Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Fackorganisation för konst- och kultursektorn rf.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Fackorganisation för konst- och kultursektorn rf."

Transkriptio

1 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Fackorganisation för konst- och kultursektorn rf. 1/2008

2 T ä s s ä n u m e r o s s a Puheenjohtajalta... 3 Kulttuurialan yritys kulttuuriyrittäjä kulttuuriyrittäjyys... 5 Merja Isotalo Jalostamo auttaa tuotteistamaan luovat yritysideat... 9 Anne Mari Rautiainen Solmut, väylät ja kulttuuripalvelut Ari Tolvanen Turku 2011 kutsuu Suomen parhaat tekijät mukaan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan Niina Helander Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi Noora Herranen Taiteella ei elä Egyptissä Päivi Arvonen Kannen kuva: Rosa Liksom Kulttuurin käsitteen laajuus kulttuuripolitiikan ongelmasta mahdollisuudeksi Esa Pirnes Gallup Pitkästyttävää teatteria Mikko Roiha Taiteen vapaus oikeusopillisesti Merja Isotalo Kuttuuriportaalit Noora Herranen Vuorotteluvapaalla kulttuurista Mauri Lehtovirta Kulttuuri lastuna laineilla! Sampo Laurikainen Luottamusmiehen avulla voit vaikuttaa Simo Kekki Julkaisija: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry/fackorganisationen för konst- och kultursektorn rf Lehden toimituskunta: päätoimittaja Kirsi Herala p fax (05) Noora Herranen, Merja Isotalo, Petri Katajarinne, Anne Mari Rautiainen, Ari Tolvanen, Susanna Tommila Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisuun tarkoitetuista artikkeleista ja niiden toimitusajoista on sovittava toimituskunnan kanssa. Taitto: Kirsi Herala/Anne Punttila Paino: Painokotka Oy, Kotka ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti TAKU:n lehdessä olevat artikkelit ja niissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä. Ne eivät välttämättä edusta TAKU ry:n virallista kantaa. 2 T A K U

3 P u h e e n j o h t a j a l t a TAKU - kulttuurityöntekijän tuki ja henkinen koti Vuoden 2008 alussa TAKUn jäsenmäärä oli Akavan Erityisalojen neljänneksi suurin. Suurin ei aina ole kauneinta, mutta tässä tapauksessa se tarkoittaa, että TAKUlaisten jäsenten toiveita ja tarpeita on nyt kuunneltava entistä paremmin ammattiliittomme eri osaorganisaatioissa. Jäsenmäärän huima kasvu osoittaa, että TAKUn arvot ja toiminta koetaan tärkeäksi. Meidän jäsentemme työkenttä on hyvin kirjava. Työtehtäviä ja nimikkeitä löytyy lukuisia. Tämä asettaa haasteita edunvalvonnalle niin Akavan Erityisaloissa kuin TAKUssakin. TAKUn hallitus on aktiivisesti työstänyt ja päivittänyt strategiaa, jonka avulla voimme parhaalla tavalla vastata kulttuurikentän haasteisiin ja jäsenten tarpeisiin. Strategia on työväline, jota käyttäen voidaan päämäärätietoisesti työskennellä niiden asioiden kanssa, jotka ovat tärkeitä ja ajankohtaisia. TAKUn strategia esitellään huhtikuussa vuosikokoukselle Jyväskylässä. Palkkaus ja työsuhde-edunvalvonta on kaikkien ammattijärjestöjen tärkeintä työkenttää. Ammatillinen yhteenkuuluvuuden tunne on myös tärkeää, samoin kuin luottamus järjestön toimintaan ja kanssajäseniin. Toivoisinkin, että TAKUlaiset ympäri Suomea (jopa maailmaa) voisivat tuntea yhteenkuuluvuutta ja samanhenkisyyttä. Kentällä toimivat kulttuurityöntekijät ovat usein yksin puolustamassa taiteen ja kulttuurin asemaa. TAKUn jäsenillä pitäisi olla tunne siitä, että välimatkoista huolimatta meitä on monta yhdessä kamppailemassa samojen asioiden puolesta ja että me tuemme toisiamme. Vuosikokous valitsee huhtikuussa myös uuden hallituksen Luottamustehtävien hoito TAKUn eri elimissä on opettavaista ja hauskaa, vaikka se voikin olla aikaa vievää. Lisää asiantuntemusta ja osaamista kulttuurin eri ammattialoilta tarvitaan aina. Olkaa siis aktiivisia ja tulkaa mukaan vuosikokoukseen keskustelemaan, vaikuttamaan ja olemaan yhdessä. TAKU kulturarbetarens stöd och hemvist I början av år 2008 var TAKU den fjärde största medlemsorganisationen inom Akavas Specialorganisationer. Tillväxten av medlemsantalet påvisar att man omfattar TAKUs värden och dess verksamhet. Detta innebär att man nu måste vara ännu mera lyhörd än tidigare för medlemmarnas önskemål och behov i förbundets olika delorganisationer. Vi står inför nya utmaningar angående intressebevakningen såväl inom Akavas specialorganisationer som TAKU. TAKUs styrelse har aktivt bearbetat sin strategi med hjälp av vilken vi kommer att på bästa möjliga sätt tackla kulturfältets utmaningar och våra medlemmars behov. Vårt nya handlingsredskap kommer att behandlas i april på årsmötet i Jyväskylä. Intressebevakningen angående såväl avlöning som anställningsförhållanden är fackföreningarnas viktigaste uppgift. Men det är också viktigt att medlemmarna kan erfara en känsla av yrkesmässig samhörighet, isynnerhet när kulturarbetarna ute på fältet ofta är ensamma om att försvara konstens och kulturens ställning i sin egen omgivning. Årsmötet väljer den nya styrelsen Expertis och kunnande behövs alltid. Förtroendeuppdragen inom TAKU är både lärorika och givande, även om de kan vara tidsödande. Kom med på årsmötet och diskutera, påverka och vara tillsammans. Susanna Tommila T A K U 3

4 JYVÄSKYLÄ Merkkaa kalenteriisi! TAKUN KEVÄTSEMINAARI Toimitamme ohjelman jäsenillemme sähköpostilla. Maaliskuun alkupuolella se löytyy myös verkosta osoitteessa taku.fi 4 T A K U

5 M e r j a I s o t a l o Kulttuurialan yritys - kulttuuriyrittäjä - kulttuuriyrittäjyys Oletko luonteeltasi yrittäjä? Yrittäminen on rohkeutta. Kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä. Se on yhteistyökykyä, ulospäinsuuntautuneisuutta ja täsmällisyyttä asiakassuhteissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sitkeys, paineensietokyky ja vahva usko omaan yritysideaan auttavat yrittäjää vaikeinakin aikoina. Yrittäjäksi aikovalta edellytetään myös kunnossa olevaa taloutta. Yrittäjän on tunnettava yrityksen toimiala, osattava tuotanto, markkinointi ja hallittava talousasioiden hoito. Myös yrityksen toimintaympäristön, markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemus on tärkeää. Tärkein voimavara on ammattitaito, joka muodostuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata, ammattitaitoa voi myös ostaa ulkopuolelta. Entistä useampi kulttuurialan opiskelija olettaa työllistävänsä itsensä yrittäjänä. Muutama vuosikymmen sitten olisi vaikuttanut kummalliselta, jos olisi humanistiopiskelijana ilmoittanut tähtäävänsä yrittäjäksi. Julkisen vallan tarjoamat työpaikat olivat vielä 80-luvulla niitä kapean, mutta kuitenkin pitkän leivän turvaajia. Ei silloinkaan kaikille valmistuville ollut heti eläkevirkaa tarjolla, mutta se siinteli kuitenkin jossakin ei niin kaukaisessakaan tulevaisuudessa. Yhteiskunnan arvojen muuttuminen on muuttanut myös toimintatapoja. Silloin reilusti yli 20 vuotta sitten kulttuuritoiminnassa vallalla ollut ajattelu painotti valtion ja kunnan roolia kulttuurin ja taiteen edellytysten turvaajana. Suunniteltiin taiteilijapalkkajärjestelmää ja maksuttomia kulttuuripalveluja, kannustettiin omaehtoiseen kulttuuritoimintaan. Valtiolta luvattiin kunnille rahaa, jota tulikin, tosin viiveellä ja vain osalle kunnista, vaikka valtionosuuden edellytykset olisivatkin täyttyneet. Lyhyt nousukausi edelsi lamaa, jolloin arvot pantiin uusiksi. Vain se taide oli hyvää, josta oltiin valmiit maksamaan. Hyvinvointivaltion peruspalveluihin eivät kulttuuripalvelut enää mahtuneet. Monelle kulttuurialan ammattilaiselle se oli kova paikka, varsinkin tietysti meille, jotka menetimme virkamme laman myötä. Näihin asenteisiin kasvaneille ja koulutetuille yrittäminen ei ollut vaihtoehto, joka olisi ensimmäise- nä tullut edes mieleen, saati että olisi tiennyt siitä jotakin, elleivät vanhemmat tai muut sukulaiset sattuneet olemaan yrittäjiä. Kulttuurialan yrittäjyys oli täysin tuntematon käsite. Kulttuuriyrittäjyys mitä se on? Kulttuuriyrittäjyydestä alettiin puhua laajemmin vasta 1990-luvun lopulla. Yksi ensimmäisistä projekteista oli Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen hanke Uudistuva kulttuurituotanto. Sen pohjalta projektin vetäjä Päivi Korpelainen kirjoitti raportin Uudistuva kulttuurituotanto ja kulttuuriyrittäjyys (2002). Raportissa kuvataan kulttuuriyrittäjyyttä seuraavasti: Kulttuuriyrittäjyyden yleisimpiä muotoja on käsityöläisyys. Käsityöläisyyteen, toisin sanoen ammatinharjoittamiseen kuuluu usein verkostoituminen ja projektityyppisen työskentelyn mahdollistaminen. Ammatinharjoittajalla ei ole ulkopuolista työvoimaa kuin satunnaisesti, eikä muita yrittäjiä käytetä esimerkiksi alihankkijoina. Kulttuurin alalle on perustettu myös osuuskuntia, jotka huolehtivat keskitetysti työnantaja- ja työntekijäpalveluista sekä toimistotöistä. Tämä näkemys on edelleen varsin yleinen ja se on alkanut muuttua oikeastaan vasta aivan viime vuosina, mm. kulttuurituottajien koulutuksen myötä. Käsityöyrittäjiä eli käsityöläisiä on ollut niin sanotusti aina, he muodostavat tunnistettavan ammattikunnan. Kulttuurialan muunlaisten T A K U 5

6 yrittäjien pitää vielä etsiä ja lunastaa paikkansa suuren yleisön tietoisuudessa. Monet asiat ovat kuitenkin yhteisiä kaikille yrittäjinä toimiville kulttuurin ja taiteen ammattilaisille. Yritykset ovat yleensä mikroyrityksiä eli ne työllistävät tavallisesti vain yrittäjän itsensä tai korkeintaan 1-3 muuta henkilöä. Verkostoituminen on merkittävä osa yritystoimintaa, nyt käyttöön tulleet alihankintaketjut mahdollistavat isompienkin toimeksiantojen toteuttamisen. On paljon helpompaa tilata erityisosaamista toiselta yrittäjältä kuin ottaa sitä varten palkattu työntekijä. Alihankkija lähettää laskun, se maksetaan ja asia on sillä hoidettu niin kuin mikä tahansa lasku. Sen sijaan työntekijän palkkaamisesta seuraa monenlaisia velvoitteita, maksujen laskemista ja ilmoitusten tekemistä sekä perusteellisempaa työnjohtamista. Ammatinharjoittaja, yksinyrittäjä, mikroyrittäjä, pienyrittäjä käsitteiden selvittäminen on yhtä tärkeää kuin yritysmuodon valintakin, sillä ne vaikuttavat toisaalta nimenomaan yrittäjän velvollisuuksiin, toisaalta myös esimerkiksi yrityksen rahoitusmahdollisuuksiin. Pienyrityksessä on esimerkiksi Finnveran jaottelun mukaisesti kymmenestä viiteenkymmeneen henkeä töissä. Kaikki taiteilijat yrittäjiksi? Kulttuurin ja taiteen tekijät voidaan jakaa yrittäjiin, ammatinharjoittajiin ja taiteilijoihin. Ongelma on se, että yksittäinen tekijä voi toimia ja identifioitua mihin tahansa näistä rooleista. Varsinkin monet tuottajat voivat olla sekä oman taiteen alansa taiteilijoita että toimia yrittäjinä. Alalla on yleistä sekin, että vaikka virallisesti asema olisikin palkansaajan, suhde työhön on hyvin yrittäjämäinen. Yritystoimintaan kuuluu liiketoiminnallisuus ja kannattavuuden hakeminen, mikä merkitsee toimimista taloudellisella riskillä kilpailluilla markkinoilla. Ammatinharjoittaja toimii yleensä suoraan asiakkaan toimeksiannosta tai toisen yrityksen alihankkijana myyden omaa henkilökohtaista erityisosaamistaan. Miten sitten taiteilija eroaa edellä mainituista? Taiteilijakin haluaa tulla toimeen omalla erityisosaamisellaan, hänkin toimii taloudellisella riskillä ja kilpailee muiden taiteilijoiden kanssa. Hän voi myös tehdä tilaustöitä suoraan asiakkaalle tai hän voi toimia ikään kuin alihankkijan ominaisuudessa suhteessa ohjelmatoimistoon tai galleriaan. Taiteen tekemiseen ei kuitenkaan kuten elävästä elämästä tiedämme kuulu automaattisesti liiketoiminta-, markkinointi- ja myyntiosaaminen, usein ei edes halu niihin. Iso osa taiteilijoista haluaa tehdä omaa taidettaan ja pitää kiinni taiteen vapaudesta. Apurahajärjestelmää ei useinkaan koeta samalla tavalla rajoittavaksi kuin tilaustöitä. Apurahat ovat tarpeellisia ja järjestelmään ollaan muutoin varsin tyytyväisiä paitsi sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvan osalta. Taiteen ja tieteen tekijöiden eläketurvasta ehdittiin jo antaa mietintö kuluvan vuoden alussa, mutta sen esittelytilaisuudesta apurahalla toimivien edustajat marssivat ulos, koska ehdotettu järjestelmä olisi entisestään vaikeuttanut apurahansaajien asemaa. Oikeudenmukaista toimintatapaa etsitään edelleen, mutta siltä pohjalta, että taiteilijat eivät pääsääntöisesti halua olla yrittäjiä. Tunnistatko itsessäsi yrittäjän? Kulttuurin ja taiteen kentällä on kuitenkin paljon sellaista työtä, joka hyvin soveltuu tehtäväksi yrittäjänä, tuottajan, kouluttajan ja projektipäällikön tehtävät ovat tästä hyviä esimerkkejä. Yllä oleva Finnveran sivuilta löytyvä teksti kysyy, oletko luonteeltasi yrittäjä. Samoilla sivuilla voi tehdä omasta yrittäjyydestään testin, jossa kysytään liiketoiminnassa tarvittavia tietoja ja taitoja, haasteita, omaa jaksamista, henkilökohtaisia tavoitteita, palvelujesi kysyntää, yrittäjätuloa, kilpailutilannetta jne. Seuraavaksi kysytään, oletko valmis liiketoimintasuunnitelmaan. Kulttuurialan yrittämisen monet reunaehdot ja menestymisen edellytykset ovat tietenkin aivan samat kuin muussakin yrittämisessä. Valtiovallan erityisenä huolena on viime aikoina ollut kulttuurin ja taiteen ammattilaisten huono osaaminen liiketoiminnallisissa taidoissa, onnettomat markkinointitaidot ja jopa riittämätön halu kasvaa ja kansainvälistyä. Näiden ongelmien ratkomiseksi on saatavilla monenlaista apua. Finnveran lisäksi neuvoja ja opastusta tarjotaan varsinkin alkavalle yrittäjälle monelta taholta. TE-keskukset, uusyrityskeskukset, maakuntaliittojen ja ministeriöiden rahoittamat hankkeet, paikalliset kehittämiskeskukset, yrittäjäjärjestöt, kaikki ne tarjoavat yrittäjälle edullisesti ainakin omasta mielestään osallistumista yritystoiminnan kehittämiseen. 6 T A K U

7 Matkailun ohjelmapalvelujen normisto -käsikirjan valmistelukokous syyskuussa 2003, kuvassa vas. Ilkka Lehtola, Virve Niiranen, Britt-Marie Norrgård, Kimmo Kainulainen ja Juha Iso-Aho. Kuva: Merja Isotalo Keskimäärin kulttuurialan yrittäjät ovat yksin-, mikro- tai pienyrittäjiä. Tässä yhteydessä ei käsitellä sellaisia kulttuurialan yrityksiä kuin Sanoma Oy, MTV Oy, Kustannusosakeyhtiö Tammi, ei puhuta edes Ondinesta, Sulakkeesta, Satamasta tai Matila Röhr Productionsista. Menestyvä mikroyritys voi laajeta tietenkin johtavaksi vientiyritykseksi omalla erikoisalallaan, mutta se on sitten oman messunsa arvoinen juttu. Sitäkään ei kannata unohtaa, kun suunnittelee omaa yritystoimintaa. Jos ja kun on päättänyt muuttaa oman osaamisensa yritystoiminnaksi, on mietittävä tarkasti hyvin monenlaisia asioita. Ei riitä se, että on paljon osaamista. Ei riitä edes se, että on hyvä liikeidea. Se tietysti riittää pitkälle, jos on niin paljon rahaa, ettei tarvitse miettiä investointien rahoitusta eikä toimeentuloa. On kuitenkin tunnettava omat mahdollisuutensa ja rajansa ja selvitettävä yritystoiminnan ja omien ominaisuuksien yhteensoveltuvuus. Yrittäjän ja palkansaajan vaihtoehtojen lisäksi on vielä mahdollisuutena osuuskunnan kautta toimiminen. Oman kahdeksan vuoden kokemukseni perusteella sanoisin, että ainakin epävarmuutta ja päälle kaatuvia aikatauluja on kestettävä. Töitä tehdään silloin, kun niitä on. Aina ei tammikuussa tiedä, mitä helmikuussa tekee. Jälkeenpäin sitten voi joutua toteamaan, että olipa kamala kuukausi, töitä pukkasi töiden päälle eikä vapaapäivistä kannattanut uneksiakaan. Asiakkaille voi harvoin sanoa, että kyllä otan mielelläni vastaan tämän toimeksiannon, mutta pystyn hoitamaan sen vasta ensi syksynä, kun asiakas haluaa tapahtuman kesäkuuksi. Talousasioilla ja byrokratialla kokeneemmat yrittäjät pelottelevat usein aloittelijoita eikä syyttä. Tosin toimialasta ja yritysmuodosta riippuen pelko voi olla erittäin aiheellista tai sitten siihen ei ole paljonkaan syytä. Mieluiten on rakastettava kuittien keräämistä, kirjallisten sopimusten tekoa, sähköpostiviestien säilyttämistä, loputonta arkistointia ja löydettävä hyvä kirjanpitäjä. Kirjanpitäjän, veroviraston tai työvoimahallinnon virkailijan tai muu ei-kulttuuriammattilaisen on usein vaikea ymmärtää sitä tapaa, jolla me kulttuurin ja taiteen ammattilaiset teemme työtämme. Meidän tehtävämme on kertoa siitä heille. Tätä työtä tekee myös ammattijärjestö eli TAKU antamalla lausuntoja ja tapaamalla viranomaisia. Byrokratiaan ja rahaan liittyen on yksi selvä ongelma. Suomessa arvonlisäveron raja on aivan liian alhainen eli jos ansaitset vuodessa yli 8500 euroa, joka on noin 700 euroa kuukaudessa, joudut maksamaan alvia, joka taas on yleensä 22 %. Se pitää laskea joka kuukausi, siitä pitää tehdä ilmoitus eikä sitä voi kulttuurialan yrityksessä kovin hyvin hyödyntääkään, kun mitään erityisiä investointeja tai esimerkiksi materiaalikustannuksia ei ole. Rajan reilu nostaminen helpottaisi myös niitä usein epäselviä tapauksia, joihin hankkeita toteuttavat yhdistykset törmäävät. Kyllä, pitää tuotteistaa ja markkinoida. Pienissä yrityksissä tuotteistaminen jää usein kiireiden jalkoihin ja markkinointikin voi hoitua henkilökohtaisilla viesteillä ja suhteilla. Kulttuurialan erityinen piirre on se, että me olemme usein niin innostuneita omasta työstämme, ettei meitä edes kiinnosta tuotteistaminen eli saman tuotteen tai palvelun myyminen moneen kertaan. Se on kuitenkin kannattavuuden kannalta ainoa vaihtoehto. Markkinoinnin pitää olla myös suhteessa kannattavuuteen. Yrittäjälle tarjotaan monenlaisia yrityshakemistoja, mutta jos käyntejä yrityksen sivuilla tulee vuodessa parisataa ja asiakkaat tulevat ihan muualta, niin parisataa euroa on nimestä luettelossa kallis hinta. Näitä asioita ja monia muita tulee pohdittavaksi. Monet niistä oppii vain kantapään kautta, mutta jos on mahdollista, kannattaa mennä hankkimaan yrittäjyysoppia. Sitä on tarjolla myös kulttuurialalle. Yrittäjyyskoulutukseen? Taidekorkeakoulut, tiedekorkeakoulut ja varsinkin ammattikorkeakoulut tarjoavat nykyisin monenlaista yrittäjyyskoulutusta. Niistä pääsee parhaiten selville hakukoneiden avulla ja oppilaitosten sivuilla seikkailemalla. Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos tarjoaa tällä lukukaudella kulttuurituotannon suunnittelun koulutuksen osana myös tiivistä Kulttuuriyrittäjyyden osiota (3 op). Opintojaksol- T A K U 7

8 la käsitellään seuraavia asioita: kulttuuriyrittäjyys urana bisnestä ja/ vai idealismia, kulttuurialan yritystoiminnan ja markkinoinnin ominaispiirteitä tavalliseen yritystoimintaan verrattuna, suomalaisen kulttuuriyrittäjyyden taloudellinen merkitys ja yksilöllinen erikoisosaaminen kulttuurialan liiketoiminnassa. Nämä otsikot kertovat paljon siitä, miten kulttuuriyrittäjyys tällä hetkellä nähdään. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa HUMAKissa ovat parhaillaan menossa Kulttuuriyrittäjyyden erikoistumisopinnot (30 op). Keskeiset sisällöt ovat yritystoiminta ja liikeidean kehittäminen, strateginen suunnittelu ja johtaminen, verkostoituminen, viestintä ja markkinointi sekä liiketoiminnan suunnittelu ja yrityksen kehityssuunnitelma. Ryhmä kokoontuu Turussa viikonloppuisin eli koulutus on suunniteltu siten, että sen voi käydä myös työn ohella. Monet hankkeet ja erilaiset koulutus- ja kehittämisorganisaatiot tarjoavat myös lyhyempiä seminaareja ja muita koulutusmahdollisuuksia. Erityisesti huomioitavaa on se, että yrittäjä voi opiskella yrittäjän ammattitutkinnon oppisopimuksella myös omassa yrityksessään. Ongelmahan opiskelussa on yleensä se, että se joko maksaa liikaa tai se vie aikaa liikaa. Yksinyrittäjällä on aina firma kiinni kokonaan, kun hän on koulutuksessa. Oppisopimus on keino helpottaa tätä ongelmaa. Miksi olen edelleen yrittäjä? Tämä kysymys kannattaa esittää itselleen vakavasti aina silloin tällöin, varsinkin silloin, kun tuntuu, ettei jaksa. Omassa yritystoiminnassani on monia kulttuurialan mikroyrittäjälle ja yksinyrittäjälle tyypillisiä piirteitä. Toimeksiannot tulevat milloin tulevat; työsuunnitelmat ja aikataulut muuttuvat yhtäkkiä; aina uudenlaisten töiden tekeminen vie aikaa enemmän kuin voi kuvitellakaan; asiakkaat ovat mukavia, mutta köyhiä; pysyvää työyhteisöä ei ole, vertaistuesta ei ehdi hyötyä, työajat vaikeuttavat harrastamista, pitkiä lomia ei ole ja vapaapäivistä pitää olla valmis tinkimään. Silti en vaihtaisi, en ainakaan tällä hetkellä. Tmi Kulttuuripajaston toimiala on määritelty seuraavasti: kulttuurialan koulutusta, konsultointia, julkaisutoimintaa ja tapahtumatuotantoja. Kierrän kouluttamassa kulttuurialan oppilaitoksissa, lähinnä korkeakouluissa, erilaisissa hankkeissa, esitelmöin tilaisuuksissa, pidän kursseja. Kirjoitan kulttuurista ja kirjoitan historiallisten kuvaelmien käsikirjoituksia ja myös ohjaan niitä. Konsultoin hankkeita ja erilaisia organisaatioita, toimin alkavien yrittäjien mentorina. Toimin myös tuottajana, järjestän tapahtumia. Enkä pysty erottamaan työtä harrastuksista, koska ne menevät niin monissa kohdin limittäin, lomittain ja päällekkäin. Olen edelleen yrittäjä ja ammatinharjoittaja, koska saan tehdä työtä, josta olen innostunut ja saan tehdä sitä itsenäisesti, omalla tavallani ja kuitenkin järjestellen omalla aikataulullani. Työ on vaihtelevaa, muuttuvaa ja opettavaa. Teen töitä valikoitujen, etten sanoisi valaistuneiden ihmisten kanssa. Minulla ei ole pomoa, jolle haluaisin lyödä luun kurkkuun, koska olen itse se pomo eikä minulla ole alaisia, joita pitäisi valvoa ja opastaa, ohjata ja komentaa, koska olen itse kaikki firman työntekijät. Ongelma on tietenkin se, että en voi sulkea ovea itseltäni silloinkaan, kun olen itseni kanssa eri mieltä. Miksi olen edelleen ammattiyhdistyksessä? Minulle ammatinharjoittajan turvajärjestelmään kuuluu jäsenyys TAKUssa, joka on yksinyrittäjälle vertaisryhmä, ammattikunta, asiantuntijapankki, verkosto ja edunvalvoja. Oma ammattijärjestö auttaa myös pysymään ajan tasalla kulttuuripolitiikan kiemuroissa ja muutoinkin kulttuurikentän ajankohtaisissa asioissa ja muutoksissa. TAKUn kautta ovat käytettävissä myös rahanarvoiset Akavan Erityisalojen lakimiespalvelut. Sopimuksiin kannattaa paneutua, yksikin sopimuskärhämä asiakkaan tai yhteistyökumppanin kanssa tuo moninkertaisesti vuosimaksun takaisin. Saatavissa on monenlaista neuvontaa ja koulutusta, jota ammatinharjoittajien toimikunta suunnittelee ja toteuttaa. Toimikunnan toimesta on tehty myös hakemus mentorointihankkeen käynnistämiseksi EU-rahoituksen turvin kaikille Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajille. Päätoimiset ja sivutoimiset kulttuurin ja taiteen ammatinharjoittajat ja yrittäjät sekä osuuskuntalaiset, toivon teidän ottavan yhteyttä ja kertovan ajatuksistanne ja kokemuksistanne. Se on meille TAKUssa ja ammatinharjoittajien toimikunnassa tärkeätä tietoa toiminnan suunnittelussa ja jäsenpalvelujen kehittämisessä. Yhteydenotot ja lisätietoja: Merja Isotalo Merja Isotalo Tammelan Hakkapeliittatapahtumassa Haukka-Marin roolissa elokuussa Kuva: Matti Isotalo Lisätietoja yrittäjyyskoulutuksista: Petri Katajarinne 8 T A K U

9 Jalostamo auttaa tuotteistamaan luovat yritysideat A n n e M a r i R a u t i a i n e n Luovien alojen yrittäjille tarjotaan monenlaisia asiantuntijapalveluita, jotka auttavat tuotteistamaan ja verkostoitumaan. Pyrkimyksenä on tehdä yritystoiminnasta kannattavaa ja jopa kansantaloudellisesti merkittävää liiketoimintaa. SILE-projektin myötä syntyneet Jalostamot ovat yksi tehokkaaksi osoittautunut toimintamalli. Jyväskylän seutu pääsi ensimmäisenä alueena Jalostamo-toimintaan mukaan. Toimintaa hallinnoi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes ja rahoittajana toimii Keski-Suomen TE-keskus. Olemme tavallaan sivukonttori luovan alan kehittämiselle. Projekti on ollut aika pääkaupunkipainotteista, vaikka luovia ideoita ja osaamista on myös muualla, sanoo Jykesin kehittämispäällikkö Carita Harju. Jykesin Jalostamo tarjoaa muiden tavoin mahdollisuuden ilmaiseen keskusteluun, jossa selvitetään yrityksen tilanne. Sen jälkeen on mahdollisuus syvällisempään sadan euron neuvontapäivään ja maksulliseen konsultointiin, jolloin käytössä ovat maan parhaat asiantuntijat. Asiakkaat ovat pitäneet toimintaa helposti lähestyttävänä, selkeänä ja joustavana. Kymmeniä kontakteja Jykes on järjestänyt teemapäiviä, joihin on haettu lehti-ilmoituksilla luovan alan yritysideoita. Tähän mennessä on toteutettu käsi- ja taideteollisuuden, teatterin, pelialan, musiikkialan ja elämysmatkailun teemapäivät. Kynnys kohdata on tehty matalaksi, ketään ei käännytetä ovelta. Päivien aikana olemme vastaanottaneet kymmeniä yritysideoita. Keskimäärin joka kolmas kontakti on johtanut toimenpiteisiin, Harju kertoo. Luovalla toimialalla substanssiosaaminen on yleensä hyvin vahva, mutta liiketoimintaosaaminen heikkoa. Jalostamo neuvoo, miten tuote tai palvelu voidaan tuotteistaa. Usein taustalla on aktiivinen harrastus, jolloin mietitään, miten siitä tulee liiketoimintaa. Toinen tyypillinen tapaus on toisen palveluksessa työskentelevän pohdinta oman yrityksen perustamisesta. Jalostamo auttaa paitsi tunnistamaan omat vahvuudet, myös ohjaa oikeille oville etsimään tukea ja neuvoja. Konsultoinnissa tarvitaan usein juristin asiantuntemusta, sillä luovalla alalla tekijänoikeus- ja muut sopimusasiat ovat keskeisiä. Jalostamosta pysyvä palvelu Jalostamopalvelut Luovan talouden liiketoiminnan kehittämisyhdistys Diges ry Pelialaan erikoistunut Neogames Musiikinvientiin panostava Musex Suomen taideyliopistojen koulutusja kehittämisinstituutti IADE Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes SILE-projekti päättyy tämän vuoden huhtikuussa, mutta Jalostamoille on tulossa jatkoa. Työ on hallituspolitiikan mukaista ja se on havaittu tehokkaaksi, aloittaa Harju perustelut. Jyväskylässä seudulliset yrityspalvelujärjestelmät ovat tämän takana: Jalostamo halutaan pysyväksi. Jalostamoja on tulossa myös muille alueille: Tampereelle, Vaasaan, Seinäjoelle, Ouluun ja Rovaniemelle. Keskusteluissa ovat olleet myös Kuopio, Mikkeli ja Joensuu. Kehitettävää on muutenkin edelleen. Esimerkiksi alueellisten näkökulmien viestittäminen on tärkeää, Helsinki-keskeistä painopistettä pyritään tasapuolistamaan. Carita Harju muistuttaa tiedotustehtävästä: Myös järjestöjen on syytä olla tietoisia siitä, mistä voi saada apua luovan alan yritysidean kehittämiseen. T A K U 9

10 Solmut, väylät ja kulttuuripalvelut A r i T o l v a n e n suunnittelija, Helsingin kulttuuriasiainkeskus Metro tulee lähivuosina yhdistämään koko pääkaupunkiseutua Valtaosa fyysisestä kaupunkirakenteesta koostuu asuinalueista, eri kokoisista liike- ja palvelukeskuksista, solmuista, sekä näitä yhdistävistä kulkuväylistä. Kaupungit ovat tavallisesti syntyneet otollisten liikkumaväylien varrelle palvelujen tuottamiseksi. Mitä suurempi kaupunki tai alakeskus sitä enemmän sieltä löytyy erikoispalveluja. Suurimmat kulkuvirrat synnyttää päivittäistavaroiden kauppa. Pienimmässäkin keskuksessa esimerkiksi lähiön ostoskeskuksessa - on ainakin yksi ruokakauppa. Pienet keskukset linkittyvät aina itseään täydentäviin suurempiin ja monipuolisimpiin solmuihin. Palveluita pitäisi suunnitella yhä enemmän kiinteässä yhteydessä erikokoisiin keskuksiin ja liikkumisväyliin. Silloin näkökulma on yhtä asuinaluetta laajempi, itse asiassa se voi joskus olla jopa metropolialueen kokoinen. Kaikkea ei tarvitse löytyä omilta nurkilta vaan kaupunginosat ja alueet voivat profiloitua myös eriytyneillä palveluillaan, mikäli niiden saavutettavuuteen on panostettu. Palvelu on tunnettava sekä tiedettävä kuinka se tavoitetaan. Tämä saattaa kuulostaa itsestään selvyydeltä, mutta käytännöt usein tökkivät etenkin julkisen sektorin palvelutuotannossa. Syy on usein sektorihallinnossa, joka ei osaa ajatella alueellisesti. Ulkoistettu alueellisuus Sektorihallinnossa virastojen alueelliset toimipisteet ovat satelliitteja, jotka vastaavat vain oman kapean reviirinsä hoitamisesta. Suurten kaupunkien kulttuuritalot mieltävät harvemmin itsensä osaksi paikallistoimijoiden ravintoketjua, joka rakentaa koordinoidusti alueen profiilia ja arvostusta. Virastojen keskinäinen yhteistyö on tavallisesti kankeaa. Tilat ovat vajaakäytössä, voimien keskitys harvinaista. Kaupunkilaisen ja asukkaan näkökulma lähialueeseensa on kuitenkin kokonaisvaltainen. Liikkuminen ja palvelut ajattelu elää kumppanuuksista. Alueellinen näkökulma on byrokratiassa ulkoistettu yleensä kaupunkisuunnittelulle, ja silloinkin se rajoittuu kaavoitukseen. Erillisprojektit kuten Lähiöprojekti ovat taas lähteneet vain yhdestä kehitettävästä kaupunginosasta. Kulttuuriraide konsepti Reilu vuosi sitten käynnistimme Kulttuuriraiteen (Kura) Itä-Helsingissä kuudessa metron ja bussiliikenteen yhdistämässä kaupunginosassa (Mellunkylän peruspiiri + Myllypuro, yhteensä n asukasta). Hyvin resursoidut Lähiöprojekti ja Urban II hanke olivat juuri päättyneet ja pudottaneet kaupunginosat jonkunlaiseen tyhjiöön. Ajatuksena oli luoda uudenlainen kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoita yhdistävä brändi ja tuotantoverkosto alueen imagon nostamiseksi. Paikkojen profiloitumista ja yhteistyötä toivottiin myös asukastapaamisissa. Tosiasiassa erilaista toimintaa oli edelleenkin paljon mutta metsää ei nähty puilta. Etenkään mediassa, jossa itä mielletään vahvasti villiksi erämaaksi. Voimien kasaaminen vaatii vuorovaikutusrakenteita ja viestintää. Paikallisviestintä ei kuulu sektorihallinnossa Helsingissä kenellekään. Kulttuuritoimi otti viestinnän kuitenkin tukensa piiriin, onhan kulttuuri pohjimmiltaan juuri vuorovaikutusta. Sähköisen viestinnän voi tulkita myös yhdenlaiseksi väyläksi. Paikalliset järjestöt tuottivat M-alueportaalin (www.alueportaali.net), jota tullaan kehittämään tänä vuonna etenkin nettitelevisiona. Myös yhtei- 10 T A K U

11 nen printtitiedotus on käynnistynyt eri muodoissa. Kura-prosessin aikana klusterialueen järjestöt ovat löytäneet toisensa ja perustaneet alueneuvoston ajamaan paikallisia hankkeita sekä suunnittelua. Toimijoiden ja luottamusmiesten välisiä tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Kulttuuritoimen tiloja klusterilla on erilaistettu kokonaisuuteen sopiviksi. Toimintaa niihin ovat olleet suunnittelemassa sosiaalivirasto ja työväenopisto paikallisten järjestöjen lisäksi. Tilamallit elävät koko ajan. Tavoitteena olisi myös kytkeä Itäkeskuksessa metroradan varrella sijaitseva kulttuurikeskus Stoa tähän konseptiin. Tämä vaatisi talojen toimintaideologian avaamista kapeasta ohjelmatuottajan roolista laajemmalle. Kura-alueella kulttuuritoimi ei ole tuottajan vaan mahdollistajan roolissa. Omia tuotantoja ei ole. Tavoite on tukea paikallisia tekijöitä, jolloin tuotantojen vaikuttavuus kasvaa. Esimerkkinä tämän kevään voimien keskittämisestä on valtakunnallisen pyöräilyviikon päätapahtuma Fillarifestari. Sen tuottavat yhdistykset hallintokuntien ja valtakunnallisten järjestöjen avulla. Festarin reitit kiertävät kaikissa alueen kaupunginosissa, myös niiden kulttuurikohteissa. Yksittäisiä kulttuuritapahtumia ja tiedotusta on sidottu festarin kautta laajempaan yhteyteen Saavutettavuus metropolialueella Kulttuuriraide on esimerkki vapaa-ajanpalveluiden yhdistämisestä liikkumismahdollisuuksiin - selkeästi rajatulla klusterilla. Samat mahdollisuudet ovat myös laajemmin pääkaupunkiseudulla. Perinteisesti kulttuuripalvelut ovat keskittyneet Helsingin keskustaan. Se on ollut tähän saakka myös taloudellisesti perusteltua. Pääkaupunkiseutu kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Alakeskuksista tulee yhä suurempia ja monipuolisempia. Tarve poikittaisliikenteeseen lisääntyy. Erikokoiset palvelut myös ne pienet lähiöostarilla ovat yhä selvemmin osa lähitaloutta ja paikan vetovoimaa. Viihtyvyyden ja vetovoiman lisääminen motivoivat alueiden toimijoita asemoimaan ja kehittämään paikkoja osana suurempaa kokonaisuutta. Jokeri-bussilinja lähtee Helsingin Itä-keskuksesta ja kulkee aina Espoon perukoille saakka. Reitin varteen mahtuu pieniä paikallisia kulttuuritiloja sekä Tapiola mittavine kulttuurikomplekseineen. Vantaalla vastaavasti radanvarren Tikkurila imuroi läheisyyteensä uusia kulttuuripalveluita. Saman radan varrelle etelään osuu lukuisia Helsingin vapaa-ajankeskuksia. Kaupunkien intressi on luonnollisesti nostaa esiin ja kehittää kulttuurikohteitaan sivuavia linjoja. Kohteiden laajempaa saavutettavuutta ei voi ajatella ilman niitä. Reittien varrelle on järkevää myös suunnitella palveluita, joita esimerkiksi työmatkalaiset voivat käyttää. Kontulan ostari on n päivittäisellä kävijällään Mellunkylän kaupunginosien suurin palvelukeskittymä Ongelma on syrjäisimpien paikkojen ja palveluiden löydettävyys. Saavutettavuuskynnykset ovat nykyisellään liian suuria. Palveluiden markkinoinnin on tulevaisuudessa nivellyttävä paljon nykyistä selvemmin kulkuvälineisiin ja logistiseen kumppanuuteen. Kuinka löydänkään kohteeseen ja sieltä pois? Kuinka markkinoida yhdessä ja uskottavasti linjojen yhdistämiä palvelukeskittymiä? Ehkä uusi viestintätekniikka ja rohkeat joukkoliikenneratkaisut osaltaan tuovat tähän ratkaisuja. T A K U 11

12 Avoin hankehaku auki kevään ajan Turku 2011 kutsuu Suomen parhaat tekijät mukaan kulttuuripääkaupunkiohjelmaan N i i n a H e l a n d e r Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna Turku säätiö järjestää avoimen hankehaun, jossa etsitään innovatiivisia hankkeita ja Suomen parhaita tekijöitä kulttuuripääkaupunkiohjelmaan. Haku toteutetaan sähköisesti osoitteessa lomakkeet avattiin 1.2. ja ne sulkeutuvat Turku valittiin kesäkuussa 2006 Suomen kulttuuripääkaupunkiehdokkaaksi seitsemän hakijakaupungin joukosta. Nimitys Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011 virallistettiin EU:ssa Tämän jälkeen kulttuuripääkaupunkiohjelman konkreettinen suunnittelu saatiin vauhtiin. Kevään ajan käynnissä on avoin hankehaku, jossa etsitään sisältöjä ja tekijöitä ohjelmaan. Mikä kulttuuripääkaupunkiohjelma? Turku ohjelma on keskeinen osa kulttuuripääkaupungin toteutusta. Suunnitelmissa on koota se noin innovatiivisesta ja ennakkoluulottomasta hankkeesta. Tavoitteena on löytää pääosa näistä avoimen haun kautta. Vaihtoehtoinen tapa olisi rakentaa kulttuuripääkaupunkiohjelmaa tilaustuotantojen pohjalta. Turun lähtökohta kulttuuripääkaupungin valmistelussa on kuitenkin alusta lähtien ollut laaja osallistuminen ja avoin hankehaku tukee tätä periaatetta. Avoimen haun jälkeen ohjelmaa täydennetään tarvittavilta osin, mikäli esim. jokin keskeinen kulttuurinala uhkaa jäädä aliedustetuksi. Kulttuuripääkaupunki on suomalaisen kulttuurin näyteikkuna Eurooppaan Turku 2011 on koko Suomen kulttuuripääkaupunki ja ainutlaatuinen mahdollisuus esitellä suomalaista kulttuuria ja parasta osaamista sekä innovaatio- ja hyvinvointiyhteiskuntaa muulle Euroopalle ja maailmalle. Hanke-haku on avoin eri puolilta Suomea tuleville hanke-ehdotuksille. Kulttuuripääkaupunki tarjoaa uuden kanavan myös uusille Turku Palaa -juhlissa Aurajoen rannalla EU-nimityksen jälkeen. 12 T A K U

13 kansainvälisille yhteistyöhankkeille. Hankehakuun voikin osallistua myös muualta Euroopasta tulevilla hankeideoilla. Avoimella hankehaulla Turku säätiö haastaa taiteen- ja kulttuurin tekijät, ammattilaiset, yhdistykset, yritykset, julkiset ja yksityiset tahot jättämään ehdotuksensa kulttuuripääkaupunkiohjelmaan. Ohjelman kansainvälistä näkyvyyttä lisää suunnitteilla oleva LIVe Turku konsepti, joka ensimmäistä kertaa historiassa toteutettava virtuaalinen kulttuuripääkaupunki ohjelman hankkeille myös rahoitusta Turku säätiö vastaa kulttuuripääkaupunkiohjelman koordinoinnista ja voi myös osarahoittaa ohjelmaan valittavia hankkeita. Hankkeet voivat olla kertaluontoisia tai pitkäaikaisia, niiden toteutus voi alkaa vuoden 2008 aikana ja jatkua säätiön rahoittamina maksimissaan vuoteen Hankkeen keskeinen sisältö voi olla tapahtuma, mutta myös esim. koulutus-, tutkimus- tai kehitystyö. Tärkeää on, että jokaisella hankkeella on myös joitain pitkäaikaisia vaikutuksia. Tällaisia voivat olla esim. uudet yhteistyökumppanuudet ja toimintatavat tai eri kulttuuri-, ikä- tai tekijäryhmien kohtaaminen. Hankkeiden tulee toteutua kokonaan tai osittain Turussa tai Turun lähialueilla. Miten Turku 2011 ymmärtää kulttuurin? Kulttuuripääkaupungin perustana on kulttuurin laaja määritelmä, jonka mukaan kulttuuri on tekemisen, oppimisen ja ajattelun jatkuvuutta. Laajaan määritelmän sisältyvät esimerkiksi arjen kulttuuri, ruokakulttuuri ja liikunta. Kulttuuripääkaupungin keskiössä ovat taiteet, jotka luovat mahdollisuuksia monenlaiseen yhdistävään, uudistavaan ja vaikuttavaan tekemiseen ja kokemiseen. Turku hankkeille on tärkeää ennakkoluuloton yhteistyö, sekä taiteenalojen ja muiden toimialojen kohtaamisissa syntyvä luova, uusi ajattelu. Turku 2011 tarkastelee kulttuuria erityisesti vuorovaikutuksen ja aktiivisen yhdessä tekemisen näkökulmista. Kaikkien hankkeiden toteutukselle tärkeää on laatu, jolla halutaan nostaa esille ammattimaisen taiteen ja kulttuurin tekemisen ja tuottamisen merkitystä. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö hankkeen kohderyhmänä voisi olla esim. lapset tai toteutuksessa mukana opiskelijoita tai harrastajia. Osallistu sähköisellä hakulomakkeella Hankehaku toteutetaan kokonaan sähköisesti webbisivuilla julkaistujen lomakkeiden avulla. Lomake on saatavilla kol- mella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hakujärjestelmä on toteutettu yhteistyössä Svenska kulturfondenin kanssa. Hankehaun tueksi on julkaistu kaikille hankkeille yhteneväinen hakuohjeistus, jossa on määritelty Turku strategiaan perustuvat hankkeiden valintakriteerit ja sisällölliset arviointiperusteet. Hakuohjeistukseen kannattaa tutustua ennen nettilomakkeen täyttämistä. Turku säätiö ei tuota ohjelman hankkeita itse, vaan laatii yhteystyösopimukset hankkeiden tuotannosta ja toteutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Valintaprosessi viedään läpi vuoden 2008 aikana, ja ensimmäisiä sopimuksia tuotannoista päästään laatimaan syksyllä. Turku palaa -kirja esittelee suunnitelmat Turku järjesti ensimmäisen avoimen hanke- ja ideahaun syksyllä 2005 kulttuuripääkaupunkihakemuksen laatimisen yhteydessä. Tuloksena saatiin yli 500 ehdotusta, joista koottiin 35 hankkeen ohjelmaluonnos. Luonnos esiteltiin Turku palaa -hakemuskirjassa yhdessä Turun muiden kulttuuripääkaupunkisuunnitelmien kanssa. Suunnitelmiin, ohjelmaluonnokseen ja hakuohjeisiin voi tutustua nettisivuilla Vuoden 2011 toinen kulttuuripääkaupunki on Tallinna. T A K U 13

14 14 T A K U Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi Suomen kansallinen ohjelma huomioi erityisesti lapset ja nuoret Avoin ja kunnioittava mielipiteenvaihto eri kulttuuritaustaisten yksilöiden ja ryhmien välillä antaa syvempää ymmärrystä muiden tavasta katsoa maailmaa. - Euroopan neuvosto Kuvat: Pierre Wachholder Vuosi 2008 on nimetty Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Teemavuoden tarkoituksena on tuoda Euroopan kansoja lähemmäs toisia yhteisen tunnuksen "Yhteinen moninaisuus" alla. Vuonna 2008 toteutetaan yleiseurooppalainen tiedotuskampanja ja järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa osana teemavuotta. Suomessa teemavuosi käynnistyi helmikuussa Kaikki voivat osallistua Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden tavoitteena on saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa eroavaisuuksista huolimatta. Teemavuoden tavoitteet: Tiedottaa eurooppalaisille vuoropuhelun tärkeydestä Edistää yhteisiä arvoja ja keskinäistä kunnioitusta Kannustaa mielipiteenvaihtoon ja keskusteluun Lapset etusijalle N o o r a H e r r a n e n Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi 2008 seuraa Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuotta 2007 jatkamalla keskustelua eurooppalaisten yhteiskuntien moninaisuuden hyödyistä. Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 päätavoitteena on tuoda esiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun hyödyllisyyttä ja välttämättömyyttä päivittäisessä elämässä kaikkien EU-kansalaisten ja Euroopan unionin alueella asuvien, ja erityisesti nuorten parissa. Kaikki voivat osallistua teemavuoteen esimerkiksi ottamalla kulttuurienvälinen vuoropuhelu osaksi oman yhteisön toimintaa, osallistumalla vuoropuheluun ja kokemustenvaihtoon. Myös sinä voit olla mukana järjestämällä tapahtumia asuinseuduillasi tai osallistumalla teemavuoden tapahtumiin. Jäsenmaiden välillä haasteet kulttuurienvälisen dialogin lisäämiseen ovat erilaisia. Tästä syystä kullakin jäsenmaalla on teemavuodeksi oma kansallinen strategiansa ja painopisteensä. Kaikissa jäsenmaissa toteutetaan kansallinen hanke, jonka komissio ja jäsenmaa yhdessä rahoittavat. Teemavuosi-hankkeen kokonaiskustannukset Suomessa ovat euroa, josta Suomen EU-rahoitustuen osuus on euroa. Lisätietoja teemavuoden sisällöstä:

15 Suomessa kulttuurienväliseen vuoropuheluun kannustetaan taiteen ja kulttuurin keinoin ja tuomalla esiin eurooppalaisten kulttuurien moninaisuutta. Lapset ja nuoret on haluttu nostaa teemavuoden toteutuksessa etusijalle. Suomessa tarkoituksena on tuoda teemavuosi arjen tasolle ja sinne missä kansalaiset ovat, oli se sitten päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla, nuoriso- tai urheiluseuroissa tai harrastusten parissa. Tarkoitus on myös limittyä olemassa olevan toiminnan, vakiintuneiden tapahtumien, toimijoiden ja verkostojen kanssa saavuttaakseen vaikuttavuutta. Teemavuoden kansalliset painopisteet ovat: Kulttuurienvälinen vuoropuhelu lasten ja nuorten kanssa; Taide ja kulttuuri kulttuurisen monimuotoisuuden välittäjänä; Näkemysten ja kokemusten jakaminen Suuri yleisö ja kansalaisyhteiskunta: Vuoropuhelu kulttuurisen monimuotoisuuden monista näkökulmista Ovia avataan kymmenen lastenkulttuurikeskuksen voimin Yksi esimerkki Suomessa järjestettävästä teemavuoden ohjelmasta on taiteilijavierailut ja taidetyöpajat, jossa viedään toimintaa kouluihin, päiväkoteihin sekä lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Hanketta koordinoi Hämeenlinnassa toimiva Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. Hankkeen toteuttamisvastuu jakautuu valtakunnallisen Taikalamppu-verkoston kymmenen lastenkulttuurikeskuksen välille. Taikalamppu-verkoston toteuttama kokonaisuus lähtee ajatuksesta, että kulttuurienvälisellä vuorovaikutuksella on painopistealueita myös yksilön oman maan rajojen sisällä syntyvään kansalaisyhteiskuntaan ja kulttuuriseen tietoisuuteen liittyen. Suomikin on monien kulttuurien maa, jonka pienemmät kulttuurit saattavat jäädä valtaväestölle tuntemattomiksi. Vuorovaikutus avaa ovia uuteen maailmaan, jossa yhteisöllisyys ei enää katso karttaan tai kielialueisiin piirrettyjä rajoja. Taikalamppu-verkosto järjestää ympäri Suomea esimerkiksi työpajoja, tapahtumia tai näyttelyitä maahanmuuttajaperheille; kansainvälisiä taiteilijavierailuja; koulutuksia opettajille, päivähoidon henkilöstölle ja taidekasvattajille; sekä erilaisia kohtaamismahdollisuuksia esimerkiksi Saamen kielen ja kulttuurin sekä valtaväestön välille. Lastenkulttuurikeskusten kansallinen Taikalamppu-verkosto: Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Hämeenlinna Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkosto, Pori Nuoriso- ja kulttuurikeskus NUKU, Oulu Lastenkulttuurikeskus Lastu, Lapinlahti Kulttuuriaitta, Jyväskylän seutu Annantalo, Helsinki Taidetalo Pessi, Vantaa Taidekaari, Tampere ja Lastenkulttuurikeskus Piipoo, Lempäälä Lapin lastenkulttuuriverkosto, Rovaniemi Louhimo, Seinäjoki Suomen Teatterit ry:n lastenteatterikampanja Teatterissa kasvaa! käynnistyi Vuosi 2008 on Suomen Teatterit ry:lle lastenteatterin teemavuosi. Teatterissa kasvaa!-lastenteatterikampanjan tavoitteena on kohottaa lastenteatterin asemaa koko maassa, ja sen suojelijana toimii Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Elävän esittävän taiteen näkeminen ja yhteinen kokemus turvallisessa teatterikatsomossa ovat elintärkeitä osa-alueita lasten ja nuorten kasvatuksessa. Taidekasvatuksella on oma, tärkeä merkityksensä esteettisten ja eettisten arvojen sekä luovuuden perustan rakentamisessa. Kulttuuriperimää ei opita vain lukemalla ja laskemalla. Suomen Teatterit ry on huolestunut siitä, että viime vuosina erityisesti nuorten teatterissakäynti on merkittävästi laskenut. Kampanja haluaa muuttaa tämän kehityksen suuntaa. Lastenteatterin tekeminen on teattereille elinehto, sillä katsomossa kasvaa tulevaisuuden aikuinen teatteriyleisö. Ilahduttavan monissa teattereissa koetaankin lastenteatterin tekeminen eettiseksi velvollisuudeksi sen taloudellisesta kannattamattomuudesta huolimatta. Puhumattakaan niistä pienemmistä teattereista, jotka kunniakkaasti jaksavat ja haluavat tehdä pelkästään lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmistoa. Lastenteatterikampanjan toimintaan kuuluvat nyt avautuvat nettisivut, lastenteatteriseminaarit, kouluihin, päiväkoteihin ja teattereihin jaettavat esitteet sekä jatkuva tiedottaminen lastenteatterin riemuista ja ongelmista. Lisäksi Suomen Teatterit ry jakaa yhteistyössä Lasten Päivän Säätiön kanssa lastenteatteripalkinnon jollekin lastenteatteriteolle. Palkinnon valitsijana toimii valtiopäiväneuvos Kaarina Dromberg, ja sen saaja julkistetaan Linnanmäen huvipuistossa Kampanjan nettisivut toimivat teatteriyleisölle, perheille, opettajille, kouluille, kerhoille ja päiväkodeille ainutlaatuisena palveluna, sillä siellä on esiteltynä koko maan lastenteatteritarjonta. Lisäksi sivuilta löytyy lastenteatteriin liittyviä ajankohtaisia uutisia, artikkeleita, tietoa festivaaleista ja hauskoja, lasten suusta kuultuja kommentteja teatteriesityksiin liittyen. Käykää tutustumassa! Nettisivujen osoite: T A K U 15

16 Taiteella ei elä Egyptissä T e k s t i j a k u v a t P ä i v i A r v o n e n Egyptiläiset ovat yleisesti yritteliästä ja sinnikästä kansaa. Monen koulutetunkin egyptiläisen on tehtävä vähintäänkin kahta työtä toimeentulonsa eteen. Taiteen ja kulttuurin alan yrittäjä toimii Egyptissä usein talouden harmaalla vyöhykkeellä ja elää kädestä suuhun onnellisena, mutta köyhänä. Egyptissä on periaatteessa kahdenlaisia taiteilijoita. Valtion tai hallituksen taiteilijoiksi kutsutaan yliopistoissa taideaineita ja taidehistoriaa opiskelleita taiteilijoita, joista monet toimivat päätyönään joko opettajina yliopistossa tai kulttuuriministeriön alaisissa instituutioissa, taidekeskuksissa ja gallerioissa. Taiteen tekemiseen heille jää hyvin vähän, jos ollenkaan aikaa. Kuitenkin heitä pidetään monissa yhteyksissä ainoina oikeina taiteilijoina. Tuotteliaampia ja omaperäisimpiä taitelijoita ovat kuitenkin itseoppineet tai vain vähän ja ei-akateemisesti alaa opiskelleet taiteilijat, joista harva pystyy elämään taiteellaan. Elinkustannukset ja kuluttajahinnat nousevat Egyptissä jatkuvasti, palkkojen nousu sen sijaan on paljon hitaampaa. Vaikka egyptiläiset arvostavat taiteilijoita ja kuvataidetta, siitä ei taideteoksista kuitenkaan yleensä olla valmiita maksamaan paljoa. Hintatasosta kertoo vertailu yhden maan suosituimman ja tunnetuimman taiteilijan, Farid Fadelin, töiden hintoihin. Kulttuuriministeri Farouk Hosnin lähipiiriin kuuluvan monilahjakkuuden ja myös silmälääkärinä uraa luoneen Fadelin taulujen hinta myyntinäyttelyissä Kairossa harvoin ylittää tuhatta euroa. Fadelia saa seinälleen muutamilla sadoilla euroilla. Suunnilleen samoissa rajoissa liikkuvat monen itseoppineen epävirallisen taiteilijan töiden hinnat. Ylä-Egyptistä Miniasta kotoisin oleva Hassan El-Shark on kymmenessä vuodessa noussut Kairon taidegallerioiden suosimien taiteilijoiden joukkoon. El-Shark asuu ja työskentelee askeettisissa oloissa keskellä Ylä-Egyptin Minian kaupungin hautausmaata sijaitsevassa atelierkodissaan. Minulle on tärkeintä tarinat taiteeni takana, jokaiseen tauluun kätkeytyy paljon symboliikkaa elämän perusarvoista ja hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Haluan taiteeni herättävän ihmisissä ajatuksia ja toivoa paremmasta huomisesta, vaatimattomaan perinneasuun, kalabeyaan, pukeutunut Hassan El-Shark kertoo taidenäyttelynsä avajaisissa Kairossa. Tanssia uskonnon ja elämäntavan vuoksi Islamin mystiikkaa korostava sufi -suuntaus on myös Egyptissä suosittua ja sen vaikutuspiirissä on sekä yksinkertaisia kansanmiehiä että oppineita filosofeja ja runoilijoita. Sufit ovat kaikki muslimeja, mutta sufismilla ei ole kovin selkeitä rajoja. Egyptissä sufi on henkilö, joka on otettu mukaan tiettyyn sufi-sääntökuntaan. Käytännössä sufi-mystikkojen keskuudessa on myös itseään sufi-mystikkoina pitäviä elämäntapa-dervissejä, joita voisi kuvailla tietynlaisiksi sääntökuntien ympärillä ja välillä kulkeviksi hang around- jäseniksi. Dervissi on Egyptin sufilaisuuden yleisnimitys yleensä kiertävää ja boheemia elämäntapaa viettäville pyhille miehille, jotka myös opettavat ja parantavat. Sufismin keskeinen piirre on usko mystiikkaan ja mystiikan avulla saavutettavaan suoraan Jumala-yhteyteen. Dervissit tavoittelevat yhteyttä Jumalaan myös tuntikausia kestävissä rituaaleissa, joiden tunnetuin keskeinen elementti on pyörivä tanssi muusikkojen ja laulajien säestyksellä. Egyptissä suosittujen yleisölle esitettävien dervissien pyörivien tanssien tausta on tässä keskeisessä hartaudenharjoituksen muodosta. Turistikohteissa dervissitanssia esitetään puhtaasti show-numerona, mutta Egyptissä toimii myös Tannura -niminen ryhmä, jonka yleisöesitys on luonteeltaan harras ja esiintyjät taustaltaan enemmän tai vähemmän uskonnollisia. Parinkymmenen soittajan, laulajan ja tanssijan voimin lähinnä Kairossa esiintyvä, mutta kaikkialla Egyptissä ja satunnaisesti maailmallakin keikkaileva miesryhmä on hyvä esimerkki Egyptin elämäntapataiteilijoista. Tannuran esitykset ovat aina ilmaisia. Rahoituksensa ryhmä saa Egyptin kulttuuriministeriöltä. Ryhmän jäsenille maksetaan palkki- 16 T A K U

17 ota vain esitysten mukaan ja jokainen heitä joutuu tekemään myös jotain muuta työtä elantonsa eteen. Veistokset ovat lapsiani Gizan pyramidien kupeessa asuva kuvanveistäjä Nasser Al-Gizi on epätavallisen dilemman edessä. Hänen veistoksilleen olisi kysyntää jopa ulkomailla, mutta mies ei haluaisi luopua töistään. Melko askeettisesti pienkerrostalon alakerrassa kolmen huoneen huoneistossa asuva Al-Gizi sanoo olevansa onnellinen mies. Jumala ei ole siunannut minua ja vaimoani lapsilla, mutta kissat ovat tärkeitä perheenjäseniämme ja veistokset ovat lapsiani, Al-Gizi kertoo kuutta kissaansa silitellen. Al-Gizin veljellä on pyramidialueella matkamuistomyymälä, jossa veistoksia on silloin tällöin myynnissä. Periaatteessa Nasser Al-Gizi haluaisi henkilökohtaisesti harkita jokaisen veistoksen myyntiä tapauskohtaisesti. En halua, että töitäni ostetaan matkamuistoksi. Voin harkita myyväni vain ihmiselle, joka ymmärtää tarinan ja tarkoituksen töitteni takana, Nasser Al-Gizi kertoo työhuoneessaan. Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kuvaaja, joka on asunut ja työskennellyt Egyptissä vuodesta T A K U 17

18 Kulttuuripolitiikka Jyväskylän yliopistossa Tällä palstalla Jyväskylän yliopiston kulttuuripolitiikan tutkijat esittelevät uusinta tutkimustietoaan. Tarjolla on tuoreita näkökulmia kulttuuriin ja kulttuuripolitiikkaan, niiden yhteiskunnalliseen merkitykseen ja muutokseen. E s a P i r n e s Kuva: Tarja Vänskä-Kauhanen. Kulttuurin käsitteen laajuus kulttuuripolitiikan ongelmasta mahdollisuudeksi Kulttuurin käsitteen laajuus on kulttuuripolitiikan ongelma sekä sen sisällä että ulkopuolella. Kulttuuripolitiikan toimijat näkevät laajuuden tosin myös vahvuutena, sisältyväthän tähän toimialan lähdekäsitteeseen mahdollisuudet osoittaa kulttuuripolitiikan merkityksellisyys yhteiskunnassa. Tähän merkityksellisyyteen toistuvasti viitataan. Toimialan ulkopuolella kuitenkin ihmetellään, miksi huutoon ei vastata ja kerrota, mitä käsitteen laajuudella todella tarkoitetaan. Väitöskirjatutkimuksessani tartun haasteeseen ja tuotan käsiteanalyysieni avulla kulttuurin käsitekartan. Esitän käsitteen keskeiset merkitysalueet yhtenä kuviona ja siten kokonaisuutena. Tämä on mielestäni käsitteen laajuuden tunnistamisen keskeinen kriteeri. Samalla osoitan myös yksittäisemmät käsitteen tunnistepisteet. Näin käsite toimii analyysivälineenä, jos halutaan osoittaa sen sisältämien merkitysten ja siihen nojaavien sosiaalisten toimintojen ja yhteiskuntarakenteiden yhteyksiä. Näiden yhteyksien osoittamisen varassa kulttuuripolitiikka saa yhteiskuntapoliittisen legitimiteettinsä ja asemansa. Kulttuuri on luovien ja hallinnallisten sekä yksilöllisten ja yhteisöllisten merkitystenantojen ja toiminnallisuuksien välinen jännitekenttä. Siihen kuuluu taide sekä esteettisinä kokemuksina että teoksina, muut luovat itseilmaisut, elämäntavat ja kansalaisyhteiskunnallinen arvonmuodostus, mutta myös tavat säännellä itseilmaisuja joko ideologisesti tai sisällöllisesti sekä valtion että markkinoiden toimesta. Nämä kulttuurin eri merkitysalueet ovat käsite-evolutiivisesti katsoen dialogisesti suhteissa toisiinsa. Ristiriitoja tai vaikeahkosti ylitettäviä näkökulmaeroja niiden välillä toki esiintyy. Myös kulttuuripolitiikassa on aina kyse erilaisista painotuksista. Painetta ja painostustakin suosia jotain tiettyä merkitys- ja toimija-aluetta voi esiintyä, mutta demokraattisessa yhteiskunnassa mikään toimijakenttä ei pääse saneluasemaan. Kulttuurin käsitteen laajuus merkitsee, että koko yhteiskuntapolitiikka tulisi nähdä kulttuurin käsitteen politisoimisen kenttänä, kulttuurin politiikkana. Tällöin ei voida lähteä olemassa olevasta yhteiskuntapoliittisen toiminnan jäsennyksestä, ei myöskään kulttuuripoliittisesta, joka on historiallisen kehityksensä myötä rajoittunut. On katsottava vailla ennakkorajauksia, millaisin toimin tuotetaan elämismaailmallisten mutta myös hallinnallisten toiminta-alueiden elävyys nykyisessä kulttuuriseksi sanotussa yhteiskunnassa. Kulttuuripolitiikan tehtävä on tuoda kulttuurin käsitteen laajuuden haaste aktiivisesti yhteiskuntapolitiikkaan. Tämä on jopa sen velvollisuus. Samalla avautuvat mahdollisuudet lunastaa kulttuurin merkittävyyttä korostavan puhunnan lupaukset. Perinteisen ymmärryksen valossa nuo mahdollisuudet liittyvät luovuuden suosimiseen taiteissa ja elämäntavoissa. Mutta myös luovien ja hallinnallisten toimien välisen vuorovaikutuksen lisäämisessä on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Miltei pyhänä pidetty rajalinja niiden väliltä olisi syytä avata. Jos näin tehdään, joudutaan yhteiskunnalliseen kypsyystestiin. Tulee testattavaksi ensinnäkin kulttuuritoimijoiden toimialalleen antamien perustelujen kestävyys käsitteen laajuuden kaikissa ulottuvuuksissa. Perusteluissa on syytä olla proaktiivinen, ei puolustautuva. Toisaalta testautuu muiden toimijoiden todellinen ymmärrys kulttuurista yhteiskunnallisena voimavarana. Tästä testistä selviäminen saattaisi olla tie kulttuuriset mahdollisuutensa optimaalisesti mutta tasapainoisesti käyttävään yhteiskuntaan. Esa Pirnes väitteli Jyväskylän yliopistossa aiheesta Merkityksellinen kulttuuri ja kulttuuripolitiikka Laaja kulttuurin käsite kulttuuripolitiikan perusteluna. Pirnes työskentelee erikoissuunnittelijana opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla. Vuosina hän toimi em. viran ohella osaaikaisesti Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijana kulttuuripolitiikan alalla. 18 T A K U

19 gallup TAKU-lehden galluptoimitus kyseli kadunihmisilta Rovaniemellä Mitä kulttuuripalvelua käytit viimeksi? Olitko tyytyväinen? Anne-Mari Simonaho tarjoilija - Elokuvissa olen viimeksi käynyt tämän vuoden puolella katsomassa kotimaista elokuvaa, muuten en paljon kulttuuripalveluita harrasta. - Elokuva oli koskettava Hanna-Maria Viertola opiskelija - Kirjastossa tulee eniten käytyä, viimeksi olen tainnut käydä Lapin kamariorkesterin konsertissa - Ihan hyvä se konsertti oli, mutta akustisesti liian pienessä tilassa Katariina Kettunen suuhygienisti, projektityöntekijä - Teatterissa olen käynyt ja joulun alla katsomassa Rajattoman konserttia - Konsertti oli tosi hyvä! Tapani Ahola metsänhoitaja - Teatterissa olen viimeksi käynyt katsomassa jotain Jukka Puotilan showta - Hyvä oli T A K U 19

20 M i k k o R o i h a Teatteriohjaaja Mikko Roihan valokuva Johannes Wiehn. PITKÄSTYTTÄVÄÄ TEATTERIA Berliinin Deutsches Theaterissa Jürgen Goschin ohjaamat klassikkotulkinnat Tsehovin Vanja-enosta ja Shakespearen Kesäyön unelmasta esitetään kokonaisuudessaan yli kolmituntisina, jälkimmäinen ilman väliaikaa. Kun yleisöltä alkaa loppua happi, varataan puolen sivun päätösmonologiin ylimääräinen vartti. Kidutuksesta huolimatta yleisö palkitsee näyttelijät raivokkain aplodein, sillä se on päässyt esitysten ulkoisen hitauden kautta osalliseksi näytelmän henkisestä olemuksesta. Katsojaa ei viihdytetä, hänet saatetaan osaksi näyttämön psykologisia liikahduksia. Goschin esityksissä on nykyihmiselle poikkeuksellinen, pysäyttävä aikakäsitys. Taiteen tekemisessä perinteisesti ymmärrettävän työn osuus on huomattavan pieni. Suuri osa taiteellisesta prosessista on latautumista, valmistautumista, ajattelemista. Itse työn tekeminen on purkautumista, energian vapautumista, joka parhaassa tapauksessa siirtyy teokseen. Hyvä taideteos ei koskaan valmistu liukuhihnalla. Se on prosessi, joka hyvällä onnella johdattaa niin tekijänsä kuin kokijansa valitun aiheen äärelle. Moni taiteilija lähestyy tulevaa työtä ulkoisesti laiskottelemalle, ajamalla itsensä tilaan, jossa tuntee olonsa tylsäksi ja pitkästyneeksi. Juuri tylsyys synnyttää innoituksen, kiihoituksen kaltaisen tilan. Vasta tylsyyden kokemisen jälkeen sisäinen pakko ja vimma tulevat lihaksi ja vereksi. Taiteilijan tehtävä on tiivistää, venyttää, käyttää aikaa, joka on jokaiselle hyvin henkilökohtaisesti koettu asia. Vaikka aikaa yhteisestä sopimuksesta kellolla mitataankin, on se voimakkaasti tekemisissä jokaisen henkilökohtaisen kokemuksen kanssa. Dramaturgi ja näytelmäkirjailija Outi Nyytäjä on puhunut siitä, ettei ihmisellä tarvitse olla juurikaan virikkeitä elääkseen täyspainoista elämää. Onnellisuus ja luovuus eivät ole kiinni materiasta tai ulkoisesta toiminnasta, vaan siitä, miten hyvin osaa itsensä kanssa olla. Käyttämällä omaa henkilökohtaista aikakäsitystään on mahdollista puhua myös yhteiskunnallisesta tilanteesta, jonka keskellä elämme. Teatterissa aika on konkreettinen asia, työväline, osa ammattikieltä: näyttelijät puhuvat ajoituksesta, ohjaajat rytmistä tai pulssista. Siellä aika on myös yhteistä, siksi sitä arvostetaan: yhdenkin näyttelijän puuttuessa tai myöhästyessä koko ensemble seisoo tyhjän panttina. Teatterissa vain harvoin ehditään vetelehtimään boheemisti, päinvastoin töitä paiskitaan usein niska limassa. Yhtä sisääntuloa harjoitellaan reippaasti yli kyllästymispisteen, kohtauksia toistetaan loputtomiin. Juuri toisto ja kurinalaisuus synnyttävät teatterissa sisäisen vapauden ja ajattomuuden tunteen. Yleisö ei tietenkään tule katsomaan toistoa, vaan tässä ja nyt tapahtuvaa esitystä. Ehkä enemmän kuin loistavia näyttelijäsuorituksia tai näyttäviä ylöspanoja, teatteri on yhdessä koettua aikaa. Se on tässä toistensa näköisten, puolen tunnin formaatteihin pilkotussa kulttuurissamme alkukantainen kokemus. 20 T A K U

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Yritystoiminnan suunnittelu 15 osp Tavoitteet: Opiskeli arvioi oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta.

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot