LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen"

Transkriptio

1 Arja Sinkko LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences 2011 Nro: 71 ISSN: Tutkimuksia ja raportteja B-sarja

2 University of Applied Sciences LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla ensiaskeleina tuotteistaminen ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Vuosiraportti 2011 Arja Sinkko Kotka 2012 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Nro 71.

3 Copyright: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kustantaja: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Taitto ja paino: Tammerprint Oy, Tampere 2012 ISBN (NID.): ISBN (PDF.): ISSN: ISSN: (verkkojulkaisu)

4 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO LCCE-KEHITYSTYÖN TAVOITTEET Taustaa Sosiaalinen pääoma Sidosryhmät ja vuorovaikutus Kehitystyön tavoitteet KymiTechnology ja LCCE-malli KymiTechnology alueellista elinkeinoelämää edistävät oppimis- ja innovaatiopalvelut Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi, LCCE TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI LCCE-osaamispalveluiden tuotteistaminen Sidosryhmät Sidosryhmien tunnistaminen Sidosryhmien analyysi ja luokittelu Sidosryhmien merkitys toiminnan kehittämisessä Vuorovaikutuksen kehittäminen Arvon tuottaminen SAAVUTETUT TULOKSET

5 6 KEHITYSTYÖ JATKUU LIITTEET V käynnissä olevat TKI-hankkeet...28 Esite Esite LÄHTEET

6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa kuvataan Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE ) -mallin käyttöönottoon liittyviä tuloksia tekniikan ja liikenteen toimialalla. Kehittämistoimenpiteitä on toteutettu tekniikan ja liikenteen toimialan osaamiskeskittymän, KymiTechnology n, koordinoimana. Raportissa mainittuja osa-alueita kehitetään ja tehostetaan myös muun ammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen osana. Pedagogisessa kehittämisessä lähtökohtana ovat yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulualueen (European Higher Education Area, EHEA) taitotasovaatimukset, jotka heijastuvat opetustoiminnan laatuun ja opetussuunnitelmien tasokuvauksiin. Vastaanottavasta oppimisesta siirrytään työelämäläheiseen ja lähtöiseen, opiskelijoita osallistavaan ja aktivoivaan oppimiskulttuuriin, jota Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kutsutaan nimellä Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE). Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna LCCEmallin kokonaisvaltainen integrointi opetukseen ja siihen kytketty yrityselämäläheisyys nähdään selkeänä menestystekijänä, jolla oppimisen ja osaamisen laatua voidaan kehittää. Työelämäläheisen oppimisprosessin käynnistämiseen tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi myös aitoja, työelämälähtöisiä ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtäviä. Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksella on pitkä perinteet työelämälähtöisten projektien hyödyntämisessä opetuksen tukena. Yhteistyösuhteet ovat kuitenkin henkilösidonnaisia ja projektit jäävät vain pienen opiskelijajoukon hyödyksi. Yhteistyö ja verkostoituminen ulkoisten sidosryhmien kanssa ovat erittäin tärkeitä uuden pedagogisen mallin tavoitteiden toteuttamiseksi. LCCE-mallin hyödyntäminen vahvistaa myös ammattikorkeakoulun sisäistä osaamista ja sen kehittymistä tiiviimmän yrityselämäyhteistyön kautta. Vuoden 2011 toiminnan keskeisinä tavoitteina on ollut yrityksille tarjottavien palveluiden tuotteistaminen sekä sidosryhmäyhteistyön järjestelmällinen kehittäminen. LCCE -oppimisprojektien tuotteistamisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla on pyritty siihen, että yhteistyöstä saavutettu hyöty palvelisi mahdollisimman laajasti ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä ja samalla myös laajemmin alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Myös opetuksen (koettua) laatua ja työelämävastaavuutta pyritään parantamaan. Vuoden 2011 kuluessa on yritysten kanssa solmittujen ns. puitesopimusten avulla saatu aikaiseksi uusia yhteistyökuvioita tekniikan ja liikenteen toimialalle. Opiskelijat tekevät erilaisia toimeksiantoja ja työtä yrityksille ja saavat samalla arvokasta kokemusta alaan liittyvistä tehtävistä. Opintoja tukevia tutkimus- ja kehityshankkeita on vireillä useita. 5

7 Yhteistyön lisääntyminen heijastuu opetukseen tiiviimpänä vuorovaikutuksena yritysten, opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opetustyön haasteellisuus kasvaa, mutta toisaalta menestyksekäs projekti tuottaa onnistumisen tunteita sekä opettajalle että opiskelijoille. Uudistuneen toimintamallin myötä lisätään yhteistyön houkuttelevuutta niin yritysten kuin ammattikorkeakoulunkin näkökulmasta. 6

8 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoululaki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäviksi työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin vastaavan koulutuksen antamisen lisäksi myös ammattikorkeakouluopetusta palvelevan ja työelämää ja aluekehitystä tukevan soveltavan tutkimus- ja kehitystyön toteuttamisen yhteistyössä oman alueen elinkeino- ja muun työelämän kanssa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun strategiatyössä (kokonaisstrategia vuosille ) huomioitiin lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös kansalliset ja alueelliset kehittämistavoitteet. Strategia on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tietoinen keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valinta muuttuvassa maailmassa. Pedagogisessa kehittämisessä lähtökohtana ovat yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulualueen (European Higher Education Area, EHEA) taitotasovaatimukset, jotka heijastuvat opetustoiminnan laatuun ja opetussuunnitelmien tasokuvauksiin. Oppimisen uuden paradigman myötä vastaanottavasta oppimisesta siirrytään työelämäläheiseen ja lähtöiseen, opiskelijoita osallistavaan ja aktivoivaan oppimiskulttuuriin, jota Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa kutsutaan nimellä Learning and Competence Creating Ecosystem (LCCE). LCCE tukee sosio-konstruktiivista oppimiskäsitystä, jossa korostuu oppijan oma aktiivinen rooli oppimisessa, samoin kuin oppimisen sosiaalinen rooli ja yhteistoiminnallisuus. Työelämäläheisen oppimisprosessin käynnistämiseen tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi myös aitoja, työelämälähtöisiä ongelmanratkaisu- ja kehittämistehtäviä. Yhteistyö ja verkostoituminen ulkoisten sidosryhmien kanssa ovat erittäin tärkeitä uuden pedagogisen mallin tavoitteiden toteuttamiseksi. Sidosryhmävuorovaikutuksen tehostamisella haetaan tukea myös opetuksen laatutavoitteiden saavuttamiseksi. LCCEmallille on myönnetty koulutuksen laatuyksikköpalkinto vuosille Koko ammattikorkeakoulun tarpeita varten suunnitteilla on ollut myös asiakkuushallintaohjelmiston hankkiminen. Asiakkuudenhallintaohjelmien (Customer Relations Management, CRM) täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että sidosryhmät ja niiden vaikutus ammattikorkeakoulun toimintaan tunnistetaan ja vuorovaikutusta kehitetään ja ylläpidetään systemaattisesti. CRM-ohjelman hankintaa ammattikorkeakoulun laajuudessa toteutetaan kokonaisprojektissa, jonka lähtökohtia ja tavoitteita on hiottu vuoden 2011 aikana. Strategisen yhteistyön kehittäminen Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) kanssa sekä taloudelliset syyt siirtävät hankkeen käytännön toteutukseen tuleville vuosille. Tekniikan ja liikenteen toimialalla tehdään aktiivisesti työtä LCCE-mallin integroimiseksi opintojaksoihin ja kokonaisuuksiin. LCCE-mallin menestyksekäs to- 7

9 teuttaminen edellyttää toimivia yhteistyösuhteita ja vuorovaikutusta alueen elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun insinöörikoulutuksella on pitkä perinteet työelämälähtöisten projektien hyödyntämisessä opetuksen tukena. Yhteistyösuhteet ovat kuitenkin henkilösidonnaisia ja projektit jäävät vain pienen opiskelijajoukon hyödyksi. Tässä raportissa kuvataan tekniikan ja liikenteen toimialan ponnisteluja LCCE-mallin edellyttämän toimintaympäristön kehittämiseksi. Kehittämisen keskeisiä osa-alueita ovat LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen sekä toimialan ulkoisen sidosryhmävuorovaikutuksen kehittäminen ja hyödyntäminen. Samanaikaisesti on kehitetty myös opetussuunnitelmaa siten, että se mahdollistaa opiskelijoiden osallistumisen oppimis- ja työelämäprojektien toteuttamiseen yhteistyössä opettajien ja yrityselämän edustajien kanssa. 8

10 2 LCCE-KEHITYSTYÖN TAVOITTEET 2.1. Taustaa Kymenlaakson maakunnan ainoana itsenäisenä korkeakouluna ammattikorkeakoulu korostaa tehtävässään alueen teollisen rakennemuutoksen myönteisen kehityksen tukemista ja innovatiivisen ja vastuullisen yritystoiminnan kehittämistä alueelle. Lisäksi laadukkaan koulutuksen ohella voimavaroja kohdennetaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, jolla pyritään lisäämään alueen sosiaalista pääomaa. Ammattikorkeakoulun perusarvoja ovat luottamus, yhteistyökykyisyys ja muutoskykyisyys. Luottamuksen lisäämisen keskeisenä funktiona voidaan nähdä sosiaalisiin suhteisiin liittyvän satunnaisuuden ja ennalta-arvaamattomuuden vähentyminen, joka helpottaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Vuorovaikutus ja yhteistyö tuottavat osallistumista ja lisäävät kommunikaatiota Sosiaalinen pääoma Organisaation toiminnan näkökulmasta sosiaalinen pääoma rakentuu eri kerroksista. Strukturaalinen sosiaalinen pääoma muodostuu organisaation yhteyksistä sidosryhmiin (asiakkaat, muut sidosryhmät, yhteiskunta). Sosiaalisella pääomalla viitataan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen, kykyyn toimia yhdessä. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. Käsitteen syntymisen taustalla on näkemys, jonka mukaan talouskehitykseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntien suorituskykyyn vaikuttaa fyysisen ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalinen ympäristö Verkostoituminen on tehokas tapa organisoida kustannustehokkaasti yhteyksiä ja luoda sosiaalisen pääoman rakenteita. Verkostoituminen nähdään keinona, jolla yritykset ja yhteisöt voivat selviytyä talouden muutoksessa ja säilyä kilpailukykyisenä yhä laajempaa osaamista vaativilla markkinoilla. Verkostoissa harjoitetaan aina yhteistyötä. Yhteistyön syventyessä siihen varastoituu ystävyyttä, mainetta, arvostusta, luottamusta. Näiden avulla säädellään yhteyksien avoimuutta ja joustavuutta ja se myös karsii hyväksikäyttöä ja opportunismia. Tätä kutsutaan relationaaliseksi sosiaaliseksi pääomaksi. Luottamuksen kasvun myötä syntyy yhteinen tapa ymmärtää asioita, yhteinen kieli (kognitiivinen sosiaalinen pääoma). 9

11 Sidosryhmät ja vuorovaikutus Sidosryhmiä on eri tutkimuksissa määritelty monin eri tavoin ja eri näkökulmista lähtien. Yleisesti käytössä olevia määritelmiä ovat mm.: yksittäiset ihmiset tai pienet ryhmät, joilla on valtaa vaikuttaa, neuvotella ja muuttaa organisaation taktista tulevaisuutta sekä ne yksittäiset henkilöt tai ryhmät, jotka ovat riippuvaisia organisaatiosta voidakseen täyttää omat tavoitteensa tai vaihtoehtoisesti ne, joista organisaatio on riippuvainen. Sidosryhmiä voidaan siis käytännössä katsoa olevan kaikkien niiden tahojen, joiden kanssa organisaatio on tekemisissä. Sidosryhmät voidaan vielä erikseen jakaa sekä sisäisiin että ulkoisiin sidosryhmiin. Sisäisiä sidosryhmiä ovat muun muassa johtajat, työntekijät ja omistajat. Ulkoisia sidosryhmiä puolestaan ovat mm. yhteistyökumppanit, asiakkaat, tavarantoimittajat, kilpailijat. Toimiakseen tehokkaasti organisaation on strategisen johtamisen prosessissa otettava huomioon sellaiset ryhmät, jotka voivat vaikuttaa organisaation toimintaan. Toisaalta ollakseen avoin ja reagoiva ja myös pitkällä aikavälillä tehokas, organisaation on oltava tekemisissä myös niiden ryhmien kanssa, joihin sen toiminnalla on vaikutuksia. Organisaatio ei ole enää sidosryhmien keskipiste, vaan on omassa toimintaympäristössään yksi toimija muiden joukossa. Sidosryhmien tunnistaminen ja vuorovaikutus ryhmien kanssa on kiinteä ja jatkuva osa johtamisprosessia Kehitystyön tavoitteet LCCE-malli edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa, jotta työelämäläheisiä ja lähtöisiä harjoitustehtäviä (LCCE-oppimisprojekteja) olisi saatavilla. Vuoden 2011 alusta mallia alettiin toteuttaa tekniikan ja liikenteen toimialalla KymiTechnology palvelukonseptin avulla. LCCE-oppimisprojektien kehittämiseksi tarvitaan tietoa siitä, mitä tarjottavaa ammattikorkeakoululla on sidosryhmille ja sekä täsmällistä tietoa sidosryhmistä ja niiden kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta. Uusien palveluiden (LCCE-oppimisprojektit) tuotteistamisen myötä laadittiin esite KymiTechnologyn tarjonnasta. Mutta kenelle palveluita tarjottaisiin? Kävi ilmi, että tällä hetkellä aktiivisista yhteistyökumppaneista ei ollut saatavilla kattavaa tietoa. Olemassa olevat suhteet olivat henkilöstön omissa tiedostoissa tai pelkästään muistitietona. Kirjallinen aineisto oli hajallaan eri henkilöiden hallussa. Kehittämistyön alkuvaiheen tavoitteena oli: - LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen ja työelämäläheisten oppimisympäristöjen mahdollistaminen - Sidosryhmiin liittyvä selvitystyö - Toimintamallin vieminen osaksi opetusta ja oppimista tekniikan ja liikenteen toimialalla 10

12 Lisäksi muita selvitettäviä kysymyksiä olivat muun muassa - Mikä merkitys ulkoisilla sidosryhmillä on toiminnan tavoitteiden toteuttamisessa? - Miten vuorovaikutusta voidaan kehittää? Näihin kysymyksiin vastaamalla pyrittiin keräämään tietoa sekä sisäisen toiminnan kehittämisen että ulkoisten sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun tehostamiseksi. Työelämäläheisten oppimisympäristöjen kehittämisen haasteena voidaan pitää ammattikorkeakoulun pitkää oppilaitosperinnettä. Muutoksen keskiössä ovat opettajat, joiden ammattikuvaan perinteisesti kuuluvat opetustehtävät, kehitystehtävät ovat ylimääräistä työtä. Opetus on usein edelleen luonteeltaan teoreettista luokkaopetusta, vaikka myös uusia pedagogisia muotoja hyödynnetään (esimerkiksi virtuaali- ja monimuoto-opetus, ongelmalähtöinen opetus PBL). Oppimisprojektien integroiminen perinteisen teoriaopetuksen osaksi on haasteellista ja vaatii opettajalta uudenlaista pedagogista näkökulmaa sekä oman opetuksen että opiskelijoiden oppimisen toteuttamiseen. Insinööriopiskelijat ovat ehkä muita ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmiä enemmän asennoituneet siten, että istutaan luokassa, opetusta annetaan, sitten tentti eikä omaa oppimisponnistelua tarvita. Kosketus työelämään ja tulevaan ammattialaan saadaan kesällä tapahtuvan työharjoittelun kautta. Joillakin koulutusohjelmilla on kuitenkin varsin aktiivista yhteistyötä alan yritysten kanssa, ja nämä koulutusohjelmat voivat toimia muutosagentteina prosessin edetessä. Myös opiskelijoiden perustama ja pyörittämä Insinööritoimisto KyAMK OSK tekee läheistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa (lisätietoja: 11

13 3 KymiTechnology ja LCCE-malli Ammattikorkeakoulun toimialoille (tekniikka ja liikenne, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri, sosiaali- ja terveysala) on luotu vuosien kuluessa osaamiskeskittymien kokonaisuus, joiden kautta koordinoidaan toimialojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sen eri tasoilla KymiTechnology alueellista elinkeinoelämää edistävät oppimis- ja innovaatiopalvelut Vuonna 2009 käynnistettyä tekniikan ja liikenteen osaamiskeskittymää, palvelukonseptia, kutsutaan KymiTechnologyksi. Vastaavasti kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin osaamiskeskittymä on Kymi Design & Business ja sosiaali- ja terveysalan KymiCare. KymiTechnologyn toiminta perustuu asiakaslähtöiseen ongelmanratkaisuun, KyAMK:n eri koulutusohjelmien vahvuusalueisiin, palveluhenkisyyteen sekä yhden luukun -palveluperiaatteeseen. Koulutuksen työelämäläheisyys avaa valmistuville insinööreille portteja työelämään. Tavoitteena on koulutuksen kehittäminen ja uusiin haasteisiin vastaaminen: opiskelusta luodaan tapa tehdä työtä ja työnteosta tapa oppia. Työnantajille toiminta tarjoaa uutta ja tuoretta näkemystä, syvällistä alan tietämystä sekä mahdollisuuden päivittää omia tietotaitojaan. KymiTechnology -palvelukonsepti tarjoaa ammattikorkeakoulun asiantuntijuuden, osaamisen ja resurssit alueen yritysten ja yhteisöjen käyttöön kohtuullisin kustannuksin. Kymi Technology toimii neljällä palvelukentällä: - oppimislähtöiset opetuslaboratoriopalvelut (LCCE-oppimisprojektit) - asiantuntijapalvelut - tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit - koulutuspalvelut Opetuslaboratoriopalvelut ovat tyypillisesti pieniä, opetusohjelmien opintojaksoihin sisällytettyjä projekti- ja harjoitustöitä tai -selvityksiä, joissa opiskelijat toimivat todellisten työelämätehtävien parissa, valvovan opettajan tai muun tutkimushenkilöstön ohjauksessa (ns. LCCE-oppimisprojektit). Painopiste on vahvasti opetuksellinen ja oppimislähtöinen. Tutkimus- ja opetushenkilöstön tuottamat asiantuntijapalvelut tarjoavat asiantuntemusta ja käytännön ratkaisuja tuotteiden, palveluiden, prosessien ja liiketoimintojen kehittämiseen. 12

14 KyAMK strategia Pedagoginen strategia Opetussuunnitelma TKI-palvelut Asiakkaan tarpeista rakentuvia tutkimuskokonaisuuksia Aluekehityksen tehostaminen Yhteiskuntavastuu Opetuslaboratoriopalvelut Oppimislähtöisiä Pienehköjä projekti- ja harjoitustöitä Oppimis- ja innovaatiopalvelut Asiantuntijapalvelut Käytännön ratkaisuja tuotteiden, palveluiden prosessien ja liiketoimintojen kehittämiseen Opiskelijat Opettajat Tutkimushenkilöstö Koulutuspalvelut Asiakastarpeisiin räätälöityjä kursseja tai opintokokonaisuuksia Elinkeinoelämä Yhteisöt ja yhdistykset Kunnat Muut sidosryhmät Kuva 1. KymiTechnology -palvelukonsepti Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojektit voivat rakentua yhden tai useamman asiakkaan tarpeisiin, joihin korkeakoulu tarjoaa tutkimushenkilöstön syvällisen osaamisen sekä mahdollisen julkisen rahoitustuen. L isäksi KymiTechnolog y t ar joaa y hdess ä sisarorganisaatioidens a KymiDesign&Business- ja KymiCare -osaamiskeskittymien kanssa liiketalouteen, viestintään, muotoiluun sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvää asiantuntemusta sekä avustaa yrityksiä ratkaisemaan koulutukseen liittyviä ongelmia. Koulutuspalvelut tarjoavat asiakastarpeisiin räätälöityjä kursseja tai laajempia opintokokonaisuuksia, joita toteutetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulun Koulutus- ja työelämäpalvelut yksikön kanssa. Muista Kymi-keskittymistä poiketen KymiTechnology tarjoaa yrityksille ns. Kumppani-ohjelmaa, jossa yritys voi aktiivisesti hyödyntää ammattikorkeakoulun osaamista, resursseja sekä verkostoja. Kumppaniyrityksiä on kolmisenkymmentä. Lisätietoja KymiTechnologyn palvelukonseptista kotisivuiltamme: Tutkimus- ja kehittämistoiminta KymiTechnology, 13

15 3.2. Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi, LCCE Oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemi (Learning and Competence Creating Ecosystem) LCCE valittiin ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi Toimintatavassa opetussuunnitelmat on avattu yritysten toimeksiannosta tehtäville projekteille. LCCE -toimintamallin keskeisinä käsitteinä ovat oppiminen, työelämäläheisyys ja innovaatiot. Opetussuunnitelmissa LCCE -toimintakonsepti mahdollistetaan hallinnollisen ja pedagogisen käsikirjoituksen avulla. Hallinnollisen käsikirjoituksen avulla opinnot kootaan laajoiksi opintojaksoista muodostuviksi kokonaisuuksiksi. Opintojaksot määräytyvät osaamismäärittelyn perusteella, eivät ainejakoisesti. Opintojaksot mahdollistavat opettajien työnjaon ja opiskelijoiden työjärjestysten laadinnan. Pedagoginen käsikirjoitus tarkoittaa sitä, että opetus toteutetaan yhdessä opettajatiimin kanssa oppimislähtöisesti. Oppimisprosessiin sisältyy teoreettisen osuuksien lisäksi praktisia osuuksia, jotka täsmentyvät opetuksen alussa. Opiskelijat, opettajat ja osaamiskeskittymien (Kymi Design & Business, KymiCare, KymiTechnology) henkilöstö osallistuvat osaamiskokonaisuuksien suunnittelutyöhön. Käytännössä tietyt ammatilliset opetuskokonaisuudet sisältävät teoreettisten opintojaksojen lisäksi käytännönläheisen opintojakson, yleensä projektin. Yritysten ja korkeakoulun välille on siis rakennettu välitön yhteistyö, jonka puitteissa opiskelijat voivat soveltaa tietojaan ja kehittää taitojaan samalla kun myös opettajilla ja yritysten henkilöstöllä on mahdollisuus päivittää tietojaan. Oppimisprojekteissa on vahva opetuksellinen näkökulma. TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA KYMENLAAKSON YRITYKSET OPPIMISEN EKOSYSTEEMI TIETO TAITO PÄTEVYYS TKI OPPIMINEN OPINTO- KOKONAISUUKSIEN OPPIMIS- JA INNOVOINTI- YMPÄRISTÖT KymiTechnology ALUEKEHITYS Tavoitteena molemminpuolinen hyöty TIETÄMYKSEN JA OSAAMISEN SIIRTO YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA - Asiantuntijapalvelut - TKI -hankkeet - Koulutuspalvelut - Oppimisprojektit INNOVAATIOIDEN EKOSYSTEEMI Kuva 2. Uuden oppimisnäkemyksen vaikuttavuus 14

16 Toimintatavan vahvuutena on se, että näin ammattikorkeakoululla on mahdollisuus toteuttaa kaikkia kolmea sille annettua tehtävää eli opetusta, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä aluekehitystä. Vain yhdistämällä resursseja ja osaamista Kymenlaakson ammattikorkeakoulu voi vastata siihen kohdistuviin vahvoihin odotuksiin maakunnan kehittäjänä. 15

17 4. TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Sidosryhmien tunnistamisen ja vuorovaikutuksen kehittämisen tarve nousi esiin ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa tavoitteena on hankkia asiakkuudenhallintaohjelma kaikkien sitä tarvitsevien käyttöön. Samanaikaisesti LCCE-mallia päätettiin laajentaa sen kotipesästä eli Kymi Design & Business osaamiskeskittymästä koskemaan myös muita toimialoja. Tekniikan alojen koulutuksessa yhteistyöllä yritysten kanssa on pitkät perinteet, mutta toiminta on ollut koordinoimatonta ja kiinni yksilöiden aktiivisuudesta ja henkilökohtaisista suhteista. Toimintaa on toteutettu osana opintojaksoja, mutta yhteistyöllä saavutettu tietotaito ja osaaminen eivät ole siirtyneet koko ammattikorkeakoulun osaamiseksi. Esille nousi myös tarve tuotteistaa palvelu. LCCE -oppimisprojektien tuotteistamisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla pyritään siihen, että yhteistyöstä saavutettu hyöty palvelisi mahdollisimman laajasti ammattikorkeakouluyhteisön jäseniä ja samalla myös laajemmin alueen yrityksiä ja yhteisöjä. Myös opetuksen (koettua) laatua ja työelämävastaavuutta pyritään parantamaan LCCE-osaamispalveluiden tuotteistaminen LCCE-mallin hyödyntäminen opetuksen kehittämisessä nosti esiin kysymyksen siitä, millaisia asiantuntijapalveluita ammattikorkeakoulu, ja tässä tapauksessa erityisesti tekniikan ja liikenteen toimiala, voi tarjota. Perinteiset tutkimus- ja kehityshankkeet (TKI-hankkeet) ja niihin liittyvä osaaminen (tutkimushenkilöstö, opettaja-asiantuntijat) sekä toimintamalli olivat monen vuoden käytäntöjen perusteella selvillä. Kyseessä ovat selkeästi ns. asiantuntijapalvelut. Palvelu voidaan määritellä yhteiskunnallisen vaihdannan kohteena olevaksi aktiviteetiksi, jossa palvelun tuottaja tuottaa käyttäjälle tietyn hinnoiteltavissa olevan hyödyn. LCCE-mallin käyttöönotto toi mukanaan uudenlaisen palvelutuotteen, jonka keskiössä ovat opiskelijat sekä ohjaava opettaja, mutta myös palvelun tilaaja osana toteutusta. LCCE-oppimisprojekteissa opetuksen integraatio on selkeästi mukana. Aluksi oli siis kartoitettava ao. opetushenkilöstöä haastattelemalla eri koulutusohjelmien tarjonnasta ne opintojaksot tai kokonaisuudet, joiden sisällä oppimisprojekteja voitaisiin toteuttaa. Lisäksi mietittäväksi tulivat palvelun hinnoitteluun ja yhteistyösopimuksiin liittyvät kysymykset. Tammi-maaliskuussa 2011 tehdyt haastattelut toteutettiin henkilökohtaisina keskusteluina tai pienryhmissä. Haastatteluissa kunkin tekniikan koulutusohjelman edustajat kertoivat näkemyksiään siitä, mitä voidaan tarjota. 16

18 Näin saatiin aikaiseksi runko, jonka avulla opetushenkilöstä pystyi hahmottamaan ja suunnittelemaan omaa toimintaansa (teoriaopetus + LCCE-projektit) tulevan lukuvuoden kuluessa. Tämän vaiheen tuloksena tehtiin KymiTechnologyn toiminnasta ja palveluista ( tuotteista ) kertova esite, jonka avulla asiakasta pystytään ohjaamaan LCCE-palveluiden pariin (liite 2). Myös www-sivut uudistettiin vastaamaan uutta toimintamallia. Tuotteistaminen auttaa myös asiakasta näkemään eri vaihtoehtoja, tai mahdollisesti hahmottamaan erilaisia variaatioita palveluista omiin tarpeisiinsa sovellettuina. Kymi-osaamiskeskittymät tuottivat yhteistyössä yrityksille suunnatun esitteen, jossa esiteltiin lukuvuoden aikana toteutuskelpoisia LCCE-palvelutuotteita esimerkkien avulla (liite 3). Tuotteistamisen avulla pystymme myös hallitsemaan LCCE-mallin oppimisprosessia: sopimuskäytännöt yhtenäistyvät ja tietojen hallinta yksinkertaistuu. Ammattikorkeakoulussa on käytössä TWeb-asiainhallintaohjelma, johon on mahdollista tallentaa myös näihin projekteihin liittyvää dokumentaatiota. Erityisenä haasteena LCCE-oppimisprojekteissa voidaan pitää sitä, että palvelun keskeinen tuottaja eli opiskelija on mukana vapaaehtoisesti, eri tasoisin tiedoin ja taidoin varustettuna. Opiskelijaa ei voida pakottaa suorittamaan aloittamaansa työtä loppuun sanktiona on ainoastaan opintopisteiden menetys. Opiskelijat ovat myös oppimassa eli täydellistä ammattitaitoa ei lopputuloksen osalta voida odottaa. Tuotteistamalla (vakioimalla tietyt osat) tarjolla olevat LCCE-palvelut pyrittiin siihen, että pystytään ennakoimaan lopputulosta ja lisäämään sen tasalaatuisuutta, mutta samalla myös kertomaan tilaajalle toimituksen erityispiirteistä. Ohjaavan opettajan rooli on merkittävä Sidosryhmät Edellä kuvattu LCCE-oppimisprojektien tuotteistaminen ja esitteen laatiminen nostivat esiin ongelman: kenelle palvelu on tarkoitettu ja kuinka sitä voitaisiin kehittää ja markkinoida nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille? Yrityselämän kanssa tehtävää yhteistyötä on tekniikan koulutuksessa hyödynnetty vuosikymmeniä. Tekniikan ja liikenteen toimialalla ei ollut käytössä järjestelmällistä tapaa hallita sidosryhmiin liittyvää tietoa: keitä sidosryhmät olivat, mitä heidän kanssaan oli tehty, millaiset käsitykset osapuolilla oli toisistaan jne. 17

19 Ammattikorkeakoulun nykyisen sidosryhmäyhteistyön tilannetta arvioitiin SWOT-analyysin avulla (kuva 3). Ulkoiset 3. MAHDOLLISUUDET O - verkostoituva korkeakoulutus - strategiatyössä huomioitu aluekehitys - LCCE-mallin hyödyntäminen laajemmin - aikuiskoulutus - verkkokoulutus - CRM-järjestelmän käyttöönotto, sidosryhmäanalyysit (tehostavat myös työelämäyhteistyötä!) 4. UHAT T Sisäiset - autonomian menetys (liian laaja verkostoituminen - infrastruktuurin jälkeenjääneisyys - pienentyvät opiskelijamäärät - heikentyvä taloustilanne - entä jos LCCE-mallia ei saada toimimaan? 1. VAHVUUDET S - maakunnan ainoa korkeakoulu - osaava henkilökunta - Oppimisen ja osaamisen ekosysteemi, LCCE-malli - paikallisuus - vastaaminen ajan haasteisiin (energiatekniikka) - uudet opetusteknologiat - laadukkaat tukipalvelut (esim. TKItoiminta, kirjasto ja Oppimisteknologiakeskus) 5. MENESTYSTEKIJÄT O+S - LCCE-mallin yritysyhteistyö - kaupalliset tutkimus- ja laboratoriotyöt - osaamiskeskittymien vahvempi hyödyntäminen 7. UHAT HALLINTAAN T+S - yhteistyön tiivistäminen elinkeinoelämän kanssa (tulevaisuudennäkymät) - pitkän aikavälin tarpeet koulutuksen kehityksen perustaksi - avoin keskustelu eri toimijoiden välillä, synergiaedut ja realistiset ratkaisumallit 2. HEIKKOUDET W - heikko tunnettuus - rakenteellisen muutoksen vaatiman osaamisen vajavaisuus (koulutustarpeiden muutokset) - tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen (poliittiset intohimot) - jämähtäneisyys - sidosryhmäyhteistyön jäsentymättömyys - win-win -yhteistyön jäsentymättömys (miten eri osapuolet hyötyisivät yhteistyöstä) 6. HEIKKOUDET O+W - osaamisen markkinointi, "rummuttaminen" - osaamiskartoitusten hyödyntäminen henkilöstösuunnittelussa - LCCE-mallin modifiointi siten, että yhteistyö alalla toimivien yritysten kanssa on tiukasti sidottu KyAMK:n toteuttamiin ao. hankkeisiin - sidosryhmäyhteistyön "järkeistäminen" 8. MAHDOLLISET KRIISITILANTEET T+W - tekniikan koulutuksen väheneminen vaikutus alueen elinkeinorakenteeseen - yliopiston satelliitiksi joutuminen - "valtasuhteet" - poliittiset intohimot määrittävät tulevaisuuden Kuva 3. KyAMK:n sidosryhmävuorovaikutuksen SWOT-analyysi (OSKE-Kotka ryhmä 2010) Perinteisen nelikenttä-swot analyysin sijaan käytettiin ns. 8-kenttäistä analyysiä, jossa nykytilan arvioinnin lisäksi voidaan tehdä toimenpidesuunnitelmia tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna LC- CE-mallin kokonaisvaltainen integrointi opetukseen ja siihen kytketty yrityselämäläheisyys nähtiin selkeänä menestystekijänä, jolla oppimisen ja osaamisen laatua voidaan kehittää. LCCE-mallin hyödyntäminen vahvistaa myös ammattikorkeakoulun sisäistä osaamista ja sen kehittymistä tiiviimmän yrityselämäyhteistyön kautta. Pystymme myös paremmin vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan ja alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kouluttamalla ammattitaitoisia, alaa tuntevia insinöörejä työelämän tarpeisiin. Tiiviimpi yhteistyö alueen yritysten kanssa lisää osaamista myös yritysten sisällä ja siirtää yritysten osaamista myös ammattikorkeakoulun henkilöstön käyttöön ja sitä kautta edelleen opetukseen. Positiivinen vuorovaikutus ja yhteistyö lisäävät luottamusta ja arvostusta osapuolten välillä (kuva 4). 18

20 YRITYKSET, YHTEISÖT ALUEKEHITYS, OSAAMISEN SIIRTO KyAMK: LCCE- PEDAGOGIIKKA OPETTAJAT, HENKILÖSTÖ OPISKELIJAT Kuva 4. Positiivisen vuorovaikutuksen kehä Sidosryhmien tunnistaminen Toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää oli saada selville, keitä sidosryhmät olivat. Aluksi pyrittiin selvittämään tilannetta sähköisen kyselyn avulla, jonka tavoitteena oli helposti ja nopeasti saada aikaiseksi sidosryhmärekisteri Excel-taulukkomuotoon. Lisäksi tavoitteena oli saada luokiteltua tietoa sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön aktiivisuudesta, luonteesta ja merkityksestä toimialalle. Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 igooglen dokumenttityökalun (Google- Docs) avulla. Alhaisen vastausaktiivisuuden vuoksi tietoja ei saatu kerättyä tämän lomakkeen avulla. Huhtikuussa 2011 tehtiin CRM-kokonaisprojektiin liittyen tekniikan ja liikenteen toimialalla henkilöstökysely, jossa yleisesti kartoitettiin tällä hetkellä olevien sidosryhmätietojen olemassaoloa: ovatko tiedot sähköisessä muodossa (excel, word tms.) vai muussa muodossa (paperilla, päässä). Kysely jaettiin paperiversiona toimialan henkilöstökokouksessa (n. 50 henkilöä). Vastausten perusteella sidosryhmätietoja säilytettiin pääasiassa käyntikortteina työtiloissa tai sähköisenä excel- tai word-tiedostoina omalla tietokoneella. Tietoja ei siis käytännössä ollut saatavilla muiden tarvitsijoiden käyttöön. Koska sidosryhmätietoja ei ollut käytettävissä, tehtiin erilaisia tietolähteitä (mm. kirjaston sähköinen opinnäytetyöarkisto Theseus, työharjoittelusopimukset, hankeasiakirjat) hyödyntäen excel-taulukkolaskentaohjelmaan listaus kaikista yhteistyökumppaneista kuluneiden 3 vuoden aikana. Listalta poimittiin erikseen sellaiset yritykset ja yhteisöt, jotka ovat tehneet yhteistyötä useammin kuin yhden kerran tai erilaisissa muodoissa (opinnäytetyöt, työharjoittelu, hankkeet). Näistä yrityksistä laadittiin TOP-25 lista yrityksistä, jotka arvioinnin mukaan olivat aktiivisia yhteistyökumppaneita. 19

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN TIIVISTELMÄ Strategian tiivistelmä id36608 1(5) KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIAN 2010 2015 TIIVISTELMÄ Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia vuosille 2010 2015 jakautuu kahteen erilliseen dokumenttiin:

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset 10 käytännön ohjetta Matti Väänänen Yrityslähtöinen TKI toiminnan malli Opettajat Opiskelijat Harjoittelijat Opettajat Asiakaslähtöiset projektitt

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Kohti uutta menestystä!

Kohti uutta menestystä! Kohti uutta menestystä! -TOP School -hankkeen loppuseminaari Riitta Juusenaho hankejohtaja, KT TOP School -hanke Tampereen kaupunki TOP TOP School Kansainvälinen yhteistyöverkosto Kansallinen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot