Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva 2035

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Naantalin maankäytön kehityskuva 2035 Lähtökohdat ja tavoitteet

2 Maankäytön kehityskuvan asiakirjat Osa I Lähtökohdat ja tavoitteet (väliraportti 1) 1 Suunnittelun lähtökohdat 2 Strategisen suunnittelun tavoitteet Osa II Kehityskuvavaihtoehdot (väliraportti 2) 3 Kehityskuvavaihtoehdot 4 Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi Strateginen kehityskuva 2035 ja toteuttamisohjelma (loppuraportti) 5 Tiivistelmä osasta I 6 Tiivistelmä osasta II 7 Strateginen kehityskuva Toteuttamisohjelma 1

3 Kuva: Naantalin kaupungin rajat vuonna Livonsaari ja Lempisaari liittyivät Naantaliin Lähde: Maastotietokanta. (Kuva päivitetään suunnitteluprosessin aikana, kun kuntarajat päivittyvät ensin maastotietokantaan.) Kuva: Osakuntaliitos Livonsaaren ja Lempisaaren alueet siirtyvät Maskusta Naantaliin. Lähde: Naantalin kaupungin kotisivut. 2

4 Yhteystiedot Naantalin kaupunki, Käsityöläiskatu 2, Naantali Ympäristöviraston johtaja Kauko Kangas puh. (02) , gsm , Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen puh. (02) , gsm , Pöyry Finland Oy (maankäyttö), PL 50, Vantaa, Jaakonkatu 3 Toimialajohtaja Pasi Rajala puh , gsm , pasi.rajala@poyry.com Suunnittelupäällikkö Iris Broman puh , gsm , iris.broman@poyry.com Strafica Oy (liikenne), Pasilankatu 2, Helsinki Projektipäällikkö Markku Kivari gsm , markku.kivari@strafica.fi 3

5 Esipuhe Merimasku, Rymättylä ja Velkua liittyivät osaksi Naantalia vuoden 2009 alussa. Kuntaliitoksessa yhdeksi kaupungiksi muodostetun Naantalin alueen maankäytön yleispiirteinen suunnittelu on tällä hetkellä alueellisesti kattava mutta määräyksiltään ja ohjausperiaatteiltaan varsin monenkirjava. Yleiskaavat ja rakennusjärjestykset on laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. Osakuntaliitos siirsi Livonsaaren ja Lempisaaren alueet Maskusta Naantaliin. Naantalin maankäytön kehityskuva on luonteeltaan alueidenkäytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jonka avulla määritetään lähtökohdat tulevalle kaavoitukselle ja konkreettiselle aluevaraussuunnittelulle. Kunnan kehitystä hahmotellaan suunnitelmassa hyvin yleispiirteisesti; suunnitelmassa korostuvat yhdyskunnan rakenteelliset kysymykset, kuten toimivuus, lisärakentamisen sijoittumisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen. Strategiselle suunnittelulle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri osapuolien välisen keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Tämä on Naantalin alueidenkäytön suunnittelussa erityisen ajankohtaista, kun kuntaliitoksen jälkeen toimintaympäristö ja suunnittelulähtökohdat ovat muuttuneet. Naantalin maankäytön kehityskuvassa tarkastellaan laajentunutta kuntaa sekä kokonaisuutena että osa-alueina, joilla on toisistaan poikkeavat lähtökohdat ja olosuhteet. Uuden Naantalin maankäyttöstrategian pohdinta valmistellaan yhteiseltä pohjalta ja yhtenäisin tavoittein. Naantalin maankäytön kehityskuva laaditaan siten, että siinä määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa samaan aikaan valmisteltavan Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa. Naantalilla on tärkeä rooli osana ympäröivää kaupunkiseutua, ja lisäarvon tuottaminen Turun seudulle on myös kaupungin visiossa 2020 asetettu yhdeksi keskeiseksi päämääräksi. Naantalin maankäytön kehityskuva -suunnitelmalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, joten suunnitteluprosessi poikkeaa jonkin verran MRL:n yleiskaavaprosessia koskevista säädöksistä. Suunnittelualue kattaa Naantalin kaupungin koko alueen. 4

6 SISÄLTÖ 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnan tason ohjauskeinoja Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) Liikennettä koskevat valtakunnalliset tavoitteet Seudulliset suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntaliitosselvitys PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma Turun kaupunkiseudun rakennemalli Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Maakuntakaava Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Kaupungin kehittämisen suuntaviivat Tulevaisuuden Naantali valtuustokauden strategia Naantalin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Muut suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Muut paikalliset lähtökohdat Väestökehitys Työpaikat Alue- ja yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Liikenne Virkistys Yhdyskuntatekninen huolto TAVOITTEISTO Seudullista suunnittelua koskevat tavoitteet Naantalin kaupunkisuunnittelua ja -kehittämistä koskevat tavoitteet Liitteet Liite 1 Osallistumis- ja tiedottamissuunnitelma Liite 2 Näkemyksiä Turun kaupunkiseudun rakennemallivaihtoehtojen merkityksestä Naantalin maankäytön kehittämisen kannalta 5

7 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Valtakunnan tason ohjauskeinoja Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) määrittävät alueidenkäyttöä koskevat linjaukset, jotka on otettava huomioon kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä on nykyistä vahvemmin hillittävä ilmastonmuutosta. Järkevä yhdyskuntarakenne parantaa myös yhdyskuntien toimivuutta ja säästää kustannuksia. Eheä yhdyskuntarakenne on avain kestävään alueidenkäyttöön, millä tarkoitetaan yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutujen kehitys tulee kääntää hajautumisesta kohti eheytymistä ja nykyistä tiiviimpää rakennetta. Haaste koskee niin asutuksen, palvelujen kuin työpaikkojenkin sijaintiratkaisuja. Vakavin huomio tulee kiinnittää kaupunkiseutujen reuna-alueiden yhä hajaantuvampaan asutusrakenteeseen. Tarkistetuissa tavoitteissa on kiinnitetty erityistä huomioita yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennemäärien hillintään. Eheyttämisellä tarkoitetaan sekä yhdyskuntien rakenteellista että ympäristön laadullista eheyttämistä. Eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa tavoitteissa mainitaan erityisesti kaupunkiseutujen ja taajamien eheyttämisen tarve. (Lähteet: Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta , Ympäristöministeriö: Tulevaisuuden alueidenkäytöstä päätetään nyt) Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) Valtioneuvosto käynnisti keväällä 2005 ns. PARAS-hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Puitelain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne (1 ). Tavoitteena on edistää kaupunkiseutujen sitoutumista asuntotuotannon, maankäytön ja liikenteen yhteiseen kehittämiseen sekä vahvistaa palvelurakenteita kokoamalla yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja sekä lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Lain 7 :n mukaan mm. Turun tuli laatia yhdessä Turun kaupunkiseudun kuntien, Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Vahdon kanssa kaupunkiseutusuunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä siitä, miten palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaikki kaupunkiseudut jättivät mennessä valtioneuvostolle puitelain edellyttämät suunnitelmat rakenteiden uudistamisesta ja palvelujen järjestämisestä. Lisäksi kaupunkiseudut laativat suunnitelmat seudullisen yhteistyön lisäämisestä. Turun seudulla yhteistyötä lisätään mm. laatimalla maankäyttöä koskeva yhteinen 6

8 kaupunkiseudun rakennemalli sekä yhteiset asunto-, liikenne- ja maapolitiikat (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelma). Lain edellyttämien kunta- ja palvelurakenteen muutosten tulee valmistua kokonaisuudessaan puitelain voimassaoloaikana eli viimeistään vuoden 2013 alusta Liikennettä koskevat valtakunnalliset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat myös liikenneverkon kehittämistä. Keskeisenä tavoitteena on eri liikennemuotojen kehittäminen yhtenäisenä liikennejärjestelmänä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Hallitus linjasi osaltaan liikennepolitiikkaa keväällä 2008 eduskunnalle antamassaan liikennepoliittisessa selonteossa. Jatkossa vaalikausien alussa laadittavista liikennepoliittisista selonteoista tehdään pysyvä käytäntö. Selonteossa korostetaan, että liikennepolitiikkaa on jatkossa arvioitava entistä enemmän ilmastopolitiikan näkökulmasta. Joukkoliikennematkustuksen halutaan lisääntyvän ja pyöräilyn ja jalankulun tarpeet otettavan entistä paremmin huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Myös kuntien on kannettava vastuunsa liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. On välttämätöntä, että kuntien maankäyttöratkaisut ovat ilmastopolitiikan kannalta kestäviä ja vähentävät henkilöautoliikennettä. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen konkreettisia toimia on linjattu hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa ja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisessa ohjelmassa. Keskeisinä keinoina esitetään uuden teknologian ja biopolttoaineiden käyttöönottoa, henkilöautokannan uudistamista, liikenteen energiatehokkuuden parantamista, henkilöliikenteen kasvun ohjaamista ympäristön kannalta edullisempiin kulkumuotoihin sekä tarvittavia taloudellisia ohjauskeinoja näiden muutosten aikaansaamiseksi. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosiminen ovat keskeinen osa tarvittavaa keinovalikoimaa. Valtakunnallisen liikenneturvallisuussuunnitelman ja sen pohjalta tehdyn valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan vuonna 2010 liikennekuolemia saa olla enintään 250 ja vuonna 2025 enintään 100. Visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Liikenneympäristöön kohdistuvilla toimilla ja ajonopeuksia hillitsemällä pyritään etenkin suurimpien onnettomuustyyppien, pääteiden kohtaamisonnettomuuksien ja taajamien kevyen liikenteen onnettomuuksien, vähentämiseen. Kuntien vastuulla on erityisesti taajamien liikenteen rauhoittaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen. (Tekstin lähde: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, väliraportti 1) 1.2 Seudulliset suunnitelmat, selvitykset ja hankkeet Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntaliitosselvitys Lähtökohtana tapahtuneelle Merimaskun, Rymättylän, Velkuan ja Naantalin kuntaliitokselle oli seitsemän kunnan (edellä mainitut kunnat + Askainen, Lemu ja 7

9 Masku) yhdessä valmistelema Saaristokaupunkiselvitys ja sen antamat myönteiset näkymät. Saaristokaupunkia pidettiin selvityksen perusteella kuntataloudeltaan vahvana, kooltaan toimivana kuntayksikkönä, joka voisi tuottaa asukkailleen palvelut hyvällä tasolla koko saaristokaupungin alueella. Varsinainen kuntaliitosselvitys valmistui vuonna Saaristokaupunkiselvitykseen osallistuneet Askainen, Lemu ja Masku päättivät jättäytyä kuntaliitosselvityksen ulkopuolelle. Varsinais-Suomen liiton laatimassa Kuntarakenteen kehittämisen edellytykset Varsinais-Suomessa selvityksessä todettiin, että Merimasku, Rymättylä, Velkua ja Naantali muodostavat perusedellytyksiltään - mm. palvelujen saatavuuden, työmatkaliikenteen suuntautumisen ja asioinnin suuntautumisen perusteella - toteuttamiskelpoisen kunnan. Merimaskulaisten, rymättyläläisten ja velkualaisten pääliikenneyhteys (mt 189) kulkee Naantalin kautta. Kuntien välinen yhteistoiminta on jo pitkät perinteet omaavaa, josta esimerkkinä mm. terveyskeskuskuntayhtymä, koulusopimus (yhteinen yläaste), Naantalin opisto, musiikkikoulu, lukio, Naantalin musiikkijuhlat, yhdysvesijohto. Asiointi- ja työssäkäyntiliikenne suuntautuu Naantaliin tai Naantalin keskustaa sivuten. Tästä johtuen on luontevaa pyrkiä tiivistämään yhteistyötä Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kesken. Laajentuvan kaupungin alueella käy työssä selvästi suurempi osa alueen asukkaista (43,2 %) kuin esimerkiksi Turussa (35,8 %). Palvelut Maantieteellisistä etäisyyksistä, saaristo-olosuhteista, runsaasta vapaaajanasutuksesta ja rakenteesta johtuen on todennäköistä, että kuntakeskusten nykyiset lähipalvelut tulevat säilymään. Palveluiden säilymiseen ja kehittymiseen vaikutetaan myös tieolosuhteiden kehittämisellä, joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksia tehostamalla sekä teknologian hyödyntämisellä. Alueittaisilla väestörakenteiden muutoksilla on merkittävä vaikutus palveluiden säilymiseen ja järjestämiseen. Nykyinen palveluvarustus ja siinä meneillään olevat uudistukset vastaavat kuitenkin varsin hyvin niin vanhusten kuin lapsiperheiden tulevaisuuden tarpeita ja tarjoavat mahdollisuuksia myös alueellisesti laajempaan yhteistoimintaan. Palvelutarpeeseen vaikuttaa erityisesti vanhusten määrän kasvu. Naantalin asukasluku selvitystyön ajankohtana oli , Merimaskun 1 599, Rymättylän ja Velkuan 249 (tilastokeskuksen väkiluku ). Yhteenlasketusta asukasmäärästä (17 982) Naantalin osuus oli 78,2 %, Merimaskun 8,9 %, Rymättylän 11,5 % ja Velkuan 1,4 %. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan selvityksessä mukana olevien kuntien väkiluvut kasvavat seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2015 kuntien yhteenlaskettu väestö tulee saavuttamaan asukkaan rajan. Vapaa-ajan asuminen on selvityskunnissa merkittävää. Loma-asuntoja on Naantalissa 458, Merimaskussa 880, Rymättylässä ja Velkuassa 502. Nykyisin näistä suuri osa on tosiasiallisesti ns. kakkosasuntoja. Ulkokuntalaisia vapaa-ajanasukkaita alueella on yhteensä noin Matkailijoiden määräksi voi arvioida vähintään vuodessa. Nämä pidemmän tai lyhyemmän aikaa alueella oleskelevat lisäävät huomattavasti sekä yksityisten että julkisten palvelujen kysyntää. Siksi laajentuva kaupunki toiminnallisesti vastaa yli asukkaan kunnan palvelutasoa. 8

10 Kuntarajat poistamalla parannetaan kuntalaisten joustavaa palveluiden käyttämistä. Lisäksi pieni kuntakoko vaikeuttaa palvelujen ja toimintojen kehittämistä yksinään pitkällä tähtäyksellä. Pidemmän aikavälin kuntatalouden näkymät velvoittavat etsimään uusia keinoja kuntalaisten palveluiden turvaamiseksi. Kuntien yhdistyminen edesauttaa suunnitelmallista yhdyskuntarakenteen kehittämistä erityisesti liikenneongelmien ratkaisemisessa ja tarjoaa hyvät mahdollisuudet saaristoimagon hyödyntämiselle niin asumisen, palvelujen kuin elinkeinojenkin kehittämisessä. Erityisesti matkailuelinkeinojen kehittämisessä voimavarojen ja vetovoimatekijöiden yhdistäminen parantaa edellytyksiä nykyisten palvelujen kehittämiseen ja uusien luomiseen. Palveluiden järjestämisestä todetaan seuraavaa: Maantieteellisen etäisyyden vuoksi esim. nykyisten kunnantalojen tai kirjastojen yhteyteen perustetaan palvelupisteet, jotka auttavat kuntalaisia saamaan palvelua, vaikka alueen oma hallinto onkin purettu. Kunnantaloista voitaisiin muodostaa esim. pitäjäintalot, joissa voivat mahdollisuuksien mukaan kokoontua myös pitäjäin asioihin vaikuttavat luottamuselimet, järjestöt ja yhdistykset. Nykyisten kuntien taajamia ja maaseutua saaristoineen kehitetään kuntien yleiskaavoihin perustuen. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Joukkoliikenne: Tavoitteena on turvata toimivat ja tasapuoliset maaseudun yhteydet sekä aikaansaada runkoväylille myös suoria työmatkaliikenneyhteyksiä nykyisten kuntakeskusten ja Turun välille. Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittäminen edesauttaa myös laajenevan kaupungin sisäisiä liikenneyhteyksiä. Yhteysalusta korvaavaa liikennettä järjestetään Velkualla. Tavoitteena on myös asuttujen saarten yhteyksien turvaaminen ja kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan koko kaupungin alueella asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Nykyisten tarpeiden mukaiset lähipalvelut tulevat säilymään eri alueilla. Puitelain 5 :ssä säädetty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen asukasraja vähintään noin asukasta täyttyy kuntaliitoksen kautta. Lakiin on kirjattu poikkeamismahdollisuus saaristolaisuuden perusteella. Rymättylä ja Velkua ovat saaristokuntia ja Merimaskuun kuuluu saaristo-osia. Kuntien yhdistäminen ei vaikuta nykyisen kouluverkon ylläpitoon vaan toiminta jatkuu samoissa toimipisteissä kuin nykyisinkin. Tilojen käyttöä ei laskelman mukaan ole paljoakaan varaa tehostaa. Naantalin lukion ollessa jo nyt myös Merimaskun ja Rymättylän kuntien lukio, ei Velkuan opiskelijamäärillä ole vaikutusta lukiokoulutuksen määrälliseen järjestämistarpeeseen. Kulttuuripalvelut: Kuntaliitos ei vähennä esim. kirjasto-, kansalaisopisto- tai musiikkiopistotoimipisteiden määrää. Liikuntapalvelut: Liikuntapaikat alueilla säilytetään. Lähde: Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntaliitosselvitys, selvitysraportti Vahvuudet ja mahdollisuudet, heikkoudet ja uhat 9

11 Selvityksen mukaan yhdistyneen kunnan vahvuuksina todetaan mm. seuraavaa: väestönkasvukunta, jossa hallittu kasvu on mahdollinen tasapainoisempi ikärakenne työpaikkamäärän kehitys koko alueella on kasvava mahdollisuudet oman ja seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen paranevat uuden kunnan monimuotoisuus parantaa entisestään alueen vetovoimaisuutta asuin-, matkailu- ja vapaa-ajanviettoalueena tonttitarjonta monipuolistuu Naantalin perinteinen imago yhdessä saaristoalueen kuntien kanssa tarjoaa asukkaille helposti omaksuttavan identiteetin saavutettu korkea palveluiden taso voidaan säilyttää Selvityksen mukaan yhdistyneen kunnan heikkouksina tai uhkina todetaan mm. seuraavaa: hajanaisempi taajamarakenne lisää haastetta palvelujen tuottamiseen sisäisen joukkoliikenteen vähäisyys vaikeuttaa joidenkin palvelujen käyttöä PARAS-kaupunkiseutusuunnitelma Turun kaupunkiseudulla on tehty seutuyhteistyötä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli ns. PARAS-hankkeen yhteydessä. PARAS-hankkeen kaupunkiseutusuunnitelma valmistui määräaikaan mennessä (kuntakokous ) ja siihen sisältyi kolme osaraporttia: Maankäyttö, asuminen ja liikenne -työryhmän raportti, palvelutyöryhmän raportti sekä puitelaissa määrättyjen asiakokonaisuuksien lisäksi elinkeino- ja kilpailukykytyöryhmän raportti. Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen osalta kaupunkiseutusuunnitelmassa on tarkasteltu vesihuolto- ja tilahallintoyhteistyötä, infrapalveluiden yhteistyötä, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyötä, joukkoliikennettä sekä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaisyhteistyötä. Kultakin osa-alueelta on selvitetty palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytila ja kehittämistarpeet, keinot, joilla kunnat ovat päättäneet parantaa toimintojen yhteensovittamista seudulla sekä suunnitelman toimeenpano ja aikataulu. Maankäytön, liikenteen ja asumisen osalta ensimmäisessä vaiheessa laaditaan maankäyttöä koskien yhteinen kaupunkiseudun rakennemalli sekä yhteiset asunto-, liikenne- ja maapolitiikat. Päätöksenteko säilyy kuntakohtaisena. Projektikohtaisia yhteishankkeita jatketaan, rekrytoinneissa toimitaan kaupunkiseudullisesti ja kehitetään sopimusmalleja kuntien välisen erityisosaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseksi esimerkiksi laajentaen aluearkkitehtien toimintaa kuntarajat ylittäen. Toisessa vaiheessa muodostetaan nykyisiä voimavaroja hyödyntäen yhteinen kaupunkiseutusuunnittelun organisaatio, jonka tehtävänä on laatia kaupunkiseudun yleiskaava. (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelma: Maankäyttö, asuminen ja liikenne - osaraportti) Palvelujen osalta kaupunkiseutusuunnitelmassa todetaan, että alueen kuntien välillä on jo olemassa laajaa yhteistyötä eri toimialoilla. Kaupunkiseutusuunnitelmassa esitetään uusia yhteistyön muotoja, jotka parantavat kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää palveluita kuntarajojen estämättä. Koko seudun palvelurakennetta ja palvelujen tarvetta tulisi kartoittaa seudullisen palvelustrategian laatimisen yhteydessä. Erityisen tärkeässä roolissa on yhteisten perusteiden löytäminen palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten laskemisessa. Turun seudulla palveluita tulee kehittää kuntalais- ja 10

12 asiakasnäkökulmasta organisaatiolähtöisen näkökulman sijasta. (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelma: Palvelut -osaraportti) Kaupunkiseutusuunnitelmassa mukana olleet kunnat perustivat puitelaissa esitettyjen asiakokonaisuuksien lisäksi elinkeino ja kilpailukykytyöryhmän. Tällä haluttiin korostaa suurten elinvoimaisten kaupunkiseutujen tärkeyttä tulevaisuuden voimavarana. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on voitu puitelain tarkastelunäkökulman johdosta ottaa huomioon vain rajoitetusti elinkeino- ja kilpailukykyteemaan liittyviä toimenpideehdotuksia. Työryhmä suoritti kuitenkin varsin perusteellisen nykytilan arvioinnin, joka tulee jatkotyöskentelyssä huomioida. (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelma) Samalla, kun kunnat hyväksyivät kaupunkiseutusuunnitelman, ne hyväksyivät osallistuvansa Turun kaupunkiseudun kuntien yhteistyöhankkeisiin (=kaupunkiseutusuunnitelma ja sen liitteisiin kirjatut toimenpide-ehdotukset). Osallistuminen merkitsee ensi vaiheessa osallistumista yhteistyömahdollisuuden selvittämiseen. Selvitystyön jälkeen jokainen kunta tekee jokaisen toimenpideehdotuksen osalta erikseen oman ns. täytäntöönpanopäätöksensä. (Lähde: Kaupunkiseutusuunnitelma) Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun kaupunkiseudulle laaditaan kaupunkirakenteen kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävä rakennemalli 2035, jonka tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Rakennemallin on tarkoitus ohjata kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti ja sitä on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana. Rakennemallityö on PARAS-lain johdosta laaditun kaupunkiseutusuunnitelman mukainen kärkihanke koskien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Suunnittelualueena on lain edellyttämien Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Turun kuntien lisäksi kaupunkiseudun merkittävät työssäkäyntialueet eli Länsi-Turunmaan, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Paimion, Sauvon ja Tarvasjoen kunnat. Rakennemallityössä haetaan ratkaisuja seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin. Rakennemallityössä esitetään vuoteen 2035 ulottuvia alueellisia kehityskuvia koskien asumista työpaikka-alueita kaupan ja palveluiden alueita liikenneverkkoa virkistyksen ja vapaa-ajan alueita yhdyskuntatekniikkaa Rakennemallityön laadinta on parhaillaan käynnissä. Tarkoituksena on hyödyntää siitä saatavaa aineistoa Naantalin kehityskuvan laatimisessa. Samalla huolehditaan siitä, että kehityskuvassa määriteltävät tavoitteet ja toimenpiteet ovat linjassa Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa ja tuovat lisäarvoa koko kaupunkiseudulle. Rakennemallityön ohjausryhmä hyväksyi kaupunkiseudun yhteiset tavoitteet rakennemallityölle ja rakennemallityön vaihtoehtoasetelman. 11

13 Rakennemallityön tavoitteissa on haluttu tunnistaa seudullisesti merkittävät kysymykset ja kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät ratkaistavat asiat. Tavoitteissa korostuvat kaupunkiseudun kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä mahdollistavat rakenteelliset kysymykset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostavat hyvän lähtökohdan rakennemallityön tavoitteiden määrittelylle ja koko rakennemallityölle. Rakennemallityön tavoitteet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tähtäävät lopulta samaan päämäärään eli toimivaan aluerakenteeseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja viihtyisyys puolestaan ovat suorassa yhteydessä seudun kilpailukykyyn ja siihen, miten kaupunkiseutu tulevaisuudessa onnistuu houkuttelemaan asukkaita ja työvoimaa, joiden avulla seudun kehitystä pitkällä tähtäimellä ylläpidetään. Rakennemallissa on määritelty työpaikkamäärän kehittymistä, väestönkasvua ja asuntotuotantoa koskien seuraavia tavoitteita: Varaudutaan rakennemallissa noin asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Suunnitellaan alue- ja yhdyskuntarakenteen vaiheittainen toteuttaminen. Varaudutaan rakennemallissa noin työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä painottuen palvelusektoriin (13,8 %:n kasvu). Lisätään rakennemallissa asuntotarjontaa uudella asunnolla vuo-teen 2035 mennessä (44,5 % kasvu). Rakennemallivaihtoehdoissa tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia suunnata asutuksen ja työpaikkojen kasvua. Mitoitus on sama kaikissa vaihtoehdoissa (uusia asukkaita asumisväljyyden kasvu, työpaikkoja 20000), jotta vaihtoehdot ovat vertailukelpoisia. Uuden maankäytön painotusten lisäksi vaihtoehtoihin suunnitellaan maankäyttöratkaisua tukeva liikennejärjestelmä. Vaihtoehdoilla haetaan mahdollisimman kattavasti erilaisia mahdollisuuksia seudun kehittämiselle ja kasvun suuntaamiselle vaihtoehtojen on oltava riittävän kärjistettyjä, jotta periaateratkaisujen erot saadaan selkeästi esille. Vaihtoehtovaiheen tarkoituksena on saada aikaan perusteltu linjapäätös kasvun suuntaamiselle ja mm. maankäyttöperiaatteen edellyttämille liikenne- ja palveluratkaisuille. Vaihtoehtovaiheen jälkeen käynnistetään rakennemallin suunnittelu, jossa tutkitaan seutua kokonaisuutena ja otetaan kantaa kasvualueiden lisäksi myös muun alueen kehittymiseen ja profilointiin osana kokonaisuutta. 12

14 Kuva. Rakennemallityön vaihtoehtoasetelma, ohjausryhmä

15 Liitteenä (liite 2) on oheistettu konsultin näkemys alustavien vaihtoehtojen merkityksestä Naantalin maankäytön kehityksen kannalta. Toukokuussa valmistuva ehdotus linjapäätökseksi Turun seudulla tavoiteltavasta mallista ohjaa Naantalin kehityskuvan vaihtoehtojen valmistelua Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 2030 yhdessä maakuntaohjelman kanssa. Ne on julkaistu yhtenä asiakirjana Kompassi tulevaisuuteen ja ne muodostavat yhdessä maakuntastrategian. Maakuntaohjelma konkretisoi suunnitelmassa asetetut tavoitteet. Strategian visiona on Varsinais-Suomen elämisen laatu on Suomen parasta. Maakuntastrategian toimintalinjoina eli painopisteinä ovat (1) monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot, (2) eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö sekä (3) kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen on otettu huomioon kaikissa toimintalinjoissa. Kuva. Varsinais-Suomen aluerakenne (Lähde: Varsinais-Suomen liitto: Maakuntasuunnitelma 2030 Kompassi tulevaisuuteen.) Strategian määrittelyssä nostetaan esille maakunnan väestö- ja työllisyystavoitteet, tavoite tasapainoisen ja kestävän aluerakenteen turvaamiseksi ja yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaaminen. Maakuntasuunnitelman mukaan mm. Kilpailu uusista asukkaista ja työvoimasta kovenee. Kehittämisvyöhykkeet ja kehityskäytävät sekä sujuvat yhteydet kaupunkiseutujen välillä ja laajemmalle Eurooppaan nähdään merkityksellisinä alueiden ja kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa. 14

16 Maakunnan aluerakennetta kehitetään kestävämpään suuntaan pysäyttämällä toiminnallisen kaupunkiseudun laajeneminen. Maakunnan imagon ja vetovoiman parantaminen edellyttää ympäristötekijöiden huomioon ottamista ja laatuun panostamista. Maakunnan kehittämiseen vaikuttavat sisäiset (mm. sijainti, elinkeinorakenne, ikääntyvä väestö) ja ulkoiset (megatrendit, kansainvälinen talous, liikennejärjestelmät) muutostekijät Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavaa laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jonka valmistelu etenee seutukunnittain. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaava-alueen muodostavat Naantali (osa), Raisio, Turku, Kaarina, Rusko, Piikkiö ja Paimio. Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan Maakuntakaava korvaa alueella voimassa olleen Varsinais-Suomen seutukaavan. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavatyössä on tarkasteltu kahta pelkistettyä aluerakennemallia, tiivistettyä ja hajautettua, joita on arvioitu mm. yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden sekä ympäristön viihtyisyyden näkökulmista. Maakuntakaavan pohjaksi valittiin tiivistetty aluerakennemalli, jossa rakentaminen sijoitetaan pääasiassa jo rakennetuille alueille tai niiden lähituntumaan. Maakuntakaavoituksessa keskeisiä tavoitteita ovat olleet: aluerakenteen tiivistäminen vajaakäyttöisten alueiden täydennysrakentaminen vanhojen alueiden saneeraaminen ja tarvittaessa käytön muuttaminen kulttuurimaiseman säilyttäminen viherverkostojen toteuttaminen. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa on osoitettu Naantalista Turun kautta Piikkiöön ulottuva kaupunkimainen vyöhyke, jolle on sijoittunut huomattava osa maankäytöstä, asumisesta, työpaikoista ja palveluista. Keskusakselia ja sitä ympäröivää kaupunkiseudun keskusvyöhykettä on tarkoitus edelleen vahvistaa lisäämällä asutusta ja työpaikkoja olevien keskusten tuntumaan ja olevan kunnallistekniikan piiriin. Keskusakselia kehitetään myös joukkoliikennekäytävänä. Keskeisenä kehityskohteena maakuntakaavassa nähdään myös E18-tiehen tukeutuva kehityskäytävä osana kansainvälistä kehityskäytäväverkostoa. Maakuntakaavamerkinnät Naantalin alueella Maakuntakaavassa ydinkeskustan alue on varattu osittain keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue sisältää keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskusta-asumisen. Naantalin satamaan johtavan radan ja kantatien 40 pohjoispuoliset alueet on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Aluevaraus sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä 15

17 teollisuusalueita sekä seututeitä, pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Merkittävä osa Naantalin ydinkaupunkialuetta on osa maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealuetta, jolla yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta tulee lisätä. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan mitoituksen mukaan Naantalissa on asukasta v Uusia asuinalueita on maakuntakaavassa osoitettu Naantalin pohjoisosiin, Immasen ja Soinisen alueelle. Luonnonmaalla Viialan, Kultarannan, Linnavuoren, Kaivolan ja Kuivalahden asuinalueet on osoitettu nykyistä laajempina. Sataman ja Armonlaaksontien välissä, Luolalassa sekä Luonnonmaan Kuivalahdessa on työpaikka-alue (TP), julkisten tai yksityisten palvelujen sekä aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue, joka voi sisältää myös pienehköjä asuntoalueita. Satama-alueina (LS) on osoitettu Naantalin satama ja Fortumin Viheriäinen. Teollisuustoimintojen alueita (T) on osoitettu Sataman ja Fortumin ympäristöön, Isosuontien varteen sekä Luonnonmaan Kukolaan. Naantalin satamasta on osoitettu yhteystarvemerkintä Luolalan alueelle. Isosuon kaatopaikka on osoitettu erityistoimintojen alueeksi (E). Kuparivuoren alue, Luolanlanjärven ympäristö, Kuntoradan ja Venkavuoren alue sekä alueita Luonnonmaalla ja saaristossa on merkitty virkistysalueeksi (V). Airisto sekä Luonnonmaan ja Manner-Naantalin väliset alueet on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeiksi alueiksi. Suunnittelumääräysten mukaan suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla maiseman arvoja turvaavia ja edistäviä. Rakentamisen tulee kohdistua aukeamien reunoille olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Alueelle on osoitettu useita suojeltavia rakennetun ympäristön kokonaisuuksia (SR). Suojelualueita (S) on osoitettu Luonnonmaalle ja Lapilaan. Retkeily- ja matkailutoimintojen alueita (R) on osoitettu Luonnonmaalle ja saaristoon. Keskustassa on venesatama. Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat (Varsinais-Suomen maakuntakaava) Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueille vahvistetut seutukaavat. Kaava-alueet käsittävät seuraavat kunnat: Loimaa, Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa, Masku, Mynämäki, Naantali (osa), Nousiainen, Rusko (osa), Sauvo, Kemiönsaaren 16

18 kunta ja Länsi-Turunmaan kaupunki. Maakuntavaltuuston päätöksen jälkeen kaava siirtyy ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Kuva. Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavan selostuksesta. Naantalin Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan alueet kuuluvat Turun seudun kehyskuntien kaava-alueeseen. Maakuntakaavalla tavoitellaan nykyistä kestävämpää aluerakennetta. Huolena on ollut kaupunkiseudun taajamarakenteen leviäminen keskusten reuna-alueille ja sitä kautta koko seudun aluerakenteen hajaantuminen. Samalla kun taajama-alueiden pinta-ala on kasvanut, on väestötiheys niillä selkeästi laskenut. Tämä vaikeuttaa alueiden saamista joukkoliikennepalvelujen piiriin. Lisäksi työpaikat keskittyvät edelleen seutukuntakeskuksiin, mikä lisää pendelöintitarvetta. Maakuntakaavassa toimivaa aluerakennetta edistää oleviin keskuksiin pohjautuva keskus- ja kyläverkko. Kasvualueet suuntautuvat nykyisiin keskuksiin ja tukeutuvat olemassa olevaan liikenneverkkoon ja muuhun infrastruktuuriin. Olemassa olevan kyläverkon tukeminen edesauttaa lähipalvelujen säilymistä. Osoitetut työpaikka-alueet tukeutuvat välittömästi olemassa olevaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen ja tukevat siten eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Joitakin uusia työpaikka-alueita on suunniteltu täydentämään aluerakennetta nykyisten ja kehitteillä olevien liikenneyhteyksien varteen (VT8, VT10) taajamarakenteen läheisyyteen. Keskeisenä suunnitteluperiaatteena sekä alueidenkäyttöratkaisuissa että liikenneverkon kehittämisessä on ollut liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Maakuntakaavaratkaisu perustuu ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien kehittämiseen ja niihin tukeutuvaan yhdyskuntarakenteeseen. Valtakunnallisesti tärkeiden liikenneväylien, satamien ja lentoasemien kehittämismahdollisuudet on maakuntakaavassa turvattu. Maakuntakaavassa on esitetty varautumista koko maakunnan kattavaan paikallisjunaliikenteeseen. Liikennöinti on suunniteltu kaikille Varsinais-Suomen kolmelle 17

19 ratasuunnalle: Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki. Paikallisjunaliikenne suositellaan järjestettäväksi osana kehitteillä olevaa Turun kaupunkiseudullista joukkoliikennejärjestelmää, jolloin käytössä tulee olla mm. yhteinen matkalippu kaikessa joukkoliikenteessä. (Lähde: Varsinais-Suomen Liitto: Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavat) Maakuntakaavamerkinnät Naantalin alueella Taajamatoimintojen alueita (A) on osoitettu Rymättylän keskustaan ja Merimaskun Kirkonkylään. Merkinnällä on osoitettu asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet, jotka sisältävät asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kyliä (at) on osoitettu Rymättylässä Röölään ja Poikkoon; Merimaskussa Särkänsalmen sillan kupeeseen (Meripirtti); Livonsaareen ja Velkualla Teersaloon ja Palvan saarelle. Kyläalueille sijoittuu asutuksen lisäksi kunnallisia ja yksityisiä peruspalveluja. Suunnittelumääräysten mukaan maankäytön ja toimintojen suunnittelulla tulee turvata peruspalveluiden säilyminen ja uudet asuinalueet ja kylien täydennysrakentaminen tulee suunnitella olevaan rakenteeseen tukeutuen. Työpaikkakohde (tp) on osoitettu Särkänsalmen sillan kupeeseen. Tp-kohteet ovat maakuntakaavan mukaan aluerakenteen tai liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alueita. Rymättylän ja Merimaskun läpi pohjois-etelä-suuntaisesti on osoitettu Saariston rengastiehen tukeutuva kehittämisvyöhyke, johon liittyy seuraava suunnittelumääräys: Vyöhykettä kehitetään rengastiehen tukeutuvaan matkailuun perustuen. Suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee olla pitkäjänteisiä, ympärivuotisia saariston matkailu- ja muita elinkeinoja edistäviä. Suunnittelussa on varauduttava vyöhykkeen matkailutoimintojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hallittavaan kasvuun. Retkeily- ja matkailutoimintojen kohteita (r) on osoitettu Velkuanmaalle, Rymättylän Airismaalle ja Särkänsalmen sillan ympäristöön. Saaristoon on osoitettu useita virkistysalueita ja -kohteita sekä suojelualueita, -ryhmiä ja kohteita. Airismaalla ja Merimaskussa on ampumarata (ea). Teersalossa ja Rymättylän keskustassa on jätevedenpuhdistamokohde (et). 18

20 Kuva. Yhdistelmäkartta Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta ja Loimaan, Turunmaan ja Vakka- Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavaehdotuksista 2010 (lähde: Varsinais-Suomen liitto) Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät selvitykset ja suunnitelmat Liikennejärjestelmäsuunnittelu Varsinais-Suomen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030, valmistui vuonna 2007 ja sen kärkitoimenpiteiden toteuttamista koskeva aiesopimus allekirjoitettiin vuonna Liikennestrategian painopisteiksi nostettiin elinkeinoelämän kilpailukyvyn tukeminen kilpailukykyisillä kuljetusketjuilla sekä hyvillä henkilöliikenneyhteyksillä muualle Suomeen ja ulkomaille, maakunnan toiminnallisten kehitysvyöhykkeiden tukeminen joukkoliikenne-, rata- ja tieyhteyksiä kehittämällä, toimiva saaristoliikenne, liikenneturvallisuuden parantaminen, ympäristöhaittojen ehkäisy sekä kaupunkiseutujen kestävän liikennepolitiikan edistäminen. Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista ovat edeltäneet alueelliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat Turun seudun kehyskuntiin (2006), Vakka-Suomeen (2006), Loimaan seudulle (2005), Salon seudulle (2003) sekä Lounais-Suomen saaristoon (2001). Turun ydinkaupunkiseudulla (Turku, Raisio, Kaarina, Naantali, Lieto) liikennejärjestelmäsuunnittelua on pyritty kehittämään kohti jatkuvaa yhteistyöprosessia. Viimeisin kaupunkiseudun liikennejärjestelmän seurantaraportti on vuodelta Varsinainen suunnitelmaraportti valmistui 2000 ja sen kärkitoimia koskeva aiesopimus allekirjoitettiin Alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa korostetaan vahvasti liikenneturvallisuuden sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamistarpeita. Tärkeäksi nähdään myös viihtyisän keskusta- ja taajamaympäristön toteuttaminen. Turun kaupunkiseudulla ja kehyskunnissa keskeiseksi tavoitteeksi nostetaan seudun 19

21 sisäisen joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja käytön lisääminen. Kauempana Turusta painotetaan työmatkoja palvelevan seudullisen joukkoliikenteen kehittämistä. Tiestön suurimmat parantamistarpeet kohdistuvat kutakin aluetta palveleville pääteille, saaristossa ja rannikolla myös seututeille. Radanvarsiseutujen suunnitelmissa esitetään ratojen ja seudullista liikennettä palvelevan junaliikenteen kehittämistä. Suunnitelmissa nousevat esiin myös satamien maaliikenneyhteyksien ja meriväylien kehittäminen. Turun kaupunkiseudun aiesopimuksessa sitouduttiin liikennejärjestelmäsuunnittelun jatkuvuuden lisäksi seuraaviin kärkihankkeisiin: 1. kävelyn ja pyöräilyn miellyttävän pääreitistön toteuttaminen 2. julkisen liikenteen laatukäytävät 3. Turun seudun kehittäminen logistiikkakeskuksena 4. tieinvestointien kohdistaminen E18-tiehen, valtatiehen 8 ja Turun välikehään 5. liikennejärjestelmätyön ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen. Kävelyn ja pyöräilyn kärkihankkeista on toteutettu vain pieniä osia ja joukkoliikenteen laatukäytäviä kehitetty vähän. Logistiikkakeskusta on kehitetty painopisteenä Kehätien ja lentoaseman ympäristö. Tiehankkeista suuri osa on toteutettu, rakenteilla tai suunnitteilla. Liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen liikennetarpeen vähentämiseksi on ollut heikkoa. (Lähde: Turun kaupungin kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (luonnos 2007)) (Tekstin lähde: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, väliraportti 1) Turun seudun joukkoliikenteen suunnitelmat Turun seudun joukkoliikenne työssä tarkasteltiin ja vertailtiin kaupunkiseudun kolmea tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoa, jotka olivat nykyisen kaltainen bussiliikenne, nopeisiin bussien runkolinjoihin perustuva järjestelmä ja pikaraitiotiejärjestelmä. Tarkastelualueena oli Turku, Kaarina, Naantali, Raisio, Lieto ja Piikkiö. Kaikissa vaihtoehdoissa joukkoliikenteen kehittämistä tuetaan esimerkiksi liikennevaloetuuksin ja erilaisin väyläratkaisuin. Tarkastelun mukaan pikaraitiotiejärjestelmä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä enemmän, mutta sen vaatimat investointikustannukset ovat suuret. Työn tulosten perusteella esitettiin runkobussilinjaston kehittämistä, tätä tukevan laadukkaan joukkoliikenneväylästön toteuttamista, käytettävän liikenne-ennustemallin tarkentamista sekä pikaraitiotiehen perustuvan maankäyttövision laatimista. Selvityksen perusteella Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2009 lopussa, että joukkoliikennejärjestelmäksi valitaan ensi vaiheessa runkobussijärjestelmä. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Parhaillaan koko Turun seudulle ollaan laatimassa joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyä, jossa kuvataan nykyinen palvelutaso ja määritetään lähiajan palvelutasotavoitteet. Turun seudun kehyskuntien liikennejärjestelmäsuunnitelman 20

22 yhteydessä on tarkasteltu kehyskuntien joukkoliikennelinjastojen kehittämismahdollisuuksia. (Tekstin lähde: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, väliraportti 1) Maakunnallinen paikallisjunaliikenne Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen Varsinais-Suomessa, olemassa olevalla rataverkolla, on yksi maakunnan kärkihankkeista. Maakunnallinen paikallisjunaliikenne ei ole ratkaisu kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämiseen, mutta sen avulla voidaan tarjota runkoyhteydet Turkuun Salon, Loimaan ja Uudenkaupungin suunnista. Paikallisjunaliikenne palvelee koko maakuntaa ja sen aluerakenteen kehitystä erityisesti työvoiman kestävän liikkumisen näkökulmasta. Palvelutasotavoitteeksi on asetettu säännöllinen liikenne joka päivä, arkisin enintään tunnin vuorovälillä. Vuonna 2008 valmistuneessa selvityksessä hahmoteltiin liikennepaikkaverkko, joka soveltuu tämän tyyppiseen liikenteeseen. Näistä liikennepaikoista 15 on osoitettu rakennemallityön alueelle. Ko. selvityksessä arvioitiin myös liikenteen tarpeista johdetut ratainfrastruktuurin parantamistarpeet sekä niiden kustannukset. Valmisteilla olevissa maakuntakaavaehdotuksissa on paikallisjunaliikenteen liikennepaikoille osoitettu kehittämisperiaatemerkintä Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue. (Tekstin lähde: Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, väliraportti 1) 1.3 Kaupungin kehittämisen suuntaviivat Tulevaisuuden Naantali valtuustokauden strategia Naantalin kaupungin strategiatyö on toteutettu osana kuntaliitoksen muutosvalmennusprojektia. Strategia-asiakirjan linjaukset ohjaavat kaupungin hallintokuntien muuta suunnitelma- ja ohjelmatyötä. Strategiatyö on voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä jatkuvaa. Naantalin kaupungin toiminta-ajatus Naantali paras paikka elää, viihtyä ja tehdä työtä. Kaupungin visio 2020 Otteita visiosta 2020: Naantali on itsenäinen, kestävästi kasvava, yhteistyökykyinen ja lisäarvoa Suomelle ja Turun seudulle tuottava toimija Turun kaupunkiseudulla. Naantali järjestää palvelut laadukkaasti, taloudellisesti, asukkaiden mielipiteitä kunnioittaen ja alueelliset näkökohdat huomioon ottaen. Naantalin perinteisten elinkeinojen vahvuutta täydentävät saariston monimuotoiset palvelut. Naantalissa kuntalaisilla on mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa aktiivisesti. Strategiset painopistealueet Tasapainoinen väestönkasvu Peruspalvelut 21

23 Kestävä kehitys Elinkeinopolitiikka Kuntakeskusten kehittäminen ja kaupunkikuvasta huolehtiminen Henkilöstö Talous Viestintä Alueyhteistyö Näihin liittyy kehityskuvatyön kannalta mm. seuraavia tärkeitä strategisia johtopäätöksiä: Alueellisesti ja määrällisesti tasapainoisen väestönkasvun (keskimäärin asukkaan vuotuisen lisäyksen) saavuttaminen edellyttää strategisen yleiskaavan laatimista, asumisviihtyisyydestä ja peruspalveluista huolehtimista Tavoitteena aktiivinen rooli ja toimenpiteet kestävän kehityksen edistämiseksi (energiantuotanto, rakentaminen) ja ekologisesti ennakoiva toiminta (merialueen tilan parantaminen, ilmastonmuutokseen reagoiminen) Aktiivista elinkeinopolitiikkaa harjoitetaan tavoitteena yritysten hyvät toimintaedellytykset ja työpaikkamäärän kasvun kautta turvataan keskimääräistä parempi työllisyys kaupunkiseudulla Hyvä työpaikkaomavaraisuus Työpaikkamäärän kasvu Yritystonttien tarvetta vastaava määrä Kaupungin keskustan kehittäminen ja siihen perustuvien liikenneratkaisujen toteuttaminen sekä historiallisen kaupunkikuvan säilyttäminen ja saaristomaiseman vaaliminen ja saariston tuoman lisäarvon hyödyntäminen Saariston elinvoimaisuuden kehittäminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kevyen liikenteen hyvä taso Tasapainoinen kehitys kaupungin eri osissa (ml. täydennysrakentaminen ja historiallisen kaupunkikuvan säilyttäminen) Kaupunki suhtautuu avoimesti ja ennakkoluulottomasti seudulliseen yhteistyöhön Naantalin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma Naantalin elinkeinopolitiikka keskittyy Naantalissa olevien, Naantaliin perustettavien ja Naantaliin muualta tulevien yritysten elinmahdollisuuksien turvaamiseen ja parantamiseen. Naantali pyrkii tarjoamaan yrityksilleen strategiansa mukaisesti sellaiset toimintaedellytykset, että Naantalissa jo olevat yritykset voivat jatkaa ja laajentua ja uusille yrityksille tarjotaan kilpailukykyiset sijoittumisedellytykset. Naantalin elinkeinopolitiikan painopisteet ovat teollisuuden toimintaedellytysten kehittämisessä, sataman kilpailukyvyn turvaamisessa, matkailun kehittämisessä huomioiden saaristoalueen mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet ja uusien palvelutyöpaikkojen syntymisen tukemisessa. Lähde: Naantalin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma, luonnos Elinkeinopoliittiseen ohjelmaan viitataan myöhemmin tekstissä Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma Kuntien (Naantali, Merimasku, Rymättylä, Velkua) välisessä yhdistymissopimuksessa on sovittu, että saariston kehittämistä kaupungissa ohjataan erillisellä saaristo- 22

24 ohjelmalla. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi elinvoimaiseksi osaksi uutta kaupunkikokonaisuutta. Suuri osa ohjelmassa esitetyistä ideoista on saaristolaisten esittämiä. Ajatuksia on kerätty myös saaristolautakunnan ja kaupungin yhteisestä strategiatyöskentelystä. Ohjelmassa on otettu huomioon valtioneuvoston uuden periaatepäätöksen linjaukset saariston kehittämisestä. Ohjelman valmistelussa on otettu huomioon saaristokuntien aikaisemmat kunta- ja elinkeinostrategiat sekä Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelma vuodelta Lähde: Naantalin kaupungin saaristo-ohjelma. Saaristo-ohjelmaan viitataan myöhemmin tekstissä Yleiskaavoitus Naantalin alueella on voimassa tai vireillä seuraavat yleiskaavat tai yleiskaavalliset suunnitelmat: Naantalin yleiskaava : mantereen osalta yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Luonnonmaan, Lapilan ym. saarten alueelle se on vahvistettu sisäasiainministeriössä Kanta-Naantalin osayleiskaavat: Viiala-Kukolan osayleiskaava 1993 Pohjoisten alueiden osayleiskaava 1993 Humaliston osayleiskaava 2003 Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaava ei ole vielä saanut lainvoimaa Naantalin keskustan rakennemalli (vireillä) Merimaskun yleiskaava Rymättylän entisen kunnan alue: Läntisen saariston osayleiskaava on vahvistettu syksyllä Rymättylän pohjoisosan osayleiskaava lainvoima Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vahvistamana. muutettu (tämä muutos vahvistui lukuun ottamatta Huhtalan tilalle RN:o 2:31 osoitettua LV- alueen merkintää, jonka osalta Turun hallinto-oikeus päätöksellään poisti em. merkinnän ja palautti tilan alueella voimaan MU-merkinnän (kuulutettin voimaan v. 2007). muutettu osittain Väli- ja sisäsaariston osayleiskaava lainvoima tarkistettu yhden rakennuspaikan osalta, koskien kiinteistöä Vähä-Lappi. Eteläinen saaristo; Airismaa- Aaslan osayleiskaava valtuusto hyväksyi kuusi valitusta Turun hallinto-oikeuteen, ja sittemmin edelleen kaksi valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätös on oikeusasteiden ratkaisujen jälkeen saanut lainvoiman kuulutuksilla , ja