The initial location at the University of Vaasa, Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The initial location at the University of Vaasa, Finland http://lipas.uwasa.fi/~ts/publicat/ulkomkaantvjts.pdf"

Transkriptio

1 The initial location at the University of Vaasa, Finland Veikko Jääskeläinen and Timo Salmi (1977). Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämisestä. The Finnish Journal of Business Economics 26:4, This paper is reproduced at the University of Vaasa in the electronic format with the permission of The Finnish Journal of Business Economics. Copyright 1977 by The Finnish Journal of Business Economics and the authors.

2 Liiketaloudellinen Aikakauskirja The Finnish Journal of Business Economics Toivo S. Äijö The Internationalization Process of Business Enterprise Eero Pitkänen Nollapohjabudjetoinnin perusteet ja sovellettavuus (Summary p. 415) Veikko jääskeläinen - Timo Salmi Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämisestä Vesa Kanniainen - jarmo Niinikoski Kehitysalueiden teollisuushalliyritykset (Summary p. 450) Kristian Möller Tuotetyyppikohtainen riskiprofiilitutkimus (Summary p. 463) HUUGO RANINEN (päätoimittaja). MIKA KASKIMIES (toim.siht.), LEO AHLSTEDT JAAKKO HONKO. EINO NIINI. REINO ROSSI. MARTTI SAARIO ja FEDI VAIVIO Toimituksen osoite: Runeberginkatu Helsinki 10. Aikakauskirja ilmestyy vuosittain neljänä niteenä. Tllaushinto 50:- The Finnish journal of Business Economics Address: Runeberginkatu Helsinki 10. Finland.

3 Liiketaloudellinen Aikakauskirja The Finnish Journal of Business Economics Ulkomaan rahan määräisten kääntäm isestä tilinpäätöstietojen HUUGO RANINEN (päätoimittaja), MIKA KASKIMIES (toim.siht.), LEO AHLSTEDT, JAAKKO HONKO, EINO NIINI, REINO ROSSI, MARITI SAARIO ja FEDI VAIVIO Toimituksen osoite: Runeberginkatu 22-24, Helsinki 10. Aikakauskirja ilmestyy vuosittain neljänä niteenä. TIlaushinta 50:- The Finnish Journal of Business Economics Address: Runeberginkatu 22-24, Helsinki 10, Finland.

4 TalousJohtaja VEIKKO jaaskelainen Valmet oy' Apulaisprrifessori TIMO SALMI Vieraileva tutkija, European Institute [or Advanced Studies in Management Ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämises tä* Yhtiöt, joiden toimintaan liittyy ulkomaisia operaatioita, joutuvat ottamaan kantaa kysymykseen siitä, miten niiden tulisi laskentatoimessaan käsitellä ulkomaan rahan määräisiä tietoja. Erityisenä ongelmana tulee tässä yhteydessä esiin kuinka ulkomaisten tytäryhtiöiden taseet ja tuloslaskelma pitäisi muuntaa kotimaan valuutan eli perusvaluutan määräisiksi. Tämä ongelma esiintyy luonnollisesti nimenomaan silloin, kun halutaan laatia konsernitilinpäätös konsernille, jonka osana on ulkomaisia tytäryhtiöitä. Myös suomalaisessa yritysympäristössä tällä kysymyksellä on oma merkityksensä konsernitietojen osalta, sillä 30 suurimman suomalaisomisteisen ulkomaisen teollista toimintaa harjoittavan tytäryhtiön yhteenlaskettu liikevaihto sijoittui vuonna 1975 suuruusluokaltaan I Suomen kuudenneksi ja seitsemänneksi suurimman yhtiön liikevaihtojen väliin. 2 Tämän artikkelin kirjoitushetkellä lakiesitysasteella oleva osakeyhtiölainsäädännön uudistus 3 konsernitilinpäätöstä koskevine säännöksineen lisää kyseessä olevan ongelman eli käännösongelman merkitystä. Lakiesityksen mukaan konsernin emoyhtiön on nimittäin tilikausittain laadittava koko konsernia koskeva julkinen konsernitilinpäätös. Lakiesitys ei kuitenkaan sisällä säännöstöä eri maissa sijaitsevien yhtiöiden muodostaman konsernin konsernitilinpäätöksen yhteydessä väistämättä syntyvän käännösongelman ratkaisemiseksi. Lakiesityksessä todetaan ainoastaan, että "on tehtävä selko siitä, mitä laskennallisia periaatteita noudattaen konserniti- *Esitämme kiitobet KTLJarmo Leppiniemelle hänen kommenteistaan. 12,4 mrd mk. 2Tieto on Talouselämä-lehden 23/1976 mukainen. (Talouselämä 1, s. 23 ja Talouselämä II, s. 44.) 'Kyseessä on Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi, 1977 vp. n:o 27. Kts. erityisesti ss. 1-3,79-88 ja

5 linpäätös on laadittu".4 Lakiesityksen perusteluissa todetaankin, että "konserneja koskevan laskenta- ja tilinpäätöstekniikan kehitys - myös ulkomaisten esimerkkien mukaan - on voitava omaksua lakia kulloinkin muuttamatta". 5 Huomautettakoon vielä lisäksi, että käännösongelman esiintyminen ei rajoitu konsernitilinpäätöstapauksiin, vaan se esiintyy myös yritysten tavanomaisten ulkomaisten toimintojen yhteydessä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on antaa yleiskuva ulkomaan rahan määräisten taseiden ja tuloslaskelmien kääntämiseen sovelletuista menetelmistä 7 sekä selvittää niiden mahdollista sopivuutta suomalaisten yritysten laskentatoimeen. Tilinpäätöstietojen käännöstehtävän esittelemme ensinnäkin tavaomaisen, niin sanotut monetääriset/fyysiset menetelmän puitteissa. Käymme lyhyesti läpi myös muiden perinteisten ulkomaisten käännösmenetelmien perusratkaisut. Tämän jälkeen otamme käsiteltäväksi uuden amerikkalaisen vuoden 1976 alusta voimaan tulleen käännössäännöstön, 8 koska tämä amerikkalaisperäisiä monikansallisia konserneja koskeva säännöstö on mm. tulosvaikutustensa johdosta saanut laajaa huomiota osakseen. Toteamme ulkomaisen tytäryhtiön käännetyn tuloksen jaoittelutavan operatiiviseen tulokseen ja käännösvoittoon tai -tappioon sekä luetteloimme näin käännetyn tuloksen käsittelyssä omaksuttuja kirjanpidollisia käsittelyvaihtoehtoja. Pyrimme osoittamaan, että tilinpäätöstietojen kääntämisen tuloksena saadun informaation käyttökelpoisuus ei riipu ainoastaan käännösmenetelmän valinnasta, vaan oleellisesti myös käännettävien tilinpäätöstietojen pohjana olevaan kirjanpitoon sovelletusta kirjausperusteesta. Toteamme, että tavanomaisen suoriteperusteen käyttö kirjausperusteena voi ennakkotilauksiin perustuvan ulkomaisiin operaatioihin liittyvän projektituotannon yhteydessä johtaa epärealistisen informaation syntymiseen tilinpäätöstietoja käännettäessä. Suoritusperusteen soveltamisen sijasta ehdotamme, että valuutta-asemaa koskevat laskelmat laadittaisiin ikäänkuin laskelmassa käytetyt tiedot olisi poimittu sitoumusperusteisesta kirjanpidosta. Tarkoituksemme on samalla alustaa keskustelu siitä, ovatko aikaisemmat käännösmenetelmät tai näillä näkymillä laajaan käyttöön tuleva uusi amerikkalainen käännösmenetelmä parhaita mahdollisia sovellettavaksi monelle suomalaiselle toellisuusyhtiölle tyypillisessä projektituotantoon liittyvässä laskentatilanteessa. 4Esitys osakeyhtiölainsäädännöksi, s. 86. Ruotsissa vuoden 1977 alusta voimaan tullut osakeyhtiölaki suhtautuu käännösongelmaan aivan samaan tapaan. 5Esitys osakeyhtiölainsäädännöksi, s Syitä kääntämisen tarpeen syntymiseen yrityksen informointi-, tarkkailu- ja suunnittelulaskelmissa on luetteloitu yksityiskohtaisemmin muun muassa lähtiessä Solving International Accounting Problems, ss ja Salmi, ss Perussyynä on valuuttakurssien muutosten tulosvaikutusten huomioon ottamisen tarve. 7Todettakoon, että kirjanpitolain 15 pykälän 2 momentti sisältää säädöksen kirjanpitovelvollisen ulkomaan rahan määräisten saamiston ja velkojen käsittelystä, mutta tämä kattaa vain pienen osan käännösongelmasta. Ks. myös Elink VL 26. 8Kyseessä on Financial Accountin Standards Board'in lausunto neo 8 elokuussa 1975.

6 Otamme tarkastelun kohteeksi ulkomaisen tytäryhtiön taseen kääntämisen (translation). Ulkomaisen tytäryhtiön tulos laskelman kääntämistä tarkastelemme myöhemmin tässä kirjoituksessa. Käännösongelman perinteinen peruskysymys on mitä valuuttakurssia käyttäen tytäryhtiön taseen (ja tuloslaskelman) kukin erä tulisi muuntaa emoyhtiön sijaintimaan valuutan eli perusvaluutan (base currency) määräiseksi. Useimmissa käännösmenetelmissä tytäryhtiön taseen kääntäminen suoritetaan siten, että ne taseen erät, joiden arvoon asianomaisen valuuttakurssin muodosten ei katsota vaikuttavan, käännetään historialliseen kurssiin eli kyseessä olevan tase-erän synty hetken kurssiin. Näistä taseen eristä käytetään usein sanontaa, jonka mukaan ne ovat ei-alttiita valuuttariskille. 9 Taseen erät, joiden arvoon asianomaisen valuuttakurssin muodosten katsotaan vaikuttavan, käännetään tilinpäätöshetken kurssiin. Tällaisia tase-eriä kutsutaan usein valuuttariskille alttiiksi eriksi. Tyypillisinä esimerkkeinä eri ryhmistä voidaan ajatella esimerkiksi ulkomaisen tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräisiä kassavaroja ja pankkisaamisia sekä toisaalta sen käyttöomaisuutta tarkasteltuna kotimaisen emoyhtiön näkökulmasta. Jos asianomaisen tytäryhtiön sijaintimaan valuutta esimerkiksi devalvoituu, heikkenee kassavarojen ja pankkisaamisten arvo perusvaluuttaan nähden devalvaation seurauksena. Käyttöomaisuuden sen sijaan katsotaan säilyttävän reaaliarvonsa tässä suhteessa. Tällöin edellinen erä on valuuttariskille altis ja se käännetään uuden kurssin eli tilinpäätöshetken kurssin mukaan. Jälkimmäinen erä katsotaan ei-alttiiksi ja käännetään kyseisen erän hankintahetken eli historiallisen kurssin mukaan. Eri käännösmenetelmät voidaan luokitella niiden perusteiden pohjalta, joiden mukaan ulkomaan rahan määräisen taseen erätjaoitellaan tilinpäätöshetken kurssiin käännettäviin alttiisiin tase-eriin ja historiallisiin kursseihin käännettäviin ei-alttiisiin tase-eriin. 11 Yleisimmät amerikkalaisperäisille monikansallisille yhtiöille virallisesti suositellut käännösmenetelmät ennen uuden amerikkalaisen säännöstön (eli "F ASB n:o 8") voimaantuloa vuoden 1976 alusta ovat olleet lyhytaikaiset/pitkäaikaiset 9Valuuttariskillä tarkoitamme valuuttakurssien muutosmahdollisuuttaja muutosten tulosvaikutuksia (niin suotuisia kuin epäsuotuisia). IONäitä taseen käännösongelman ratkaisuja on kuvattu yksityiskohtaisemmin muun muassa lähteessä Salmi, luku 3. Niiden historiaa on esitelty esimerkiksi lähteessä Glover, ss lltässä tavanomaisessa jaoittelutavassa ei oteta laisinkaan huomioon sitä mahdollisuutta, että tase-erä voi olla myös osittain altis asianomaisen valuuttakurssin muutoksille. Tätä kysymystä on käsitelty tarkemmin muun muassa lähteessä Salmi, ss ja

7 menetelmät 12 (current/noncurrent method) muunnoksineen 13 sekä monetääriset/ fyysiset menetelmät 14 (monetary/nonmonetary method). Eurooppalaisessa käytännössä on myös varsin tavanomaista kääntää koko ulkomaan rahan määräinen tase tilinpäätöshetken kurssiin ja palautetut voitot palautushetken kurssiin. 15 Otamme aluksi näistä menetelmistä pääpiirteittäin esiteltäväksi monetääriset/fyysiset menetelmän, koska se johtaa lähestymistapaerosta huolimatta lähes samaan tulokseen kuin uuden amerikkalaisen säännöstön mukainen käännösmenetelmä. Mainittakoon lisäksi, että ruotsalainen Föreningen Auktoriserade Revisorer suosittelee monetääriset/fyysiset menetelmän soveltamista (eräin täsmennyksin) Ruotsin uuteen osakeyhtiölakiin perustuvassa kannanotossaan. 16_ Monetääriset/fyysiset menetelmässä käytetty perusratkaisu on sen nimen mukaisesti se, että käännettävän ulkomaan rahan määräisen taseen perimmältään monetääriset (monetary, financial) erät katsotaan valuuttariskille alttiiksi tase-eriksi ja käännetään siten tilinpäätöshetken kurssiin. Perimmältään ei-monetääriset (non-monetary, physical) ulkomaan rahan määräisen taseen erät käännetään historiallisiin kursseihin. Seuraava kaavio esittää ulkomaan rahan määräisen taseen kääntämisen monetääriset/fyysiset menetelmän mukaan. RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Pitkäaikainen VARAUKSET OMA PÄÄOMA Käännöskurssi tilinpäätöshetken historiallinen (altis) (ei-altis) x 12Ks. erityisesti AICPA 1. Menetelmää kutsutaan myös AICPA'n (American Institute ofcertified Public Accountants) menetelmäksi. 13Ks. erityisesti AICPA II. Kyseessä on ns. modifioitu AICPA'n menetelmä. 14Ks. erityisesti Hepworth ja NAA. Menetelmää kutsutaan myös Hepworthin menetelmäksi tai NAA'n (National Association of Accountans) menetelmäksi. Menetelmälle voitaisiin ajatella myös nimitystä monetääriset/bonetääriset menetelmä. 15Esimerkkinä länsi-saksalaisesta käytännöstä ks. esimerkiksi Steinle, s Ks. Erikksson, ss. 79, ja 161 kohta 5.

8 Monetääriset/fyysiset menetelmää sovellettaessa katsotaan ulkomaan rahan määräisen taseen rahoitusomaisuus sekä vieraan pääoman niin lyhytaikaiset kuin pitkäaikaisetkin erät pääsääntöisesti valuuttakurssin muutoksille alttiiksi tase-eriksi. Perimmältään alttiiksi luokitellut erät katsotaan kuitenkin ei-alttiiksi niiltä osin, joilta ne on mahdollisesti suojattu valuuttariskiä vastaan, esimerkiksi termiinasopimuksin. Vaihto-omaisuutta ei tässä menetelmässä katsota alttiiksi, sillä menetelmän olettamusten mukaan valuuttakurssin muutosten aiheuttama varaston arvon muutos kompensoituu tuotteiden myyntihintojen vastaavana muutoksena. Käyttöomaisuus ja pitkävaikutteiset menot ja siten myös poistot luokitellaan ei-alttiiksi. Kuten muissakin menetelmissä taustalla on ilmeisesti hiljainen lisäolettamus, jonka mukaan ulkomaisen tytäryhtiön tase-erät ovat perimmältään tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräisiä, tai että ne on muutettu sellaisiksi ennen kääntämistä perusvaluutan määräisiksi. Toisena hiljaisena lisäolettamuksena on olettamus, jonka mukaan ulkomaisen tytäryhtiön tilinpäätös on ensin muutettu vastaamaan emoyhtiössä sovellettavia kirjanpidon periaatteita. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmässä luokitellaan käännettävän taseen lyhytaikaiset erät valuuttariskille alttiiksi eriksi ja ne käännetään siten tilinpäätöshetken kurssiin. Käännettävän taseen pitkäaikaiset erät katsotaan ei-alttiiksi tässä menetelmässä ja ne käännetään näin ollen historiallisiin kursseihin. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmä on vanhempi kuin monetääriset/fyysiset menetelmä, joka on vallannut alaa lyhytaikaiset menetelmältä amerikkalaisperäisissä monikansallisissa yrityksissä ennen uuden amerikkalaisen säännöstön tuloa voimaan. Edellä todettujen kahden menetelmän oleellisin ero ilmenee tavallisesti pitkäaikaisen vieraan pääoman kohdalla. Tämä ero voi jopa aiheuttaa täysin eri suuntaiset tulokset näitä menetelmiä sovellettaessa. Ajatellaan seuraavaa esimerkkiä asian havainnollistamiseksi. Suomalaisella konsernilla on englantilainen tytäryhtiö, jonka tase halutaan kääntää perusvaluutan eli Suomen rahan määräiseksi. Englantilaisella tytäryhtiöllä on pitkäaikainen puntamääräinen laina Englannissa. Punnan kurssin laskiessa syntyy konsernille monetääriset/fyysiset menetelmää käytettäessä käännösvoittoa, koska kyseisen velvoitteen aiheuttaman potentiaalisen rasitteeen mitattuna perusvaluutassa (mk) katsotaan vähenevän konsernin näkökulmasta. Käytettäessä lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmää, ei käännösvoittoa katsottaisi vielä syntyvän tältä osin, koska kyseessä on "pitkäaikainen" tase-erä. Todettakoon tässä yhteydessä asiaa tarkemmin erikseen käsittelemättä, että edellisen lisäksi myös vaihto-omaisuuden kääntämisen osalta menetelmät voivat poiketa merkittävästi toisistaan sovellutustavasta riippuen. Lyhytaikaiset/pitkäaikaiset menetelmän perusversiossa vaihto-omaisuus käännetään nimittäin tilinpäätöshetken kurssiin. Näille menetelmille esitetyt perusteet ovat hyvin niukkoja ja teknisluonteisia (mitkä erät käännetään mihinkin kurssiin). Yleisperuste1una kääntämiselle esitetään tarve ottaa valuuttakurssien muutokset huomioon konsernitasolla. Ulkomaan rahan määräinen tase voidaan myös kääntää kokonaisuudessaan tilinpäätöshetken kurssiin ja palutetut voitot palautushetken kurssiin. Perusajatuksena on tällöin kuitenkin ulkomaisten oparaatioiden tarkasteleminen ennem-

9 minkin ulkomaisina sijoituksina kuin yritystoiminnan osina. Tälle menetelmälle voidaan siis ajatella tulkintaa, jonka mukaan siinä itse asiassa käsitellään vain tytäryhtiön omaa pääomaa eräänlaisena "suorana sijoituksena", joka käännetään tilinpäätöshetken kurssiin. Tätä monien länsi-eurooppalaisten konsernien soveltamaa käännösmenetelmää voidaan kritisoida erityisesti siitä syystä että se tavallaan pyrkii kiertämään koko käännösongelman. Jos näin menetellään, eivät valuuttakurssien muutosten seurausvaikutukset tule riittävän huomion kohteeksi konsernin toimintaa ohjattaessa. Käännösmenetelmiä on kehitetty edellisten lisäksi lähtien siitä ajatuksesta, että laskelmissa on erikseen otettava huomioon sekä hintatasojen että valuuttakurssien muutokset. Tunnetuimmat näistä menetelmistä ovat Philips Lamp-yhtiön menetelmä, Zenoffinja Zwickin 17,ja Shwayderin 18 menetelmät. Amerikkalainen Financial Accounting Standars Board (FASB) julkaisi elokuussa 1975 amerikkalaisperäisiä monikansallisia konserneja koskevan käännössäännöstön, joka tuli voimaan vuoden 1976 alusta lähtien. Säädettynä käännösmenetelmänä on Leonard Lorensenin ja American Institute of Certified Public Accountants-järjestön (AICPA) esittämä "the temporal method of currency translation".19 Menetelmä pohjautuu käsitykselle kirjanpidosta mittausprosessina. Mittauksessa käytetty mittayksikkö on (monetäärinen tai bonetäärinen) raha. Kääntäminen tulkitaan mittayksikön vaihtamiseksi. Suoritettava mittayksikön vaihdos saa muuttaa vain mittayksikkön, mutta ei mitattavan kohteen ominaisuuksia. Tästä seuraa kääntämisprosessille asetettava vaatimus, jonka mukaan kääntäminen ei saa muuttaa mitään käännettävään tilinpäätökseen liittyvää kirjanpitoperiaatetta (vain mitta yksikkö vaihdetaan). J otta käytetyt kirjanpi toperiaa tteet säilyisivät muuttumattomina käännöstä suoritettaessa, on käännöskurssit valittava siten, että käännettävien erien arvostusperusteet säilyvät muuttamattomina. Tämän vaatimuksen täyttämiseksi Lorensen esittää seuraavan vapaasti tulkitun periaatteen (the temporal principle oftranslation) noudattamista käännöstä suoritettaessa: Taseen (ja tuloslaskelman) kuhunkin erään sovellettava käännöskurssi valitaan sen ajankohdan mukaan, jona vallinnutta rahayksikköä käyttäen asianomaisen ulkomaan rahan määräisen erän arvo on mitattu. Tarkasteltavan menetelmän kuvaamiseen on käytetty myös seuraavaa sanoitusta. "Ulkomaan valuutassa laaditut taseet tulevat kään- I7Zenoff & Zwick, 1969, luku Shwayder. 19Kyseinen menetelmä esitettiin vuonna 1972 lähteessä Lorensen.

10 tää kotimaan valuutaksi siten, että taseen ja tuloslaskelman sekä niihin liittyvien raporttien erät kotimaan rahassa (markoissa) ilmaistuna ovat samat, kuin jos ne olisi kirjattu suoraan kotimaan rahassa pääyhtiön vastaavalle tilille."20 FASB'in lausunnon n:o 8 mukainen mentelmä johtaa nykyistenkirjanpitoperiaatteiden vallitessa melkein samaan tulokseen monetääriset/fyysiset menetelmän kanssa. Esimerkiksi, perimmältään monetääriset taseen erät arvostetaan tavanomaisesti tilinpäätöshetken rahan määräisinä. Tästä syystä kyseiset taseen erät käännetään FASBin menetelmässä tilinpäätöshetken kurssiin. Monetääriset/fyysiset menetelmässä peruste tilinpäätöshetken kurssin käytölle kyseisten erien kohdalla on se, että nämä erät katsotaan valuuttariskille alttiiksi.\f ASBin nyt esitellyssä muuttamattoman arvostusperusteen menetelmässä perusteena tilinpäätöshetken kurssien käytölle on kyseisten erien arvostusperusteen säilyttäminen muuttamattomana. Vastaavasti, esimerkiksi käyttöomaisuus käännetään monetääriset/fyysiset menetelmässä historiallisiin kursseihin, koska kyseisessä menetelmässä katsotaan, että käyttöomaisuus ei ole altis valuuttakurssien muutoksille. FASBin menetelmässä historiallisia kursseja käytetään käyttöomaisuuden kohdalla, jos kyseinen taseen erä on tavanomaiseen tapaan arvostettu hankintamenoon. (Samat kommentit soveltuvat luonnollisesti myös poistoihin.) Tässäkin tapauksessa siis päädytään samaan lopputulokseen tarkasteltavissa menetelmissä, kuitenkin käyttäen eri ajattelutapoja. Oleellisimmat erot puheenaolevien kahden menetelmän kohdalla voivat syntyä vaihto-omaisuuden kohdalla. Monetääriset/fyysiset menetelmässä vaihto-omaisuus katsotaan fyysisenä eränä ei-alttiiksi valuuttakurssien muutoksille ja käännetään näin ollen historiallisten kurssien mukaan. FASBin menetelmässä hankintamenoon arvostettu vaihto-omaisuus käänetään historiallisten kurssien mukaan, mutta jälleenhankinta- tai myyntihinnan perusteella arvostettu vaihto-omaisuus käännetään sen sijaan tilinpäätöshetken kurssiin. Sama seikka pätee soveltuvin osin myös eräisiin muihin taseen eriin, joista oleellisimmat ovat osakkeet ja osuudet sekä hankinta menoon mahdollisesti arvostetut muuta rahavarat. Seuraava kaavio esittää ulkomaan rahan määräisen taseen kääntämisen FAS- Bin menetelmän mukaan sovellettuna suomalaisen tasekaavan pääpiirteitä nouda ttamaan Nieminen, s. 25. Näin myös Föreningen Auktoriserade Revisorer, ks. Eriksson, s Kaavio seuraa eräitä vähäisiä tulkintaeroista johtuvia eroavaisuuksia lukuunottamatta samoja linjoja kuin Kauko Niemisen Talouselämä-lehdessä 3/1976 esittämä kaavio. Ks. Nieminen, s. 26.

11 VASTAAVAA RAHOITUSOMAISUUS Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset (suojaamattomat) Lainasaamiset sekä lyhyt- että pitkäaikaiset Ennakkomaksut Siirtosaamiset Muut rahoitusvarat hankin tahintaiset nykyarvoiset VAIHTO-OMAISUUS hankintamenoon arvostettu (at eost) 1uovutus- tai jälleenhankin tahintainen KÄYTTÖOMAISUUS poikkeus: nykyarvoon arvostetut osakkeet ja osuudet MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat (suojaamattomat) Ennakkomaksut Siirtovelat Rahoitusvekselit Muut lyhytaikaiset velat Pitkäaikainen ARVOSTUSERÄT VARAUKSET OMAPÄÄOMA Osakepääoma Muu oma pääoma Tilikauden voitto/tappio Käännöskurssi tilinpäätöshetken historiallinen jäännöseränä Samoin kuin muitakin käännösmenetelmiä käytettäessä, on FASBin menetelmää sovellettaessa otettava huomioon eräitä hiljaisia olettamuksia, joihin jo lyhyesti viitattiin aikaisemmin. 22 Ensinnäkin oletetaan, että tytäryhtiön käännettävä x x x x 22 Todettakoon, että tarkastellessamme käännösongelmaa konsernitilinpäätöksen yhteydessä olemme yksinkertaisuuden vuoksi rajanneet konsernin sisäisten erien, (kuten esimerkiksi sisäisen liikevaihdon, saatavien velkojen sekä sisäisten omistussuhteiden) käsittelyn keskustelun ulkopuolelle. Yleisesti noudatettava periaate on eliminoida ne konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Eliminoinnin suorittamisesta ks. esim. Tuokko, luku 4.

12 ulkomaanrahan määräinen tase on muunnettu tytäryhtiön sijaintimaan valuutan määräiseksi myös niiden tase-erien osalta, jotka ovat kyseisen tytäryhtiön näkökulmasta ulkomaan rahan määräisiä eriä. Muussa tapauksessa edellytettäisiin periaatteessa oikein suoritettavaa kääntämistä varten erillinen valuutoittain pidetty konsernikirjanpito. Toisekseen oletetaan, että tytäryhtiön tase on, joko aluperin laadittu, tai jälkikäteen muunnettu noudattamaan emoyhtiössä noudatettavia kirjanpidon periaatteita. Muussa tapauksessa on tytäryhtiöiden käännettyjen taseiden tulkitseminen hankalaa ja mielekkään konsernitilinpäätöksen teko mahdotonta. Käännöstä suoritettaessa on myöskin otettava huomioon, että valuuttakursseja noteerataan useilla eri perusteilla. Oleellinen tämä kysymys on esimerkiksi tarkasteltaessa termiinasopimuksilla katettuja ulkomaisia myynti- ja lainasaamisia sekä ulkomaisia ostovelkoja ja lainoja. Tarkastelimme edellä ulkomaan rahan määräisten tilinpäätöstietojen kääntämistä erityisesti ulkomaan rahan määräisen taseen käsittelyn osalta. Käymme seuraavassa lyhyesti läpi tuloslaskelman kääntämisen. Tämä asioiden esitysjärjestys on tavanomainen käännösongelmaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Kyseisen ulkomaisessa kirjallisuudessa käytetyn esitysjärjestyksen taustana lienee käsitys kirjanpidosta yrityksen varoja ja velvoitteita edustavan taseen vastaavien ja vastattavien erien muutoksina kahden ajankohdan välillä. 23 Valuuttakurssien muutosten monikansallisille konserneille aiheuttamat käännöstappiot ja -voitot saattavat nimittäin usein olla merkittäväitä osaltaan seurausta konsernin ulkomaan rahan määräisten varojen ja velvoitteiden arvojen muuttumisesta. Toisin kuin taseen kohdalla, on tuloslaskelman kääntämiseen olemassa suhteellisen yksinkertainen perusratkaisu. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ulkomaan rahan määräinen tuloslaskelma käännetään siten, että kukin tilitapahtuna käännetään tapahtumahetken kurssiin. Myytyjen tuotteiden osalle tulevien kulujen ja käyttöomaisuuden poistojen kohdalla tapahtuu kääntäminen kuitenkin sen käännösmenetelmän mukaan, jota soveltaen tase käännetään, koska näiden erien kohdalla tapahtumahetki-sääntö ei välttämättä ole yksiselitteinen. Jos puhutaan vain FASBin arvostusperuste-menetelmän soveltamisesta ulkomaan rahan määräisen tuloslaskelman kääntämiseen, riittää jo taseen kääntämisen yhteydessä esitelty periaate, jonka mukaan (taseen ja) tuloslaskelman kuhunkin erään sovellettava käännöskurssi valitaan sen ajankohdan mukaan, jona vallinnutta rahayksikköä käyttäen asianomaisen ulkomaan rahan määräisen erän arvo on mitattu. Todettakoon, että johtuen siitä, että jokaisen tilitapahtuman erilliseen käsittelemiseen pohjautuva tuloslaskelman kääntäminen muodostaisi melkoisen tietojenkäsittelyn ongelman, sallii esimerkiksi FASBin lausunto n:o 8 keskimääräisten kurssien käyttämisen. Keskimääräisten kurssien käytön aiheuttama mahdollinen 23 Vr!. esim Ijiri 1, ss ja Vrt. myös Riistama, s. 194, missä tehdään vastaava havainto inflaation huomioonottamiseen tarkoitetuista tilinpäätösmenetelmistä.

13 virhe riippuu valuuttakurssien muutosten luonteesta (devalvoituminen/revalvoituminen tai tasaiset kurssiliukumat) sekä toiminnan mahdollisesta kausiluontoisuudesta. Kartoitettuamme edellä ulkomaan rahan määräisen taseen ja tuloslaskelman kääntämiseen käytettyjä menetelmiä, havainnollistamme FASBin menetelmää sekä tilikauden käännetyn tuloksen muodostumista pelkistetyllä numeroesimerkillä. Ajatellaan kuvitteellista suomalaista konsernia, jonka laskenta toimessa sovellettaisiin FASBin lausunnon n:o 8 säännöstä. Oletetaan, että konsernilla on englantilainen tytäryhtiö, jonka aloittava ja päättävä tase sekä tilikauden tuloslaskelma on käännetty jäljempänä. Käännettäessä oletamme lukujen yksinkertaisuuden säilyttämiseksi, että tilikauden alussa punnan kurssi on ollut 8Fmk/f. Tämän kurssin oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi olleen voimassa niin pitkään ennen tarkasteltavan tilikauden alkua, että sitä voidaan käyttää tarvittaessa historiallisena kurssina minkä tahansa kyseeseen tulevan erän kohdalla. 24 Tilinpäätöshetkellä punnan kurssi olkoon laskenut kurssiin 6Fmk/f. Oletetaan, että vaihto-omaisuus korvautuu tasaisesti tilikauden kuluessa, jolloin vaihto-omaisuuden osalta voidaan käyttää kyseistä keskikurssia historiallisena kurssina. Myytyjen tuotteiden kustannukset on arvostettu hankintahintaan. Myytyjen tuotteiden oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden vuoksi olevan vanhaa varastoa (FIFO), josta syystä tuloslaskelman kääntämisessä sovelletaan myytyjen tuotteiden kustannusten osalta historiallista kurssia 8 Fmk/f. TASE l9xx VASTAAVAA f kurssi mk VASTATTAVAA f kurssi mk Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vpo Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vpo Käyttöomaisuus Oma pääoma ja v/t TASE xx VASTAAVAA f kurssi mk VASTATTAVAA f kurssi mk Rahoitusomaisuus Lyhytaikainen vpo Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen vpo Käyttöomaisuus Oma pääoma ja v/t Historiallisella kurssilla tarkoitetaan kunkin erän syntyhetken kurssia. Numeroesimerkkiä on kuitenkin turha monimutkaistaa lukuisilla erilaisilla historiallisilla kursseilla.

14 TULOSLASKELMA Myyntituotot Muuttuvat kulut (myyt.tuot.kust.) Kiinteät kulut Poistot Muut kulut, korot ja verot Käännetty operatiivinen tulos xx xx f kurssi mk On luonnollista, että koko tilikauden keskikurssin soveltaminen ja yksinkertaistavat olettamukset historiallisista kursseista tekevät ylläolevat laskelmat epätarkoiksi, mutta käytetty tarkkuus riittänee käännettäessä noudatetun laskentamenettelyn esittelyyn. Edellä olevista käännetyistä tilinpäätöstiedoista saadaan takasteltavan tytäryhtiän käännetty kokonaistulos vertaamalla aloittavan ja päättävän taseen jäännöserinä laskettua omaa pääomaa. Tämä ulkomaisen tytäryhtiön käännetty kokonaistulos voidaan edelleen jakaa tuloslaskelmasta saatuun käännettyyn operatiiviseen tulokseen ja käännösvoittoon/tappioon seuraavasti: Tytäryhtiön käännetty kokonaistulos ( ) Operatiivinen käännetty tulos Käännösvoitto = 38 mk = -9 mk 47 mk Käännösvoittojen ja -tappioiden käsittely muodostaa oman kysymyksensä. Käymme seuraavassa läpi, miten käännösvoittoihinja -tappioihin on suhtauduttu konsernilaskennassa ja mitä FASBin lausunto n:o 8 säätää tästä asiasta. Erityisesti kun konsernitilinpäätöksen laatiminen muodostuu lakisääteiseksi, on välttämätöntä ottaa kantaa käännösvoittojen ja -tappioiden kirjanpidolliseen käsittelyyn. Ennen FASBin säännöstön voimaan tuloa vuoden 1976 alusta on, kirjallisuuden mukaan, monikansallisissa konserneissa noudatettu varsin yleinen käytäntö ollut lykätä käännösvoiton tulosvaikutteista kirjaamista kirjaamalla se arvostuseräksi taseen vastattavien puolelle. Mahdolliset käännöstappiot on tuloksen heilahtelujen vaimentamiseki sitten kirjattu tämän arvostuserän vähennyksenä (veloituksena). Kertyneiden käännösvoittojen puuttuessa käännöstappio on sisällytetty tilikauden konsernitulokseen sen vähennyksenä. Toinen yleinen käännösvoittojen ja -tappioiden käsittely tapa on kirjallisuuden mukaan ollut kummankin tapauksen käsittely konsernitaseen arvostuserinä sisällyttämättä niitä lainkaan konserni tulokseen. Useimpien niiden monikansallisten konsernien kohdalla, jotka joutuvat laatimaan konsernitilinpäätöksen FASBin lausunnon pohjalta, merkitsee lausunnon noudattaminen huomattavaa muutosta konsernituloksen muodostumisessa. K y-

15 seisen säännösten mukaan on nimittäin näiden konsenien sisällytettävä vuosineljänneksittäin sekä käännösvoitot että käännöstappiot tulokseensa. Tämän säännöstön soveltamisen katsotaankin aiheuttavan melkoista heilahtelua amerikkalaisten monikansallisten yhtiöiden käännetyissä tuloksissa. FASBin lausunto n:o 8 onkin jo saanut osakseen arvostelua mm. edellä mainitusta syystä. 25 Kurssivoitot ja -tappiot ovat valuuttakurssien heilahdellessa merkittävä tekijä eri maissa sijaitsevista tytäryhtiöistä koostuvan konsernin toiminnan suunnittelussa ja tarkkailussa sekä konsernin tuloksen muodostumisessa. Jotta valuuttakurssien muutosten vaikutukset voitaisiin ottaa huomioon yrityksen toimintaa suunniteltaessa ja tarkkailtaessa, ja siten ryhtyä toimenpiteisiin näiden muutosten varalle, on niiden tulosvaikutukset otettava ajoissa huomioon. Kuten aikaisemmissa luvuissa on todettu, myös infomointilaskelmien kehitys on annettujen tai suunnitteilla olevein säännösten johdosta kehittynyt siihen suuntaa, että konsernin tuloksen laskemisessa ei jäädä odotta;naan kurssivoittojen ja -tappioiden lopullista realisoitumista kassaanmaksujen tai kassastamaksujen muodossa, vaan ne pyritään ennakoimaan käännösvoittojen ja -tappioiden muodossa. Ihannetapauksessa käännösmenetelmän tulisi soveltua sekä konsernin suunnittelu-, tarkkailu- että informointilaske!miin. 16 Erittelemättä laskelman tarkoitusta voidaan keskeisenä kääntämisestä koskevana kysymyksenä esittää kysymys, milloin valuuttakurssien muutosten seurausvaikutukset todetaan yrityksen laskentatoimessa. Kuten aikaisemmissa luvuissa on nähty, eri käännösmenetelmät antavat toisistaan tietyissä määrin poikkeavat vastaukset edellä olevaan kysymykseen. Yrityksen vuosituloksen muodostumista voidaan tarkastella sekä menneisyyteen perustuen että tulevaisuuden odotusten perusteella. 27 Kääntämisen yhteydessä valuuttakurssien muutosten tulosvaikutusten ennakoimiselle pohjan muodostaa käännettävä tase. Käännösmenetelmästä ja taseen erästä riippuen, jaksotetaan tase-erien arvojen muutosten ennakoimat, vastaisuudessa realisoituviksi odotettavat, menojen ja tulojen muutokset vaikuttamaan jo tarkasteltavan kauden käännettyyn tulokseen. Täten siirrytään pois realisointiperiaatteen mukaisesta tuloksen määrittelystä, jossa kulut ja tuotot määräytyvät lopullisesti vasta kassaanmaksujen perusteella. Näin tilinpäätöstä käännettäessä pyritään ottamaan 25Ks. esimerkiksi Business Week, Revzin,ja Shank. 26 Anglosaksisessa kirjallisuudessa erotetaan toisinaan erillisiksi käsitteet accounting exposure ja economic exposure. Ks. erityisesti Prindl, luvut 2 ja 3. 27Ks. Honka, ss , ja

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista.

Valuuttamääräisen velan tai sen lyhennyksen yhteydessä syntyvä realisoitunut kurssiero kirjataan tilille 5110 Realisoituneet kurssierot veloista. 1.1 Kurssierot Valuuttamääräiset liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon pääsääntöisesti tapahtuman syntymispäivän mukaiseen kurssiin Suomen rahaksi muutettuna. Muuntoperusteena käytetään Euroopan keskuspankin

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN 1(9) Pörssitiedote 14.3.2006 klo 9.00 SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN Suomen Helasto -konserni julkaisee ensimmäisen EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Lisätiedot

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA

elo Esa Uusikartano Eurantie LAITILA STOCK TRADERS TEAM FINLAND OY elo Esa Uusikartano Eurantie 198 23800 LAITILA Y-tunnus: 1860758-0 Kotipaikka: Laitila TASEKIRJA Tilikausi 01.01.2015-31.12.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 TASEKIRJA

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:

lisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti: VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 23.4.2003 Dnro 102/03/v107/531/2003 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992 1243/1992)

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 8.7.1996 Valtiokonttori Viite: Valtiokonttorin lausuntopyyntö 11.3.1996 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTION KIRJAN- PITO- JA TILINPÄÄTÖSMALLIN PERIAATERATKAISUISTA

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA

LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA 1 (22) LEMMINKÄISEN VUODEN 2009 VERTAILUTIEDOT IFRIC 15 -TULKINTAOHJEEN MUKAAN LAADITTUINA Lemminkäinen noudattaa 1.1.2010 alkaen EU:n komission heinäkuussa 2009 vahvistamaa IFRIC 15 - tulkintaohjetta

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa KIRJANPITO 22C00100 Luento 7b: Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT KIRJANPIDOSSA Kirjanpidossa käytettävä valuutta: KPL:ssa ei ole erityisiä säännöksiä käytettävästä

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN

OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN TIETOIHIN Proha Oyj Pörssitiedote 11.8.2005 klo 09.15 OIKAISU PROHA OYJ:N ALUSTAVIIN IFRS-VERTAILUTIETOIHIN VUODELTA 2004 SEKÄ OIKAISU OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. -31.3.2005 TIETOIHIN Proha Oyj julkaisee ensimmäisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 50 A 6 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tdmd tasekirja on siiilytettiivti

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

Julkaistu Liikevaihto ja tulos

Julkaistu Liikevaihto ja tulos Julkaistu 26.07.2004 * Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja parani katsauskaudella selvästi ja oli 1,6 Me (0,9 Me tammi-kesäkuu 2003). * Konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 26,1 (24,5) Me. Tulisijaliiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot