Kansainvälisyys Puutarhasta Ravinteet

Transkriptio

1 4/ ,00 Luomulehti Kansainvälisyys Puutarhasta Ravinteet

2 Pä äkirjoitus Kansainvälinen ja kotimainen luomu Suomen suosituin rehuvirna EBENA varma ja satoisa Tämän numeron teemana on kansainvälisyys. Pohdittaessa luomua kansainvälisyyden näkökulmasta tulevat mieleen tietenkin tuonti- ja vienti sekä yhteistyö muiden maiden kanssa. Ruokapatrioottina puolustan kotimaista tuotantoa niin kansantaloudellisista kuin kulttuurisista syistä, mutta tuontiluomullakin on ja tulee aina olemaan tärkeä merkitys. Kuluttajat haluavat luomua ja kaupat kilpailevat jo parhaista luomuvalikoimista. Muutamia vuosia sitten ei ollut markkinoita ja tuotantoa ei maan auktoriteettien mielestä kannattanut lähteä edes kehittämään ja tämä kostautuu nyt kotimaisen raaka-aineen vähyytenä. Luomumarkkinoiden kehittymisen ennustamiseen ei olisi tarvittu kristallipalloa vaan olisi riittänyt että nämä auktoriteetit olisivat avanneet ikkunansa ja katsoneet maailmalle Tuontiraaka-aineet valtaavat hyllytilaa. Tämä voi johtaa erilaisiin lopputuloksiin. Positiivinen ajatus on se, että kun kuluttaja on tottunut käyttämään jotakin tuotetta luomuna, kotimaisen vaihtoehdon tultua markkinoille hän valitsee sen. Näin tuonti tavallaan mahdollistaa kuluttajien luomuostosten lisääntymisen ja tasoittaa tietä kotimaiselle. Tutkimusten mukaan valtaosa meistä suomalaisista valitsee ruokansa lähinnä edullisen hinnan perusteella. Miten käy tuontiluomua kalliimman kotimaisen luomun? Kuluttajat tekevät myös arvovalintoja, jolloin isänmaallisuus ohjaa valintoja ja ostopäätös saattaa kallistua suomalaisen eduksi. Arvovalinnat ovat kuitenkin kokonaan unohtuneet julkisissa ruokapalveluissa. Niihin varattu rahoitus on naurettavan pieni. Euroopan yhteisö ja Suomen valtioneuvosto ohjaavat julkisia hankintoja vihreämpään suuntaan ja näin myös luomuhankintoihin. Onko näillä senteillä varaa sitten ostaa kotimaista luomua? No eipä juuri ole, jolloin meidän veronmaksajien rahat ammutaan maailmalle tuontiluomun myötä. Tiedämme, että luomuruoka poikkeaa tavanomaisesta ruoasta sen turvallisuuden, terveellisyyden, eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi, mutta miten suomalainen luomu sitten poikkeaa tuontiluomusta? Turvallisuus ja tuoreus. Ruoan turvallisuutta vaarantavat erilaiset jäämät, joiden riski on suurempi ulkomaisissa tuotteissa. Tuoreus on tietenkin helpompi ymmärtää sillä, mitä lähempää raaka-aine tulee, sitä nopeammin sen luulisi myös päätyvän kuluttajan ruokapöytään. Kun suomalaista ruokaa markkinoidaan turvallisena ja maukkaana ruokana, niin suomalaisessa luomussa toteutuvat sekä suomalaisuuden edut että luomutuotannon edut. Suomalaista luomua täytyy myös kehittää, jotta se on aidosti koko ajan parempi meille ja ympäristölle ja myös kilpailukykyinen. Tarvitaan aktiivisuutta EU-politiikassa ja kansainvälisesti verkottuneessa tutkimuksessa. Tuleeko luomualan kehittämisohjelmaan riittävää rahoitusta, jotta suomalaista luomua päästään kehittämään sen ansaitsemilla monipuolisilla toimenpiteillä? Jokainen valinta suomalaisen luomun puolesta on arvokas. Valinta voi olla siirtyminen luomutuotantoon tai sen jatkojalostukseen tai sitten jokapäiväinen valinta ruokakaupassa. Jaakko Nuutila Myynti alan liikkeet sekä Ruukki, Puh. (08) , (02) Emilia Raunio Luomulehti 4/2011 3

3 Halutaan ostaa luomuviljaa! Agrimarket on valmiina uuden satokauden luomuviljakauppaan. Agrimarket ostaa: Luomukauraa Toimituspaikat Ylivieska, Iisalmi, Kuopio, Rauma. Luomuvehnää Toimituspaikka Kokemäki, Rauma. Luomuruista Toimituspaikka Kokemäki. Seosviljoja Ohjataan suoraan kotieläintiloille. Luomuohraa Ohjataan suoraan kotieläintiloille. Luomuhernettä Kotieläintiloen tuotevalikoimaa on kasvatettu, ja ennakkotilausten mukaan luomukotieläintiloille on myynnissä valmiita luomurehuseoksia suursäkkeihin pakattuna. Viime satokaudella erinomaisesti käynnistynyt yhteistyö luomutilojen kanssa jatkuu, kasvaa ja kehittyy entisestään. Tiedossa on hyviä luomuaikoja! Lisätietoja: Ostopäällikkö Terhi Kujala Puh sekä Agrimarketit kautta maan. sisällys 4/2011 Sisällys 3 Kansainvälinen ja kotimainen luomu 6 Hinta ja saatavuus 8 Onko lautasellasi muuntogeenejä? 10 Vientirenkaan matkassa maailmalle 12 Maahantuontia vihreillä raiteilla 14 Yhteishenkeä ja yrittäjyyttä 16 Luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi 18 Luomun askeleet ravintolakeittiöön 22 Saammeko esitellä: Suomen ensimmäinen Luomulähettiläs 24 Ali-Alhan tilalla monipuolisuus on kunniassa 26 Kokonainen luomuelämys Alpeilla 28 Kokemusten vaihtoa ja keskustelua 30 Katriinan Kauppa otti harkitun laajennusaskeleen 32 Luomulakua suomalaisillekin kaupan hyllyille 34 Luomulla kuluttajan ostoskoriin 37 Suomalainen kaura on australialaisten herkku 38 Satokauden tomaatti 40 Kuvia kesän varrelta 42 Leppäkerttu-merkin tie puutarhatiloille 42 Mikolan Luomutila, Tita-Marjut Salonen: Leppäkerttu-merkki on meille tärkeä 44 Luomua yliopistossa 46 Ruokaa kriisissä 48 Säpinää luomurehumarkkinoille 49 Luomurehujen riittävyys ja -nuorikoiden kasvatus askarruttavat luomumunantuottajia 50 Biokaasua ja luomulannoitetta 53 Tilavierailulla: Makkaraa oman tilan lihasta 56 Laadukasta seleeniä eläimille 57 Emolehmäkunnailla 61 Luomulihan kysyntä kasvussa 63 Munamies: Puhdasta, raikasta ja kiireetöntä, kiitos! 63 Oopperaa luomutilalla PALSTAT På svenska...9 Ulkomailta...26 Luomut vertailussa...38 Kokeilusta käytäntöön...40 Luomua opiskelemassa...44 Minä ja luomu...63 Lyhyet Osaajia tarvitaan...8 Grödornas utveckling...9 Euroopan terveiset...9 Onnenkantamoinen...20 Luomuviljely voi ratkaista maailman nälkäongelman...21 Uusi luomukotieläinvalvonnan ylitarkastaja...41 Sivu 34 Luomulla kuluttajan ostoskoriin Sivu 50 Biokaasua ja luomulannoitetta Sivu 57 Emolehmäkunnailla Kannen kuva: Anna Autio

4 Suomessa on vältelty keskustelua luomutuotannon hyödyistä, jottei vaan missään tapauksessa syntyisi vastakkainasettelua tavanomaisen tuotannon kanssa. Luomu on hyväksytty yhdenvertaisena tuotantomuotona tavanomaisen kanssa, mutta keskustelut sen paremmuudesta on pyritty tehokkaasti vaimentamaan. Suomen maatalouden 60-luvun tuotantoon perustuvaa imagokuvaa on pyritty varjelemaan viimeiseen asti. Tanskassa ja Ruotsissa tehotuotannon ongelmat ovat kuluttajille arkipäivää, mutta Markku Lassila Teksti: Jukka Lassila Hinta ja saatavuus Miksi suomen luomumarkkinat laahaavat muita pohjoismaita perässä, vaikka kuluttajat huutavat täälläkin luomutuotteiden perään? Hinta on tuottajille tärkeä kannustin, jota raaka-ainetta ostavat yritykset eivät vielä ole saaneet kohdalleen. meillä niihin ollaan vasta heräämässä. Tanskalainen käyttää luomutuotteita kuusikertaisesti suomalaiseen verrattuna ja Ruotsissakin luomun kulutus kuluttajaa kohden on yli kolminkertainen. Kotimaan heikkoon kysyntään luomusektori on vastannut panostamalla vientiin. Verrattuna Suomen luomuviennin arvoon ( milj/ ) luomutuonnin arvo on kuitenkin ollut arviolta vielä enemmän jopa kaksinkertainen. Ulkomainen luomu ammutaan mielellään alas sen ympäristövaikutusten takia eikä sitä ole koettu uhkana kotimaisten tuotteiden markkinoille. Viennin kasvattaminen ja toisaalta ulkomainen luomu kaupanhyllyillä ovat olleet kotimaan markkinoiden kannalta sopuisimpia vaihtoehtoja. Miten vastataan kysyntään? Vaikka ilmapiiri onkin pitkittänyt meillä kuluttajien kiinnostuksen heräämistä luomua kohtaan, on se kuitenkin ollut väistämätöntä. Luomutuotteiden kysynnän kasvu on saanut myös kaupan viime aikoina reagoimaan tilanteeseen. Teollisuuden ja kaupan lyhytnäköisyys ja aikaisempi kiinnostumattomuus luomua kohtaan on kuitenkin luonut tilanteen, jossa kotimaisella alkutuotannolla on vaikeuksia vastata ripeästi kasvavaan kysyntään. Helppo ratkaisu on tietenkin lisätä tuontia, mutta palveleeko kansainvälisen kaupan kasvu lopulta suomalaista luomutuotantoa, vai täytyykö meidän etsiä myös muita ratkaisuja? Kotimaisen hinta tuontiluomun tasolle? Viljan hinta ohjaa viljelyhalukkuutta ja osuessa kohdalleen se saa myös viljelijät panostamaan tehokkaampaan tuotantoon. Jos teollisuus on oikeasti kiinnostunut kotimaisen luomutuotannon kehittämisestä, milloin se on valmis maksamaan raaka-aineista asianmukaisen hinnan? Suomen luomuviljapulaa on jouduttu viimeaikoina paikkaamaan tuonnilla joulukuussa ja 2011 helmikuussa Suomeen tuotiin tullihallituksen mukaan yhteensä yli 4 miljoonaa kiloa vehnää Kazakstanista, joulukuussa hinta oli 390 /t ja helmikuussa 440 /t eli kolmanneksen kotimaista luomuvehnää kalliimpi. Viime keväänä oli nähtävissä myös tulevan syksyn viljapula. Viljanostajat reagoivat odotettavissa olevaan hinnannousuun pyrkimällä tekemään mahdollisimman paljon sopimuksia mahdollisimman alhaiseen hintaan. Tilanteen johdosta sopimusehtoja toki hieman parannettiin, mutta hintataso pyrittiin pitämään edelleen niin alhaisena, että viljatuotteiden vienti olisi kannattavaa alhaisen hinnan turvin. Vientisopimusten johdosta odotettavissa on, että kotimaan tarpeen tyydyttämiseksi luomuviljaa joudutaan tuomaan maahamme taas huomattavasti omia markkinahintojamme kalliimmalla. Visa Vilkuna Vientihinnat kismittävät Suomen viennistä suurin osa koostuu viljatuotteista. Veturina viennissä on kaura ja kaurahiutaleisiin perustuvat tuotteet, myös vehnäjauhoja viedään merkittävästi. Jalostetut tuotteet muodostavat hieman yli puolet viennin arvosta, loput on bulkkiviljaa ja teollisuuden raaka-aineita. Suomalaisen kauran vienti alhaisella hinnalla kismittää myös muualla. Isossa-Britanniassa Soil Accosiation on harmitellut suomalaisen kauran hinnan vaikuttavan sikäläiseen hintatasoon ja tekevän paikallista tuotantoa kannattamattomaksi. He peräänkuuluttavatkin viljelijärjestöjen yhteistyötä hinnanseurannassa, ettei viljaa myytäisi liian halvalla. Part of Kasvualustat luomuviljelyyn NOVARBO Oy PL 12, Eura Rehut markkinoiden matkassa Yksi luomutuotannon perusperiaatteita on ravinteiden kierrätys. Jo Suomen mittakaavassa ravinteiden kierrossa on haasteita, jos rehut tuotetaan kaukana sen syövistä eläimistä. Ongelmat muuttuvat kuitenkin huomattavasti haasteellisimmiksi tuotaessa rehua kansainvälisiltä markkinoilta ja ravinteiden tätä myötä kiertäessä markkinoiden mukana. Rehuvalmisteiden tuonti Tanskasta Suomeen on juuri alkamassa. Tanska on maailman johtava luomumaa kulutuksen osalta, mutta tuotantoalat ovat jokseenkin Suomen tasolla. Tanskan oma tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntään, ja luomutuotteiden tuonnin arvo on arviolta kaksinkertainen suhteessa vientiin. Tanskan luomuviennin arvo on jo yli 100 miljoonaa euroa, joka koostuu pitkälti kotieläintuotteista. Tanskan oma luomukotieläintuotanto on riippuvaista tuontirehuista, ja kiinnostusta voi herättää mistä tanskalaisen vientirehun raaka-aineet ovat peräisin. Kokonaisuudessaan Länsi-Eurooppa ja USA kärsivät vajetta luomuvalkuaisesta, jota paikataan tuonnilla pääasiassa: Itä-Euroopasta, Brasiliasta ja Kiinasta. EU:n menekinedistämisvaroista tuetaan luomuviljan vientiä kolmansiin maihin, vaikka EU:n sisällä on puutetta luomuviljasta ja -valkuaisesta. Tarvetta olisi kuitenkin ennemminkin tuotannon tukemiseen Euroopan sisäisiin tarpeisiin, kuin vähäisenkin tuotannon viemiseen EU:n ulkopuolelle. Luomuketjun kehittäminen Lihaa, valkuaista ja rehuviljaa ohjautuu paljon luomutuotannosta tavanomaiselle puolelle. Esimerkiksi luomuohrasta on ollut viimevuosina huomattavaa pulaa, mutta Tiken mukaan vain 43 % ohrasta meni luomukäyttöön vuonna Luomutuotteiden hinnoittelu ja hinnanmuodostus vaikuttaa kysyntään ja määrittelee pitkälle sen, minne luomu ohjautuu. Asianmukainen hinnoittelu luomuraaka-aineille joka Novarbo Aino (5-0-0) Koot: 25 l ja 1000 l Novarbo Aino (3-0-4) Koot: 25 l ja 1000 l sektorissa takaisi tuotteiden pysymisen luomuketjussa ja mahdollistaisi luomutuotannon kehittämisen pitkäjänteisesti. Hinnat kaupoissa Luomutuotteiden korkeaa hintaa perustellaan usein pienten erien kalliimmilla tuotanto- ja logistiikkakustannuksilla. Kuitenkin esimerkiksi Helsingin suurien markettien kesken hinnanvaihtelut ovat huomattavia: samojen yritysten tuottamien luomumaitolitran hinta vaihtelee yli 20 senttiä, 0,5 l -rypsiöljyn 1,5 ja, -ruispalojen 0,55 riippuen ostospaikasta. Logistiikka, tuotanto ja kalliimmat raaka-aineet eivät voi selittää miksi hinnat vaihtelevat pienen alueen sisällä näin rajusti. Ostospaikkaa kadun toiselle puolelle vaihtamalla tapahtuva hinnanlisäys maitotölkille on lähes kaksinkertainen verrattuna tuottajan saamaan luomulisään maitolitralta. Kotimaisen luomutuotannon saamiseksi nousuun, myös alkutuotannon ääni tulee saada kuuluviin elintarvikeketjussa. Tarvitaan avoin ja reilu toimintaympäristö, jossa kaikki ketjun osat ovat huomioituja ja valmiita yhdessä pitkäjänteisesti kehittämään luomutuotantoa Suomen lippulaivaksi. Luomulannoiteuutuudet Nestemäiset lannoitteet Rakeistetut lannoitteet Novarbo Arvo (4-1-2) Koot: 25 kg ja 650 kg Novarbo Arvo (6-3-5) Koot: 25 kg ja 650 kg Puh: (02) faksi (02) sales@novarbo.f 6 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/2011 7

5 På svensk a Osaajia tarvitaan Ruuan ja ruuan tuottamiseen käytettävien tuotantopanosten hinnan nousu on virittänyt maassamme välillä kiivastakin keskustelua. Ja niin kuin keskusteluissa yleensä, on puhuttu asiasta ja asian vierestä. Tässä kehityksessä on ilahduttanut etenkin se, että kuluttajille on tullut Kyösti Vilkuna selkeä viesti ruuan hinnasta. Se tulee vääjäämättä nousemaan tulevina vuosina. Ruuan hinta on joidenkin tuotteiden kohdalla ollut epärealistisen matala. On puhuttu niin sanotusta maailmanmarkkinahinnasta. Tämä teoreetikkojen suosima termi on käytännössä aina ylijäämäerien enemmän tai vähemmän polkumyynnillä aikaansaatu epärealistisen alhainen hinta. Jatkuvaan kaupankäyntiin ja pitkiin sopimuksiin moisilla hinnoilla kukaan ei pysty sitoutumaan. EU:n pinta-alasidonnaiset tuet johtivat matalien tuottajahintojen aikana näennäisviljelyn voimistumiseen. EU oli maksavinaan tukia ja jotkut viljelijät olivat viljelevinään, sanoivat ilkeimmät. Kohoavilla hinnoilla viljelijän kannattaa nyt huolellisesti paneutua siihen, mitä viljelee ja ennen kaikkea miten viljelee. Ammattitaito on pikku hiljaa taas nousemassa kunniaan. Nyt vaan olisi pystyttävä takaamaan viljelijöille huippuluokan koulutusta ja erikoiskasvien viljelyn kursseja. Viljelyosaamisen parantamiseen tähtääville hankkeille on saatava pysyvämpää rahoitusta. Toivossa on hyvä elää ja uusi eduskunta sekä tuleva hallitus tulevat todennäköisesti ottamaan luomun entistä totisemmin mukaan yhdeksi Suomen kehittämisen välineeksi. Muutos luo väistämättä myös uhkia, mutta on muistettava, että muutoksessa on aina mukana myös kosolti mahdollisuuksia. Maataloudessa nyt nähtävät muutokset tarjoavat mahdollisuuksia nimenomaan päättäväisille ammattilaisille. On uskottava omaan osaamiseen. Ja on muistettava kaiken aikaa hakea viljelytietoa ja jakaa sitä eteenpäin ammattisisarille ja -veljille. Visa Vilkuna kolumni Teksti: Jukka Lassila Onko lautasellasi muuntogeenejä? Eviran on selvittänyt vuodesta 1999 muuntogeenisten ainesten esiintymistä markkinoilla olevissa elintarvikkeissa. Vuonna 2008 otettiin 29 näytettä ja 7 prosenttia sisälsi ainesosia EU:ssa hyväksymättömistä muuntogeenisistä lajikkeista tai muuntogeenisten ainesosien määrä ylitti niille vaaditun merkintärajan 0,9 prosenttia. Gmo-tuotteeksi merkitsemättömästä soijapapuhyytelöstä analysoitiin 99 prosentin pitoisuus muuntogeenistä ainesosaa. Vuonna 2009 otettiin 33 yrityksestä 41 näytettä. Selvitetyistä näytteistä 41 prosentissa havaittiin gmo-ainesosia ja 11 prosentista löytyi ainesosia hyväksymättömistä muuntogeenisistä lajikkeista ja samoin 11 prosentissa muuntogeenisten ainesosien määrä ylitti merkintärajan. Sääntöjen vastaiset tuotteet olivat neljän yrityksen riisi- ja pellavavalmisteita. Yksi näistä yrityksistä ilmoitti erikseen, ettei käytä muuntogeenisiä ainesosia. Yrityksistä yhdellä ei» Näytteistä 11 prosentista löytyi ainesosia hyväksymättömistä muuntogeenisistä lajikkeista. ollut kirjallista omavalvontasuunnitelmaa lainkaan ja yhdessä ei tehty omavalvonnan tarkastusta, koska yrityksen omavalvontasuunnitelma oli päivityksen alla. Muuntogeenisten ainesten valvonta oli kuvattu hyvin huonosti 36 prosentissa yritysten omavalvontasuunnitelmista ja tarkastusviranomainen joutui antamaan suullisia ja kirjallisia kehotuksia kolmannekselle yrityksistä. Vain 15 prosentilla yrityksistä asiat olivat täysin kunnossa, ja he selvisivät ilman lisäohjeistusta kahdesta riisivalmisteesta todettiin sekvenssejä, joiden toteaminen viittaa ei-hyväksyttyyn riisimuunnokseen. Epäilyn perusteella tuotteita ei kuitenkaan vedetty pois kaupoista. Hyväksyttyä muuntogeenistä ainesta havaittiin 10 näytteestä eli 34 prosentissa näytteistä. Näistä yksi oli snackstuote, josta löytyi useampia maissimuunnoksia ja lopuista yhdeksästä positiivisesta näytteestä löytyi Roundup Ready (RR) -soijamuunnoksia. Wikipedia On tavallista, että gmo-tuotteeksi merkitsemättömistä soijapaputuotteista löytyy muuntogeenisiä ainesosia. Grödornas utveckling Växtperioden har hittills varit gynnsam, de flesta grödor ser bra ut t o m mycket bra. Av spannmålsslagen är det havre som inte är fullt så bra. Första skörden av vallarna gav mycket bra medan återväxten nu verkar delvis vara något sämre. Många kreatursägare uppger att grovfodret ändå räcker bra till. Ett bekymmer nu på många gårdar är den rikliga ogräsförekomsten. Det verkar vara något av ett ogräsår. Det är främst tistlarna som nu breder ut sig på fälten, både mjölktisteln och åkertisteln. De gårdar som har tistlar borde till nästa år överväga halvträda eller helträda för att få bukt med dem och förhindra vidare spridning till andra skiften. Genast efter skörden borde någon bearbetning utföras för att förbättra bekämpningseffekten till nästa år. Redigerat av ekorådgivare Bertel Riska och publicerat i Ekologiskt Odlarbrev 4/11. För att prenumerera på ebrev, skicka till: bertel. riska@proagria.fi. Luomuelintarvikeketjun kasvaessa puolen maapallon mittaiseksi ja koostuessa useista toimijoista luomutuotteiden puhtaus ei kuitenkaan ole enää itsestään selvyys. Vaikka alkutuotanto tapahtuisikin tuotantoehtojen mukaisesti, ketjun muut toimijat ovat usein tekemisissä myös tavanomaisten ja gmo-tuotteiden kanssa, eikä sekaantumiselta voida täysin välttyä. Ranskassa Kiinasta tuotua melamiinia sisältävää luomusoijaa jouduttiin vetämään satoja tonneja markkinoilta vuonna Kasvinsuojeluaineiden suhteen tilanne on huomattavasti arkipäiväisempää. Eviran 2008 tekemän valvonnan mukaan 10 prosenttia tutkituista luomutuotteista oli kasvinsuojeluainejäämiä niin paljon, että luomumerkinnät määrättiin poistettavaksi. Kaikki tuotteet olivat tuontielintarvikkeita. Vastaavanlaiset tapaukset ilmitullessaan heittävät synkän varjon koko luomusektorin päälle ja luomun uskottavuuden säilyttäminen muuttuu haastavammaksi. Euroopan terveiset» Suomalaisille yllättäviltä tuntuvat säädökset voivat olla aito uhka tuotannollemme, jos emme pidä puoliamme. Vaikka jakkupuku olikin sitten citypäivien kutistunut, Gobbaksen luomuemäntänä matkustin kevätkaudella jakkupukulinjalla IFOAMin ja Via Campesinan EU-ryhmien kokouksiin Luomuliiton ja ES- VY ry:n työrukkasena. Suomi on Euroopan Unionin pohjoisin viljelyvaltio ja pieni tekijä, se tulee faktana esille monin tavoin Euroopan lobbauskeskusteluissa. Kasvot ja hymy on pidettävä, vaikka joku voi ihan suoraan osoittaakin, ettei kanssamme ole tarpeellista mitenkään leikkiä, koska painoarvomme on niin pieni. Yhtenäisenä rintamana esiintyminen muiden Pohjoismaiden kanssa antaa kuitenkin pontta, jolla skandinaaviseen yhteistyöhön tottuneina voimme saada voimaa sanomiseemme. Ruotsi on tehnyt Tanskan kanssa perusteellista ja sinnikästä luomuja ympäristöasioiden lobbaustyötä jo vuosikymmenten ajan, sillä välin kun meillä vielä riideltiin, oliko luomu ennen kanaa vai päinvastoin. Pohjoisen ulottuvuutemme ongelmia on muiden eurooppalaisten vaikea käsittää ilman, että itse edustamme itseämme ja kommunikoimme kollegojemme kanssa. Esimerkiksi luomukanat eivät kerta kaikkiaan voi Pohjoismaissa ulkoilla päivittäin muiden eurooppalaisten vaatimaa määrää talvella, koska ne pakastuisivat elävältä ulkoillessaan. Suomalaisille yllättäviltä tuntuvat säädökset voivat olla aito uhka tuotannollemme, jos emme pidä puoliamme. Kasvihuonesäädöksien kehittelyssä tulee samainen pakkanen vastaan: jotkin Euroopan maat ajavat luomukasvihuoneisiin maapohjaa, mikä ei vaan Suomen talvessa toimi. Unkarin IFOAM-Europen EU2011 -kongressissa kestävän kehityksen teemat olivat hyvin esillä ja niitä käsiteltiin komission korkeimmalla taholla. Paikalla olivat komissaari Ciolos, komission luomuosaston johtaja Hulot sekä Unkarin ja Puolan maatalousministerit. Kaikki esittivät yhteneväisen kannan siihen, että luomuviljelyllä edistetään kestävää kehitystä. Kansallisissa puheenvuoroissa toki esille tuli eroavaisuudet. Toiset vannovat teknisen kehityksen nimeen ja toiset taas uskovat vanhojen hyvin pienviljelyn aikojen paluuseen. Jopa luomutuotteiden viennin järkevyys uskallettiin kyseenalaistaa. Erityisesti komission virkamiesten vastauksista palautuu kuitenkin ympäristökysymysten juhlapuheiden keskeltä se tosiasia, että Euroopan Unionin lähtökohtaisena tarkoituksena on talouskasvu, kaupan helpottaminen sekä pääomien, tavaroiden ja työvoiman vapaa liikkuvuus. EU:n päämäärät eivät siten aina ole yhdenmukaisia luomuyhteisön eri toimijoiden mieltämän perheviljelmien säilyttämisen ja kestävän kehityksen raamien kanssa. Kuitenkin Suomenkin kannat täytyy pystyä esittämään kestävällä kehityksellä perustellen. Luomuliitto on nyt pystynyt hyvin aktivoitumaan suhteiden luomisessa. Niin kotimaan toimijoiden kuin kansainvälisten kontaktien kanssa on päästy rakentamaan hyvää yhteistyötä. Sooloilu ja vanhakantainen kyräily ei auta täällä eikä tuolla. Aira Sevón Aino Sevón kolumni Kirjoittaja on pitkänlinjan luomumiehiä. Luomun puhtaus ja uskottavuus Yhdestäkään tutkitusta luomutuotteesta ei löytynyt hyväksymättömiä gmo-lajikkeita, eikä merkintärajaa ylittävää määrää gmo-ainesosia. Lähde: Evira, Muuntogeenisten ainesten esiintyminen elintarvikkeissa vuosina Kirjoittaja on maatilan emäntä Myrskylässä, juristi ja aktiivinen kansainvälisessä luomupoliitikassa. 8 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/2011 9

6 Teksti: Kati Seppänen Kuva: Erkki Pöytäniemi Vientirenkaan matkassa maailmalle Luomun maailmanmarkkinat ovat arvoltaan noin 40 miljardia euroa ja kasvavat jatkuvasti tavanomaista elintarvikesektoria nopeammin. Finpron ja Organic Food Finlandin Luomuvientirengas auttaa suomalaisia luomutuotteita maailmalle. Vientirengas on yhteistyöprojekti yrityksille, joilla on halu käynnistää vientiä ja näin ollen tarve rakentaa uusia myynti- ja markkinointikanavia. Renkaaseen osallistuvilla yrityksillä tulee olla valmis tuote ja toimiva tuotanto. Samaan renkaaseen ei valita kilpailevia tuotteita, vaan toisiaan täydentäviä yrityksiä. Organic Food Finland on yhdessä Finpron kanssa perustanut suomalaisille luomutuotteita jalostaville yrityksille oman vientirenkaan vuonna Tällä hetkellä siihen kuuluvat Bioferme, Finnamyl, Keskisen Mylly, Linkosuo, Nordic Koivu, Viiniverla ja Virgino. Renkaaseen otetaan vuosittain 1 3 uutta yritystä vähintään kolmeksi vuodeksi. 10 Luomulehti 4/2011 Organic Food Finlandilla on kokemusta kotimaisen luomun ulkomaanmarkkinoista; toiminnalla on saatu aikaan vientimarkkinat luomutuotteille lähes 6 miljoonan euron arvosta. Merkittävimpiä vientikohteita ovat Pohjoismaat, Länsi-Eurooppa ja Kauko-Itä. Luomumarkkinoiden ymmärtäminen helpottaa markkinoinnin ja myynnin suunnittelua. Vientirengastoimintaa voidaan tarvittaessa täydentää kuuden kuukauden markkinaselvitysvaiheella, mikä ei kuitenkaan ole ollut tarpeen luomuvientirenkaan kohdalla. Vientirengas on helppo tapa testata tuotetta ulkomailla ja samalla tutustua kilpaileviin markkinoilla oleviin tuotteisiin, kiittelee Markku Vitikainen Keskisen Myllystä. Koivunmahlaa tuottavan Nordic Koivun edustajat Susanna ja Arto Maaranen ja vientirenkaan vetäjä Erkki Pöytäniemi esittelevät tuotteita Bio Fach- messuilla Saksassa. Taustalla suomalaisten yritysten yhteisosastoa. Käytännön toimintaa Valmisteluvaihe alkaa sopivien yritysten ja kohdemarkkina-alueiden kartoittamisella. Renkaalle valitaan yhteisvientipäällikkö, joka laatii Finpron ja yritysten kanssa toimintasuunnitelman ja talousarvion. Vientipäällikön tehtävät ovat lähinnä operatiivista markkinointityötä asiakaskontaktien luomiseksi ja säännöllisen kaupankäynnin aikaansaamiseksi. Osallistujia autetaan kehittämään itse omia liiketoimintavalmiuksiaan ja kansainvälistymisosaamistaan. Käytössä on Finpron asiantuntemus aiemmista vientirenkaista ja kansainvälistymispalvelut. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa oleellisesti vientirengasyritysten oma osallistuminen ja sitoutuminen renkaan toimintaan. Perttu Korolainen Virginolta muistuttaa, että renkaaseen liittyminen vaatii paljon omaa aktiivisuutta. Vientirenkaan vetäjät tarvitsevat tietoa, materiaalia, näytteitä ja muuta tukitoimintaa. Yrityksen johdolla pitää olla selkeä ja realistinen näkemys vientirenkaan tavoitteista, toimintatavoista ja vaatimista resursseista. Finprolla on vastuu projektin taloudesta ja kokonaisuudesta. Talousarvion perusteella tehdään työ- ja elinkeinoministeriölle hakemus kansainvälistymisavustuksesta. Jäljelle jäävät kustannukset laskutetaan yrityksiltä projektin aikana. Yritysten välinen kustannusten jako sovitaan etukäteen. Ossi Paakki Finnamyliltä arvioi, että luomurengas on onnistunut tehtävässään hyvin. Renkaaseen on valikoitunut samanhenkisiä yrityksiä ja vientipäällikkö on palvellut kaikkia tasapuolisesti. Nyt yrityksen luomuperunatärkkelyksellä on kysyntää enemmän kuin on luomuperunasta pystytty tuottamaan. Hyödyt yritykselle Vientirengas on kustannustehokas tapa osallistua uusille markkinoille, sillä pienillä yrityksillä ei usein ole resursseja oman vientipäällikön palkkaamiseen. Lisäksi vientirengas hyödyttää kokemusten ja verkostojen kartuttamisessa. Viennin lomassa saattaa syntyä hankinta-, tuotekehitys- ja tuotantoyhteistyötä. Vitikainen kokeekin Keskisen Myllyn hyötyneen eniten juuri saaduista kontakteista. Noin 43 prosentilla kaikista Finpron vientirenkaisiin osallistuneista yrityksistä viennin eu- romääräinen arvo on kasvanut osallistumisen aikana. Yli puolella vientiasiakkaiden määrä on kasvanut renkaan aikana ja keskinäinen yhteistyö on jatkunut myös renkaan päätyttyä. Yritykset myös arvioivat kansainvälisen osaamisensa kasvaneen. Myynnilliset tulokset ovat olleet pettymys, mutta olemme luoneet hyvän pohjan vientitoiminnalle, pohtii Korolainen. Virginon osallisuus vientirenkaassa loppuu syksyllä 2011, ja vientivalmiuksien uskotaan nyt olevan paremmat. Vinkkinä yhteistyökumppaneita etsiville pk-yrityksille Korolainen suosittelee huolellista läksyjen tekoa, eli valmiuksien ja verkoston kasvattamista. Jäsenyritysten tulisi pystyä jatkamaan kohdealueella itsenäisesti, kun rengas on toiminut 2 3 vuotta. Saavutettuja tuloksia arvioidaan ennen vientiprojektin päättymistä. Tällöin myös kartoitetaan yrityksen vaihtoehdot kansainvälisen toiminnan kasvun turvaamiseksi. Vientirenkaan jälkeen yrityksen kansainvälistymistä voidaan tukea muulla Finpron palvelutarjonnalla. Kirjoittaja on Luomuliiton harjoittelija. 100%:set luomurehut Kinnusen Myllystä Luomurehu lampaille LAMMAS-TÄHTI LUOMU - Vahva energiapitoinen täydennysrehu luomu-lampaille - Maittava 4,5 mm:n rae - Energiaa luomukaurasta ja luomuohrasta - Valkuaislähteenä luomurypsipuriste ja luomu-härkäpapu - Hivenaineet säädetty lampaan tarpeen mukaan - Myynti irtona ja 1000 kg:n säkeissä Lypsy- ja lihakarjan luomutuotteet LUOMU-TÄHTI 190 L - Maittavaksi rakeistettu luomutäysrehu, jossa luomuohra ja luomukaura energialähteinä - Valkuaislähteinä luomurypsi ja -härkäpapu. Sisältää kivennäisiä, hivenaineita ja vitamiinia LUOMU-TÄHTI Luomuvalkuaisrehu lypsy- ja lihakarjalle - Valkuaislähteinä luomurypsipuriste ja kotimainen luomuhärkäpapu - Maittava, rakeistettu puolitiiviste Myynti: maatalouskaupat Eteenpäin joukkueena FoodPark Oy:n toimitusjohtaja, vuodesta 1995 luomuviljelijänä toiminut Hannu Uusihonko kaipaa parannuksia suomalaisen luomun profiiliin. Ensin täytyy saada tuotanto ja tuotteet kuntoon, sitten on aika keskittyä vientiin. Omien markkinoiden yli ei pitäisi hypätä, tuumii Uusihonko. Tämä tarkoittaa muun muassa lisäresurssien tarvetta luomututkimukseen. Ilman tutkimus- ja koulutustyötä osaaminen ei jalostu. Toisaalta luomutilojen käytännön kokemuksia pitäisi jakaa yhteisössä enemmän. Suomella on Uusihongon mielestä paljon potentiaalia osaamisen viennissä. Esimerkiksi erityisruokavalioiden huomioimiselle ja innovaatioille olisi kysyntää maailmalla. Kaupallistamisesta apua vientiin Raaka-aineiden tuotteistaminen on yksi avain vientiin. Vientierien vakioiminen vaatii kuitenkin laadun tasaisuutta ja investointiympäristön varmuutta. Tuotteistamisessa on huomioitava kuluttajien toiveet. Makua on arvostettava säilyvyyttä enemmän, mikä vaatii nykyistä nopeampaa jakeluverkkoa. Viestintäkonsultti Hanna Laurénin kokemukset ulkomaisista luomumarkkinoista haastavat tarkkailemaan Suomea ulkopuolisen silmin. Miten markkinoinnin avulla kerrotaan vaikkapa Iso-Britanniassa, että juuri suomalainen luomu on parasta? Tähän ei valtiovetoinen viestintä yksin riitä, vaikkakin vientituki on tarpeen. Kentälle tarvitaan lisää sekä keskustelua että toimintaa, jotta päästään eteenpäin joukkueena. Valmiin tuotteen taakse kätkeytyy toimijoiden kokonaisuus eli arvoketju. Tuotteen menestyksen pitää hyödyttää koko ketjua, jotta se on tarpeeksi sitoutunut. Avoimuus ja luottamus takaavat ketjun toimitusvarmuuden. Puh. (08) kinnusenmylly@kinnusenmylly.fi

7 Greenrailillä on laajat valikoimat sekä kuluttajatuotteissa että suurpaukkauksissa. Teksti ja kuvat: Kati Seppänen Maahantuontia vihreillä raiteilla Maahantuonti täydentää kotimaisten tuotteiden rinnalla luomuvalikoimaa ja tuo siten luomun kokonaisvaltaisemmaksi osaksi arkea. Luomutuotteiden maahantuontiyritys ja tukkukauppa Greenrail toimii Helsingissä perheen voimin, luottaen yhteistyökumppaneihin ja laajaan valikoimaan. Ajatus luomukaupan perustamisesta ehti muhia Satu Tariman päässä noin viisi vuotta. Yritysidea on sikäli yllättävä, ettei perheellä ole vahvaa luomutaustaa. Oli vain halu syödä terveellisempää ruokaa ja muun muassa tavanomaisten valmisruokien syönti oli lopetettu kokonaan. Haave kauppiaan urasta vaihtui kuitenkin tukun perustamiseen, sillä haluttuja tuotteita ei oikein ollut tarjolla. Perhe päätti siis ryhtyä itse maahantuojiksi. Ideoita lähdettiin hakemaan luomumyönteisestä Keski-Euroopasta. Berliinissä sattuikin juuri matkan aikana olemaan luomupäivät! Lopulta idea konkretisoitui, kun luomutukku Greenrail sai myyntiluvat helmikuun 2011 lopussa. Lupaprosessi ei Tariman mukaan viivästyttänyt toiminnan aloittamista, vaikka hakemukset voivat aluksi olla hieman hankalia täyttää. Jatkossa maahantuontia pitää raportoida Eviralle, mutta vaatimukset ovat yhtäläiset luomulle ja tavanomaisille tuotteille. Kaiken kansan luomu Yrityksen kantava arvo on kuluttajaläheisyys. Tuotteiden halutaan olevan helposti kaikkien saatavilla. Ekokaupoilla nähdään olevan oma valikoitunut asiakaskuntansa, joka on valmis asioimaan useammassa kaupassa saadakseen mieleisiään tuotteita ja hyvä niin. Greenrailissa kuitenkin uskotaan, että kuluttajat tavoitetaan paremmin tuomalla luomua tavanomaisiin kauppoihin, sillä kaikille luonnonmukaisuus ei ole itsestään selvä valinta. Toiminnan lähtökohta on pikemminkin volyymi kuin suuret katteet. Tarima myös peräänkuuluttaa rohkeutta puhua luomusta bisneksenä. On uskallettava myöntää, ettei tätä kukaan halua tehdä hyväntekeväisyytenä. Kuluttajien huomioimisesta kertoo myös se suuri työ, että tuoteselosteet on käännetty suomeksi. Pakkauksiin pyritään saamaan myös suomenkieliset käyttöohjeet, jotta ne sopisivat paremmin kotimaan markkinoille. Yllättävä asiakaskunta Erityisesti ruokakauppiaita halutaan kiittää kiinnostuksesta luomua kohtaan. Tuotteita voidaan ottaa valikoimiin joustavasti, ja suhtautuminen luomutukkuun on ollut avointa. Tukun perustamisen jälkeen tuli kuitenkin yllätyksenä, että erikoiskaupat eivät ole olleet kiinnostuneita yhteistyöstä. Tuotteita on tarjottu myyntiin muutamille luomukaupoille, mutta ehkä ne eivät ole vastanneet halutun asiakaskunnan tarpeita, Tarima pohtii. Ravintolamarkkinoilla tunnelma on vielä odottava, vaikka horeca-tuotteita olisi jo runsaasti tarjolla. Ravintolat haluavat usein tilata kerralla yhdestä paikasta, ja maksaa yhdellä laskulla. Tästä syystä jatkossa on oleellista parantaa yhteistyötä keskustukkujen kanssa. Myös luomukahviloiden perustamiseen tuntuu olevan lisääntyvää kiinnostusta. Valttina valikoima Yrittäjät ovat erityisen ylpeitä toscanalaisista tuotteistaan, joita on tarjolla toista sataa erilaista. Erikoisuutena on Demeter-Felderzeugnisse -pakasteiden laaja valikoima: tuotteita on horeca-puolelle 250 ja kuluttajillekin 70 erilaista. Suosituimmiksi ovat nousseet luomupatonki ja tomaattituotteet. Lisäksi kahvilla on hyvä menekki, koska sen kilohinta on saatu pysymään kohdillaan. Tukkurien oma suosikki on koko Pan Do Mar -tuoteperhe. Tariman mielestä maahantuonti on välttämätöntä, sillä kaikki ei kasva Suomessa. Valikoimalla halutaankin haastaa kotimaiset tuotteet kilpailuun. Satu (vasemmalla) ja Sini Tarima toivovat tuotantoketjulta sujuvuutta, jotta voidaan yhdessä toimia luomun parhaaksi. Kumppanit ovat ihmisiä Tavarantoimittajien valinnassa tärkeää on valikoiman laajuus. Toimittajia Greenraililla on vain neljä, mutta näiltä tulee noin 500 eri tuotetta. Tämä varmistaa sen, että toiminta on helppoa, eikä rönsyile. Yhteistyöstä halutaan rakentaa pitkäaikaista. Lisäksi kumppaneiden valinnassa arvostetaan kokonaisvaltaista kestävän kehityksen edistämistä. Esimerkiksi LaSelvan tilalla huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista ja toimeentulosta, mikä luonnollisesti asettaa tuotteille vähimmäishinnan, josta ei haluta tinkiä. Toisaalta Saksasta tuodaan pakastetuotteita vuonna 1967 perustetulta osuuskunnalta, joka viljelee vain biodynaamisesti. Hyvien kumppanien ansiosta bisneksessäkin voi tuntea olevansa ihminen, kiittelee Tarima. Yhteistyötä ja kasvua Sekä yrityksen että luomun tulevaisuus näyttää valoisalta. Toimialan kasvu edellyttää monipuolista yhteistyötä ja kateudesta luopumista. Jos toinen yritys keksii tuoda maahan jotain tuotetta, valitaan itse jokin toinen. Muiden yrittäminen ei ole toisilta pois, vaan kaikki on luomun parhaaksi. Yrittäjät toivovat näkevänsä suomalaisen luomutuotannon kasvavan. Yhteistyötä voisi kehittää vaikka perustamalla lisää osuuskuntia toimitusketju täytyy saada sujuvammaksi. Luomualan toimijoita voitaisiin koota yhteen paikkaan Greenrailista vinkataan, että heiltä löytyy myös vapaata toimitilaa! Valikoiman lähtökohta on kuluttajaläheisyys. Ulkomaisiin tuotteisiin käännetään suomenkieliset tekstit käytön helpottamiseksi. 12 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

8 Mainittujen yrityksien kotisivut: Teksti: Laura Rantaneni Kuvat: Anna Autio Yhteishenkeä ja yrittäjyyttä Viron luomulla on hyvä meininki. Lounais-Suomen luomuyhdistys järjesti retken, jossa vierailtiin kolmessa luomua tuottavassa yrityksessä. Elokuun alussa viljandilaisessa luomupellossa käy kuhina. Seppo Lohtajan, Aarne Toomsalun ja Ilmar Kõvatomasin ympärille on ryhmittynyt joukko luomumatkalaisia, jotka tarkastelevat Ilmarin viljelyksiä. Virolaiset luomupellot näyttävät olevan paremmin viljeltyjä kuin tavanomaiset. Näissä on paljon vähemmän rikkakasveja, ihastelee loimaalainen Niko Tanhuanpää. Luomumatka Viroon Seppo Lohtajan johdolla on Lounais-Suomen luomuyhdistyksen järjestämä. Tutustumiskohteina ovat 195 hehtaarin viljatila OÜ Ageroil Olustveressa, yrttiviljely- ja maatilamatkailutila Energiatalu, Pajumäen maitotila ja marjan- ja omenapuiden tutkimuslaitos sekä taimikasvattaja Polli. Virossa luomutilaa viljelevä poliitikko Aarne Toomsalu kertoo lisäksi matkalaisille näkemyksiään Viron luomutilanteesta. Retkellä linja-autoa ajanut Jari Mäkinen osti Pollista omenapuuntaimia tuliaisiksi. Ongelmat tuntuvat olevan pitkälti samanlaisia kuin Suomessa, mutta Virossa luomulla on ilahduttavan hyvä into mennä eteenpäin. Viron peltopinta-alasta prosenttia on luomussa, kun se Suomessa on 7,9 prosenttia, jos lasketaan mukaan siirtymävaiheala. Uusia luomukauppoja ja -kahviloita syntyy ympäri Viroa. Virolaiset tuottajat eivät ole omien sanojensa mukaan kuulleet ikäviä kommentteja luomuun liittyen. Myös päättäjät suhtautuvat luomuun positiivisesti. Pian matkan jälkeen saamme nähdä kuvia Viron presidenttiparin maatilalta, jonne he ovat kutsuneet virolaisia kokkeja ja luomutuottajia. Mukana näkyy olevan myös Arvo Veidenberg Pajumäen maitotilalta, johon mekin tutustuimme. Luomu on Virossa seurapiiriainesta! Luomu ostetaan Tallinnassa Pajumäen maitotila Viljandissa on hyvä esimerkki maatalousyrittämisestä ja luomun kehittämisestä. Tilalla on 9 työntekijää, 80 lypsävää ja 400 hehtaaria peltoa. Isäntä oppi Suomessa, että lehmät eivät pelkää kylmää. Hän tutustui suomalaisiin pihattoihin ja rakensi Viron ensimmäisen kylmänavetan. Venäjän vientikriisi vuonna 1998 iski pahaan saumaan. Maidon tuottajahinta romahti. Navetta oli juuri saatu valmiiksi ja rakennuksiin oli investoitu lainarahoilla. Oli rakennettu tandem-lypsypaikka ja rakennus työväelle. Tuottajahinnalla ei siitä suosta selvittäisi. Päädyimme tuottamaan jogurttia ja rahkaa. Virallista luomutunnusta odotellessa veimme tuotteet asiakkaille suoraan kotiin ja saatuamme virallisen hyväksynnän alkoi markkinointi kauppoihin, Veidenberg kertoo. Nyt tilan tuotteita myydään kaikissa muissa Viron kauppaketjuissa, paitsi liettualaisessa Maximassa. Tilan maito on ollut luomuhyväksyttyä vuodesta 2001 ja vuonna 2005 tuli hyväksyntä jatkojalostukselle. Pajumäellä on oma meijeri ja sen valikoimissa on nyt jo 49 erilaista tuotetta. Luomumatkalaiset ihastuivat etenkin suussa sulaviin rahkoihin ja tinkimaitoon. Pystymme markkinoimaan noin 75 % tuotannostamme luomuna. Lopuissa käytämme lisäaineita. Myyntipaikkoja on yli 140 ympäri Viroa, mutta pääasiallinen myyntipaikka on Tallinna. Logistiikkakulut Tallinnaan ovat melkoiset, tilan isäntä hymähtelee. Mehupuristamolla paljon käyttäjiä Tallinnassa on suurin ostajakunta myös herkullisille luomumehuille, joita valmistetaan Viron maatalousyliopiston alaisuudessa toimivassa tutkimuslaitos Pollissa. Kun Pajumäellä ahmittiin rahkaa, niin Pollista matkalaiset rohmuavat mukaansa huokeaa tyrnimehua ja omenapuuntaimia. Mehujen maistelun lomassa kuullaan, että Polli on suunnattu niin tavanomaisille kuin luomuviljelijöillekin ja sen varastotilat ovat kovassa käytössä myös luomupuolella. Harvalla tuottajalla on omia tiloja suurien hedelmämäärien varastoimiseen. Kesäkuussa Mustialasta agrologiksi valmistunutta Aki Niemeä hymyilyttää tuliaispullot kainalossa. Suomessa tyrnimehusta veloitetaan moninkertaisia summia. Tarttuiko miehelle reissusta matkaan muuta kättä pidempää kuin mehupullot? Minua kiinnosti eniten yrttitila Energiatalu, jossa yhdistyy terveellisyys ja ympäristöystävällisyys. Yrityksellä on muutakin ideaa kuin jatkuva peltohehtaarien lisääminen, toteaa Niemi, joka on innoissaan hyötykasvien nostamisesta takaisin kansan tietoisuuteen. Hän suunnittelee palaavansa ehkä lomailemaan Energiatalun tulevaan ekokylpylään, jonka rakentaminen on kovassa vauhdissa. Nuo yritteliäät virolaiset Rahka ja tyrnimehu. Ne tuntuvat olevan päällimmäisenä kotimaahan palaavien luomumatkaajien mielessä, kun bussikuljetus lähtee Viljandista kohti Tallinnaa. On mielessä jotain muutakin. Aarne Toomsalun puheet virolaisten luomuviljelijöiden tekemästä yhteistyöstä tekivät vaikutuksen moneen kuulijaan. Viljelijät ovat perustaneet Eesti mahe-nimisen osuuskunnan, jonka toiminta on vilkasta. Luomumaidon kulutusta aletaan edistää marketteihin tulevilla luomumaitoautomaateilla. Erästä keskipenkin luomutuottajaa innostaa virolainen tekemisen ilmapiiri. Suomessa on mennyt liian pitkään liian hyvin. Tällä matkallakin moni suomalainen tuottaja oli kiinnostunut vain siitä, kuinka paljon tukia voi mistäkin saada. Suomessa kulutetaan vanhoja pääomia, eivätkä monetkaan viljelijät tarkastele omaa toimintaansa rakentavasti. Voisimme ottaa Viron yrittäjähenkisyydestä oppia. Bussi saapuu satamaan. Omenapuun taimet löytävät omistajiensa luo. Matkan järjestäjä vaikuttaa tyytyväiseltä. Tämä ei jää viimeiseksi Seppo Lohtajan junailemaksi luomumatkaksi. Suomessa luomun kehitys jäi 2000-luvulla junnaamaan paikoilleen, kun Virossa mentiin koko ajan eteenpäin. Nyt Suomessakin alkaa näyttää paremmalta. Toivon, että tulevaisuudessa virolaiset ja suomalaiset tuottajat alkavat tehdä tosissaan yhteistyötä esimerkiksi vaihtamalla avoimesti tietoa, toteaa Lohtaja.» Voisimme ottaa Viron yrittäjä henkisyydestä oppia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja maatilan emäntä Varsinais-Suomesta. Retkeä johtanut Seppo Lohtaja jakoi retkeläisille suojajalkineita Pajumäen tilalla. Vanhaa kalustoa Pajumäen maitotilalla. Pollissa pullotettiin retkipäivänä mustaviinimarjamehua. Aidantolppien korjausta Pajumäen tilalla. 14 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

9 Luomu maatalouden strategiseksi tavoitteeksi Teksti: Elisa Niemi Luomuliiton ja Pro Luomun yhteydet hallitusohjelman rakentajiin toimivat ja luomu saatiin hallitusohjelmaan paremmin esille kuin ikinä ennen. Hallitusohjelmaan kirjattu luomualan kehittämisohjelma on Pro Luomun tekemä. Parhaillaan odotetaan valtiovallalta tietoa siitä, kuinka hyvin suunnitellun mukaisesti saadaan rahoitusta ohjelmalle, kertoo Luomuliiton puheenjohtaja ja Pro Luomun hallituksen jäsen Jaakko Nuutila. Luomuliitto vaatii konkreettisia, hallituksen linjauksen mukaisia toimenpiteitä. Luomutuotteiden arvonlisäveron laskeminen olisi tästä esimerkki. Puolueet ovat jo esittäneet sitä ja se on hyvä toteuttaa nyt, kun verotuksen painopistettä on päätetty siirtää kohti ympäristö- ja terveysperusteisuutta, toteaa Luomuliiton edunvalvontavastaava Jukka Lassila. Luomuliitto on lisäksi tiedotteissaan tuonut esille, että neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen resursseja tulee kohdentaa enemmän maatalouden strategisten linjausten mukaisesti. Elintarvikelain ja -asetuksen viimeisiä muutoksia Luomuliitto pitää vielä riittämättöminä, jotta pienimuotoinen jatkojalostus voidaan turvata. Hallitusohjelma lupaa parannuksia lainsäädännön keinoin. Pitkäjänteisyyttä Pro Luomu keskusteli järjestämässään seminaarissa luomualan toimijoiden kanssa samana päivänä, kun hallitusohjelma julkistettiin. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi kertoi tilaisuudessa, että MTK on aktivoitunut luomuun liittyvissä asioissa ja on valmis aktivoitumaan edelleen, jos tilanne sitä edellyttää. Hallitusohjelma toteaa: Luomu- ja lähi- ruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Sahi pitää tärkeänä sitä, että tuottajat voivat luottaa siihen, että luomun kysyntä säilyy. Tuottajat eivät voi investoida, jos eivät luota, että kysyntä on riittävä vielä viiden tai kymmenen vuoden kuluttakin. Myöskään neuvojat eivät voi suositella luomuun siirtymistä ilman tätä varmuutta, toteaa Sahi. Vienti on ennenkin pelastanut, jos kysyntä kotimaassa on notkahtanut. En pitäisi ongelmana kysynnän luotettavuutta, koska maailmanlaajuisesti luomun kasvu on vääjäämätöntä, kommentoi Nuutila. Hallitus lupaa, että elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä selvitetään ja pitää tärkeänä, että EU-jäsenmailla on oikeus julistaa alueensa vapaaksi GMO-viljelystä. Saadaanko vihdoin merkintä gm-rehulla tuotettuun lihaan? Luomutuet ja pinta-alan kasvu Jos luomutukeen panostettaisiin 20 miljoo- naa euroa vuodessa lisää, saataisiin pinta-alan kasvu sellaiseksi, että se vuonna 2020 olisi kaksinkertainen. Kaiken kaikkiaan ympäristötukijärjestelmää täytyy myös yksinkertaistaa, jotta byrokratia ei ole merkittävä haitta viljelijöiden työssä, toteaa Jukka Lassila. Ympäristötuen keinoista luomutuki on tehokkaimpia toimenpiteitä vähentää ympäristökuormitusta. Luomupeltoihin pystytään sitomaan merkittäviä määriä hiiltä ilmakehästä; orgaanisten lannoitteiden käyttö ja viljelykierto hyödyttävät ilmastoa. Luomu on siten luonteva osa ilmastontorjunnan edelläkävijämaan toimenpiteitä ja monimuotoisuuden vaalimista, mitkä ovat hallitusohjelman tavoitteena. Luomueläintuotannon houkuttelevuus [Luomualan] kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Tämä on hyödyllinen painotus, koska kysyntä eläintuotteille on korkea. Kuluttajat haluavat eettisesti tuotettuja tuotteita. Luomueläintuotannon lisääminen koko maassa lisää myös luomulannan saatavuutta kasvintuotannossa, muistuttaa Nuutila. Poimintoja hallitusohjelmasta Pro Luomun elintarvikeyritysten jäsenrekrytointitilaisuus osui samalle päivälle, kun Suomen uusi hallitus muodostettiin. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen nosti esiin tuolloin seuraavat kohdat hallitusohjelmasta: Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta. Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi. Kehittämisessä painotetaan muun muassa luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta. Kasvatetaan luomu- ja lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla ja vahvistamalla pienyritysten ja lähiruoan tuottajien osallistumista julkisten hankintojen kilpailutuksiin mm. parantamalla hankintaosaamista ja laadullisten kriteerien esilletuloa. Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen. Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia parannetaan lainsäädännön keinoin. Vaittinen kommentoi, että Maabrändityö on pedannut luomun nostamista strategiseksi tavoitteeksi. Tavoite nostaa luomun osuus tuotannosta 50 prosenttiin on siis vaikuttanut päättäjiin. Muita kestäviä tavoitteita hallitusohjelmassa: EU:n maatalouspolitiikan tulee edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Maatalouden tukijärjestelmän kokonaisuus ja parempi tarveharkintaan perustuva kohdentaminen arvioidaan, kun päätökset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta ovat tiedossa. Maatalouden kannattavuutta lisätään markkinaehtoisesti. Maataloustukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Tukiperusteet tehdään läpinäkyväksi. Tukia suunnataan aitoon aktiivituotantoon. Tuotteiden pääsyä kauppaan ja jakeluun edistetään ja arvioidaan kaupan ja jalostuksen määräävää roolia. Maatalouden ympäristötukea kohdennetaan alueellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille alueille ja lohkoille. Ympäristötuen ehdot muutetaan entistä vastikkeellisemmiksi ja enemmän ympäristö- ja vesistönsuojeluun kannustavaksi. Koko hallitusohjelma luettavissa: Harri Hakala Kuvapankki MTK Kuvapankki MMM MYYNNISSÄ Luomuliiton puheenjohtaja Jaakko Nuutila on tyytyväinen hallitusohjelmaan saatuihin kirjauksiin. Nyt tarvitaan vielä hyvien tavoitteiden saavuttamiseen riittävä rahoitus. MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi pitää tärkeänä sitä, että tuottajat voivat luottaa siihen, että luomun kysyntä säilyy. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen toteaa, että Maabrändi-raportin esittämä tavoite nostaa luomun osuus tuotannosta 50 prosenttiin, on vaikuttanut päättäjiin. Karjatila Virossa, Tallinnan lähellä. 700 hehtaaria peltoa. Ota yhteyttä: Asso Oppar, puh Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

10 Luomua on tarjolla gourmet-ravintoloista aina isoihin henkilöstöravintoloihin. Kuvassa Ravintola Juuren sapas-annokset. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski, Suomen Luomutukku ja Ravintola Juuri Luomun askeleet ravintolakeittiöön Saisiko olla: ravintolaillallinen à la luomu? Luomu on löytänyt tiensä ravintoloiden keittiöihin. Miten tuottajat vastaavat siihen? Ravintola-ala on herännyt luomuun. Yhä useampi ravintola on alkanut käyttää luomua merkittävänä osana toimintaansa. Luomutuottajien raaka-aineita kysytään pienistä gourmet-ravintoloista aina suurtalouskeittiöihin saakka. Varmuus ja saatavuus ovat olleet aiemmin esteinä luomun rantautumisessa ravintoloihin. Nyt siihen on onnistuttu löytämään erilaisia toimivia ratkaisuja, toteaa keittiömestari ja osakas Antti Ahokas Suomen Luomutukku Oy:stä. Ravintoloiden kannalta verkostojen luominen ja kontaktointi ovat olennaisen tärkeitä asioita. Mutta miten tuottaja näkee ketjun muodostumisen oman toiminnan ja ravintoloiden välillä? Luomuviljelijä Jukka Lassila sanoo, että tuottaja tarvitsee ehdottomasti oikeita kontakteja ja yhteistyökumppaneita, jotta tuotantoketju pelaisi järkevästi. Yhteistyötä täytyisi syntyä myös tuottajien välillä. Kukaan ei jaksa yksin toimittaa ravintoloille tavaraa, eikä ravintoloille ole järkevää tilata luomua pienissä erissä useilta eri tuottajilta, Lassilan tilan isäntä toteaa. Toimiva tuotantoketju Yksi tuottajien kannalta toimiva ratkaisumalli on osuuskunta. Lassilan tila on mukana Osuuskunta Oma Maassa, joka toimittaa tavaraa eteenpäin ravintoloille ja luomutukkureille. Luomutukun kannalta tällainen toiminta on kannattavaa, sillä sitä kautta me saamme tavaraa monipuolisesti. Näin me voimme puolestaan taata ammattikeittiöille parhaan mahdollisen laadun, Ahokas kuvaa. Ahokas antaa käytännön esimerkin siitä, miten luomuketju voidaan toteuttaa. Suomen mittakaavassa pioneerikuvio menee näin: Lassilan tuotteet toimitetaan Oma Maan kautta Suomen Luomutukkuun, josta ne jatkavat matkaansa samassa kuormassa eri keittiöihin muiden luomutuotteiden kanssa. Verkostoituminen on yleensä hidasta. Sen vuoksi on tärkeä luoda yhteistyökuvio, jossa kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana. Positiivista on se, että tuottajat ovat tänä päivänä hyvin tietoisia siitä, että luomu on myös ravintola-alalla nopeasti kasvava tuote. Luomulle on selkeä markkinarako ravintoloissa, Ahokas sanoo. Yksi Ahokkaan kuvaaman luomuketjun ravintoloista on Ravintola Juuri, jonka suhde luomuun on ollut alusta alkaen laatulähtöinen. Suomen Gastronominen Seura valitsi sen vuoden 2010 ravintolaksi. Ajattelimme alusta saakka ravintoloitsija Ilja Björsin kanssa, että aina kun luomu Luomuviljelijä Jukka Lassila sanoo, että luomukiinnostus ravintoloissa riippuu ensisijaisesti keittiömestarista. Joskus käy niinkin, että miehityksen vaihtuessa myös luomun käyttäminen hiipuu. ohittaa laadussa tavanomaisesti tuotetun, käytämme luomua, myös Juuressa osakkaana oleva Ahokas toteaa. Katse kustannustehokkuuteen Lassila uskoo luomun kasvuun ravintolaalalla. Tällä hetkellä tilan tuotannosta päätyy ravintoloihin kymmenkunta prosenttia. Menekki voisi tosin hänen mukaansa kasvaa merkittävästikin. Ei siinä tarvittaisi kuin muutama iso tilaaja, kuten vaikka ravintolaketju, niin meidän tilan tuotanto voisi päätyä kokonaan ravintolasektorille. Lassilan tila on pääsääntöisesti viljatila, joka tuottaa myös herne- ja härkäpaputuotteita. Ne ovatkin osoittautuneet viime aikoina hyvin kysytyiksi juuri ravintoloissa. Luomussa pullonkaulana ravintoloiden suhteen ovat kasvikset ja vihannekset. Ne kiinnostavat raaka-aineina ravintoloitsijoita ympäri vuoden, mutta meillä ei ole tarpeeksi niiden tuottajia. Ratkaisu tähän olisi Lassilan mukaan tilojen tuotannon monipuolistaminen luvulla melkein joka luomutila pystyi tarjoamaan tuotteita laidasta laitaan. Nyt tilat ovat yksipuolistuneet ja ne tuottavat yhtä massaa keskittyneesti luvulla markkinoita ei löytynyt monipuoliselle tuotannolle, mutta nyt tilanne on aivan toinen, Lassila arvioi. Tuotantohintojen alhaisuus on kuitenkin edelleenkin ratkaisematon ongelma. Vihannes- ja kasvisviljelyssä ensimmäisenä tulevat vastaan työvoimakustannukset. Perusluomuvihannesten tuottaminen pitäisi saada kannattavaksi. Luomutarina kulkee mukana Lassila kokee luomun tuotannon ravintoloiden keittiöihin mielekkäänä. On päivänsel- 18 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

11 vää, että on eroa siinä, kun tuotteet päätyvät bulkkitavaraksi ja siinä, kun oman pellon tuotantoa tarjoillaan ravintolaasiakkaille herkullisen aterian muodossa. Totta kai tuottajat haluavat, että heidän työtään arvostetaan. Ravintolassa tuotteet ovat ihan toisella tavalla arvossaan ja silloin myös meidän työmme on mielekkäämpää, Lassila kuvaa. Tuottajan kannalta etu on myös siinä, että tuottajatieto kulkee tiiviin ketjun ansiosta paketissa mukana. Tarina kulkee aina mukana asiakkaalle saakka, Ahokas lisää. Suomen Luomutukun tavarasta jopa puolet menee tällä hetkellä ravintoloihin. Ahokkaan mukaan ravintola-alan asiakkaita heillä on laidasta laitaan ja eri puolilla Suomea. Laatutietoiset ravintolat ovat lähteneet etunenässä luomuun, mutta muut ovat tulossa perässä. Näkisin, että mikäli isommilla ravintola-alan toimijoilla ei ole vielä luomuohjelmaa, alkaa olla jo pikkuisen kiire. Luomun läpimurto ravintolakentälle tulee haastamaan sekä tuottajat että ravintoloitsijat. Ahokkaan mukaan se tarkoittaa sitä, että luomutuotteiden tasoa tulee entisestään nostaa. Tämä pätee erityisesti luomulihan tuotannossa. Ravintoloiden täytyy puolestaan pystyä vastaamaan siten, että he pitävät tietoisesti tasoaan yllä ja pyrkivät kehittämään sitä entisestään. Luomu on kuitenkin ravintola-alan ammattilaisten puolella, sillä hyvästä raaka-aineesta on aina helpompaa tehdä hyvää kuin huonosta. Teksti ja kuvat: Seppo Rantanen Onnenkantamoinen Palkinnon voittanut piirros ikuistettiin Brysselissä t-paitaan, jota pitelevät sisarukset Ida (vas.), Laura ja Helmi. Paras menyy syntyy läheltä Lassila sanoo, että ravintolat ovat erinomainen kanava luomun kasvattamiseen. Hän uskoo, että sitä mukaa, kun luomu on saatu läpilyödyksi ravintoloissa, se löydetään kunnolla myös vähittäiskaupan hyllyiltä. Ravintolat ovat tuottajan näkökulmasta myös siksi hyvä yhteistyökumppani, että niillä on paras kyky maksaa laadukkaasta raaka-aineesta. Samoin kuluttaja on tällä hetkellä vielä valmiimpi maksamaan luomusta ravintolan lautasella kuin muualla. Ravintoloilla tuntuu olevan edelleen vaikeuksia tuottaa luomun ympärille ateriakokonaisuuksia. Lassilalla on hyvä ehdotus. Luomun kanssa kannattaisi keskittyä. Ruokalistalla voisi olla yksi kokonainen luomuvaihtoehto vähän samaan tyyliin kuin kasvisvaihtoehtokin. Näin ravintola voisi profiloitua ja hyödyntää luomua toiminnassaan. Lassila kertoo itse käyneensä ravintoloissa, joihin toimitetaan hänen tuotteitaan. Tunnistaako hän oman kätensä jäljen? Se tietenkin riippuu siitä, mitä ravintolan listalla sattuu juuri silloin olemaan. Mutta jos listalla on erikoistuotteita kuten esimerkiksi härkäpapua, voi olla varma, että se on kotoisin meidän pelloilta, Lassila vastaa. lyhyesti Mielenkiintoinen kuva ja tarina vei Parikan perheen Brysseliin. Neljätoistavuotias Laura Parikka innostui kesän 2010 maatalousnäyttelyssä äitinsä patistamana piirtämään onnellisen luomukanan. Ja syksyllä lokakuun alussa hänet palkittiin yli kymmenen muun eurooppalaisen nuoren kanssa eläinten hyvinvointikonferenssissa Brysselissä. Palkinnot jakoi itse prinssi Laurent, joka on perustanut säätiön eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Piirustuskilpailussa piti piirtää maailman onnellisin eläin. Pikkusisko Helmi piirsi hevosen. Pelkkä piirros ei riittänyt vaan palkintoon vaadittiin myös hyvä tarina kanan onnellisuudesta. Lauran mukaan kana saa niin paljon jyviä ja vettä kuin syö ja saa olla vapaana kun haluaa. Palkintoon kuului Lauran ja äidin matka, mutta he päättivät ottaa mukaan koko viisihenkisen perheen, kun matka vielä osui isän syntymäpäivään. Mitä Brysselistä jäi mieleen? Euroopan suurin dinosaurusmuseo ja valtava liikenne, muistelee Laura. Kiinnostaisiko joskus muuttaa sellaiseen kaupunkiin? En varmaan tottuisi siihen hirveään liikenteeseen, ajattelin opiskella agrologiksi, vastaa Hartolassa luomutilalla asuva Laura. Millainen olisi sitten luomuviljelijän oma suosikkiannos ravintolassa? Ateriaa ei tulisi rakentaa siten, että nyt täytyy saada tällainen tulos. Pitäisi lähteä tekemään ateriakokonaisuutta siltä pohjalta, mitä tuotteita on saatavissa läheltä ja mikä sesonki on menossa. Paras menyy syntyy lähellä tuotetusta luomusta. Lopputulos voi olla hyvinkin erilainen esimerkiksi Oulussa kuin Helsingissä, luomutuottaja tiivistää. Teksti: Marja Nuora Kuva: Srfood Luomuviljely voi ratkaista maailman nälkäongelman YK:n erityisneuvonantaja Olivier De Schutter vaatii, että että maataloudessa on tehtävä perustavanlaatuinen muutos kohti kestävyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Mikä on luomun merkitys maailmanlaajuisesti? YK:n erityisneuvonantaja Olivier De Schutter vaatii keväällä ilmestyneessä vuosittaisessa raportissaan Ihmisoikeuskomissiolle, että maataloudessa on tehtävä perustavanlaatuinen muutos. Hänen vastuualueenaan on ihmisten oikeus ruokaan. Maatalouden on muututtava ympäristön kannalta kestävämmäksi ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi, jotta maapallon nälkäongelma saadaan torjuttua, raportoi De Schutter. FAO:n arvioiden mukaan viime vuonna maailmassa kärsi aliravitsemuksesta lähes miljardi ihmistä. Huolimatta vuosituhannen vaihteen tavoitteesta puolittaa nälkää näkevien määrä maa-» Huipputeknologia ja länsimaissa tuotetut tuotantopanokset, kuten keinolannoitteet, huippusiemenet ja torjunta-aineet eivät auta pienviljelijöitä. pallolla vuoteen 2015 mennessä on nälkäisten määrä vain kasvanut. Kasvu on kääntynyt laskuun vasta viime vuosina. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vieläkin yksi kolmasosa väestöstä näkee nälkää. Puoli vuosisataa on kulunut vihreästä vallankumouksesta. Tieteellisillä ja teknologisilla ratkaisuilla on maatalouden tuottavuutta pystytty yhä edelleen kasvattamaan. Silti nälkäongelmaa ei ole saatu ratkaistua. De Schutter onkin sitä mieltä, että rahan työntäminen maatalouteen ei riitä, vaan on otettava askelia vähähiiliseen, resursseja säästävään tuotantoon, joka hyödyttää eniten maapallon köyhiä pienviljelijöitä. Nälkäongelmaan ovat ratkaisuna maapallon köyhimpien alueiden köyhä maaseutuväestö, jonka toimeentulon edellytyksiin on tähän mennessä kiinnitetty aivan liian vähän huomiota. Maapallolla tuotetaan tällä hetkellä periaatteessa riittävästi ruokaa kaikille. De Schutterin mukaan määrän lisäksi on kiinnitettävä huomiota ruoan saatavuuteen ja sen sopivaan koostumukseen. Huipputeknologia ja länsimaissa tuotetut tuotantopanokset, kuten keinolannoitteet, huippusiemenet ja torjunta-aineet eivät auta pienviljelijöitä. Parhaan avun maapallon köyhille ja nälkäisille tuovat viljelymenetelmät, joiden avulla pientuottajat pystyvät tuottamaan omavaraisesti ja ympäristöä rasittamatta monipuolista ja ravitsevaa ruokaa itselleen ja lähipiirilleen myös sääoloiltaan ja ympäristöltään haastavissa olosuhteissa. Tähän De Shutterin mukaan tarjoavat parhaan tavan luomuviljelyssä käytetyt agroekologiset menetelmät. Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa Raportti De Shutterin sivuilla: pdf/officialreports/ _ahrc-16-49_agroecology_en.pdf 20 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

12 Saammeko esitellä: Suomen ensimmäinen Luomulähettiläs Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Hanne Leppänen ja Suomen Luomutukku Oy Luomulähettilään tehtävänä on opastaa tuottajia markkinalähtöiseen ajatteluun. Mitä muuta hän tekee? Siitä kertovat nyt Suomen ensimmäinen luomulähettiläs sekä idean isä. Suomen ensimmäinen Luomulähettiläs Hanne Leppänen sanoo, että kentältä saatu positiivinen palaute kannustaa jatkamaan. Meillä on huippuraaka-aineita ja tuotteita, jotka pitäisi saada nyt markkinoille. Iloisen Itä-Suomen sydämessä Joensuussa työskentelee nainen, joka tekee historiaa suomalaisella luomukentällä. Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa hankkeen projektipäällikkö Hanne on työskennellyt viime syksystä saakka Luomulähettiläänä Pohjois-Karjalassa. Tehtävänäni on toimia tällaisena välivouhkana paikallisten luomutuottajien ja asiakkaiden välissä, Leppänen tiivistää työnkuvaansa. Käytännössä se on sitä, että vien maakunnassa eteenpäin tietoa valtakunnallisesti toimivasta luomutukkutoiminnasta, etsin sopivia yhteistyökumppaneita ja kannustan tuottajia siirtymään luomuun. Pohjois-Karjalan Aikuisopisto on tehnyt yhteistyösopimuksen Suomen Luomutukku Oy:n kanssa, joka on luomulähettilästoiminnan isä. Pilottina vajaa vuosi sitten käynnistetyn projektin päämäärä on päästä suoraan yhteistyöhön tuottajien kanssa mahdollisimman tehokkaasti. Ajatusmalli on se, että kun toimimme yhteistyössä paikallisten tuottajien kanssa, tarvitsemme paikallisia luomulähettiläitä, jotka toimivat jo valmiiksi eri maakunnissa ja joilla on alueen tuntemus ja kontaktit, toteaa toimitusjohtaja Petri Hautala Suomen Luomutukku Oy:stä. Räätälöityjä sopimuksia Luomulähettilästoiminta on Hautalan kehittämä ainutlaatuinen konsepti, joka on suojattu tuotemerkillä. Se on jo ehditty hyväksi havaita. Konseptin avulla pystymme verkostoitumaan tuottajien kanssa ja myös tuottajat voivat verkostoitua keskenään. Tästä on selkeää hyötyä. Tällä hetkellä meillä toimii aktiivisesti muutama Luomulähettiläs eri maakunnissa. Tavoitteena on laajentaa toimintaa koko maahan ja hankkia lisää lähettiläitä. Tosiasia kun on, että me tarvitsemme nyt Suomeen enemmän ja isompia luomutuottajia. Suomen Luomutukku tekee sopimuksen sopivan luomulähettilään kanssa aina mittatilauksella. Näin toimimalla taataan, että homma toimii molempiin suuntiin. Leppäsen tapauksessa hänen varsinainen työnantajansa on edelleen Pohjois- Karjalan Aikuisopisto. Hän työskentelee oppilaitoksen Elintarvikealan koordinointihankkeen projektipäällikkönä. Luomulähettilästoiminta sovitettiin luontevasti työhön, jota tein jo muutenkin. Suomen Luomutukku tuli projektiin mukaan omalla panoksellaan, joten se saatiin hyödyttämään joustavasti kaikkia osapuolia, Leppänen kiteyttää. Markkinalähtöistä neuvontaa Luomulähettilään työ on pitkälti neuvontatyötä. Se poikkeaa kuitenkin perustavanlaatuisesti niin sanotusta perinteisestä tuottajien neuvonnasta. Siinä missä yleensä mennään viljelylähtöisesti, nyt lähdetään liikkeelle markkinalähtöisesti. Uutta on se, että me kerromme tuottajille, millaista on markkinalähtöinen ajattelutapa luomussa. Emme neuvo, miten pitää viljellä, vaan opastamme, miten tavara saadaan mahdollisimman tehokkaasti tilalta markkinoille ja miksi kannattaa viljellä luomua, Leppänen kuvaa. Ennen neuvonnassa on oltu pellossa, mutta ei ole ollenkaan vielä lähdetty ajattelemaan markkinoita. Nyt me tuomme tuottajille käytännön tietoa ja tarjoamme heille yhteistyötä ja väylää suoraan markkinoihin Suomen Luomutukun kautta. Leppänen korostaa, että luomu on tähän saakka ollut hyvin pitkälti kaupan, mutta ei neuvontaorganisaatioiden hallinnassa. Uuden lähestymistavan myötä nyt tehdään maassa historiaa. En silti missään tapauksessa väheksy perinteisiä neuvontaorganisaatioita. Heillä on edelleen tärkeä tehtävä viljelyyn käytännössä liittyvissä asioissa. Koen enemmänkin, että me kaksi erilaista neuvontatahoa voimme täydentää toinen toistamme. Sinustako Luomulähettiläs? Luomulähettiläiden verkoston rakentaminen on alkanut Suomessa. Pilottina viime syksynä alkanut projekti on vakiinnuttamassa toimintaansa. Suomen Luomutukku Oy:n toimitusjohtaja Petri Hautalan mukaan luomulähettiläitä toimii jo aktiivisesti muutamassa maakunnassa. Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä meillä on jo toimijoita. Nyt tarvittaisiin luomulähettiläitä erityisesti Pohjanmaalle, Satakuntaan sekä Etelä- ja Pohjois-Savoon, Hautala kertoo. Kiinnostaisiko sinua ryhtyä luomulähettilääksi? Jos työskentelet luomun parissa tai sinulla on tietotaitoa siitä ja jos sinulla on tuntemusta ja kiinnostusta alueesi luomukenttään, voit olla Suomen Luomutukun etsimä henkilö. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä suoraan minuun, Hautala sanoo. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta Kreivin aikaan Tuottajat ovat ottaneet luomulähettiläät vastaan avoimesti. Leppäsellä on hyvin positiivisia kokemuksia Pohjois-Karjalasta. Hänen mukaansa asenteet luomuun ovat muuttuneet merkittävästi sekä tuottajien että kuluttajien keskuudessa. Vihreän hörhöilyn leima on haihtunut lähes kokonaan pois. Luomun hyvää mainetta täällä on lisännyt myös useamman kerran järjestetty Karelia Food Forum -tapahtuma, jossa mukana on ollut aktiivisesti myös Suomen Luomutukussa nykyisin keittiömestarina toimiva Antti Ahokas, Leppänen kertoo. Tuottajat ovat Pohjois-Karjalan lisäksi todenneet muuallakin, että meidän malli on erilainen ja heitä kiinnostava. Suora sopimusviljelysopimus meidän kanssa takaa heille heidän omaan työhön liittyvän hyödyn lisäksi myös kaupallisen hyödyn, Hautala lisää. Luomulähettiläsringissä uskotaan vakaasti luomun nousuun ja tulevaisuuteen Suomessa. Siellä tiedostetaan selkeästi, että luomun kysyntä hätyyttelee jo kuuluvasti tarjontaa. Nyt olisi kreivin aika siirtyä laajasti luomuun. Jos me emme saa tuotteita riittävästi markkinoille, kohtahan täällä syödään puolalaista luomua. Etenkin kasvisjuures- ja lihapuolella on jo kiire, Leppänen toteaa. Asenteesta se on kiinni. Ei Suomella mene välttämättä kovin pitkään saavuttaa luomussa eurooppalainen taso. Se tarkoittaa sitä, että nyt pitää laittaa pyörät pyörimään, Hautala tiivistää. Petri Hautalalla on vankka tuntemus verkostojen johtamisesta. Tanskassa karttunutta tietotaitoa luomusta hän pystyy nyt hyödyntämään Suomen markkinoilla. 22 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

13 Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna Ali-Alhan tilalla monipuolisuus on kunniassa Karjalohjan Tallaassa sijaitseva Ali-Alhan luomutila on alueelle tyypillinen kasvinviljelytila, jonka tulonmuodostuksesta härkäpavulla, viljoilla ja rypsillä on suurin merkitys. Tunnetuksi tilan tekee kuitenkin sen runsas ja monipuolinen marjatarjonta. Valmistuin Mustialasta agrologiksi aikuisiässä vuonna Tilan tulevaisuus pyöri mielessäni ja niinpä istutin ensimmäiset luomumansikat samana kesänä isältäni vuokraamallani lohkolle. Kun sukupolvenvaihdos vuonna 1995 tehtiin, siirsin kaikki tilan pellot luomuun, Kirsi Ali-Alha sanoo ja tunnustaa päätöksen olleen erinomainen. Mansikat menevät lähialueen ja pääkaupunkiseudun kuluttajille suoramyyntinä. Vuosi vuodelta asiakkaiden halukkuus itsepoimintaan on heikentynyt. Kirsi Ali-Alhan mukaan ihmisten kontakti luontoon ja ruuan lähteille heikkenee kaiken aikaa. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi kannattaisi tehdä jotakin. Mansikanviljelijä tarvitsee tietoa Ali-Alhan tilalla on vuokramaineen viljelyksessä toista sataa hehtaaria. Kymmenkunta hehtaaria keinokastelussa olevia Lohjanjärven rantalohkoja on puutarhakierrossa. Puutarhapuolen ykköskasvia, mansikkaa kasvatetaan kolmen hehtaarin alalla. Viimeisiä perunoita istutettiin samaan aikaan, kun toisella laidalla lohkoa perunassa oli liki puolimetrinen varsi. Ensimmäiset varhaisperunat lähtivät tilamyymälästä lähialueen herkkusuiden juhannuspöytiin. Lajikkeista ykkönen on Polka, mutta myös Bountyä ja Jonsokia on viljelty menestyksekkäästi. Huolellisesti kompostilla, karjanlannalla ja mahdollisesti luujauholla höystettyä maata ei tarvitse kolmen neljän vuoden kierron aikana lannoittaa. Keväisen kuivien lehtien harjauksen ja imuroinnin lisäksi mansikkamaalla tarvitaan kesän mittaan yhdestä kahteen rikkakasvikitkentää, kuvaa Ali-Alha. Kaikki mansikkalajikkeet eivät sovellu luomuun ja myös maalaji asettaa omat vaatimuksensa. Muovitettuun harjuun kesäkuussa siksakkin kahteen riviin istutettujen taimirivin väliin tulee tihkukasteluletku. Riviväli sovitetaan siten, että nurmelle kylvetyt rivivälit voidaan leikata 70-senttisellä ajoleikkurilla. Kaipaisin enemmän tietoa luomuviljelystä, jotta viljelijän ei tarvitsisi tehdä usein kalliiksi tulevia kokeiluja omilla lohkoillaan. Keskustelut toisten viljelijöiden kanssa, retkeilyt ja tutustumismatkat maailmalle ovat toki oivia tiedon lähteitä, toteaa Ali-Alha. Kivenkeruuta Lohjanjärveen viettävillä pelloilla riittää ja niinpä kivirauniotkin ovat massiivisia. Liity Luomuliiton perustamalle sähköpostilistalle keskustelemaan luomumansikan tuotannosta: Tietynlaista sopimusviljelyä kuluttajille Mansikan lisäksi Ali-Alhan puutarhaviljelyssä on Öjebyn- ja Mortti-mustaherukkaa. Herukkapensaat leikataan huhtikuussa, jolloin Öjebyn lamoavat oksat poistetaan. Pystykasvuisen Mortin leikkauksessa voidaan paremmin soveltaa 1/3 sääntöä. Muskoka-vadelmaa viljellään noin puolen hehtaarin alalla. Saskatooniakin on ollut viljelyssä muutaman vuoden ajan. Kaikki marjat menevät sekä itsepoimintana että laatikkomyyntinä suoraan tilalta kuluttajien säilöntään. Olen pyrkinyt siihen, että kuluttajat hakisivat tuotteet suoraan tilaltamme. Mansikka-aikaan hernettä ja aikaista Timo-perunaa menee oheistuotteena mukavasti. Mutta syksyn saapuessa ja mökkisesongin hiipuessa esimerkiksi luumujen ja maissin markkinoinnissa on joskus ollut hankaluuksia. Olenkin pyrkinyt tekemään marjasesongin ulkopuolisista kasveista tietynlaista sopimusviljelyä kuluttajien kanssa, jotta he muistaisivat että luomutilalta saa tuotteita heinäkuun jälkeenkin, Kirsi Ali-Alha kertoo. Vilja, härkäpapu ja rypsi menevät kulutukseen useamman väylän kautta. Melkoinen osa viljasta jauhetaan ja kuoritaan Mustion myllyssä Ali-Alhan omaan tilamyyntiin. Loppu peltojen sadosta menee lähialueen luomutilojen tarpeisiin. Etenkin valkuaiskasvien kysyntä on viime aikoina ollut ilahduttavan vilkasta. Touko-kesäkuun vaihteessa mansikka kukkii komeasti, näyttää Kirsi Ali-Alha. Kasvukunto kunniaan Kirsi Ali-Alha toteaa peltojen pitkäaikaisen kasvukunnon olevan luomuviljelyn perusta. Ensinnäkin happamuus on nujerrettava ja ph saatava 6,5 tasoon. Etenkin puutarhaviljelyssä kasvukerrokseen on kyettävä lataamaan useamman vuoden ravinnetarve kierrossa oleille kasveille. Karjanlanta, komposti ja viherlannoitus ovat tilan avaimet kannattavaan luomuviljelyyn. Ali-Alhan tilan peltojen viljelykierto viisivuotinen, missä viljan jälkeen tulee härkäpapu. Tätä seuraa rypsi, jonka jälkeen on vuorossa pari apilanurmivuotta. Nurmien ensimmäinen sato korjataan yleensä naapuritilojen karjanrehuksi, mutta toinen sato murskataan poikkeuksetta viherlannoitteeksi. Valitsin viljelyä aloittaessani luomuviljelyn sen haastavuuden ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Luomuhan vaatii enemmän käsityötä kuin kemikaaleihin tukeutuva tavanomainen viljely. Mutta onnistuessaan luomu antaa hyvän sadon lisäksi mieltä nostattavan onnistumisen tunteen, tilittää Ali-Alhan Kirsi-isäntä lopuksi. Napakka vihreä itu kestää istutuksen ja antaa perunalle lentävän lähdön. 24 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

14 Ulkomailta Teksti: Marika Auersalmi Kuvat: Tomi Auersalmi Kokonainen luomuelämys Alpeilla Itävallassa luomun yli 10 % osuus viljelyalasta tulee esiin paikallisissa ruokakaupoissa monipuolisina luomutuotteina. Kaupan valikoimien lisäksi luomu näkyy myös hotelli- ja ravintola-alan palveluissa. BioFach -messumatkan päätteeksi tutustuimme Itävallan Salzburgin ympäristöön. Oli hieno nähdä, mihin yhteistyöllä on päästy. Kymmenen kilometrin päässä Salzburgin keskustasta on pieni, 700 asukkaan kylä St. Jacob am Thurm. Ravintola Gasthaus Schützenwirtin on rakennettu vuonna 2006 samaan aikaan vieressä olevan kulttuurikeskuksen kanssa. Kaikki ravintolan käyttämät raaka-aineet ovat luomua. Suurin osa perusraaka-aineista tulee sopimustuottajilta. Tervetuloa lihansyöjät ja porkkananpurijat, sillä listalla on monipuolinen valikoima vasikanleikkeestä tai maksapyörykkäkeitosta vegaaneillekin maistuviin kasvisannoksiin. Lienee sanomattakin selvää, että lista noudattaa vuodenaikoja. Tässä yhdistyy tyylikkäällä tavalla ravintolan brändityö sekä asiakkaalle tarjottava elämys kahviannoksen viehättävä esillepano. Parhaiten se näkyy käytettävien kasvisten osalta. Talvella tarjoillaan ruokaisia patoja, kesällä kevyempiä ja nopeammin valmistuvia ruokia. Ravintolalle valmistettava biodynaaminen nimikkoluomuolut voitti pienpanimoiden sarjan vuonna Viinilistalla on vain luomuja Demeter-viinejä. Eniten tilaa on saanut itävaltalaiset viinit, mutta osansa on muillekin. Vakioviinien lisäksi tarjolla on pienempien tilojen harvinaisuuksia ja uusien tilojen kokeilevaa tuotantoa. Viiniharrastajalle pelkästään viinilista riittäisi syyksi poiketa! Ruokaa odotellessamme pöytään tuotiin itse leivottua leipää höyryävän kuumana kolmen eri maustevoin kera. Luomuvasikanleike oli suuren suuri, lähes lautasen kokoinen. Naudanmaksapalleroita sisältänyt keitto oli erinomaista. Jälkiruuaksi tilattu perinteinen omenatorttu tarjoiltiin itse tehdyn vaniljajäätelön kera. Laskuun sisältyi lisäksi oluet, viini, alkoholiton juoma kuskille ja yksi capuccino. Kaikki yhteensä 45,20. Ravintolan sivut löytyvät osoitteesta Ota taksi tai navigaattori, sillä ihan heti ei arvaisi, että kylään käännytään tunkion vierestä ja ravintolaan käännytään kirkon portailta. Luomuvasikanleike, olkaa hyvä! Valoisa tila houkuttelee istahtamaan terassille. BioParadies ja BioHotels matkailijan apuna Salzburgin alueen ravintoloiden luomutarjonta löytyy seuraamalla perhosia. Eriväriset perhoset kertovat luomuraaka-aineiden määrästä samaan tapaan kuin meillä Portaat luomuun. Luomun lisäksi korostetaan paikallisia luomutuotteita, jolloin perinnetuotteista makkarat, pateet ja hillot ovat hyvin esillä esimerkiksi luomuaamiaisella. BioParadies on osittain EU-rahoituksella toteutettu hanke, jossa kootaan palveluntarjoajat yhteiselle nettisivulle ja hoidetaan tiedotusta yhteisesti. Katso lisää sivulta BioHotels on yksityisten luomua ja kestävää kehitystä painottavien hotellien vuonna 2001 perustettu markkinointiyhteenliittymä. Säännöt on muokattu yhdessä kansallisen luomuvalvontajärjestön kanssa. Hotellien tarjoaman ruuan tulee olla pääosin luomua. Vuosien varrella hotellit ovat kehittäneet myös muilta osin palvelujaan tai rakenneratkaisujaan kestävämmäksi. Esimerkiksi aurinkopaneelit ja tarkasti hoidettu kierrätys sekä luonnonmateriaalit huoneissa ja rakenteissa ovat yhä yleisempiä. Hotelleja löytyy pienistä perhemajataloista isoihin kylpylöihin Italiassa, Itävallassa, Ranskassa ja Saksassa. Tutustu tarkemmin osoitteessa % luomuaamiainen Alppialueet elävät turisteista, talvella laskettelijoista ja kesällä retkeilijöistä. Russbach on yksi lukuisista laskettelukeskuksista 60 kilometrin päässä Salzburgista. Rinteet nousevat 1600 metriin ja yhdellä lipulla voi tavoittaa kuusi laskettelukeskusta, yhteensä 130 kilometriä rinteitä ja latuja. Me yövyimme BioHotelsketjuun kuuluvassa hotellissa, jolla oli myös BioParadis-perhonen seinällään. Alpenhotel Garni Russbacher Hof on 15 huoneen hotelli, jossa tarjoillaan 100 % luomuaamiainen ja iltapäivällä kahvia tai teetä itse leivotun kakun tai piirakan kera. Leivonnaiset tehdään tietenkin luomuraaka-aineista. Esimerkiksi luomumunat tulevat oman kylän tuottajalta. Pyydä henkilökuntaa näyttämään tila vastaanoton ikkunasta! Huoneessa oli lukemista paikallisen luomulehden ja kestävään elämäntapaan keskittyneen naistenlehden kera. Tervetuliaissuklaa oli tietenkin luomua samoin koko minibaarin sisältö. Kylpyhuoneessa saippua ja suihkugeeli oli sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja siivousaineet ympäristömerkittyjä. Henkilökunta ei korostanut luomua, mutta innostui heti asiasta juteltaessa. Heille luomuaamiaisen tarjoaminen oli tapa erottua. Saadut palautteet ovat kannustaneet jatkamaan, siten ajatukset kestävän kehityksen mukaisista ratkaisuista olivat kehittyneet vähitellen. Seuraavaksi suunnitelmissa on aurinkoenergian hyödyntäminen. Helmikuun lopulla aurinko lämmittikin niin, että iltapäivän kahvihetken saattoi viettää terassilla laskettelurinteen taakse laskevaa aurinkoa katsellen. Tuomisia Suomeen? Mitään ihmeellistä Itävallan esimerkkien toiminnassa ei ollut. Meillä Portaat luomuun -ohjelma toimii kuten BioParadies luokittelemalla palvelun tarjoajia. Ravintolat yksin tai yhdessä Portaat luomuun -ohjelman toteuttajien kanssa voivat toteuttaa erilaisia tiedotustilaisuuksia tai tapahtumia tuoden tarjontaansa esiin. Meillä hotelleille on valmis ympäristöohjelma Ympäristömerkinnän avulla. Kriteereissä olevaa luomutarjontaa voi tuoda esiin muiden kestävien ratkaisujen ohella. Suurin haaste on luomutuotteiden saatavuudessa. Ravintolan tarjonnassa luomun osuuden noustessa on oltava varmat toimittajat tarvittaville raaka-aineille. Se alkaa yhteistyöstä. Sitä tuskin voi korostaa liikaa. Kirjoittaja toimii erilaisissa luomun menekinedistämistehtävissä. 26 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

15 Kokemusten vaihtoa ja keskustelua Arto Haneliuksen pellon läpi vedetty viemärilinja teetti työtä. Pitkällisen kädenväännön jälkeen ojan urakoinut yritys suostui käsittelemään maamassat Arton edellyttämällä tavalla. Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna MTK:n Luomuvaliokunnan puheenjohtajana toimiva Arto Hanelius on iloinen luomuviljelijöiden kesken virinneestä yhteistyöstä. Mainioita esimerkkejä löytyy niin markkinoinnin kuin tietotaidon vaihdonkin osalta. Tuusulan Jäniksenlinnassa reilun sadan hehtaarin luomutilaa 11 vuotta pyörittänyt Hanelius hyppäsi luomuun rakennusyrittäjän paikalta. Hänen isänsä kehotti laskemaan huolellisesti, ennen kuin luomusopimusta kannattaisi tehdä. Sen hetkinen luomuviljan hinta koko lailla korkealla tasolla, minkä takia Arto Haneliuksen kannattavuuslaskelmat olivat nopeasti tehty. Toisaalta Haneliuksen tilan peltokuviot ovat pieniä ja maalajeiltaan vaihtelevia, mikä olisi selkeä miinus tehotuotannossa. Trendiä vai aatetta Arto Hanelius näkee nykyiseen luomun kysynnän viriämiseen useampiakin syitä. Se kannattaa jättää vähäiselle pohdinnalle, kenen ansiota luomun kasvava kysyntä on työtä ovat tottakai tehneet kaikki alan ympärillä vuosia touhunneet ihmiset. Luonnollisesti melkoinen osa kuluttajista hankkii luomua sen eettisyyden, puhtauden ja maun perusteella. Mutta joukossa on ihmisiä, jotka hankkivat luomuelintarvikkeita niiden trendikkyyden takia. Viljelijän ei kannata kovasti miettiä, mikä on luomun suosion perimmäinen syy. Mutta se kannattaa muistaa, että kuluttajille on viestittävä luomusta koko ajan ja mahdollisimman monipuolisesti, pohtii Arto Hanelius. Onneksi kotimaiset tuottajat ovat kyenneet melko mukavasti vastaamaan luomun kysynnän kasvuun. Nyt on taottava, kun rauta on kuumaa, sillä kovin niukan tarjonnan aikana kuluttajien into laantuu. Toisaalta ylituotantoonkaan ei ole varaa, sillä se tietäisi väistämättä hinnan rajuakin laskua. Haneliuksen mukaan pienoinen puute luomusta pitää tuottajahinnan kannattavalla tasolla. Kovin mittavaan tuontiluomun rynnistykseen Hanelius ei usko, vaikka kotoisista luomutuotteista niukkuutta olisikin. Lähiruoka on mainio asia, mutta sitä ei saisi mennä säännöillä ja pykälillä liiaksi kahlitsemaan. Mistä tahansa asiasta voidaan hallinnollisilla päätöksillä tehdä niin vaikea ja hankala, kuin halutaan. Tuskinpa kuluttajatkaan siitä ilahtuisivat, jos lähiruokakin sertifioitaisiin tiukkoihin pykäliin. Pian voitaisiin huomata, että tämä tomaatti tai lihapala ei olekaan enää lähiruokaa, sillä se on tuotu kilometrin verran liian kaukaa, varoittaa Hanelius. Osaamisen kehittämistä tarvitaan Luomuviljelijöiden ammattitaidon ylläpitäminen ja parantaminen ovat tulevaisuuden haasteiden kärjessä. Onneksi maassamme on vireillä hankkeita, joissa muun muassa verkko-opiskelulla on mahdollista saada arvokasta tietoa. Viljelijöiden ja neuvojien koulutukseen olisi saatava nykymallin hankkeita pysyvämpi ratkaisu, jolloin alan ammattilaiset voisivat keskittyä luomun eteenpäin viemiseen. Nyt aikaa kuluu liikaa myös byrokratian vaatiman paperisodan pyörittämiseen. Määräaikaiset hankkeet ovat tuoneet luomualalle paljon hyvää, mutta melko usein hankkeen loputtua toiminta on tyssännyt nopeasti. Markkinoilta ei ole saatu houkuteltua voimia mukaan jatkamaan tarpeelliseksi tunnustettua hanketta. Tähän asiaan olisi paneuduttava huolellisemmin, jolloin hankerahoitus olisi eräänlaista starttirahan omaista tu- Härkäpapu on kasvanut kuluvan kesän lämmössä hyvin. Hieman suuremmalla sadannalla sato olisi ollut vieläkin parempi. kea, jolla toiminta saataisiin jatkossa pyörimään markkinavoimien ja yksityisellä rahoituksella, miettii Arto Hanelius. Luomututkimuksen alasajo on heikentänyt myös maassamme tehtävää kasvinjalostusta. Kaikki tavanomaisessa viljelyssä hyvin menestyvät lajikkeet kun eivät välttämättä sovi luomuviljelyyn. Suomen ankaran ilmaston ja lyhyen kasvukauden takia eteläisemmässä Euroopassa tehtävän jalostustyön tuloksia ei pystytä läheskään aina hyödyntämään. Myös kotieläinpuolelle kaivataan kipeästi tutkimustietoa neuvonnan pohjaksi. Kotieläinten jalostustyötä olisi kehitettävä nimenomaan lähirehua paremmin hyödyntävien eläinten saamiseksi. Organisaatioissa hyvää kehitystä Viljelijöiden välinen yhteistyö ja erilaisten tuotanto- ja hankintarenkaiden yleistyminen on osoitus luomuviljelijöiden talousosaamisen parantumisesta. Suurempia määriä ostettaessa ja myytäessä kauppakumppanin kanssa on huomattavasti helpompi neuvotella, kun pelkästään oman tilan tuotteiden kanssa toimittaessa, sanoo Arto Hanelius tyytyväisenä. MTK:n Luomuvaliokunnan ja Luomuliiton yhteistyö on mukavassa vauhdissa. Ollilan brändityöryhmän linjaukset otettiin MTK:n päässäkin tosissaan. Luomu on erittäin merkittävä mahdollisuus Suomelle, kunhan sitä osataan yhteistuumin viedä eteenpäin. Pro Luomun perustaminen oli yksi virstanpylväs kehityksessä. Ongelmat on tunnistettu ja nyt niiden ratkomiseen voidaan ryhtyä toden teolla. Yhteistyö kaikissa muodoissaan on kannattavaa. Avoin ja rehti vuorovaikutus vie omaa bisnestä ja koko alaa eteenpäin. Luomuviljelijän ei tosiaankaan kannata puurtaa yksin, neuvoo Hanelius. Luomutuen kehittäminen MTK:n luomuvaliokunta asettui Luomuliiton luomutukitavoitteiden taakse heinäkuussa pitämässään kesäkokouksessa. Luomuliiton tavoitteet pohjautuvat Luomuliiton marraskuussa 2010 valmistuneeseen ympäristöstrategiaan ja tähtäävät luomualan kaksinkertaistamiseen vuoteen 2020 mennessä Luomutuen korotus laskentaperusteiden päivityksen avulla 74 euron korotus, jolla tuki saadaan Liettuan tasolle 50 euron kannustava osuus tilatukiasetuksen 68 artiklaan perustuen Ympäristötukijärjestelmän yksinkertaistaminen luomutuki irralliseksi muusta ympäristötuesta luomutuen ehdoksi tuotantoehtojen noudattaminen hehtaarikohtainen tukikatto pois ympäristötuesta porrastettu luomutuki eri kasviryhmille. Puutarhakasveille, perunallle ja öljy- valkuaiskasveille korotettu luomutuki. 2. Investointituki luomuun korotettu investointituki uusiin kotieläinrakennuksiin sekä vanhojen kotieläinrakennusten muuttamiseksi luomusäädöksiä vastaaviksi korotettu investointituki luomukasvihuoneinvestointeihin kokorajoitus pois luomuinvestointien ehdoista Jukka Lassila 28 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

16 Luomukauppias, liity Luomuliiton perustamalle sähköpostilistalle. Tulossa muun muassa tietoa Luomuviikosta. Teksti ja kuvat: Minna Keränen Katriinan Kauppa otti harkitun laajennusaskeleen Kaksi vuotta sitten Virpi Piippo perusti kyläkauppamaisen Katriinan Kaupan Jyväskylän Kirkkopuiston laidalle. Muutaman kuukauden toimittuaan kauppa laajensi tilansa myös viereiseen liikehuoneistoon. Tänä kesänä Katriinan Kauppa avasi ovensa myös Jyväskylän Seppälänkankaalla, jossa on väljemmät tilat. Virpi Piipon tytär Katriina Piippo puolestaan perusti äitinsä innoittamana hiljattain Katriinan Kaupan myös Seinäjoelle. Ekologisuus ja hyvinvointi ovat Katriinan Kaupassa kokonaisvaltaisesti läsnä. Yrittäjä toivookin, että kauppa olisi kävijöilleen myös elämys. Seppälänkankaalla 400-neliömetrisestä Varikko-liiketilasta puolet on varattu elintarvikkeille. Rakennus on vanha armeijan talo, 30-luvulla rakennettu suojelukohde, kertoo Virpi Piippo. Sisustukset heijastelevat suomalaista luontoa, ja Varikon kaupassa tunnelmaa luovat sekä Piipon kotipihan vanha pihlaja että muutama koivupuu. Liikkeen seiniä koristavat sadat luontoaiheiset valokuvat. Katriinan Kauppa suosii luomua, lähituotantoa ja ekologisuutta. Virpi Piippo kertoo, että idea kaupan perustamiseen Katriinan Kaupan 400 neliömetrin liiketilasta puolet on varattu elintarvikkeille. syntyi halusta tarjota terveellistä ruokaa ja edistää sekä luonnon että maapallon hyvinvointia. Ekologisuus on Piipolle elämäntapa, joten kaupan perustaminen tuntui luontevalta. Katriinan kaupassa on myynnissä elintarvikkeiden lisäksi esimerkiksi kierrätyssisustustuotteita, retrovaatteita ja ekologisia pesuaineita. Syksyllä Varikon kauppaan avautuu pieni terveyspiste, joka tarjoaa maksuttomia verenpaine-, verensokeri- sekä hemoglobiinimittauksia. Keskustan ja Varikon kauppojen asiakasryhmät ovat melko erilaiset. Keskustassa käy paljon nuoria, opiskelijoita ja autottomia asiakkaita. Varikon liike puolestaan on houkuttanut paljon lapsiperheitä, jotka ovat olleet iloisia kun kaupassa on tilaa liikkua, Piippo sanoo. Tuottajat, tarjotkaa tuotteita rohkeasti! Aluksi Piipon suunnitelmana oli ottaa Varikon liikkeeseen myyntiin ainoastaan kotimaisia elintarvikkeita ja pitää pääpaino lähiseutujen luomutilojen tarjonnassa. Piippo kertoo joutuneensa joustamaan hieman alkuperäisestä ideastaan saatuaan paljon toiveita siitä, että molemmissa kaupoissa olisi sama valikoima. Näin ollen esimerkiksi luomukasviksia ja -hedelmiä saa myös uudesta kaupasta, vaikkeivät kaikki niistä olekaan kotimaisia. Olen huomannut, että viljaa on helppo saada läheltä luomuna. Suosin lähituottajia niin paljon kun vain pystyn, senkin takia, että tuotteiden kuljettaminen aiheuttaa usein isoja lisäkustannuksia. En kuitenkaan tee valintaa pelkän sijainnin perusteella, vaan valitsen sen tuotteen, joka on paras laadultaan, Piippo pohtii. Yhteistyö tuottajien kanssa sujuu» Kun käyn katsomassa luomutiloja, tiedän miten esimerkiksi kanat voivat ja mitä ne syövät. siotaan ja Jyväskylän alueellekin on suunnitteilla lukuisia uusia luomukauppoja, ei kilpailu pelota Piippoa. Olen jo pitkään toivonut, että kaikki kaupat olisivat luomukauppoja. Nyt kun Katriinan Kaupassa vallitsee kyläkauppamainen tunnelma, ja esimerkiksi luomukananmunat myydään irtona kuten ennen vanhaan. Kuvassa yrittäjä Virpi Piippo (oik.) yhdessä Terhi Pylväisen kanssa. kauppiaan mukaan pääasiassa varsin hyvin. Hän haaveilee kuitenkin vielä paremmista väylistä tavoittaa luomutuottajia, etenkin lähiseuduilta. Piippo toivookin, että tuottajat tarjoaisivat omia tuotteitaan rohkeasti myyntiin kaupalle, sillä luomutilallisten löytäminen ei ole aina helppoa. Monet läheltä tulevat tuotteet ovat nousseet asiakkaiden suosikeiksi. Esimerkiksi Voi hyvin -hunaja Korpilahdelta ja Boris-maitohappobakteerijuoma Hirvensalmelta. Vaikka luomutuotteet kasvattavat suoisot marketit ovat ottaneet tarjontaansa yhä enemmän luomutuotteita, olen kuitenkin huomannut sen, että isot ketjut vievät välillä luomutuotteet pienten kauppojen edestä. Etenkin pienten tuottajien kohdalla kysyntä tuotteille voi olla paljon kovempaa kuin tarjonta, joten kaikki tuotteet saattavat mennä kerralla isolle ketjulle, ja jonot ovat kohtuuttomat, Piippo harmittelee. Elintarvikkeiden alkuperä kiinnostaa Piipon kokemuksen mukaan ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä he syövät ja mikä on elintarvikkeiden alkuperä. Myös erilaiset ruokakohut ovat saaneet ihmiset epäluuloisiksi. Piippo käykin vierailemassa niillä luomutiloilla, joista Katriinan Kaupan tuotteet tulevat. Näin hän voi seistä tuotteiden takana, ja kertoa asiakkaille ruuan alkuperästä. Katriinan Kaupassa työskentelee kaikkiaan kymmenisen henkeä, jotka kaikki testaavat myyntiin tulevat tuotteet. Kun käyn katsomassa luomutiloja, tiedän miten esimerkiksi kanat voivat ja mitä ne syövät. Meillä on myynnissä esimerkiksi Kuorttisen luomukananmunia, jotka myydään irtona kuten ennen vanhaan. Tilan kanat syövät hyvää ravintoa ja elelevät vapaasti, Piippo hymyilee. Piippo kertoo, että ihmiset ostavat luomuna etenkin peruselintarvikkeita. Suosituiksi tuotteiksi ovat nousseet kananmunien lisäksi raakamaito, kasvikset ja hedelmät. Yrittäjä on huomannut, että vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio kasvaa jatkuvasti. Tämä heijastuu myös viljatuotteiden myyntiin, joka on Katriinan Kaupan toiminnan aikana laskenut. Näin olleen viljatuotteet on keskitetty keskustan kaupalta Varikolle, jossa niitä menee enemmän. Yrittäjyys on Piipon mukaan vaatinut niin harrastuneisuutta, stressinsietokykyä kuin kärsivällisyyttäkin. Tärkeäksi Piippo nostaa myös uskon omaan asiaansa. Monet tuttavat ovat kummastelleet, kuinka Piippo pystyy löytämään kaupan valikoimaan jatkuvasti uusia tuotteita. Hän on kuitenkin ollut kiinnostunut luomutuotteista koko ikänsä, joten tietää mitä hakee. Olen tehnyt joidenkin tuotteiden kanssa ensin myös tappiota. Esimerkiksi raakamaitoa meni aluksi hävikkiin, mutta nyt se myydään loppuun muutamassa tunnissa. Uskoin tuotteeseen, ja tiesin että se muodostuu suosituksi, Piippo pohtii. 30 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

17 Teksti: Aurora Rämö Kuvat: Makulaku Oy Luomulakua suomalaisillekin kaupan hyllyille Porvoolainen karkkitehdas Makulaku päätti panostaa luomuun jo yli kymmenen vuotta sitten. Aluksi kauppa keskittyi ulkomaille, mutta pikkuhiljaa hyllyn välit ovat auenneet kotimaassakin. Uudenkarhea rakennus kohoaa vanhemman takana. Makeisvalmistaja Makulaku Oy:n tehdaslaajennus on harjakorkeudessaan. Kokonaan, linjastoineen ja varastoineen, se on valmis viimeistään ensi vuonna. Lisätilalle on tarvetta, sillä porvoolainen perheyritys on kasvanut neljätoistavuotisen taipaleensa aikana huimasti. Alkuvuosina, 90-luvun lopulla, Makulakun tehtaassa valmistui kiloa lakritsaa vuodessa. Nyt luku on 1,5 miljoonaa. Se on yli kaksikymmenkertainen määrä. Varastotila alkoi käydä ahtaaksi, toimitusjohtaja Gina Jussila sanoo. Asiakaspalautteesta idea Tuotevalikoimaan kuuluvat kaikki perinteiset suomalaiset lakut raitamatoista kierrelakritsaan, mutta Makulakulla on erikoisuutensa. Osa hyllyjen kuormasta on luomutäytelakritsaa. Vetonaulaa alettiin kehitellä jo vuonna 1997, aikana, jolloin Makulakun Luomutäytelakritsat saivat Vuoden Luomutuote kilpailun kunniamaininnan.» Syntyi maailman ensimmäinen luomutäytelakritsa. luomutuotteet olivat peruskuluttajalle vieläkin tuntemattomampi uutuus kuin nykyään. Ajatus lähti silti nimenomaan asiakaspalautteesta. Luonnonmukaisille makeisille olisi kuulemma tilausta. Pienyritys otti riskin. Luomulakritsan tekeminen on hankalaa. Se maksaa puolestatoista kolmeen kertaa enemmän kuin tavallisen lakun valmistaminen. Raaka-aineita on vaikeaa löytää ja reseptin sekoitussuhteiden etsiminen kestää, Jussila listaa. Luomuraaka-aineet myös kovettuvat eri tavalla kuin tavallisen lakritsan valmistusaineet. Reseptejä ja valmistaustapoja kokeiltiin pitkään. Apuna käytettiin Viikki Food Centeriä, joka on elintarviketuotantoa palveleva tutkimuslaitos. Sekoitettiin, testattiin, erehdyttiin ja turhauduttiin. Sitten onnistuttiin. Syntyi maailman ensimmäinen luomutäytelakritsa, kolmella eri täytteellä. Ne eivät sisällä lainkaan liivatetta, mikä on harvinaista luomukarkeillekin. Tänä vuonna uurastus palkittiin Luomuliiton Vuoden luomutuote -kunniamaininnalla. Suunta on selvä Jo pelkästään kaikkien raaka-aineiden hankinta Suomesta on mahdotonta. Täällä luomupeltoalat ovat sen verran pieniä, että osa aineksista on pakko tuoda ulkomailta. Vehnäjauho on kuitenkin palkitussa lakussa aina suomalaista ja sehän on pääraaka-aine, Makulakun Jussila sanoo. Natural Sweetiksi nimettyä pioneerituote tuli suomalaisiin kauppoihin tänä kesänä. Sitä ennen markkinat ovat olleet enimmäkseen ulkomailla. Noin puolet liikevaihdosta saadaan kansainvälisestä kaupasta. Makulakua viedään viiteentoista Euroopan maahan ja lisäksi Uuteen-Seelantiin, Australiaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Euroopan komission mukaan vuonna 2008 kolmannes Euroopan luomutuotteiden liikevaihdosta syntyi Saksassa. Yksistään Berliinissä on kymmeniä luomuun erikoistuneita supermarketteja. Myös luomutäytelakritsa on otettu erityisesti Saksassa innokkaasti vastaan. Puhtaisiin raaka-aineisiin keskittyneitä kauppoja perustetaan jatkuvasti enemmän ja enemmän. Pääkaupunkiseudulta löytyy tarjontaa jo muutaman ketjun verran. Makulakun luomulakritsa on myynnissä monessa niistä. Lähdemme liikkeelle omalla brändillä pikkuhiljaa laajemmin. Tavoitteenamme on kasvattaa tuotteittemme tunnettuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, Jussila sanoo. Se on tietenkin ymmärrettävä suunta liiketoiminnalle. Mutta miksi luomu noin yleensäkään? Uskooko Makulaku markkinoiden kasvavan saksalaiselle tasolle? Tarkoituksemme on tehdä hyvää lakun muodossa. Ekologisuus kiinnostaa kokoajan enemmän ja ihmiset löytävät tuotteet varmasti. Se on vain ajan kysymys. Voittajatuotteet eivät sisällä lainkaan liivatetta, mikä on harvinaista luomukarkeillekin. Ykköslajikkeet myös luomuna Grinstad ja Tenho timoteit Inkeri nurminata Bjursele puna-apila Kaikki luomuseokset Aino kevätvehnä Peppi Kaura Einari, Jyvä, Artturi ja Pilvi ohrat Kivijärven pakkaamo Evijärvi Puh Kysy tarjous! jps-mainos.fi 32 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

18 Teksti: Eiren Tuusjärvi Kuvat: Valokuvaamo Irma Gröndahl Luomulla kuluttajan ostoskoriin Millä tavoin hyödyn parhaiten luomumerkistä? Miten luomu vaikuttaa omaan brändiini? Miten luomu näkyy oman yritykseni ja tuotteeni viestinnässä, verkkosivuilla, pakkauksessa, asiakaspalvelussa ja palveluympäristössä? Viime aikoina luomualalla on paljon mietitty luomumerkkiä ja luomun markkinointia. Kuluttajan luomuun liittämät merkitykset ja luomun menestys kiinnostaa yrittäjiä. Vielä keskeisempi kysymys yrittäjän arjessa on se, miten luomu auttaa oman brändini kuluttajan ostoskoriin. Miten saan viestini vahvemmaksi luomun avulla? Oma brändi luomuna Luomu ei ole brändi, joka sellaisenaan edustaa jotakin tiettyä tuotetta. Se voidaan nähdä hyötybrändinä, joka liitetään omaan tuotteeseen. Luomu kertoo siitä, millä tavoin tuote on tuotettu ja sillä tavoin ominaisuuksista, hyödyistä ja arvoista, joita tuote edustaa. Jokainen brändi, johon luomumerkki liitetään, on oma persoonallinen kokonaisuutensa. Juuri sen pitäisi olla yrittäjän varsinainen kiinnostuksen kohde. Reilun kaupan merkki on toinen esimerkki hyötybrändistä. Reilun kaupan merkillä varustetun tuotteen valmistaja ei todennäköisesti mieti, miten markkinoisi juuri Reilun kaupan tuotteita kauppaan siitä kysymyksestä on kiinnostunut erityisesti Reilun kaupan sertifioinnista vastaava organisaatio vaan ennemminkin sitä, miten Reilun kaupan merkki vaikuttaa omiin tuotteisiin. Kun Reilun kaupan tuotteet menestyvät, menestyy oma merkkikin parhaiten ja päinvastoin. Sama pätee myös luomuun. Luomu näkyi BioFach-messuilla, mutta oma brändi näkyi lähes poikkeuksetta korostetummin ja jokainen omalla tavallaan. Lisäksi monelle yrittäjälle yksinomaan luomumerkki ei riittänyt. Puhuttiin Organic + -strategioista, mikä tarkoitti sitä, että elintarvikkeisiin liitetään luomun ohella muita merkkejä kuten juuri Reilun kaupan merkki vahvistamaan viestiä oman tuotteen arvoista ja ominaisuuksista. Esillä oli myös paljon muita luomumerkkejä, joissa on tiukemmat standardit kuin EU-säädöksessä. Uusi Leppäkerttumerkki tulee olemaan suomalainen esimerkki tästä. Markkinoijina meidän on hyvä erottaa selkeästi toisistaan erillisinä oma brändi ja luomu-brändi. Voimme miettiä toisaalta oman brändin menestystekijöitä, toisaalta luomun merkitystä omalle brändillemme. Omaan brändiimme liittyviä avainkysymyksiä ovat esimerkiksi: Mikä on oman brändimme erityinen tarkoitus? Mikä tekee siitä erilaisen kuin muista? Mikä on siinä pysyvää? Mitkä asiat auttavat asiakasta tunnistamaan oman brändimme? Missä ja miten brändimme kohtaa kuluttajan? Miten voin luoda nuo kohtaamispisteet sellaisiksi, että ne tukevat brändiäni? Brändi suhteena Vahvaa brändiä voi verrata vaikkapa hyvään ystävään. Hyvästä ystävästä on paljon mielenkiintoista ja monenlaista kerrottavaa. Hyvään ystävyyteen ja läheiseen suhteeseen liittyy aina myös tunnepuoli. On vaikea kuvitella, että Brändin voi määritellä monella eri tavalla, ja tapa, jolla yrityksen johto sen määrittelee nostaa esiin erilaisia tapoja johtaa brändiä. Kapeimmin määritellen brändi on nimi, käsite, merkki, symboli, design tai näiden yhdistelmä, jolla erotetaan yhden myyjän tai myyjien ryhmän tuotteet tai palvelut toisten myyjien tuotteista tai palveluista. Toinen esimerkki määrittelee brändin imagolähtöisesti kuluttajalla olevien mielikuvien kokonaisuudeksi. Tässä artikkelissa brändi määritellään suhteeksi, joka tuotteella tai organisaatiolla on ympäristön toimijoiden kanssa. Tuossa määritelmässä on paljon vahvuuksia, kuten se, että se korostaa asiakkaan ja brändiä markkinoivan yrityksen/tuotteen vuorovaikutusta ja eri osapuolten merkitystä brändille. meillä voisi olla läheinen suhde sellaiseen henkilöön, josta mieleemme tulee vain muutamia iskulauseenomaisia ytimekkäitä väitteitä, toiminnallisia hyötyjä tai fyysisiä piirteitä. Yksi parhaista määritelmistä luonnehtiikin brändiä suhteeksi asiakkaan ja tuotteen tai yrityksen välillä. Koskettavat ja yhdistävät tarinat verkkosivuilla, kokemukset tuotteesta ja yrityksen henkilöistä, toiminnasta, valokuvat, merkitykselliset symbolit, pakkaukset, kaikki se, mikä herättää mielikuvia ja tunteita rakentaa suhdetta ja siten myös brändiä. Vaikka kokemukseen ja tunteisiin liittyvät mielikuvat ovat brändeille tärkeät, konkreettisten ja käsin kosketeltavien ominaisuuksien ja sen mitä brändi tekee, tulee olla kunnossa brändi ei pärjää, jos se ei täytä odotuksia tuotteena. Brändin ajatteleminen suhteena saa meidät huomaamaan, että kaikki se, mitä me teemme ja miten me näymme, vaikuttaa brändiimme vahvistaen tai heikentäen. Elinvoimaisen brändin haaste on, että meidän on kyettävä uudistumaan ja luomaan kiinnostavia tuotteita ja viestejä kuluttajalle. Samalla meidän tulee olla luotettavia ja johdonmukaisia, jotta suhde kestää. Vieläpä niin, että yhteistyökumppanimme toteuttavat meidän ja asiakkaidemme odotuksia laadusta. Luomu antaa suuntaa kuluttajan brändisuhteen vahvistamiseen. Kuva on Heinolasta Lähiruokatori Heilasta. Luomu auttaa tunnesiteen luomisessa Luomu-tuotteille löytyy luontevasti viestejä, jotka koskettavat kuluttajaa. Tunnelma luentosalissa Viikissä oli käsin kosketeltava, kun kaksi hyvin erilaista luomuviljelijää kertoi työstään ja tavoitteistaan. Nurmijärveläinen luomuvihannesten viljelijä Ahti Lohenoja kertoi luomuviljelyn palkitsevuudesta ja haasteista. Siitä miten apila on hyvä typensitojakasvi viljelykierron ravinnehuollolle, mutta tuottaa haasteita rikkaruohona vihannesviljelyssä sekä siitä, miten palkokasvit aiheuttavat vuoroviljelyssä haastetta vihannesten varastokestävyyden turvaamiselle. Samalla hän totesi, että haasteellisuus tekee luomuviljelystä mielenkiintoista ja innostavaa. Kosken kartanossa kasvatetaan puolestaan Hereford luomu-lihakarjaa, joka laiduntaa ja voi hyvin. Fredrik von Limburg Stirum tekee myös paljon luontoa edistävää ja kansallisella tasolla arvokasta maisemanhoidollista työtä ylläpitämällä niittyjä, monivaikutteisia kosteikkoja ja laidunnettuja metsiä. Kurssin vetäjä Irina Herzon veti yhteen salin tunnot toteamalla, että taitaa olla niin, ettei tässä luentosalissa kukaan ihmettele tämän jälkeen luomutuotteiden hintaa. On hyödyllistä tunnistaa kaikki ne vuorovaikutuspisteet ja kohtaamiset asiakkaan kanssa, jotka rakentavat brändiämme ja hyödyntää niiden mahdollisuuksia viestiä brändimme persoonallisuudesta, arvoista ja hyödyistä. BioFach-messuilla joku yrittäjä mietti, mikä on syynä siihen, että messuilla on niin hyvä yhteishenki. Yhteishenkeä kenties selittää se, että markkinat ovat kasvussa, ja naapurin menestyvät luomu-tuotteet auttavat myös minun luomutuotteitani kuluttajan ruokapöytään. Luomu yhdistää yrittäjiä luontevasti monella tavalla järki- ja tunneasioissa. Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori, joka toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksella, elintarvike-ekonomian aineessa. 34 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

19 Grahan Cruickshankin mukaan yhtä ja samaa tuotetta on kyettävä toimittamaan asiakkaille monessa eri pakkauskoossa ja -muodossa. Teksti ja kuvat: Visa Vilkuna Suomalainen kaura on australialaisten herkku Kialla Pure Foods yhtiö on Australian suurin pelkästään luomuviljaa jalostava ja pakkaava yritys. Vuosittain pusseihin ja paketteihin pannaan tonnia luomujalosteita. Suomalaisten kannalta Kialla Pure Foods on mielenkiintoinen sen takia, että se ostaa lähes kaiken tarvitsemansa luomukauran Suomesta. Yritys perustettiin 1980-luvun lopulla ja siitä eteenpäin se on raivannut tietään luomumarkkinoille niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin. Kiallan myllyn toimitusjohtaja Quentin Kennedy kertoo, että tärkein syy yrityksen perustamiseen oli se, että australialainen ruokavalio on yksi kehittyneiden maiden köyhimmistä. Se on liiaksi kemikaalien avulla tuotettua, vahvasti prosessoitua sekä ravintoaineista liiaksi puhdistettua valkoista viljaa. Kialla halusi tarjota kuluttajille vaihtoehdon, jolla sekä oma terveys että alueen maaperän terveyskin saadaan pysymään parempana, kertoo Quentin. Kuukauden kiertely Australian outbackissa ja suurkaupungeissa osoitti, että Kiallan perustamisen syyt näkyvät voimallisesti yhä edelleen australialaisessa ruokakulttuurissa. Voimallisesti proses- Kymmenen miljoonan kilon vuotuisella käsittelymäärällä siilotilaa tarvitaan runsaasti. soitua pikaruokaa ja lumivalkoista leipää tarjotaan lähes kaikkialla. Alkuperäistä ja terveellisen maistuvaa perusruokaa on ravintoloista hankala saada Uuden ja vanhan liitto Yritys on toimiva osoitus siitä, että perinteet ja nykyaikaisen tuotantotavan voi yhdistää. Jauhot jauhetaan aidoilla kivimyllyillä, jotka ovat osoittautuneet parhaiksi erityisesti kokojyväviljojen jauhamisessa. Kivimyllyllä jauhettaessa viljan ravinteet ja entsyymit pysyvät parempina, kerrotaan Kiallalta. Modernia puolta edustaa puolestaan pitkälle automatisoitu sekoittamo, missä tehdään kuluttajien haluamia tuotteita ja pakkauksia. Tuotantopäällikkö Graham Cruickshankin mukaan yksi viime aikojen hittituote on ollut 1,5 litran vetoiseen muovikanisteriin pakattu valmis ohukaisjauhe. Kuluttajan tarvitsee vain lisätä maito, hölskytellä taikina sekaisin ja aloittaa paistaminen. Myös laitoksille menevien esivalmisteiden määrä on kasvanut viime aikoina tasaiseen tahtiin. Yrityksellä on kaasutiivistä ja hiilidioksidiputkitettua varastotilaa kaikkiaan kuudelle miljoonalle viljakilolle. Noin kiloa vetävä valmiiden tuotteiden varasto on puolestaan jäähdytetty plus kymmenen asteen tasolle. Molemmissa varastoissa on viranomaisten hyväksymät hyönteissuojat. Yritys auditoidaan kaksi kertaa vuodessa kahden eri tarkastajan vaatimusten mukaisesti. Tällä kohtalaisen raskaaksi koetulla menettelyllä yrityksen tuotteet ovat sitten hyväksyttyjä mahdollisimman laajalla markkina-alueella, kertoo Cruickshank. Sopimustuottajien hyvä verkosto Kiallan myllyllä on parikymmentä sopimustuottajaa, pääasiallisesti lähialueelta. Eksoottisimpia tuotteita on luonnollisesti tuotava ulkomailta. Kauimpaa tulee ilman muuta suomalainen kaurahelmi. Se on osoittautunut erinomaiseksi tuotteeksi, sillä suomalainen maaperä ja ilmasto kasvattavat kauran hehtolitrapainoltaan korkeaksi. Uusia tuottajia ei ole tarvinnut houkutella mukaan, sillä nykyisillä tuottajilla on erittäin joustavat mahdollisuudet lisätä tuotantoaan, mikäli kysyntä näyttää kasvavan. Parin vuoden takainen talouslama näkyi myös Kiallan liikevaihdossa. Toimitusjohtaja Quentin kertoo, että kysyntä polki edelliset pari vuotta paikallaan, mutta nyt luomun kysyntä on lähtenyt hienoiseen nousuun. Taantumasta on toivuttu ja ihmiset osaavat taas panna asioita tärkeysjärjestykseen. Viimetalviset tulvat eivät kovin paljon sotkeneet Kiallan suunnitelmia, sillä valtaosa sopimustuottajista on sisämaassa lähellä myllyä. Työtä riittää Quentin Kennedy arvioi varsinaisten luomuviljelyn ongelmien kulminoituvat kahteen asiaan. Alueen sadanta on yk- sinkertaisesti liian vähäistä, jolloin joudutaan turvautumaan kustannuksia nostavaan keinokasteluun. Luomun hieman tavanomaista suurempi maan muokkaamisen tarve entisestään pahentaa kuivuusongelmaa. Toinen luomuviljelyä vakavasti haittaava asia on sitkeät ja elinvoimaiset rikkakasvit, jotka sekä sieppaavat vettä että ravinteita. Rikkakasvien siemenet puidun viljan joukossa lisäävät usein huomattavastikin lajittelukustannuksia. Elintarvikejalostuspuolen ongelmat rajoittuvat lähinnä kärsäkkäisiin, koihin ja hiiriin, joilla kaikilla on mainiot lisääntymisolosuhteen Australian lauhkeassa ilmastossa. Luomuruuan osuus Australiassa on vielä vaatimaton. Kennedyn arvion mukaan korkeintaan pari prosenttia kaikista elintarvikkeista on luomua, mutta samalla hän lisää, että kaiken kattavia ja taatusti luotettavia tilastoja ei ole saatavilla. Ihmisten tietoisuus nimenomaan luomun ympäristöhyödyistä on kuitenkin seikka, joka tulee taatusti antamaan tuulta luomun purjeisiin Australiassakin. Muualla maailmassa voimallisesti nouseva ja keskusteluissa mukana oleva lähiruoka ja lähiluomu ovat Quentin Kennedyn mukaan Australiassa vielä lähes tuntemattomia asioita. Kiallan myllyllä on havaittu, että pakkausten on oltava myyvän reippaita ja värikkäitä. Tuotantopäällikkö Graham Cruickshank näyttää Kiallan hittituotetta, muovikanisteria, jossa on maitoa vaille kaikki ohukaistaikinan ainekset. 36 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/

20 Luomut vertailussa Tomaatit pisteytettiin asteikolla 1 5. Lassen luomu kirsikkatomaatit Ikaalisten Luomutomaatit Onnelliset miniluumutomaatit Tuottaja: Lassen Luomu Tuottaja: Ikaalisten Luomu Tuottaja: KKK vihannes Pakkaus: 250 g rasia Lassen luomun kirsikkatomaatit olivat tällä kertaa makutestin voittaja: kaupasta ostettuina ne olivat kypsiä ja maultaan makeita, kuten kirsikkatomaattien kuuluukin. Toisaalta makeampiakin kirsikkatomaatteja on silloin tällöin saatavilla, joten aivan täysiä pisteitä ei tämäkään tomaatti saanut. Tomaattien väri oli kauniin punainen ja tomaatteihin kiinni jätetyt kannat pikantti yksityiskohta. Pisteitä testissä 4. Pakkaus: 400 g rasia Ikaalisten luomutomaatti on hyvä perustomaatti: kiinteä ja kauniin punainen. Tomaattien maku hyötyi kypsyttelystä kotona, ja kaupan irtomyynnissä olleet saman tuottajan tomaatit olivatkin huomattavasti kypsempiä kuin rasiassa ostetut. Tomaatit olivat tasalaatuisia ja kauniita. Suuren suuri makuelämys nämä tomaatit eivät kuitenkaan olleet, joten pisteitä liikeni testissä 3. Onnelliset miniluumutomaatit olivat epätasalaatuisen oloisia: osa rasian tomaateista oli selvästi kypsempiä kuin toiset, jotka olivat väriltäänkin keltalaikullisia. Sinällään luumutomaatti pitkulaisen muotoisena on hauska uusi tuttavuus, ja myös koostumukseltaan pilkottuna helpommin koossa pysyvä kuin perinteinen kirsikkatomaatti. Onnelliset miniluumutomaatit eivät olleet maultaan yhtä herkullisia kuin kirsikkatomaatit, joten pisteitä ne saavat testissä 2. Kotiketsuppi 1 kg tomaattia 2 sipulia 2 4 valkosipulinkynttä 2 paprikaa 1 dl punaviinietikka 1,5 ruokosokeria 2 tl basilikaa 1 tl mustapippuria 1 tl suolaa 4 rkl tomaattipyreetä kirsikkatomaatit ja KKK-vihanneksen Onnelliset miniluumutomaatit. Ikaalisten luomun tomaatteja myydään myös Pirkka Luomutomaatit -brändin alla. Pirkan tomaatit myydään 400 g muovipussissa, Ikaalisten tomaatit 400 g:n muovirasiassa, ja Onnelliset miniluumutomaatit ja Lassen luomun kirsikkatomaatit 250 g:n muovirasiassa. Tomaatteja kypsyteltiin pari päivää oston jälkeen, mutta silti niiden maku ei ollut itse kasvatettujen tomaattien veroinen: parhaat tomaatit siis selvästi kasvavat kotikasvattajien parvekkeilla ja pihakasvihuoneissa. Ari Kulmala Ikaalisten Luomusta kertoo, että pakkausteknisistä syistä tomaatteja ei voida kerätä täysin kypsinä, vaan täytyy ottaa huomioon se, että joissain kaupoissa tuotteiden kierto on hitaampi kuin toisissa. Joskus tomaatit ovat siis saattaneet olla kaupan ketjussa huomattavasti pidempään, ja niiden tulisi silti tulla kuluttajalle sopivan kypsinä. Jos tomaattien väri on vaalea, niitä kannattaa kypsytellä pöydällä 3 4 päivää, mieluiten paperipussissa, joka estää haihtumista. Kaikkien yrityksien tomaatit kasvavat turpeessa ja niitä lannoitetaan lisäksi tarpeen mukaan esimerkiksi kanankakkarakeella. Lassen luomun kausikasvihuoneissa tomaattien juuret yltävät lisäksi maapohjaan. Satokausi on heillä noin viisi kuukautta. Teksti ja kuvat: Salla Kuuluvainen Kaikki ainekset pilkotaan kattilaan ja keitetään hiljalleen tunnin ajan, jonka jälkeen tölkitetään. Miksi kotikasvatettu tomaatti maistuu erilaiselta kuin kaupan luomutomaatti? Satokauden tomaatti Monet kotimaiset luomutomaatit kasvavat ekologisesti talvellakin, koska suurimmat tuottajat käyttävät uusiutuvaa energiaa kasvihuoneissaan. Kausikasvihuoneiden tomaatteja popsitaan ennätysmäärä sesonkina tai myös säilötään vaikkapa ketsupiksi. Tomaatti on alunperin kotoisin Perusta ja Chilestä, mutta nykyään tomaatteja syödään kaikkialla maailmassa, ja se onkin maailman kasvatetuin vihanneskasvi. Suomalaiset popsivat tomaatteja 10 kiloa henkeä kohti vuodessa. Tomaatteja on nykyään saatavilla useita eri variantteja: on luumutomaatteja, kirsikkatomaatteja ja miedonmakuisia pihvitomaatteja. Myös keltaisia tomaatteja näkee kaupassa jonkin verran. Esimerkiksi kotipuutarhurit saattavat tuntea myös valkoiset ja violetit tomaattilajikkeet. Kaksi kasvihuonetuottajaa kasvattaa suurimman osan Suomen kaupoissa myytävistä luomutomaateista: Ikaalisten luomu ja KKK-vihannes. Myös pienempien tuottajien luomutomaatteja on nykyään saatavilla. Vertailussa kolmen sortin tomaatit Makuvertailuissa olivat mukana Ikaalisten luomun tomaatit, Lassen luomun Labbyn puutarha Itä-Uudellamaalla tuotti legendaarisen makeita biodynaamisia kirsikkatomaatteja. Ammattituottajien mittakaavassa pienessä 400 neliömetrin kausikasvihuoneessa ei tällä hetkellä tuoteta tomaatteja, mutta ne ovat jääneet mieleen herkullisina. Luomulehti tiedusteli siis yrittäjä Milka Kalmanlehdolta, että mikä oli mahtanut olla syynä tomaattien makeaan makuun. Kastelimme tomaatteja kenties vähemmän kuin isommat yritykset. Myös käyttämämme lajikkeet olivat hyviä, nimittäin Gardener s Delight ja Favorita. Maapohjaisessa kasvihuoneessa oli lannoitteena karjan lanta, Kalmanlehto kertoo. Joissakin EU-maissa ajatellaan maapohjaisen kasvualustan olevan niin olennainen maun kannalta, että luomusäädöksiin toivotaan maapohjavaatimusta. Anu Ranta Hyötykasviyhdistyksestä toteaa, että liiallinen typpilannoitus saattaa vaikuttaa olennaisesti kaupallisesti tuotettujen tomaattien makuun. Jos typpeä on liikaa, kasvavat kasvikset isoiksi ja komeiksi, mutta maku on usein vetinen. Ranta arvelee myös, että jos tomaatteja säilyttää pidempään, niin niiden sokerit alkavat muuttua johonkin muuhun muotoon, eivätkä ne silloin maistu yhtä makean herkullisilta kuin juuri poimitut tomaatit. Sään puolesta makein tulos tulee, jos on lämpimät, aurinkoiset päivät ja lyhyt viileä yö, toteaa Luomuliiton puutarhaneuvoja Mikko Rahtola. 38 Luomulehti 4/2011 Luomulehti 4/