Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti KITTILÄ

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti KITTILÄ PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 2010 Alatörmänen Elina Kittilän kunta

2 SISÄLLYS 2 1. JOHDANTO TAVOITTEET TOTEUTUS TIEDOTUS TULOKSET JA TUOTOKSET ARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 14

3 3 1. Johdanto Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hanke ( on aloittanut ja kestää saakka. Hankkeelle on myönnetty valtionavustusta kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmasta (KASTE). Hanketta hallinnoi Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä ja koordinoinnista vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. PaKasteen Lapin osiossa kehitetään perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä kuntalähtöisesti. Jokaiselle Lapin kunnalle on annettu mahdollisuus kehittää perusterveydenhuoltoa ja terveyden edistämistä PaKasteen rahoittamilla työskentelyjaksoilla. Kunnat ovat saaneet määritellä PaKasteen tavoitteita tukevat kehittämistyön kohteet ja valita kehittäjätyöntekijät. PaKaste on tukenut kuntia kehittämistyössä järjestämällä työkokouksia ja kehittämispäiviä. Lisäksi PaKasteen perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen suunnittelijat ovat tarvittaessa olleet kuntien työntekijöiden tukena. Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti oli Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) sekä Kittilän kunnan rahoittama projekti välisenä aikana Kittilässä. Projektin taustalla oli yhä kasvava huoli kittiläläisten nuorten turvallisesta ja päihteettömästä kasvuympäristöstä. Projektin rahoituksen hakijana, sekä alullepanijana toimi Kittilän kunnan neuvolatyöryhmä, jonka näkemys alkoholinkäytöstä kittiläläisissä lapsiperheissä oli suurelta osin perusteena projektin aloittamiselle.

4 2. Tavoitteet 4 Päihteitä ja päihteiden käyttöä ihannoiva asenneilmapiiri tukee nuoren houkutusta kokeilla päihteitä yhä nuorempana. Projektin tavoitteena oli herättää keskustelua päihdeilmastosta Kittilässä sekä muistuttaa vanhempia aikuisten päihdeasenteiden ja päihdetottumusten vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Vanhemman tulee tiedostaa kohtuullisenkin alkoholinkäytön lapsessa mahdollisesti aiheuttamat tunteet. Hänen tulee huolehtia, että lapsella on aina selvä turva-aikuinen läsnä tai että lapsella on hoitopaikka silloin kun vanhemmat ovat viihteellä. ( Tähän liittyen projekti tarjosi yhdistyksille mahdollisuuden kertoa lastenhoitopalveluistaan. Projektin ohjausryhmä määritteli projektille tavoitteeksi muistuttaa paitsi vanhempia myös kaikkia aikuisia siitä, että aikuinen on lapselle malli, myös asenteissa alkoholiin. Tavoite kiteytyi myös lauseeseen Kenellekään ei ole pahitteeksi joskus miettiä omia asenteita alkoholiin tai omaa alkoholin käyttöään. Työllä pyrittiin lisäämään yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta nuorissa ja aikuisissa tuomalla esiin perheiden välisen yhteydenpidon tärkeyttä. Myös perheen sisällä vanhempien näkemykset tulisivat olla kaikkien perheenjäsenten tiedossa. Näin asenteista, säännöistä ja mielipiteistä päästäisiin keskustelemaan perheen kesken hyvissä ajoin. Ohjausryhmän asettaman tavoitteen mukaisesti projekti tuotti rajatusti päihdevalistuksen materiaalia ja välineitä ammattihenkilöstön käyttöön. Projektin toivottiin tuottavan päihteisiin liittyvää kuva- ja tekstimateriaalia, jota voitaisiin käyttää myöhemminkin vanhempainilloissa keskustelun herättäjänä. Tätä varten projektin aikana sekä tuotettiin kuvia itse (valokuvat Ahman askel-työpaja), että tilattiin maksullista aineistoa (Elämän tärkeät asiat ja Väittämä-kortit) Pesäpuu ry:ltä sekä YAD:lta (Youth Against Drugs, huumetietokortit).

5 5 3. Toteutus Projektissa työskenteli yksi projektityöntekijä kokopäiväisesti. Kuusihenkinen, moniammatillinen ohjausryhmä kokoontui tarvittaessa. Projektityöntekijä oli koulutukseltaan sosionomi amk. Ohjausryhmä kokoontui projektin aikana kolme kertaa. Projektityöntekijän viikkotyöaika koko projektin keston ajan oli h. Projektityöntekijällä on lisäksi ollut mahdollisuus konsultoida sekä Pakasteen suunnittelijaa että Kittilän neuvolan yhteyshenkilöä projektin vaiheiden suunnittelussa. Projektin ohjausryhmä rajasi kohderyhmäksi ensisijaisesti päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten vanhemmat. Projekti järjesti yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa tilaisuuksia/vanhempainiltoja, joiden pääpaino oli tiedotuksella, keskustelulla ja mahdollisuudella jakaa kokemuksia ja mielipiteitä toisten vanhempien kanssa. Muutama koulu järjesti syksyn vanhempainillan päihdetilaisuuden yhteyteen. Keskustelujen alustajina toimi mm. kittiläläisten yhdistysten ja järjestöjen edustajia Alko sekä poliisi. Alustusten lisäksi tilaisuuksissa tutustuttiin valtakunnallisen Viisas vanhemmuus- ohjelman laatimaan sivustoon. (LIITE I) Tilaisuudet määriteltiin ohjausryhmän toimesta tärkeimmäksi projektin aikana toteutettavaksi toiminnaksi välisenä aikana paikallisessa Kittilälehdessä julkaistiin Äidit, isit ja alkoholi-nimistä juttusarjaa, jossa pohdittiin alkoholin käyttöä pienten lasten vanhempien näkökulmasta. Kittilälehden lisäksi ilmaisjakelulehti LeviNyt! julkaisi projektista esittelyartikkelin Kittilän kirjastossa on esillä projektin tilaama Kännikapinanäyttely. Kännikapina murskaa alkoholia koskevia myyttejä ja uskomuksia.

6 6 Projekti järjesti tilaisuuden myös Ahman askel nuorten atk- ja puutyöpajojen työntekijöille yhteistyössä työpajojen ohjaajien kanssa. Tilaisuuden sisältö muokattiin sisältämään aikuisten päihteidenkäyttöä koskevia asioita sekä tiedottamaan Kittilän kunnan työntekijöiden hoitoonohjauskäytännöstä. Tilaisuudessa kerrattiin myös työpajojen työntekijöiden työsuhde-etuudet osana vapaaajan toiminnan tukemista. Projektityöntekijä osallistui Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon (TEKRY) Kittilän toiminnan suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa Kittilälehti julkaisee teema-artikkelin nuorille sekä Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon ohjelman Kittilässä ja Sirkassa lehti julkaisee vielä ns. Tosi Tarina-artikkelin, jossa haastatellaan päihdetaustaista aikuista. Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumat sijoittuvat pääasiallisesti nuorisotiloille, joten varsinaista tilaisuutta nuorille ei tämän projektin puitteissa erikseen järjestetty. Yhteistyökumppaneita materiaalien hankintaan oli alun perin tarkoitus saada sekä kittiläläisistä yrityksistä että yhdistyksistä. Yritysten ja yhdistysten oli tarkoitus olla mukana järjestämässä mm. tilaisuuksien kahvituksia. Projektiaikataulun ollessa rajallinen, ainoastaan MLL Kittilä pystyi osallistumaan kahvitusten järjestämiseen. Yhteydessä oltiin yhteensä neljään yritykseen ja yhdistykseen kahvitusten osalta. MLL, SPR ja Kittilän seurakunta esittelivät lastenhoito- tai ystäväpalveluitaan tilaisuuksissa jaettavien esitteiden kautta. 4H ja Kittilän seurakunnan edustajat toimivat tämän lisäksi muutamassa tilaisuudessa keskustelun alustajina. (LIITE I) Taustatietoon tutustuminen rajoittui tiukan projektiaikataulun vuoksi internetin kautta löytyviin nettisivuihin, materiaaleihin ja aineistoihin. ww.lastenseurassa.fi sekä Stakesin ja Väestöliiton verkkosivuilta löytyi paljon hyödynnettävää materiaalia. YAD:n (Youth Against Drugs) ja Pesäpuu ry. sivuilta löytyi kaikki tilattava, maksullinen materiaali. (LIITE I) Myös eri kaupunkien ennaltaehkäisevä päihdetyön yksiköiden nettisivuilta löytyi sovellettavia toimintamalleja. Helsingin kaupungin nuorten päihdetyötä koordinoi-

7 7 van tahon KLAARIn sivuilta löytyi PowerPoint-esitys Alaikäiset ja alkoholivinkkejä vanhemmille. Projekti muokkasi luvallisesti pohjaa sekä lisäsi esitykseen energiajuomien sisältöä ja vaikutuksia käsittelevän osion. Vantaan kaupungin sivuilta löytyi Elämä on parasta huumetta Ry.n laatima Vanhempien huoneentaulu. Vanhempien huoneentaulu julkaistaan luvallisesti Kittilän kunnan uusilla verkkosivuilla vuodenvaihteessa 2011, kunnan lähiverkossa/intrassa sekä kunnan työntekijöiden perusturvatietokannassa. Tällä tavoin hyväsisältöinen huoneentaulu on mahdollisimman monen toimijan saatavilla. Projektin aikana hankituista ja tuotetuista materiaaleista tiedotettiin ammattihenkilöstöä verkostotilaisuudessa Tilaisuudessa esiteltiin projektin aikana tuotettu tai tilattu materiaali toimijoille sekä keskusteltiin Kittilän päihdeilmastosta ammattihenkilöstön näkökulmasta. Verkostotilaisuudessa esiteltiin otos tilaisuuksissa kerättyjen palautteiden sisällöstä sekä kehittämisideoista. Tilaisuudessa keskusteltiin myös näkemyksistä lasten ja nuorten harrastusten tavoitettavuuden, kasvuympäristön ja yleisen hyvinvoinnin kehittämiseen sekä sivuttiin alustavasti koostetta Kittilän päihdeilmastoa kartoittavasta testistä. Testi oli sivustolla alukeperäisesti julkaistu testi, jonka sai tilaisuuksissa palauttaa nimettömänä. 162 osallistujasta 141 palautti testin. Posken sosiaalityön kehittäjätyöntekijä laati vastauksista koosteen, joka esiteltiin ammattihenkilöstölle. Ammattihenkilöstölle tuotettu materiaali sijoitetaan eri toimipisteisiin sekä sähköiseksi muunnettuna Kittilän kunnan sisäiseen tietokantaan sekä kunnan lähiverkkoon, intraan.

8 4. Tiedotus 8 Projektin aikana edellä kuvattujen tilaisuuksien ja lehtiartikkelien lisäksi järjestettiin yksi tiedotustilaisuus. Neuvolatyöryhmän kokouksessa kerrottiin paikalla olleille projektin tärkein sisältö, aikataulu, ohjelmarunko sekä toteutussuunnitelma. 5. Tulokset ja tuotokset Projektin tuloksia konkreettisesti ovat: Keskustelun avaaminen. Keskustelutilaisuudet päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten vanhemmille järjestettiin välisenä aikana. Yhteensä 8 vanhempaintilaisuutta kaikilla Kittilän kunnan päiväkodeilla ja alakouluilla. (LIITE VI). Teeman näkyvyys paikallislehdissä: Äidit, isit ja alkoholijuttusarja Kittilälehdessä. Yhteensä 6 artikkelia. Artikkeli LeviNyt! lehdessä. (LIITE III). Tuotettu materiaali (PP-esitykset, valokuvat, yhteystietolomake, palautelomake, linkkilista) on sekä ammattihenkilöstön että osittain kuntalaisten tiedossa ja saatavilla. Tilattu materiaali (ei julisteet) Pesäpuu ry: Väittämä- ja Elämän tärkeät asiat-kortit YAD: huumetietokortit, Puhetta päihteistä opas vanhemmille YAD: ETAM-aineisto Yhden verkkosivuston tunnetuksi tekeminen ( Tulokset testistä voivat toimia työvälineinä eri työryhmien selvityksissä. Vanhempaintilaisuuksien sekä verkostopalaverin järjestämisen tuloksena projekti tarjosi mahdollisuuden mielipiteiden vaihtamiseen sekä kuulluksi tulemiseen. Verkostopalaveriin osallistuneilla oli lisäksi mahdollisuus yhdessä keskustellen pohtia uusia keinoja lasten ja nuorten päihdeilmaston todentamiseksi sekä hyvinvoinnin edistämiseksi.

9 9 Projektin ja materiaalin esittely eri toimintaryhmille, ja ensisijaisesti kunnan työntekijöille, oli tärkeää, jotta materiaali todella olisi kunnan työntekijöiden tavoitettavissa. Valmis materiaali on sovitusti myös muiden tahojen lainattavissa. Näin materiaali tulee mahdollisimman monen tahon tietoon, eikä jää käyttämättä. Projektiesittely tuo esille myös itse projektin, joka näin ollen ei jää nimettömäksi projektiksi projektien joukkoon. 6. Arviointi Laadullisesti tuloksia on vaikea arvioida, sillä asenteisiin vaikuttaminen tulee näkyväksi vasta vuosien päästä. Tämän ennaltaehkäisevän päihdeprojektin olennaisin anti oli kuitenkin ottaa teema puheeksi tietyn kohderyhmän kesken. Tässä projekti onnistui. Vanhempien palautteiden perusteella projekti on koettu tarpeelliseksi ja kohderyhmälle sopivaksi. Tavoitteeksi asetettiin keskustelun avaaminen ja se on toteutunut. Vanhempien palautteissa kaivattiin tilaisuuksia myös yläasteikäiselle ja heidän vanhemmilleen. Projektin lyhyen keston vuoksi päädyttiin pysymään jo sovitussa kohderyhmärajauksessa ja kohdistamaan valistusta yläasteikäisille ja heidän vanhemmilleen myöhempänä ajankohtana. Työskentelyjakson aikana saavutettiin sille asetetut tavoitteet kohtalaisesti. Materiaalia olisi voinut tilata ja tuottaa paljon laajemminkin, mutta sekä taloudelliset että aikataululliset puitteet olivat haasteelliset. Palaute työskentelyjakson tuloksesta on pääasiassa ollut myönteinen. Tilattu ja tuotettu materiaali hyödyttää ennen kaikkea Kittilän kunnan lasten ja nuorten kanssa työskentelevää henkilöstöä. Myös muiden toimijoiden on mahdollista lainata materiaalia soveltuvin osin. Materiaali sekä raportissa kuvattu toimintamalli toimivat esimerkkinä lyhytkestoisen projektin toteutuksesta sekä dokumentoinnista. Tämän työskentelyjakson aikana saavutettiin monen toimijan nä-

10 10 kyvyys sekä tilaisuuksissa että toimijoiden kesken. Yhteistyötahojen tapaamiset, esiintymiset, tiedottaminen ja tiedon jakaminen tuotetusta materiaalista onnistuivat. Voidaan katsoa, että yhteinen tietoisuus Kittilän päihdeilmastosta on lisääntynyt. Projektityöntekijän kokemus projektityöstä on hyödyksi etenkin lyhyissä, nopeissa työskentelyjaksoissa. Tällöin työskentelyjakso pääsee alkamaan heti tehokkaasti. Tässä projektissa projektityöntekijällä ei ollut aikaisempaa kokemusta projektityöstä. Ymmärrettävästi työskentelyjakson alussa aikaa kului perehtymiseen ja projektityön työskentelymenetelmien opetteluun. Tämä ei kuitenkaan muodostunut esteeksi projektin loppuun saattamiselle aikataulun mukaisesti. 7. Pohdinta Käsitys ja kokonaiskuva kittiläläisten aikuisten todellisista päihdeasenteista jäivät tässä projektissa puutteelliseksi. 162 tilaisuuteen osallistuneesta aikuisesta 141 täytti päihdeilmastoa epävirallisesti kartoittavan testin. Tämä ei riitä tilastolliseksi todisteeksi päihdeilmastosta Kittilässä. Mikäli kartoitus olisi haluttu tilastollisesti päteväksi ja projektin päätavoitteeksi, tässä projektissa olisi tullut keskittyä asenteita todentavan mittarin suunnitteluun. Tämä olisi mahdollistanut myöhemmin seurantatutkimuksen, joka todentaisi asenteiden mahdollisen muuttumisen tietyn aikavälin aikana. Päihdeilmaston, asenteiden, tottumusten, arvojen ja tapojen, mittaaminen tulisi täten toteuttaa toisen projektin avulla. Seurantatutkimusta suunniteltaessa tulisi suunnitella myös päihdeilmaston muutosta tukevia toimia ja toimintamalleja. Näin näiden toimien vaikuttavuus todennettaisiin samaisella seurantatutkimuksella. Kunnallisessa hallinnossa myös lyhytkestoisten projektien keskeisimmät asiasisällöt tulisi saattaa kaikkien hallintokuntien tietoon. Tällä tavoin tulisi toimia etenkin lasten ja nuorten hyvinvointia tutkivissa tai edistävissä projekteissa. Useat päätökset sivuavat vähintäänkin välillisesti myös lasten ja nuorten hyvinvointia. Yleensä näissä projekteissa mukana olevan sosiaali- ja terveyslautakunnan li-

11 11 säksi myös muut hallintokunnat tulisi ottaa osaksi projektien tulosten esittelykohderyhmää. Mitä enemmän ja laaja-alaisemmin kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvointiin voidaan panostaa hyvissä ajoin, sitä pienemmäksi aiheutuvat mahdolliset kustannukset tulevaisuudessa ja päästään lähelle sitä imagoa, jonka hyvinvointisuunnitelman työryhmä todennäköisesti tulee asettamaan. Suunnitelmassa kunnan on luotava ja hyväksyttävä visio, jota kohti se lähtee pitkäaikavälin suunnitelmalla etenemään. Koska tämä päätös tehdään kuntatasolla, sen toteutumista sekä sen noudattamista voivat kuntalaiset itsekin valvoa. Sekä tilaisuuksien keskusteluosioissa että neuvolatyöryhmän arvioissa Levin matkailukeskuksen tuomat haasteet luovat painetta tilanteen seurannalle. Tilaisuuksissa kävi toisaalta ilmi tosiasia, että Levin vaikuttavuudesta ollaan useaa mieltä. Toisten mielestä haasteita ei ole, toisten mielestä Levin alue asettaa vaikeitakin haasteita lasten ja nuorten päihteettömälle kasvuympäristölle. Eri hallintokunnissa ja toimijoiden keskuudessa tulisi vallita tahtotila, jossa pääasiassa olisi nimenomaan lasten ja nuorten hyvinvointi Kittilässä. Hyvinvointi koskee myös vieraspaikkakuntalaisia nuoria, toisin sanoen matkailijoita. Kittilä tuskin haluaa mainetta ja imagoa rakennettavan lasten ja nuorten näkökulmasta katsottuna levottomana Lapin kuntana. Kuntaa ja sen yrityksiä palvelee paljon tehokkaammin visio, jossa kaikille on selvää, että Levillä ja Kittilässä on lasten ja nuorten osalta luotu puitteet, jossa on turvallista ja hyvä olla. Tällaisten imagojen luomiseen meillä on Levillä markkinointialan ammattilaisia. Tällaisen imagon toteuttamiseen käytännössä tarvitaan yritysten, julkisyhteisöjen ja kolmannen sektorin tahtotila. Yksin mikään taho ei pysty vastaamaan haasteisiin, joita turvallinen ja päihteetön kasvuympäristö asettavat. Tässä projektissa tämän vision toteuttamiseen on tilattu nimenomaisesti YAD:in julkaisema ETAMaineisto. ETAM, ehkäisevän työn alueellinen malli, on hyväksytty STAKESIN hyväksi käytännöksi. Se tarjoaa kunnalle konkreettisen mallin toteuttaa selkeää ja johdonmukaista toimintaa lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen kehittämiseksi.

12 12 Kunnan päättäviltä elimiltä vaaditaan pitkäjänteistä yhteistyötä ja etenkin innovatiivisia ja ennakkoluulottomia ideoita ja menetelmiä näiden arvojen tavoittelemiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistuminen on varmasti ensimmäisiä konkreettisia askeleita arvojen toteutumisen suuntaan. Ennaltaehkäisevät projektit eivät aja tarkoitustaan, elleivät ne kuitenkin perustu jollekin jo vakiintuneen ja säännöllisen toiminnan tukemiselle. Toinen vaihtoehto on että projekti tai hanke on tarpeeksi pitkäkestoinen, jotta myös sen seuranta ja tulosten arviointiin jää tarpeeksi aikaa. Pelkästään kunnallisten päätösten varaan ei asenneilmapiirin muutosta voi tokikaan jättää. Meillä kaikilla kittiläläisillä aikuisilla ja etenkin vanhemmilla tulee olla tavoitteena pohtia ja tarvittaessa muuttaa omia asenteitamme päihteisiin. Vanhempien kansalaisaktiivisuus järjestöissä ym. kolmannen sektorin toiminnoissa tukee kunnallisia päätöksiä ja palveluita. Kuntalaisina oikeutemme on myös seurata kunnallisia päätöksiä ja vaatia että ne toteuttavat tulevaisuuden aikuisten, kittiläläisten lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kasvua.

13 LÄHTEET 13 Viisas vanhemmuus-ohjelma. Julkaisija Alko, THL, MLL sekä A-klinikkasäätiö

14 14 LIITTEET LIITE I Verkostotilaisuuden PowerPoint-esitys

15 15 LIITE II PALAUTE Palautteeni koskien Ennaltaehkäisevän päihdevalistusprojektin tilaisuutta..20 (missä). Muuta palautetta, ideat, risut, ruusut Kiitos palautteestasi!

16 16 LIITE III Juttusarja ja artikkelit paikallismediassa LIITE IV Yhteistyötarjous järjestöille

17 17 YHTEISTYÖTARJOUS Ennaltaehkäisevä päihdeprojekti Kittilä Levin Matkailu, Kittilän Yrittäjät, Kittilän seurakunta, MLL Kittilä Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken rahoittama projekti välisenä aikana Kittilässä. Projektin tavoitteena on herättää keskustelua päihdeilmastosta Kittilässä sekä muistuttaa vanhempia aikuisten päihdeasenteiden ja päihdetottumusten vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Projektin taustalla on yhä suureneva huoli kittiläläisten nuorten turvallisesta ja päihteettömästä kasvuympäristöstä. Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuun. Alkoholi ei kuulu lapsen tai alaikäisen nuoren elämään. Päihteitä ja päihteidenkäyttöä ihannoiva asenneilmapiiri tukee nuoren houkutusta kokeilla päihteitä yhä nuorempana. Tilaisuuksien tavoitteena on muistuttaa vanhempia siitä, että aikuinen on lapselle malli, myös asenteissa alkoholiin. Projektin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten vanhemmat.. Tilaisuuksissa esitellään myös Kittilän ja Levin harrastusmahdollisuuksia. Pääpaino on kuitenkin keskustelulla ja mahdollisuudella keskustella muiden vanhempien kanssa kokemuksista. Keskustelujen alustajina on mm. kittiläläisten yhdistysten edustajia sekä poliisi. Projekti pyrkii pitämään päihdeillat myös nuorisotiloilla Kittilässä ja Sirkassa yhteistyössä kunnan nuorisotoimen kanssa. Projektiaikataulun (2kk) haasteisiin pyritään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti tarjoaa nyt yrityksille ja yhdistyksille mahdollisuuden olla tukemassa kittiläläisten vanhempien mutta ennen kaikkea lasten ja nuorten päihdeilmastonmuutosta tämän projektin kautta. Kiitos yhteistyöstä! Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti Elina Alatörmänen

18 LIITE V Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti Kittilä Projektiesittely 18 Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken sekä Kittilän kunnan rahoittama projekti välisenä aikana Kittilässä. Projektin tavoitteena on herättää keskustelua päihdeilmastosta Kittilässä sekä muistuttaa vanhempia aikuisten päihdeasenteiden ja päihdetottumusten vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Projektin taustalla on yhä kasvava huoli kittiläläisten nuorten turvallisesta ja päihteettömästä kasvuympäristöstä. Päihteitä ja päihteidenkäyttöä ihannoiva asenneilmapiiri tukee nuoren houkutusta kokeilla päihteitä yhä nuorempana. Tilaisuuksien tavoitteena on muistuttaa vanhempia siitä, että aikuinen on lapselle malli, myös asenteissa alkoholiin. Projekti tuottaa rajatusti päihdevalistuksen materiaalia ja välineitä ammattihenkilöstön käyttöön. Projektin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti päiväkoti- ja alakouluikäisten lasten vanhemmat. Projekti järjestää yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa tilaisuuksia/vanhempainiltoja, joiden pääpaino on tiedotuksella, keskustelulla ja mahdollisuudella jakaa kokemuksia ja mielipiteitä toisten vanhempien kanssa. Keskustelujen alustajina toimii mm. kittiläläisten yhdistysten ja järjestöjen edustajia sekä poliisi. Alustusten lisäksi tilaisuuksissa tutustutaan sivustoon välisenä aikana Kittilälehdessä julkaistaan Äidit, isit ja alkoholinimistä juttusarjaa, jossa pohditaan alkoholin käyttöä pienten lasten vanhempien näkökulmasta alkaen Kittilän kirjastossa on 2vk:n ajan esillä projektin tilaama Kännikapina-näyttely. Projektityöntekijä osallistuu myös Ennaltaehkäisevän päihdetyön viikon toiminnan suunnitteluun yhdessä eri toimijoiden kanssa. Projekti järjestää lokakuun lopulla verkostotilaisuuden lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tilaisuudessa esitellään projektin aikana tuotettu tai tilattu materiaali toimijoille sekä keskustellaan Kittilän päihdeilmastosta ammattihenkilöstön näkökulmasta. Projektiaikataulun (2kk) haasteisiin pyritään vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Elina Alatörmänen projektityöntekijä Ennaltaehkäisevä päihdevalistusprojekti elina.alatormanen@kittila.fi

19 19 LIITE VI Kutsu kunnan luottamushenkilöille (Tekry) Hyvä Kittilän kunnan luottamushenkilö, päihdeilmastonmuutos Kittilässä on alkanut! Tervetuloa ennaltaehkäisevän päihdevalistusprojektin järjestämään vanhemmille suunnattuun tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen omalle kylällesi/edustamallesi kylälle. Osa tilaisuuksista koulun vanhempainillan yhteydessä. Kaikissa tilaisuuksissa kahvitarjoilu. Tilaisuudet: 22.9 Alakylä klo Sirkan koulu klo Päiväkoti Muksula klo Sirkan päiväkoti klo PikkuMuksula klo Lukkarin koulu, Ktt kk, klo (17.30 kahvi) 6.10 Raattaman koulu+päiväkoti klo Kaukosen koulu klo Tule kuulemaan oman kyläsi vanhempien mielipiteitä ja keskustelemaan! Kutsu yhdelle. Ilmoittautumiset (tarjoilun vuoksi) vähintään kahta vuorokautta (2vrk) ennen tilaisuuksien alkua osoitteeseen Järjestää: Ennaltaehkäisevän päihdevalistuksen projekti, Kittilän kunnan koulut ja päiväkodit. Mukana tilaisuuksissa MLL, Poliisi, ALKO, Kittilän srk, 4h-yhdistys Lämpimästi tervetuloa!