The initial location at the University of Vaasa, Finland

Transkriptio

1 The initial location at the University of Vaasa, Finland Veikko Jääskeläinen and Timo Salmi (1977). Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämisestä. The Finnish Journal of Business Economics 26:4, This paper is reproduced at the University of Vaasa in the electronic format with the permission of The Finnish Journal of Business Economics. Copyright 1977 by The Finnish Journal of Business Economics and the authors

2 Liiketaloudellinen Aikakauskirja The Finnish Journal of Business Economics Toivo S. Äijö The Internationalization Process of Business Enterprise Eero Pitkänen Nollapohjabudjetoinnin perusteet ja sovellettavuus (Summary p. 415) Veikko jääskeläinen - Timo Salmi Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämisestä Vesa Kanniainen - jarmo Niinikoski Kehitysalueiden teollisuushalliyritykset (Summary p. 450) Kristian Möller Tuotetyyppikohtainen riskiprofiilitutkimus (Summary p. 463) HUUGO RANINEN (päätoimittaja). MIKA KASKIMIES (toim.siht.), LEO AHLSTEDT JAAKKO HONKO. EINO NIINI. REINO ROSSI. MARTTI SAARIO ja FEDI VAIVIO Toimituksen osoite: Runeberginkatu Helsinki 10. Aikakauskirja ilmestyy vuosittain neljänä niteenä. Tllaushinto 50:- The Finnish journal of Business Economics Address: Runeberginkatu Helsinki 10. Finland.

3 Liiketaloudellinen Aikakauskirja The Finnish Journal of Business Economics Ulkomaan rahan määräisten kääntäm isestä tilinpäätöstietojen HUUGO RANINEN (päätoimittaja), MIKA KASKIMIES (toim.siht.), LEO AHLSTEDT, JAAKKO HONKO, EINO NIINI, REINO ROSSI, MARITI SAARIO ja FEDI VAIVIO Toimituksen osoite: Runeberginkatu 22-24, Helsinki 10. Aikakauskirja ilmestyy vuosittain neljänä niteenä. TIlaushinta 50:- The Finnish Journal of Business Economics Address: Runeberginkatu 22-24, Helsinki 10, Finland.

4 TalousJohtaja VEIKKO jaaskelainen Valmet oy' Apulaisprrifessori TIMO SALMI Vieraileva tutkija, European Institute [or Advanced Studies in Management Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämises tä* Yhtiöt, joiden toimintaan liittyy ulkomaisia operaatioita, joutuvat ottamaan kantaa kysymykseen siitä, miten niiden tulisi laskentatoimessaan käsitellä ulkomaan rahan määräisiä tietoja. Erityisenä ongelmana tulee tässä yhteydessä esiin kuinka ulkomaisten tytäryhtiöiden taseet ja tuloslaskelma pitäisi muuntaa kotimaan valuutan eli perusvaluutan määräisiksi. Tämä ongelma esiintyy luonnollisesti nimenomaan silloin, kun halutaan laatia konsernitilinpäätös konsernille, jonka osana on ulkomaisia tytäryhtiöitä. Myös suomalaisessa yritysympäristössä tällä kysymyksellä on oma merkityksensä konsernitietojen osalta, sillä 30 suurimman suomalaisomisteisen ulkomaisen teollista toimintaa harjoittavan tytäryhtiön yhteenlaskettu liikevaihto sijoittui vuonna 1975 suuruusluokaltaan I Suomen kuudenneksi ja seitsemänneksi suurimman yhtiön liikevaihtojen väliin. 2 Tämän artikkelin kirjoitushetkellä lakiesitysasteella oleva osakeyhtiölainsäädännön uudistus 3 konsernitilinpäätöstä koskevine säännöksineen lisää kyseessä olevan ongelman eli käännösongelman merkitystä. Lakiesityksen mukaan konsernin emoyhtiön on nimittäin tilikausittain laadittava koko konsernia koskeva julkinen konsernitilinpäätös. Lakiesitys ei kuitenkaan sisällä säännöstöä eri maissa sijaitsevien yhtiöiden muodostaman konsernin konsernitilinpäätöksen yhteydessä väistämättä syntyvän käännösongelman ratkaisemiseksi. Lakiesityksessä todetaan ainoastaan, että "on tehtävä selko siitä, mitä laskennallisia periaatteita noudattaen konserniti- *Esitämme kiitobet KTLJarmo Leppiniemelle hänen kommenteistaan. 12,4 mrd mk. 2Tieto on Talouselämä-lehden 23/1976 mukainen. (Talouselämä 1, s. 23 ja Talouselämä II, s. 44.) 'Kyseessä on Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi, 1977 vp. n:o 27. Kts. erityisesti ss. 1-3,79-88 ja

5 linpäätös on laadittu".4 Lakiesityksen perusteluissa todetaankin, että "konserneja koskevan laskenta- ja tilinpäätöstekniikan kehitys - myös ulkomaisten esimerkkien mukaan - on voitava omaksua lakia kulloinkin muuttamatta". 5 Huomautettakoon vielä lisäksi, että käännösongelman esiintyminen ei rajoitu konsernitilinpäätöstapauksiin, vaan se esiintyy myös yritysten tavanomaisten ulkomaisten toimintojen yhteydessä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa yleiskuva ulkomaan rahan määräisten taseiden ja tuloslaskelmien kääntämiseen sovelletuista menetelmistä 7 sekä selvittää niiden mahdollista sopivuutta suomalaisten yritysten laskentatoimeen. Tilinpäätöstietojen käännöstehtävän esittelemme ensinnäkin tavaomaisen, niin sanotut monetääriset/fyysiset menetelmän puitteissa. Käymme lyhyesti läpi myös muiden perinteisten ulkomaisten käännösmenetelmien perusratkaisut. Tämän jälkeen otamme käsiteltäväksi uuden amerikkalaisen vuoden 1976 alusta voimaan tulleen käännössäännöstön, 8 koska tämä amerikkalaisperäisiä monikansallisia konserneja koskeva säännöstö on mm. tulosvaikutustensa johdosta saanut laajaa huomiota osakseen. Toteamme ulkomaisen tytäryhtiön käännetyn tuloksen jaoittelutavan operatiiviseen tulokseen ja käännösvoittoon tai -tappioon sekä luetteloimme näin käännetyn tuloksen käsittelyssä omaksuttuja kirjanpidollisia käsittelyvaihtoehtoja. Pyrimme osoittamaan, että tilinpäätöstietojen kääntämisen tuloksena saadun informaation käyttökelpoisuus ei riipu ainoastaan käännösmenetelmän valinnasta, vaan oleellisesti myös käännettävien tilinpäätöstietojen pohjana olevaan kirjanpitoon sovelletusta kirjausperusteesta. Toteamme, että tavanomaisen suoriteperusteen käyttö kirjausperusteena voi ennakkotilauksiin perustuvan ulkomaisiin operaatioihin liittyvän projektituotannon yhteydessä johtaa epärealistisen informaation syntymiseen tilinpäätöstietoja käännettäessä. Suoritusperusteen soveltamisen sijasta ehdotamme, että valuutta-asemaa koskevat laskelmat laadittaisiin ikäänkuin laskelmassa käytetyt tiedot olisi poimittu sitoumusperusteisesta kirjanpidosta. Tarkoituksemme on samalla alustaa keskustelu siitä, ovatko aikaisemmat käännösmenetelmät tai näillä näkymillä laajaan käyttöön tuleva uusi amerikkalainen käännösmenetelmä parhaita mahdollisia sovellettavaksi monelle suomalaiselle toellisuusyhtiölle tyypillisessä projektituotantoon liittyvässä laskentatilanteessa. 4Esitys osakeyhtiölainsäädännöksi, s. 86. Ruotsissa vuoden 1977 alusta voimaan tullut osakeyhtiölaki suhtautuu käännösongelmaan aivan samaan tapaan. 5Esitys osakeyhtiölainsäädännöksi, s Syitä kääntämisen tarpeen syntymiseen yrityksen informointi-, tarkkailu- ja suunnittelulaskelmissa on luetteloitu yksityiskohtaisemmin muun muassa lähtiessä Solving International Accounting Problems, ss ja Salmi, ss Perussyynä on valuuttakurssien muutosten tulosvaikutusten huomioon ottamisen tarve. 7Todettakoon, että kirjanpitolain 15 pykälän 2 momentti sisältää säädöksen kirjanpitovelvollisen ulkomaan rahan määräisten saamiston ja velkojen käsittelystä, mutta tämä kattaa vain pienen osan käännösongelmasta. Ks. myös Elink VL 26. 8Kyseessä on Financial Accountin Standards Board'in lausunto neo 8 elokuussa 1975.

6 Otamme tarkastelun kohteeksi ulkomaisen tytäryhtiön taseen kääntämisen (translation). Ulkomaisen tytäryhtiön tulos laskelman kääntämistä tarkastelemme myöhemmin tässä kirjoituksessa. Käännösongelman perinteinen peruskysymys on mitä valuuttakurssia käyttäen tytäryhtiön taseen (ja tuloslaskelman) kukin erä tulisi muuntaa emoyhtiön sijaintimaan valuutan eli perusvaluutan (base currency) määräiseksi. Useimmissa käännösmenetelmissä tytäryhtiön taseen kääntäminen suoritetaan siten, että ne taseen erät, joiden arvoon asianomaisen valuuttakurssin muodosten ei katsota vaikuttavan, käännetään historialliseen kurssiin eli kyseessä olevan tase-erän synty hetken kurssiin. Näistä taseen eristä käytetään usein sanontaa, jonka mukaan ne ovat ei-alttiita valuuttariskille. 9 Taseen erät, joiden arvoon asianomaisen valuuttakurssin muodosten katsotaan vaikuttavan, käännetään tilinpäätöshetken kurssiin. Tällaisia tase-eriä kutsutaan usein valuuttariskille alttiiksi eriksi. Tyypillisinä esimerkkeinä eri ryhmistä voidaan ajatella esimerkiksi ulkomaisen tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräisiä kassavaroja ja pankkisaamisia sekä toisaalta sen käyttöomaisuutta tarkasteltuna kotimaisen emoyhtiön näkökulmasta. Jos asianomaisen tytäryhtiön sijaintimaan valuutta esimerkiksi devalvoituu, heikkenee kassavarojen ja pankkisaamisten arvo perusvaluuttaan nähden devalvaation seurauksena. Käyttöomaisuuden sen sijaan katsotaan säilyttävän reaaliarvonsa tässä suhteessa. Tällöin edellinen erä on valuuttariskille altis ja se käännetään uuden kurssin eli tilinpäätöshetken kurssin mukaan. Jälkimmäinen erä katsotaan ei-alttiiksi ja käännetään kyseisen erän hankintahetken eli historiallisen kurssin mukaan. Eri käännösmenetelmät voidaan luokitella niiden perusteiden pohjalta, joiden mukaan ulkomaan rahan määräisen taseen erätjaoitellaan tilinpäätöshetken kurssiin käännettäviin alttiisiin tase-eriin ja historiallisiin kursseihin käännettäviin ei-alttiisiin tase-eriin. 11 Yleisimmät amerikkalaisperäisille monikansallisille yhtiöille virallisesti suositellut käännösmenetelmät ennen uuden amerikkalaisen säännöstön (eli "F ASB n:o 8") voimaantuloa vuoden 1976 alusta ovat olleet lyhytaikaiset/pitkäaikaiset 9Valuuttariskillä tarkoitamme valuuttakurssien muutosmahdollisuuttaja muutosten tulosvaikutuksia (niin suotuisia kuin epäsuotuisia). IONäitä taseen käännösongelman ratkaisuja on kuvattu yksityiskohtaisemmin muun muassa lähteessä Salmi, luku 3. Niiden historiaa on esitelty esimerkiksi lähteessä Glover, ss lltässä tavanomaisessa jaoittelutavassa ei oteta laisinkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että tase-erä voi olla myös osittain altis asianomaisen valuuttakurssin muutoksille. Tätä kysymystä on käsitelty tarkemmin muun muassa lähteessä Salmi, ss ja

7 menetelmät 12 (current/noncurrent method) muunnoksineen 13 sekä monetääriset/ fyysiset menetelmät 14 (monetary/nonmonetary method). Eurooppalaisessa käytännössä on myös varsin tavanomaista kääntää koko ulkomaan rahan määräinen tase tilinpäätöshetken kurssiin ja palautetut voitot palautushetken kurssiin. 15 Otamme aluksi näistä menetelmistä pääpiirteittäin esiteltäväksi monetääriset/fyysiset menetelmän, koska se johtaa lähestymistapaerosta huolimatta lähes samaan tulokseen kuin uuden amerikkalaisen säännöstön mukainen käännösmenetelmä. Mainittakoon lisäksi, että ruotsalainen Föreningen Auktoriserade Revisorer suosittelee monetääriset/fyysiset menetelmän soveltamista (eräin täsmennyksin) Ruotsin uuteen osakeyhtiölakiin perustuvassa kannanotossaan. 16_ Monetääriset/fyysiset menetelmässä käytetty perusratkaisu on sen nimen mukaisesti se, että käännettävän ulkomaan rahan määräisen taseen perimmältään monetääriset (monetary, financial) erät katsotaan valuuttariskille alttiiksi tase-eriksi ja käännetään siten tilinpäätöshetken kurssiin. Perimmältään ei-monetääriset (non-monetary, physical) ulkomaan rahan määräisen taseen erät käännetään historiallisiin kursseihin. Seuraava kaavio esittää ulkomaan rahan määräisen taseen kääntämisen monetääriset/fyysiset menetelmän mukaan. RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Pitkäaikainen VARAUKSET OMA PÄÄOMA Käännöskurssi tilinpäätöshetken historiallinen (altis) (ei-altis) x 12Ks. erityisesti AICPA 1. Menetelmää kutsutaan myös AICPA'n (American Institute ofcertified Public Accountants) menetelmäksi. 13Ks. erityisesti AICPA II. Kyseessä on ns. modifioitu AICPA'n menetelmä. 14Ks. erityisesti Hepworth ja NAA. Menetelmää kutsutaan myös Hepworthin menetelmäksi tai NAA'n (National Association of Accountans) menetelmäksi. Menetelmälle voitaisiin ajatella myös nimitystä monetääriset/bonetääriset menetelmä. 15Esimerkkinä länsi-saksalaisesta käytännöstä ks. esimerkiksi Steinle, s Ks. Erikksson, ss. 79, ja 161 kohta 5.

8 Monetääriset/fyysiset menetelmää sovellettaessa katsotaan ulkomaan rahan määräisen taseen rahoitusomaisuus sekä vieraan pääoman niin lyhytaikaiset kuin pitkäaikaisetkin erät pääsääntöisesti valuuttakurssin muutoksille alttiiksi tase-eriksi. Perimmältään alttiiksi luokitellut erät katsotaan kuitenkin ei-alttiiksi niiltä osin, joilta ne on mahdollisesti suojattu valuuttariskiä vastaan, esimerkiksi termiinasopimuksin. Vaihto-omaisuutta ei tässä menetelmässä katsota alttiiksi, sillä menetelmän olettamusten mukaan valuuttakurssin muutosten aiheuttama varaston arvon muutos kompensoituu tuotteiden myyntihintojen vastaavana muutoksena. Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot ja siten myös poistot luokitellaan ei-alttiiksi. Kuten muissakin menetelmissä taustalla on ilmeisesti hiljainen lisäolettamus, jonka mukaan ulkomaisen tytäryhtiön tase-erät ovat perimmältään tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräisiä, tai että ne on muutettu sellaisiksi ennen kääntämistä perusvaluutan määräisiksi. Toisena hiljaisena lisäolettamuksena on olettamus, jonka mukaan ulkomaisen tytäryhtiön tilinpäätös on ensin muutettu vastaamaan emoyhtiössä sovellettavia kirjanpidon periaatteita. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmässä luokitellaan käännettävän taseen lyhytaikaiset erät valuuttariskille alttiiksi eriksi ja ne käännetään siten tilinpäätöshetken kurssiin. Käännettävän taseen pitkäaikaiset erät katsotaan ei-alttiiksi tässä menetelmässä ja ne käännetään näin ollen historiallisiin kursseihin. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmä on vanhempi kuin monetääriset/fyysiset menetelmä, joka on vallannut alaa lyhytaikaiset menetelmältä amerikkalaisperäisissä monikansallisissa yrityksissä ennen uuden amerikkalaisen säännöstön tuloa voimaan. Edellä todettujen kahden menetelmän oleellisin ero ilmenee tavallisesti pitkäaikaisen vieraan pääoman kohdalla. Tämä ero voi jopa aiheuttaa täysin eri suuntaiset tulokset näitä menetelmiä sovellettaessa. Ajatellaan seuraavaa esimerkkiä asian havainnollistamiseksi. Suomalaisella konsernilla on englantilainen tytäryhtiö, jonka tase halutaan kääntää perusvaluutan eli Suomen rahan määräiseksi. Englantilaisella tytäryhtiöllä on pitkäaikainen puntamääräinen laina Englannissa. Punnan kurssin laskiessa syntyy konsernille monetääriset/fyysiset menetelmää käytettäessä käännösvoittoa, koska kyseisen velvoitteen aiheuttaman potentiaalisen rasitteeen mitattuna perusvaluutassa (mk) katsotaan vähenevän konsernin näkökulmasta. Käytettäessä lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmää, ei käännösvoittoa katsottaisi vielä syntyvän tältä osin, koska kyseessä on "pitkäaikainen" tase-erä. Todettakoon tässä yhteydessä asiaa tarkemmin erikseen käsittelemättä, että edellisen lisäksi myös vaihto-omaisuuden kääntämisen osalta menetelmät voivat poiketa merkittävästi toisistaan sovellutustavasta riippuen. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmän perusversiossa vaihto-omaisuus käännetään nimittäin tilinpäätöshetken kurssiin. Näille menetelmille esitetyt perusteet ovat hyvin niukkoja ja teknisluonteisia (mitkä erät käännetään mihinkin kurssiin). Yleisperuste1una kääntämiselle esitetään tarve ottaa valuuttakurssien muutokset huomioon konsernitasolla. Ulkomaan rahan määräinen tase voidaan myös kääntää kokonaisuudessaan tilinpäätöshetken kurssiin ja palutetut voitot palautushetken kurssiin. Perusajatuksena on tällöin kuitenkin ulkomaisten oparaatioiden tarkasteleminen ennem-

9 minkin ulkomaisina sijoituksina kuin yritystoiminnan osina. Tälle menetelmälle voidaan siis ajatella tulkintaa, jonka mukaan siinä itse asiassa käsitellään vain tytäryhtiön omaa pääomaa eräänlaisena "suorana sijoituksena", joka käännetään tilinpäätöshetken kurssiin. Tätä monien länsi-eurooppalaisten konsernien soveltamaa käännösmenetelmää voidaan kritisoida erityisesti siitä syystä että se tavallaan pyrkii kiertämään koko käännösongelman. Jos näin menetellään, eivät valuuttakurssien muutosten seurausvaikutukset tule riittävän huomion kohteeksi konsernin toimintaa ohjattaessa. Käännösmenetelmiä on kehitetty edellisten lisäksi lähtien siitä ajatuksesta, että laskelmissa on erikseen otettava huomioon sekä hintatasojen että valuuttakurssien muutokset. Tunnetuimmat näistä menetelmistä ovat Philips Lamp-yhtiön menetelmä, Zenoffinja Zwickin 17,ja Shwayderin 18 menetelmät. Amerikkalainen Financial Accounting Standars Board (FASB) julkaisi elokuussa 1975 amerikkalaisperäisiä monikansallisia konserneja koskevan käännössäännöstön, joka tuli voimaan vuoden 1976 alusta lähtien. Säädettynä käännösmenetelmänä on Leonard Lorensenin ja American Institute of Certified Public Accountants-järjestön (AICPA) esittämä "the temporal method of currency translation".19 Menetelmä pohjautuu käsitykselle kirjanpidosta mittausprosessina. Mittauksessa käytetty mittayksikkö on (monetäärinen tai bonetäärinen) raha. Kääntäminen tulkitaan mittayksikön vaihtamiseksi. Suoritettava mittayksikön vaihdos saa muuttaa vain mittayksikkön, mutta ei mitattavan kohteen ominaisuuksia. Tästä seuraa kääntämisprosessille asetettava vaatimus, jonka mukaan kääntäminen ei saa muuttaa mitään käännettävään tilinpäätökseen liittyvää kirjanpitoperiaatetta (vain mitta yksikkö vaihdetaan). J otta käytetyt kirjanpi toperiaa tteet säilyisivät muuttumattomina käännöstä suoritettaessa, on käännöskurssit valittava siten, että käännettävien erien arvostusperusteet säilyvät muuttamattomina. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi Lorensen esittää seuraavan vapaasti tulkitun periaatteen (the temporal principle oftranslation) noudattamista käännöstä suoritettaessa: Taseen (ja tuloslaskelman) kuhunkin erään sovellettava käännöskurssi valitaan sen ajankohdan mukaan, jona vallinnutta rahayksikköä käyttäen asianomaisen ulkomaan rahan määräisen erän arvo on mitattu. Tarkasteltavan menetelmän kuvaamiseen on käytetty myös seuraavaa sanoitusta. "Ulkomaan valuutassa laaditut taseet tulevat kään- I7Zenoff & Zwick, 1969, luku Shwayder. 19Kyseinen menetelmä esitettiin vuonna 1972 lähteessä Lorensen.

10 tää kotimaan valuutaksi siten, että taseen ja tuloslaskelman sekä niihin liittyvien raporttien erät kotimaan rahassa (markoissa) ilmaistuna ovat samat, kuin jos ne olisi kirjattu suoraan kotimaan rahassa pääyhtiön vastaavalle tilille."20 FASB'in lausunnon n:o 8 mukainen mentelmä johtaa nykyistenkirjanpitoperiaatteiden vallitessa melkein samaan tulokseen monetääriset/fyysiset menetelmän kanssa. Esimerkiksi, perimmältään monetääriset taseen erät arvostetaan tavanomaisesti tilinpäätöshetken rahan määräisinä. Tästä syystä kyseiset taseen erät käännetään FASBin menetelmässä tilinpäätöshetken kurssiin. Monetääriset/fyysiset menetelmässä peruste tilinpäätöshetken kurssin käytölle kyseisten erien kohdalla on se, että nämä erät katsotaan valuuttariskille alttiiksi.\f ASBin nyt esitellyssä muuttamattoman arvostusperusteen menetelmässä perusteena tilinpäätöshetken kurssien käytölle on kyseisten erien arvostusperusteen säilyttäminen muuttamattomana. Vastaavasti, esimerkiksi käyttöomaisuus käännetään monetääriset/fyysiset menetelmässä historiallisiin kursseihin, koska kyseisessä menetelmässä katsotaan, että käyttöomaisuus ei ole altis valuuttakurssien muutoksille. FASBin menetelmässä historiallisia kursseja käytetään käyttöomaisuuden kohdalla, jos kyseinen taseen erä on tavanomaiseen tapaan arvostettu hankintamenoon. (Samat kommentit soveltuvat luonnollisesti myös poistoihin.) Tässäkin tapauksessa siis päädytään samaan lopputulokseen tarkasteltavissa menetelmissä, kuitenkin käyttäen eri ajattelutapoja. Oleellisimmat erot puheenaolevien kahden menetelmän kohdalla voivat syntyä vaihto-omaisuuden kohdalla. Monetääriset/fyysiset menetelmässä vaihto-omaisuus katsotaan fyysisenä eränä ei-alttiiksi valuuttakurssien muutoksille ja käännetään näin ollen historiallisten kurssien mukaan. FASBin menetelmässä hankintamenoon arvostettu vaihto-omaisuus käänetään historiallisten kurssien mukaan, mutta jälleenhankinta- tai myyntihinnan perusteella arvostettu vaihto-omaisuus käännetään sen sijaan tilinpäätöshetken kurssiin. Sama seikka pätee soveltuvin osin myös eräisiin muihin taseen eriin, joista oleellisimmat ovat osakkeet ja osuudet sekä hankinta menoon mahdollisesti arvostetut muuta rahavarat. Seuraava kaavio esittää ulkomaan rahan määräisen taseen kääntämisen FAS- Bin menetelmän mukaan sovellettuna suomalaisen tasekaavan pääpiirteitä nouda ttamaan Nieminen, s. 25. Näin myös Föreningen Auktoriserade Revisorer, ks. Eriksson, s Kaavio seuraa eräitä vähäisiä tulkintaeroista johtuvia eroavaisuuksia lukuunottamatta samoja linjoja kuin Kauko Niemisen Talouselämä-lehdessä 3/1976 esittämä kaavio. Ks. Nieminen, s. 26.

11 VASTAAVAA RAHOITUSOMAISUUS Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset (suojaamattomat) Lainasaamiset sekä lyhyt- että pitkäaikaiset Ennakkomaksut Siirtosaamiset Muut rahoitusvarat hankin tahintaiset nykyarvoiset VAIHTO-OMAISUUS hankintamenoon arvostettu (at eost) 1uovutus- tai jälleenhankin tahintainen KÄYTTÖOMAISUUS poikkeus: nykyarvoon arvostetut osakkeet ja osuudet MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat (suojaamattomat) Ennakkomaksut Siirtovelat Rahoitusvekselit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikainen ARVOSTUSERÄT VARAUKSET OMAPÄÄOMA Osakepääoma Muu oma pääoma Tilikauden voitto/tappio Käännöskurssi tilinpäätöshetken historiallinen jäännöseränä Samoin kuin muitakin käännösmenetelmiä käytettäessä, on FASBin menetelmää sovellettaessa otettava huomioon eräitä hiljaisia olettamuksia, joihin jo lyhyesti viitattiin aikaisemmin. 22 Ensinnäkin oletetaan, että tytäryhtiön käännettävä x x x x 22 Todettakoon, että tarkastellessamme käännösongelmaa konsernitilinpäätöksen yhteydessä olemme yksinkertaisuuden vuoksi rajanneet konsernin sisäisten erien, (kuten esimerkiksi sisäisen liikevaihdon, saatavien velkojen sekä sisäisten omistussuhteiden) käsittelyn keskustelun ulkopuolelle. Yleisesti noudatettava periaate on eliminoida ne konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Eliminoinnin suorittamisesta ks. esim. Tuokko, luku 4.

12 ulkomaanrahan määräinen tase on muunnettu tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräiseksi myös niiden tase-erien osalta, jotka ovat kyseisen tytäryhtiön näkökulmasta ulkomaan rahan määräisiä eriä. Muussa tapauksessa edellytettäisiin periaatteessa oikein suoritettavaa kääntämistä varten erillinen valuutoittain pidetty konsernikirjanpito. Toisekseen oletetaan, että tytäryhtiön tase on, joko aluperin laadittu, tai jälkikäteen muunnettu noudattamaan emoyhtiössä noudatettavia kirjanpidon periaatteita. Muussa tapauksessa on tytäryhtiöiden käännettyjen taseiden tulkitseminen hankalaa ja mielekkään konsernitilinpäätöksen teko mahdotonta. Käännöstä suoritettaessa on myöskin otettava huomioon, että valuuttakursseja noteerataan useilla eri perusteilla. Oleellinen tämä kysymys on esimerkiksi tarkasteltaessa termiinasopimuksilla katettuja ulkomaisia myynti- ja lainasaamisia sekä ulkomaisia ostovelkoja ja lainoja. Tarkastelimme edellä ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämistä erityisesti ulkomaan rahan määräisen taseen käsittelyn osalta. Käymme seuraavassa lyhyesti läpi tuloslaskelman kääntämisen. Tämä asioiden esitysjärjestys on tavanomainen käännösongelmaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Kyseisen ulkomaisessa kirjallisuudessa käytetyn esitysjärjestyksen taustana lienee käsitys kirjanpidosta yrityksen varoja ja velvoitteita edustavan taseen vastaavien ja vastattavien erien muutoksina kahden ajankohdan välillä. 23 Valuuttakurssien muutosten monikansallisille konserneille aiheuttamat käännöstappiot ja -voitot saattavat nimittäin usein olla merkittäväitä osaltaan seurausta konsernin ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden arvojen muuttumisesta. Toisin kuin taseen kohdalla, on tuloslaskelman kääntämiseen olemassa suhteellisen yksinkertainen perusratkaisu. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ulkomaan rahan määräinen tuloslaskelma käännetään siten, että kukin tilitapahtuna käännetään tapahtumahetken kurssiin. Myytyjen tuotteiden osalle tulevien kulujen ja käyttöomaisuuden poistojen kohdalla tapahtuu kääntäminen kuitenkin sen käännösmenetelmän mukaan, jota soveltaen tase käännetään, koska näiden erien kohdalla tapahtumahetki-sääntö ei välttämättä ole yksiselitteinen. Jos puhutaan vain FASBin arvostusperuste-menetelmän soveltamisesta ulkomaan rahan määräisen tuloslaskelman kääntämiseen, riittää jo taseen kääntämisen yhteydessä esitelty periaate, jonka mukaan (taseen ja) tuloslaskelman kuhunkin erään sovellettava käännöskurssi valitaan sen ajankohdan mukaan, jona vallinnutta rahayksikköä käyttäen asianomaisen ulkomaan rahan määräisen erän arvo on mitattu. Todettakoon, että johtuen siitä, että jokaisen tilitapahtuman erilliseen käsittelemiseen pohjautuva tuloslaskelman kääntäminen muodostaisi melkoisen tietojenkäsittelyn ongelman, sallii esimerkiksi FASBin lausunto n:o 8 keskimääräisten kurssien käyttämisen. Keskimääräisten kurssien käytön aiheuttama mahdollinen 23 Vr!. esim Ijiri 1, ss ja Vrt. myös Riistama, s. 194, missä tehdään vastaava havainto inflaation huomioonottamiseen tarkoitetuista tilinpäätösmenetelmistä.

13 virhe riippuu valuuttakurssien muutosten luonteesta (devalvoituminen/revalvoituminen tai tasaiset kurssiliukumat) sekä toiminnan mahdollisesta kausiluontoisuudesta. Kartoitettuamme edellä ulkomaan rahan määräisen taseen ja tuloslaskelman kääntämiseen käytettyjä menetelmiä, havainnollistamme FASBin menetelmää sekä tilikauden käännetyn tuloksen muodostumista pelkistetyllä numeroesimerkillä. Ajatellaan kuvitteellista suomalaista konsernia, jonka laskenta toimessa sovellettaisiin FASBin lausunnon n:o 8 säännöstä. Oletetaan, että konsernilla on englantilainen tytäryhtiö, jonka aloittava ja päättävä tase sekä tilikauden tuloslaskelma on käännetty jäljempänä. Käännettäessä oletamme lukujen yksinkertaisuuden säilyttämiseksi, että tilikauden alussa punnan kurssi on ollut 8Fmk/f. Tämän kurssin oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi olleen voimassa niin pitkään ennen tarkasteltavan tilikauden alkua, että sitä voidaan käyttää tarvittaessa historiallisena kurssina minkä tahansa kyseeseen tulevan erän kohdalla. 24 Tilinpäätöshetkellä punnan kurssi olkoon laskenut kurssiin 6Fmk/f. Oletetaan, että vaihto-omaisuus korvautuu tasaisesti tilikauden kuluessa, jolloin vaihto-omaisuuden osalta voidaan käyttää kyseistä keskikurssia historiallisena kurssina. Myytyjen tuotteiden kustannukset on arvostettu hankintahintaan. Myytyjen tuotteiden oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden vuoksi olevan vanhaa varastoa (FIFO), josta syystä tuloslaskelman kääntämisessä sovelletaan myytyjen tuotteiden kustannusten osalta historiallista kurssia 8 Fmk/f. TASE l9xx VASTAAVAA f kurssi mk VASTATTAVAA f kurssi mk Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vpo Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vpo Käyttöomaisuus Oma pääoma ja v/t TASE xx VASTAAVAA f kurssi mk VASTATTAVAA f kurssi mk Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vpo Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vpo Käyttöomaisuus Oma pääoma ja v/t Historiallisella kurssilla tarkoitetaan kunkin erän syntyhetken kurssia. Numeroesimerkkiä on kuitenkin turha monimutkaistaa lukuisilla erilaisilla historiallisilla kursseilla.

14 TULOSLASKELMA Myyntituotot Muuttuvat kulut (myyt.tuot.kust.) Kiinteät kulut Poistot Muut kulut, korot ja verot Käännetty operatiivinen tulos xx xx f kurssi mk On luonnollista, että koko tilikauden keskikurssin soveltaminen ja yksinkertaistavat olettamukset historiallisista kursseista tekevät ylläolevat laskelmat epätarkoiksi, mutta käytetty tarkkuus riittänee käännettäessä noudatetun laskentamenettelyn esittelyyn. Edellä olevista käännetyistä tilinpäätöstiedoista saadaan takasteltavan tytäryhtiän käännetty kokonaistulos vertaamalla aloittavan ja päättävän taseen jäännöserinä laskettua omaa pääomaa. Tämä ulkomaisen tytäryhtiön käännetty kokonaistulos voidaan edelleen jakaa tuloslaskelmasta saatuun käännettyyn operatiiviseen tulokseen ja käännösvoittoon/tappioon seuraavasti: Tytäryhtiön käännetty kokonaistulos ( ) Operatiivinen käännetty tulos Käännösvoitto = 38 mk = -9 mk 47 mk Käännösvoittojen ja -tappioiden käsittely muodostaa oman kysymyksensä. Käymme seuraavassa läpi, miten käännösvoittoihinja -tappioihin on suhtauduttu konsernilaskennassa ja mitä FASBin lausunto n:o 8 säätää tästä asiasta. Erityisesti kun konsernitilinpäätöksen laatiminen muodostuu lakisääteiseksi, on välttämätöntä ottaa kantaa käännösvoittojen ja -tappioiden kirjanpidolliseen käsittelyyn. Ennen FASBin säännöstön voimaan tuloa vuoden 1976 alusta on, kirjallisuuden mukaan, monikansallisissa konserneissa noudatettu varsin yleinen käytäntö ollut lykätä käännösvoiton tulosvaikutteista kirjaamista kirjaamalla se arvostuseräksi taseen vastattavien puolelle. Mahdolliset käännöstappiot on tuloksen heilahtelujen vaimentamiseki sitten kirjattu tämän arvostuserän vähennyksenä (veloituksena). Kertyneiden käännösvoittojen puuttuessa käännöstappio on sisällytetty tilikauden konsernitulokseen sen vähennyksenä. Toinen yleinen käännösvoittojen ja -tappioiden käsittely tapa on kirjallisuuden mukaan ollut kummankin tapauksen käsittely konsernitaseen arvostuserinä sisällyttämättä niitä lainkaan konserni tulokseen. Useimpien niiden monikansallisten konsernien kohdalla, jotka joutuvat laatimaan konsernitilinpäätöksen FASBin lausunnon pohjalta, merkitsee lausunnon noudattaminen huomattavaa muutosta konsernituloksen muodostumisessa. K y-

15 seisen säännösten mukaan on nimittäin näiden konsenien sisällytettävä vuosineljänneksittäin sekä käännösvoitot että käännöstappiot tulokseensa. Tämän säännöstön soveltamisen katsotaankin aiheuttavan melkoista heilahtelua amerikkalaisten monikansallisten yhtiöiden käännetyissä tuloksissa. FASBin lausunto n:o 8 onkin jo saanut osakseen arvostelua mm. edellä mainitusta syystä. 25 Kurssivoitot ja -tappiot ovat valuuttakurssien heilahdellessa merkittävä tekijä eri maissa sijaitsevista tytäryhtiöistä koostuvan konsernin toiminnan suunnittelussa ja tarkkailussa sekä konsernin tuloksen muodostumisessa. Jotta valuuttakurssien muutosten vaikutukset voitaisiin ottaa huomioon yrityksen toimintaa suunniteltaessa ja tarkkailtaessa, ja siten ryhtyä toimenpiteisiin näiden muutosten varalle, on niiden tulosvaikutukset otettava ajoissa huomioon. Kuten aikaisemmissa luvuissa on todettu, myös infomointilaskelmien kehitys on annettujen tai suunnitteilla olevein säännösten johdosta kehittynyt siihen suuntaa, että konsernin tuloksen laskemisessa ei jäädä odotta;naan kurssivoittojen ja -tappioiden lopullista realisoitumista kassaanmaksujen tai kassastamaksujen muodossa, vaan ne pyritään ennakoimaan käännösvoittojen ja -tappioiden muodossa. Ihannetapauksessa käännösmenetelmän tulisi soveltua sekä konsernin suunnittelu-, tarkkailu- että informointilaske!miin. 16 Erittelemättä laskelman tarkoitusta voidaan keskeisenä kääntämisestä koskevana kysymyksenä esittää kysymys, milloin valuuttakurssien muutosten seurausvaikutukset todetaan yrityksen laskentatoimessa. Kuten aikaisemmissa luvuissa on nähty, eri käännösmenetelmät antavat toisistaan tietyissä määrin poikkeavat vastaukset edellä olevaan kysymykseen. Yrityksen vuosituloksen muodostumista voidaan tarkastella sekä menneisyyteen perustuen että tulevaisuuden odotusten perusteella. 27 Kääntämisen yhteydessä valuuttakurssien muutosten tulosvaikutusten ennakoimiselle pohjan muodostaa käännettävä tase. Käännösmenetelmästä ja taseen erästä riippuen, jaksotetaan tase-erien arvojen muutosten ennakoimat, vastaisuudessa realisoituviksi odotettavat, menojen ja tulojen muutokset vaikuttamaan jo tarkasteltavan kauden käännettyyn tulokseen. Täten siirrytään pois realisointiperiaatteen mukaisesta tuloksen määrittelystä, jossa kulut ja tuotot määräytyvät lopullisesti vasta kassaanmaksujen perusteella. Näin tilinpäätöstä käännettäessä pyritään ottamaan 25Ks. esimerkiksi Business Week, Revzin,ja Shank. 26 Anglosaksisessa kirjallisuudessa erotetaan toisinaan erillisiksi käsitteet accounting exposure ja economic exposure. Ks. erityisesti Prindl, luvut 2 ja 3. 27Ks. Honka, ss , ja