjärvi. Tarvikkeiksi riittävät periaatteessa kiikari ja lintukirja. - Merenrannalla kaukoputki on hyvä olemassa ja paljon käytetään myös kameraa. Myös kännykkä on varteenotettava varuste nykypäivänä, Saarijärvi mainitsee. Koska on tarkkaillut lintuja jo monta kymmentä vuotta, Saarijärvi on huomannut mitä muutoksia lintukannassa on tapahtunut vuosien saatossa. - Tavallisista linnuista sinitiainen on yleistynyt Pietarsaaressa kovasti, samoin kuin pikkuvarpunen muutaman viime vuoden aikana. Myös joutsenten määrä on lisääntynyt. Kymmenen vuotta sitten ei voinut kuvitellakaan, että kyhmyjoutsen pesii täällä, mitä se nyt tekee. Myös merikotka on lisääntynyt. Sitä vastoin käenpiika, metso ja naurulokki ovat vähentyneet kovasti viime vuosien aikana. Lintujen tarkkailun lisäksi Leo Saarijärven harrastuksiin kuuluu viiriäisten ja fasaaneiden kasvattaminen. - Kotona minulla on viiriäistä häkissä ja fasaaneja minulla on appiukon luona Ådössä, Saarijärvi kertoo. Teksti / Text: Tiina Manninen Kuva / Bild: Ben Griep 5 Henkilöstöjaoston ja ammattiosastojen välisissä, syyskuussa 2005 käydyissä neuvotteluissa sovittiin vuosittain jaettavasta tiimipalkkiosta. Suunnitelmien mukaan kaksi tai kolme työyhteisöä vuodessa palkitaan hyvästä tiimityöstä. Ensimmäinen palkkio jaetaan toimintavuoden 2005 perusteella. Tiimipalkkion saamisen kriteerinä on, että työyhteisö on työskennellyt vuoden aikana hyvässä yhteishengessä sekä sisäisesti että ulkoisesti ja saavuttanut vahvistetut tavoitteet. Palkkion voivat saada kaupungin kaikki työtiimit työehtosopimusmuodosta riippumatta. Hanketta johtamaan asetetaan työryhmä, joka tekee henkilöstöjaostolle ehdotukset palkittavista tiimeistä.

6 Gun Wiik undervisar i gymnastik och hälsokunskap vid Jakobstads gymnasium. Vid intervjutillfället tillbringar hon de sista veckorna av en tre månader lång alterneringsledighet som hon inledde detta år - efter sommarsemestern i mitten av augusti. I 27 år hade jag jobbat utan avbrott och kände att I must make a break. De senaste två åren har jag haft en känsla av att jag inte orkar längre, fastän jag annars tycker om mitt arbete, berättar Gun. Hon har jobbat vid gymnasiet sedan 1993 och dessförinnan som lärare i Nykarleby. Trots de långa sommarsemestrarna började det kännas att krafterna inte hann återvända innan den återkommande höstrumban startade. Allt bara snurrade i tankarna; ny läroplan och flytt till Strengbergs utrymmen, där det inte finns gymnastiksal. Allt oroade, berättar Gun. Inför sin alterneringsledighet hade Gun inte gjort några planer, utan syftet var enbart att vila och samla krafter. Gun Wiik Målsättningen var att sitta på en sten så att själen får tid att vila, säger Gun, som under ledigheten plockat bär, promenerat och cyklat ute i naturen, simmat, besökt konditionssalen och också läst en del. Jag har nu fått njuta av det, som jag annars undervisar andra i, berättar Gun. Hon har också tillbringat mycket av tiden med sin gamla mor. En resa har också blivit gjord, fastän den inte var orsaken till alterneringsledigheten. Men där fick man många upplevelser och där var det mycket att göra. Det gjorde riktigt gott åt mig, berättar Gun, som tillbringade en vecka på Azorerna. Enligt Gun har krafterna hunnit återvända bra under den tre månaderna långa alterneringsledigheten. Nu känns det redan att ledigheten har hjälpt. Det känns bra att återvända tillbaka till jobbet, säger Gun, vars jobb åter börjar 16 november, lämpligt till en ny periodstart. Gun Wiik tycker det är bra att anställda ges möjlighet till alterneringsledighet. Jag har bekanta som varit alterneringslediga, men aldrig tidigare har det varit aktuellt för mig. Men nu gick det upp för mej att jag ville det. Alterneringsledigheten började Gun Wiik planera vid årets början. Arbetsgivaren ställde sig positiv och förstående till tanken, berömmer hon. En del papperskrig kräver alterneringsledigheten nog, men andra problem med arrangemanget fanns inte. Inkomsterna sjunker naturligtvis, då det man får i hand minskar med hälften. Men tre månader hinner inte inverka så mycket på ekonomin, berättar Gun. I det stora hela är hon mycket nöjd med sin alterneringsledighet. Det krävdes mod av mej att våga göra någonting åt min trötthet och nu är jag tacksam över att jag gjorde något. Mycket troligt håller Gun Wiik alterneringsledigt på nytt någon gång i framtiden. Jag hinner ännu ta ut åtminstone två gånger alterneringsledigt innan pensionsåldern om behov uppstår, säger 51-åriga Gun och tillägger att det är trevligt att vara ledig i lugn och ro i vetskap om att arbetsplatsen väntar då man återvänder. samlade krafter blev alterneringsledig keräsi voimia vuorotteluvapaan turvin Liikuntaa ja terveystietoa Pietarsaaren ruotsinkielisellä lukiolla opettava Gun Wiik vietti tätä haastattelua tehtäessä viimeisiä viikkojaan kolmen kuukauden vuorotteluvapaastaan. Vuorotteluvapaalle hän jäi heti kesäloman jälkeen elokuun puolivälissä. - Olin tehnyt 27 vuotta putkeen töitä ja alkoi tuntua, että nyt pitää breikata välillä. Viimeisten kahden vuoden ajan on ollut sellainen tunne, ettei jaksa enää, vaikka muuten tykkäänkin työstäni, Gun kertoo. Hän on ollut Gymnasiumilla vuodesta 1993 ja sitä ennen opettajana Uudessakaarlepyyssä. Pitkistä kesälomista huolimatta hänestä alkoi tuntua, että voimat eivät ehdi palautua ennen jokasyksyistä rumbaa. - Kaikki vain pyöri mielessä: uusi opetussuunnitelma ja muutto Strengbergin tiloihin, jossa ei ole liikuntasalia. Kaikki huoletti, Gun kertoo. Gun Wiik var alterneringsledig för att vila och samla krafter efter att ha jobbat i nästan 30 år utan avbrott. Det är trevligt att återvända till jobbet efter ledigheten, berättar hon. Gun Wiik lähti vuorotteluvapaalle saadakseen levätä ja kerätä voimia liki 30 vuoden yhtäjaksoisen työssäolon jälkeen. Vapaan jälkeen töihin paluu tuntuu taas mukavalta, hän kertoo. Text / Teksti: Tiina Manninen Bild / Kuva: Ben Griep Vuorotteluvapaataan varten Gun ei tehnyt mitään suunnitelmia, vaan tarkoitus oli vain levätä ja kerätä voimia. - Tavoite oli istua alas kivelle niin että sielu ehtii levätä, sanoo Gun, joka on vapaansa aikana poiminut marjoja, kävellyt ja pyöräillyt luonnossa, uinut, käynyt kuntosalilla ja lukenutkin jonkin verran. - Olen nyt saanut nauttia siitä, mitä muuten opetan muille, Gun kertoo. Hän on myös viettänyt paljon aikaansa vanhan äitinsä kanssa. - Yksi matkakin on tullut tehtyä, vaikka se ei ollut vuorotteluvapaan syy. Mutta siellä sai paljon elämyksiä ja siellä oli paljon tekemistä. Se teki minulle erittäin hyvää, kertoo Gun, joka vietti viikon Azoreilla. Gunin mukaan kolmen kuukauden vuorotteluvapaan aikana voimat ovat ehtineet palata hyvin. 6 - Nyt jo tuntuu, että vapaa on auttanut. Tuntuu hyvältä palata takaisin töihin, sanoo Gun, jonka työt alkoivat jälleen 16. marraskuuta, sopivasti uuden lukioperiodin alkaessa. Gun Wiik on tyytyväinen siitä, että työntekijöille annetaan mahdollisuus vuorotteluvapaaseen. - Minulla on tuttuja, jotka ovat olleet vuorotteluvapaalla, mutta koskaan aikaisemmin tämä ei ole tullut minulle ajankohtaiseksi. Mutta nyt oli selvää, että halusin tätä. Vuorotteluvapaalle jäämistä Gun Wiik alkoi suunnitella alkuvuodesta. - Työnantaja suhtautui ajatukseen myönteisesti ja ymmärtäen, hän kiittää. Paperityötä vuorotteluvapaa vaatii hänen mukaansa jonkin verran, mutta muita ongelmia sen järjestämisessä ei ollut. - Tulot tietenkin tippuvat, kun käteen jää puolet siitä, mitä töissä ollessa. Mutta kolmessa kuukaudessa vaikutus talouteen ei ehdi vielä niin paljon tuntua, Gun kertoo. Kaiken kaikkiaan hän on vuorotteluvapaaseensa hyvin tyytyväinen. - Minun kannaltani vaati rohkeutta, että uskalsin tehdä jotain väsymykselleni, ja nyt olen kiitollinen että tein sille jotain. Gun Wiik pitääkin hyvin mahdollisena, että hän ottaa joskus tulevaisuudessa uudestaan vuorotteluvapaata. - Ehdin ottaa vielä ainakin kaksi kertaa vuorotteluvapaata ennen eläkeikää, jos tarvetta ilmenee, 51-vuotias Gun sanoo ja lisää, että vapaalla on mukava olla rauhallisin mielin, kun on tieto siitä, että työpaikka odottaa palatessa.

7 Fakta om alterneringsledigheten Under de senaste fem åren har antalet alterneringslediga ökat bland stadens anställda. - Kvinnorna utnyttjar möjligheten oftare än männen. - Det här året har 10 personer varit alterneringslediga, varav 5 på hösten. - Alterneringsledigheten är ett arrangemang arbetstagaren ordnar i samråd med arbetsgivaren. Sin ledighet kan arbetstagaren använda enligt eget förgottfinnande. Arbetsgivaren förbinder sig att under denna tid avlöna en arbetslös person, upptagen som arbetslös arbetssökande på arbetskraftsbyrån. - Alterneringsledigheten kan beviljas en heltidsanställd arbetstagare, anställd hos samma arbetsgivare, utan avbrott, minst 10 år och vilkens arbetstid med 75 % överstiger den för branschen fastställda arbetstiden för en heltidsanställd. - Förutsättningen för alterneringsledighet är en 10-årig arbetshistoria förrän alterneringsledigheten kan inledas. - Ifall den anställda ånyo önskar en alterneringsledighet är villkoret en ny 5-årig arbetshistoria efter den tidigare avslutade alterneringsledigheten. Den 5-åriga arbetshistorien krävs inte om alterneringsledigheten avslutats före Alterneringsledighetens längd är minst 90 kalenderdagar, utan avbrott, i sammanlagt högst 359 kalenderdagar. Det är möjligt att överenskomma om uppdelning av alterneringsledigheten i flera perioder. Denna överenskommelse bör göras förrän ledigheten påbörjas. - Alterneringsersättningen är 70 % av den arbetslöshetsdagpenning personen skulle vara berättigad till vid arbetslöshet. Vid uträkning av ersättningen beaktas inte förhöjning för barn. Ersättningen är 80 % av dagpenningen, om alterneraren har en minst 25-årig arbetshistoria innan alterneringsledigheten börjar. Alterneringsersättningen är beskattningsbar inkomst. - Alterneraren har rätt att återvända till sitt tidigare arbete efter avlutad alterneringsledighet. -Närmare information fås på arbetskraftsbyråns hemsida Faktaa vuorotteluvapaasta Viimeisten viiden vuoden aikana määrä on lisääntynyt kaupungin palveluksessa olevien joukossa. - Naiset käyttävät sitä useammin kuin miehet. - Tänä vuonna vuorotteluvapaalla on ollut 10 henkilö, joista viisi syksyllä. - Vuorotteluvapaa on järjestely, jonka työntekijä tekee yhdessä työnantajansa kanssa. Vapaan työntekijä saa käyttää haluamallaan tavalla. Työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. - Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä ja työntekijä, jonka työaika on yli 75% alan kokoaikaisen työntekijän työajasta ja joka on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. - Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 10 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. - Jos henkilö haluaa lähteä uudelleen vuorotteluvapaalle, edellytetään uutta työhistoriaa, joka on viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Viiden vuoden työhistoriaa ei edellytetä, jos aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt ennen Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi myös useammassa jaksossa. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista. - Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Korvausta laskettaessa lapsikorotuksia ei oteta huomioon. Korvaus on 80 %, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria ennen vuorotteluvapaan alkamista. Korvaus on veronalaista tuloa. - Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. - Lisätietoja saa työvoimatoimiston nettisivuilta www. mol.fi Husmanskost gillas i skolan Förutom att tillreda barnens favoritmat, köttbullar med makaron, sysselsätts Aira Allonen även av pappersarbete som kommit till i och med EU. Lasten suosikkiruokien makaronin ja lihapullien tekemisen lisäksi Aira Allosta työllistävät EU:n myötä tulleet paperityöt. Jag är så pass gammalmodig att jag tycker maten är bäst då man själv tillreder den ända från början. Då vet man vad den innehåller, säger köksan Aira Allonen. Allonen tillreder maten åt 122 elever och 12 anställda personer i Ruusulehto skola. Hon har som princip att koka husmanskost, vilken också nutidens barn tycker om. Vanlig husmanskost kan dock nuförtiden kännas ovanlig för en del barn, men Allonen förklarar också orsaken till varför de flesta av barnen uppskattar husmanskost till och med mera än för några år sen. Aira Allonen har jobbat åt staden i snart 38 år, av vilka 34 i Ruusulehto skolas kök. Till att börja med fungerade hon på köket som matutdelare. Kokerska blev hon då Ruusulehto-renoveringen blev klar år 1987 och skolans kök övergick från utdelningstill tillredningskök. Samtidigt fick Allonen ett köksbiträde på halvtid till hjälp med bl.a. skötseln av matsalen och disken. Tidigare hade hon ensam skött köket. Allonen börjar arbetsdagen klockan 7

8 sex på morgonen. Utöver matportionerna ställer hon dessutom fram morgonmål åt de barn som deltar i förmiddagsverksamheten. Morgonmålet har kommit som något alldeles nytt in i våra uppgifter. Till morgonvård på Ruusulehto skola kommer nu fem barn. Jag har liksom en liten familj, som jag lagar morgonmål åt efter klockan sju, berättar Allonen. Den egentliga dagskolmaten tillreder hon själv ända från början. Jag försöker laga husmanskost så långt jag bara kan och orkar och nog är det ju bråttom då man jobbar ensam. Mycken planering krävs också då ju måltiden är sådan, att man inte alls får vara försenad. I staden Jakobstads skolor får en matportion kosta 60 cent med ett tillägg på 10 cent för högstadiet. Det är summan, med vilken var och en själv kan försöka göra en smaklig och näringsinnehållsmässigt hälsosam matportion. För skolköksan lyckas det dock, delvis med hjälp av skolornas gemensamma matsedel och samköp. Att hushålla är viktigt och spelrummet litet, speciellt på en så här liten skola. Maten försöker man dock tillvarata möjligast mycket och också i ett litet kök lyckas det då vi själva gör maten, berättar Allonen. En köksa är också bifostrare I och med EU har även köksan fått mera uppgifter i form av olika pappersarbeten. Med EU steg kraven och det tillkom samtidigt också olika typer av registrering och övervakning, som hela tiden sysselsätter mig förutom allt annat arbete. Bl.a. har hygiennivån höjts kraftigt och i framtiden kommer den troligtvis att höjas ytterligare, berättar Allonen. Också en ökning av speciella allergier och en allt oftare förekommande diabetes, sysselsätter köksorna mera än tidigare. Varje måltid skall Ruusulehto skola även servera bl.a. ett äggfritt, laktosfritt och glutenfritt alternativ. För tillredningen av dessa specialmåltider har 15 minuter reserverats av köksans dagliga arbetstid. Vid årets början ändras dimensioneringen av daghems- och skolköken. För Ruusulehto skolas kök t.ex., kan det betyda att Allonen mister sitt halvdagsbiträde. Redan nu är det bråttom och vad sen, om biträdet far, funderar Allonen och tillstår att framtiden bekymrar. Dimensioneringsnormerna påverkas också av kökets utrustning, vilken är bristfällig på Ruusulehto skola. Köket saknar modern utrustning som behövs vid matutdelningen och också t.ex. kylutrymmen är bristfälliga. Varje kök skall också genomgå en granskning förrän man gör några beslut, berättar Allonen. Hon förstår väl tidsandan och sparkraven, men man frågar sig om det inte finns andra värden än pengar. Man borde också tänka på helheten, arbetsgemenskapen och arbetsklimatet. Och är då inte barnen viktiga. Redan nu får de ju äta färdigmat i hemmen. Allonen är även bekymrad över hur förhållandet till barnen kommer att ändra i framtiden då brådskan tilltar. Barn har alltid legat mig varmt om hjärtat och på en så här liten skola, som denna, får man ett nära förhållande till eleverna. Vi är också här som bifostrare och barnen har ofta många ärenden till oss. Kontakterna minskar säkert då tiden inte mera räcker till, sörjer Allonen. Text Tiina Manninen Bild Ben Griep Kotiruoka on arvossaan koulussa Olen sen verran vanhanaikainen, että mielestäni ruoka on parasta tehdä alusta asti itse. Silloin tietää, mitä siinä on, sanoo keittäjä Aira Allonen. Allonen keittää ruokaa Ruusulehdon koulussa 122 oppilaalle ja 12 henkilökunnan jäsenelle. Hänen periaatteensa on tehdä kotiruokaa, jota nykyajankin lapset osaavat arvostaa. - Tavallinen kotiruoka saattaa nykyään olla outo juttu joillekin lapsille, Allonen selittää syytä, miksi lapset osaavat arvostaa kotiruokaa jopa enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten. Aira Allonen on ollut kaupungin töissä kohta 38 vuotta ja niistä 34 vuotta Ruusulehdon keittiössä. Aluksi hän toimi keittiössä ruuanjakelijana. Keittäjä hänestä tuli, kun Ruusulehdon remontti valmistui 1987 ja koulun keittiö muuttui jakelukeittiöstä omaksi keittiöksi. Samalla aikaisemmin keittiötä yksin hoitanut Allonen sai puolipäiväisen apulaisen, joka on apuna mm. ruokasalin hoidossa ja tiskauksessa. Allosen oma päivä alkaa aamukuudelta, jolloin hän päivän ruoka-annosten lisäksi alkaa valmistella aamupalaa aamupäivätoimintaan osallistuville lapsille. - Aamupala on tullut aivan uutena mukaan tehtäviimme. Ruusulehdossa aamuhoitoon tulee nyt viisi lasta, joten minulla on kuin pieni perhe, jolle teen aamupalan kello 7 jälkeen, Allonen kertoo. Itse päiväruuan hän tekee alusta asti itse. - Yritän tehdä mahdollisimman pitkälle kotiruokaa mitä vain kykenen ja pystyn. Ja kyllähän se kiirettä pitää, kun yksin tekee. Se vaatii myös paljon suunnittelua, sillä ruokahan on sellaista, joka ei saa yhtään viivästyä. Pietarsaaren koulutoimessa yhtä ruokaannosta kohti on varattu 60 senttiä, yläasteella 10 senttiä enemmän. Se on summa, jolla jokainen voi itse kokeilla tehdä maittavan ja ravintoarvoiltaan terveellisen ruuan. Koulun keittäjiltä se kuitenkin onnistuu, osittain koulujen yhteisen ruokalistan ja yhteishankintojen avulla. - Taloudellisuus on tärkeää ja liikkumavara on pieni varsinkin tällaisessa pienessä koulussa. Ruoka pyritään kuitenkin hyödyntämään mahdollisimman pitkälle myös pienessä keittiössä ja se onnistuu, koska teemme ruuan itse, Allonen kertoo. Keittäjä on myös oheiskasvattaja EU:n myötä myös keittäjä on saanut lisää töitä erilaisten paperitöiden muodossa. - Vaatimustaso on noussut EU:n myötä ja samalla on tullut erilaista kirjaamista ja tarkkailua, jotka koko ajan työllistävät kaiken muun lisäksi. Mm. hygieniataso on nostettu korkealle ja sitä ilmeisesti nostetaan edelleen tulevaisuudessa, Allonen kertoo. Myös erilaisten allergioiden ja diabeteksen yleistyminen teettää keittäjillä enemmän töitä kuin aikaisemmin. Joka ruoka-aikaan pitää Ruusulehdossakin olla mm. munaton, laktoositon ja gluteeniton vaihtoehto allergioista kärsiville. Heitä varten tehtyyn ruokaan on keittäjällä varattu 15 minuuttia päivässä. 8 Vuoden alussa koulujen ja päiväkotien keittiömitoitus muuttuu. Tämä voi merkitä esimerkiksi Ruusulehdon keittiössä sitä, että Allonen menettää puolipäiväisen apulaisensa. - Jo nyt on kiire ja mitä sitten, jos apulainen lähtee, Allonen miettii ja myöntää, että tulevaisuus huolettaa. Mitoitusnormeihin vaikuttaa myös keittiön varustelutaso, jossa Ruusulehdossa on puutteita. - Keittiöstä puuttuvat nykyajan tarpeelliset jakeluun liittyvät asiat ja myös esimerkiksi jäähdytystilat ovat puutteelliset. Jokainen keittiö meneekin kontrollin läpi, ennen kuin päätöksiä tehdään, Allonen kertoo. Hän ymmärtää hyvin ajan hengen ja säästövaatimukset, mutta kysyy, eikö muitakin arvoja ole kuin raha. -Pitäisi ajatella myös kokonaisuutta, työyhteisöä ja työilmapiiriä. Ja eivätkö lapsetkin ole tärkeitä. Hehän sitä valmisruokaa syövät kotona jo muutenkin. Allonen on huolissaan myös siitä, miten suhde lapsiin tulee tulevaisuudessa muuttumaan, kun kiire lisääntyy. - Lapset ovat olleet minulle aina rakkaita ja tällaisessa pienessä kotikoulussa suhde koululaisiin muodostuu läheiseksi. Mekin olemme täällä oheiskasvattajia ja lapsilla on meille usein paljon asiaa. Kontaktit varmasti vähenevät, kun aika ei enää riitä, Allonen murehtii. Teksti Tiina Manninen Kuva Ben Griep

9 Ändringar i köket på Barnabo År 2008 kommer Barnabo daghem att fira 100-årsjubileum. Till dess är det meningen att köksan Vivan Wiklund skall få ett nyrenoverat kök - om det finns pengar. I det nuvarande har hon arbetat sedan Då jag började var vi två heltidsanställda och cirka 33 barn, som det ser ut nu kommer jag snart att bli ensam med cirka 40 barn, berättar Vivan. Arbetsmängden har växt, inte minst på grund av att antalet barn med specialdieter har ökat, liksom byråkratin. - Mjölkstöd ska räknas ut, vi har egenkontroll som till exempel temperaturmätningar, och överlag har hygienbestämmelserna blivit strängare. Än idag har Vivan ett daghemsbiträde som hjälp några timmar på morgonen. - Jag skulle nog inte vilja ha mera jobb, jag har tillräcklig som det är. Vi gör ju allt från grunden, men om vi blir färre får jag bland annat lämna mullpotatisen. Ifall renoveringen blir av är Vivan rädd för att det också betyder att tillredningsköket försvinner. Något hon tycker är synd, för även om det sägs att näringsvärdet är det samma i transporterad mat, så är det inte samma som mat direkt från spisen. - Jag kokade två år till Tomtebo och tror nog att maten smakade annorlunda då den kom fram. Det beror också på hur långt avståndet är, det kan ju bli frågan om en timme innan maten hinner fram, säger Vivan. Med dagens brådska i hemmen finns det också en risk att allt fler barn växer upp med halvfabrikat. - Jag tycker det är viktigt att barnen skulle få mat tillrätt från grunden åtminstone en gång per dag. Det beror ju på hemmet, men de flesta har så mycket på gång att de inte hinner koka. Vi kunde vara den platsen där de åtminstone får ett hälsosamt mål mat. 3-5 åringar kan vara ganska kräsna med maten. - Ärtsoppa går inte hem hos dem, men köttbullar och spagetti med köttfärssås är med de populäraste. Riktigt vanlig husmanskost är det bästa för de små, anser Vivan, som trivs bra med sitt arbete, och tycker speciellt mycket om den dagliga kontakten med barnen på Barnabo. Om arbetsmängden ökar finns en risk för att den sociala samvaron - som är mycket viktig på daghemmet - lider. - Vissa av barnen tittar in varje dag och så vill både jag och den övriga personalen ha det, Barnabo ska kännas som ett hem. Jag har också två mathjälpare varje dag här i köket - barnen får breda smörgåsar, skala morötter och göra lite ett och varje. Vissa vill kanske inte alls göra något eller är blyga, men de får då bara vara med. På detta sätt lär vi känna varandra, säger Vivan Wiklund. Text och foto: Ulla Linder Teksti ja kuva: Stämningen bland personalen på Barnabo är god och bidrar till känslan av ett hem. Köksan Vivan Wiklund är en viktig del av helheten. Barnabon henkilökunnan keskuudessa vallitsee hyvä ilmapiiri, joka lisää kodinomaisuutta. Keittäjä Vivan Wiklund on tärkeä osa kokonaisuutta. Muutoksia Barnabon keittiössä Päiväkoti Barnabo viettää 100-vuotisjuhlaa vuonna Tarkoituksena on, että keittäjä Vivan Wiklund saa siihen mennessä kunnostetun keittiön mikäli rahat riittävät. Nykyisessä keittiössä hän on työskennellyt vuodesta Aloittaessani työt meitä oli kaksi kokopäivätoimista keittäjää ja noin 33 lasta. Nyt näyttää siltä, että olen kohta yksin 40 lapsen kanssa, kertoo Vivan. Työmäärä on lisääntynyt, eikä vähiten siitä syystä, että erikoisruokavaliota noudattavien lasten määrä on lisääntynyt samoin kuin byrokratiakin. - On laskettava maitotuki ja meillä on omavalvontaa, kuten esimerkiksi lämpötilamittaukset. Hygieniamääräykset ovat kiristyneet ylipäätäänkin. Vielä toistaiseksi Vivanin apuna on päiväkotiapulainen muutaman tunnin aamuisin. - En kyllä haluaisi enää lisää töitä, tässäkin on jo tarpeeksi. Mehän teemme kaiken itse alusta asti, mutta jos henkilökunta vähenee, niin joudun luopumaan muun muassa multaperunoista. Vivan pelkää, että mahdollinen kunnostus merkitsee valmistuskeittiön katoamista. Se olisi hänen mielestään sääli, sillä vaikka kuljetetun ruoan ravintoarvon sanotaan olevan sama, ei ruoka kuitenkaan ole samanlaista kuin suoraan liedeltä tarjottava ruoka. - Keitin kaksi vuotta Tomtebolle ja luulen, että perille tultuaan ruoka maistui kyllä erilaiselta. Se riippuu matkan pituudestakin, ruoan perillepääsyhän voi kestää tunninkin, sanoo Vivan. Kotien kiireiden vuoksi on vaarana, että yhä useammat lapset kasvavat nykyään puolivalmisteiden turvin. - Mielestäni on tärkeää, että lapset saisivat alusta asti itse valmistettua ruokaa ainakin kerran päivässä. Riippuu tietenkin kodista, mutta useimmilla on niin paljon kiireitä, etteivät he ehdi keittää itse. Päi- 9 väkoti voisi olla paikka, jossa lapset ainakin saavat terveellistä ruokaa vuotiaat saattavat olla melko nirsoja. - Hernekeitto ei maistu, mutta suosikkeja ovat lihapullat sekä spagetti ja jauhelihakastike. Pikkulapsille parasta on ihan tavallinen kotiruoka, toteaa Vivan, joka viihtyy hyvin työssään ja pitää etenkin siitä, että saa olla päivittäin tekemisissä Barnabon lasten kanssa. Jos työmäärä lisääntyy, on vaarana, että päiväkodille niin tärkeä sosiaalinen yhdessäolo kärsii. - Jotkut lapset käyvät katsomassa meitä päivittäin ja sitä sekä minä että muu henkilökunta haluammekin. Barnabon täytyy tuntua kodilta. Minulla on keittiössä kaksi avustajaa joka päivä lapset saavat voidella voileipiä, kuoria porkkanoita ja tehdä vähän kaikenlaista. Jotkut eivät ehkä halua tehdä mitään tai ujostelevat ja he saavat vain olla mukana. Sillä tavoin opimme tuntemaan toisemme, sanoo Vivan Wiklund.

10 Vuoden 2005 kesätyöntekijöitä - Haluatko leiman, kysyy Tiina Anderssén sujuvalla suomen kielellä pojilta, jotka ostavat liput Fanta Seahin kauniina heinäkuisena päivänä. Hän on työskennellyt Fanta Seassa kahtena kesänä aikaisemminkin useita vuosia sitten. Nyt hän opiskelee suomenopettajaksi Åbo Akademissa ja saa harjoitella suomen puhumista lippuluukulla työskennellessään. Lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluvat puutarhatyöt. Fanta Sean puistopäällikkö on Stefan Häggman, joka toimii talvisin opettajana Vestersundinkylän koulussa. Koska hän hoitaa koulussa sijaisuutta, on hän kesäisin työtön ja joutuu hankkimaan muuta työtä. - Tämä on kyllä yksi parhaita kesätyöpaikkoja Pietarsaaressa. Työ ei kuitenkaan ole pelkkää auringonottoa. Puistopäälliköllä on paljon vastuuta. Lisäksi auringossa olemiseen väsyy ei tämä ole yhtä helppoa kuin miltä näyttää, hän sanoo. Toni Seijari tekee puutarhatöitä ja vahtii pientä kupolia. Hän on tullut töihin Sulubaa-hankkeen kautta ja työskentelee kuukauden ajan. Kim Ojalammi on tullut töihin nuorisotoimiston kautta ja työskentelee koko kesän leiriohjaajana yhdessä Marie Nybergin kanssa. Rebecka Allén ja Heli Pokela työskentelevät lyhyemmän aikaa ja ovat apuna lasten parissa. Mikael Kurtén on allasalueen valvoja ja kitkee välillä rikkaruohoja. - Aurinkoisella säällä työ on mukavaa. Se ei ole ruumiillisesti raskasta, mutta tarkkana on oltava. Tässä oppii ottamaan vastuuta. Viihdyn hyvin ja kaikki on sujunut hienosti, sanoo Mikael. Charlotte Winbergillä on toisenlainen työ viileässä kaupunginkirjastossa. - Sai valita ulkotöiden ja toimistotyön välillä ja minä valitsin toimiston. Lainaustiskillä on mukavaa, kun näkee ihmisiä. Työ ei ole tuntunut tylsältä, sanoo Charlotte ja lisää, että voisi ajatella työskentelevänsä kirjastossa muinakin kesinä. - Luen itse paljon kesäisin ja täällä saan paljon lukuvinkkejä. Sommarjobbare Vill du ha ett stämpel, säger Tiina Anderssén på flytande finska till pojkarna som köper biljett till Fanta Sea en strålande vacker dag i juli. Hon har jobbat två somrar tidigare på Fanta Sea för flera år sedan. Nu studerar hon till finskalärare vid Åbo Akademi och får öva finskan i luckan. Trädgårdsarbete hör också till hennes uppgifter vid Fanta Sea. Parkchefen på Fanta Sea heter Stefan Häggman och agerar vintertid lärare vid Vestersundsby skola. På grund av att han enbart innehar ett vikariat är han arbetslös på sommaren och måste skaffa sig annat arbete. - Det här är nog ett av de bästa sommarjobben i Jakobstad som man kan ha. Men det handlar inte bara om att bli solbränd, som parkchef har man ett stort ansvar. Dessutom blir man trött av solen det är inte så lätt som det ser ut, säger han. Toni Seijari gör trädgårdsarbete och vaktar den lilla kupolen. Han har kommit via Sulubaa-projektet och arbetar en månad. Kim Ojalammi är anställd via ung- domsbyrån och jobbar hela sommaren som lägerledare, tillsammans med Marie Nyberg. Rebecka Allén och Heli Pokela arbetar en kortare tid med att hjälpa till med barnen. Mikael Kurtén är övervakare vid poolområdet och rensar också ogräs mellan varven. - Då det är soligt är det bra. Kroppsligen är det inte tungt, men man måste vara skärpt. Man lär sig ta ansvar - jag trivs bra och allt har gått bra, säger Mikael. Ett annorlunda jobb har Charlotte Winberg på det svala stadsbiblioteket. - Man fick kryssa i om man ville vara ute eller jobba på kontor, jag valde kontor. Det är trevligt att träffa folk vid utlåningen, jag har inte haft det tråkigt här, säger Charlotte och tillägger att hon kunde tänka sig att jobba flera somrar på biblioteket. - Jag läser själv mycket på sommaren och får nu flera tips på vad jag kunde läsa. Text och foto: Ulla Linder Teksti ja kuva: GÅNGTEST KÄVELYTESTI Under hösten -05 har gångtest ordnats för utbildnings- och tekniska sektorn. Från Ruusulehto skola deltog hela personalen Terhi Päivärinta bjuder på tårta. Från Jakobstads Vatten är det avloppsreningsverkets personal, 91 % deltagande, som får tårtan av Markku Kaksonen. Heimo Toiviainen i sin tur bjuder maskinverkstadens personal, 75 % deltog, på kaffe med tårta. Syksyn -05 aikana on järjestetty kävelytestejä koulutus- ja tekniselle sektorille. Ruusulehdon koulusta osallistui koko henkilökunta Terhi Päivärinta tarjoaa kakkukahvit. Pietarsaaren Veden jätevesipuhdistamon henkilökunnasta osallistui 91 %:a, ja Markku Kaksonen tarjoaa kakkukahvit. Heimo Toiviainen vuorostaan tarjoaa koneverstaan henkilökunnalle kakkukahvit, 75 % osallistui. 10

11 Tyky-resa till Uleåborg tisdag, 9 augusti 2005 Foto/ kuva: Esa Koskela Kl for vi från stadshuset med Ekmans minibuss norrut mot Uleåborg och målet 2005 års bostadsmässa på Toppilansaari. Kapten Airaksinen med besättning (undertecknad + busskusk) hälsade alla välkomna med på resan enligt parollen en givande resa. Med på resan var sammanlagt 13 personer (6 från byggnadsinspektionen, 5 från planläggningsavdelningen och en fulltaligt bemannad miljövårdsbyrå). Kl körde vi fel första gången då vi letade ett kaffeställe; enligt chauffören övade vi oss bara att svänga till vänster under tiden vi letade en viss cafeteria. En välkommen kaffepaus hölls sedan några kilometer framåt från det tidigare målet, eller på Shell i Pattijoki; vänstersvängen gick då redan på rutin. Kl anlände vi till bostadsmässan i Uleåborg. Ex-mässchefen, Jakobstads egen gosse, Oiva Hildén, skulle ta emot oss på stället, men gjorde det inte på grund av bråda pensionärsdagar utan vi fick själva samla erforderligt material om mässan från info-punkten vid mässporten. I stället för mottagningsdelegationen stötte vi ihop med en annan bysbo ; pensionären Pentti Matturi, vilkens bekanta hälsningsfras ser man på, det här var då å Koskela å är med - gav oss en bra start på en dag med stora förväntningar. Kl hade vi kommit överens om måltid på Mässrestaurang Casseli, där vi tillfredsställde de mänskliga grundbehoven utöver att kolla och bekanta oss med mässområdet. Varmt, nästan gassande hett väder gynnade oss och de mest erfarna mässbesökarna av oss kom ihåg att i tid fylla på vätska på serveringarna, med lämpliga avstånd från varandra.. Kl började dagen vara full och efter nära på 5 timmar på fötterna började det kännas tungt att röra på sig. Samlingen (en lättnad) för hemfärden skedde var just om inte vid mässans entréport. Efter att alla försvunna placerats på rätt plats i bussen startade vi hemresan kl med en sightseeing genom Uleåborgs centrum. Kl Kaffepausen på sanddynerna i Kalajoki, med solnedgång vid havet, piggade upp de trötta resenärerna. De fina sandstränderna och den rofyllda havsutsikten, med båtarna som skymtade vid horisonten, var en angenäm upplevelse för var och en av oss. Kl anländer vi tryggt till ändstationen Jakobstad. Trots att dagsresan till Uleåborg, med fem timmars vandring på mässområdet, är ganska ansträngande var varenda resenär dock nöjd med det dagen gav. Till alla som var med och till staden Jakobstad som möjliggjorde resan, ett stort tack! Esa Koskela Tyky-resans 2005 reseledare Tyky-matka Ouluun tiistaina Klo 7.33 Lähdimme kaupungintalon edestä Ekmannin minibussilla pohjoiseen kohti Oulua ja vuoden 2005 asuntomessukohdetta Toppilansaarta. Kapteeni Airaksinen miehistöineen (allekirjoittanut + bussikuski) toivottivat kaikki tervetulleeksi matkalle antoisan matkan merkeissä. Meitä matkaan lähtijöitä oli kaiken kaikkiaan 13 henkilöä (6 rakennusvalvonnasta ja viisi kaavoitusosastolta sekä täysmiehitys ympäristönsuojelutoimistosta) Klo 9.25 Ajoimme ensimmäisen kerran harhaan etsiessämme kahvipaikkaa; kuskin mukaan harjoittelimme vain kääntymistä vasemmalle etsiessämme tiettyä kahvipaikkaa. Tervetullut kahvipaussi pidettiin sitten muutama kilometri eteenpäin edellisestä paikasta Pattijoen Shellillä; kääntyminen vasemmalle sujui jo rutiininomaisesti. Klo Saavuimme asuntomessuille Ouluun. Ex-messupäällikkö, Pietarsaaren oma poika, Oiva Hilden ei ottanutkaan meitä paikanpäällä vastaan eläkepäivien kiireistä johtuen, vaan saimme itse kerätä tarvittavaa faktaa asuntomessuista portin läheisyydessä sijaitsevasta infopisteestä. Vastaanoton sijaan törmäsimme toiseen kotikylän eläkeläiseen, Pentti Matturiin, jonka tuttu tervehdyslause; siellä, siis, tämähän oli aikamoinen... ja vielä Koskelakin on mukana antoi meille hyvän lähtölaukauksen antoisalle päivälle. Klo olimme sopineet ruokailun Messuravintola Casseliin, josta jatkoimme inhimilliset perustarpeet tyydytettyämme, messukohteiden tarkkailua ja tutustumista. Lämmin, lähes helteinen sää suosi meitä ja toki meistä kokeneimmat messukulkijat muistivat aika ajoin täydentää nestetasapainoaan sopivan välein sijoitetuissa kuppiloissa. 11 Klo alkoi päivä olla täysi ja lähes viiden tunnin jalkojen päällä kulkeminen tuntua raskaalta. Kokoontuminen (helpottava sellainen) kotimatkalle lähtöä varten tapahtui kuinkas muutekaan kuin sisääntulopotin luona. Kaikkien eksyttyä oikealle paikalle aloitimme kotimatkan klo minibussilamme tekemällä Sightseeing Oulun keskustan lävitse. Klo Kahvipaussi Kalajoen hiekkasärkillä, ilta-auringon tehdessä laskuaan meren ylle, antoi jo matkaväsymystä poteville reissaajille kaivatun piristysruiskeen. Upeat hiekkarannat ja rauhallinen merinäköala horisontissa siintävine laivoineen oli jokaiselle meistä mieluinen kokemus. Klo Saavumme turvallisesti Pietarsaareen päätesatamaan. Vaikka päivämatka Ouluun viidentunnin messualueella patikoinnin lisäksi onkin melkoinen suoritus, oli jokainen matkalainen tyytyväinen päivän antiin. Kiitos kaikille mukana olleille ja Pietarsaaren kaupungille, matkan mahdollistamisesta. Esa Koskela, Tyky -matkan 2005 matkanjohtaja

12 Möbeltapetsering bra motvikt till sekreterararbete Den första stolen som Karin Eriksson jobbade på blev klar på en dag. Karin Erikssonin ensimmäiseksi kunnostama tuoli valmistui päivässä. I tjugo år har Karin Eriksson jobbat för staden Jakobstad som sekreterare för fyra stadsdirektörer. Nu har hon hittat den perfekta motvikten till sitt jobb möbeltapetsering. I höst har hon gått fyra veckoslutskurser på arbis och har nu stol nummer två under arbete. - Det är så annorlunda mitt vanliga arbete. Nu får jag jobba med händerna. Det är roligt och inspirerande också att få jag prata med de andra kursdeltagarna. Man kommer bort från alla problem, både på jobbet och hemma. Tanken att själv ta itu med sina möbler har legat och grott och i höst var det dags. Karin flyttade in till stan efter ett försök att bo ett år på den vinterbonade villan i Fäboda,. - Jag ville prova hur det skulle kännas att bo mitt i naturen. Jag hade sett mig vandra med hunden längsmed stränderna, men det var nog lite mörkt på kvällarna, medger Karin. Det första tapetseringsprojektet - en trästol - blev klar på en dag, men stol nummer två har krävt mera. Det var sonens hund, den svarta valpen Ada, som hade sitt finger eller snarare sina tänder med i spelet vid valet av projekt nummer två. - De andra på kursen ojade sig nog över vad jag skulle börja med då de såg stolen. Nu förstår jag också varför det är dyrt att få en stol tapetserad! I början planerade Karin att hennes egen veteterrier Sofi skulle få en mjuk och bra stol att sitta i, men nu börjar hon så smått ångra sig efter allt arbete. Den gula länstolen har redan krävt två veckoslut - lördag och söndag mellan 10 och 15 plus arbete hemma. Huonekalujen verhoilu hyvää vastapainoa sihteerin työlle Karin Eriksson on työskennellyt Pietarsaaren kaupungin palveluksessa 20 vuotta, neljän kaupunginjohtajan sihteerinä. Nyt hän on löytänyt työlleen erinomaisen vastapainon huonekalujen verhoilun. Syksyn aikana hän on käynyt neljä viikonloppukurssia työväenopistossa ja nyt työn alla on tuoli numero kaksi. - Tämä on niin erilaista kuin päivätyöni. Saan tehdä työtä käsillä. Se on hauskaa ja innostavaa ja lisäksi saan jutella muiden kurssilaisten kanssa. Työ- ja kotihuolet unohtuvat. Ajatus omien huonekalujen kunnostamisesta oli itänyt mielessä ja tänä syksynä oli aika ryhtyä toimeen. Karin muutti takaisin kaupunkiin kokeiltuaan asumista talviasuttavassa huvilassaan Fäbodassa. - Halusin kokeilla, miltä tuntuisi asua luonnon keskellä. Mielessäni olin kuvitellut itseni kävelemässä rantoja pitkin koiran kanssa, mutta iltaisin oli kyllä vähän pimeää, Karin tunnustaa. Ensimmäisenä verhoilukohteena ollut puutuoli valmistui päivässä, mutta toinen tuoli on vaatinut enemmän työtä. Karinin pojan mustalla Ada-koiranpennulla oli sormensa tai pikemminkin hampaansa pelissä hankkeen numero kaksi valinnassa. - Muut kurssilaiset voivottelivat urakkaani tuolin nähdessään. Nyt ymmärrän, minkä takia tuolin verhoiluttaminen on kallista! Aluksi Karinin suunnitelmissa oli verhoilla hyvä ja pehmeä tuoli omalle vehnäterrierilleen Sofille, mutta kaiken tekemänsä työn jälkeen hän on alkanut hieman katua ajatusta. Keltainen nojatuoli on vaatinut jo kaksi viikonloppua lauantait ja sunnuntait kello kymmenestä viiteentoista sekä kotona tehdyn työn. - Mutta se on hauskaa ja innostavaa. Työ on ruumiillisesti väsyttävää, mutta tuntuu kuin sielu lepäisi työn aikana, toteaa Karin runollisesti. Hänen innostuksensa ei ole aivan yhtäkkistä. Helsingissä Hankenissa suoritettujen opintojen jälkeen Karin jopa haki Taideteolliseen korkeakouluun ja lisäksi hän on aina ollut kiinnostunut sisustamisesta. - Mutta en olisi uskonut, että aloitan tällaisen harrastuksen! Karinin aikaisemmat harrastukset ovat 12 liittyneet lähinnä kuntoiluun viime kesänä hän esimerkiksi aloitti golfin pelaamisen, mutta huonekalujen kunnostus on aivan erilaista ja se on lisännyt itseluottamusta. - Olen luullut olevani aika epäkäytännöllinen muutama vuosi sitten en osannut edes lamppua vaihtaa, Karin vitsailee. - Enkä tiennyt, että minulla on niin paljon kärsivällisyyttä, mutta työ sujuu, kun on tavoite johon pyrkii. On ihanaa nähdä työnsä tulokset. Toisinaan saatan ajatella, että olenpa minä hyvä. Alkuun päästyään Karin suunnittelee ryhtyvänsä kunnostamaan myös Fäbodassa sijaitsevan huvilansa huonekaluja. Ensimmäisenä vuorossa on biedermeier-sohva. Lisää tietoakin tarvitaan. Seuraavaksi Karin menee luultavasti entisöinti- ja puutyökurssille. - Ainahan voin ostaa huonekaluja kirppikseltä, jos omat loppuvat, vaikka joskus voi ehkä olla mukavaa ostaa jotakin uutena, Karin nauraa. Teksti ja kuvat: Ulla Linder

13 - Men det är roligt och inspirerande. Kroppsligen blir jag trött, men det känns som om själen skulle få vila under arbetet, säger Karin lyriskt. Helt ur det blå har inte hennes intresse uppstått. Efter studierna på Hanken i Helsingfors, sökte hon faktiskt in till Konstindustriella, och hon har också alltid varit intresserad av inredning. - Men inte trodde jag att jag skulle börja med något sånt här! Karins hobbyer har främst varit motionsrelaterade i sommar började hon till exempel spela golf, men att arbeta med möbler är något helt annat, som också lett till ökat självförtroende. - Jag har trott att jag är ganska opraktisk - för några år sedan kunde jag inte ens byta ut en glödlampa, skojar Karin. - Jag visste inte heller att jag har så mycket tålamod, men när man har ett mål och fortsätter mot det, så går det. Att se resultatet av sitt arbete känns skönt. Ibland kan jag tänka oj, vad jag är bra. Karin har fått så blodat tand att hon planerar att också ge sig i kast med möblemanget på villan i Fäboda - en Biedermayerträsoffa står först i tur. Mera kunskap behövs också Karins nästa kurser blir troligen i restauration och snickeri. - Jag kan ju köpa möbler från Loppis om de egna tar slut, även om det kanske kan vara skönt att någon gång också köpa något nytt, säger Karin och skrattar. Text och foto: Ulla Linder Eivor Wärn-Auvinen, Päivi Iso-Aho, Riitta Mikkola, Leena Iso-Aho, Päivi Sundfors Förarbetet tar mest tid att lösgöra nitar och tyg, men de övriga momenten kräver också sitt. Karins länstol behöver ännu tyg, knappar och dekorationsband. Esivalmistelut niittien ja kankaiden poistaminen vievät eniten aikaa, mutta muutkin vaiheet vaativat oman osansa. Karinin nojatuoli kaipaa vielä kangasta, nappeja ja koristenauhaa. Karlebydamer på besök i Skolparken 8.6 Efter att Eivor Wärn-Auvinen ( huvudförtroendeman för Karlebynejdens Jyty/medlem i förbundsfullmäktige och anställd på Karleby vattenverk) läst publikationen om Jakobstads historiska parker beslöt hon och 4 andra anställda av Karleby stad att hålla sin friluftseftermiddag i Jakobstad, med parker som förtecken. En mottagningskommitté bestående av Jan-Ole Bäck, Gerd Sunngren och hovfotografen Ben Griep tog emot gruppen. Damerna inledde med att äta sina lunchpaket i Skolparken och guidades sedan runt i Skolparken av stadsträdgårdsmästare Jan-Ole Bäck. Efteråt besökte de också Aspegrens trädgård. Besöket avslutades med kaffe på gågatan. Utflykten till Jakobstad har noterats i Karleby stads personaltidning. 13 Gerd Sunngren Kokkolan naisia vierailulla Koulupuistossa 8.6. Luettuaan Pietarsaaren historiallisista puistoista kertovan julkaisun päätti Eivor Wärn-Auvinen ( Kokkolan seudun Jytyn pääluottamusmies ja liittovaltuuston jäsen sekä Kokkolan vesilaitoksen työntekijä) yhdessä neljän muun Kokkolan kaupungin työntekijän kanssa viettää ulkoiluiltapäivänsä Pietarsaaren puistoihin tutustuen. Ryhmän vastaanotti vastaanottokomitea, johon kuuluivat Jan-Ole Bäck, Gerd Sunngren ja hovikuvaaja Ben Griep. Aluksi naiset nauttivat eväänsä Koulupuistossa, minkä jälkeen kaupunginpuutarhuri Jan-Ole Bäck opasti heitä siellä. Lisäksi he kävivät Aspegrenin puutarhassa. Vierailun päätteeksi juotiin kahvit kävelykadulla. Pietarsaaren-retkestä on kirjoitettu Kokkolan kaupungin henkilöstölehteen. Gerd Sunngren

14 Över 40 år av siffror - Det har inte blivit enformigt, säger redovisningssekreterare Gunhild Wallsten på drätselkontoret, efter över fyrtio år av arbete för staden. I juni efter att ha blivit merkant från Handelsläroverket i Jakobstad - inledde Esse-flickan Gunhild sin karriär för staden som sommarvikarie på stadens löneavdelning. Direkt efter behövdes en mammaledighetsvikarie till socialen och sedan fick hon hoppa in som sjukvikarie i stadskansliet. - Vi skrev föredragningslistor med 12 ark i maskinen och kalkerpapper emellan. Den sista kopian var kanske inte alltid den allra bästa, minns Gunhild roat. I slutet av 60-talet lediganslogs en bok- förartjänst och Gunhild fick arbete med det som hon ännu gör idag bokföring. - Många frågar hur kan du jobba med siffror hela tiden, men det blir aldrig tråkigt. Det har skett en utveckling hela tiden - från att verifikat knackades in på en skrivmaskinsliknande apparat till datorerna nu. Stadskamrer Ole Wärnå var väldigt intresserad av datorer och vi fick också den första Nixdorf datamaskinen, då de kom ut i början av 70-talet. Vartefter har vi bytt maskiner och fått gå på skolning. Det har varit omväxlande fast man inte bytt jobb. Dessutom anser Gunhild att siffrorna är en bra motvikt till familjeliv. - Jag har energi för levande livet efter arbetet, där jag jobbar med papper och siffror. Vid 56 års ålder gick Gunhild ner till 60 procent i arbetstid. - Ryggen tar stryk då man sitter så länge i arbetet - trots att Wärnå införde pausgymnastik redan på 80-talet. Jag rekommenderar faktiskt deltid, man har mera ork för annat än arbetet också - nu hinner jag också tänka på barnbarnen. Förutom själva arbetsmetoderna har också många andra saker förändrats under årens lopp Gunhild har upplevt fyra olika stadsdirektörer och arbetsadressen har bytts flera gånger. - I början flyttade vi runt torget, innan vi kom hit Bäst trivdes jag i Rådhuset, det var intimt på något vis. Både arbetstiden - Gunhild jobbade också på lördagar mellan 9 och 13 - och klädseln var annorlunda på 60-talet. - Redan på Handelsläroverket skulle vi vänja oss vid att inte gå i långbyxor, eftersom det inte accepterades på kontor. Men Numeroita yli 40 vuotta - Työ ei ole käynyt yksitoikkoiseksi, toteaa rahatoimistossa työskentelevä laskentasihteeri Gunhild Wallsten oltuaan yli 40 vuotta kaupungin palveluksessa. Ähtävältä kotoisin oleva Gunhild aloitti uransa kesälomasijaisena palkkaosastolla kesäkuussa 1964 valmistuttuaan merkantiksi Pietarsaaren kauppaoppilaitoksesta. Sen jälkeen sosiaalitoimistoon tarvittiin äitiyslomasijaista, ja sosiaalitoimistosta Gunhild siirtyi sairauslomasijaiseksi kaupunginkansliaan. - Kirjoitimme kahdentoista arkin esityslistoja kirjoituskoneella kalkiopaperin avulla. Viimeinen kopio ei ehkä aina ollut niitä parhaimpia, Gunhild muistelee huvittuneena luvun lopulla julistettiin avoimeksi kirjanpitäjän virka ja Gunhild sai työn, jota tekee vielä nykyäänkin. - Monet kysyvät, kuinka voin työskennellä numeroiden kanssa jatkuvasti, mutta työ ei tunnu koskaan tylsältä. Se on kehittynyt jatkuvasti ennen tositteita naputeltiin kirjoituskonetta muistuttavilla laitteilla ja nykyään käytetään tietokoneita. Kaupunginkamreeri Ole Wärnå oli erittäin kiinnostunut tietokoneista ja niinpä saimmekin ensimmäisen Nixdorf-tietokoneen, kun ne tulivat markkinoille 70-luvun alussa. Vähitellen olemme vaihtaneet koneita ja saaneet koulutusta. Työ on ollut vaihtelevaa, vaikka työpaikka onkin pysynyt samana. Sitä paitsi numerot ovat Gunhildin mielestä hyvää vastapainoa perhe-elämälle. - Töissä papereiden ja lukujen kanssa työskenneltyäni minulle jää energiaa elävään elämään. Gunhild siirtyi 60 prosentin työaikaan 56-vuotiaana. - Selkä kärsii istumatyöstä siitä huolimatta, että taukojumppa aloitettiin jo 80-luvulla Wärnån aloitteesta. Suosittelen lämpimästi osa-aikatyötä, voimia jää muuhunkin kuin työhön nyt ehdin ajatella myös lastenlapsiani. Työmenetelmien lisäksi ovat monet muutkin asiat muuttuneet vuosien varrella. Gunhildin uran aikana kaupungilla on ollut neljä kaupunginjohtajaa ja työpaikan osoite on muuttunut monta kertaa. - Aluksi siirryimme paikasta toiseen torin varrella ja tänne tulimme vuonna Parhaiten viihdyin raatihuoneessa, siellä oli jollakin tapaa läheinen tunnelma. Sekä työaika Gunhild työskenteli myös lauantaisin kello 9-13 ja vaatetus olivat 60-luvulla erilaisia. - Jo kauppaoppilaitoksessa saimme totutella hameen käyttöön, koska pitkienhousujen käyttöä ei sallittu toimistoissa. Vähitellen saimme kuitenkin alkaa käyttää housupukua töissä. Kielen tuli olla huoliteltua, murteen puhuminen ei käynyt päinsä talon seinien sisällä. Ei olisi tullut mieleenkään sinutella kamreeria. Se on iskostunut mieleen entisistä ajoista. Gunhild on saanut olla todistamassa myös äitiyslomakäytännön muuttumista. - Ensimmäisen poikani syntyessä vuonna 1970 sain kolmen kuukauden palkallisen äitiysloman, aikaisemmin äitiysloman pituus oli ollut 10 viikkoa. Vuonna 1973 toisen pojan syntyessä äitiysloma kesti jo puoli vuotta ja koko vuoden äitiysloma kolmannen pojan syntyessä oli jo ylellisyyttä. Parasta työssä ovat ehkä kuitenkin olleet työtoverit ja hyvät esimiehet. - Meillä on hyvä yhteishenki. Jos jokin menee pieleen, niin muut ovat valmiita auttamaan. Lisäksi voimme puhua kaikista työpaikan asioista ja energian voi kohdistaa työhön eikä asioiden turhaan miettimiseen. Meillä on esimies, jonka luokse voi mennä keskustelemaan tarvittaessa. Työn ainoaksi kielteiseksi puoleksi Gunhild mainitsee sen, että palavereita on liian paljon. - Kohtuus kaikessa nykyään on vaikeaa tavoittaa ihmisiä. Kokouksiin kuluu paljon aikaa ja kuitenkin on ehdittävä tehdä omat työt, jotka eivät suinkaan vähene vaan ovat pikemminkin lisääntymään päin. Vuoden 1994 jälkeen on tapahtunut paljon. Muun muassa arvonlisäveron käyttöönotto oli suuri muutos kaupungeille ja kunnille. Aikaisemmin meillä oli kameraalinen kirjanpito, mutta 90-luvulla jouduimme muuttamaan ajattelutapaa ja opettelemaan liikekirjanpidon. Euron käyttöönotto on teettänyt lisätöitä. Myös vuosituhannen vaihtuminen, joka ei loppujen lopuksi ollutkaan kovin dramaattinen, vaati paljon valmisteluja, jotta kaikki toimisi, kertoo Gunhild. Viime aikoina on tehty uudelleenjärjestelyjä. Teknisen viraston kirjanpitäjä on kuulunut lokakuusta alkaen rahatoimiston alaisuuteen ja siirtyy sinne myös fyysisesti. Tällä hetkellä on meneillään sähköisiin laskuihin siirtyminen. Myös lähivuosien kuntauudistus tulee olemaan mielenkiintoinen. Paljon on muuttunut sinä aikana, kun Gunhild on ollut kaupungin palveluksessa, mutta debetit ja kreditit ovat säilyneet ennallaan. - Debet on oven puolella ja kredit ikkunan puolella mikäli pöytä pysyy samassa paikassa, nauraa Gunhild. Teksti ja kuvat: Ulla Linder 14

15 så småningom fick vi börja ha byxdräkter på jobbet. Språket skulle också vara vårdat, dialekt gick inte för sig inom husets väggar. Man skulle aldrig heller ha sagt du till kamrern. Det sitter ännu i då vi talar om gamla tiden. Också i frågan om mammaledigheter har Gunhild konkret upplevt hur tiderna förändrats. - Då min första son föddes 1970 fick jag tre månader betalt, före det hade det varit 10 veckor med son nummer två var det redan ett halvt år och med den tredje var det riktigt lyxigt med ett helt år. Det bästa har kanske ändå varit arbetskamraterna och goda chefer. - Vi har bra sammanhållning och teamanda. Om något riktigt strular till sig ställer de andra genast upp. Dessutom kan vi prata om det mesta inom inrättningen - energin kan man sätta på arbetet och inte på att gå omkring och fundera på något. Vi har en chef som vi kan gå in till och diskutera med om det behövs. Det enda egentligt negativa Gunhild nämner är att det finns för mycket palavrer. - Lagom är bäst - nu för tiden är det svårt att få tag på människor. Det går mycket tid åt till alla möten, och ändå ska man hinna med det egna jobbet, vilket inte blir mindre, snarare tvärtom. - Efter 1994 har mycket hänt, bland annat momsen var en stor sak för städer och kommuner. Tidigare hade vi kameralbokföring, på 90-talet fick vi börja tänka annorlunda och lära oss affärsbokföring. Euron har vållat extra arbete, liksom millennieskiftet, som trots att det inte blev så dramatiskt, ändå krävde mycket förberedelse för att allt skulle fungera, berättar Gunhild. På senare tiden har en omorganisering skett och sedan oktober lyder tekniska verkets bokförare under drätselkontoret och kommer också fysiskt att flytta över. Övergången till elektroniska fakturor är På redovisningssekreterare Gunhild Wallstens skrivbord finns i dag helt olika hjälpmedel än vid starten på 60-talet. Gunhild Wallsten tycker att hennes över 40 anställningsår för staden har varit intressanta och omväxlande. nu det mest aktuella på drätselkontoret. Kommunreformen är också någonting som blir intressant de närmaste åren. Mycket har förändrats under Gunhilds år som stadsanställd, men debet och kredit har bestått. - Debet är mot dörren och kredit mot fönstret om bordet hålls på samma plats, säger Gunhild Wallsten och skrattar. Text och foto: Ulla Linder Arbetarskyddsfullmäktige Työsuojeluvaltuutetut Riskgrupp I* Riskgrupp II** Funktionärer (förmän) Riskiryhmä I* Riskiryhmä II** Toimihenkilöt (esimiehet) Arb.skyddsfullmäktig: Kari Parkkinen Kaj Högdahl Tiina Höylä-Männistö Työsuojeluvaltuutettu: , fr/pe kl(o) 7-9 ti kl(o) to kl(o) 8-12 Första vicefullmäktig: Sten Åkerlund Eeva Ehrström Benita Fagernäs Ensim. varavaltuutettu: Andra vicefullmäktig: Guy Holmstedt Maarit Enlund Per Snellman (Nicklas Gustafsson) Toinen varavaltuutettu: * Tv, Jakobstads Vatten, energi- o hamnverket ** Övriga arbetsplatser, Muut työpaikat TV, Pietarsaaren Vesi, energia- ja satamalaitos 15

16 Kahden viikon pesti on venynyt jo 40 vuodeksi vuotta kaupungin palveluksessa ollut Viljo Kirsilä viihtyy hyvin 40 työssään. Hän toimii autonkuljettajana Pietarsaaren Vedellä ja hänen toimenkuvaansa kuuluu mm. viemärihuolto. - Olen viihtynyt viimeisen päälle tässä hommassa. Tässä tietää, mitä tekee ja työ on itsenäistä, Kirsilä sanoo. Hän aloitti 19-vuotiaana nuorukaisena kaupungin palveluksessa syyskuussa Aloitin puutarhalla ja minulle luvattiin töitä vain kahdeksi viikoksi. Tässä Viljo Kirsilä har varit i stadens tjänst i 40 år och trivs bra i sitt arbete. Han är chaufför vid Jakobstads Vatten. Till befattningsbeskrivningen hör bl.a. att delta i underhållet av avloppsnätet. Jag har trivts otroligt bra i det här arbetet. Här vet man vad man skall göra och arbetet är självständigt, säger Kirsilä. Som 19-årig yngling började han i stadens tjänst i september Jag började i trädgården och lovades anställning under bara två veckor och här har de två veckorna nu bara runnit iväg, skrattar Kirsilä. Två somrar å rad jobbade Kirsilä på trädgården och vintrarna på idrottsplanen ända tills flytten helt och hållet till centralidrottsplanen. Jobbet där fick jag för att jag kunde köra bil och reparera grejor. Där var jag över 30 år tills man började med personalminskning och jag flyttades hit, berättar Viljo Kirsilä kör dagligen kilometer. Enbart med traktor har han hunnit köra en miljon kilometer under de 40 åren. Viljo Kirsilä ajaa työssään kilometriä päivittäin. Pelkästään traktorilla hän on ehtinyt ajaa miljoona kilometriä 40 vuoden aikana. se kaksi viikkoa on vierähtänyt, Kirsilä naureskelee. Kaksi kesää Kirsilä teki töitä puutarhalla ja talvet urheilukentällä kunnes siirtyi kokonaan keskusurheilukentälle. - Sain sieltä töitä, koska osasin ajaa ja korjata vehkeitä. Siellä olin yli 30 vuotta kunnes porukkaa alettiin vähentää ja minut siirrettiin tänne, Kirsilä kertoo. Oman työnsä ohella hän kuuluu talvisin lumenaurausrenkaaseen. - On tässä 40 vuoden aikana aika usein lähdetty öisin, lauantaisin ja sunnuntaisin Två veckors inhopp har blivit 40 år Kirsilä. Utöver sig eget arbete är han om vintrarna också med i snöplogningsgruppen. Nog har man här under de 40 åren ganska ofta ryckt ut på nätter, lördagar och söndagar då alla andra ännu sovit. Snöplogning är ett av de arbeten för vilka man just inte får tack - men desto oftare klander. Så, nog är det underligt då ingen ringer och tackar då plogningen är omskött, men då den ännu inte hunnits med, då ringer nog telefonerna. Det är lite likadant som med smutskläderna, dem påminner man nog om, men ingen noterar rena kläder, skrattar Kirsilä. Också vid underhållet och kontrollen av avloppsnätet är Kirsilä fortfarande i farten. Ett enormt antal körkilometrar rullar fram under ett år. Jag kör så där kilometer dagligen. Enbart med traktor har det blivit kört ca en miljon kilometer totalt. Fastän han ständigt befinner sig på vägen har Kirsilä undgått olyckor. Nästan! En 16 liikkeelle, kun kaikki muut vielä nukkuu. Lumenauraus on niitä hommia, joissa kiitosta ei juuri saa mutta moitteita sitäkin useammin. - Niin, on se kumma kun kukaan ei soita ja kiitä, kun auraus on hoidettu, mutta kun sitä ei ole vielä ehditty tekemään, puhelimet kyllä soivat. Se on vähän sama kuin likaisten vaatteiden kanssa. Ne kyllä huomataan, mutta kukaan ei kiinnitä huomiota puhtaisiin vaatteisiin, Kirsilä naurahtaa. Myös viemäreitä huoltaessaan ja tarkistaessaan Kirsilä on jatkuvasti liikkeellä. Ajokilometrejä kertyykin huikea määrä vuodessa. - Ajan tuollaiset kilometriä päivässä, ja pelkästään traktorilla on tullut ajettua yhteensä miljoona kilometriä. Vaikka tien päällä onkin, onnettomuuksilta Kirsilä on välttynyt. Ainakin melkein. - Kerran Skatassa auto ajoi liukkaalla suoraan auraani. Ei siinä voinut mitään tehdä. Auraan tuli naarmuja, mutta Nissan meni aivan ruttuun, Kirsilä muistelee. Omassa työporukassaan, johon kuuluu Pietarsaaren Veden työntekijöiden lisäksi teknisen viraston miehiä, hän on ollut pisimpään töissä. Pitkä kokemus on tuonut varmuutta työhön, Kirsilä sanoo. - Turha trimmaaminen on jäänyt pois. Riittää kun tekee, mies sanoo. Vapaa-aikanaan Kirsilä harrastaa hanurinsoittoa. - Kun on niin huono palkka, niin pitää vapaa-ajallakin yrittää, veistelee Kirsilä, joka soittaa bändinsä kanssa silloin tällöin häissä ja muissa yksityistilaisuuksissa ja myös säestää joskus. Tammikuussa 60 vuotta täyttävä Viljo Kirsilä ei haaveile vielä eläkeiästä. - Niin kauan kuin kunto kestää, viihdyn työssä. gång körde en bil i halt före rakt mot min plog i Skata och jag kunde inte göra någonting. Plogen fick bara rispor, men Nissan trycktes alldeles ihop, minns Kirsilä. I sitt arbetslag, till vilket hör arbetstagarna på Jakobstads Vatten och också Tekniska verkets mannar, är han den som varit längst i tjänst. En lång arbetserfarenhet har fört med sig säkerhet i arbetet, säger Kirsilä. Onödigt trimmande har fallit bort. Det räcker då man gör, säger mannen. På sin fritid spelar Kirsilä dragspel. Då lönen är så dålig måste man hålla igång också på fritiden, skojar Kirsilä. Utöver att han spelar i ett band ackompanjerar han också allt emellanåt på bröllop och andra privata tillställningar. I januari fyller Viljo Kirsilä 60 år. Han drömmer ännu inte om att gå i pension inte så länge formen håller i sig - jag trivs på jobbet. Text / Teksti: Tiina Manninen Bild / Kuva: Ben Griep

17 SUBVENTIONERADE MOTIONSTILLFÄLLEN VÅREN 2006 Stadens TYKY - verksamhet utgörs till ungefär 50 % av motionsbefrämjande verksamhet, ledda motionsgrupper och subventionerade konditionskort för hela personalen, men även av riktade projekt till olika personalgrupper. Avsikten är att beakta hela mänskan, dvs. även det psykosociala. Tyky-gruppen vill gärna beakta arbetsplatsernas behov och önskemål, ser därför gärna att ni kommer med förslag för att verksamheten skall kunna utvecklas. tyky Nyhet På försök tar vi under våren 2006 också i bruk ett presentkort, som kan användas för deltagande i sådan konditionsfrämjande verksamhet som tyky-gruppen inte annars subventionerar, t.ex. arbis, työväenopisto, vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon, Fäbodaloppet mm liknande. Presentkortet kan alltså inte användas för t.ex. simhallsbesök som redan subventionerats på annat sätt. Ett presentkort/anställd. Tykygruppen har sedan 1999 regelbundet i början av höst- och vårterminen skickat ut ett infoblad Tyky-info angående sådan konditionsfrämjande verksamhet som riktas till hela personalen. För att säkerställa att så många som möjligt nås av informationen, sänds den nu i personaltidningen. Ni kan gärna höra efter Tyky-info ifall ni inte i fortsättningen hittar den på er arbetsplats eller på personalbyråns hemsida Tyky-gruppen har under våren 2006 möjlighet att subventionera konditionskorten lite extra, hoppas ni också utnyttjar dem! Sköna motionsstunder! Birgitta Blomqvist SIMHALLEN tel Ett 10 gångers simhallskort 20 Ett 10 ggr morgonsimkort 10 Ett besök 2 Vattengymnastikgrupperna fortsätter onsdagar kl och Tyvärr ryms inga nya deltagare med i dessa grupper (väntelista), men du kan gärna fråga i simhallskassan ifall det finns möjlighet att delta i andra grupper. Även i dessa betalar du endast för simhallskortet. JEPPIS GYM, tel Ett 10 gångers träningskort 30 Ett besök 3 Avgifterna gäller både vid besök i konditionssalen och vid deltagandet i t.ex. Pilates, EtnoBik, Aeroboxning mm Som fortsättning på höstens kurs ordnas vid Jeppis Gym speciellt för stadens anställda med arbetstidsförkortning ledd träning fredagar kl Träningen är gratis för deltagarna. SPORTIS GYM, tel Gratis träning hela januari Ett 10 ggr kort 20 Ett besök 2 Gratis introduktionspass för stadens damer: Pump må 14.1 kl Konditionssalsträning on 17.1 kl Pilates må 21.1.kl FITNESS CLUB, tel Ett 10 ggr kort 20 Ett besök 2 Fitness Club ordnar även Kimppajumpa vid idrottsgården och Pilates i Oxhamns skola. Till dessa träningstillfällen gäller inte det vanliga träningskortet, men presentkortet kan med fördel användas. Närmare information direkt från Fitness Club. Familjedagvårdarna kan under våren -06 gratis delta i Kimppajumpa på måndagskvällarna. MOTIONSGYMNASTIK, DAMER Plats: Idrottsgården, danssalen Ledare: Nelia Eremenko (tisdagar) och Jessica Lindholm & Nina Östman (torsdagar) Tisdag (lätt) kl Målgrupp: Alla damer Torsdag kl TENNISCENTER, tel Tennis och badminton 7 /h, gäller kl samt lör- sön. Badminton, övriga tider 10 /h Tennis, 12 /h Squash 6 /h Biljetterna köps direkt från motionscentret. Namn och arbetsplats antecknas i häfte vid kassan. Presentkort, värde 10 Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande i sådan konditionsbefrämjande verksamhet som Tyky-gruppen inte annars subventionerar, t.ex arbis, työväenopisto, JKG, ridning, vinterbad, deltagaravgift i motionsjippon, Fäbodaloppet mm liknande. Namn: Klipp här Arbetsplats: Gäller Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för Staden Jakobstads personal. Den köpta verksamheten kan med bifogat presentkort faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel eller STADEN JAKOBSTAD Personalbyrån/TYKY PB JAKOBSTAD

18 tyky TUETUT LIIKUNTAMUODOT KEVÄÄLLÄ 2006 Noin 50 % kaupungin TYKY-toiminnasta koostuu kuntoilun edistämisestä, ohjatuista liikuntaryhmistä ja koko henkilöstölle tarkoitetuista tuetuista kuntokorteista, mutta myös eri henkilöstöryhmille suunnatuista hankkeista. Tarkoituksena on ottaa huomioon koko ihminen eli psykososiaalinen kokonaisuus. Tyky-ryhmä haluaa mielellään ottaa huomioon työpaikkojen tarpeet ja toiveet, joten ehdotukset toiminnan kehittämiseksi ovat tervetulleita. Uutta Keväällä 2006 otamme kokeeksi käyttöön lahjakortin, jota voi käyttää sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, avantouinti, liikuntatapahtumien osallistumismaksut, Fäboda-hiihto yms. Lahjakorttia ei siis voi käyttää esim. uimahallikäynteihin, joita tuetaan jo muulla tavoin. Yksi lahjakortti/työntekijä. Vuodesta 1999 alkaen tyky-ryhmä on lähettänyt säännöllisesti syys- ja kevätkauden alussa tiedotteen nimeltä Tyky-info, jossa kerrotaan koko henkilöstölle suunnatusta kuntoa kohottavasta toiminnasta. Jotta tiedote tavoittaisi mahdollisimman monet, julkaistaan se nyt henkilöstölehdessä. Tiedustelkaa Tyky-infoa, jos ette vastaisuudessa löydä sitä työpaikaltanne tai henkilöstötoimiston kotisivulta. Keväällä 2006 tyky-ryhmällä on mahdollisuus tukea kuntokortteja hieman tavallista enemmän, toivottavasti hyödynnätte niitä! Mukavia liikuntatuokioita! Birgitta Blomqvist UIMAHALLI puh kerran uimahallikortti kerran aamu-uintikortti 10 Kertakäynti 2 Vesijumpparyhmät jatkavat keskiviikkoisin klo ja Ryhmiin ei valitettavasti mahdu uusia osanottajia (jonotuslista), mutta voit kysyä uimahallin kassalta, onko mahdollista osallistua muihin ryhmiin. Niissäkin maksat pelkästään uimahallikortista. SPORTIS GYM, puh Harjoittelu ilmaista koko tammikuun ajan 10 kerran kortti 20 Kertakäynti 2 Ilmainen tutustumiskerta naisille: Pump ma 14.1 klo Kuntosaliharjoittelu ke 17.1 klo Pilates ma 21.1.klo JEPPIS GYM, puh kerran harjoituskortti 30 Kertakäynti 3 Maksut koskevat sekä kuntosalikäyntejä että osallistumista esim. Pilatekseen, EtnoBikiin ja Aeroboxingiin. Jatkoksi syksyn kurssille järjestetään Jeppis Gymissä erityisesti lyhennettyä työaikaa tekeville kaupungin työntekijöille tarkoitettua ohjattua harjoittelua perjantaisin klo Harjoittelu on ilmaista. FITNESS CLUB, puh kerran kortti 20 Kertakäynti 2 Fitness Club järjestää myös Kimppajumppaa urheilutalossa ja Pilatesta Oxhamnin koulussa. Niihin ei käy tavallinen harjoituskortti, mutta lahjakorttia voi hyvin käyttää. Lisätietoja suoraan Fitness Clubilta. Perhepäivähoitajat voivat osallistua keväällä 06 ilmaiseksi Kimppajumppaan maanantai-iltaisin. KUNTOVOIMISTELU, NAISET Paikka: Urheilutalo, tanssisali Ohjaajat: Nelia Eremenko (tiistaisin) ja Jessica Lindholm & Nina Östman (torstaisin) Tiistaisin (helppo) klo Kohderymä: Kaikki naiset Torstaisin klo Leikkaa tästä Lahjakortti, arvo 10 Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kohottavaan toimintaan, jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, JKG, ratsastus, avantouinti, liikuntatapahtumien osallistumismaksut, Fäbodahiihto yms. Nimi: Työpaikka: Voimassa Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee ainoastaan Pietarsaaren kaupungin henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut puh tai PIETARSAAREN KAUPUNKI Henkilöstötoimisto/TYKY PL PIETARSAARI 18 TENNISCENTER, puh Tennis ja sulkapallo 7 /t, voimassa klo 8-17 sekä la-su Sulkapallo muina aikoina 10 /t Tennis 12 /t Squash 6 /t Liput ostetaan suoraan liikuntakeskuksesta. Kassalla olevaan vihkoon merkitään nimi ja työpaikka.

19 19

20 Port Payé Finlande PRIORITY Onko osoite oikea? Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon (Rita Forsbacka). Är adressen rätt? Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom att ringa (Rita Forsbacka). Frågetävlingen 1/2005 / Kilpailu 1/2005 Känner Du Din Stad? / Tunnetko kaupunkisi? De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset: 1. Skutnäsgatan/Skutnäsinkatu 2. Etelänummi skola/etelänummen koulu 3. Vattentornet/Vesitorni 4. Rapa-kanalen / Rapa kanaali 5. Stationshuset/Rautatieaseman talo Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: Eija Yli-Saari-Salminen Ruth Harju B-M Storing-Nylund Grattis! 100 köpkort/lahjakortti 50 köpkort/lahjakortti 50 köpkort/lahjakortti Onnittelut! Ben Griep / Gerd Sunngren 20