SM-sarjat kuumimmillaan Oulunkylän trillerit siirsivät ratkaisut viimeiseen turnaukseen

Transkriptio

1 1 / S u o m e n C u r l i n g l e h t i S U O M E N C U R L I N G V Ä E N P U O L U E E T O N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A MM-ennakot naisten, miesten sekä juniorien MM:t päättävät kilpakauden Suomen Curlingliiton strategia Tulevaisuuden suuntaviivat eivät jääneet arkistoihin pölyttymään Suomicurlingin suurmiehistä esittelyssä Matias Virtaala SM-sarjat kuumimmillaan Oulunkylän trillerit siirsivät ratkaisut viimeiseen turnaukseen

2 4/2010 Tässä numerossa: Matkaa on, mutta eiköhän me jotakin keksitä! Pitkien etäisyyksien maassa, jollaisena ainakin eurooppalaisessa mittakaavassa voimme Suomea pitää, on aina omat logistiset haasteensa. Meillä maantieteellistä eroa eteläisimmän ja pohjoisimman curlingseuran välillä on noin 900 kilometriä. Siitä johtuen tiivis yhteistyö sekä eri seurojen, että seurojen ja liiton välillä on asia, joka ei synny itsestään. Sitäkin arvokkaampi asia tuo yhteistyö silti on. Toki etäisyyksiä kutistaa nykyisin esimerkiksi tietotekniikka. Tässä numerossa esittelemme yhden tavan hyödyntää kanadalaista tietotaitoa viikoittain suomalaisen joukkueen harjoittelussa. Samoilla metodeillahan meillä olisi mahdollista järjestää tekniikka-, taktiikka- ja vaikkapa jäänhoitokursseja ympäri maata. Kuvaus videolle ja video yleiseen jakoon liiton nettisivuille sekä ilmoitus jokaiselle seuralle videon olemassaolosta tuskin älyttömiä resursseja vaatisi. Esimerkiksi lajin pariin eksyneille aloittelijoille jonkinlainen videokurssin muotoinen tietopaketti vaikkapa jo olemassa olevalla liiton curlingwiki-sivustolla voisi toimia hyvänä kynnyksen madaltajana uuden säännöllisen harrastuksen aloittamiseen. Jäänhoitoonhan joitain ohjeita kyseiseltä sivustolta jo löytyy. Julkaisija: Suomen Curlingliitto ry Toimituksen osoite: Kivivuorenkuja 4 a Vantaa Päätoimittaja: Riku Harjula rharjula@gmail.com Ulkoasu ja grafiikka: Kalle Wallin kwallin@ulapland.fi 1 / S u o m e n C u r l i n g l e h t i Toimitussihteeri: Riikka Louhivuori riikka.louhivuori@welho.com Toimitus ja vakituiset avustajat: Jari Laukkanen Tommi Häti Erno Koliseva Fred Randver Anne Malmi Markus Sipilä Jermu Pöllänen Toni Sepperi Pitkät etäisyydet tuovat haasteita myös kansallisten kilpailujen järjestämiselle. Pitkään Vierumäki oli kansallisen kilpailutoiminnan keskuspaikka ja kuluvalla kaudella vastaavaa virkaa hoitaa Peurunka. Vaikkakin valtaosa maamme harrastajista ja etenkin kilpacurlingin huiput ovat keskittyneet pitkälti pääkaupunkiseudun ja Hyvinkään alueille, on lajin näkyvyyden turvaaminen tärkeää ympäri maata. Ja vaikka näkyvyyttä ei osattaisi hyödyntää, niin mitä enemmän lajin tapahtuvat keskittyvät pääkaupunkiseudun läheisyyteen, sitä todennäköisemmin kaukana Helsingistä asuvien lajiharrastajien osallistumiset kansalliseen kilpailutoimintaan harvenevat. Jo nyt täytyy nostaa hattua esimerkiksi SM-sarjaa kiertäville Itä- ja Pohjois-Suomen porukoille, sillä kilometrejä kauden aikana kertyy valtava määrä! Tavalla tai toisella lajin laajeneminen ja sen aseman vahvistuminen ruuhkasuomen ulkopuolella tulee ehdottomasti turvata. Tietotekniikka luo uusia mahdollisuuksia, mutta sen hyödyntämisen lisäksi kilpailutoiminta ympäri maata tulisi pystyä varmistamaan. Näin siis siitä huolimatta, että meitä ruuhkasuomea kansoittavia lajiniiloja harmittaa kasvavat kilometrimäärät kilpailupaikkakunnille. Pelkkä suosiotaan kevätbonspielina menettänyt uusia paikkakuntia kiertävä SM-Cup ei ratkaisuksi riitä. Riku Harjula Osoitteenmuutokset: riikka.louhivuori@welho.com Curlinglehti julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Toiveaiheita, palautetta, ideoita, kuvia yms. otetaan vastaan toimituksen sähköpostiosoitteessa curlinglehti@gmail.com Ilmoitusvaraukset, mainospaikkahinnastot sekä aineistopäivät osoitteesta rharjula@gmail.com. Ilmoitusaineistot sähköisessä muodossa sähköpostilla tai muuten erikseen sovitulla tavalla. Painopaikka: Newprint Oy, Raisio PS: Curlinglehden päätoimittajana SUUR- KIITOS jokaiselle lehden viime numeron palautekyselyyn vastanneelle! Palautteet ja niistä koostetut suunnitelmat ovat pelkkää sanahelinää, ellei lupauksia ja tavoitteita kyetä täyttämään. Lehden tulevaisuudensuunnitelmista lisää numeron viimeisellä sivulla! valokuva: Riku Harjula Kansi Pääkirjoitus 2 Sisällys & YMCA 3 Puheenjohtajan palsta 4 Toimituksen EM-kisaveikkauksessa sivuosumia! 5 Curlingliiton strategiset sentit 6-9 Meiltä ja maailmalta MM-ennakko Internetajan valmennuskuviot vuotta sitten16 Anne Malmin kolumni 17 Juniorcurling SM-sarjan ratkaisut lähestyvät Matemaattista heittovalintaa osa Pasi Länsiluoto 26 Etelänaapuri 27 Suomisportsin Mark Mestarit 31 In Memoriam Pekka 32 Etelänaapuri 32 Lukijakyselyn tulokset 33 Kivet liukuvat lakeuksilla Matias Virtaala

3 Curlingvuosi 2011 on jo täydessä vauhdissa, ja toiveet tämän vuoden osalta ovat korkealla usko suomalaisen curlingin kehitykseen on edelleen ainakin Curlingliiton hallituksen piirissä vahva! Juuri ennen tätä kirjoitusta saimme myös odottamamme tiedon tämän vuoden valtionavusta: euroa, nousua viime vuoteen verrattuna peräti euroa. Tämä antaa meille hyvät puitteet toteuttaa tälle vuodelle asetettuja tavoitteita, ja päätös on toisaalta osoitus myös siitä, että ministeriökin uskoo suomalaisen curlingin kehittyvän edelleen. Olemme siis oikealla tiellä, ja nyt meidän on yhdessä osoitettava työllämme olevamme luottamuksen arvoisia! Tämän vuoden pääteema on suomalaisen huippucurlingin valmennukseen panostaminen. Tuore valtionapupäätös antaa mahdollisuuden suunniteltuun valmennusprojektiin, ja nyt onkin sitten tehtävänä löytää tähän toimeen sopiva henkilö sekä mahdollisimman tehokas toimintamalli. Toivonkin siis ennakkoluulottomia ideoita ja ehdotuksia, erityisesti kaikilta niiltä pelaajilta, jotka tosissaan tähtäävät suomalaisen curlingin huipulle. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin nostaa maajoukkueemme jälleen taistelemaan mitaleista kansainvälissä arvokisoissa ja paikka vuoden 2014 olympialaisiin on edelleen saavutettavissa! Nyt voisi olla myös paikallaan järjestää huippucurlingia koskeva seminaari /keskustelutilaisuus Vuoden 2010 aikana aloitettu historiallinen Development Officer projekti on ollut hallituksen näkökulmasta erittäin UUSI VUOSI ON TOIVEITA TÄYNNÄ! hyödyllinen ja toteuttanut niitä tavoitteita, jotka asetettiin alun perin vuonna 2009 strategiatyössä sekä tarkennettuina vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa. Nyt olisikin tärkeätä jatkaa tuota työtä, ja tähänkin edellä mainittu valtionapupäätös antaa mahdollisuuden. Karri Kupari on ollut työssään motivoitunut ja sitoutunut kehittämään suomalaista curlingia, ja hallituksen toivomuksena onkin että hän voisi jatkaa tuota työtä! Seuratoiminta kaiken alku ja juuri!! Tiedostaen täysin, että toistan itseäni ja monen monituista aiempaa kirjoitustani, muistutan taas kerran seuratoiminnan tärkeydestä, joka loppujen lopuksi on se ainut tie todelliseen kehitykseen ja tae toiminnan jatkuvuudelle. Karri Kuparin tekemän selvitystyön tuloksena liitolla on nyt ensimmäistä kertaa käytettävissä koko suomalaisen curlingkartan kattavat tiedot seuratoiminnan tasosta, käytettävissä olevista resursseista sekä niistä ongelmista, mutta myös positiivisista asioista, jotka koskettavat jäsenseurojemme toimintaa. Liitto pyrkii käytettävissä olevin keinoin auttamaan ja motivoimaan paikallistason toimintaa, mutta tosiasia on se, että ilman seuratason aktiivisuutta ei mistään tule mitään pitkällä tähtäimellä. Tässä yhteydessä onkin mielestäni osuvaa lainata ansiokkaan webmasterimme sekä viestintävaliokuntamme vetäjän, Markus Sipilän tunnuslausetta: Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki hoidettua. Juuri nyt on meneillään jäsenseuroja koskeva tietojen keruu menneen vuoden toiminnasta, jotta liiton hallituksella olisi mahdollisuus toimintasuunnitelman mukaisesti palkita jokin seura toiminnan tason merkittävästä kehityksestä. Ja samaan hengenvetoon ehdotankin, että tänä vuonna jäsenseuramme keskittyisivät erityisesti junioripelaajien hankkimiseen sekä olemassa olevien junioriharrastajien motivoimiseen tämän rakkaan lajimme parissa. Liitto edesauttaa tätä tavoitetta mm. alueellisten juniorileirien järjestämisellä! Paljon on siis tehtävää, mutta myös koettavaa tarjolla on jälleen kerran elämyksiä, joita vain curling voi meille tarjota! Toteutetaan siis yhdessä toiveita ja vastataan niihin haasteisiin, joita on edessämme, sillä me pystymme siihen!! HAUSKAA CURLINGVUOTTA 2011!! Olli Rissanen Toimituksen EM-kisaveikkauksessa sivuosumia! Teksti: Riku Harjula, Kuva: sxc.hu Curlinglehden edellisessä numerossa (4/2010) toimituksemme lankesi perinteiseen EM-kisaveikkaukseen. Miesten osalta mestaruus meni Norjalle, aivan kuten varmaksi tiesimmekin, mutta miesten muut mitalisijat eivät rehellisesti sanottuna olleet kyllä lähimainkaan veikatunlaiset. Sekä hopealle ennakoitu Skotlanti, että pronssille uumoiltu Ruotsi jäivät molemmat välierien ulkopuolelle. Miesten osalta suurin yllätys oli varmasti Tanskan hyvin nuoren joukkueen nouseminen hopealle asti! Isäntämaa Sveitsi vei viimeisen mitalisijan Saksan nenän edestä. Venäjä ja Hollanti hakevat ensi vuonna odotetusti vauhtia B-sarjasta. Naisissa mitaleille veikkaamamme Sveitsi, Ruotsi ja Venäjä -kolmikko eteni sentään välierävaiheeseen saakka, mutta järjestys muodostui lopulta veikkauksemme osalta poikkeavaksi. Mestariksi povaamamme Sveitsi jäi lopulta kolmanneksi, kun taas pronssille odottamamme Venäjän oli tyytyminen neljänteen sijaan. Ruotsin uuden nälkäisen edustusjoukkueen yllättävän finaalipaikan onnistuimme ennakoimaan, mutta toteutuneeseen kultamitaliin asti emme heihin sentään uskoneet. Ruotsin naisilta siis upea suoritus! Saman kaavan mukaanhan myös Ruotsin miesten joukkue yllätti mestaruudellaan edellisellä kaudella, joten jotain osaamista länsinaapurissamme täytynee löytyä. Kotimaisten joukkueiden taival kisoissa kulki alavireisesti toimituksen optimismista huolimatta. Naiset keräsivät yhden voiton ja tippuivat näin ollen Hollannin kanssa ensi vuodeksi B-sarjaan. Miehet jäivät B-sarjassa puolestaan välierien ulkopuolelle. Lopulliset tulokset löytyvät esimerkiksi WCF:n kisasivuilta osoitteesta: Curlinglehti etsii joukkoonsa lisää lajista innostuneita vahvistuksia. Toimituksen nykyrakenteen vuoksi haemme toimittajaa tai vakituista avustajaa etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Aiempi kokemus viestinnästä on toki eduksi, mutta ei välttämätöntä. Lehtemme toimitus tarjoaa tarvittavan koulutuksen aiheeseen. Tärkein työväline onkin vilpitön innostus ja kiinnostus curlingia kohtaan! Osallistumisen taso ja määrä on erikseen sovittavissa. Lähetä avoin hakemus osoitteeseen ja liity osaksi innokasta työryhmäämme! Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jos jokainen tekee jotakin tulee kaikki tehdyksi! 4 5

4 Curlingliiton strategiset Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. -Wikipedia sentit Suomen Curlingliitto laati kesällä 2009 strategian, jossa määritellään kehittämistavoitteet vuoteen 2014 saakka. Curlinglehti päätti ottaa selvää, miten strategian toteuttaminen eteni vuonna Curlingliiton tavoitetila vuoteen 2014 mennessä TOIMINTA TUNNUSLUVUT Teksti: Markus Sipilä Kuvitus: Kalle Wallin Sana strategia tulee nykyään vastaan hyvin erilaisissa asiayhteyksissä. Milloin on kyse missiehdokkaiden strategisista senteistä ja milloin yritysjohdon strategisesta tahtotilasta. Raiskatun termin määritelmä Wikipediassa on kuitenkin varsin helposti ymmärrettävä: Strategia tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Curlingliiton strategian laatiminen sai alkunsa keväällä 2009 Tomi Rantamäen aloitteesta. Rantamäki haastatteli strategiatyön taustaksi vuoden 2009 hallituksen jäseniä ja luovutti haastattelujen perusteella tekemänsä analyysin seurojen edustajista kootulle strategiatyöryhmälle. Työryhmä määritteli kesän aikana Curlingliiton tavoitetilan vuodelle 2014 ja laati strategian, jolla tämä tavoitetila saavutettaisiin. Strategiassa tunnistettiin kaikkiaan 15 painopistealuetta, joihin panostamalla Curlingliitto pyrkii saavuttamaan vuodelle 2014 asettamansa tavoitteet. Työryhmä valitsi näistä vuodelle 2010 viisi painopistealuetta ja laati listan niihin liittyvistä konkreettisista kehitystoimenpiteistä. Painopistealueet ja kehitystoimenpiteet kirjattiin Curlingliiton vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Curlingliitto palkkasi kesällä 2010 historiansa ensimmäisen työntekijän, kun Karri Kupari aloitti liiton Development officerina. Syksyn alussa ilmestyneen Curlinglehden haastattelussa hallituksen puheenjohtaja Olli Rissanen ja Kupari arvioivat, että toimintasuunnitelmaan kirjatut kehittämistoimenpiteet saadaan toteutettua loppuvuoden aikana. Syksyn aikana tehdystä kehitystyöstä ei ole kiirinyt juurikaan tietoa harrastajien suuntaan, joten Curlinglehti otti selvää mitä vuoden aikana saatiin aikaiseksi. Pääpaino alueellisen toiminnan kartoittamisessa ja kehittämisessä - Vaikka rahat eivät riittäneet kokopäiväisen toiminnanjohtajan palkkaamiseen, saatiin kehitystä vietyä osa-aikaisen Development officerin myötä merkittävästi eteenpäin, kiteyttää Rissanen kuluneen vuoden saldoa. Development officerin raportti loppuvuoden 2010 aikana tehdyistä toimenpiteistä ei ole vielä valmis, mutta Rissanen lupaa sen valmistuvan lähiaikoina, jonka jälkeen raportti myös julkaistaan harrastajien saataville. Laajin ja eniten aikaa vienyt yksittäinen toimenpide on ollut pääkaupunkiseudun ulkopuolisten curlingpaikkakuntien harrastusolosuhteiden systemaattinen läpikäynti, jonka yhteydessä selvitettiin, mikä on toiminnan taso ja mitkä ovat harrastamisen kannalta keskeiset haasteet paikkakunnilla. Saatavilla oleva on pääkaupunkia lukuun ottamatta selkeä pullonkaula. Siitä johtuen pelipaikkakuntien liikuntatoimien kanssa on käyty selvityksen yhteydessä keskustelua siitä, miten jääaikaa olisi mahdollista saada lisää ja miten peliolosuhteita voitaisiin parantaa. - Tarkoituksena on esimerkiksi löytää suunnitteilla olevia jäähallien saneerausprojekteja ja pyrkiä vaikuttamaan näihin, jotta samalla saataisiin rakennettua curlingrata jäähallin yhteyteen samaan tapaan kuin Kisakalliossa. Esimerkiksi Oulun alueella tullee jo lähitulevaisuudessa eteen saneerausprojekteja, joissa Liiton jäsenmaksun maksaneiden pelaajien määrä on huomattavasti nykyistä suurempi ja pelaajat ovat tyytyväisiä liiton ja sen jäsenseurojen tarjontaan. Harrastajia ja pelipaikkoja on jokaisessa merkittävässä kasvukeskuksessa Liiton toimintaa johtavat puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallitus sekä osa-aikainen sihteeri. Suomen edustusjoukkueiden menestyminen arvokisoissa tuo liitolle ja lajille näkyvyyttä mediassa. Liiton mediasuhteet ovat hyvässä kunnossa pelaajaa, joista 500 junioria Yhteensä 25 lämmintä rataa,3 huippuhallia Kokonaisbudjetti olympiapaikkaa 2 MM-paikkaa EM-mitali 4 kv juniorijoukkuetta Medianäkyvyyden määrä kauden aikana TV:ssä ja päälehdissä 6 7

5 pitää olla tarkkana, toteaa Rissanen. Vuoden 2010 aikana selvitettiin myös muiden paikkakuntien jäähallihankkeet ja esimerkiksi Pirkanmaalla on suunnitteilla useampiakin jäähalleja. - Nyt tiedämme, missä jäähallihankkeita on käynnissä ja pyrimme vaikuttamaan niihin. Toivottavasti tätä kautta saataisiin uusia ratoja uusille paikkakunnille, valottaa Rissanen. Alueellisen toiminnan kehittämisessä päästiin myös hivenen konkreettisemmalle tasolle, kun Harjavallassa, Kangasniemellä ja Loimaalla järjestettiin koulutustilaisuudet, joissa suomalaisen curlingin todelliset konkarit Wille Mäkelä ja Tommi Häti olivat jakamassa oppeja paikallisille harrastajille. Junioritilanne edelleen katastrofaalinen Vuoden 2010 toimintasuunnitelman yksi painopistealue oli junioritoiminnan valtakunnallinen kehittäminen ja organisointi. Tavoitteena oli perustaa juniorivaliokunta koordinoimaan juniorityötä liitto- ja seuratasolla ja lisätä tätä kautta oleellisesti juniorien määrää. Junioritilanne kehittyi kuitenkin vuonna 2010 yhtä mollivoittoisesti kuin lähivuosinakin. Erittäin heikkoa tilannetta kuvaa hyvin se, että vuonna 2010 ei järjestetty edes juniorien SM-kilpailuita. - Juniorivaliokunta kyllä perustettiin, mutta tosiasia on että toimintaa ei saatu käytännön tasolla käyntiin, toteaa Rissanen. Katastrofaalisen junioritilanteen perimmäinen syy on, että seuroilla ei ole käytännössä minkäänlaista junioritoimintaa. - Junioritoiminnan kehittämisessä emme saavuttaneet vuodelle 2010 asetettuja tavoitteita, joten tämä on yksi tärkeimpiä painopistealueita alkaneena vuonna, pohtii Rissanen. Rissasen mukaan liitto aikoo puhaltaa henkeä junioritoimintaan vuoden 2011 aikana järjestämällä alueellisia junioriikäisille suunnattuja kursseja yhteistyössä seurojen kanssa. Liiton viestintää kehitettiin vuonna 2010 Viestinnän ja mediasuhteiden kehittäminen nostettiin erittäin tärkeiksi painopistealueiksi sekä strategiassa että vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa. Curlingliitolle perustettiin viestintävaliokunta syksyllä 2009 ja suunnitelman mukaisesti valiokunta keskittyi ensimmäisen kautensa aikana SM-sarjan ja arvokisojen mediatiedotukseen. Tällä osa-alueella onnistuttiin vuonna 2010 varsin hyvin. Syksyllä 2010 liiton viestintätoiminta organisoitiin siten, että Curlinglehden toimitus yhdisti voimansa muun viestintävaliokunnan kanssa. Viestinnän kehittäminen harrastajien suuntaan vaatii kuitenkin paljon huomiota jatkossa, sillä esimerkiksi Development officerin tekemän työn edistymisestä ei hallitus ole viestittänyt harrastajille lainkaan. Informaation jakaminen onkin jäänyt täysin Curlinglehden kahden erillisen omatoimisen haastattelun varaan. Sidosryhmätoiminta vaiheessa orastavia valonpilkahduksia koululaiscurlingissa Vuoden 2010 aikana oli suunniteltu aloitettavaksi tärkeimpiin sidosryhmiin vaikuttaminen. Tarkoitus oli synnyttää yhteistyötä opettajien, urheilutoimittajien, opiskelijoiden ja jäähallien hallimestarien kanssa. - Sidosryhmätoiminta on suoraan sanottuna pahasti vaiheessa, mutta opettajapuolella on sentään pieniä valonpilkahduksia pääkaupunkiseudulla, kertoo Rissanen. - Pohjois-Haagan urheilupainotteinen lukio ja Mäkelänrinteen urheilulukio ovat ottaneet curlingin säännölliseksi osaksi koululiikuntaa, joten pelaamalla kortit oikein tätä kautta olisi mahdollista saada urheilullisia nuoria lajin pariin. Liiton toiminnassa yhä kehitettävää Vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan oli kirjattu yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi liiton toiminnan kehittäminen. Osaaikaisen työntekijän palkkaaminen onnistui ja kilpailu- ja viestintävaliokunnat toimivat menestyksekkäästi, mutta muun kehittämistoiminnan organisointi valiokuntiin jäi haaveeksi. - On selvää, että toiminnan kehittämiseksi tarvittaisiin runsaasti vapaaehtoisia, mutta valiokuntatoiminnan aktivoinnissa ja toiminnan koordinoimisessa on hallituksella selkeä petraamisen paikka, arvioi Rissanen. Kohti tulevaa Vaikka osa vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan kirjatuista tavoitteista jäi saavuttamatta, pitää Rissanen silti vuotta 2010 onnistuneena: - Jää nähtäväksi, saavutammeko vuoteen 2014 mennessä kaikki asetetut tavoitteet, mutta kehitys on joka tapauksessa oikeansuuntaista, toteaa Rissanen ja jatkaa: - Arvokisamenestys on avain monen muun asian kehittämiselle ja tätä mieltä on myös valtionavustuksia jakava Opetus- ja kulttuuriministeriö. Curlingliiton saama valtionavustus nousi 45 % vuodelle 2011 ja tavoitteena on palkata osa-aikaisen Development officerin lisäksi kilpavalmentaja. - Valmennus tulee suuntautumaan edustusjoukkueiden lisäksi muille kilpajoukkueille, jotka haluavat aidosti panostaa kehittymiseen, kertoo Rissanen. Rissanen lupaa, että Curlingliitto järjestää kevättalven aikana keskustelutilaisuuden mestaruussarjajoukkueille, jotta joukkueiden toiveita valmennuskuviolle saadaan kartoitettua. Vuonna 2010 ei järjestetty edes juniorien SM-kilpailuita Curlinglehti listasi vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan kirjatut kehittämisen painopistealueet, niihin suunnitellut konkreettiset kehitystoimenpiteet ja arvioi Curlingliiton hallituksen puheenjohtaja Olli Rissasen haastattelun perusteella miten asetetut tavoitteet saavutettiin. Seuratoiminnan tukeminen ja alueellisuus - Yhteydentot kaikkiin seuroihin ja yhteistyöhön kannustaminen - Koulutustilaisuuksien järjestäminen alueilla - Klubityyppiseen toimintaan kannustaminen - Koululaiscurlingin edistäminen - Tukea kehittyville seuroille - Seuratoiminnan kehittämisessä tukeminen Sidosryhmätoiminnan käynnistäminen - Opettajat - Urheilutoimittajat - Opiskelijat - Jäähallien hallimestarit Viestinnän kehittäminen - SM-sarjan ja muiden tärkeiden tapahtumien mediatiedotus - Web-sivuston jatkokehitys - Edustusjoukkueiden kanssa mediatiedottamisesta sopiminen - Curlinglehden jakelulistalla olevien kirjastojen tarkistus - Viestinnän kehittäminen harrastajien suuntaan Liiton toiminnan kehittäminen - Toiminnanjohtajan palkkaaminen - Hallitustyön organisointi ja valiokuntatyöskentelyn tarkentaminen - Vammaisurheilun integrointi lajiliittoon Junioritoiminnan valtakunnallinen kehittäminen ja organisointi - Liiton ja seurojen junioritoiminnan organisointi juniorivaliokuntaan - Junioritoiminnan kehittäminen tavoitteena juniorien määrän oleellinen lisääminen VÄRIEN MERKITYS: TAVOITE SAAVUTETTIIN TAVOITE SAAVUTETTIIN osittain TAVOITEtta ei saavutettu 8 9

6 Teksti: Jari Laukkanen Kuvat: WCF arkisto Valmentajanimityksiä Skotlannissa Skotlanti on järjestellyt edustusjoukkueidensa valmennusta uuteen uskoon ja nimittänyt uusia valmentajia maan huippupelaajille. Miesten päävalmentajaksi on nimetty ruotsalainen Sören Grahn, joka viime aikoina on koutsannut hyvällä menestyksellä Ruotsin huippujoukkue Niklas Edinin porukkaa. Saaliina mm. Euroopan mestaruus ja neljäs sija olympiakisoissa Vancouverissa. Grahn on itsekin pelannut aikoinaan MM- ja olympiakisoissa. Naisten maajoukkueen päävalmentajaksi nousee Rhona Martin, tuo kultayllätyksen Salt Lake Cityn olympialaisissa kipparoinut kokenut sotaratsu. Tony Zummack Kanadan Galgarysta tulee vetämään skottien pyörätuolicurlingmaajoukkuetta ja Cate Brewster jatkaa tittelillä High Performance Coach. Aikaisemmin pitkät ajat puikoissa olleet Derek Brown ja Tom Pendreigh sen sijaan lopettavat tehtävissään. Aikaisemmin olympialaisissa naisten joukkueita vetänyt Nancy Murdoch siirtyy High Performance Coachin tehtävään RCCC:hen. Pohjois-Amerikka dominoi Continental Cupia Pohjois-Amerikan tähdistöjoukkue hakkasi Muun Maailman vastaavan tämän vuoden Continental Cupissa selkein pistein Voittomarginaali on suurin turnauksen historiassa. Voitosta pelaajat saivat palkintorahaa CAD ja hävinneillekin riitti Turnauksen järjestelyistä vastaava WFG-yhtiö ilmoitti samalla, että seuraava Continental Cup tullaan pelaamaan Langleyssä, Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadan länsirannikon tuntumassa, aivan Vancouverin kaupungin vieressä päivä tammikuuta Tyynenmeren alueen joukkueet karsivat MM-kisoihin Kiina ja Korea hallitsivat Tyynenmeren alueen MM-karsintoja. Sekä miehissä että naisissa maat ottivat paikat kevään MMkisoihin. Korealaiset veivät naisten sarjan Ji Sun Kimin johdolla ja jättivät Kiinan moninkertaisen arvokisamitalistin Bingyu Wangin toiseksi. Kolmanneksi sijoittui Japani (Skip: Mayo Yamaura). Miehissä taas Kiina oli parempi finaalissa (Skip: Fengchun Wang) ja toiseksi sijoittui Korea (Skip: Dong Keun Lee). Miesten sarjan kolmanneksi pelasi Australian vanha tuttu Hugh Millikin ja neljäs oli Sean Beckkerin Uusi-Seelanti. Gunnlaugssonin Venäjän retki päätökseen Kaikki alkoi nopeasti, mutta päättyi myös yhtä nopeasti. Jason Gunnlaugssonin pesti Venäjän maajoukkueena päättyi vain muutaman kuukauden jälkeen. Heidät pestattiin alun perin maajoukkueeksi tähtäimessään Sotchin kotikisat vuonna 2014, mutta pesti sai nopean lopun. Venäjän Curlingliitto ilmoitti kanukeille, etteivät he tule saamaan kaksoiskansalaisuutta tarpeeksi ajoissa, jotta voisivat edustaa Venäjää tulevissa olympiakisoissa. Tosin epäilyksiä tähänkin selitykseen asetetaan väittämällä, että tuntemalla oikeat ihmiset Moskovassa kaikki asiat saadaan järjestettyä. On myös esitetty väitteitä, etteivät venäläiset curlaajat olleet kovin iloisia Pääministeri Putin kokeili curlingia Yksi maapallon mahtimiehistä, Venäjän pääministeri Vladimir Putin pääsi kokeilemaan curlingin helppoutta ja vaikeutta Moskovan liepeillä sijaitsevassa Novogorsk Training Centerissä. Tilaisuudesta levinneen lehtikuvan perusteella venäläiset eivät muistaneet kertoa Putinille, missä hakit sijaitsevat. kanadalaisten saamasta pestistä ja se olisi vaikuttanut kansalaisuushakemuksen hylkäämiseen. Osansa saattoi myös olla rahalla, sillä jokaiselle kanukille oli luvattu dollaria kaudesta ja kulut päälle. Ehkä niitä rahoja ei ollutkaan niin helppo kerätä kokoon. Jason Gunnlaugsson, Justin Richter ja Tyler Forrest olivat luonnollisesti pettyneitä diilin kaaduttua kansalaisuushakemuksen kaatumiseen ja siihen, että he menettivät unelmatyöpaikkansa: ammattilaiscurlaajan ammatti jää nyt rahaturnaustienestien ja sponsoreiden varaan. Herrat irtisanoutuivat aikaisemmista työpaikoistaan Venäjän retken aattona ja jäivät näin tyhjän päälle homman kariuduttua. Hakkerit hyökkäsivät curlingsivustolle Curlingzone, World Curling Tour, Ontario Curling Tour ja Canadian Curling Reporters sivustot joutuivat hakkerin hyökkäyksen kohteeksi tammikuun puolivälissä. Sivustojen ylläpidosta vastaava Gerry Geurts toteaa olleensa todella yllättynyt, sillä eihän curlingsivustoille hyökkäämisessä ole mitään järkeä. Hakkerit olivat onnistuneet poistamaan sivustojen tietokannat ja samalla katosi vuosien työ bittiavaruuteen. Lisäksi he olivat onnistuneet backup-tiedostojen tuhoamisessa. Vuoden tiedot saatiin onneksi palautettua melko nopeasti, mutta viimeisen parin vuoden tiedot ovat vielä palauttamatta. Niiden mukana olivat tietysti 2010 olympiakisoihin liittyneet tiedot. CurlingZonesivustolla voi käydä antamassa lahjoituksen, jonka avulla palautustyö saataisiin nopeammin tehtyä. Arviolta n USD vaaditaan tietojen palauttamiseen, sikäli mikäli ne saadaan pelastettua USA:ssa sijaitsevasta data recovery yhtiöstä

7 MM-ENNAKKO 2011 Naisten MM-kisat pelataan tänä vuonna maaliskuuta Tanskassa, tarkemmin Granly Hockey Arenalla, Esbjergissä. Vastaavasti miesten kilpailut pelataan Reginassa, Kanadassa. Miesten kisat pelataan huhtikuuta uudelleen nimetyssä hallissa nimeltä Evraz Place, aikaisemmalta nimeltään Agridome. Teksti: Jussi Uusipaavalniemi, Valokuva: Jermu Pöllänen MM-kilpailuissa on nykyisellään 12 joukkuetta. Aikaisemminhan niissä oli 10, mutta määrää nostettiin uusien maiden tultua mukaan samalla, kun miesten ja naisten kilpailut eriytettiin toisistaan. Nykyisen käytännön mukaan sekä naisten että miesten MM-kisat ovat joka toinen vuosi Pohjois- Amerikassa. Näin saadaan vuosittain yhdet kisat käytännössä Kanadaan. Kanadahan on yhä harrastajamäärissä mitattuna curlingin suurin maa. Paikkajako kisoihin menee siten, että Amerikka saa 2 paikkaa, Eurooppa 8 ja Pacific zone 2. Isäntämaa saa aina paikan, tosin kisat ovat useimmiten juuri niissä maissa, jotka muutenkin menestyvät, jolloin jaossa olevat paikat eivät supistu. Amerikan paikoista joutui USA muistini mukaan ensimmäisen kerran karsimaan, kun Brasilia ilmoittautui jäseneksi Maailmanliittoon (WCF) ja haastoi heikomman kisamenestyjän karsintaan. USA kuitenkin helpohkosti voitti karsinnan. Euroopan paikat jaetaan luonnollisesti EM-kisoissa, joissa viime joulukuussa Sveitsissä ei Suomen miehillä eikä naisilla ollut tarvittavaa menestystä saadakseen paikan MM-kisoihin. Kaukana idässä ovat kilpailut myös koventuneet. Pitkään hallinneet Australia ja Uusi-Seelanti eivät tänä vuonna pärjänneet, vaan Kiina ja Korea veivät paikat sekä miesten että naisten karsinnassa. Miesten MM-kilpailut MM-kilpailut Kanadassa ovat varmasti monen nuoren curlaajan haave ympäri maailmaa. Kisat on aina loistavasti järjestetty, olosuhteet ovat viimeisen päälle ja katsomot ovat täynnä. Reginassa järjestetään jo kolmatta kertaa miesten MM-kisat (1973, voittaja Kjell Oscarius, SWE ja 1983, Ed Werenich, CAN). Homma on tuttua järjestäjille myös useista Kanadan sisäisistä koitoksista, jotka suuruudessaan vastaavat kyllä MM-kisoja. Tänä vuonna miesten kisoissa ovat mukana: Kanada, Kiina, Tsekki, Tanska, Ranska, Saksa, Korea, Norja, Skotlanti, Ruotsi, Yhdysvallat ja Sveitsi. Oma arvaukseni mitalikolmikosta: Kanada, Norja ja Ruotsi. MITALISUOSIKIT: Kanada: Miehissä sama juttu kuin naistenkin puolella, mutta vieläkin suurempi voittajasuosikki. Ei juuri merkitystä mikä joukkue Kanadaa edustaa. Pelaa usein hyökkäävästi ja luottaa omiin heittoihin. Mielenkiintoista katsoa, usein paljon kiviä pelissä ja paljon pisteitä. Norja: Euroopan mestari ja ollut kovassa iskussa viimeiset vuodet. Jokohan pääsisi korkeimmalle pallille? Pelaa hyökkäävää peliä, jos vain vastustaja lähtee siihen mukaan. Pelejä usein miellyttävää seurata. Poistopelissäkin erittäin kova. Mitaliryhmää! Ruotsi: Niklas Edinin joukkue vei jo yhden Euroopan mestaruuden. Tuolla joukkueella mahdollisuudet mitaleille! Erittäin hyviä määrispelaajia, jolloin matseja mukava seurata. KESKIKASTI: Saksa: Varsin tuttu joukkue Eurosportin katsojille. Luulen että Andy Kapp joukkueineen edustaa. Joukkue heikkeni toissavuonna Uli Kappin poistuttua joukkueesta. Tosin joukkueen henki taisi parantua. Ei yltäne semeihin. Pelaa usein paljon määrämittaisia, joten pelejä on ollut aika mukava seurata. Skotlanti: Pitkään kasattu ja kaksissa olympialaisissa flopannut David Murdochin joukkue hajosi, joten edustamassa joka tapauksessa uusi joukkue. Yksi mahdollinen on Hammy McMillanin uusi joukkue, joka ei enää parhaassa iskussa.tyypillisesti pelaa varmaa peliä, eli ei kovin miellyttävää seurata. Veikkaan puoliväliä. Sveitsi: Riippuu joukkueesta, niinkuin yleensäkin. Ei ole ollut kovinta kärkeä, mutta voi olla ihan huipullakin. Veikkaisin loppusijoitusta semifinaalien ulkopuolelle. Ruotsi: Ruotsissa on kolmekin tosi hyvää naisporukkaa. Joukkueesta riippuen kärkeä tai juuri semifinaalien alapuolella. Kiina: Ammattimaista harjoittelua, mutta miesten joukkue ei ole vielä lyönyt itseään läpi kuten naisten puolella. Tuskin vielä kärjessä, mutta tulollaan. USA: Viime vuosina USA ei ole hätyytellyt kovin usein kärkipaikkoja luvulla kerran MM-pronssi ja 2006 olympia-pronssi. USA:n joukkueet ovat vähän pimennossa Suomesta katsoen, joten yllätyksiä voi tulla. Yksittäisenä tilastona USA on Kanadan voittanut 2000-luvulla 3 kertaa, Ruotsi viimeisen 20:n vuoden aikana kolmesti ja Suomi koko historian aikana vain kerran. Veikkaan keskiryhmää. HÄNTÄPÄÄ: Tanska Korea Ranska Tsekki Naisten MM-kilpailut Naisten kisat pelataan suomalaisittain varsin lähellä, joten nyt olisi hyvä tilaisuus käydä katsomassa huippucurlingia paikan päällä. Esbjerg oli minullekin uusi paikka Tanskalaisessa curlingissa, kun toistaiseksi kaikki kilpailutoiminta on keskittynyt Kööpenhaminan alueelle, jossa on kaksi hienoa curlinghallia. Esbjergin urheilupuistossa on siis myös curlinghalli, jonka tiedot toistaiseksi jäävät itsellä vain nähtyihin kuviin. Nuo 12 maata naisten kisoissa ovat: Tanska, Kanada, Kiina, Tsekki, Saksa, Korea, Norja, Venäjä, Skotlanti, Ruotsi, Sveitsi ja USA. Tätä kirjoittaessa ei minulla ole vielä tietoa, mitkä joukkueet edustavat maitaan. Kuitenkin viime vuosien perusteella voisin hieman spekuloida tulevia joukkueita ja sijoituksia. Oma veikkaukseni mitalikolmikosta on Kanada, Kiina ja Skotlanti, muttei välttämättä tuossa järjestyksessä. MITALISUOSIKIT: Kanada: Kanada on aina voittajasuosikki, aivan sama mikä joukkue sieltä tulee. Heidän karsintansa on todennäköisesti kovempi kuin MM-kisat. Teknisesti ja taktisesti yleensä parasta seurattavaa. Kiina: Kiinalaiset ovat tietojeni mukaan harjoitelleet ammattimaisesti jo useamman vuoden. Naisten puolella mahdollisuudet ovat mihin vain. Voitti maailmanmestaruuden 2009! Kaikkein konemaisin joukkue, mutta pelaa usein mielenkiintoista peliä jossa pelissä on paljon kiviä. Skotlanti: Viime vuonna hävisi mestaruuden jatkopäässä. Ollut pitkään aivan kärkipäässä. Edustusjoukkue ei tosin vielä selvillä. Jos edustamassa on Eve Muirhead, niin veikkaisin Skoteille paikkaa semeihin. Sveitsi: Hätyyttää MM-kisoissa kärkeä, muttei ole 2000-luvulla voittanut. Tosin tuolta ajalta on jo kaksi pronssia ja yksi hopea. Jokohan olisi aika olla korkeimmalla pallilla? KESKIKASTI: USA: Menestys vaihtelee kovasti joukkueesta riippuen. Pari viime vuotta ollut poissa palkintopallilta. Uskoisin olevan juuri semifinaalien alapuolella. Saksa: Hallitseva maailmanmestari viime vuodelta pelaa kokeneen Andrea Schöppin johdolla. Hyvin heittäneen kapteenin ansiosta viime vuosi meni loistavasti. En kuitenkaan jaksa uskoa, että sama toistuisi. Voi siis olla palkinnoilla, mutta veikkaisin keskiryhmää. Todennäköisesti näemme useampiakin Saksan pelejä Eurosportilla. Markkinat jylläävät eivätkä kommentaattorit pääse pelejä valitsemaan. Venäjä: Ammattimaisesti harjoitteleva ja valmentajansa Olgan eteenpäin viemä joukkue on viime vuosina pelannut hieman ailahtelevasti. Parhaimmillaan voittaa kenet vaan, mutta viime vuosina tasaisuus ei ole ollut parhaimmillaan. Sarjataulukon puolivälissä. Ruotsi: Ruotsissa on kolmekin tosi hyvää naisporukkaa. Joukkueesta riippuen kärkeä tai juuri semifinaalien alapuolella. HÄNTÄPÄÄ: Tanska: Viime EM-kisoissa Tanskaa edusti kokematon Lene Nielsenin joukkue. MM-kisoissa en usko heidän pärjäävän kovin korkealle. Angelina Jensenin johtama kaksien sisarusten muodostama joukkue lopetti ja Angelina arveli, ettei hänen ja siskonsa joukkue ainakaan voita Tanskan mestaruutta. Korea: Vähän pimennossa, mutta todennäköisesti parantavat peliään vuosi vuodelta. Norja: Dordi Nordbyn lopetettua ei Norja ole ollut kärkikahinoissa. Tuskin vielä tänäkään vuonna. Tsekki: Uskoisin Tsekin olevan tänä vuonna kisojen häntäpäässä

8 valmennuskuviot T ieto ja taito leviävät usein parhaiten suorina kommentteina kasvotusten. Sitä tietoa, jota ei syystä tai toisesta ole esimerkiksi painetun sanan välityksellä mahdollista jakaa eteenpäin, kutsutaan termillä hiljainen informaatio. Tämän jakamisesta ollaan nykyisin huolissaan yritysmaailmassa eläköityvän sukupolven siirtyessä pois työelämästä, mutta vastaavasti osaamisen jakamisesta tulisi olla myös huolissaan oman l a j i m m e p a r i s s a. K e n t i e s p a r a s k e i n o t i e d o n s ä i l y t t ä m i s e e n j a j a t k o- jalostamiseen on valmennustoiminta. International Curling Coaches Association (ICCA) perusti menneenä vuotena Facebookiin uuden keskusteluryhmän, jonne kuka tahansa curlingin harrastaja mistä päin maailmaa vain voi kirjoittaa lajiin liittyvän kysymyksen. Tuohon kysymykseen vastaa parhaansa mukaan maailmalla lajin parissa meritoituneista valmentajista koostuva ryhmä omalla osaamisellaan. Ainoa vaatimus kysyjälle on siis liittyä kyseiseen internetpalveluun sekä sen sisällä toimivaan keskusteluryhmään. Molempiin osallistuminen on käyttäjälle ilmaista. Kysymykset voivat koskea mitä vain lajiin liittyvää, oli kyse Teksti: Riku Harjula & Erno Koliseva sitten tekniikasta, lihaskunnosta, taktiikasta, oheisharjoittelusta tai muusta vastaavasta. Valmentajaryhmä on nimekäs ja sitä johtaa kokenut Jim Waite. Suomalaisille Waite tuli tutuksi viimeistään Torinon olympiakisoista, joissa hän toimi Kanadan maajoukkuevalmentajana ja johti joukkonsa tuolloin kultamitaliin saakka Kanadan voittaessa olympiafinaalissa Suomen. Vastaava lopputulos nähtiin myös Vancouverin kotikisoissa Waiten toimiessa tällöinkin valmentajana. Kahden jo mainitun olympiaturnauksen lisäksi Waite toimi Kanadan maajoukkuevalmentajana niin Naganossa kuin Salt Lake Suomessa vain hyvin harvat joukkueet käyttävät hyväkseen joukkueen ulkopuolista tietotaitoa oman valmentajan kautta. Historian saatossa pääasiassa vain Suomen maajoukkueilla on ollut kiinnitettynä oma valmentaja. Nykyisellään edes näillä ei vakituista valmentajaa ole nimettynä, ellei sellaisena voida pitää juniorimaajoukkueen kapteenina aikuisten kisoissa toimivaa Jani Sullanmaata. Aikuisten maajoukkueilla EM-kisoissa matkassa olleet valmentajat eivät normaalitilanteessa koutsin hommia hoida. Kuurojen maajoukkue sekä pyörätuolimaajoukkue näyttävät valmentajakuvion osalta mallia muille joukkueille, sillä molemmilla on vakituinen vastuuvalmentaja tuomassa joukkueiden kehityskaareen objektiivisia vaikutteita ja joukkueen ulkopuolista osaamista. Valmentajaa on kuitenkin hankala löytää ja yhteistyö kantaa yleensä hedelmää vasta vuosien jälkeen. Pikavoittoja on liki mahdoton saavuttaa. Valmennusyhteistyö vaatii joukkueen ja valmentajan välille sitoutumista, joka vaatii rohkeutta. Viro näytti Suomelle jo tätä rohkeutta sitoutua palkkaamalla Markku Uusipaavalniemen maansa kilpajoukkueiden vastuuvalmentajaksi (kts. Curlinglehti 4/2010 s.21). Nyt Suomi seuraa perässä ja tulevia valmennuskuvioita ohessa esittelee Curlingliiton puheenjohtaja Olli Rissanen. Nykytekniikka antaa uusia mahdollisuuksia valmennuskuvioiden kuntoon järjestelemiseen. Ohessa esittelemme kaksi nykyaikaista mahdollisuutta. Toinen esimerkeistä käsittelee pienen helsinkiläisen porukan innovatiivista, mutta korkeatasoista valmennuskuviota ja sen kehittymistä, kun taas toinen on onnistunut esimerkki yhteisöviestinnän mahdollisuuksista ja siitä, kuinka valmennusapua kyetään tarjoamaan myös perus klubipelaajille ja aloitteleville harrastajille sijainnista riippumatta. Curling Coach Ask An Expert Cityssäkin. Apunaan Waitella on Facebookin Ask An Expert -ryhmässä muitakin kansainvälisissä turnauksissa meritoituneita nimiä, kuten Dick Henderson, Brian Gray, Paul Webster sekä ruotsalainen Stefan Lund. Toivottavasti vastaavanlainen palvelu saadaan aikaiseksi myös Suomen Curlingliiton uuden vastuuvalmentajan astuessa tehtäviinsä. Esimerkiksi liiton internetsivut voisivat toimia tehtävässä sopivana alustana ja palvella valmennuskysymyksissä esitellystä palvelusta poiketen myös omalla äidinkielellämme! Virtuaalivalmentaja Koska kehitys kehittyy, päätimme muutaman helsinkiläisen curlingpelaajan kanssa kokeilla hieman uutta valmennusmetodia syksyllä Otimme yhteyttä kanadalaiseen nuoreen mieheen ja kysyimme, josko olisi mahdollista saada häneltä apua heittotekniikkaamme. Ilman tapaamisia tai muita tarpeettomuuksia. Lähetimme hänelle Kanadaan sähköpostitse kolmesta eri suunnasta kuvattuja videoita heitoistamme ja jäimme odottamaan palautetta. Muutamaa päivää myöhemmin sähköpostilaatikkoon napsahti pdf-tiedosto, jossa heitot oli jaettu seitsemääntoista eri osaan. Mukana oli hyvin simppelit, maksimissaan kahden lauseen mittaiset ohjeet siitä, miten tekniikkaa tulisi kehittää. ERNO KOLISEVA IN TURN ASSESSMENT PRIORITY COMMENTS stance fine tune low more space between slider foot and side of hack alignment: rock needs work high alignment: body needs work high need to take time aligning body to target grip fine tune medium need to not spread fingers on handle... more like a hand shake... make sure rock is at 10:00 o clock and it stays there until release at 12:00 o clock hip elevation well done low back: rock well done low back: foot well done low back: general well done low forward: rock well done low forward: foot fine tune medium try not to life slider foot off ice when coming forward... when kicking out with your hack foot, make sure you push with the ball of your foot, not your toes... this will eliminate fishtail timing: rock/foot well done low balance needs work high with each slide, balance is getting better... keep practicing extension well done low delivery line: body fine tune medium ensure broom head stays beside rock during delivery or your shoulders will not be facing the target delivery line: rock well done low body/arm position well done low release well done low OUT TURN ASSESSMENT PRIORITY COMMENTS stance fine tune low more space between slider foot and side of hack alignment: rock needs work high alignment: body needs work high need to take time aligning body to target grip fine tune medium need to not spread fingers on handle... more like a hand shake... make sure rock is at 2:00 o clock and it stays there until release at 12:00 o clock hip elevation well done low back: rock well done low back: foot well done low back: general well done low forward: rock well done low forward: foot fine tune medium try not to life slider foot off ice when coming forward... when kicking out with your hack foot, make sure you push with the ball of your foot, not your toes... this will eliminate fishtail timing: rock/foot well done low balance needs work high with each slide, balance is getting better... keep practicing extension well done low delivery line: body fine tune medium ensure broom head stays beside rock during delivery or your shoulders will not be facing the target delivery line: rock well done low body/arm position well done low release well done low Kokeilusta jäi positiiviset mielikuvat. Oli kehittävää saada omista heittosuorituksista hyvin jäsennellyt ja selkokieliset ohjeet sen jälkeen, kun oli Suomessa saanut muutaman vuoden heitit ohi merkistä tyylisiä palautteita. Sitä kun on kuitenkin kiinnostuneempi epäonnistuneen suorituksen syistä kuin seurauksista. Curlingliitto palkkaamassa valmentajan Joulukuussa curlinglehden toimitukseen kantautui huhu, että Suomen Curlingliitto olisi palkkaamassa liitolle lajivalmentajaa, joka ainakin alkuun toimisi projektiluontoisesti. Lehden toimitus päätti ottaa yhteyttä Suomen Curlingliiton puheenjohtajaan Olli Rissaseen ja kysyä hieman tulevan valmennuspestin toteutuksesta. Erno: No Erno tässä Curlinglehdestä terve. Kuulimme huhun, että olisitte palkkaamassa liittoon valmentajaa. Pitääkö tämä paikkaansa? Olli: Kyllä meillä hieman sellaista viritystä on ollut. E: Milläs aikataululla tämä palkkaus tullaan tekemään ja kuinka pitkästä pestistä on kyse? O: Mitään päätöksiä tehtävän aloittamispäivämäärästä ei ole vielä tehty. Pestin kesto riippuu saatavasta valmentajasta ja ehdoista joilla valmentaja saadaan. Rahaa projektiin on noin tälle vuodelle. E: Eli puhutaan noin 8-9 kuukauden pestistä? O: Jotain sellaista joo. E: Minkälaista toimenkuvaa valmentajalle on hahmoteltu? O: Tarkoitus olisi saada nostettua ja laajennettua Suomen terävintä kärkeä ja saada tarjottua valmennusapua mm. maajoukkueille. Tässä tietenkin on pieni ongelma se, että vielä ei tiedetä tulevia maajoukkueita ja niiden halua liiton valmentajan käyttämiseen. Valmentaja olisi myös hyvä saada mukaan EM-kisoihin. Lisäksi liiton valmentajan tehtävänkuvaan pitäisi kuulua seurojen valmennusyhdyshenkilönä toimiminen. Ja ajankäytön niin mahdollistaessa myös pelaajavalmennus ihan seuratasolla. Puheenjohtaja Rissasen viimeinen kommentti kuulostaa Curlinglehden toimituksen korvaan hyvältä. On hyvä saada liittoon henkilö, johon aloittelevienkin pelaajien on helppo ottaa yhteyttä valmennuksellisissa asioissa - kuten soveltuvan valmentajan löytämisessä - ja mahdollisesti jopa saada liitosta valmennusta

9 Kur Kur ja UPN Data voittivat Suomen mestaruudet Teksti: Tommi Häti Kuva: Jussi Uusipaavalniemen arkistot Mielestäni ei pidä lainkaan vertailla nais- ja miescurlingia, vaan vertailun pitäisi kohdistua saman verran harjoitteleviin joukkueisiin. CURLING: NAISET VS. MIEHET ONKO EROA? Vakiintuneen käytännön mukaan Hyvinkäällä järjestettiin 1991 jokavuotinen cup ja voittajista ei ollut juuri epäselvyyttä. Vuosia Suomen kenttiä hallinneet Jaana SM- Jokela ja Jussi Uusipaavalniemi joukkueineen olivat kansainvälisiltä kentiltä tuodulla kokemuksella muita pari askelta edellä. Jussin valta-asemaa kärkkyi jo nippu nuorempia joukkueita, joiden kärkiniminä häärivät semeihin kiilanneet Petri Tsutsusen Gliders, Pasi Länsiluodon Kumpels ja juniori-ikäinen Rolling Stones kipparinaan Tommi Häti. Hyvinkääläisrintaman takana parhaaksi ulkopaikkakuntalaiseksi nousi Olli Rissasen M-curling viidennellä tilalla. Paikallislehti Hyvinkään sanomat osasi kertoa että se oli 10-vuotisen SM-cup -historian paras sijoitus ei-hyvinkääläiseltä joukkueelta. Naisten sarjassa vain kaksi joukkuetta Naisten puolella Jaanalle ei tahtonut löytyä varteenotettavia haastajia. Paikallislehden artikkelin toimittanut Tapani Yli-Saunamäki, joka nykyisin tunnetaan paremmin mm. poliittisista rahoituskuvioista, kertoi että edellisvuonna naisjoukkueita oli mukana kolme, mutta tänä vuonna jouduttiin tyytymään vain kahteen. He pelasivat keskenään mestaruudesta paras kolmesta systeemillä. Jaana voitti ottelusarjan Carita Säilän kipparoimaa Stone Ladiesiä vastaan suoraan 9-4 ja 9-2 lukemin. Voittajajoukkueet saivat edustuspaikat vuoden lopulla pelattaviin EM-kisoihin Ranskan Chamonix n. Finaalissa kohtasivat Jussi Uusipaavalniemen UPN-Data ja edellisvuonna vielä juniorisarjoissa pelannut Pasi Länsiluodon Kumpels. Jälkimmäisessä joukkueessa varakipparina pelasi tuolloin Tomi Rantamäki. Itse ottelussa Jussi nappasi 4-1 johdon jo ensipäiden jälkeen ja loppuosa sujui etumatkan varmalla puolustamisella. Loppunumerot kirjattiin 8-4 Jussille. Pronssimitalin kohtaloa ei tuohon aikaan erikseen ratkottu. Voittajat: Naiset: Jaana Jokela (skip), Terhi Aro, Nina Pöllänen ja Heidi Koskiheimo Miehet: Jussi Uusipaavalniemi (skip), Jari Laukkanen, Jori Aro, Marko Poikolainen ja Juhani Heinonen Aina silloin tällöin kuulee miesten puhuvan naiscurlingista, yleensä vähättelevään sävyyn. Miksi? Eivätkö miehet arvosta naisten osaamista, sitoutumista tms. Mitäköhän curlingia Kanadan ja Ruotsin naiset sitten pelaavat tai muut naiset esim. MM-tasolla? Arvostetaanko Suomessa heidän osaamistaan? Veikkaan, että kyllä ja heidät jopa osa miesjoukkueistamme kelpuuttaisi harjoitusvastustajaksi osa ei uskaltaisi edes lähteä pelaamaan heitä vastaan. Mutta mitäköhän ko. maiden miehet ajattelevat samoista joukkueista? Toisaalta, eipä naisten muitakaan harrastamia joukkuelajeja, vaikka tekisivät sitä ammattilaisina, taideta yleensäkään arvostaa ainakaan sillä tasolla kuin miesten vastaavia. Mies on kuitenkin 10 prosenttia pidempi, 20 prosenttia painavampi ja 60 prosenttia vahvempi kuin nainen. sanoo Tuula Kinnarinen Tiede-lehdessä 7/2010 jutussaan Seksin luonnonhistoria 20 minuutissa. Niin, kyllähän fysiikka näkyy curlingissa mm. harjaus- ja poistovoimissa. Esim. miehet voivat käyttää enemmän hyväkseen myöhäistä harjausta (esim. määris suojan taakse) tai saavat liikkumaan useampia kiviä kerrallaan poistossa. Mutta curlinghan ei ole voimavaan tekniikkalaji? Curlingissa ei tarvita erikokoista pelikenttää naisille, junioreille eikä senioreille. Mutta onhan noita muitakin eroja, joilla on varmasti vaikutusta pelaamiseen, lajissa kuin lajissa. Uskon, että monelta curlingin miespelaajalta löytyy pelikokemusta erilaisista valmennuksen alaisista joukkuelajeista ja varsinkin palloilupuolelta, mistä on hyötyä curlingissakin tarvittavaan pallo- ja pelisilmään sekä joukkuepelaamiseen ja -dynamiikkaan. Ehkäpä tuolta poikii myös miesten tavoitteellinen tekemisen meininki alusta alkaen, mikä näkyy mm. harjoittelumäärissä? Eikä voi kuin ihailla tuota miesten yksiajo- tai putkiaivo-ominaisuutta, josta tuntuu olevan curlingissa erittäin paljon hyötyä: keskitytään vain siihen mihin kullakin hetkellä tarvitsee. Tämä ominaisuus oikein loistaa ns. sosiaalisissa curlingturnauksissa. Yleensäkin miehet pitävät asiat simppeleinä eivätkä ota stressiä mistään turhista/ylimääräisistä asioista, olivatpa ne sitten ulkopuolisia tai joukkueen sisäisiä asioita. Naiset ovat taas oiva esimerkki siitä, miten peleihin tuodaan pääkopassa tuhat epäolennaista asiaa, ja sitten ihmetellään, mikseivät pelit suju tai ailahtelevat niin paljon. Onko sitoutumisessa eroa? Naisjoukkueista löytyy yleensä vino pino pelaajia, mutta miesjoukkueissa mennään yleensä minimillä. Miksi ovatko miehet sitoutuneimpia järjestelemään kalenterinsa niin, että pääsevät varmasti pelaamaan ja myös harjoittelemaan säännöllisesti? Varapelaajaan turvaudutaan vain jos on pakko? Kun taas naisjoukkueessa tullaan pelaamaan/ harjoittelemaan, jos muut menot/perhetilanne tms. sen sallivat? Eli curling on vain yksi harrastus muiden joukossa? Se pitää muistaa, ettei pelkkä pelien pelaaminen koskaan korvaa eikä vastaa harjoittelua. Mielestäni ei pidä lainkaan vertailla naisja miescurlingia, vaan vertailun pitäisi kohdistua saman verran harjoitteleviin joukkueisiin. Joukkueita, jotka panostavat ja tekevät työtä samalla tasolla, sukupuolesta riippumatta. Eihän miesten mestisjoukkueitakaan verrata paikallissarjassa pelaavaan miesten harrastelijajoukkueeseen. Tai junioreihin. Naisten SM-sarjassakin, jossa pelaa tällä kaudella 8 joukkuetta, pelaa ainakin kolme eri harjoitusmäärillä treenaavaa porukkaa. Anyway, jos joukkue, oli se sitten mies-, nais-, juniori- tai sennujoukkue, joka harjoittelee säännöllisesti, on pulassa joukkueen kanssa, joka ei harjoittele juuri lainkaan, niin silloin on todellakin syytä kysyä/arvostella, että mitä siellä harjoituksissa tehdään tai ollaan tekemättä? Mutta se onkin jo toinen juttu se Anne Malmi 16 17

10 Ilman junioritoiminnan käynnistystä ei koskaan tule arvokisamenestystä! Kuva: Harri Hollo MITÄ KUULUU ILLE? Länsinaapurissa asiat paremmin? Iiro, Oskari ja Esko vuonna 2008, toistaiseksi viimeisistä Junior PM -kisoista. Kuva: Kalle Wallin POIKIEN JUNIORIJOUKKUE TAVOITTELEE MENESTYSTÄ MM-KISOISSA VUODEN KOKENEEMPANA Vasta toisen kerran Suomen curlinghistoriassa on juniorijoukkueemme edustettuna toista vuotta peräkkäin MM-kilpailuissa. Edellisen kerran moinen ihme nähtiin 13 vuotta takaperin, ja tuolloinkin toisissa kisoissa oli mukana edellisen vuoden joukkueesta ainoastaan varapelaaja. Tällä kertaa tilanne on astetta herkullisempi, sillä joukkueessa pelaa kolme viime vuoden joukkueen pelaavassa kokoonpanossa ollutta pelaajaa sekä kaksi tuoreempaa tulokasta. Suomen joukkueen kapteeni Iiro Sipola valottaa hieman joukkueen kokoonpanoa ja tavoitteita ennen turnaukseen lähtöä: Kisoihin osallistuvat itseni lisäksi Oskar Ainola, Esko Sinisalo ja Toni Ylhäinen sekä varapelaajana Niklas Malmi. Valmentajan hommat ottaa vastuulleen Jani Teksti: Jermu Pöllänen Sullanmaa, joka on treenannut meidän kanssamme koko vuoden SM-sarjan vuoksi. Sipolan mukaan joukkueen tavoitteena on MM-kisapaikan säilyttäminen myös ensi vuoden kisoihin, joihin mukaan mahtuisi ikänsä puolesta vielä kolme pelaajaa tämänvuotisesta joukkueesta. Joukkueen kapteeni ei pidä kuitenkaan täysin mahdottomana ajatusta yltämisestä tällä kertaa jopa mitalipeleihin saakka. Kysyttäessä joukkueen valmistautumisesta kilpailujen alla, Sipola mainitsee harjoitelleensa alkusyksystä tämän vuoden miesten SM-sarjaan osallistuvan joukkueen kanssa paljon yhdessä sekä karsintoja että ensimmäistä SM-viikonloppua varten. Joulukuussa haukattiin hieman happea ja vuoden vaihteen jälkeen joukkueen aikomuksena on ollut käydä ahkerasti treenaamassa koko junnujengin voimin Oulunkylässä sekä Hyvinkään pakastimessa (noin 4 kertaa viikossa). Iiro kertoo myös omien opiskeluidensa ja Helsinkiin muuton hieman hankaloittaneen joukkueen yhteistä treenaamista. Tulevan turnauksen ennakkosuosikeiksi Iiro nostaa Kanadan, Skotlannin, Norjan sekä Ruotsin ja potentiaalisena yllättäjänä oman joukkueensa lisäksi hän pitää Kiinaa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Iiron uumoilut pitävät paikkaansa. Joukkueen strategia päätetään vastustajakohtaisesti vasta lähempänä kisoja, mutta joukkueen perustaktiikkana on kuuleman mukaan pyrkiä alkupäissä puolustavampaan peliin, mutta pääsääntöisesti ottelun kuluessa viljelemään suojakiviä vältellen liian avointa peliä. Tiedossa on siis paljon kiviä pelissä ja sitä kautta jännittäviä otteluita, jotka toivon mukaan kääntyvät suurella prosentilla Suomen joukkueen voitoiksi. Lopuksi Iiro heittää ilmoille pienen haasteen curlingseurojen suuntaan: "Seurojen pitäisi ottaa juniorit paremmin huomioon auttamalla heitä ja osoittamalla, että he tukevat junioreita. Seurojen pitäisi ottaa myös koulut mukaan curlingiin ja järjestää koululaistapahtumia, joista muutama nuori saattaisi lähteäkin lajiin mukaan." Juniorien MM-kilpailut Skotlannissa, Perthissä ( Juniorcurling-konseptin ideat syntyivät Suomessa keväällä 2006 kun Kisakallion Urheiluopiston idearikas markkinointipäällikkö katseli silloin 6-vuotiaan poikansa kanssa olympialaisten curlingia. "Mäkin isi haluun heittää kiviä" -lauseesta lähtenyt kehitystyö synnytti valmiin konseptin, jossa oli huomioitu niin lasten voima kuin jääkiekkokaukaloiden monikäyttöisyys. - Lastenkivien (12 kg) taustalla oli se, että käytännössä jokaisessa lajissa lapset ja nuoret aloittavat harrastamisen joko kevyemmillä välineillä, pienemmällä kentällä tai sovelletuilla säännöillä, kertoo Harri Hollo. Ei esimerkiksi jalkapallossakaan lajista kiinnostuneita 6-vuotiaita laiteta pelaamaan aluksi miesten pallolla ja miesten kentällä. Sanon suoraan että curling ei Suomessa koskaan lähde nousemaan ennen kuin vanhakantaisesti ajattelevat uskaltavat myöntää sen tosiasian, että lasten ja nuorten on saatava onnistumisen elämyksiä ja kokemuksia kevyemmillä kivillä ja lyhennytyllä radalla. - Lasten toimintaa ohjaavat onnistuneet kokemukset ja näin ollen kivi on saatava heitettyä pesään ja pisteet laskettua, jotta lapset saadaan pysymään mukana. Kokemuksesta sanon että kun olemme Kisakalliossa erilaisilla lastenleireillä pelanneet lastenkivillä "oikealla" lastenkentällä, muistijälki onnistuneesta suorituksesta on pysyvä ja jäälle halutaan jo seuraavana päivänä uudestaan. Toinen oleellinen asia on se, että valmentajakoulutuksen merkitys on ymmärrettävä suomalaisissa seuroissa ja seuratasolla on käynnistettävä heti junioritoiminta. Ensin se voisi toimia esimerkiksi paikallisen koulun ja jopa päiväkodin kanssa ja kun muutama innokas on saatu mukaan, toimintaa on monipuolistettava. - Olen seurannut lajia aktiivisesti sivusta nyt 5 vuotta ja curlingin suomalaisessa seuratoiminnassa on se ongelma, että aikuiset haluavat vain itse pelata ja menestyä ja silloinkin käytännössä minimaalisella rahallisella panostuksella. Sanon suoraan että laji ei lähde kasvuun koskaan tuolla ajattelulla. Laji tarvitsee ammattivalmentajia, jotka pystyvät hiukan rajallisissakin olosuhteissa viemään lajia eteenpäin, kaikenikäisten valmennettavien kanssa. Teimme Kisakalliossa Opetusministeriön hanketuella yhteistyössä Curlingliiton kanssa 2006 ja 2007 mielestäni toimivan koulutusjärjestelmän mutta valitettavasti seurat eivät ole ymmärtäneet sen mahdollisuuksia täysimääräisenä, joku poikkeuskin on. Kisakallio vie lajia eteenpäin Me Kisakalliossa haluamme tehdä asioita erilailla ja olla edelläkävijöitä. Tulemme jatkamaan aktiivisesti Juniorcurlingin kehittämistä ja viemme omalta osaltamme jäälle vuodessa arviolta 1000 lasta kokeilemaan lajia. Lisäksi olemme panostaneet PT-curlingiin ja marraskuussa 2010 pidettyjen, erittäin onnistuneiden MM-karsintojen jälkeen meille on myönnetty samat MM-karsinnat uudestaan vuodelle Tavoitteemme on MM-kilpailuiden järjestäminen vuonna Sitä ennen olemme suunnitelleet hakevamme myös Mixed EM -kisoja. Harri Hollo, Kisakallion Urheiluopisto 18 19

11 Menestys junnukisoissa tärkeä välietappi kohti kansainvälistä huippua aikuisten sarjoissa? Suomen junnucurlingin taso vaihtelee suurestikin aina vuosikerran mukaan, mutta rakkaassa länsinaapurissamme curlingjoukkueiden menestys näyttäisi rakentuvan vahvasti junnupohjalta ja sitä kautta kestomenestystä nähdään myös aikuisten tasolla. Ruotsissa tapahtui juuri valtaisa sukupolven vaihdos, kun Peja Lindholmin joukkue lopetti Torinon olympialaisiin ja vuosia naiscurlingia maailmalla hallinnut Anette Norbergin joukkue ripusti pelikengät naulaan Vancouverin olympialaisten jälkeen. Nuori sukupolvi on hypännyt kiitettävästi noihin valtaviin saappaisiin, jotka Peja ja Anette joukkueineen jälkeensä jättivät. Kansainvälisten arvokisojen menestys ei sekään kokenut valtaisaa notkahdusta sillä viime kauden miesten ja kuluvan kauden naisten maanosan mestaruus matkasi nuoremman polven edustajien mukana Ruotsiin. Jotakin länsinaapurissamme tehdään siis paremmin kuin täällä meillä. Olisiko menestymisen perinne ja hyvät olosuhteet kautta maan koko selitys vai löytyykö maidemme väliselle erolle muitakin selityksiä pelkän tuurin piikkiin ei varmaankaan voi kaikkea laittaa!! Läksimme ottamaan asiasta selvää haastatellen Mikael Hasselborgia, jonka molemmat omat lapset ovat menestyneet loistavasti junnucurlingissa vuosien saatossa ja tyttärensä Anna on tälläkin hetkellä hallitseva maailman mestari! Varmimmaksi vakuudeksi samat kysymykset esitettiin myös Ruotsin maakohtaiselle lajivalmentajalle Peja Lindholmille, joka ei varmaankaan sen suurempia esittelyitä kaipaa?! (Haastattelun suomenkieliset käännökset löytyvät curlinglehden nettisivuilta artikkelin yhteydestä) KYSYMYKSET 1. What do you think would be an ideal age to start playing curling? 2. How do you recruit new young players to play curling in Sweden? 3. How does it differ to coach a juniors team compared to men s or women s? 4. What do you think are three of the most important things that lead to success in junior level? 5. Have you any good advices for us here in Finland; what should we do next to make sure we will have more juniors in top level for the coming years? 6. What about Swedish juniors, can you list three most important things that are in good shape at the moment in your country and will lead you to more success in coming years? 7. Are there any issues in your opinion in which the Swedish curling community should pay extra attention to stay at the present level or to get even more successful in junior level? Kuva: Jermu Pöllänen Peja Lindholm 1. I started when I was 11 and I would say that is a good age to start. When you are younger you are not really strong enough to deliver the rocks but the younger you are, the easier it is to train and adapt the technique. 2. The best way is to make sure you get TV-coverage. We all know how tough that is. It is important that when there is the Olympics for instance, the Association is ready and has a plan to take care of all new beginners. Besides that I believe the best way to recruit new players is to be offensive. I mean it is not easy to get the new players to the rink. Instead, visit the schools and talk to the students and the teachers. I believe that is the most effective way to recruit players. 3.The main difference is that coaching the juniors is more like to lead the team. The juniors do not have so many questions and they are more in need of having someone to tell them what to do. With men s it is more like to guide them and find situations where the team starts talking together finding different solutions. With ladies it is more between juniors and men s. 4. Happiness, commitment, being humble 5. Make sure everyone knows what it takes going from junior to be best in the country. Then the juniors know how much they would train for instance and also the instructors and coaches know how much they can expect depending of the age the juniors are in. So a mission is to develop what I call a development stairs. The lowest tread is the youngest juniors and the highest tread is the best men s and women s team in Finland. 6.We are trying to educate the best junior teams so they know what it takes to be the best team. We are working hard so they have the necessary resources, like coaches, trainers, camps... We also have more than one team so they compete hard against each other and that helps them in the development. 7. Make sure the players are in focus so we all work hard to get Swedish junior curling to top international level. One step is to educate the players and when there is training camps for the men s and women s teams, the best junior teams shall also be invited. Mikael Hasselborg 1. I think that you can start with curling regardless of age. It s all what is done with the curling. Small rocks can help as well as keen/ fast ice, being able to play all sorts of games not necessarily start playing real curling can also help. If you would ask our children when they started with curling, I don t think they will be able to give you an exact year as they gradually grew into it and very early have been used to be on ice. Anna s team has more or less played together since some of them were 9 years old! 2. I can t answer for the whole of Sweden since it differs from club to club and area to area. But when I was a trainer/leader/ coach for the junior section in Sundbyberg (just outside Stockholm) we were mostly in contact with the nearby schools. When we introduced the children/the young to curling they were mainly years and hardly ever more than 8 people at the time. (We didn t want the groups to be bigger to be able to actually meet everyone and help them.) We also had times when we asked the young curlers to bring friends and had them to introduce their friends. We also found it important that there were other young curlers in the club that were more experienced in their curling as they could be role models for the newcomers. The newcomers had the opportunity to test curling 3 times and then had to decide whether they wanted to continue or not. 3. Most things are very much alike regardless of age. When you work with young people though, it s more important that it doesn t become too important. It s all about Kuva: Mikael Hasselborg feeling happiness and joy in what you do and not focus too much on results. It will all come in due time as their own demands will grow with their ability to perform. 4. I think that the most important ingredient is having fun! If young people make their social network and their friends within curling it will be much easier for them to achieve and succeed. Success in junior curling is very much about having good techniques and be able to perform the easy basic shots. If you want to joke a little about it you can say that for the younger juniors it s a winning tactic to be able to make the take-outs even in the outer parts of the house. The older you get it s important to enter a roll, so to speak, where you see yourself as a winner. Coaching is very much about helping the team to create this inner picture. 5. My simple piece of advice is to start from the bottom and start working for getting more curlers in the age group of years old. It s also important that the young ones not only spend their time in their own club, but get opportunities to participate in competitions as early as possible. In that way they meet with other young curlers and can start building their curling network and having fun while playing others. An easy way of meeting other young curlers is to start working with nearby clubs to make it possible for the juniors to meet, to create an exchange system. 6. To be quite honest it s not as good as it used to be. There are too few juniors at the moment and there is a risk that we will not be able to match the competition the coming few years. This year it s good with two strong teams at the junior worlds but as early as within 2 or 3 years there are fewer strong teams. We have quite a few promising good teams but they are too few. 7. The junior curling in Sweden has a great potential for development. Since last autumn we have a full time national coach both for the women and the men and I would very much like to see the same structure for the juniors. Apart from that, money is always an issue; success demands that the teams have opportunities to meet international opposition and here much remains to be done even if a great deal is done as of today

12 Asetelmat loppuhuipennukseen on nyt pedattu: SM-SARJAN RATKAISUT LÄHESTYVÄT! Naisten runkosarja huipentui kärkiotteluun, jossa Kölhi joukkueineen (kuvassa) jäi hallitsevan mestarin jalkoihin. Nähdäänkö päätösviikonloppuna revanssi? Kuluvan kauden mestaruustaiston jännitys säilyi viimeiseen turnaukseen molemmissa sarjoissa. Mestaruudet ja mitalien kohtalot ratkaistaan Vierumäellä helmikuun päivä. Kärkipaikalle miehissä nousi Markku Uusipaavalniemi joukkueineen, joka johtaa nyt sarjaa yhden voiton erolla Aku Kausteen porukkaan. Kolmannelle sijalle kivunnut Tomi Rantamäki on jäänyt kärjestä jo kolmen voiton verran. Vaikeaa kautta pelaava hallitseva Suomen mestari Kalle Kiiskinen on yllättäen jäänyt jo kolmen kärjen ulkopuolelle ja taistelee realistisesti enää vain kunniasta sekä himmeämmistä mitaleista. Näin siis ensi joulukuun EM-kisoissa nähtäneen miehissä jo lähes varmasti kolmatta kertaa perätysten vaihtunut maajoukkue. Alemmassa loppusarjassa sarjapaikkansa uusimisen kannalta parhaimmista asetelmista kauden ratkaisevaan turnaukseen lähtevät Teksti & kuvat: Riku Harjula Jani Sullanmaan sekä Toni Sepperin kipparoimat nuoret tiimit. Naisissa sarjatilanne on vähintään yhtä kutkuttava. Viime vuoden kärkikaksikko jatkaa sarjakärjessä kohti ratkaisevia otteluita hallitsevan mestarin Ellen Vogtin johtaessa yhdellä voitolla Tiina Kölhin joukkuetta. Selvällä erolla heidän takanaan jatkavat tasavoitoin Anne Malmin uusi joukkue sekä helsinkiläinen Harjunpää. Myöskään miesten ykkösdivarissa ei ratkaisuja ole vielä nähty, sillä sarjakärjessä kahden voiton sisällä on peräti kolme joukkuetta. Vierumäen turnausviikonlopulta on siis lupa odottaa todellisia jännitysnäytelmiä ja trillereitä. Tomi Rantamäki nousi lauantain ja sunnuntain voitoillaan vahvaksi mitaliehdokkaaksi. LAINAUKSIA Vähän yllättynyt siitä, että näillä esityksillä on yksin sarjakärjessä. Toisaalta sarja on käytännössä vielä alkuvaiheessa, kun muita kärkijengejä vastaan on jäljellä 3 peliä. Ei tämä paineita sinänsä lisää. Kertoo vain, että treeni alkaa hiljakseltaan tuottaa tulosta. kommentoi sarjajohtajana kauden kolmanteen turnaukseen lähtenyt Aku Kauste sarjatilannetta ennen pelien alkua. Yhdessä päässä oli tsäänssi, muissa väisteltiin luoteja. Jani Sullanmaa turnauksen avauskierroksen tappiosta Kiiskistä vastaan. Minä juon nyt kahvia. Toni Sepperi tuoreeltaan lauantaiaamun 1-11 tappioon päättyneen ottelun jälkeen. Peli itsessään kesti vain 65 minuuttia. Paikka ylemmässä loppusarjassa oli uudelle joukkueelle yllätys ja hieno suoritus! Kolmannelta sijalta joukkueineen viimeiseen turnausviikonloppuun starttaava Anne Malmi. Divarin taso nousee joka vuosi. Hyvä osoitus tästä on meidän sarjajohto ilman Pahlin Kaitsua. Luonnehti senioreiden maajoukkuekapteeni Timo Kauste kuluvaa kautta pilke silmäkulmassa. Johto vaihtui lopulta kolmossijaan, mutta vain kaksi voittoa kärjen Saarelaisen perään. Fiilikset Kölhi-pelin voiton jälkeen ovat erinomaiset ja Vierumäelle lähdetään tietysti voittamaan! Riikka Louhivuori tuoreeltaan voittoon päättyneen sunnuntain kärkikamppailun jälkeen. Vierumäen viimeisenä viikonloppuna naisten kaksi kärkijoukkuetta kohtaavat vielä kahdesti. Rissanen on pitänyt meitä tiukilla koko kauden, onneksi tällä kertaa viimeinen pää pelattiin niin kuin pitikin. Markku Uusipaavalniemi viimeiseen kiveen ratkenneen lauantaisen trillerin jälkeen. Tahti jatkui sunnuntaina, sillä päätöskierroksen ottelusta joukkue nappasi jatkopäävoiton liki neljätuntisen pelin jälkeen ja lähtee näin ollen viimeiseen viikonloppuun sarjakärjestä

13 Matemaattista heittovalintaa osa 3 Hammerilla johdossa, mitä sitten? Artikkelin ensimmäisessä osassa pohdittiin lähinnä hammerin arvoa sen teoreettiselta kannalta, eikä jutussa tuolloin käsitelty sinänsä hammerin arvon käytännön vaikutuksia pelin aikana tapahtuviin heittovalintoihin. Onko hammerin arvolla jotain merkitystä pelitilannevalintoihin? Teksti: Erno Koliseva Kuva: sxc.hu Asiasta enemmän kiinnostuneille voidaan suositella kanadalaisen Kevin Palmerin Curl with math blogia. Blogi löytyy internetistä osoitteesta Otanta on osittain liian pieni oikeasti hyvän tilastollisen aineiston saamiseen. Satunnaisotanta on kuitenkin hyvä ja kun tuloksia verrattiin muiden curlingmatematiikkaa tutkineiden henkilöiden tuotoksiin, niin tulokset olivat järkeviä ja samankaltaisia. Puhtaasti amatöörien tuloksiin liittyvää tutkimusdataa on tosin hyvin heikosti saatavilla. Tarkkasilmäisimmät varmasti huomasivat, että osa peleistä on yhdeksän päätä ennen loppua tilanteessa, jossa joukkueella on sekä hammeri että johtoasema. Tuon mahdollistaa se, että jatkopäätä ei ole eritelty mitenkään analyysissa. Näin siis on voitu jo pelata esimerkiksi kaksi päätä, vaikka pelissä on silti pelattu vielä yhdeksän päätä lisää. Havaintoja kuvaajasta: - Jos saavutat viiden pisteen johtoaseman niin voitat melkein varmasti (yli 90 prosentin todennäköisyys pelin vaiheesta riippumatta). - Harrastelijatasolla ei näyttäisi olevan kymmenen pään ottelussa suurtakaan eroa sillä, kumpi joukkue aloittaa pelin hammerin kanssa. Kuitenkin, jos tilanne on ollut kuusi päätä ennen pelin loppua tasan, niin tuolloin viimeisen kiven edulla pelaava joukkue voittaa 58 % peleistä. Edelleen harrastelijatasolla tasatilanteessa viimeiseen päähän mentäessä vastustaja onnistuu ryöstössä noin joka neljännellä kerralla. Jos nyt saatuja tuloksia vertaa esimerkiksi jo mainittuun Curl with math blogista löytyviin vastaavan aiheen tutkimustuloksiin, niin huipputason kilpacurlingissa hammerin arvo näyttäisi olevan hieman korkeampi ja korostuneempi pelin alkuvaiheesta lähtien. Curl with math in mukaan Kanadan huipputasolla kahdeksan päätä ennen pelin loppua tasatilanteessa joukkue, jolla on viimeisen kiven etu, voittaa 58 % peleistä. Vastaavasti Suomen ykkös- ja kakkosdivaritasolla voittoprosentti näyttäisi olevan luokkaa 52 prosenttia. Virhemarginaali huomioiden puhutaan siis mahdollisesti jopa täysin merkityksettömästä asiasta. Jokainen curlingharrastaja on varmasti joskus joutunut tilanteeseen, jossa oman joukkueen vahvuuksia on jouduttu vertaamaan silloiseen pelitilanteeseen. Tällainen tilanne on voinut tulla vastaan esimerkiksi pelin ollessa tasan toiseksi viimeisessä päässä ja joukkue on joutunut valinnan eteen pitäisikö hammerilla ottaa pisteen johto viimeiseen päähän, mutta menettää samalla viimeisen kiven etu, vai pitäisikö pää yrittää nollata. Hyvin monesti etenkin harrastajatasolla nollaus ja siitä seurannut hammerin etu viimeiseen päähän on menettänyt merkityksensä vastustajan onnistuttua ratkaisemaan pelin varastuksella. Tilanne jakaa myös kapteenien mielipiteitä laajalti. Asiasta enemmän kiinnostuneille voidaan suositella kanadalaisen Kevin Palmerin Curl with math blogia. Blogi löytyy internetistä osoitteesta Kevin on pohtinut aika pitkälti tässäkin artikkelissa esille otettuja asioita, joskin Kevinin tutkimuksista suurin osa liittyy Kanadan ja samalla tietenkin maailman huippujoukkueisiin. Tutkittavaksi valittiin 70 satunnaisen ykkös- ja kakkosdivariottelun pää- ja pelikohtaiset tulokset Curlingliiton nettisivujen arkistosta, joista arvottiin satunnaiset tapahtumat käsiteltäviksi ja syötettäviksi taulukkolaskentaan. Lopputuloksena saatiin taulukko, jossa x-akselilla näkyy jäljellä olevien päiden lukumäärä ja y-akselilla voittoprosentti eli voiton todennäköisyys kyseisessä tilanteessa. Eri värein erotellut käyrät kuvaavat pelin tilannetta aina kuuden pisteen johtoasemasta kuuden pisteen tappioasemaan. Lähtökohtana tarkastelutilanteelle on nimenomaan viimeisen kiven edulla pelaava joukkue

14 What we can do to make curling more competitive in our region Missä hän on nyt -Piinapenkissä Pasi Länsiluoto Pasi Länsiluoto luotsasi ensimmäisenä suomalaisen juniorijoukkueen MM-kisoihin vuonna Seuraavalla kaudella Pasi laittoi kuitenkin yllättäen pillit pussiin. Kiinnostus lajia kohtaa elää silti edelleen. Teksti: Riku Harjula Kuva: Pasi Länsiluodon arkistot Curling is not a BIG sportsgame in the world (except Canada of course). We lack competition in our local championships. If we do not have enough local competitive championships we are in trouble in ECCs as history has shown. What many sports have done is to find possible co-operation with other countries to find their teams and players more competitive games during the season. For instance Estonia, Latvia, Lithuania have formed Baltic Basketball and Football Leagues, Estonian championships in volleyball are played together with Latvian counterparts. This is just one possibility to improve level of sports in the given country. What are the possibilities in curling that we can organize to improve level of curling in our region? As mentioned earlier one of the possibilities is to organize championships together. Maybe that is too ambitious for us. But one of our priorities should be junior curling and to find enough possibilities for them. Few years ago we started special tournament for juniors. It is called Tallinn Cup for juniors. This year we had also first time Finnish junior teams alongside with Russian, Latvian and Estonian teams. Altogether we had 8 teams. It is not for profit tournament as we have held the participation fee minimum (50 EUR), it is our part trying to develop curling in Estonia and to find competitive games for our juniors in order to make them more competitive in the international level. In this tournament our junior teams also prepared themselves for the EJCCs. Our junior mens team played in the EJCC semifinals with Czech Republic, unfortunately we lost by 1 point. Czechs went on to win the tournament and gained the last place to Junior World Championships, where Finland also has a spot (ironically we lost last year in the same tournament to Finnish team in the semifinals by 2 points). But it shows that our junior men teams are world class. Is there something here that we could use to make things work better for both of us? Fred Randver Secretary General at ECA, Board member of ECA, 2005 today Founder of international curling tournament Tallinn Cup Mitä kuuluu Pasi Länsiluodolle juuri nyt? Kiitos ihan hyvää. Miten oma curlingurasi sai alkunsa? Homma lähti liikkeelle, kun Rantamäen Tomi oli lukenut lehdestä, että Hyvinkään sarjaan haettiin uusia joukkueita. Tomi kysyi mukaan Eeron (Kupila), Jussin (Heinonsalo) ja minut. Olimme kaikki hieman ennakkoluuloisia tätä ei-niin-urheilullisten kaupunginisien lajia kohtaan, mutta lähdimme kuitenkin kokeilemaan ja kun touhu tuntui hauskalta, niin ilmoittauduttiin sitten samalta seisomalta sarjaan mukaan. Mitkä muistot curlinguran varrelta ovat jääneet päällimmäisinä mieleen? Kyllä mieleenpainuvimmat muistot on jäänyt junnujen MM-kisareissusta Kanadaan, missä näki kuinka suuri laji curling oli paikallisille. Esimakua toki saatiin aikuisten EMkisojen yhteydessä pidetyistä karsinnoista, mutta kyllä touhu Kanadassa oli ihan omaa luokkaansa autonkuljettajine päivineen Pelillisesti mieleen ovat jääneet Italialle hävitty jatkopää ratkaisevassa MM-karsinnassa vuonna 1988 ja toisaalta voitto USA:sta junnujen MM-kisoissa Mukavia muistoja on jäänyt myös ulkomaan harjoittelu- ja pelimatkoista erilaisine kommelluksineen ja kepposineen mukavien ihmisten kanssa. Toisaalta muistoihin ovat jääneet kymmenet ja taas kymmenet harjoitukset ja sarjapelit Paavolan hallissa, usein sormet ja varpaat enemmän tai vähemmän jäässä Mitä nykypäivääsi kuuluu (työt, perhe, harrastukset jne)? Opiskelujen jälkeen työt veivät curling - Suomen ulkopuolelle Pietarsaareen, missä vierähtikin kymmenkunta vuotta. Töitä olen tehnyt UPM:llä eri tehtävissä useammalla paikkakunnalla, tällä erää tehtaiden raakaainehuollon parissa Valkeakoskella. Viimeiset kuusi vuotta koti on kuitenkin pysynyt Hollolassa. Perheeseeni kuuluu vaimo ja kolme peruskouluikäistä lasta ikähaarukassa 8-15 vuotta. Liika vapaa-aika ei ole ollut ongelma, sen verran puuhaa riittää arjen perusaskareissa. Vapaa-aikana koetan hoitaa kuntoani hiihtämällä ja lenkkeilemällä Messilän hienoissa maisemissa. Pari vuotta sitten tulin lasten harrastusten kautta kokeilleeksi golfia, mutta ajanpuutteen vuoksi pelit ovat jääneet vähiin. Curlingura on jäänyt jo taakse, mutta onko lajin pariin palaaminen käynyt mielessä? Vetääkö veri jäälle takaisin? Kyllä mielenkiinto lajiin on pysynyt yllä ja seuraan perheen kauhuksi TV:stä kaikki mahdolliset pelit EM- ja MM-kisoista. Jokunen vuosi takaperin kävimme työporukalla Vierumäellä, jossa curling oli yksi lajeista. Kiven liu uttelu reilun 15 vuoden tauon jälkeen tuntui ihan mukavalta ja parin heiton jälkeen oli taas helppo muistaa, kuinka vaikeasta lajista loppujen lopuksi onkaan kyse. Lajiin olisi helppo ja mukava lähteä uudelleen mukaan, kunhan vain olisi halli lähellä, hyvä porukka kasassa ja ennen kaikkea aikaa. Ehkä näitä kaikkia vielä joskus löytyy Konkreettisia toimia junioreja varten kaivataan Kuten Fredin kolumnista käy ilmi, Tallinnassa järjestettiin tälläkin kaudella kansainvälinen junioriturnaus, johon otti osaa myös kaksi joukkuetta Suomesta. Turnaus oli raporttien perusteella todella hyvätasoinen ja tiukka juuri siis sitä, mitä junioreiden kehitys eniten kaipaa. Samalla se on hyvä esimerkki naapurimaiden välisen yhteistyön avaamista mahdollisuuksista muillakin, kuin vain junioririntamalla. Suomessa tuskaillaan junioritoiminnan kehittämisen osalta pieniä harrastajamääriä. Olisikin hyvin luontevaa järjestää junioriturnauksia tällöin yhdessä naapurimaiden kanssa. Etenkin nykyisin, kun perinteisiä juniorien Pohjoismaiden mestaruuskisojakaan ei enää järjestetä. Järjestettävien turnausten ei tarvitsisi aina edes olla entisten PM:ien tasoisia, vaan tarjota ylipäätään mahdollisuus päästä pelaamaan muita junioreja vastaan. Nyt, kun koululaiscurling-turnauksia pyritään järjestämään useammallakin paikkakunnalla, voisi liitto kustantaa esimerkiksi näiden voittajat viikonlopputurnaukseen Ogeliin? Samaan tilaan mahtuisi mukaan varmasti myös muita pohjoismaisia- tai baltialaisia junnujoukkueita omien liittojensa tukemina. Hetki on oikea, mutta junnutoiminnan kehittäminen vaatii poikkeuksellisen paljon taloudellista tukea. Tämän kieltäminen johtaa maamme nykyisenkaltaiseen junioricurlingin tilaan, jossa vain yksi tai kaksi opiskelijaporukkaa pystyy kustantamaan pelaamisensa ja harjoittelunsa. Riku Harjula 26 27

15 Lars Strandqvist (1986 European Champion), Mark harrastuksena alkanut nettikauppa alkoi viedä niin paljon aikaa, että päätin lopettaa konsultin työt ja siirryin yrittäjäksi Mark Middleton on monille suomalaisille curlingharrastajille tuttu sympaattinen skotti, se Suomi Sportsin Mark, mutta miehestä ja hänen ajatuksistaan tiedetään lopulta hyvin vähän. Vaikka Suomi Sports on perustettu vasta 2005, on se silti yksi curlingvälinekaupan pioneereista Suomessa. Miten Mark eksyi ylämaiden nummilta Härmän perukoille ja mistä ihmeestä sai alkunsa hullu idea yrittää kaupata curlingvälineitä maassa, jossa lajin harrastajia oli käytännössä vain kourallinen? Teksti: Riku Harjula Kuvat: Mark Middleton Suomen curlingväki hankki vuosia pelivälineensä turnausmatkoilta ulkomailta joko itse tai jonkun ystävän tuomana luvulla internet toi tuohon toimintamalliin uusia variaatioita, kun kuka tahansa kykeni tilaamaan esimerkiksi uudet curlingkengät suoraan vaikkapa Kanadasta tai Ruotsista. Siitä huolimatta pelimatkoilta oli usein saaliina kassissa uudet kengät tai harja itselle tai jollekin pelikaverille. Torinon olympiamenestyksen jälkimaininkien yksi merkittävimmistä pysyviksi jääneistä muutoksista oli uuden suomalaisen curlingvälinekaupan syntyminen Suomeen. Oululainen urheiluvälineiden myyntiin erikoistunut nettikauppa Suomi Sports otti valikoimiinsa myös curlingvälineet ja onnistui nopeasti hankkimaan itselleen oman uskollisen asiakaskuntansa. Vaikka valikoima oli aluksi suppea, niin toimitukset pelasivat moitteetta ja hinnat jäivät usein huomattavasti edullisemmiksi, kuin tilaamalla välineet ulkomailta. Skotti pysyi ruuduissaan Menneenä vuotena Suomi Sports täytti jo viisi vuotta ja palvelee nykyisin suomalaisten curlingharrastajien lisäksi muissakin Pohjoismaissa. Markille harrastuksena alkanut nettikaupan pyörittäminen on kasvanut osa-aikaiseksi työksi ja ennen kaikkea intohimoksi. Mutta miten koko tarina sai alkunsa? 90-luvun puolivälissä toimin raskaan teollisuuden parissa automaatioasennuksen konsulttina ja reissasin Suomen ja Skotlannin väliä hyvin usein Rautaruukki lopulta palkkasi minut Glasgowsta Raaheen omille palkkalistoilleen. Raahessa kului muutama vuosi, jonka jälkeen siirryin Ouluun konsultiksi. Puolitoista vuotta sitten harrastuksena alkanut nettikauppa alkoi viedä niin paljon aikaa, että päätin lopettaa konsultin työt ja siirryin yrittäjäksi. Suomi Sportsin rinnalla pyöritän myös pientä kiinteistöalan yritystä Oulun alueella. Perustin Suomi Sports -nettikaupan 2005 parin ystäväni kanssa välittämään golfvälineitä Skotlannista Suomeen. Torinon olympialaiset 2006 herätti kiinnostuksen alkaa välittää maahan myös curlingvälineitä. Olen kuitenkin Skotlannista kotoisin, joten curling oli itselleni hyvin tuttu laji eikä Suomessa alan toimijoita oikein ollut. Kontaktini Skotlannissa auttoivat hyvään neuvottelutulokseen paikallisen tukkukauppiaan kanssa ja jo samana vuonna aloitimme esimerkiksi harjojen ja kenkien myymisen Suomessa. Koska toimitukset tukusta toimivat täsmällisesti, emme alkuvaiheessa pitäneet edes varastoa täällä, vaan toimimme ainoastaan välikätenä Skotlannista toimitetuille tavaroille. Nykyisin meillä sentään on jo oma varastokin Oulussa. Oululaista curlingia Oulun omassa curlingseurassakin (Oulun huiput) Markilla on oma historiansa, mutta enää hän ei seuran hallitukseen kuulu. Siitä huolimatta jäällä tulee viihdyttyä niin SM-sarjan kakkosdivisioonassa pelaavassa oululaisjoukkueessa, Ruotsin divarissa Luleån riveissä kuin omalla viikottaisella harjoitusvuorollakin. Onko curling vienyt jo miehen elämän täysin? Suomi Sportsia pyöritän nykyisin yksin ja se tosiaan vie paljon aikaa. Kun menneellä kaudella toiminta laajentui koskemaan myös muita Pohjoismaita, niin kuljin esimerkiksi esittelemässä toimintaa eri seuroissa ympäri Skandinaviaa. Pisin Road Show käsitti Ruotsissa ja Norjassa noin kymmenen paikkakuntaa ja yli 4000 kilometriä, mutta toi firman nimeä esiin naapurimaassa hyvin. Pisteenä iin päälle onnistuin 4778:n kilometrin jälkeen paluumatkalla saamaan vielä sakot Iissä, vain parikymmentä kilometriä kotoa. Suomi sports on kasvanut ylimääräisestä harrastuksesta jo toiseksi ammatiksi, mutta mihin yrittäjä itse kokee kasvun perustuvan? Suomi Sportsin filosofia alusta alkaen oli keskittyä palveluun, vaikka kyseessä onkin internetkauppa. Jokaiseen puheluun ja sähköpostiin tulee vastata nopeasti ja jokaisen tavaran toimituksen pitää onnistua lyhyessä ajassa. Oma varasto helpottaa toimitusaikoja entisestään, mutta peruslähtökohtia ei silti saa unohtaa. Lisäksi yksi olennaisimmista asioista on optimaalisesti toimiva yhteistyöverkosto, johon kuuluu niin yhteistyöyrityksiä Kanadassa kuin esimerkiksi Kays of Scotlandin edustus Pohjoismaissa ja Venäjällä sekä Ice Kingin edustaminen koko Euroopassa. Hyvä sopimus tavarantoimittajalle päin helpottaa hintojen kilpailukykyisenä pitämisessä ja yhteistyö Itellan kanssa auttaa tavaran nopeissa ja varmoissa toimituksissa. Kasvu on hintojen ja valikoiman laajuuden kannalta olennainen asia. Pitkään pidimme valikoimissa myös monien muiden urheilulajien välineitä, mutta nykyisin keskitymme täysillä curlingiin! Uskon Suomi Sportsin kaltaiselle curlingvälineisiin keskittyvälle yritykselle olevan muutenkin tilausta Suomessa. Jo viime kaudella saimme sovittua hyvän diilin Ice King -jäänhoitokoneita valmistavan yrityksen sekä Suomen Curlingliiton kanssa koneiden terien teroituksesta. Vastaavanlaista yhteistyötä viritellään nyt kivien pohjahiontaan. Tämänkaltaisia palveluita ei Suomessa muuten olisi saatavilla, joten kontaktit Skotlantiin antavat hyvät mahdollisuudet koko lajiyhteisölle hyötyä yhteistyöstä. kontaktit Skotlantiin antavat hyvät mahdollisuudet koko lajiyhteisölle hyötyä yhteistyöstä 28 29

16 Tällä palstalla hallitsevat suomenmestarit pohtivat saavutettua glooriaa, tulevia haasteita ja joukkueidensa tunnelmia Hyvä näin! Teksti: Teemu Salo Bill Wood (Ice King), Mark (Suomi Sports), Gjert Henriksen, PÅl Trulsen>(Olympic Gold medalist for Norway), Donald McCrae (Kays of Scotland) Hamaan tulevaisuuteen Millaisena Suomeen hyvin kotiutunut Mark näkee tulevaisuuden niin omalta kuin yrityksensäkin osalta? Haaveeni olisi saada kasvatettua Suomi Sportsista Euroopan selvästi johtava curlingvälineiden jälleenmyyjä. Muissa maissa yritys toimii Curlingbutik-nimellä, joka kertoo vaikkapa italialaiselle huomattavasti enemmän yrityksen tarjonnasta, kuin Suomi Sports nimenä kertoisi. Curlingbutik-nimen eri väännökset toimivat siten paikallisina markkinointiniminä kullakin kielellä. Suomalaisia palvelee kuitenkin edelleen Suomi Sports tutulla nimellä ja nettiosoitteellaan. Tähän saakka yrityksen mainostaminen ja markkinointi on keskittynyt sosiaaliseen mediaan, kuten Facebookiin sekä omaan tiiviiseen jalkatyöhön. Toivottavasti joskus asiakkaita on jo niin paljon, että voisin itse keskittyä yrityksen hoitamiseen vain Oulusta käsin. Matkustaminen on hyvin raskasta, vaikka siitä paljon pidänkin ja ajokilometrejä tulee vuosittain hurjia määriä. Oululaisen curlingin kehittymistä seuraan luonnollisesti lajiharrastajan näkökulmasta hyvin tarkasti. Potentiaalia Oulun Huipuissa jäsenmäärän kasvulle on paljon. Aiemmin esimerkiksi Oulunsalossa järjestettyihin yritysturnauksiin osallistui tusinan verran joukkueita, mutta lajin pariin heistä lopulta päätyi vain todella harva. Pääsyynä tähän ovat Oulun heikot harrastusmahdollisuudet, jotka toivottavasti vähitellen paranevat. Mark Middleton Syntynyt: Glasgow ssa Asuinpaikka: Oulu Perhe: Kihloissa Curlingseura: Oulun Huiput Aloittanut curlingin: 2006 Työ: Yrittäjä (mm. Suomi Sports Ky) Lopuksi täytyy mieheltä vielä kysyä jo perinteeksi muodostunut curlinglehden kysymys, eli missä Mark näkee itsensä vuonna 2020? Vastaus tulee iloisesti nauraen: Skotlantiin en voi palata, koska sieltä olisi vielä mahdottomampaa päästä osallistumaan olympialaisiin! Vakavasti puhuen, toivottavasti 2020 Suomi Sports on kasvanut jo päätoimiseksi työksi ja voisin itse keskittyä hoitamaan yritystä Oulusta käsin. Vakaa aikomus on kehittää toimintaa tasaisesti ainakin tuonne asti ja pitää huolta siitä, että suomalaisille curlingin harrastajille on saatavilla kaikki lajissa tarvittavat välineet suoraan Suomesta myös tuolloin. Muistan kuulleeni tuon tokaisun joskus viimeisen kiven pysähdyttyä ja pään lopputuloksen ollessa seitsemän ryöstö. Samaa voisi kai sanoa menneistä EM-kilpailuista. Ennakkoon arvioin ensimmäisen ottelun vaikeaksi ja Latvialle sitten kompuroitiin. Tosin kaikki kunnia heille, mutta uskon että muutaman pelin jälkeen he eivät olisi meitä voittaneet. Turnaus kaatui lopullisesti tiukkaan Irlanti-otteluun, jossa vastustajan kokenut kippari Robin Gray heitti jatkopään toiseksi viimeisellään tuplan reunapesän kautta keskelle, jossa meidän kivi oli usean suojan takana. Uuteen paikkaan heitetty heitto jos olisi epäonnistunut, ei hänelle olisi sen jälkeen jäänyt viimeiselleen Pienestä ne onnistumiset aina ovat kiinni ja saldoksi kisoista jäi yksi voitto ja kahdeksan tappiota. Jäät olivat hyvät, kivisarjat kutakuinkin tasaiset ja keltanokka - varapelaaja sai runsaasti arvokisakokemusta pelattuaan kapteenin ohella kaikki yhdeksän ottelua. Se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi, olisiko lopputulos ollut erilainen, mikäli ykköskokoonpano olisi ollut pelikunnossa ja jos olisimme saaneet valmentajan lahden takaa, kuten jossakin vaiheessa syksyllä oli käydä. Mielenkiinnolla seurasin kuitenkin oikeastaan mitään. Jos kisoista jotakin muuta mainittavaa on, niin jääolosuhteet tai niiden puute. Team meetingissä todettiin, että pitää ottaa tekninen aikalisä, mikäli lintu paskoo jäälle ja tämä vielä toteutui. Ensimmäisissä treeneissä yhdellä radalla kivi kirjaimellisesti hyppäsi hog-linjan yli ja parilla radalla oli sen näköistä, että kastelukannulla on kaadettu vettä keskelle rataa. Tämä jatkui vielä pitkälle viikolle ja esim. meidän ottelu Walesia vastaan pelattiin radalla, jossa oli toinen pää täynnä uria. No, niitä on treenattu Hyvinkäällä, joten eivät olleet meille ongelma. Vastustaja sen sijaan ei ollut tottunut siihen, että rata vie liukua. No, jäähän on aina sama muiden joukkueiden huoltotiimejä. Varsin runsaasti oli joukkoa liikkeellä, toisin kuin meillä. Toivottavasti joskus tähänkin tulisi muutos. EM-kisojen avajaiset perjantai-iltana olivat ainakin ensikertalaiselle turnauksen sykähdyttävin kokemus. Oli hienoa saapua areenalle oman maan edustajien kera siniristilipun perässä, vaikka yleisöä ei niin paljoa paikalla vielä tuolloin ollutkaan. Kotiin palattuamme istuimme jälleen joukkueena alas ja teimme jatkokauden molemmille, oli se sitten luotisuora tai kiero kuin korkkiruuvi. Mielestäni B-sarjasta pitäisi tehdä 10 joukkueen sarja ja loput siirtää C-sarjaan ja tätä mieltä oli kisapaikalla moni muukin. Nyt näiden kolmen jo mainitun lisäksi muut olivat meidän lohkossa väärässä paikassa. EM-kisat eivät mielestäni ole paikka, jossa ollaan esim. ensimmäistä kertaa kapteenina koskaan. Jatkon suhteen tässä pelaillaan SM-sarjaa ja entisinä mestareina jaetaan päänahkoja näköjään tasaisesti kaikille. Toiveissa on ylempi loppusarja ja mitaliputken jatkaminen, mutta aika näyttää mihin vanhat näytöt riittävät. Elämää EM-kisojen jälkeen Teksti: Tiina Suuripää suunnitelmia kokoonpanomme muuttuessa. Elisa jää mammalomalle ja Katjakin osittain pois selkänsä takia. Tämä asettaa uusia haasteita SM-kisoja ajatellen ja Bernin turnaukseen Ellenin, Riikan ja Maijan kanssa lähti Hipin Marjo. Lopputalvesta ei sitten enää tarvitsekaan miettiä kuka milloinkin pelaa, vaan on parasta varoa liikaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältäviä muita harrastuksia. Eli häntä pystyyn ja kohti uusia pelejä

17 In Memoriam Pekka Lautanen Pekan (ylh.oik.) muistoa kunnioittaen Curling-porukkaamme kohtasi suru-uutinen pelikaverimme Pekka Lautasen kuoltua omakotitalon tulipalossa Joensuussa Pekka oli Joensuun Curling ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Pekan läheisimmät pelikaverit seuran hallituksesta, paikallissarjajoukkue KK-Teamista ja miesten SM-sarjan joukkueesta olivat mukana saattamassa Pekkaa hänen viimeiselle matkalleen lauantaina Pekka oli näkyvä curling-persoona. Hän toimi seuramme hallituksessa yli kymmenen vuoden ajan ja puheenjohtajana viitisen vuotta aina syksyyn 2009 asti. Hän pelasi Joensuun paikallissarjaa KK-Teamin joukkueessa noin viisitoista vuotta ja oli tärkeä osa Joensuun miesten SMsarjajoukkuetta aina SM-sarjan pelaamisen ensimmäisistä vuosista lähtien. Pekka oli aina täydellä sydämellä mukana curlingissa ja teki hienoa työtä curlingin eteen. Pekan parhaimmiksi saavutuksiksi curlingin parissa jäivät SM-sarjan nelossija neljänä vuonna peräkkäin. Parin vuoden päästä Pekka olisi päässyt mukaan seniorikisoihin ja olisi ehkä ollut se puuttuva lenkki Joensuun miesten seniorijoukkueessa mestaruuden saavuttamiseksi. Yhteiset muistomme seuran kehittämisestä, yhdessä pelaamistamme peleistä ja pelireissuilta elävät ikuisesti. Pekan muistoa kunnioittaen, Mikko Saastamoinen Suomi säilyi miehissä maailmanrankingin kärkitusinassa Maailman curlingliiton (WCF) alainen viestintä- ja markkinointiorganisaatio sveitsiläisen Patrick Hürlimanin johdolla pitää yllä rankinglistaa kaikista WCF:n alaisista jäsenmaista. Lista perustuu maiden arvokisamenestykseen viimeisen kuuden vuoden ajalta. Esim. olympiakisavalintoihin ei listalla vaikutusta ole, vaan sen ideana on listata lähimenneisyyden menestyneimmät maat. Suomen sijoitus miehissä säilyi viimevuotisella yhdennellätoista sijalla, jonne se päätyi muutaman heikomman arvokisavuoden jälkeen. Kaudella Suomi sijoitettiin vielä seitsemänneksi koko maailmassa. Sijoitusta selittää pitkälti Torinon olympiahopea vuodelta Naisissa Suomi säilyi viidennellätoista sijalla jo toista vuotta perätysten. Kärkipaikkaa naisissa pitää edelleen Ruotsi ja miehissä Kanada. Lisää rankingista luettavissa osoitteesta: 1. Kanada Norja Skotlanti Suomi Liechtenstein Yhdysvaltain neitsytsaaret 43 Armenia Romania Slovenia Ruotsi Kanada Kiina Suomi jaetulla 37.:llä sijalla 12 maata Uuden harjanomistajan on helppo hymyillä! Menneen kalenterivuoden mieleenpainuneimmaksi artikkeliksi äänestettiin selvällä erolla lehden edellisen numeron kenkätesti. Välinetestejä tullaankin järjestämään teemoittain lehden tulevissa numeroissa ja toiveita teemojen aiheista otetaan mielellään vastaan. Seuraava välinetesti tullaan näillä näkymin järjestämään jo lehden huhtikuun numerossa. Muita äänestyksessä menestyneitä aihepiirejä olivat erilaiset Tieto&Taito -artikkelit, kuten heittovalintaa ja hammerin arvoanalyysiä koskeneet jutunaiheet. Lisätilaa lehteen kaivattiin myös seuraesittelyille, historiaa käsitteleville artikkeleille, kisaennakoille ja erilaisille ajankohtaisille sekä kansainvälisille aiheille. Kaikkia toiveita ei resurssipulan vuoksi valitettavasti voida toteuttaa, mutta esimerkiksi seuraesittelyitä on jo mukana lehden tässäkin numerossa. PALAUTETTA, SUUNTAVIIVOJA JA HARJA UUTEEN KOTIIN! Curlinglehden palautekyselyyn saatiin lopulta kiitettävä määrä vastauksia, hyviä näkemyksiä ja hienoja ideoita lehden kehittämisen suhteen. Suurkiitos siis koko toimituksen puolesta kaikille vastanneille! Teksti: Riku Harjula Kuva: Riku Harjula Lisäksi kansainvälisiä ilmiöitä pyritään tulevaisuudessa ruotimaan pelkkää uutisointia syvällisemminkin ja uusien harrastajien virran lisääntyessä myös historian tapahtumia yritetään nostaa paremmin esiin toivottavasti kiinnostavalla tavalla! Siinä missä kisaennakot keräsivät kiitosta, jakoivat kisaraportit taas vahvasti mielipiteitä. Edelleen selvä pääpaino raporttien suhteen tulee olemaan liiton internetsivuilla, mutta kenties esim. vähemmän huomiota herättävien sarjojen sekä turnausten pistoraportit voivat jossain mittakaavassa lehteen palatakin. Raportointia pyritään kuitenkin parantamaan ja keskittämään entisestään nimenomaan liiton sivustolle. Tällä tavoin saamme tiedotettua tuloksista tuoreeltaan, lehden keskittyessä enemmän turnausennakoihin. Avoimessa palautteessa lehtemme nykyinen muoto keräsi huomattavasti kiitosta ja siitä kiitos kuuluu ennen kaikkea toimituksellemme sekä avustajillemme! Tähän liittyen suuri henkilökohtainen toiveeni olisikin toimittajan/avustajan toimista kiinnostuneiden lähtemisestä mukaan lehtemme toimintaan. Mitä erilaisempia lajiharrastajia joukkoomme kuuluu, sitä monipuolisemman lehden kykenemme myös lukijoillemme tarjoamaan! Lukijapalautteen antajien kesken arvottiin Goldlinen curlingharja jo legendaariseksi metodiksi muodostuneella Sipilän Salaisella Algoritmillä. Tällä kertaa onni potkaisi Jukka Lehtosta! Kiitos vielä kerran kaikille palautteen antajille! 32 33

18 J. Hietakangas kohdistaa Vainionpää ja Ahon veljekset palaverissa Yksi tuoreimmista Suomen Curlingliiton jäsenseuroista sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, Alavudella. Ensimmäistä syntymäpäiväänsä helmikuussa viettänyt Alavuden Curling Ry on näin ollen kolmas virallinen Pohjalaanen liiton jäsenseura Vaasan ja Kokkolan lisäksi. Seuran puolesta alavutelaista curlinghistoriaa sekä tulevaisuutta curlinglehdelle avasi Alavuden Curling R y:n sihteeri Aki Jokela. Mistä ja miten alavutelainen curling sai siis alkunsa ja missä mittakaavassa toiminta nykyisellään pyörii? Alavuden jäähallissa työskentelevä hyvä ystäväni pyysi kokeilemaan curlingia eräänä syyskuisena päivänä Siitä lähti kipinä lajiin ja jo tuleva talvi pelailtiin kaveriporukalla myöhäisiä lauantai-iltoja kulutellen. Kaudelle sitten otettiin Virroilta yhteyttä, josko meillä olisi kiinnostusta paikallissarjan pelaamiseen Virroilla. Vastaus oli tietysti kyllä, koska lajiin oli päästy kiinni kotihallissa pelaillen. Kilpailuvietti oli kasvanut yhden talven aikana kovasti joten sarjaan osallistuminen oli suorastaan itsestäänselvyys. Mukaan Virtojen sarjaan lähti tuolloin Alavudelta kolme joukkueellista. Syksyn pelimenestysten ohessa kasvoi ajatus curlingseuran perustamisesta Alavudelle. Perustaminen tapahtui sitten vuoden 2009 lopulla ja rekisteröidyksi seura tuli 2/2010. Seuramme liittyi saman tien myös Liiton jäsenseuraksi. Teksti: Riku Harjula Valokuvat: Aki Jokela Seuramme on nuori, mutta aktiivinen. Pelaamme lähes viikoittain vakiovuorolla maanantain myöhäisillassa. Lisäksi järjestämme opastettuja curlingvuoroja yrityksille ja myös toinen oma turnauksemme on tulossa keväällä. Ensimmäinen Alavus-cup oli syksyllä, ja se pelattiin kahdeksan paikallisen joukkueen voimin. Nyt kevään Lakeuden Puulaaki -nimellä järjestettävään turnaukseen tavoittelemme osallistujamäärän kasvua 16 joukkueeseen. Nyt ilmoittautuneita on jo 13 joukkuetta! Vakituisesti seuran nimissä pelaa tällä hetkellä kolme joukkuetta, joiden kaikki 14 pelaajaa ovat myös seuran jäseniä. Jopa seuran ensimmäiset viralliset peliasut saimme tammikuun lopulla hankittua, vieläpä useiden sponsorien sävyttäminä. Nuoren seuran haastavat ensiaskeleet Etenkin uusilla seuroilla suurimpia haasteita toiminnan alkuvaiheissa ovat usein olosuhteet ja peliaikojen sekä pelipaikkojen järjestäminen. Miten haasteet koetaan Alavudella? Alavudella curlingia pelataan Alavuden paikallisessa jäähallissa Alavus Areenalla. Seuran vakiovuoro on siis tuolloin maanantain myöhäisillassa. Kaukalossa on kolme rataa, mutta kivisarjoja hallissa on vielä kaksi, eli kerralla pelaamassa voi olla 4 joukkuetta. Vuorollamme on usein pelaamassa muitakin kuin vain seuran jäseniä, kuten erikseen lajia kokeilemaan kutsuttuja kavereita ja muuten curlingista kiinnostuneita aloittelijoita. Heistä yritämme jatkossa saada seuran jäseniä. Toki pelaaminen on mahdollista ilman seuran jäsenyyttäkin, mutta se tuo omia etuja lajin harrastamiseen, kuten alemman pelimaksun, liiton lajivakuutuksen sekä tietysti curlinglehden jäsenetuna! Aloittelijoille löytyy pelivälineet hallista, joten omia ei tarvitse heti hankkia. Uskomme, että kun laji saa entisestään nostetta seudullamme, niin jäähalliyhtiö kustantaa kolmannenkin kivisarjan käyttöömme. Näin saisimme kolmannenkin radan hyötykäyttöön. Jäähalliyhtiön edustaja on ollut erittäin myötämielinen välineiden hankinnassa jäähallille. Esimerkiksi viime kaudelle saatiin hankittua toinen kivisarja, joka on mahdollistanut turnauksien järjestämisen myös pienelle maaseutukaupungille. Jäiden suoruus taitaa olla ikuinen ongelma ja puheenaihe aina, kun lajia joudutaan jäähallin kaukaloissa harrastamaan. Alavudellakin jääkiekko on niin aktiivista, että aikaa ei jää useinkaan jään suoruuteen vaikuttaviin hoitotoimenpiteisiin, kuten tasausjäädytyksiin. Silti aina, kun curlingvuoro on hallissa, niin kenttämestarit tekevät parhaansa jäiden kunnossapitoa ajatellen. Turnauksiin pyrimme tekemään parhaat mahdolliset curlingjäät, jotka näillä taidoilla ja tietämyksellä vaan on mahdollista tehdä! Kuten Länsi-Suomen liigan esimerkki osoittaa, pienillä paikkakunnilla yksi jatkuvuuden ja kasvun tae on tiivis yhteistyö alueen muiden seurojen ja curlingliiton kanssa. Millaisena mahdollisuudet yhteistoimintaan nähdään Alavudella? Puhelinyhteys on vaasalaisiin ollut ja tarkoitus olisi jossain vaiheessa tehdä yhteinen harjoitusvuoro Alavudella. Virtain suuntaanhan yhteistyötä on tehty eri merkeissä. Huhu kertoo virtolaistenkin olevan liittymässä Liiton jäsenseuraksi. Virtain sarjahan on täysin Virtain Kiekko-karhujen curlingjaoston järjestämä, mutta meiltä sarjan 16 joukkueesta on kotoisin kolme joukkuetta. Yhteistyöstä liiton kanssa hyvänä esimerkkinä on tuleva kevään tapahtumamme. Silloin saamme Suomen Curlingliitolta pitkänlinjan maajoukkuetaustaiset pelaajat Alavudelle pitämään teoria- ja käytännön opastusta lajista. Näin uskomme saavamme edistysaskeleen lajissa ajatellen omaa kehittymistä ja tietämystä, jota sitten saamme viedä eteenpäin taas tuleville harrastelijoille. Tämän tyyppiset koulutukset voisivat olla tulevaisuutta seuratoiminnalle niin Alavudella kuin muuallakin Suomessa. Lisäksi tavoitteena lähitulevaisuudessa olisi osallistuminen johonkin maassamme järjestettävään curlingliiton alaiseen turnaukseen. Näin saisimme hiukan kokemusta isommista ympyröistä ja näkisimme maamme tason curlingissa. Myös ajatus miesten SM-sarjan divaritasolle osallistumisesta on pyörinyt seuraväen mielessä aika ajoin, mutta nähtäväksi jää, koska noihin ympyröihin Alavudelta löytyisi ensimmäinen rohkea joukkue! Nuoren seuran määrätietoiset seuraavat askeleet Mitkä ovat seuran tärkeimmät tavoitteet lähitulevaisuudessa? Harrastajamäärää seudullamme pyritään kasvattamaan lähivuosina runsaasti pitämällä opastevuoroja ja omia paikallisturnauksia. Uusia jäseniä pyrimme saamaan seuraan jokaiselle alkavalle lähivuodelle yhden joukkueellisen verran (4-6hlöä) vuosittain. Eli tärkein asia on harrastajamäärän lisääminen. Mukaan pitäisi myös saada junioritoimintaa panostamalla vaikkapa koululaisryhmiin. Eli seuratoiminnan pitää pysyä vireänä. Tätä kautta saamme myös kilpailutoimintaa eteenpäin. Kevään ja syksyn turnauksemme pyrimme vakiinnuttamaan alueemme kisakalenterissa. Kokonaisen sarjan pyörittämiseen Alavudella ei näillä näkymin ole mahdollisuuksia jääkiekon viedessä hallin käyttökapasiteetista niin suuren osan, ettei tällainen onnistuisi ajan puutteen vuoksi. Jääntekoon liittyvissä asioissa pyrimme vielä kehittymään entisestään ja löytämään näin viimeisimmätkin niksit, jotka vaikuttavat parhaan mahdollisen curlingjään saamiseen jäähalliin kesken jääkiekkokauden. Miten laji ja seura voivat Alavudella vuonna 2020? Toivottavasti hyvin! Uskon, että lajin parissa on tuolloin nuoriakin pelaajia ja joukkueita. Turnauksemmekin voivat tuohon mennessä muuttaa muotoaan maanlaajuisemmiksi. Uskomme, että 2-3 joukkuetta Alavuden seudulta pelaa tuolloin miesten ja/tai naisten SM-sarjaa tai divaria. Villisti uskomme myös, että tuolloin alueellamme (Etelä-Pohjanmaa) pyörisi jonkin sortin koululaissarja! Kaikkein villein ajatushan olisi se, että vuonna 2020 Alavudella curlingia saisi pelata muualla, kuin jäähallin kaukalossa! 34 35

19 KYSY MATIAKSELTA, JOS TARVITSET JÄÄNMURTAJAN Teollisuusneuvos, diplomi-insinööri, hallitusammattilainen, perheenisä ja viimeisen päälle curlingmies. Matias Virtaalalla on plakkarissa tarina poikineen herrasmiesten lajista. Tahtomiehen käsissä harja on lakaissut vikkelästi väylää lajin hyväksi. Teksti: Tomi Rantamäki & Sirkka-Liisa Salmela, Valokuvat: Matias Virtaala Nuori mies oli 70-luvun lopulla ensimmäisessä työpaikassaan Hyvinkäällä Kone Oy:ssä, kun paikallislehdestä luettu juttu curlingista muutti historiankulkua myönteiseen suuntaan; Matias sai houkuteltua joukon työkavereitaan mukaansa pelaamaan. Kaveriporukka innostui lähtemään Sundbybergiinkin pelimatkalle jo 80-luvulla. Muovipussit jalassa huomattiin, että siellähän käytettiin kenkiäkin. Kunnioitusta herätti myös se, että erään vastustajan pelaajien keski-ikä oli 80 vuotta. Curlingkipinä vain vahvistui. Muutto vuonna -87 Joensuuhun Abloyn toimitusjohtajaksi oli päättää curlingin pelaamisen. Onneksi Joensuun hotelli Kimmelin takapihalta paljastui mieluisa yllätys. Kimmelin takana taivaan alla pelattiin curlingia kivillä, jotka joku oli tuonut evakkoretkellä Viipurista. Siis toden totta, Viipurissa oli pelattu lajia oikeilla välineillä jo vuonna Matias ihastelee. Ei aikaakaan, kun tuore toimitusjohtaja oli koonnut Abloyn johtoryhmästä oman curling-joukkueen. Pelejä jatkettiin taivasalla, pilkkihaalareissa ja lunta kolaten. Suomen parhaimmistoa Matias hääräsi puuhamiehenä peliolosuhteiden parantamiseksi. Kaupungin kanssa neuvoteltiin curling-radan perustamisesta raviradan parkkipaikalle. Palokuntalaisten avulla hoidettiin jäädyttäminen ja minä puolestani ostin hyvinkääläiseltä puutarhalta vanhan kasvihuoneen katteeksi. Hankittiin siihen vähän parempi muovikate

20 38 Homma näytti sujuvan mallikkaasti, kunnes selvisi, että paikka routi pahasti maassa kulkevan sähkökaapelin kohdalla. Pieniä vastoinkäymisiä oli muitakin. Ilkivallan tekijät puhkoivat muovikatteen kuin jättikokoiseksi Emmental-juustoksi. Raviradan tontilta halli muutti nykyisille paikalleen 1990-luvun lopulla. Routimaton paikka, perusteelliset pohjatyöt ja tekojääkone olivat lajin järjestelmällistä kehittämistä. Tänä vuonna hankimme vielä kuivaus- ja ilmanvaihtokoneen sekä lämmittimen. Hallimme lähentelee olosuhteiltaan Suomen huippua. Matias kertoo ansaittua ylpeyttä äänessään. Taloudellisesti asiat ovat mahdollistuneet muun muassa sen avulla, että yksityiset henkilöt takasivat aikoinaan seuran tarvitsemat lainat. Itse olen aktiivisesti hankkinut sponsoreita seuran tueksi. Olemme rakentaneet olosuhteemme useassa osassa siten, että taloudellinen rasitus ei ole koskaan noussut liian suureksi pienelle seuralle. Ilman Matiaksen suurta panosta Joensuusta tuskin olisi noussut pelaajia naisten ja seniorinaisten maajoukkueihin asti. Matiaksen ansiosta Suomen curlingliitto sai Abloysta ja sittemmin Tulikivestä pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Tulikivi sopiikin hyvin curlingin yhteyteen, onhan päämateriaali sama. Matias on hallituksen puheenjohtajana myös yhtiössä nimeltä Arctia Shipping, joka omistaa muunmuassa kaikki Suomen jäänmurtajat. Voiko tämä kaikki olla pelkkää suurta yhteensattumaa? Nähdäänkö Matias vielä arvokisamitali kaulassa? Curling ei katso ikää. Matiaksen perheessä curlingista on hyvää kyytiä tulossa koko perheen laji. Vaimoni Elina hurahti lajiin oikein kunnolla muutama vuosi sitten, oppiminen kävi entiseltä SM-tason lentopalloilijalta mutkattomasti. Lapset Juuso (10) ja Anna (7) viihtyvät hallilla hekin. Ensi vuonna Juuso otetaan mukaan Abloyn joukkueeseen. Curling on antanut Matiakselle elämyksiä ja tunteita, joita jokainen urheiluhenkinen ihminen kaipaa: keskittyminen, yrittäminen, menestyminen, pettyminen. Curling eroaa kuitenkin yritysmaailmasta siinä, että tämä on ihmisten ystävyyskenttä, jossa kilpaillaan leppoisin mielin. Curlingin kautta olen löytänyt yhden ystäväryhmän, jossa olen ollut motivoitunut tekemään monenlaisia asioita. Ilman curlingia tuskin olisin lähtenyt katsomaan Naganon olympialaisiakaan. Seniori-ikä on avannut uusia näkymiä lajiin, MM- ja EM-kisat on koettu ja into vain kasvaa. Matias on auttanut Joensuuhun hyvät peliolosuhteet, joissa voi vielä kypsyä senioreiden arvokisamitalisti. Viimeistään silloin tämä juttu saa jatkoa. Matias antoi kokeneen yritysjohtajan näkemyksensä suomalaisen curlingin kehittämisen avainkohdista: Juniorien mukaansaaminen, mutta se vaatii lajin näkyvyyden parantamista. Kaikki varmaan muistamme, miten innolla Torinon olympialaisten aikaan curligia seurattiin. Uusia paikkakuntia, nimenomaan sellaisia, joissa peliolosuhteet olisivat kunnossa. Paikkakunnille järjestettävä opetusta ja valmennusta. Aloittelijoiden innostus hiipuu, josi kukaan ei opasta eteenpäin. Kansainvälinen menestys auttaisi, siinä Hyvinkään hallin toteutuminen on avainasemassa. Lisäksi tarvittaisiin kansainvälisen tason valmennusta, huipulle päästään nopeammin hyvien olosuhteiden ja laadukkaan valmentamisen kautta. Curling on Suomessa nuori laji sellaisena kuin me sen tiedämme. Lajin historia ulottuu kuitenkin Helsingin Taliin 30-luvulle ja siitä vielä pari vuosikymmentä kauemmaksi Wiipuriin, josta Joensuun kivet ovat tulleet. Kuka oli se historian suurmies, joka alunperin hankki curlingkivet Wiipuriin? Kuka oli se kaukaa viisas (tai hullu), joka jaksoi raahata kivet Wiipurista evakkoretkellään? Tässä olisi mielenkiintoinen asia selvitettäväksi. Mielenkiintoinen ja ikimuistoinen reissu Uralille Chelyabinskiin sennujen MM-kisoihin. Tuhkapilvi pysäytti lennot, joten menimme junalla. Osa joukkueista ei päässyt ollenkaan, me pääsimme, mutta kaksi ja puoli päivää myöhässä. Mainittakoon, että upeassa hallissa oli 12 rataa. Tässä valmistaudumme pelaamaan Sveitsiä vastaan. Suomen joukkue siellä oli Lasse Perkiö (skip), Jouko Riikonen, Antti Sundholm, Jaakko Salonen ja Matias Virtaala. Curlinglehti tarjoaa nyt mainostilaa yrityksille, tapahtumille, järjestöille jne. entistä edullisemmin. Mainostilasta saadut tulot käytetään lehden sekä Suomen Curlingliiton toiminnan kehittämiseen täysimääräisesti. Talvikampanjallamme tarjoamme värillisen mainostilan lehtemme neljään seuraavaan numeroon yhden numeron hinnalla: 1/3 sivun kokoinen mainostila neljään lehteen 260 Puolen sivun mainos (4nroa) 454 Sivun mainos (4nroa) 649 Lehtemme tavoittaa vuosittain noin 5000 kontaktia. Tarkemmat tiedot sekä esimerkiksi mediakortti osoitteesta tai Ole rohkeasti mukana tukemassa suomalaista curlingia! 39