POLYSTEEKKI. Teema: Tulevaisuus. Kohti oppimiskeskeistä kulttuuria. Talotekniikalla energiansäästöön. Teknillisen korkeakoulun aikakauslehti 3 4/2009

Transkriptio

1 POLYSTEEKKI Teknillisen korkeakoulun aikakauslehti 3 4/2009 Teema: Tulevaisuus Kohti oppimiskeskeistä kulttuuria Talotekniikalla energiansäästöön

2 sisällys 3 4/ Yliopisto-opettajina toimivien pitää osata jäsentää opetustyö niin, että he hallitsevat parhaat ja tarkoituksenmukaisimmat pedagogiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. TKK:n pitkäaikainen rehtori A. L. Hjelmman, Pilkku, esitti jo 1900-luvun alkupuolella opetuksen selkeäksi tavoitteeksi ongelmanratkaisukyvyn. Pääkirjoitus: Matti Pursula...3 Lyhyet uutiset Kolumni Tuula Teeri...17 Teema: Tulevaisuus Huippuluokan opinahjoksi...18 Ammattimaista opettamista oppimassa...20 Kohti oppimiskeskeistä kulttuuria...21 Tutkijan lottovoitto tulevaisuus viideksi vuodeksi...23 Tutkimus uhkaa pudota junasta...26 Amfilla...28 Kolumni: Hedelmällisiä kohtaamisia...29 Historia: Tulevaisuuden menneisyys Kielikeskus: Teekkari! Lue kieliä ja viestintää Uudet professorit: Talotekniikalla energiansäästöön Väitökset: Lörpöttelevät läppärit Väitelleitä DI-työ: Epäorgaanisella kemistillä on alkuainetaulukko hallussa Aalto-yliopisto pähkinänkuoressa Tekniikka elää, TKKn alumnikeräys Epäorgaaninen kemia ja uusien materiaalien kehittely vaativat tietoa, tajua ja tutkimusta siitä, miten atomit ja molekyylit toimivat toistensa seurassa. Hyvä lukijat! Pitelette nyt kädessänne viimeistä Teknillisen korkeakoulun Polysteekki-lehteä. Lehti kiittää lukijoitaan, joitakin jopa kahdenkymmenen vuoden takaa. Teille on ollut ilo tehdä työtä! Tiedeuutiset eivät meiltä toki lopu, vaan niiden määrä kasvaa. Tekniikan tutkimustuloksista ja tiedemaailmasta kertominen jatkuu Aalto-yliopistossa, jonka osa TKK:sta tulee vuoden 2010 alussa. Uusi aika vaatii uudistetun informaatiokanavan. Sitä odotellessa kutsumme teidät seuraamaan tekniikan, kaupan ja taiteen tutkimuksen uutisia Aaltoyliopiston verkkosivuille osoitteeseen Seuratkaa myös Polialumnin uutisia osoitteessa Polysteekin toimitus Julkaisija: Teknillinen korkeakoulu Toimitusneuvosto: Vararehtori Kalevi Ekman Timo Honkela Panu Nykänen Pirkko Oittinen Toimituksen osoite: Teknillinen korkeakoulu Polysteekki PL 1100, TKK Päätoimittaja: Päivi Tainio Puh. (09) paivi.tainio@tkk.fi Huomaa TKK:n uudet puhelinnumerot. Toimittaja ja toimitussihteeri: Eeva Pitkälä Puh. (09) eeva.pitkala@tkk.fi Osoitteenmuutokset: TKK:n alumniyksikkö Seija Sipilä puh. (09) seija.sipila@tkk.fi Kansikuva: Adolfo Vera Tilaäänitutkija Ville Pulkki työssään. Taitto: Crisme Kotilainen Edita Press Oy Painopaikka: Edita Prima Oy Helsinki 2009 Painos: ISSN POLYSTEEKKI 3 4/2009

3 pääkirjoitus Kohti tulevaisuutta? Vuoden 2010 alusta Teknillinen korkeakoulu on osa Aaltoyliopistoa, jonka näkökulma maailmaan on erilainen kuin Teknillisen korkeakoulun. Samalla siirrymme uudenlaiseen juridiseen olomuotoon, joka tuo mukanaan uusia velvoitteita ja osaamistarpeita. Toivottavasti olemme valmiita kohtaamaan uuden yliopiston mukanaan tuoman muutoksen. En tässä ajattele hallinnollista valmiutta, joka paranee koko ajan, vaan henkistä valmiutta, valmiuttamme muutokseen. Minulta on eri yhteyksissä kysytty, mitä uutta Aalto-yliopisto tuo tullessaan, mikä on se olennainen seikka, joka tekee koko hankkeen ja siihen investoidun ajan ja rahan perustelluksi. Yleensä vastaan, että muutoksessa on neljä keskeistä kohtaa. Ne ovat uusi joustava hallintomuoto, kolmen alan yhteistyö uusine mahdollisuuksineen, lisääntyvät voimavarat, jotka mahdollistavat opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamisen, ja uudenlainen oppimiskeskeinen kulttuuri, joka sitouttaa sekä opettajat että opiskelijat entistä tiiviimpään ja tuloksellisempaan yhteistyöhön. Jos vielä pelkistetympää vastausta on kysytty, olen todennut, että olennaista on henkinen muutos: Aalto-yliopisto tarjoaa opettajilleen ja tutkijoilleen mahdollisuuden kurkottaa korkealle, korkeammalle kuin nykytilanteessa ja nykyisin voimavaroin on ollut mahdollista, ja tämä mahdollisuus vapauttaa runsaasti luomisvoimaa ja energiaa. Rohkeus vaikuttaa ja menestyä on yksi Aallon neljästä arvosta. Se kertoo, että tähtäämme korkealle ja että ihmisten menestykseen panostetaan ja siitä myös palkitaan. Uuden luominen, vaikka se aina perustuukin aikaisemmin rakennetulle, vaatii myös luopumista. Joudumme luopumaan itsenäisestä TKK:sta, mutta saamme tilalle merkittävän roolin uudessa yhteisössä ja mahdollisuuden omalla työllämme vahvistaa entisestään suomalaista tekniikan, kauppatieteen ja taideteollisuuden opetusta ja tutkimusta yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Aalto-yliopiston voima on samalla kertaa omaleimaisuudessa ja erilaisuudessa eli sen kolmen koulun syvällisessä oman alansa osaamisessa ja eri osaamisten kohtaamisessa, rajapintojen luomissa positiivisissa jännitteissä. On vaikea nousta huippulle olemalla samanlainen kuin huipulla jo olevat yliopistot. Tutkimuksen ja opetuksen korkea taso tarvitsee seurakseen myös jotain muuta, joka Aalto-yliopistossa syntyy uusista toimintatavoista ja muodostamamme yhteisön ainutlaatuisesta osaamisen yhdistelmästä, Aallon tavasta toimia. Hallinnollinen muutos tapahtuu vääjäämättä Voimme kukin osaltamme joko takertua menneeseen tai lähteä avoimin mielin mukaan rakentamaan uutta yliopistoa. Väärä kiinnittyminen menneeseen vie käsistämme meille tarjotun ainutkertaisen mahdollisuuden. Aalto-yliopiston luominen on vaatinut ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta valtionhallinnolta ja yrityksiltä. Nyt meidän on osoittauduttava saamamme luottamuksen arvoisiksi ja oltava valmiita oppimaan uutta ja tekemään yhdessä työtä Aalto-yliopiston ja Suomen hyväksi. Kutsun Aalto-yliopiston rakennustyöhön Teknillisen korkeakoulun koko tiedeyhteisön ohella myös laajan alumnikuntamme ja kaikki yhteistyökumppanimme. Yhdessä voimme tehdä Aaltoyliopistosta menestystarinan, joka vetää vertoja TKK:n ja Suomen tähänastiselle menestykselle. n Matti Pursula POLYSTEEKKI 3 4/2009 3

4 lyhyesti Toim. Eeva Pitkälä ja TKK viestintä Kolmen korkeakoulun rehtorit vasemmalta oikealle; Matti Pursula, Helena Hyvönen ja Eero Kasanen. Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteisiä lukuvuoden avajaisia vietettiin 1.9. Finlandia-talossa. Rehtoreiden tulevaisuuteen suuntautuneissa puheissa korostui yhteinen arvopohja, mm. yhteisöllisyys ja erilaisuuden arvostaminen, ylioppilaskuntien edustajat puolestaan toivat esille nykyhetkeä sekä avoimen ja keskustelevan toimintakulttuurinkin tärkeyttä. Kolmen korkeakoulun yhteiset avajaiset: keskusteleva alku monitieteiselle ja monikulttuuriselle Aalto-yliopistolle Rehtorit: Huippuosaamiseen panostaminen on tie ihmiskunnan hyvinvointiin Aito monialaisuus edellyttää, että kukin Aallon perusala taide, tekniikka ja talous ovat vahvoja osaajia omilla aloillaan, niiden omilla kriteereillään ja omilla toimintatavoillaan. Haluamme olla aktiivisesti mukana toteuttamassa pitkäaikaista toivettamme monialaisesta innovatiivisesta yliopistosta, painotti Helsingin kauppakorkeakoulun rehtori Eero Kasanen. Hänen mukaansa muutos tilivirastosta osaksi yhteistä monialaista kansainvälistä säätiöyliopistoa on radikaalimpi ja kunnianhimoisempi kuin siirryttäessä sukupolvi sitten yksityisestä korkeakoulusta valtion omistamaksi korkeakouluksi. Taideteollisen korkeakoulun rehtori Helena Hyvönen korosti puheessaan Aalto-yliopiston menestyksen pohjaavan yhdessä tekemiseen ja erilaisten näkemysten kunnioittamiseen. Näen yliopistot uuden tiedon ja uusien toimintatapojen tuottajana ja niiden toteuttajana. Kolmen yliopiston erilaisten kulttuurien yhteentörmäyksistä ja haasteellisista tilanteista huolimatta, valmistelussa on korostunut vahva yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja toisten mielipiteiden sekä näkemysten kunnioittaminen. Nämä ovat mielestäni myös uuden innovaatiojärjestelmän ominaisuuksia. Teknillisen korkeakoulun rehtori Matti Pursula tähdensi Aalto-yliopiston olevan kansallinen ponnistus, jossa on yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen ohella kyse myös suomalaisen elinkeinoelämän kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksien turvaamisesta. Osaaminen ja innovaatiot ovat kansallisen selviytymisstrategiamme perusta ja Aalto-yliopiston tehtävänä on olla tiennäyttäjä sekä monialaisen uuden tiedon ja osaamisen luomisessa että sen soveltamisessa käytäntöön. Pursula käsitteli puheessaan myös hallitusta ja sen valintaa, joka jatkossa tapahtuu akateemisten asiain komitean toimesta. Säätiöyliopistona olemme etuoikeutettuja. Ulkopuolinen hallitus on mahdollisuus, joka on suotu vain säätiöyliopistoille. Hän totesi menossa olevan muutoksen kuormittavan huomattavasti yliopiston henkilöstöä ja kiitteli heidän kykyään sietää menossa olevaan muutokseen liittyvää epävarmuutta. Pursula muistutti myös professorien oikeudesta jatkossakin, asemaansa vaarantamatta, ilmaista julkisesti mielipiteitään. Lopuksi Pursula kannusti tarttumaan ennakkoluuottomasto Aaltoyliopiston luomaan mahdollisuuteen. Osaamiseen perustuvan talouskehityksen, ympäristönmuutoksen, globalisaation ja tekniikan nopean kehityksen 4 POLYSTEEKKI 3 4/2009

5 lyhyesti Kuvat: Aino Huovio Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan molemmat kuorot esiintyivät juhlassa. Kolmen korkeakoulun opiskelijajärjestöjen edustajat; Markus Heimonen, Henna Immonen ja Matti Parpala. ansiosta yliopistojen rooli keskeisinä uuden tiedon tuottajina on korostunut Suomessa ja koko maailmassa, totesi puolestaan Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Yliopistojen on kohdennettava toimintaansa ja löydettävä oma, itselleen sopiva profiili, joka perustuu nykyisiin ja tuleviin vahvuuksiin, rehtori Teeri sanoi. Tieteelliset läpimurrot ja keksinnöt syntyvät yhä useammin monialaisen tutkimusyhteistyön tuloksena, yhden vahvan tieteenalan tutkiessa ja tunnustellessa toisen rajoja. Aalto-yliopistossa yhteistyö ei rajoitu tieteiden väliseen yhteistyöhön vaan ainutlaatuisen profiilimme ansiosta myös taiteellinen toiminta ja muotoilu rikastavat yhteistyötämme; Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Teeri korosti autonomian, kansainvälisyyden ja kumppanuuksien merkitystä: Yliopiston kilpailukykyyn vaikuttaa olennaisesti sen kyky houkutella opiskelijoiden ja tutkijoiden parhaimmistoa, unohtamatta akateemisen johtajuuden ja uudenlaisen johtamiskulttuurin merkitystä. Lisäksi rehtori Teeri kiitti kaikkia tuesta yliopiston rakentamiseksi. Aalto-yliopiston toteutumisen takuumiehinä ovat olleet sekä Suomen valtio että suomalainen elinkeinoelämä ja yhteiskunta laajemminkin. Onnistumisen ehdoton edellytys on kuitenkin ollut ja on kolmen perustajakorkeakoulun johdon, professorikunnan, henkilöstön ja opiskelijoiden innostunut ja rakentava tuki uutta yliopistoa valmistellessa. Opiskelijat: yhtään valtakuntaa ei ole rakennettu ilman aseita ja taisteluita Opiskelijajärjestöjen edustajat toivat raikkaasti esille Aaltoyliopiston monikulttuurisen nykyhetken: uusi yliopisto on vasta rakenteilla. He totesivat, että sen rakentajat eivät ole aivan kaikesta samaa mieltä, mutta että yliopistoa pitää rakentaa yhteisellä pohdinnalla ja avoimuudella. Aallon pitää elää ja hengittää tiiviissä ja avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Sen on oltava siellä missä tapahtuu, sen pitää häiritä ihmisiä, herättää keskustelua, näyttäytyä ja tulla nähdyksi, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Parpala kiteytti oman puheenvuoronsa. Yhtään valtakuntaa ei ole rakennettu ilman aseita ja taisteluita, muistutti TOKYOn hallituksen puheenjohtaja Henna Immonen. Taloudellisten ja teknisten ratkaisujen sijaan ihmiselle on elintärkeää saada elää kulttuurissa, jota hän rakentaa, johon hän kokee kuuluvansa ja johon hän voi luottaa. Aaltoyliopiston on annettava kulttuureilleen aikaa sopeutua. TKY ja KY kuuluvat maailman parhaiten resursoituihin ja voimakkaimpiin opiskelijajärjestöihin, ja tämän manttelin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tulee niiltä perimään, mietti Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Markus Heimonen. On kuitenkin oleellista pohtia, miksi yliopiston opiskelijoiden yhteenliittymät ovat niin vahvoja, hän jatkoi, ja yhteenvetona totesi, että vain toimimalla, elämällä ja kasvamalla yhdessä Aalto-yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat nousta kehityksessään seuraavalle tasolle. Vain näin Aalto-yliopistosta voi tulla enemmän kuin koulu. n Kaikki avajaisissa pidetyt puheet löytyvät osoitteesta: avajaiset Tulevien aaltoyliopistolaisten ensimmäinen yhteinen juhla vietettiin Alvar Aallon suunnittelemassa Finlandia-talossa. POLYSTEEKKI 3 4/2009 5

6 lyhyesti OtaSizzle tuo Aalto-opiskelijoiden kännyköihin yhteisömediapalveluita Kaikkia tulevan Aalto-yliopiston opiskelijoita ja opettajia varten on avattu uusia yhteisömediapalveluita. Palvelut on kehitetty liikkuviksi eli niitä voi käyttää kehittyneillä älypuhelimilla. Tämän lisäksi palveluita voi käyttää myös tietokoneella perinteiseen tapaan. Ossi-palvelu on Facebook-tyyppinen yhteisöpalvelu opiskelijoille keskinäiseen yhteydenpitoon. Palvelun kehittäneet tutkijat ovat tehneet siitä sopivan erityisesti älypuhelimilla käytettäväksi. Kassi-palvelussa käyttäjät voivat puolestaan vaihtaa palveluksia. Toistaiseksi tietokoneilla käytettävä palvelu saa pian rinnalleen mobiiliversion. Uudet Aalto-yhteisömediapalvelut kuuluvat osana OtaSizzle-hankkeeseen, jossa Aalto-kampuksille rakennetaan suuri living lab -tyyppinen testiympäristö tutkimustyötä varten. Hankkeen tarkoituksena on tutkia, minkälaisia käyttötapoja ihmiset keksivät liikkuvan yhteisömedian palveluille ja miten älypuhelimien mahdollisuuksia voidaan parhaimmin hyödyntää. Uudet Aalto-palvelut ja niihin liittyvä tutkimustyö on rahoitettu lahjoitusvaroin. Yksityiset yritykset ja yhteisöt lahjoittivat TKK:n Tekniikka elämään -kampanjaan yli 20 miljoonaa euroa, jolla parhaillaan tutkitaan digitalisaatiota tai energiantuotantoa OtaSizzlen lisäksi useissa muissa TKK:n MIDE-tutkimusohjelman hankkeissa. Lisäksi Nokia ja Elisa ovat sponsoroineet hanketta suoraan lahjoittamalla sille Nokia N97 -älypuhelimia ja 3G-dataliittymiä. n TKK:N TYÖNTEKIJÖILLE TUNNUSTUSTA Teknillisessä korkeakoulussa palkitaan Vuoden esimies ja Vuoden TKK:lainen, ja lisäksi valitaan myös Vuoden työyhteisö. Ehdotukset palkittaviksi tulevat henkilökunnan piiristä, ja valinnan tekevät yhdessä rehtori, hallintojohtaja ja henkilöstöjärjestöjen edustajat. Vuoden 2009 esimieheksi on valittu professori Riku Jäntti tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksesta. Hän toimii laitoksen varajohtajana, ja vastaa mm. opetuksesta. Vuoden TKK:laisena palkittiin koulutuspäällikkö Kaija Meriläinen henkilöstöhallinnosta. Hän on suunnitellut ja toteuttanut TKK:lla laaja-alaista ja monipuolista ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin liittyvää koulutusta ja valmennusta. Työyhteisöpalkinnon sai Kielikeskus. Keskuksessa on järjestelmällisesti kehitetty toimintatapoja hyvän työilmapiirin luomiseksi ja ylläpitämiseksi. n Aalto-yliopiston tutkimuksen arviointi toi esille vahvan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) toteuttaman kansainvälisen tutkimuksen arvioinnin tulokset julkistettiin HSE:n, TaiKin ja TKK:n yhteiseksi ominaispiirteeksi ja vahvuudeksi nousi tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Sen arvioitiin olevan erinomaista tai erittäin hyvää kansainvälistä tasoa lähes 70 % yksiköistä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäksi HSE:n, TaiKin ja TKK:n tutkimuksen tieteellinen laatu ja yksiköiden kehitysmahdollisuudet saivat erinomaisia arvioita monella yksiköllä arvioitiin olevan potentiaalia kehittyä huippututkimusyksiköksi. Asiantuntijapaneelit korostivat, että noustakseen yliopistojen kansainväliseen kärkeen Aalto-yliopiston on panostettava entistä enemmän perustutkimukseen ja mahdollistettava pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tutkimuksen kehittäminen. Paneelit kehottivat luomaan lupaaville nuorille tutkijoille kansainvälisesti vertailukelpoisen ja houkuttelevan urapolkujärjestelmän. Arvioinnin suorittivat kesän alussa riippumattomista asiantuntijoista kootut paneelit, joihin kuului 62 jäsentä 20 maasta. Arvioinnin kohteina olivat 46 yksikön tutkimuksen laatu, tutkimuksen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, yksikön tutkimusympäristö sekä potentiaali nousta tutkimuksen kansainväliseen kärkeen. Asiantuntijapaneelien arviointiraportit ovat luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa: n 6 POLYSTEEKKI 3 4/2009

7 lyhyesti Aalto-yliopiston vararehtoreiksi valittiin Aalto-yliopiston hallitus nimitti ensimmäiseksi viisivuotiskaudeksi neljä vararehtoria Aalto-yliopistoon. Akateemisten asioiden (tutkimus ja opetus) vararehtoriksi (ja Tuula Teerin ensimmäiseksi varamieheksi) on nimitetty professori Heikki Mannila HIIT -tutkimusyksikön johtajan tehtävästä ja toiseksi akateemisten asioiden (erityisalueena opetus) vararehtoriksi professori Martti Raevaara TaiKin vararehtorin tehtävästä. Verkostot, vaikuttavuus ja kansainväliset suhteet (Knowledge Networks) -alueen vararehtoriksi on nimitetty professori Hannu Seristö HSE:n vararehtorin tehtävästä. Infrastruktuurin vararehtoriksi on nimitetty professori Jorma Kyyrä TKK:n elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan dekaanin tehtävästä. Uudet vararehtorit aloittavat tehtävässään alkaen. n Kuvat: Janne Matias Lehtinen Akateemisten asioiden (tutkimus ja opetus) vararehtori Heikki Mannila (s. 1960) on väitellyt tohtoriksi tietojenkäsittelytieteestä Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut professorina sekä Helsingin yliopistossa että TKK:ssaja vierailevana professorina Wienin teknillisessä korkeakoulussa. Hän on myös työskennellyt akatemiaprofessorina. Viimeksi hän on toiminut HIIT:n (Helsinki Institute for Information Technology) johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt tutkimustehtävissä mm. Nokia Research Centerissä. Akateemisten asioiden (erityisalueena opetus) toinen vararehtori Martti Raevaara (s. 1955) on taiteen lisensiaatti TaiKista, taidekasvatuksen professori sekä Virt@ -koulutusohjelman johtaja, ja työskennellyt Taideteollisessa korkeakoulussa jo vuodesta Lisäksi hän on ansioitunut opetuksen kehittämisessä ja erityisesti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisessä oppimisessa ja opetuksessa. Verkostot, vaikuttavuus ja kansainväliset suhteet (Knowledge Networks) -alueen vararehtori Hannu Seristö (s. 1962) on väitellyt tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja toiminut HSE:n vararehtorina, kansainvälisen liiketoiminnan professorina ja kansainvälisen liiketoiminnan tehtävissä Polar Electro Oy:ssä, Suunto Oy:ssä ja Finnairilla sekä konsulttina McKinseyssä. Infrastruktuuri, kiinteistöt ja IT -alueen vararehtori Jorma Kyyrä (s. 1961) on työskennellyt Teknillisessä korkeakoulussa jo vuodesta Hän on väitellyt tohtoriksi sähkötekniikasta ja toiminut yli kymmenen vuotta TKK:ssa tehoelektroniikan professorina. Lisäksi hänellä on lukuisia kansainvälisiä alan jäsenyyksiä ja julkaisuja. Kuva: Petri Savolainen Fuksit, vaihtarit ja free-moverit Tänä syksynä viimeisenä TKK-eränä aloitti opintonsa yhteensä noin uutta opiskelijaa, fuksia. Heidän lisäkseen TKK:lle saapui 240 vaihto-opiskelijaa ulkomaisista yhteistyöyliopistoista, mikä on noin neljännes enemmän kuin vuosi sitten syksyllä. Opiskelijat edustavat 29 eri kansalaisuutta. Vaihto-opiskelijoiden lisäksi opintonsa aloitti 50 ulkomaalaista free mover -opiskelijaa, eli määräaikaisen opinto-oikeuden haltijaa. Ensi vuonna he kaikki opiskelevat Aalto-yliopistossa. n POLYSTEEKKI 3 4/2009 7

8 lyhyesti A(pilkku) niin kuin Aaltoyliopiston visuaalinen ilme Design Factorylle vuoden turvallisuuspalkinto Aalto-yliopiston visuaalisen ilmeen suunnittelukilpailun voittanut graafinen suunnittelija Rasmus Snabb on suunnitellut voittajatyön pohjalta uuden yliopiston visuaalisen ilmeen. Uusi visuaalinen ilmeemme ilmaisee Aalto-yliopiston idean uusien yhteyksien löytämisestä, monitieteisyydestä ja moniarvoisuudesta sekä keskittymisestä perusasioihin eli syvälliseen tutkimukseen ja korkeatasoiseen opetukseen. Aalto-yliopisto kehittyy ja muotoutuu matkan varrella, ja samalla tavalla toimii visuaalinen ilme, sanoo rehtori Tuula Teeri. Aalto-yliopiston merkin perusversio on A?, yksinkertainen visuaalinen viesti, joka kysyy Mitä Aalto-yliopisto on?, ja kutsuu osallistumaan: Mitä haluaisit Aalto-yliopiston olevan? Tavoitteena on ollut tunnus, jossa on mahdollisimman vähän identiteettiä ennalta määrittelevää symboliikkaa. Merkin merkitys ja symboliarvo rakentuvat uuden yliopiston mukana. Tätä symboloivat myös universaalit visuaaliset peruskivet: päävärit ja peruskirjasin. Visuaalisen ilmeen suunnitteluun osallistuivat graafisen suunnittelun professori Marjatta Itkonen sekä asiantuntijoista koottu ohjausryhmä, johon kuuluvat professorit Tapio Vapaasalo, Tapio Takala, Henrikki Tikkanen, Hannu Seristö, Jukka Vieno ja Antti-Matti Siikala, sekä opiskelijoiden edustaja Pipsa Penttinen ja rehtorit Helena Hyvönen, Eero Kasanen ja Matti Pursula. n Lisää tietoja löytyy osoitteesta aalto-yliopiston-visuaalinen-ilme Turvallisuusalan Finnsecurity-järjestö on myöntänyt vuoden turvallisuuspalkinnon Design Factorylle ja professori Kalevi Ekmanille. Turvallisuuden merkitys tulee korostumaan kaikissa, erityisesti kuluttajille suunnatuissa tuotteissa ja palveluissa. Tämä edellyttää uusia ja innovatiivisia lähestymistapoja ja osaamista tuotekehitystoiminnassa ja perinteisen ajattelun muuttumista suunnitteluprosesseissa. Tässä työssä Design Factory on professori Kalevi Ekmanin johdolla tehnyt pitkäjänteistä ja uraa uurtavaa työtä, mikä on synnyttänyt lukuisia turvallisuusinnovaatioita, järjestö perustelee. Erityisesti kiitetään Design Factoryn toimintamallia, jossa opiskelijat eri tieteenaloilta ja eri yliopistoista (ml. Stanfordin yliopisto) tekevät yhteistyötä. Palkinnon jakoi syyskuussa pidettyjen FinnSec 09 -messujen avajaisissa sisäasiainministeri Anne Holmlund. n Japanilaisia koulutyttöjä vieraili kemian tekniikan tiedekunnassa Peltoroboteissa maaseudun tulevaisuus? Ryhmä japanilaisia koululaisia Mukogawa Womens University Junior and High schoolista vieraili Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnassa. Japanin opetusministeriö on valinnut koulun Super science high schooliksi ja ministeriö rahoitti matkaa. Nuoria oli noin 40, he olivat vuotiaita ja ensimmäistä kertaa ulkomailla. Mukana oli kaksi opettajaa ja tulkki. Kemian laitoksen johtaja Maarit Karppinen, FiDiPro professori Hisao Yamauchi ja tutkija TkT Jaana Rich esittelivät suomalaista kulttuuria ja TKK:n opiskelukulttuuria. Nuoret tutustuivat laitoksen tiloihin ja lopuksi heidän oli mahdollista kysellä tiedekunnassa opiskelevalta japanilaiselta opiskelijalta millaista opiskelu ja eläminen Suomessa on. n Projektikurssilaisten vuoden työ huipentui heinäkuussa Wageningenin yliopistolla järjestetyssä peltorobottikilpailussa. EasyWheels-peltorobotilla lohkesi kansainvälisen kisan toinen sija. Kilpailussa pienehköt peltorobotit suorittavat erilaisia tehtäviä, kuten automatisoitua liikkumista pellolla maissirivistöjen välissä sekä rikkakasvien tunnistusta ja torjuntaa. Robotit kilpailevat myös freestyle-osiossa, jossa robotti suorittaa kurssilaisten innovoimaa tehtävää. Tämän vuoden freestylessä esitimme robotin akselimoduulin vaihdon, 8 POLYSTEEKKI 3 4/2009

9 lyhyesti Pop-up HUB Helsinki Uuden luominen vaatii sekä konkreettisia hankkeita että oikeat olosuhteet ja kokeilemisen vapauden, jossa myös epäonnistuminen on sallittua. Helsinki Design Weekin aikana toteutettu pilottihanke Pop-up HUB Helsinki näytti toteen monialaisessa yhteistyössä piilevät mahdollisuudet, ja osoitti, mitä tapahtuu kun monialainen joukko innostuneita ihmisiä, ammattifasilitaattorit, haastava agenda ja tiukka aika- Onnistuneetkaan projektit eivät ole aina pelkkää iloa työskentelyn yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi nostettiin epäonnistumiset ja niistä oppiminen. taulu paketoidaan yhteen. Pop-up HUB Helsinki -hankkeen tavoitteena oli alustaa globaalin The HUB -verkoston laajenemista Helsinkiin, rakentaa visioita eettisestä kaupunkitilasta, tuottaa suunnitelmia Helsingin keskustan Torikortteleihin, kehittää yhteiskunnallisia konsepteja sekä edistää yhteyskunnallisen yrittäjyyden tunnettuutta Suomessa. Pop-up HUB Helsinki oli Aalto-yliopiston, Suomen Lontoon instituutin, konseptointitoimisto Yattan sekä tuote- kehitysyritys Twinsparkin toteuttama workshop, jota fasilisoivat designtoimisto IDEOn suunnittelijat Nathan Waterhouse ja Anton Schubert Lontoosta. Intensiivisen viikon aikana toisilleen tuntemattomista ihmisistä muodostui dynaaminen tiimi, jonka sisäinen energia oli ainutlaatuinen. Workshopryhmän ytimen muodostivat joukko aaltolaisia yhdessä projektin toteuttaneiden tahojen sekä Suomen HUByhteisöläisten kanssa. Avainasemassa yhteishengen ja energian syntymisessä oli IDEOn mukanaan tuoma nopeatahtinen suunnitteluprosessi, jossa yhtäältä kaikki oli sallittua, toisaalta rajat olivat tiukat. IDEO on yksi maailman tunnetuimmista ja menestyneimmistä designtoimistoista ja sen suunnittelufilosofia ja -tapa perustuvat pitkälti käyttäjien tarkkailuun ja osallistamiseen. Pop-up HUB Helsinki työryhmä onnistui tuottamaan runsaan ideoiden kirjon, visioita, suunnitelmia ja unelmia, joiden jatkojalostus on parhaillaan käynnissä. Nopea mallintaminen tuotti visuaalisen kokonaisuuden, jossa jokaisella yksityiskohdalla oli oma tärkeä merkityksensä. Workshopin tekemistä leimasi nopeus, kokeilevuus, uskallus, into, jakaminen, kannustus, avoimuus ja aktiivisuus. Hanke osoitti, kuten monet muutkin viime aikoina tehdyt Aalto-hankkeet, että tulevassa yliopistossa on kaikki edellytykset ennalta-arvaamattomien konseptien toteuttajaksi, kertoo näyttelypäällikkö Tuuli Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta. n Kuvat: Tuuli Sotamaa kertoo kurssia ohjannut tutkija Jari Kostamo TKK:sta. EasyWheelsin rakentanut kahdeksanhenkinen ryhmä koostui automaatio- ja koneenrakennustekniikan teekkareista sekä Helsingin yliopiston agroteknologian opiskelijoista. Monitieteellisessä ryhmässä ammennettiin kunkin erityisosaamisalueista.. TKK:lta on osallistuttu kisaan jo viitenä vuotena, joka vuosi eri joukkueella. Vuoden 2008opiskelijajoukkue voitti kokonaiskilpailun ohella myös freestyleosion. Tutkijoiden mukaan peltoroboteissa voisi olla maaseudun tulevaisuus. Nykyisiä ihmisten ohjaamien koneiden kokoa ei voida enää kasvattaa, sillä raskaat koneet pakkaavat viljelymaan liian tiiviiksi, jolloin sen kasvupotentiaali heikentyy. Kevyet automatisoidut robotit olisivat helliä viljelymaalle. Myös rikkaruohojen torjuntaa voitaisiin optimoida. Konenäön avulla robotit voivat tunnistaa rikkaruohot ja levittää torjunta-ainetta ainoastaan rikkaruohojen kohdalle, eikä koko peltoalalle, kurssiohjaaja tutkija Timo Oksanen kuvailee. Peltoviljelyn robotisoinnissa on vielä haasteita, mm. riittävän energian kuljettaminen robotin mukana ja itsestään kulkevien koneiden turvallisuudessa. Akuilla liikkuva robotti ei pitkään pellolla kulje, toteaa agroteknologian opiskelijoita ohjannut Petro Tamminen Helsingin yliopistosta. n Vuoden 2009 peltorobotti EasyWheels Field Robot Event POLYSTEEKKI 3 4/2009 9

10 lyhyesti Kaksi uutta FiDiPro-huippututkijaa TKK:lle, molemmat lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselle FiDiPro-rahoituksen myötä nyt saapuvat huippututkijat ovat maailmalaajuisesti arvostettuja asiantuntijoita. FiDiPro Fellow Dr. Fa- Hsuan Lin on magneettikuvauksen teorian kehittäjä. Tutkijan koti-instituutioita ovat Institute of Biomedical Engineering, National Taiwan University, Taiwan ja Harvard Medical School, Boston, USA. Dr. Fa-Hsuan tulee TKK:lla työskentelemään suomalaisen lääketieteellisen tekniikan uusinta aaltoa edustavassa tutkimus- ja kehitystyöprojekti MEGM- RIssä. Tässä EU:n rahoittamassa projektissa kehitetään uutta aivotutkimus- ja kuvantamislaitetta yhteistyössä Elekta Neuromag Oy:n, Aivon Oy:n, VTT:n ja BioMag-laboratorion sekä 8 ulkomaisen partnerin kanssa. Kansainvälisesti laitos tunnetaan nimellä BECS (Department of Biomedical Engineering and Computational Science). Toinen TKK:lle tuleva FiDiPro -tutkija on János Kertész, maailmanlaajuisesti arvostettu kompleksisten systeemien tutkija ja asiantuntija. Hänen tutkimustoimintansa liittyy useaan statistisen fysiikan eri osa-alueeseen. Kertészin kotiyliopisto on Budapest University of Technology and Economics. Kertész tulee mukaan COSYR-projektiin, jossa tutkitaan monimutkaisia tieto- ja viestintäteknologian systeemejä ja erityisesti tekno-sosiaalisia verkostoja. Tutkimuksessa tarkastellaan teknososiaalisten verkostosysteemien ominaisuuksia ja luodaan pohjaa uusien sovellusten kehittämiselle. Projektissa hyödynnetään ja kehitetään tiedon louhinnan, data-analyysin ja mallinnuksen menetelmiä ja työkaluja. Tutkimustulosten odotetaan parantavan tietoverkostojen optimointia, uusien FiDiPro Fellow Dr. Fa-Hsuan Lin tulee TKK:lle MEGMRI:-projektiin, jonka tutkijat pyrkivät yhdistämään aivojen sähköistä toimintaa mittaavan aivokartoittimen (MEG) sekä magneettikuvauslaitteen (MRI) yhteen ja samaan laitteistoon. MRI mitataan samoilla suprajohtavilla SQUID -antureilla kuin MEG -signaalitkin, mikä mahdollistaa entistä tarkemman ja luotettavamman aivotoiminnan paikantamisen. kertoo lääketieteellisen tekniikan professori Risto Ilmoniemi. FiDiPro-isäntä professori Risto Ilmoniemi kehitti monikanavaisia MEG-laitteita jo 1980-luvulla, silloin TKK:n Kylmälaboratoriossa. Nyt hän on Lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksen johtaja. tiedonvälitysstrategioiden luontia sekä riskien tai muiden yhteisölle ja yhdyskuntasuunnittelulle tärkeiden asioiden hallintaa Projektin suomalainen vastuutaho on TKK:n lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitoksen, Laskennallisen kompleksisten systeemien tutkimuksen huippuyksikkö COSY ja isäntä professori Kimmo Kaski. Vuonna 2006 aloitettu rahoitusohjelma on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen. Suomen Akatemian tekemän selvityksen mukaan FiDiPro-ohjelmalla on merkittävä rooli tutkimusorganisaatioiden kansainvälistymisen edistämisessä. Professuurit ovat selvityksen mukaan myös selkeästi vahvistaneet yliopistojen itsensä määrittämiä vahvuusalueita. n Kymmenen vuotta kansainvälistä kesäopiskelua Mitä yhteistä on tuotekehityksellä, puurakentamisella ja kaupunkirepresentaatioilla? Ne olivat kaikki TKK -lähtöisiä kesäkurssiaiheita tänä vuonna, kun Helsinki Summer School juhli kymmenettä vuottaan, työn merkeissä. Kesäkoulu on Helsingin seudun yliopistojen yhteinen ja suunnattu eri maista tuleville opiskelijoille. Ajatuksena on kolmen kesäisen viikon aikana tarjota mahdollisuus opintoihin, kulttuurielämyksiin ja rentoon yhdessäoloon. Tänä vuonna meillä oli noin 360 opiskelijaa, jotka edustivat kuutisenkymmentä kansallisuutta, kertoo kesäkoulun johtaja Pauliina Mikkonen. Monet kursseistamme olivat täpötäynnä. Kesäkoulu on monelle opiskelijalle merkittävä kokemus päästä tutustumaan suomalaisiin ja muihin kansallisuuksiin. Kolmasosa opiskelijoista oli suomalaisten yliopistojen kirjoissa myös viime lukuvuonna. Kesän ohjelmassa oli kuusitoista eri kurssia. Näistä kuusi oli ympäristöä, kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria tavalla tai toisella sivuavia aiheita. TKK:lla pidetyn puuarkkitehtuurikurssin vetäjä Pekka Heikkinen: Minulla on takana nyt viides kesäkoulu, ja vieläkin ihmettelen mikä vetää ihmisiä kaikista maailman kolkista TKK:lle opiskelemaan puuarkkitehtuuria. Onko syy tosiaan suomalainen puuosaaminen? Interdisclipinary Product Development -kurssin vetänyt Kalevi Ekman sanoo, että opiskelijoista paistoi erittäin kova motivaatio ja innostus, energiaa oli todella paljon. Kurssi oli myös vetäjälle erittäin positiivinen kokemus, ja yhteyttä on pidetty kurssin jälkeenkin. Seuraava kesäkoulu pidetään n 10 POLYSTEEKKI 3 4/2009

11 lyhyesti TKK:n tutkijat luomassa analogiaa magneettiselle monopolille Elektroni on nykytiedon mukaan pistemäinen hiukkanen, jolla on sähköinen varaus. Elektroni on siis sähkökentän lähde, eli sähköinen monopoli. Vastaavaa hiukkasta magneettikentälle ei ole löydetty, vaan magneettikenttä oletetaan tyypillisesti lähteettömäksi. Vaikka todellista magneettista monopolia ei ole kokeellisesti löydetty, sen olemassaolo ei kuitenkaan ole nykytiedon mukaan teoreettisesti mahdotonta. Magneettisia monopoleja on voinut syntyä esimerkiksi alkuräjähdyksen jälkeen tapahtuneen universumin jäähtymisen ja faasitransitioiden seurauksena. Monopoleja on yritetty tuloksetta etsiä sähkömagneettisesta kentästä vuosikymmeniä. Sen vuoksi saman tyyppisiä olioita on etsitty muista kvanttimekaanisista systeemeistä, esimerkiksi 3He supranesteestä, mutta tässäkään ei olla onnistuttu. TKK:n ja University of New South Walesin tutkijat löysivät menetelmän, jonka avulla niin sanotun Diracin monopolin voi luoda Bosen-Eisteinin kondensaattiin käyttämällä nykypäivänä kokeellisesti rutiininomaisia menetelmiä. Tutkimustulos julkaistiin arvostetussa Physics Review Letterissä. Diracin monopoli on teoreettinen malli, joka kuvaa esimerkiksi magneettikentän pistemäistä lähdettä. Magneettikentälle tällaista monopolia ei ole kuitenkaan löydetty ja tyypillisesti magneettikenttä oletetaan lähteettömäksi., kertoo dosentti Mikko Möttönen TKK:n Teknillisen fysiikan laitokselta. Us- (a) Kondensaatin vortisiteetti, eli pyörteisyys, joka on analoginen magneettisen monopolin magneettikentän kanssa. Monopoli on kohdassa, josta siniset nuolet osoittavat poispäin. (b) Poikkileikkaus kondensaatin hiukkastiheyden kahdesta alueesta, jossa sininen vastaa pieniä ja vihreä suuria hiukkastiheyksiä. ( komme, että kehittämämme menetelmä mahdollistaa ensimmäisen tarkan analogian luomisen magneettiselle monopolille. Vain kymmenien mikrometrien kokoinen kondensaatti muodostuu harvaan alkaliatomikaasuun, joka on jäähdytetty alle miljoonasosa-asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Monopoli luodaan lasersäteiden avulla loukutettuun kondensaattiin muuttamalla muutamassa johtimessa kulkevaa virtaa. Mikäli onnistumme luomaan ensimmäisen tarkan analogian magneettiselle pistevaraukselle, monopolifysiikka ottaa jättiharppauksen eteenpäin ja voidaan tutkia muun muassa monopolien vuorovaikutuksia, hajoamista ja dynamiikkaa, kertoo Möttönen. n Creation of Dirac Monopoles in Spinor Bose-Einstein Condensates, V. Pietilä ja M. Möttönen, Phys. Rev. Lett. 103, (2009). Non-Abelian magnetic monopole in a Bose-Einstein condensate, V. Pietilä ja M. Möttönen, Phys. Rev. Lett. 102, (2009). Solar Decathlon Europe 2010 vie suomalaista osaamista maailmalle Teollistumisen historian professuuri TKK:lle Ensi kesänä eurooppalaiset korkeakoulut, Aalto-yliopisto muiden mukana, kilpailevat plusenergiatalon suunnittelusta ja toteutuksesta energiatehokkaan rakentamisen kymmenottelussa, Solar Decathlon Europe kilpailussa. Suomalainen kilpailuehdotus, puusta rakennettu nollaenergiatalo Aurinkoenergiaan perustuva Luukku on rakennus, jonka tuottama ja tarvitsema energia ovat vuositasolla yhtä suuret. Madridin ilmastossa se on plusenergiatalo eli tuottaa enemmän energiaa kuin tarvitsee, kertoo puurakentamisen professori Pekka Heikkinen "Luukun" alustavassa esittelytilaisuudessa. Asumismukavuudesta tinkimättä ja korkeatasoisella arkkitehtuurilla. Luukun innovatiivisten lämmöneristysratkaisujen avulla lämpö pysyy joko sisällä - tai kuten Madridissa, ulkona. Puuelementtien, ovien, ikkunoiden ja talotekniikkaan ja aurinkosähköön liittyvien järjestelmien toteutukseen käytetään vain parasta suomalaisosaamista. Suomessa projektin päätukija on Sitra. Kilpailun järjestäjä rahoittaa työtä eurolla. Hankkeeseen osallistuu rakennus-, puutuote-, energia- ja talotekniikka-alan yrityksiä, TKK:lta taustalla toimii teollisen puurakentamisen opetus- ja tutkimusyhteenliittymä PRA-ryhmän lisäksi useita oppituoleja eri laitoksilta. n TKK:lle on perustettu sen historian ensimmäinen humanistisen tutkimuksen professuuri. Teollistumisen historian oppiaine tutkii ja opettaa ensisijassa Suomen ja Pohjois-Euroopan teollistumisen historiaan liittyviä ilmiöitä. Erityisenä syventymiskohteena ovat teknillisen kulttuurin kehitys sekä tekniikan kehitykseen liittyneet yhteiskunnalliset, taloudelliset ja käytännölliset tekijät. Opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys teollistumiseen ja tekniikan kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, sekä valmiudet historiallisen aineiston käsittelyyn. Teollistumisen historian professuuri sijoitetaan TKK:n koneenrakennustekniikan laitokselle. Virkaa on täyttöprosessin ajaksi nimetty hoitamaan historiantutkija, dosentti Panu Nykänen alkaen. n POLYSTEEKKI 3 4/

12 lyhyesti Uusia johtajia Aalto-yliopistoon Aalto-yliopistoon on nimitetty alkaen seuraavat henkilöt: Talousjohtajaksi KTM Marianna Bom. Kansainväliset talousjohtajan tehtävät muun muassa Nokia Siemens Networksillä vuodesta 1996, sitä ennen Kone-yhtiön controller. Henkilöstöjohtajaksi tekniikan tohtori Hanna-Leena Livio. Henkilöstötehtävät UPM-Kymmene Oyj:ssä, viimeksi henkilöstön kehitysjohtajana, Nokia Oyj johtamisen, ammatillisen osaamisen, henkilöstöprosessien sekä -tietojärjestelmien maailmanlaajuinen kehittäminen, asiantuntija Tekesissä, erikoistutkija VTT:ssä, kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä mm. EU ohjelmien hallinnossa. Kehitysjohtajaksi DI Jari Jokinen. Aalto-yliopiston projektijohtaja, opetusneuvos, opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto, erityisasiantuntija Suomen pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä, EU:n neuvoston koulutuskomitean puheenjohtaja. Aalto-yliopiston brändi- ja viestintästrategiaa valmistelevaa työryhmää on kutsuttu johtamaan valtiotieteiden tohtori Nando Malmelin. n Vuoden 2009 Taitajanpalkinto Teknillisten Tieteiden Akatemia (TTA) myönsi tämänvuotisen Taitajanpalkinnon TKK:n kemian ja materiaalitieteiden tiedekunnan työpajojen esimiehenä toimivalle käyttöinsinööri Seppo Jääskeläiselle. Taitajanpalkinto myönnetään tunnustuksena teknilliseen tutkimustoimintaan tai kehitystyöhön liittyvästä arvokkaasta, kekseliäisyyttä tai teknillistä ammattitaitoa edellyttävästä työsuorituksesta. Olen erittäin kiitollinen saamastani tunnustuksesta. Suuri kiitos kuuluu kuitenkin osaavalle ja innostavalle työporukalleni, joiden kanssa teen töitä. Palkinto on mukava tunnustus meille, jotka emme aina välttämättä näy yliopiston saavutuksissa. Se kannustaa meitä taas uusiin haasteisiin, sanoo voittaja tyytyväisenä. Jääskeläinen ja hänen työryhmänsä on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lukuisia TKK:n tutkimuslaitteistoja. Hän on työskennellyt useita vuosia muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä. TKK:lla erityisesti koneinsinöörien kanssa työskentely antoi hyvät valmiudet koneenrakennuspiirustusten työstämiseen. Vaikka tutkijoille olisikin selvää, minkälaisen koelaitteen he haluavat meidän valmistavan, eivät he useinkaan hallitse koneensuunnittelua eivätkä konepiirustusta. Tutkimuslaitteisto valmistuu siten usein tutkijoiden ja konepajan osaajien välisessä tiiviissä neuvonpidossa. Jääskeläinen ponnisti kansainväliselle tasolle käytännönläheisestä koulutustaustasta. En lähtenyt aikoinaan suorittamaan vain tutkintoja, vaan olen aina opiskellut niitä asioita, joita työssäni tarvitsen. TKK on antanut hyvät mahdollisuudet tällaiseen urakehitykseen. Vuoden 2009 Taitajapalkinnon saaja Seppo Jääskeläinen (kuvassa oikealla) ja hänen työryhmänsä on ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa lukuisia TKK:n tutkimuslaitteistoja. Vuoden 2009 palkinto annettiin suorittavan työn tekijälle, erityisesti mekaniikan taitajalle. Tällä haluttiin kiinnittää huomiota siihen arvokkaaseen osuuteen, mikä mekaanikoilla ja muilla teknilliseen apuhenkilökuntaan kuuluvilla on tutkimus- ja kehitystyössä. Teknillisten Tieteiden Akatemia perustettiin vuonna Sen tarkoituksena on edistää teknistieteellistä tutkimusta ja siten tukea Suomen teollisuutta, tekniikan alan opetusta sekä maan luonnonvarojen hallittua ja kestävää hyödyntämistä. TTA toimii yhteistyössä Tekniikan Akatemia -säätiön, sen Elinkeinoneuvoston sekä Svenska Tekniska Vetenskapsakademin kanssa. n Interdisciplinary Reviews sai uuden päätoimittajan TKK:n teknillisen fysiikan professori Peter Lund ja Delawaren yliopiston professori John Byrne on kutsuttu Interdisciplinary Reviews: Energy and Environment -lehden päätoimittajiksi. Lehti on uudentyyppinen moni- ja poikkitieteellisiä kysymyksiä käsittelevä review-julkaisu, jonka kustantajana on Wiley Interscience. Energia ja -ympäristöteeman ohella julkaisusar- ja sisältää mm. kognitiivisen tieteen, kehitysbiologian, ilmastomuutoksen sekä nanobiologian ja lääketieteen teemat. n 12 POLYSTEEKKI 3 4/2009

13 lyhyesti Tietoliikenteen ja tietoturvan sekä avaruusopintojen maistereita Kansainvälisten NordSecMob- and SpaceMaster -maisteriohjelmien valmistujaisia juhlittiin TKK:n Sahalla syksyn alussa. Kaikkiaan ohjelmista valmistuu tänä vuonna yhteensä 22 diplomi-insinööriä. Erasmus Mundus SpaceMaster on kuuden eurooppalaisen yliopiston yhteisesti toteuttama EU:n tukema kansainvälinen maisteriohjelma. Kaksi vuotta kestävien monitieteellisten opintojen aikana käytännön laboratoriokokeita sekä myös tietokonesimulaatioita opitaan yhdistämään vaikkapa raketti-, satelliitti- ja tutkavalvontatietouteen sekä telerobotiikkaan ja automaatioon. Opiskelijat pääsevät toiseksi vuodeksi TKK:lle opiskelemaan avaruusrobotiikkaa automaatio- ja systeemitekniikan laitokselle, ja voivat myös tehdä diplomityönsä täällä. NordSecMob -ohjelma tarjoaa opiskelijoille syvällistä tietoliikenteen ja tietoturvan opetusta, erityisesti keskittyen mobiiliympäristöihin. Ohjelmasta valmistuneet osaavat muun muassa kehittää uusia tietoliikenneratkaisuja ja -palveluita sekä niiden sovellusarkkitehtuureja ja alustoja, sekä soveltaa tietoverkkojen ja ohjelmistojen tietoturvaosaamista riskianalyysien tekemiseen ja tietoturvatarpeiden määrittelyyn. Lisäksi he pystyvät toteuttamaan turvallisia tietojärjestelmiä. Kaksivuotinen, kansainvälinen, kaksoistutkintoon tähtäävä NordSecMob toteutetaan yhteistyössä viiden muun pohjoismaisen yliopiston kanssa. n Mietteitä kiven sisästä Professori Pekka Särkkä, TKK:n materiaali- ja kalliotekniikan osaston kalliotekniikan vastuualueen esimies, ja kalliorakentamisen professori vuodesta 1997, ehti uransa aikana ehtinyt nähdä Suomen kaivostoiminnan monet tuulet. Suomessa kalliotekniikan osaalueista vanhin ja tunnetuin on kaivostekniikka. Outokummun päätös luopua kaivostoiminnasta tipautti meilläkin opiskelijoiden määriä. Ihmiset luulivat, että kaivostoiminta loppuu, professori Särkkä toteaa.. Alasta kiinnostuneita opiskelijoita onneksi kuitenkin riitti. Kalliorakentaminen on ollut heille vielä seikkailu, maan valloittamista jalkojen alta. Kun oli nähtävissä, että kaivoskoulutuksen supistuminen on monessa muussakin yliopistossa uhkana, perustettiin eurooppalaisten yliopistojen kesken englanninkielinen kaivostekniikan matkalaukkuohjelma EMC, European Mining Course, eli green field kansainvälisen kaivosprojektin pystytys kentällä. Ihmiset ovat edelleen hyvin riippuvaisia maankamaran raakaaineista. Metalliesineiden valmistamiseen tarvitaan malmeja. Kaupunkien rakennuksista tehdään betonielementeistä tai kivestä. Teiden rakentamiseen tarvitaan kiviainesta. Kalliotekniikka tarjoaa myös vastauksia tilaongelmiin. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, yhä vähemmälle on tilaa. Liikennetunneleiden päälle vapautuu aina iso palan kaupunkimaata muuhun käyttöön. Parinkymmenen vuoden ajan Särkän tutkimusryhmä oli myös mukana tutkimassa ydinjätteen kallioperään sijoittamisen problematiikkaa. Kalliotilojen seinien lujittaminen kaapelipultituksella on ollut TKK:n kalliotekniikan tutkimuksen yksi keskeinen kohde. Kallioon rakennettujen siviilikäyttöön tarkoitettujen tilojen täytyy kestää kallion jännitysten alla. Särkkä oli aikanaan mukana myös Helsingin Kampin louhinnassa, josta hänelle myönnettiin kunniamaininta. Materiaali- ja kalliotekniikan osasto oli aikanaan ensimmäinen, johon TKK:n rakenteellisen kehittämisen toimet aikoinaan kohdistettiin. Kalliotekniikan, geofysiikan ja geologian opetus siirrettiin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osastolle vuoden 2005 alusta. Alussa huoletti ajatella kalliotekniikan tulevaa roolia, mutta loppujen viihdyimme oikein hyvin uudessa kuviossa. Teknillisen korkeakoulun kalliorakentamisen professori Pekka Särkkä piti jäähyväisluentonsa keskiviikkona elokuun 26. päivänä. n Kuva: Adolfo Vera POLYSTEEKKI 3 4/

14 lyhyesti Kuva: ESA Suomalainen tekniikka takaa luotettavaa tietoa ilmastonmuuutoskesta Euroopan avaruusjärjestö laukaisee 2. marraskuuta ympäristösatelliitin, joka mittaa maaperän kosteutta ja merien suolaisuutta. Suomalaiset ovat tehneet uraauurtavaa työtä SMOS-satelliitin mittalaitteen kehittämisessä. SMOS (Soil Moisture and Ocean Salinity) on ensimmäinen satelliitti, joka kerää globaalia tietoa valtamerien suolaisuudesta ja maaperän kosteudesta. Tietoa tarvitaan ilmastomallien tekemiseen ja merivirtojen liikkeiden ymmärtämiseen. Satelliitin mittaustulosten avulla tutkijat pystyvät mallintamaan entistä paremmin sääilmiöitä ja ennakoimaan luonnonkatastrofeja kuten tulvia. SMOS-satelliitissa käytetään uraauurtavaa uutta mittaustekniikkaa. Ympäristösatelliittien tuottama tietoa on välttämätöntä luotettavan kuvan saamiseksi ilmastonmuutoksesta. Ilman suomalaista radiotekniikan osaamista SMOS-satelliittia ei olisi voitu rakentaa, sanoo teknologiajohtaja Kimmo Kanto Tekesistä. Uusi satelliitti tulee mittaamaan maan- ja merenpinnan lähettämää maapallon luontaista mikroaaltosäteilyä. Aineistosta tehdään globaaleja kosteus- ja suolaisuuskarttoja tutkijoiden käyttöön noin kymmenen päivän välein vähintään kolmen vuoden ajan. Euroopan avaruusjärjestö ESA laukaisee satelliitin Venäjältä Plesetskin avaruuskeskuksesta yöllä 2. marraskuuta. SMOS-satelliitti tehtiin varsin korkeiden laatuvaatimusten tasolle, kuten ESA:n kaukokartoitussatelliiteissa on tapana. Tämän vuoksi suomalainen toimitaja DA-Design joutui kehittämään monia prosesseja, mikä on hyödyttänyt myöhempien projektien saamista ja läpivientiä. Insinööritoimisto Toikka Oy puolestaan osallistui satelliitin kalibrointiin käytettävän tarkan kohinainjektioradiometrin suunnitteluun, rakentamiseen ja testaukseen. SMOS-satelliitin sisäisessä tiedonsiirrossa käytetään ensimmäistä kertaa lasereihin perustuvaa optista tiedonsiirtojärjestelmää, jonka on toimittanut suomalainen Modulight Oy yhdessä sveitsiläisen RUAG Space AG:n kanssa. Satelliitin 69 radiometriä vaiheistetaan nopeiden optisten linkkien välityksellä, joihin Modulight on toimittanut tietoliikennelaserinsa. n SMOS/ SMOS-satelliitti. Aalto-yliopisto tuo semanttisen webin kulttuuripalveluita kännykkään Nykyisillä navigaattoreilla ja karttasovelluksilla löytää kyllä lähellä olevia matkailukohteita, kuten luontopolkuja ja museoita. Niillä ei kuitenkaan pääse käsiksi näihin liittyviin tietosisältöihin, kuten kokoelmiin, opasteisiin, videoihin, elämäntarinoihin, valokuviin, kirjallisuuteen tai lehti- ja Wikipediaartikkeleihin. Vuoden vaihteessa käynnistyvässä Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksella alkaa tutkimushanke Semanttiset jokapaikan palvelut Hanke liittää matkailukohteet semanttisen web 2.0:n uusien teknologioiden avulla satoihin tuhansiin tietosisältöihin. Semanttisen suosittelun avulla sisällöt tarjotaan toisiinsa linkitettyinä, personoidusti ja käyttötilanteen mukaan jäsenneltyinä. Ne tulevat mobiililaitteille sopivassa muodossa että näkyvät perinteisessä verkossa. Semanttisen webin tutkimushankkeessa sisällöllisenä perustana on kansallinen semanttinen portaali Kulttuurisampo.fi. Se on eräänlainen kansallinen muisti, jonka testiversion semanttisessa verkossa on jo satoja tuhansia kotimaisia kulttuurialan sisältökohteita. Linked Open Data -aineistoilla, kuten semanttisella Wikipedialla (DB- Pedia), rikastettuna sisältökohteiden määrä on nousemassa kymmeniin miljooniin, joista suureen osaan liittyy paikkatietoa. Aineistot on yhdistetty toisiinsa kansallisen FinnONTO-ontologiainfrastruktuurin avulla.hankkeen keskeinen pilotointikohde on Turku - Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011, mutta järjestelmä tulee koekäyttöön myös muualla Suomessa, kuten Espoossa. n kulttuurisampo/ 14 POLYSTEEKKI 3 4/2009

15 lyhyesti TKK sijalla 210 ja 15 maailman rankinglistoilla Aasialaiset yliopistot haastoivat perinteisiä hyvin menestyneitä eliittiyliopistoja tämän vuoden Times Higher Education-QS World University Rankingissa Useita amerikkalaisia yliopistoja putosi 100 parhaan joukosta. QS World University Rankingissa oli mukana 621 instituutiota.unesco tilastoi yliopistojen määräksi yli Todellisuudessa määrän arvellaan olevan lähes parhaiten sijoittuneen joukossa on 39 eurooppalaista yliopistoa. TKK sijoittui sijalle 210, edelllisenä vuonna sijoitus oli 211. Kokonaissijoituksessa ovat mukana kaikkien alojen yliopistot ja korkeakoulut. TKK:n paras sijoitus oli arvioinnin alakohdassa insinööritiede ja IT -kategoriassa, sija 94. Luonnontiederankingissa TKK oli sijalla 187. Ykköstilan piti Harvard University, toisena on University of Cambridge, ohittaen nyt kolmantena olevan Yale Universityn. Eurooppalaisista yliopistoista ETH Zurich on sijalla 20 ja erikoistuneista teknisen alan korkeakouluista paras on École normale supérieure, Ranska (28.). Suomalaisista yliopistoista sijalle 108 ylsi Helsingin yliopisto. Integrated circuit design research ranking for worldwide universities - tutkimus pyrki puolestaan identifioimaan alan huippuyliopistot yli 200vyliopiston joukosta, vv julkaistujen tutkimustulosten perusteella. Maailmanlaajuisessa yliopistojen arvioinnissa mikroelektroniikkasuunnittelun alueella TKK saavutti sijan 15, Euroopassa olemme 4:s ja Pohjoismaissa ensimmäinen. Ensimmäiseksi tuli Stanfordin yliopisto, MIT oli neljäs, Caltech seitsemäs, ETH neljästoista ja Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 40. n S html Tulta päin! TEKNIIKAN PÄIVÄT 2010 Järjestyksessä toiset Tekniikan päivät pidetään Dipolissa Otaniemessä. Tekniikan päivät on kansantajuinen tiedetapahtuma, joka esittelee tekniikkaa ja luonnontieteitä. Tekniikan päivät haluaa myös herättää keskustelua tekniikan paikasta maailmassa. Se on tarkoitettu tiedeyhteisöjen lisäksi myös suurelle yleisölle ja tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi vuorotellen Tieteen päivien kanssa. Järjestäjänä toimii Tekniikan Akatemia -säätiö. Teemaksi on tällä kertaa valittu neljästä Aristoteleen elementistä tuli. Tekniikan päivillä pohditaan palamisen fysiikkaa ja kemiaa ja sen teknisiä sovelluksia energian, liikenteen ja metallurgian kautta. Ympäristö- ja ilmastonmuutosasiat tulevat esille polttoteknologiasta puhuttaessa. Esillä ovat tulen vaikutukset ihmisten arkeen, tulen hyötykäyttö, näkymätön palaminen sekä myös tulen hallitsematon luonne. Ohjelmaan kuluu noin 90 asiantuntijapuheenvuoroa eri tiedeyhteisöistä, myös alan yritykset ovat hyvin edustettuina. Ohjelmassa on kokonaisuuksia perustutkimuksesta teknologian soveltamisen kautta tuotteiden kaupalliseen valmistamiseen asti. Lisäksi nähdään muun muassa Heurekan tulishow, Polyteknikkojen orkesteri ja tuliaiheista musiikkia, Retuperän WBK, IFRF:n Liekki-päivä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö paloautoineen, Suomen Akatemian tiedekahvila, Sodexon tuli ja kokkaaminen, WeeGee-talon ja EMMAn Savua ja tulta -näyttely, sekä salama- ja ukkosaiheinen valokuvanäyttely. n Lisätietoja: raija.huikko@technologyacademy.fi Aalto-yliopiston Media Factory vastaa media-alan muutostarpeisiin Yksilön, yhteisöjen ja median suhde muuttuu. Media globalisoituu ja samalla mediatalokeskeinen tuotanto- ja jakelumalli saa haastajakseen toimijoita muilta toimialoilta, kuten sosiaalisilta verkoilta ja kansalaismedialta sekä alueellisesti osallistavalta medialta. Media Factory on kolmen korkeakoulun mediatutkijoita ja opettajia yhdistävä avoin verkosto, joka kattaa median koko materiaali- ja viestintäketjun raaka- aineesta viestin tuotantoon, muotoiluun ja vastaanottoon. Sen tavoitteena on tunnistaa uusia, kiinnostavia median tutkimuksen alueita, käynnistää yhteistä tutkimusta ja selvittää opetuksen yhteistyötä. Sen keskeiset alat ovat Mediatekniikat - Paperi, painotekniikat (massapainotuotteet/taidepaino), paperin jälkeen, digitaalinen media, tulevaisuuden internet Mediatuotanto ja johtaminen - Journalistiset työprosessit, vuorovaikutteisuus, yleisö tuottajana, tiedon muotoilu, mediatalous ja johtaminen Mediakonseptit ja viestintäkäyttäytyminen - Mediakonseptit kuten aikakauslehti, Internet-sovellukset, pelit, elokuva ja av-media. Viestintäkäyttäytyminen, kuten esimerkiksi kuluttajien mediankäyttö ja mediapsykologia, sekä mediakonsepteja koskeva perustutkimus. n POLYSTEEKKI 3 4/

16 lyhyesti Näkökulmia vesitalouteen ja Vakkilaiseen Kun professori Pertti Vakkilainen syyskuun toisena päivänä oli lopettanut jäähyväisluentonsa Näkökulmia vesitalouteen, olivat täpötäyden salin suosionosoitukset pitkät ja lämpimät. 27 aktiivisen professorivuoden jälkeen Pertti Vakkilaisella on todella paljon ystäviä ja työtovereita. Vuonna 1982 Pertti Vakkilainen piti virkaanastujaisluentonsa. Sen otsikko oli Riittääkö vesi. Jäähyväisluentonsa Vakkilainen päätti tarkastelemalla silloisia ajatuksiaan ja totesi niiden edelleen pitävän paikkansa. Kasteluveden hankkiminen ruuan tuottamista varten tulee olemaan suurin vesiongelmista. Toinen on vesien laadun heikkeneminen Vesitalouden kehitys tutkimusja opetusaiheena TKK:ssa on ollut mittavaa. Työtä on suunnattu yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden perusteella. Jäähyväisluentonsa aluksi professori Vakkilainen korosti luonnossa kiertävän veden sekä vesitalouden merkitystä luonnon ja ihmiskunnan hyvinvoinnille, ja kuvasi kuinka opetus ja tutkimus ovat kehittyneet hänen toimikautensa aikana. India4EU Tutkimuksen painopistealueiksi ovat muotoutuneet ihmistoimintojen vaikutukset vesivarojen määrään ja laatuun, luonnonmukainen vesirakentaminen ja kehitysmaiden vesitalous. Taajamahydrologian opetusta ja tutkimusta käsitellessään Vakkilainen mainitsi erityisesti yhteydet maisema-arkkitehtuuriin ja yhdyskuntasuunnitteluun. Esimerkkeinä Suomessa keskustelua herättävistä vesitaloudellisista kohteista olivat Vuotoksen tekoallas ja Suomenlahden ravintokuormitus. Esiin tuli, että medialla on ratkaiseva rooli mielikuvien ja mielipiteiden muokkaajana. n Nykyinen tietokonekapasiteetti mahdollistaa ongelmien ratkaisun tavalla, josta puoli vuosisataa sitten voitiin vain haaveilla, sanoo professori Vakkilainen. Elokuun lopussa Pertti Vakkilainen oli valvojana Markku Lahden väitöstilaisuudessa. Väitöstyön aiheena oli vesistöelinympäristöjen kaksiulotteinen mallintaminen. Intia on yksi TKK:n kansainvälistymisstrategian painopistealueista. Intia-yhteistyötä tiivistetään olemalla mukana EU:n rahoittamassa India4EU-ohjelmassa. TKK:n Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on India4EU;n ainoa suomalaisjäsen. India4EU on India4EU on osa Euroopan unionin rahoittamaa The Erasmus Mundus External Cooperation Window liikkuvuusohjelmaa. EMECW -ohjelman tavoitteena on muodostaa pysyviä yhteistyösuhteita eurooppalaisten ja intialaisten yliopistojen välille. Intiassa ohjelman partneriyliopistoja on kahdeksan, Euroopassa yhdeksän. EU rahoittaa India4EU-ohjelmaa lähes 5 miljoonalla eurolla. Ohjelman kautta TKK:lle odotetaan noin viittätoista intialaista opiskelijaa tai tutkijaa ja TKK:lta Intiaan pääsee kuutisen opiskelijaa tai tutkijaa. n Kuva: Adolfo Vera Vaimenevat muistijäljet ja puheen kehitys Nuorilla aikuisilla, joilla lapsuudessa on todettu kielen kehityksen erityishäiriö, on vielä aikuisiässäkin selkeästi puutteellinen sanavarasto ja huomattavan heikko kielellinen lyhytkestoinen muisti. Lukivaikeuksista kärsivillä nuorilla aikuisilla puolestaan lyhytkestoisen muistin vaikeudet ovat lievempiä ja sanavarasto on yleensä normaalin puitteissa. Tulos saatiin TKK:n kylmälaboratiorion aivotutkimusyksikössä, jossa tutkittiin magnetoenkefalografialla (MEG) sanojen toiston vaikutuksia aivoaktivaatioon. Tutkimus tehtiin yhteistyössä HU- Sin lastenneurologian yksikön kanssa. Tutkimuksen kohteisiin kuului kielelliseltä kehitykseltään normaaleja nuoria aikuisia, nuoria aikuisia, joilla oli lapsuudessa todettu kielen kehityksen vaikeus sekä nuoria aikuisia joilla oli lukivaikeus. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomio sellaisiin aivojen ohimolohkoalueiden tuottamiin vasteisiin, jotka syntyvät, kun tutkittavat kuulevat puhuttuja sanoja ensimmäistä kertaa tai välittömästi toistettuna. MEG:n avulla voidaan hetki hetkellä seurata, miten ihmisaivojen eri osat osallistuvat puheen käsittelyyn. Tutkimuksessa huomattiin, että aivojen käsiteltyä puhetta kielelliset pitkäkestoiset muistijäljet, jotka olivat aktivoituneet, eivät pysyneet SLI -aikuisilla aktiivisena samoin kuin kahdella muulla ryhmällä. Tutkijat päättelivät, että muistijälkien epätavallisen nopea vaimeneminen voisi olla mekanismi, joka vaikeuttaa pitkäkestoisten muistijälkien tallentumista lapsilla, joilla on kielen kehityksen erityisvaikeus. n Perception_and_Production 16 POLYSTEEKKI 3 4/2009

17 kolumni Kymmenessä vuodessa maailmanluokkaan Aalto-yliopiston missiona on muuttaa maailmaa kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, edellä käyvän opetuksen, rajojen rohkean ylittämisen ja uusiutumisen keinoin. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on päästä kymmenessä vuodessa maailmanluokkaan. Viime keväänä toteutettu tutkimuksen kansainvälinen arviointi kertoo, että Aalto-yliopiston tutkimus on keskimäärin hieman kansainvälistä keskitasoa parempaa, ja joillain alueilla yltää parhaaseen maailmanluokkaan. Erityisenä vahvuutenamme on yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kilpailuetunamme vankka yritysyhteistyö. Näitä vahvuuksiamme lähdemme nyt myös luovasti kehittämään entistä paremmiksi! Terävän tutkimusstrategian ja kansainvälisen vertaisarvioinnin lisäksi tarvitaan hyvät edellytykset tutkimukselle: kannustava tutkijan urajärjestelmä, riittävä, pitkäjänteinen perusrahoitus, ajanmukainen infrastruktuuri sekä toimivat palvelut. Ekosysteemi, jossa voi kukoistaa. Professori Mikko Paalasen mukaan tarvitaan freedom but focus eli vapautta keskittyä parhaaseen osaamiseensa, kun perusasiat ovat kunnossa. Meidän on kyettävä tarjoamaan sekä kotimaisille että kansainvälisille tutkijoille ja opettajille erinomaiset edellytykset toteuttaa omaan asiantuntemukseensa ja näkemykseensä perustuvaa tutkimusta ja opetusta. Akateemisen itsenäisyyden ja yliopiston jatkuvan uusiutumisen eräs tärkeimmistä edellytyksistä on niin kutsuttu Tenure Track -urajärjestelmä. Se luo edellytykset nuorten lahjakkaiden tutkijoiden urakehitykselle ja antaa heille mahdollisuuden päästä jo varhain toteuttamaan oman näkemyksensä mukaista tutkimusta ja opetusta. Kivaa, mutta kovaa Aalto-yliopisto tarjoaa myös opiskelijoille vapautta toteuttaa omia oppimisja uratavoitteitaan. Tähän päästään monipuolistamalla opetustarjontaa ja tehostamalla henkilökohtaista opintojen ohjausta. Toisaalta edellytämme opiskelijalta myös vastuuta omasta oppimisestaan ja sitoutumista opintoihin. Laatu on Aalto-yliopiston keskeinen asia niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin palveluissa. Kun laatu ja tekemisen edellytykset ovat kunnossa, on meillä missiomme mukaisesti mahdollisuus muuttaa maailmaa. Uskon, että näin pystymme rakentamaan kunnianhimoisen, innostavan ja haastavan ympäristön, jossa opiskelija on aidosti yhteisön jäsen ja joka kannustaa tutkijoita, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita vuorovaikutukseen. Aalto-yliopisto on osin kätketty aarre: täältä löytyy erinomaisuuden saarekkeita, joihin panostamalla ja joita vaalimalla saamme uutta aikaan ja pääsemme maailmanluokkaan kymmenessä vuodessa. n Tuula Teeri Aalto-yliopisto Kuva: Janne Lehtinen POLYSTEEKKI 3 4/

18 TEEMA Teksti: Eeva Pitkälä Kuvat: Adolfo Vera ja Eeva Pitkälä Huippuluokan opinahjoksi Aalto-yliopisto haluaa profiloitua huippuluokan opinahjoksi, joka tulee kouluttamaan tulevaisuuden yhteiskunnan huippuammattilaisia ja suunnannäyttäjiä. Miten tämä toteutetaan Aallossa, opetuksen teemaryhmän vetäjä, Hannu Seristö? Huipputason opetus vaatii tuekseen kovaa työtä, hyvän konseptin sekä hyvää pedagogista ymmärrystä. Noin yleisesti voi sanoa, että meillä tullaan nostamaan keskiöön hyvä oppiminen, kertoo Aalto-yliopiston opetuksen suunnittelun teemaryhmää viime vuoden vetänyt Hannu Seristö. Aalto-yliopiston opetuksen uudistustyö etenee kaiken kaikkiaan nyt hyvin. Olemme lähteneet etenemään aika isoista linjauksista, joiden työversiosta keskustellaan vielä kovasti. Opettamiseen tullaan panostamaan erityisesti: interaktiivisiin opetustapahtumiin, yhdessä tekemiseen, menetelmien monipuolisuuteen ja vähän pienempiin ryhmiin, vaikka kyllä massaluennotkin toimivat oikeassa kohdassa ihan hyvin, Seristö luetteli tulevaisuuden opetuksen high lighteja. Opettajia kannustetaan hakeutumaan pedagogisiin valmennus- ohjelmiin ja hyvästä opetuksesta myös palkitaan. Me suuntaamme kohti oppimista, jossa oppilaat ottavat itse vastuuta ja oppivat erilaisia projektinhallinnan vaiheita. Opettaja on enemmänkin valmentaja ja ohjaaja, kun oppilaat hankkivat itsenäisesti tietoa. Lähtökohtaisesti on hyvä palauttaa mieleen, että Aalto on investointiharjoitus, ei kulujen leikkausharjoitus. Kaiken kaikkiaan molemmin puolin pitäisi pyrkiä hyvään laatuun, opettajat ja oppilaat, kaikki ottaisivat vastuuta, Seristö kertoo. Kyseessä on sellainen give and take, ja onhan myös niin että kaikki hyötyvät siitä, että heiltä vaaditaan. Ylpeyden arvoiset organisaatiot yleensä vaativat paljon työntekijöiltään ja myös opiskelijoiltaan. Opettamisen arvostuksen nostaminen on yksi keskeisistä tavoitteista. Opettajille ollaan luomassa tuki- ja mentorijärjestelmä. Tulevaisuudessa kiinnitetään myös huomiota parempaan ohjaukseen ja tuutorointiin. Opiskelijat saisivat näin parempaa ohjausta, eikä opiskeluaikaa mene hukkaan. Lisääntyvästi mennään myös kohti englanninkielistä opetusta ja kansainvälisyyttä. Aalto-yliopisto tulee tarjoamaan opettajille koulutusta englanninkielisessä opetuksessa. Samoin se tulee tarjoamaan muutakin kansainvälistymiseen kuuluvaa valmennusta ja pedagogista tukea. Mikään ei tietenkään ihan hetkessä muutu, ja sitä paitsi Aallosta tulee edelleen sekä käytännön toimijoita että tutkijoita. Kyse on ennemminkin mahdollisuuksista. Muutos on jopa vähän väärinymmärretty. Aallosta valmistuu edelleenkin sitä, mitä yhteiskunta tarvitsee: hyviä insinöörejä, kauppatieteilijöitä ja taiteen ja designin osaajia. Edelleen opiskelijan on myös mahdollista keskittyä huippufysiikkaan ja lähteä tutkijaksi Cerniin. Jokaiselle on toki hyödyllistä hiukan tietää mitä muualla tapahtuu, Seristö pohtii. Kaikista opiskelijoista ei ole tarkoitus tulla yleismiesjantusia, mutta niille, jotka haluavat opiskella laaja-alaisesti, tarjotaan mahdollisuus. Toistaiseksi se on vain pieni osa Aaltoa. Kunhan vain asiat paranevat niin, että ei kenenkään tarvitse istua ikkunalaudalla läppärin kanssa ja miettiä mistä saisi virtaa. Koulujen tämänhetkisten perustoiminnot pyörivät edelleen omaa tahtiaan, ne vain työstetään entistä paremmiksi. Vaikka tarkoitus on lähinnä panostaa pedagogiseen valmennukseen, myös esimerkiksi menetelmätukeen ja teknilliseen tukeen on luvassa resursseja. Erilaisten oppimisalustojen käyttöä 18 POLYSTEEKKI 3 4/2009

19 edistetään ja tietoteknisiä järjestelmiä tullaan hyödyntämään. Opettajakunnalle on erityisen tärkeää, että kurssien pitämiselle löytyy apua. Opetuksen olisi hyvä voida hyödyntää modernia tietotekniikkaa enemmän, kuin mitä nyt pystytään. Tarkoitus on, että otettaisiin kunnianhimoisesti käyttöön kansainvälisesti korkeantason tietotekniikkaa ja että kursseja voisi seurata ajasta ja paikasta riippumatta, myös etänä. Yksi panostuksen kohde on tarkoituksen mukaiset opetustilat. TKK:n Design Factory on loistava esimerkki toimivista tiloista, ehkä vähän ääripäästä. Kunhan vain asiat paranevat niin, että ei kenenkään tarvitse istua ikkunalaudalla läppärin kanssa ja miettiä mistä saisi virtaa. Lähtökohtaisesti on hyvä palauttaa mieleen, että Aalto on investointiharjoitus, ei kulujen leikkausharjoitus. Kun kerran oppimiskeskeiseen kulttuuriin mennään ja opetus tullaan nostaman tärkeimpään rooliin, niin kyllä siihen väistämättä panostetaan ihan tuntuvasti. Kyseessä on sellainen give and take, ja onhan myös niin että kaikki hyötyvät siitä, että heiltä vaaditaan. Ylpeilyn arvoiset organisaatiot osaavat vaatia opettajilta ja opiskelijoilta. Muutenhan se jäisi ihan sanahelinäksi, Seristö pohtii. Eihän toki moni seikka nyt välittömästi muutu, vaikka lisäresursseja saadaankin. Kyseessä on eräänlainen prosessilähtö, lopulliset tulokset näkyvät vasta myöhemmin. Maailman huippuyliopistoissa humanistiset aineet ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Aalto-ylipisto muotoutuu teknillisten, kaupallisten ja taideaineiden voimin. Onko se puute Aallossa? Humanistiset aineet ovat tärkeitä, Seristö toteaa. Kyse on siitä, paljonko paljon mahtuu yhteen pakettiin. Laajaalaisuus toisaalta toteutuu osittain ainakin sitten, kun Bolognan idea liikkumisesta alkaa toteutua. Paljon tutkijoita ja opiskelijoita näkyvät kiinnostavan tieteen ja tekniikan eettiset kysymykset. Keväällä meillä toteutettiin opetuksen ideakilpailu, ja juuri opiskelijoiden ehdotuksista löytyi paljon kestävää kehitystä ja etiikkaa koskevia ehdotuksia. Useita näistä kursseista tullaankin toteuttamaan, ensimmäiset syksyn lopulla, ja loput kevätkaudella. Yliopiston käyneiden ihmisten pitäisi olla kyseenalaistajia, heillä pitäisi olla riittävästi kriittisyyttä, siis rakentavalla tavalla, Hannu Seristö määrittelee. Jos opettajat heittävät vastuuta nuorille fiksuille opiskelijoille, siellä tehdään hommia. Pitää ymmärtää ei vain miten vaan myös miksi. Opettajakunnalta odotetaan lisää hyviä ideoita, ja niihin lupaamme reagoida nopeasti. Samoin lupaamme, että tammikuussa 2010 maailma ei ole täysin toinen, mutta suunta on näkyvissä ja se on oikea. n POLYSTEEKKI 3 4/

20 TEEMA Ammattimaista opettamista oppimassa Yliopisto-opetuksen yksi keskeisin tavoite on opiskelijoiden tieteellisen ajattelun kehittyminen opintojen aikana. Yliopisto-opettajina toimivien pitäisikin osata jäsentää opetustyö niin, että he hallitsevat parhaat ja tarkoituksenmukaisimmat pedagogiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi, toteaa Aalto muutosorganisaatiossa työskentelevä pedagoginen asiantuntija Päivi Korpelainen. Ei riitä, että tutkija on oman erikoisalansa syvällinen asiantuntija, opettavan tutkijan pitäisi myös olla opettamisen ammattilainen ja pystyä yksinkertaistamaan opiskelijoille oman erikoisalansa monimutkaisuutta Aalto-yliopiston valmisteluorganisaatiossa opetuksen teema-alueen työryhmät ovat linjanneet, että Aalto-yliopiston toiminnan keskiössä on opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uuden oppimiseen kannustava kulttuuri sekä poikkitieteelliset opetuskokonaisuudet. Aalto-yliopistossa opettajien tulisi osata luoda opiskelijoille monenlaisia uuden etsimisen mahdollisuuksia, ja kyetä myös tuomaan opetukseen tarkoituksenmukaisesti vaihtelevia menetelmiä. Jos opettajalla ei ole pedagogista pätevyyttä, kuten yliopistoissa usein on, hän helposti toistaa vain sitä roolia, minkä oman opiskelun kautta on omaksunut. Opettajan oma ymmärrys oppimisen eri ulottuvuuksista on tässä todella oleellinen. Päivi Korpelaisen työ Aalto-yliopiston muutosorganisaatiossa on ollut miettiä, miten opetuksen teema-alueella suunniteltuja hienoja linjauksia saadaan vietyä käytännön toimintaan. On erittäin tärkeää, millaisia painotuksia me rupeamme opetuksen suhteen tekemään, hän toteaa. Opettajien pedagogisen pätevyyden kehittämisellä pyritään vaikuttamaan siihen, miten opettajat tekevät työtään opetuksen suunnittelun ja toteuttamisen tehtävissä. Opettajille pyritään kehittämistoimenpiteitten kautta luomaan laaja näkemys ja ymmärrys opetuskäytäntöjen muutoksen tarpeesta. Koska opetuksen suunnittelu ja toteutuminen eivät ole koskaan yksittäisen opettajan asia, tarvitaan pedagogisen pätevyyden kehittämisen lisäksi myös systemaattista yksikkö-, ohjelma ja koulutason toimintakäytäntöjen kehittämistä, jossa tärkein asia on opetuksen johtaminen. Loppukädessä meillä on tietysti opetuksen vararehtori, jolla on kokonaisvastuu siitä, millaista opetusta saadaan aikaan. Hyvä opettaminen tarkoittaa opettajalta aika pitkälle omien toimintamallien tunnistamista sekä sitä, miten käyttäytymiseen liittyvät toimintamallit vaikuttavat muihin, ensisijaisesti opiskelijoihin. Käyttäytymismalleja ohjaavat asenteet ja arvot, joista tiedämme, että asenteen muuttaminen on kenen tahansa oman oppimisen kannalta se ehdottomasti työläin ja pitkäaikaisin prosessi. Yliopistossa opetustyötä tekevä on myös oman sisältöalueensa syvällinen asiantuntija, eikä välttämättä muista tai tunnista, millaista oppimista asiantuntijaksi kehittyminen on edellyttänyt. Toimintaympäristö vaikuttaa oppimiseen myös paljon ja innostavissa oppimisen tiloissa pitäisi voida toteuttaa monenlaista opetusta ryhmätöistä luentoihin sekä käytännön kokeiluihin. Hyvä opettaminen tarkoittaa opettajalta aika pitkälle omien toimintamallien tunnistamista. Oppimisympäristön kehittämisessä olisi hyödyllistä soveltaa kasvatustieteellisen tutkimuksen lisäksi uusinta neuropsykologista tietoa esimerkiksi muistia vahvistavista visuaalisista vihjeistä. Nykyaikana opettajilta edellytetään myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön Aalto-yliopiston toiminnan keskiössä on opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uuden oppimiseen kannustava kulttuuri sekä poikkitieteelliset opetuskokonaisuudet. 20 POLYSTEEKKI 3 4/2009