LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen"

Transkriptio

1 Arja Sinkko LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2011 Nro: 71 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 University of Applied Sciences LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Vuosiraportti 2011 Arja Sinkko Kotka 2012 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 71.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Tammerprint Oy, Tampere 2012 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO LCCE-KEHITYSTYÖN TAVOITTEET Taustaa Sosiaalinen pääoma Sidosryhmät ja vuorovaikutus Kehitystyön tavoitteet KymiTechnology ja LCCE-malli KymiTechnology alueellista elinkeinoelämää edistävät oppimis- ja innovaatiopalvelut Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi, LCCE TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI LCCE-osaamispalveluiden tuotteistaminen Sidosryhmät Sidosryhmien tunnistaminen Sidosryhmien analyysi ja luokittelu Sidosryhmien merkitys toiminnan kehittämisessä Vuorovaikutuksen kehittäminen Arvon tuottaminen SAAVUTETUT TULOKSET

5 6 KEHITYSTYÖ JATKUU LIITTEET V käynnissä olevat TKI-hankkeet...28 Esite Esite LÄHTEET

6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa kuvataan Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE ) -mallin käyttöönottoon liittyviä tuloksia tekniikan ja liikenteen toimialalla. Kehittämistoimenpiteitä on toteutettu tekniikan ja liikenteen toimialan osaamiskeskittymän, KymiTechnology n, koordinoimana. Raportissa mainittuja osa-alueita kehitetään ja tehostetaan myös muun ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen osana. Pedagogisessa kehittämisessä lähtökohtana ovat yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulualueen (European Higher Education Area, EHEA) taitotasovaatimukset, jotka heijastuvat opetustoiminnan laatuun ja opetussuunnitelmien tasokuvauksiin. Vastaanottavasta oppimisesta siirrytään työelämäläheiseen ja lähtöiseen, opiskelijoita osallistavaan ja aktivoivaan oppimiskulttuuriin, jota Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kutsutaan nimellä Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE). Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna LCCEmallin kokonaisvaltainen integrointi opetukseen ja siihen kytketty yrityselämäläheisyys nähdään selkeänä menestystekijänä, jolla oppimisen ja osaamisen laatua voidaan kehittää. Työelämäläheisen oppimisprosessin käynnistämiseen tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi myös aitoja, työelämälähtöisiä ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtäviä. Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksella on pitkä perinteet työelämälähtöisten projektien hyödyntämisessä opetuksen tukena. Yhteistyösuhteet ovat kuitenkin henkilösidonnaisia ja projektit jäävät vain pienen opiskelijajoukon hyödyksi. Yhteistyö ja verkostoituminen ulkoisten sidosryhmien kanssa ovat erittäin tärkeitä uuden pedagogisen mallin tavoitteiden toteuttamiseksi. LCCE-mallin hyödyntäminen vahvistaa myös ammattikorkeakoulun sisäistä osaamista ja sen kehittymistä tiiviimmän yrityselämäyhteistyön kautta. Vuoden 2011 toiminnan keskeisinä tavoitteina on ollut yrityksille tarjottavien palveluiden tuotteistaminen sekä sidosryhmäyhteistyön järjestelmällinen kehittäminen. LCCE -oppimisprojektien tuotteistamisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla on pyritty siihen, että yhteistyöstä saavutettu hyöty palvelisi mahdollisimman laajasti ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä ja samalla myös laajemmin alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Myös opetuksen (koettua) laatua ja työelämävastaavuutta pyritään parantamaan. Vuoden 2011 kuluessa on yritysten kanssa solmittujen ns. puitesopimusten avulla saatu aikaiseksi uusia yhteistyökuvioita tekniikan ja liikenteen toimialalle. Opiskelijat tekevät erilaisia toimeksiantoja ja työtä yrityksille ja saavat samalla arvokasta kokemusta alaan liittyvistä tehtävistä. Opintoja tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita on vireillä useita. 5

7 Yhteistyön lisääntyminen heijastuu opetukseen tiiviimpänä vuorovaikutuksena yritysten, opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opetustyön haasteellisuus kasvaa, mutta toisaalta menestyksekäs projekti tuottaa onnistumisen tunteita sekä opettajalle että opiskelijoille. Uudistuneen toimintamallin myötä lisätään yhteistyön houkuttelevuutta niin yritysten kuin ammattikorkeakoulunkin näkökulmasta. 6

8 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäviksi työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin vastaavan koulutuksen antamisen lisäksi myös ammattikorkeakouluopetusta palvelevan ja työelämää ja aluekehitystä tukevan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön toteuttamisen yhteistyössä oman alueen elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun strategiatyössä (kokonaisstrategia vuosille ) huomioitiin lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös kansalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet. Strategia on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietoinen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta muuttuvassa maailmassa. Pedagogisessa kehittämisessä lähtökohtana ovat yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulualueen (European Higher Education Area, EHEA) taitotasovaatimukset, jotka heijastuvat opetustoiminnan laatuun ja opetussuunnitelmien tasokuvauksiin. Oppimisen uuden paradigman myötä vastaanottavasta oppimisesta siirrytään työelämäläheiseen ja lähtöiseen, opiskelijoita osallistavaan ja aktivoivaan oppimiskulttuuriin, jota Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kutsutaan nimellä Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE). LCCE tukee sosio-konstruktiivista oppimiskäsitystä, jossa korostuu oppijan oma aktiivinen rooli oppimisessa, samoin kuin oppimisen sosiaalinen rooli ja yhteistoiminnallisuus. Työelämäläheisen oppimisprosessin käynnistämiseen tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi myös aitoja, työelämälähtöisiä ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtäviä. Yhteistyö ja verkostoituminen ulkoisten sidosryhmien kanssa ovat erittäin tärkeitä uuden pedagogisen mallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Sidosryhmävuorovaikutuksen tehostamisella haetaan tukea myös opetuksen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. LCCEmallille on myönnetty koulutuksen laatuyksikköpalkinto vuosille Koko ammattikorkeakoulun tarpeita varten suunnitteilla on ollut myös asiakkuushallintaohjelmiston hankkiminen. Asiakkuudenhallintaohjelmien (Customer Relations Management, CRM) täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että sidosryhmät ja niiden vaikutus ammattikorkeakoulun toimintaan tunnistetaan ja vuorovaikutusta kehitetään ja ylläpidetään systemaattisesti. CRM-ohjelman hankintaa ammattikorkeakoulun laajuudessa toteutetaan kokonaisprojektissa, jonka lähtökohtia ja tavoitteita on hiottu vuoden 2011 aikana. Strategisen yhteistyön kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) kanssa sekä taloudelliset syyt siirtävät hankkeen käytännön toteutukseen tuleville vuosille. Tekniikan ja liikenteen toimialalla tehdään aktiivisesti työtä LCCE-mallin integroimiseksi opintojaksoihin ja kokonaisuuksiin. LCCE-mallin menestyksekäs to- 7

9 teuttaminen edellyttää toimivia yhteistyösuhteita ja vuorovaikutusta alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksella on pitkä perinteet työelämälähtöisten projektien hyödyntämisessä opetuksen tukena. Yhteistyösuhteet ovat kuitenkin henkilösidonnaisia ja projektit jäävät vain pienen opiskelijajoukon hyödyksi. Tässä raportissa kuvataan tekniikan ja liikenteen toimialan ponnisteluja LCCE-mallin edellyttämän toimintaympäristön kehittämiseksi. Kehittämisen keskeisiä osa-alueita ovat LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen sekä toimialan ulkoisen sidosryhmävuorovaikutuksen kehittäminen ja hyödyntäminen. Samanaikaisesti on kehitetty myös opetussuunnitelmaa siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen oppimis- ja työelämäprojektien toteuttamiseen yhteistyössä opettajien ja yrityselämän edustajien kanssa. 8

10 2 LCCE-KEHITYSTYÖN TAVOITTEET 2.1. Taustaa Kymenlaakson maakunnan ainoana itsenäisenä korkeakouluna ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään alueen teollisen rakennemuutoksen myönteisen kehityksen tukemista ja innovatiivisen ja vastuullisen yritystoiminnan kehittämistä alueelle. Lisäksi laadukkaan koulutuksen ohella voimavaroja kohdennetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jolla pyritään lisäämään alueen sosiaalista pääomaa. Ammattikorkeakoulun perusarvoja ovat luottamus, yhteistyökykyisyys ja muutoskykyisyys. Luottamuksen lisäämisen keskeisenä funktiona voidaan nähdä sosiaalisiin suhteisiin liittyvän satunnaisuuden ja ennalta-arvaamattomuuden vähentyminen, joka helpottaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tuottavat osallistumista ja lisäävät kommunikaatiota Sosiaalinen pääoma Organisaation toiminnan näkökulmasta sosiaalinen pääoma rakentuu eri kerroksista. Strukturaalinen sosiaalinen pääoma muodostuu organisaation yhteyksistä sidosryhmiin (asiakkaat, muut sidosryhmät, yhteiskunta). Sosiaalisella pääomalla viitataan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen, kykyyn toimia yhdessä. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. Käsitteen syntymisen taustalla on näkemys, jonka mukaan talouskehitykseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntien suorituskykyyn vaikuttaa fyysisen ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalinen ympäristö Verkostoituminen on tehokas tapa organisoida kustannustehokkaasti yhteyksiä ja luoda sosiaalisen pääoman rakenteita. Verkostoituminen nähdään keinona, jolla yritykset ja yhteisöt voivat selviytyä talouden muutoksessa ja säilyä kilpailukykyisenä yhä laajempaa osaamista vaativilla markkinoilla. Verkostoissa harjoitetaan aina yhteistyötä. Yhteistyön syventyessä siihen varastoituu ystävyyttä, mainetta, arvostusta, luottamusta. Näiden avulla säädellään yhteyksien avoimuutta ja joustavuutta ja se myös karsii hyväksikäyttöä ja opportunismia. Tätä kutsutaan relationaaliseksi sosiaaliseksi pääomaksi. Luottamuksen kasvun myötä syntyy yhteinen tapa ymmärtää asioita, yhteinen kieli (kognitiivinen sosiaalinen pääoma). 9

11 Sidosryhmät ja vuorovaikutus Sidosryhmiä on eri tutkimuksissa määritelty monin eri tavoin ja eri näkökulmista lähtien. Yleisesti käytössä olevia määritelmiä ovat mm.: yksittäiset ihmiset tai pienet ryhmät, joilla on valtaa vaikuttaa, neuvotella ja muuttaa organisaation taktista tulevaisuutta sekä ne yksittäiset henkilöt tai ryhmät, jotka ovat riippuvaisia organisaatiosta voidakseen täyttää omat tavoitteensa tai vaihtoehtoisesti ne, joista organisaatio on riippuvainen. Sidosryhmiä voidaan siis käytännössä katsoa olevan kaikkien niiden tahojen, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. Sidosryhmät voidaan vielä erikseen jakaa sekä sisäisiin että ulkoisiin sidosryhmiin. Sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa johtajat, työntekijät ja omistajat. Ulkoisia sidosryhmiä puolestaan ovat mm. yhteistyökumppanit, asiakkaat, tavarantoimittajat, kilpailijat. Toimiakseen tehokkaasti organisaation on strategisen johtamisen prosessissa otettava huomioon sellaiset ryhmät, jotka voivat vaikuttaa organisaation toimintaan. Toisaalta ollakseen avoin ja reagoiva ja myös pitkällä aikavälillä tehokas, organisaation on oltava tekemisissä myös niiden ryhmien kanssa, joihin sen toiminnalla on vaikutuksia. Organisaatio ei ole enää sidosryhmien keskipiste, vaan on omassa toimintaympäristössään yksi toimija muiden joukossa. Sidosryhmien tunnistaminen ja vuorovaikutus ryhmien kanssa on kiinteä ja jatkuva osa johtamisprosessia Kehitystyön tavoitteet LCCE-malli edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa, jotta työelämäläheisiä ja lähtöisiä harjoitustehtäviä (LCCE-oppimisprojekteja) olisi saatavilla. Vuoden 2011 alusta mallia alettiin toteuttaa tekniikan ja liikenteen toimialalla KymiTechnology palvelukonseptin avulla. LCCE-oppimisprojektien kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, mitä tarjottavaa ammattikorkeakoululla on sidosryhmille ja sekä täsmällistä tietoa sidosryhmistä ja niiden kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Uusien palveluiden (LCCE-oppimisprojektit) tuotteistamisen myötä laadittiin esite KymiTechnologyn tarjonnasta. Mutta kenelle palveluita tarjottaisiin? Kävi ilmi, että tällä hetkellä aktiivisista yhteistyökumppaneista ei ollut saatavilla kattavaa tietoa. Olemassa olevat suhteet olivat henkilöstön omissa tiedostoissa tai pelkästään muistitietona. Kirjallinen aineisto oli hajallaan eri henkilöiden hallussa. Kehittämistyön alkuvaiheen tavoitteena oli: - LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen ja työelämäläheisten oppimisympäristöjen mahdollistaminen - Sidosryhmiin liittyvä selvitystyö - Toimintamallin vieminen osaksi opetusta ja oppimista tekniikan ja liikenteen toimialalla 10

12 Lisäksi muita selvitettäviä kysymyksiä olivat muun muassa - Mikä merkitys ulkoisilla sidosryhmillä on toiminnan tavoitteiden toteuttamisessa? - Miten vuorovaikutusta voidaan kehittää? Näihin kysymyksiin vastaamalla pyrittiin keräämään tietoa sekä sisäisen toiminnan kehittämisen että ulkoisten sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamiseksi. Työelämäläheisten oppimisympäristöjen kehittämisen haasteena voidaan pitää ammattikorkeakoulun pitkää oppilaitosperinnettä. Muutoksen keskiössä ovat opettajat, joiden ammattikuvaan perinteisesti kuuluvat opetustehtävät, kehitystehtävät ovat ylimääräistä työtä. Opetus on usein edelleen luonteeltaan teoreettista luokkaopetusta, vaikka myös uusia pedagogisia muotoja hyödynnetään (esimerkiksi virtuaali- ja monimuoto-opetus, ongelmalähtöinen opetus PBL). Oppimisprojektien integroiminen perinteisen teoriaopetuksen osaksi on haasteellista ja vaatii opettajalta uudenlaista pedagogista näkökulmaa sekä oman opetuksen että opiskelijoiden oppimisen toteuttamiseen. Insinööriopiskelijat ovat ehkä muita ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmiä enemmän asennoituneet siten, että istutaan luokassa, opetusta annetaan, sitten tentti eikä omaa oppimisponnistelua tarvita. Kosketus työelämään ja tulevaan ammattialaan saadaan kesällä tapahtuvan työharjoittelun kautta. Joillakin koulutusohjelmilla on kuitenkin varsin aktiivista yhteistyötä alan yritysten kanssa, ja nämä koulutusohjelmat voivat toimia muutosagentteina prosessin edetessä. Myös opiskelijoiden perustama ja pyörittämä Insinööritoimisto KyAMK OSK tekee läheistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa (lisätietoja: 11

13 3 KymiTechnology ja LCCE-malli Ammattikorkeakoulun toimialoille (tekniikka ja liikenne, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala) on luotu vuosien kuluessa osaamiskeskittymien kokonaisuus, joiden kautta koordinoidaan toimialojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sen eri tasoilla KymiTechnology alueellista elinkeinoelämää edistävät oppimis- ja innovaatiopalvelut Vuonna 2009 käynnistettyä tekniikan ja liikenteen osaamiskeskittymää, palvelukonseptia, kutsutaan KymiTechnologyksi. Vastaavasti kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin osaamiskeskittymä on Kymi Design & Business ja sosiaali- ja terveysalan KymiCare. KymiTechnologyn toiminta perustuu asiakaslähtöiseen ongelmanratkaisuun, KyAMK:n eri koulutusohjelmien vahvuusalueisiin, palveluhenkisyyteen sekä yhden luukun -palveluperiaatteeseen. Koulutuksen työelämäläheisyys avaa valmistuville insinööreille portteja työelämään. Tavoitteena on koulutuksen kehittäminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen: opiskelusta luodaan tapa tehdä työtä ja työnteosta tapa oppia. Työnantajille toiminta tarjoaa uutta ja tuoretta näkemystä, syvällistä alan tietämystä sekä mahdollisuuden päivittää omia tietotaitojaan. KymiTechnology -palvelukonsepti tarjoaa ammattikorkeakoulun asiantuntijuuden, osaamisen ja resurssit alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön kohtuullisin kustannuksin. Kymi Technology toimii neljällä palvelukentällä: - oppimislähtöiset opetuslaboratoriopalvelut (LCCE-oppimisprojektit) - asiantuntijapalvelut - tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit - koulutuspalvelut Opetuslaboratoriopalvelut ovat tyypillisesti pieniä, opetusohjelmien opintojaksoihin sisällytettyjä projekti- ja harjoitustöitä tai -selvityksiä, joissa opiskelijat toimivat todellisten työelämätehtävien parissa, valvovan opettajan tai muun tutkimushenkilöstön ohjauksessa (ns. LCCE-oppimisprojektit). Painopiste on vahvasti opetuksellinen ja oppimislähtöinen. Tutkimus- ja opetushenkilöstön tuottamat asiantuntijapalvelut tarjoavat asiantuntemusta ja käytännön ratkaisuja tuotteiden, palveluiden, prosessien ja liiketoimintojen kehittämiseen. 12

14 KyAMK strategia Pedagoginen strategia Opetussuunnitelma TKI-palvelut Asiakkaan tarpeista rakentuvia tutkimuskokonaisuuksia Aluekehityksen tehostaminen Yhteiskuntavastuu Opetuslaboratoriopalvelut Oppimislähtöisiä Pienehköjä projekti- ja harjoitustöitä Oppimis- ja innovaatiopalvelut Asiantuntijapalvelut Käytännön ratkaisuja tuotteiden, palveluiden prosessien ja liiketoimintojen kehittämiseen Opiskelijat Opettajat Tutkimushenkilöstö Koulutuspalvelut Asiakastarpeisiin räätälöityjä kursseja tai opintokokonaisuuksia Elinkeinoelämä Yhteisöt ja yhdistykset Kunnat Muut sidosryhmät Kuva 1. KymiTechnology -palvelukonsepti Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit voivat rakentua yhden tai useamman asiakkaan tarpeisiin, joihin korkeakoulu tarjoaa tutkimushenkilöstön syvällisen osaamisen sekä mahdollisen julkisen rahoitustuen. L isäksi KymiTechnolog y t ar joaa y hdess ä sisarorganisaatioidens a KymiDesign&Business- ja KymiCare -osaamiskeskittymien kanssa liiketalouteen, viestintään, muotoiluun sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvää asiantuntemusta sekä avustaa yrityksiä ratkaisemaan koulutukseen liittyviä ongelmia. Koulutuspalvelut tarjoavat asiakastarpeisiin räätälöityjä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia, joita toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulun Koulutus- ja työelämäpalvelut yksikön kanssa. Muista Kymi-keskittymistä poiketen KymiTechnology tarjoaa yrityksille ns. Kumppani-ohjelmaa, jossa yritys voi aktiivisesti hyödyntää ammattikorkeakoulun osaamista, resursseja sekä verkostoja. Kumppaniyrityksiä on kolmisenkymmentä. Lisätietoja KymiTechnologyn palvelukonseptista kotisivuiltamme: Tutkimus- ja kehittämistoiminta KymiTechnology, 13

15 3.2. Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi, LCCE Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (Learning and Competence Creating Ecosystem) LCCE valittiin ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi Toimintatavassa opetussuunnitelmat on avattu yritysten toimeksiannosta tehtäville projekteille. LCCE -toimintamallin keskeisinä käsitteinä ovat oppiminen, työelämäläheisyys ja innovaatiot. Opetussuunnitelmissa LCCE -toimintakonsepti mahdollistetaan hallinnollisen ja pedagogisen käsikirjoituksen avulla. Hallinnollisen käsikirjoituksen avulla opinnot kootaan laajoiksi opintojaksoista muodostuviksi kokonaisuuksiksi. Opintojaksot määräytyvät osaamismäärittelyn perusteella, eivät ainejakoisesti. Opintojaksot mahdollistavat opettajien työnjaon ja opiskelijoiden työjärjestysten laadinnan. Pedagoginen käsikirjoitus tarkoittaa sitä, että opetus toteutetaan yhdessä opettajatiimin kanssa oppimislähtöisesti. Oppimisprosessiin sisältyy teoreettisen osuuksien lisäksi praktisia osuuksia, jotka täsmentyvät opetuksen alussa. Opiskelijat, opettajat ja osaamiskeskittymien (Kymi Design & Business, KymiCare, KymiTechnology) henkilöstö osallistuvat osaamiskokonaisuuksien suunnittelutyöhön. Käytännössä tietyt ammatilliset opetuskokonaisuudet sisältävät teoreettisten opintojaksojen lisäksi käytännönläheisen opintojakson, yleensä projektin. Yritysten ja korkeakoulun välille on siis rakennettu välitön yhteistyö, jonka puitteissa opiskelijat voivat soveltaa tietojaan ja kehittää taitojaan samalla kun myös opettajilla ja yritysten henkilöstöllä on mahdollisuus päivittää tietojaan. Oppimisprojekteissa on vahva opetuksellinen näkökulma. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA KYMENLAAKSON YRITYKSET OPPIMISEN EKOSYSTEEMI TIETO TAITO PÄTEVYYS TKI OPPIMINEN OPINTO- KOKONAISUUKSIEN OPPIMIS- JA INNOVOINTI- YMPÄRISTÖT KymiTechnology ALUEKEHITYS Tavoitteena molemminpuolinen hyöty TIETÄMYKSEN JA OSAAMISEN SIIRTO YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA - Asiantuntijapalvelut - TKI -hankkeet - Koulutuspalvelut - Oppimisprojektit INNOVAATIOIDEN EKOSYSTEEMI Kuva 2. Uuden oppimisnäkemyksen vaikuttavuus 14

16 Toimintatavan vahvuutena on se, että näin ammattikorkeakoululla on mahdollisuus toteuttaa kaikkia kolmea sille annettua tehtävää eli opetusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä aluekehitystä. Vain yhdistämällä resursseja ja osaamista Kymenlaakson ammattikorkeakoulu voi vastata siihen kohdistuviin vahvoihin odotuksiin maakunnan kehittäjänä. 15

17 4. TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Sidosryhmien tunnistamisen ja vuorovaikutuksen kehittämisen tarve nousi esiin ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa tavoitteena on hankkia asiakkuudenhallintaohjelma kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Samanaikaisesti LCCE-mallia päätettiin laajentaa sen kotipesästä eli Kymi Design & Business osaamiskeskittymästä koskemaan myös muita toimialoja. Tekniikan alojen koulutuksessa yhteistyöllä yritysten kanssa on pitkät perinteet, mutta toiminta on ollut koordinoimatonta ja kiinni yksilöiden aktiivisuudesta ja henkilökohtaisista suhteista. Toimintaa on toteutettu osana opintojaksoja, mutta yhteistyöllä saavutettu tietotaito ja osaaminen eivät ole siirtyneet koko ammattikorkeakoulun osaamiseksi. Esille nousi myös tarve tuotteistaa palvelu. LCCE -oppimisprojektien tuotteistamisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla pyritään siihen, että yhteistyöstä saavutettu hyöty palvelisi mahdollisimman laajasti ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä ja samalla myös laajemmin alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Myös opetuksen (koettua) laatua ja työelämävastaavuutta pyritään parantamaan LCCE-osaamispalveluiden tuotteistaminen LCCE-mallin hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä nosti esiin kysymyksen siitä, millaisia asiantuntijapalveluita ammattikorkeakoulu, ja tässä tapauksessa erityisesti tekniikan ja liikenteen toimiala, voi tarjota. Perinteiset tutkimus- ja kehityshankkeet (TKI-hankkeet) ja niihin liittyvä osaaminen (tutkimushenkilöstö, opettaja-asiantuntijat) sekä toimintamalli olivat monen vuoden käytäntöjen perusteella selvillä. Kyseessä ovat selkeästi ns. asiantuntijapalvelut. Palvelu voidaan määritellä yhteiskunnallisen vaihdannan kohteena olevaksi aktiviteetiksi, jossa palvelun tuottaja tuottaa käyttäjälle tietyn hinnoiteltavissa olevan hyödyn. LCCE-mallin käyttöönotto toi mukanaan uudenlaisen palvelutuotteen, jonka keskiössä ovat opiskelijat sekä ohjaava opettaja, mutta myös palvelun tilaaja osana toteutusta. LCCE-oppimisprojekteissa opetuksen integraatio on selkeästi mukana. Aluksi oli siis kartoitettava ao. opetushenkilöstöä haastattelemalla eri koulutusohjelmien tarjonnasta ne opintojaksot tai kokonaisuudet, joiden sisällä oppimisprojekteja voitaisiin toteuttaa. Lisäksi mietittäväksi tulivat palvelun hinnoitteluun ja yhteistyösopimuksiin liittyvät kysymykset. Tammi-maaliskuussa 2011 tehdyt haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina keskusteluina tai pienryhmissä. Haastatteluissa kunkin tekniikan koulutusohjelman edustajat kertoivat näkemyksiään siitä, mitä voidaan tarjota. 16

18 Näin saatiin aikaiseksi runko, jonka avulla opetushenkilöstä pystyi hahmottamaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa (teoriaopetus + LCCE-projektit) tulevan lukuvuoden kuluessa. Tämän vaiheen tuloksena tehtiin KymiTechnologyn toiminnasta ja palveluista ( tuotteista ) kertova esite, jonka avulla asiakasta pystytään ohjaamaan LCCE-palveluiden pariin (liite 2). Myös www-sivut uudistettiin vastaamaan uutta toimintamallia. Tuotteistaminen auttaa myös asiakasta näkemään eri vaihtoehtoja, tai mahdollisesti hahmottamaan erilaisia variaatioita palveluista omiin tarpeisiinsa sovellettuina. Kymi-osaamiskeskittymät tuottivat yhteistyössä yrityksille suunnatun esitteen, jossa esiteltiin lukuvuoden aikana toteutuskelpoisia LCCE-palvelutuotteita esimerkkien avulla (liite 3). Tuotteistamisen avulla pystymme myös hallitsemaan LCCE-mallin oppimisprosessia: sopimuskäytännöt yhtenäistyvät ja tietojen hallinta yksinkertaistuu. Ammattikorkeakoulussa on käytössä TWeb-asiainhallintaohjelma, johon on mahdollista tallentaa myös näihin projekteihin liittyvää dokumentaatiota. Erityisenä haasteena LCCE-oppimisprojekteissa voidaan pitää sitä, että palvelun keskeinen tuottaja eli opiskelija on mukana vapaaehtoisesti, eri tasoisin tiedoin ja taidoin varustettuna. Opiskelijaa ei voida pakottaa suorittamaan aloittamaansa työtä loppuun sanktiona on ainoastaan opintopisteiden menetys. Opiskelijat ovat myös oppimassa eli täydellistä ammattitaitoa ei lopputuloksen osalta voida odottaa. Tuotteistamalla (vakioimalla tietyt osat) tarjolla olevat LCCE-palvelut pyrittiin siihen, että pystytään ennakoimaan lopputulosta ja lisäämään sen tasalaatuisuutta, mutta samalla myös kertomaan tilaajalle toimituksen erityispiirteistä. Ohjaavan opettajan rooli on merkittävä Sidosryhmät Edellä kuvattu LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen ja esitteen laatiminen nostivat esiin ongelman: kenelle palvelu on tarkoitettu ja kuinka sitä voitaisiin kehittää ja markkinoida nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille? Yrityselämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tekniikan koulutuksessa hyödynnetty vuosikymmeniä. Tekniikan ja liikenteen toimialalla ei ollut käytössä järjestelmällistä tapaa hallita sidosryhmiin liittyvää tietoa: keitä sidosryhmät olivat, mitä heidän kanssaan oli tehty, millaiset käsitykset osapuolilla oli toisistaan jne. 17

19 Ammattikorkeakoulun nykyisen sidosryhmäyhteistyön tilannetta arvioitiin SWOT-analyysin avulla (kuva 3). Ulkoiset 3. MAHDOLLISUUDET O - verkostoituva korkeakoulutus - strategiatyössä huomioitu aluekehitys - LCCE-mallin hyödyntäminen laajemmin - aikuiskoulutus - verkkokoulutus - CRM-järjestelmän käyttöönotto, sidosryhmäanalyysit (tehostavat myös työelämäyhteistyötä!) 4. UHAT T Sisäiset - autonomian menetys (liian laaja verkostoituminen - infrastruktuurin jälkeenjääneisyys - pienentyvät opiskelijamäärät - heikentyvä taloustilanne - entä jos LCCE-mallia ei saada toimimaan? 1. VAHVUUDET S - maakunnan ainoa korkeakoulu - osaava henkilökunta - Oppimisen ja osaamisen ekosysteemi, LCCE-malli - paikallisuus - vastaaminen ajan haasteisiin (energiatekniikka) - uudet opetusteknologiat - laadukkaat tukipalvelut (esim. TKItoiminta, kirjasto ja Oppimisteknologiakeskus) 5. MENESTYSTEKIJÄT O+S - LCCE-mallin yritysyhteistyö - kaupalliset tutkimus- ja laboratoriotyöt - osaamiskeskittymien vahvempi hyödyntäminen 7. UHAT HALLINTAAN T+S - yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämän kanssa (tulevaisuudennäkymät) - pitkän aikavälin tarpeet koulutuksen kehityksen perustaksi - avoin keskustelu eri toimijoiden välillä, synergiaedut ja realistiset ratkaisumallit 2. HEIKKOUDET W - heikko tunnettuus - rakenteellisen muutoksen vaatiman osaamisen vajavaisuus (koulutustarpeiden muutokset) - tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen (poliittiset intohimot) - jämähtäneisyys - sidosryhmäyhteistyön jäsentymättömyys - win-win -yhteistyön jäsentymättömys (miten eri osapuolet hyötyisivät yhteistyöstä) 6. HEIKKOUDET O+W - osaamisen markkinointi, "rummuttaminen" - osaamiskartoitusten hyödyntäminen henkilöstösuunnittelussa - LCCE-mallin modifiointi siten, että yhteistyö alalla toimivien yritysten kanssa on tiukasti sidottu KyAMK:n toteuttamiin ao. hankkeisiin - sidosryhmäyhteistyön "järkeistäminen" 8. MAHDOLLISET KRIISITILANTEET T+W - tekniikan koulutuksen väheneminen vaikutus alueen elinkeinorakenteeseen - yliopiston satelliitiksi joutuminen - "valtasuhteet" - poliittiset intohimot määrittävät tulevaisuuden Kuva 3. KyAMK:n sidosryhmävuorovaikutuksen SWOT-analyysi (OSKE-Kotka ryhmä 2010) Perinteisen nelikenttä-swot analyysin sijaan käytettiin ns. 8-kenttäistä analyysiä, jossa nykytilan arvioinnin lisäksi voidaan tehdä toimenpidesuunnitelmia tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna LC- CE-mallin kokonaisvaltainen integrointi opetukseen ja siihen kytketty yrityselämäläheisyys nähtiin selkeänä menestystekijänä, jolla oppimisen ja osaamisen laatua voidaan kehittää. LCCE-mallin hyödyntäminen vahvistaa myös ammattikorkeakoulun sisäistä osaamista ja sen kehittymistä tiiviimmän yrityselämäyhteistyön kautta. Pystymme myös paremmin vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kouluttamalla ammattitaitoisia, alaa tuntevia insinöörejä työelämän tarpeisiin. Tiiviimpi yhteistyö alueen yritysten kanssa lisää osaamista myös yritysten sisällä ja siirtää yritysten osaamista myös ammattikorkeakoulun henkilöstön käyttöön ja sitä kautta edelleen opetukseen. Positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö lisäävät luottamusta ja arvostusta osapuolten välillä (kuva 4). 18

20 YRITYKSET, YHTEISÖT ALUEKEHITYS, OSAAMISEN SIIRTO KyAMK: LCCE- PEDAGOGIIKKA OPETTAJAT, HENKILÖSTÖ OPISKELIJAT Kuva 4. Positiivisen vuorovaikutuksen kehä Sidosryhmien tunnistaminen Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää oli saada selville, keitä sidosryhmät olivat. Aluksi pyrittiin selvittämään tilannetta sähköisen kyselyn avulla, jonka tavoitteena oli helposti ja nopeasti saada aikaiseksi sidosryhmärekisteri Excel-taulukkomuotoon. Lisäksi tavoitteena oli saada luokiteltua tietoa sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön aktiivisuudesta, luonteesta ja merkityksestä toimialalle. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 igooglen dokumenttityökalun (Google- Docs) avulla. Alhaisen vastausaktiivisuuden vuoksi tietoja ei saatu kerättyä tämän lomakkeen avulla. Huhtikuussa 2011 tehtiin CRM-kokonaisprojektiin liittyen tekniikan ja liikenteen toimialalla henkilöstökysely, jossa yleisesti kartoitettiin tällä hetkellä olevien sidosryhmätietojen olemassaoloa: ovatko tiedot sähköisessä muodossa (excel, word tms.) vai muussa muodossa (paperilla, päässä). Kysely jaettiin paperiversiona toimialan henkilöstökokouksessa (n. 50 henkilöä). Vastausten perusteella sidosryhmätietoja säilytettiin pääasiassa käyntikortteina työtiloissa tai sähköisenä excel- tai word-tiedostoina omalla tietokoneella. Tietoja ei siis käytännössä ollut saatavilla muiden tarvitsijoiden käyttöön. Koska sidosryhmätietoja ei ollut käytettävissä, tehtiin erilaisia tietolähteitä (mm. kirjaston sähköinen opinnäytetyöarkisto Theseus, työharjoittelusopimukset, hankeasiakirjat) hyödyntäen excel-taulukkolaskentaohjelmaan listaus kaikista yhteistyökumppaneista kuluneiden 3 vuoden aikana. Listalta poimittiin erikseen sellaiset yritykset ja yhteisöt, jotka ovat tehneet yhteistyötä useammin kuin yhden kerran tai erilaisissa muodoissa (opinnäytetyöt, työharjoittelu, hankkeet). Näistä yrityksistä laadittiin TOP-25 lista yrityksistä, jotka arvioinnin mukaan olivat aktiivisia yhteistyökumppaneita. 19

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? 25.3.2010 Sirkka Hulkkonen Vaikuttavuus alkaa ideasta Mihin hanke perustuu? Onko taustalla Teknologian kehittyminen Rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu Oppiminen tulevaisuudessa, 10.10.2017, Turku Arviointineuvos, KT Hannele Seppälä Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua

Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua Yritysten ja oppilaitosten kumppanuudella kilpailuetua KUNTAMARKKINAT 12.9.2019 Työn murros - nuorten uudet polut työhön ja yrittäjyyteen maaseudulla Timo Suutari Maaseudun nuoret ja pk-yritykset ammatillisten

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit

Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Ammatillinen opettajankoulutus Suomessa: reunaehdot, rakenteet ja profiilit Opettajankoulutusfoorumin seminaari 16.4.2019 Anu Lyytinen, Johanna Liljeroos, Elias Pekkola, Jonna Kosonen, Mikko Mykkänen ja

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys?

1. Mitä mielestäsi tarkoittaa opettajan työssä työelämäläheisyys? MUUTTUVA OPETTAJUUS 1(7) Muuttuva opettajuus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmassa Tässä julkaisussa tarkastellaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo 15.3.2017 Mervi Friman HAMK AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEHTÄVÄ Ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaan ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

valmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja

valmistellaan tavoitellaan yritysten, korkeakoulujen ja (kehittäjä)organisaatioiden yhteistä ja avointa TKI-alustaa/osaamiskeskittymää ja Pohjanmaan liiton rahoittama hanke https://www.obotnia.fi/rahoitus/hankerekisteri/tulevaisuud en-digitaalisen-tuotannon-ja-3d-valmistuksenosaamiskeskittyman-valmistelu valmistellaan alueellista digitaalisen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ Strategian tiivistelmä id36608 1(5) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN 2010 2015 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia vuosille 2010 2015 jakautuu kahteen erilliseen dokumenttiin:

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA

KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA KOKEMUSASIANTUNTIJA OPINTOJEN OHJAAJANA Itsearviolomake ja eri sidosryhmien arviolomake kokemusasiantuntijan toimimisesta opintojen ohjaajana ( kopona ) OPISKELIJA / PROJEKTI YHTEISÖ - OPINNÄYTETYÖN AIHE

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen

Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen, HAMK 1 Insinööriopinnoissa työn

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo

JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA. Liisa Salo JULKAISUTOIMINTA METROPOLIASSA Liisa Salo Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 JULKAISUN TUOTTAMINEN Mitä Miksi - Kenelle Miten Valinnat Rajaukset Metropolia Ammattikorkeakoulu 3 MITÄ Julkaisun teema, sisältö:

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot