Sinetti. Alex. Puheenjohtaja, pääministeri s.6. Painavaa asiaa sotesta s.10 Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi s.12 PORVARILLINEN ELÄMÄNTAPALEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sinetti. Alex. Puheenjohtaja, pääministeri s.6. Painavaa asiaa sotesta s.10 Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi s.12 PORVARILLINEN ELÄMÄNTAPALEHTI"

Transkriptio

1 Sinetti LOKAKUU 2014 PORVARILLINEN ELÄMÄNTAPALEHTI Painavaa asiaa sotesta s.10 Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi s.12 Alex Puheenjohtaja, pääministeri s.6

2 2 SINETTI 3/2014 PÄÄKIRJOITUS TÄSSÄ LEHDESSÄ Saako soteen kyllästyä? SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON uudistamisesta puhuttaessa puhutaan usein isoista linjoista. Siitä, kuka maksaa, mitä maksaa, mistä maksaa, kenelle maksaa. Kuka tilaa, kuka tuottaa. Poliittisesti aktiivisena ja oikeistolaiset arvot allekirjoittavana henkilönä olen toki itsekin kustannuksista varsin kiinnostunut. JULKINEN sosiaali- ja terveydenhuolto on pahasti siiloutunut. Eri sektoreita johtavat eri ihmiset. Päälliköitä on runsaasti, ja kukaan ei oikein tiedä, mihin niitä kaikkia päälliköitä tarvitaan. Joissakin kunnissa niistä on nimittäin luovuttu, kun kunnan terveydenhuollosta on ottanut vastuun yksityinen toimija. On huomattu, ettei niitä kaikkia päälliköitä tarvittukaan. Jostain syystä yksityinen onkin järjestänyt palvelut huomattavasti edullisemmin silti kunta, asiakkaat ja työntekijät ovat tyytyväisiä. Kumma juttu. 2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajalta 4 Uutisia ja Twitter-palsta 5 Vieraskynä: Huomenna parempi terveydenhuolto? 6-8 Alexander Stubb 9 Jäsenesittely Painavaa asiaa sotesta Kaikki lähtee kotoa 14 Uutisia 15 Sote ihmisen näkökulmasta 16 Testaa oletko juoppo Kotipesä kuntoon terveysviennin edistämiseksi OMALLA kokemuksellani väitän, että palveluiden siiloutuminen on yksi suurimmista ongelmista sote-sektorilla. Se aiheuttaa päällekkäistä ja ylimääräistä työtä, kun kukaan ei tiedä, mitä toisaalla on jo tehty ja se tieto on pakko jostain saada. Siiloutuminen aiheuttaa hoitoon pääsyn pidentymistä, jonossa odottamista, papereiden pyörittelyä, puhelinsoittoja. Siitä kärsivät kaikki asiakkaasta työntekijään ja valtiosta veronmaksajaan. Silti sanotaan, että viranomaisyhteistyötä pitäisi lisätä, vaikka käytännössä siitä tehdään mahdotonta. KUN sosiaali- ja terveydenhuoltoa halutaan uudistaa, tulisi huomiota kiinnittää nimenomaan siihen, miten saadaan hoito- ja palveluketjuista mahdollisimman tehokkaita ja yksinkertaisia. Kunnissa tätä työtä ei voida yksin tehdä, mikäli lainsäätäjä ei ymmärrä kuntien tarpeita eli sitä, että kuntien tehtäviä tulee vähentää. Kunnat saavat joka vuosi uusia velvoittavia lakeja ja asetuksia, joihin on pakko yrittää sopeutua. Pitäisi olla päinvastoin, jotta kunnat voisivat pärjätä huonossakin taloustilanteessa. Tämän lehden kirjoitukset sote-uudistuksesta ovat kaikki huolissaan samoista asioista: toteutuuko asiakkaan aito valinnanvapaus? Tuleeko sote-uudistuksesta uusi hallintohimmeli, joka määrää liikaa? Itse en näe, miten sote-uudistus tällaisena mallina vähentäisi byrokratiaa ja palveluiden lohkoutumista. Tällaisenaan uudistus kuulostaa tehottomalta. ITSE uudistaisin olemassa olevia hallintorakenteita siten, että päätöksenteko ja tiedon siirtyminen olisi tehokkaampaa. Tässä taloustilanteessa karsisin myös lähipalveluja ja keskittäisin enemmän yhden luukun periaatteella. Aidot muutokset vaatisivat päättäjiltä rohkeutta, joka erityisesti vaalien alla tuntuu katoavan, vaikka puheet ovat suuria. Piia Kurki Poliittinen aikakauslehti - Kokoomusnuorten jäsenlehti SINETTI 3/2014 JULKAISIJA: Kokoomuksen Nuorten Liitto ry, Kansakoulukuja 3 A, 3. krs Helsinki PÄÄTOIMITTAJA: Piia Kurki ILMOITUSMYYNTI JA TILAUKSET: Petri Rytkönen MIELIPITEET, KIRJOITUKSET JA PALAUTE: TAITTO: Kristian Tervo KANNEN KUVA: Kristian Tervo TÄHÄN LEHTEEN KIRJOITTIVAT: Piia Kurki, Susanna Koski, Merja Hirvonen, Kaisa Ihalainen, Tuomas Nurmela, Harri Jaskari, Laura Heinonen PAINOS: 7000 kappaletta, neljästi vuodessa PAINOPAIKKA: I-Print, Seinäjoki 2014 Painettu ISSN X Verkkojulkaisu ISSN SINETIN seuraavan numeron teemana on yrittäjyys. Jos sinulla on mielessäsi teemaan sopiva kirjoitus tai kirjoittaja, kysy lisää

3 SINETTI 3/ PUHEENJOHTAJALTA Eläkeratkaisu - pirunnyrkki vai pirunpelto? Suomen työmarkkinapolitiikkaa tehdään edelleen samaan tapaan kuin muinoin 1970-luvulla. Työnantajajärjestöt ovat aikanaan joutuneet suostumaan asioihin, joista tänä päivänä tuskin päästäisiin yhteisymmärrykseen, saatikaan sopimukseen. VAIKKA NUORELLE sukupolvelle eläke tuntuu liian kaukaiselta asialta, siitä olisi syytä olla kiinnostunut. Nuori sukupolvi nimittäin maksaa korkeimmilla eläkemaksuilla ja pidemmillä työurillaan kalliiksi käyvän viivytystaistelun hinnan. Tässäkin taistelussa myös ay-liike on puolensa valinnut, sillä saavutetuista eduista ei tingitä. Hallitusohjelman tavoitteina on pidentää työuria 1,5 vuodella siten, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousisi 62,4 vuoteen. Ratkaisun tulisi osaltaan korjata julkisen talouden kestävyysvajetta vähintään prosentin verran. TYÖMARKKINAJÄRJESTÖILTÄ odotettiin eläkeratkaisua budjettiriiheen, mutta pääministeri Stubb lupasi ensin poistettuaan aikarajan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli ratkaisuehdotusta ei tule. Syytä onkin, sillä hallitus on itse ulkoistanut oman tehtävänsä, eläkeratkaisun työmarkkinaosapuolille. Hallitukselle julkisen sektorin rahoituskriisin korjaaminen on ollut tuskallisen työlästä. Eläkekeskustelussa on vuositolkulla hoettu työurien tosiasiallisesta pidentämisestä, alusta, keskeltä ja loppupäästä sekä eläkeiän nostamisesta. Harvaan ovat käyneet ne, jotka näitä tavoitteita enää vastustavat. Toinen haaste on eläkkeiden maksajissa, joita on vähemmän kuin eläkkeen saajia tulevaisuudessa. Elinajanodotteen pidentyminen ei tarkoita työuran pidentymistä, sillä ainoastaan työssäjaksaminen näkyy työuran pituudessa elämän ehtoopuolella. ELÄKEMAKSUJEN KOROTUS uhkaa nostaa jo ennestään korkeaa verokiilaa, joka nostaisi työllistämisen kynnystä entisestään. Eläkeliturgiaa ja hyvinvointivaltiokeskustelua vaivaa kaikkineen nurinkurinen näkökulma siitä, mitä yksilöiden pitää tehdä järjestelmän pelastamiseksi. Miksi yhteiskunnalle pitää ylipäätään ulkoistaa jotain sellaista, mistä yksilöt voisivat yhtä hyvin huolehtia itse, ellei jopa paremmin. Jos eläkejärjestelmä kehitettäisiin nyt, lopputulos olisi kaikella todennäköisyydellä melko erilainen kuin nykyinen järjestelmä. Sikäli kun eläkejärjestelmän hinnoittelu on alati uudistuspaineessa, tulisi pohtia suurempaakin uudistusta nykyjärjestelmän puitteissa. Vastuuta omasta eläketurvasta tulisi siirtää yksilöille itselleen. Kantamalla itse suuremman vastuun eläkemaksuista työnantajan sijaan, yksilöllä voisi olla itsenäistä valinnanvapautta eläkesäästöjensä sijoittamisessa sekä henkilökohtainen oikeus omaan eläketurvaansa. RUOTSALAISET ovat suomalaisten yllätykseksi hoitaneet myös eläkeasiansa paremmin. Länsinaapurissa on käytössä osittain rahastoiva eläkejärjestelmä, jonka mukaan yksilö voi halutessaan ohjata osan omista eläkesäästöistään valitsemiinsa sijoituskohteisiin. Sellaisesta voisi olla apua monien KATJA LÖSÖNEN Miksi yhteiskunnalle pitää ylipäätään ulkoistaa jotain sellaista, mistä yksilöt voisivat yhtä hyvin huolehtia itse" haasteiden ratkaisemiseksi myös meillä Suomessa. Suomalaisten eläkesäästöissä kytee nimittäin valtava potentiaali kotimarkkinoiden kohentamiseksi, kotitalouksien, yritysten ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Suomalaisilla eläkevakuutusyhtiöillä on liian suuret rahamäärät käytettävissä suhteessa kotimaisten markkinoiden sijoituskohteisiin. Kokoluokasta kertoo esimerkiksi se, että Kevan eläkesijoituksista vain noin 19 prosenttia on kotimaan markkinoilla. PIENTEN kotimaan markkinoiden, kotitalouksien ja kitukasvuisessa taloudessa rämpivän kansan ja talouden piristysruiske voisi löytyä eläkesijoittamisen osittaisesta yksityistämisestä kotitalouksille. Pienten, toimijoiden kuten kotitalouksien toiminta kotimaan markkinoilla olisi paljon turvallisempaa, kuin suurten huomiota herättävien eläkeyhtiöiden, jotka kokonsa puolesta ovat pakotettuja toimimaan suuremmilla markkinoilla, jossa markkinahäiriöitä ei synny yhtä helposti. Kotitalouksien eläkesijoituksilla varat olisi hajautettavissa paremmin suomalaisiin sijoituskohteisiin. Tämä kannustaisi myös yrityksiä aktivoitumaan kotimaan markkinoilla, koska pääoma etsii aina tuottavaa kohdetta. Kotitalouksien vastuun kasvaessa eläketurvansa sijoittamisesta, oman elinympäristön tarkkailu tuottavien sijoituskohteiden osalta kehittyy. Kotimarkkinat eivät ole itseisarvo, mutta yksilön valinnanvapaus on. Se jos mikä kipunoisi elinkeinoelämäämme. Susanna Koski

4 4 SINETTI 3/2014 UUTISIA Kokoomusnuoret aktiivisina Lahden puoluekokouksessa KOKOOMUKSEN PUOLUEKOKOUS järjestettiin Lahdessa kesäkuuta. Kokoomusnuoret olivat aktiivisesti mukana kokouksen kaikissa jännittävissä käänteissä. Kokoomusnuoret panostivat omaan laadukkaaseen iltaohjelmaansa järjestämällä Kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaille Paula Risikolle, Jan Vapaavuorelle ja Alexander Stubbille menestyksekkään PJ-Grillin, jota oli seuraamassa yli satapäinen yleisö. SINETTI KOKOUSSALISSA kokoomusnuoret olivat aktiivisia äänestäjiä. Puoluekokous valitsi puolueen puheenjohtajaksi Alexander Stubbin ja varapuheenjohtajistoon liiton kärkiehdokkaan, kansanedustaja Janne Sankelon lisäksi Anne- Mari Virolaisen sekä Sanni Grahn-Laasosen. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin entinen kokoomusnuoriaktiivi, Mari-Leena Talvitie. ERINOMAISTEN henkilövalintojen lisäksi ko- Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja liittohallituksen jäseniä Jyrki Kataisen jäähyväispuheen jälkeen puoluekokouksen iltajuhlassa Lahdessa. koomusnuoret saivat kiitettävästi läpi puoluekokoukselle laatimiaan aloitteita. Kokoomuksen Nuorten liiton omat aloitteet, jotka koskivat tasaveroa, yksityisyyden puolustamista sekä normien purkua, menivät läpi lähes kokonaisuudessaan. Lisäksi useat muut kokoomusnuorten laatimat aloitteet hyväksyttiin. Raikuvat aplodit kajahtivat salissa muun muassa silloin, kun Ottawan sopimuksesta irtaantumista koskevat aloitteet hyväksyttiin! Sinetti Kokoomusnuorten kesäkuulumiset KOKOOMUSNUORTEN vankkumattomiin perinteisiin kuuluva kesälukio Politiikan Approbatur käytiin Sipoon Sopukassa. 43. vuosikurssin opinanti piti sisällään puheenvuoroja yhteiskunnan eri alojen osaajilta, aiheet vaihtelivat argumentaatiokoulutuksesta eurooppalaisiin vierastaistelijoihin Syyriassa. Suomi Areena keräsi Suomen pienoiskoossa Poriin. Puheenjohtaja Susanna Koski osallistui muiden poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajien kanssa valtiovarainministeri Antti Rinteen tenttaamiseen, Luontoliiton paneeliin sekä Suomi Natoon? -keskusteluun Li Anderssonin kanssa. Poliittiset nuorisojärjestöt vierailivat heinäkuussa Ahvenanmaan kauppakamarin vieraina Maarianhaminassa. Päivän aikana tutustuttiin Ahvenanmaan maakuntapäiviin, paikallisiin yrityksiin sekä Ahvenenmaan rahapeliyhdistys Paf:iin. Sinetti 13. syyskuuta 61 miljoonaa on taas lisäverotettu todennäköisyyslaskentaa taitamattomilta eurooppalaisilta yhteen taskuun. #eurojackpot 22. syyskuuta Opinion is the wrapping. Argumentation is the chocolate inside. Don't get dazzled by the wrapping. And don't swallow the content too 29. elokuuta On meidän suomalaisten aika pitää yhtä, kun nykyhetkessä haluamme varmistaa tulevaisuutemme. Todellinen #johtajuus tarpeen maallemme. 28. elokuuta Hienoin juttu tänään on rohkea #kutsumua. Kiusaamiseen puuttuva on toivontuoja. Koulukiusatulle haluaisin sanoa: kaikki muuttuu 22. syyskuuta Jaha, #anarkismi toimi taas ja murskasi kansainvälisen kapitalismin kivittämällä munkkivuorern Osuuspankin ikkunat. 23. elokuuta Valtion #velka 30.6 oli Asukasta kohti Nettomaksajaa kohti #säästöt #korko #verot 17. syyskuuta #TPNiinistö: Olemme molemmat kukkaispoikia. Presidentti Mujica viljelee ja minä katselen maastossa. 10. syyskuuta My first tweet ever. Good day. I'm 12. syyskuuta Ilman Henri Heikkistä some olisi paljon 15. syyskuuta Yli 96 prosenttia ruotsalaisista irtisanoutui jyrkästi feminismistä. #logiikka #ruotsinvaalit #val2014

5 SINETTI 3/ VIERASKYNÄ Tällä palstalla kirjoittavat eri politiikan toimijat laajasti erilaisista näkökulmista. Huomenna parempi terveydenhuolto? SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON palvelurakenneuudistus, tuttavallisemmin sote-uudistus, on tullut vaiheeseen, jossa eduskuntapuolueilla on yhteinen käsitys uudistuksen toteuttamisesta. Uudistuksen tie on ollut kivikkoinen, eikä ihme: kyseessä on hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen tähtäävä miljardiluokan uudistus, johon liittyy valtavasti ideologisia intohimoja. Tässä vaiheessa on syntynyt nykyisiin tuotantorakenteisiin nojaava kompromissi, joka ei vielä terveydenhuoltoamme pelasta. Aivan varmaa on, että tulevankin kevään vaalit ovat terveydenhuoltovaalit, ja seuraavan hallituksen on jatkettava terveydenhuollon uudistamista. Hyvälle ja toimivalle terveydenhuollolle asetetaan yleisesti kolme tavoitetta. Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä: tuottaa laadukkaita palveluita palvelut vastaavat tarpeeseen ja vaikuttavat siihen mihin pitää, tuottaa palveluita oikea-aikaisesti palvelut ovat saatavilla silloin kun niille on tarvetta, jotta hoito ei viivästy, ja on rahoituksellisesti kestävällä pohjalla jotta meillä on huomennakin varaa siihen Karkeasti voi sanoa, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmämme tuottaa laadukasta palvelua, vaikka laatua ei kattavasti verratakaan eri toimijoiden kesken. Sen sijaan kaksi viimeistä kriteeriä eivät nykyisessä järjestelmässämme täyty. Julkisen terveydenhuollon saavutettavuus on heikkoa. 80 prosenttia suomalaisista ei pääse julkisella sektorilla lääkäriin kahden viikon kuluessa ajanvarauksesta. Jonottaminen ärsyttää yksittäisiä ihmisiä, ja se on myös hölmöläisen veden kantamista; hoidon viivästyminen aiheuttaa komplikaatioita ja terveydentilan heikkenemistä, johtaa pidentyneisiin poissaoloihin ja tätä kautta kansantalouden kokonaiskustannusten nousuun. Järjestelmämme on myös rahoituksellisesti heikolla pohjalla. Tulevina vuosina veronmaksajien määrä vähenee samaan aikaan kun erityisesti ikääntyvien palvelutarve kasvaa. Vuoteen 2030 saakka huoltosuhteemme heikkenee yhdenjaksoisesti. Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ajatus laadukkaasta hoidosta kaikille ja erityisesti huolen pitäminen heikoimmista. Soten kuuma kysymys on: Kuinka voimme yhdistää laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut ja kestävän rahoituspohjan? NYT TEHTÄVÄ uudistus näyttää keskittyvän pitkälti hallinnon rakenteisiin. Palvelutuotanto nojaa jatkossakin nykyiseen kuntapohjaiseen rakenteeseen. Terveydenhuollon uudistamistarve ei lopu soteuudistukseen. Tällä hetkellä valmistellaan terveydenhuollon rahoituksen uudistamista. Sote-uudistusta koskevasta julkisesta keskustelusta tuntuu puuttuvan kokonaan näkemys siitä, kuinka oikea-aikainen hoito olisi mahdollista toteuttaa, ja mistä sille löydettäisiin tekijät. Taustalla saattaa olla hankaluus hahmottaa moniulotteista terveydenhuoltojärjestelmäämme. Yksityisellä sektorilla on jo nyt varsin suuri merkitys terveydenhuollon kokonaisuudessa, vaikka julkisen sektorin palveluostot ovatkin tällä sektorilla vähäisiä. Perusterveydenhuoltotasoisista lääkärikäynneistä noin kolmannes tehdään yksityisellä sektorilla niin kutsuttuina kela-korvattavina lääkärikäynteinä tai työterveyshuollossa. Ruotsissa terveydenhuoltoa uudistettiin joitain vuosia sitten siten, että yksityinen ja julkinen palveluntuottaja asetettiin keskenään tasaveroiseen asemaan. Asiakas valitsee palveluntuottajan, ja julkinen raha seuraa asiakasta. Ruotsissa on saatu järjestelmästä erittäin hyviä kokemuksia. Malli kannustaa jokaista palveluntuottajaa parantamaan palveluaan, kun asiakas voi äänestää jaloillaan. Tuottajia vertaillaan julkisesti, ja vertailutulokset ovat yksittäisen kansalaisen saavutettavilla valinnan tueksi. MEILLÄ SUOMESSA julkisen terveydenhuollon tuotantoa on avattu vain hiljalleen, ja silloinkin suurten intohimojen siivittämänä. Toivottavaa olisi, että intohimot voitaisiin vihdoin siirtää syrjään ja tarkastella palvelutuotantoa objektiivisesti: olennaista ei ole se, kuka palvelun tuottaa, vaan kuinka parhaiten tuotamme suomalaisille korkealaatuista, saatavilla olevaa, ja rahoituksellisesti kestävää terveydenhuoltoa. Julkista terveydenhuoltoa pitää uudistaa, ettei se romahda lopullisesti. Vain uudistamalla voimme varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta terveydenhuoltoa jatkossakin. Merja Hirvonen Toimitusjohtaja Terveyspalvelualan Liitto "Julkista terveydenhuoltoa pitää uudistaa, ettei se romahda lopullisesti. Vain uudistamalla voimme varmistaa, että suomalaiset saavat laadukasta terveydenhuoltoa jatkossakin"

6 6 SINETTI 3/2014 TEKSTI: PIIA KURKI KUVA: KRISTIAN TERVO Suomen suurimman puolueen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb katsoo jo kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Sitä ennen on kuitenkin monia asioita mietittävänä. Muuttuva maailmanpoliittinen tilanne luo kokeneellekin ulkopoliitikolle yllättäviä haasteita myös kotimaassa.

7 Alex Stubb SINETTI 3/ Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Alexander Stubb ottaa meidät vastaan virkahuoneessaan Valtioneuvoston kansliassa. Etsin väsymyksen merkkejä Stubbin kasvoilta, sillä kuluneet viikot ja kuukaudet ovat ainakin kansalaisen silmissä olleet kiireisiä ja väsyttäviä. Pääministeri vaikuttaa kuitenkin levänneeltä ja rauhalliselta, tuttu pilke on silmissä tallella edelleen. Tunnelmiaan kolmisen kuukautta jatkuneen pääministeriyden suhteen Stubb kuvaa hyviksi matka on kuulemma ollut huikea. Suomen johtaminen on haaste, joka saattaa välillä jännittää, mutta suurimmaksi osaksi ajasta asiat sujuvat hyvin. Työhön on tuonut yllätyksiä erityisesti kansainvälinen politiikka ja Ukrainan tilanne. Stubb on onneksi kokenut ulkopolitiikan suhteen ja hänen objektiivisesti jo vuosia sitten esittämänsä lausunnot onkin otettu viime aikoina mediassa esille. Yllättäväksi Stubb kuvaa myös sen, kuinka pieniä asioita välillä tuleekaan pöydälle suurten asioiden rinnalle osa asioista on jopa mikroluokkaa. VAHVUUDEKSEEN politiikan ulkopuolelta tullut pääministeri mainitsee sen, ettei hän tarkastele kaikkia asioita puhtaasti puoluepoliittisesti. Stubbin mielestä ei automaattisesti kuulu olla toista poliittista puoluetta ja sieltä tulleita ehdotuksia vastaan. Tämä on ehkä etenkin pitkään poliitikassa mukana olleiden henkilöiden tapa toimia. Poliitikon roolin omaksumisessa saattaa joskus olla myös etunsa: Stubb naurahtaa välillä sanovansa asiat liiankin suoraan. Hän kuitenkin kokee, että poliitikonkin työssä kuuluu olla oma itsensä. Mikäli Stubb voisi muuttaa Suomea oman ideaalin ajatusmaailmaansa suuntaan, hän muuttaisi erityisesti ihmisten suhtautumista asioihin hän toivoo, että Suomessa uskallettaisiin onnistua ja iloita toisten onnistumisesta. Toisaalta Stubb toivoo, että Suomessa uskallettaisiin myös epäonnistua, ja epäonnistuneitakin tsempattaisiin. Stubb peräänkuuluttaa uteliaisuutta ja sitä, että kaikkea muutosta ei automaattisesti nähdä pahana asiana. TÄLLÄ HETKELLÄ oppositiossa majaileva Keskusta julkaisi hiljattain 101 kohdan listan siitä, "Suomen bruttokansantuote on edelleen matalampi, kuin mitä se oli vuonna 2008, ja siihen pitää saada korjaus" miten turhaa byrokratiaa tulisi poistaa Suomessa. Tähän mennessä juuri Kokoomus on puhunut runsaasti byrokratian purkutalkoista. Kokoomus on ilman muuta mukana normitalkoissa, Stubb luonnehtiikin. Meillä on ihan liikaa byrokratiaa tässä maailmassa, hän jatkaa. Pääministerin mukaan byrokratiaa tulee purkaa jokaisella tasolla: EU:n tasolla, kansallisesti sekä paikallisesti. Hän on kutsunut myös oppositiopuolueet mukaan purkutalkoisiin. Suomen kunnilla on tällä hetkellä jopa yli 500 tehtävää, ja ne tuplaantuvat joka 20. vuosi, Stubb muistuttaa. Kestävyysvajeen taittamiseksi yksi Suomen tärkeimpiä tehtäviä on kuntien normien purkaminen, hän jatkaa. ULKOPOLITIIKASSA Suomen vahvuudeksi Stubb mainitsee EU-jäsenyyden: jäsenvaltiona toimimme osana maailman suurinta talousaluetta ja 28 jäsenmaan arvoyhteisöä. Pääministeri kehuu myös suomalaisten neuvottelutaitoa ja maltillista diplomatiaa. Suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen ja Suomeen investoimisen kasvattamiseen tähtäävän Team Finland verkoston työ on pääministerille hyvin tuttua. Stubb kuvaa, että hanke on edistynyt hyvin, sillä se on valtionhallinnon organisaatiouudistus, joka ei ole polttanut siltoja. Pääministerin mielestä asiat toimivat hyvin Suomen rajojen ulkopuolella, mutta haasteita on vielä sen suhteen, miten saadaan hanke toimimaan myös täällä Suomessa. STUBBIN MIELESTÄ se on myytti, että maahanmuuttajat tulevat Suomeen vain oleskelemaan. Hänen mukaansa suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen joko perheen kanssa, opiskelemaan tai töihin. 90-luvun alussa Suomessa oli noin sellaista asukasta, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia. Vuonna 2030 heitä on arvioitu olevan noin puoli miljoonaa. Suurin osa maahanmuuttajista on Stubbin mukaan muuttanut Suomeen työn perässä. Kaikki suuret kansakunnat tässä maailmassa ovat nousseet kukoistukseen nimenomaan maahanmuuton kautta, siksi myös Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, Stubb muistuttaa. Kehitysapua Stubb pitää tärkeänä asiana ja historiallisesti hyvänä instrumenttina köyhyyden kitkemisessä ja tuloerojen tasaamisessa. Olemme kuitenkin hänen mukaansa siirtymässä kohti sellaista globaalia taloutta, jossa kehitysavullakin tulee olla uusia ulottuvuuksia, kuten mikroluotot.

8 8 SINETTI 3/2014 Pääministeri ehdottaakin, että annettaisiin enemmän kehitysapua varsinaiseen toimintaan, eikä suoraan julkiselta sektorilta toiselle. ENSI KEVÄÄNÄ käydään jälleen eduskuntavaalit. Stubb arvioi, että yksi vaalien puhutuimpia asioita tulee olemaan talous. Kokoomus puolueena ja Stubb pääministerinä aikovat kuulemma jatkossakin peräänkuuluttaa vastuullista talouspolitiikkaa. Suomen bruttokansantuote on edelleen matalampi, kuin mitä se oli vuonna 2008, ja siihen pitää saada korjaus, Stubb painottaa. Toisena ensi kevään kuumana aiheena pääministeri pitää Suomen roolia maailmassa ja Euroopan unionissa. Hän arvioi, että Ukrainan kriisi tulee heijastumaan myös vaaliasetelmaan. Nato-vaaleiksi Stubb ei sentään ensi kevään vaaleja kutsu, mutta sanoo uskovansa siihen, että Natosta puhutaan. Olen huolestunut, mikäli Natosta ei puhuta, Stubb painottaa. Hän uskoo, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tullaan ensi keväänä keskustelemaan vilkkaasti. Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaille puolueen puheenjohtajalla on tärkeä ohje: olla oma itsensä. Hän pitää sitä kaikkein tärkeimpänä asiana, mutta muistuttaa, että tällä hetkellä Kokoomusta ja sen ehdokkaiden tekemisiä vahditaan tarkasti. Tietoisesti ei siis kannata möläytellä, mutta vahinkoja meille ihmisille voi sattua. Kohu-uutisia nousee helposti, koska olemme suurin puolue ja johdamme galluppeja. KOKOOMUKSEN pitkäaikainen puoluesihteeri Taru Tujunen ilmoitti taannoin, ettei hae enää jatkokautta työhönsä. Näin ollen puoluesihteeri vaihtuu. Tiedossa on, että puolueen puheenjohtajalla tulee olemaan uuden puoluesihteerin valinnassa suuri rooli. Stubbille puoluesihteeri on puheenjohtajan oikea käsi ja luottohenkilö, jonka takia tärkein kriteeri uudelle puoluesihteerille on täydellinen luottamus. Toisena tärkeänä asiana Stubb pitää kykyä työskennellä ihmisten kanssa ja motivoida heitä. Puoluesihteerin tulee pystyä työskentelemään yhteistyössä koko järjestöväen kanssa. Kolmas tärkeä asia on työmoraali. Pitää olla kova tekemään duunia, Stubb virnistää. Ennen puoluekokousta Stubb puhui paljon Kokoomuksen organisaation uudistamisesta ja esitti sen suhteen uusia ideoita. Puheenjohtajakiertue piireihin tulee näkymään järjestöväelle Just Alex ALEX KERTOO ihailevansa isäänsä, jota hän kuvaa hyväksi ystäväkseen, rauhallisuuden perikuvaksi ja hyväksi sparraajaksi. Poliitikoista Alex ihailee useita, aina Martin Luther Kingistä Nelson Mandelaan. Suomalaisista hän mainitsee marsalkka Mannerheimin. Mikäli Alex saisi valita uuden taidon, hän valitsisi pianonsoiton ja Venäjän kielen taitokaan ei olisi haitaksi, hän naurahtaa.»» Syntynyt Helsingissä»» Naimisissa, kaksi lasta»» Filosofian tohtori (kansainvälisen politiikka, London School of Economics, 1999)»» Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri 2014»» Ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri , ulkoasiainministeri , europarlamentaarikko »» Työskennellyt aiemmin parikymmentä vuotta ulkopolitiikan parissa, mm. tutkijana Suomen ulkoasiainministeriössä ja Suomen Akatemiassa, sekä toiminut vierailevana professorina Bruggen College of Europessa»» Ollut kolumnistina useissa lehdissä ja julkaissut useita EUaiheisia kirjoja»» On kaksikielisistä perheestä, puhuu suomen ja ruotsin lisäksi sujuvasti englantia, saksaa sekä ranskaa. Stubb sanoo ymmärtävänsä, että pääministeri on suurennuslasin alla, mutta muiden julkisuudessa riepottelua hän ei ymmärrä, vaan pitää sitä epäreiluna ja epätyylikkäänä. taja, joka on läsnä. Politiikalle Stubb haluaa luoda uuden tavan toimia. Häntä ärsyttää pikkupolitikointi, jossa toista ihmistä tietoisesti lyödään julkisesti, ja hän toivoo, että politiikka muuttuisi siinä suh- ja on tärkeä osa tätä puheenjohtajan tekemää kehittämistyötä. Stubb haluaa olla puheenjohteessa. Stubb sanoo ymmärtävänsä, että pääministeri on suurennuslasin alla, mutta muiden julkisuudessa riepottelua hän ei ymmärrä, vaan pitää sitä epäreiluna ja epätyylikkäänä. KOKOOMUKSEN NUORTEN LIITTOA Stubb pitää porukkana, jolta tulee eteenpäin katsovat ideat sen suhteen, miten maailmaa ja Suomea tulisi kehittää. Stubb pitää yhteistyötä nuorisojärjestön kanssa tärkeänä ja hän haluaa, että yhteistyö liiton ja puoluejohdon välillä on tiiviimpää. Stubb mainitsee kehittelevänsä syksyn aikana erilaisia malleja lähemmän yhteistyön tekemiseksi. Puheenjohtajan mielestä nuorten liitto tulee kytkeä paremmin osaksi puoluejohdon kanssa tehtävää yhteistyötä ja molemminpuolista luottamusta tulee kasvattaa. Mitä puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Stubb haluaisi kysyä Kokoomusnuorilta? Milloin lähdetään baanalle?, on Stubbin nopea vastaus. Mietin, voiko tuota kirjoittaa lehteen. Ilmeisesti voi. Piia Kurki

9 SINETTI 3/ JÄSENESITTELY Moni kokenut poliitikko on aloittanut poliittisen uransa nimenomaan Kokoomusnuorissa. Jäsenistö koostuu eri-ikäisistä ja erilaisista taustoista tulevaista kokoomuslaisen arvomaailman sisäistävistä nuorista. Tällä palstalla esitellään heistä muutamia. TEKSTI: PIIA KURKI IINA HIRVONEN OONA ARTTIJEFF KRISTIAN TERVO Iina Hirvonen HIRVONEN on 23-vuotias kolmannen vuoden valtio-opin opiskelija Helsingistä. Hän liittyi Kokoomusnuoriin samoihin aikoihin, kuin hänen opintonsa alkoivat. Päällimmäisenä syynä liittymiselle oli halu näyttää hänen poliittista väriään ja toisaalta myös tavata muita politiikasta kiinnostuneita nuoria. Kandintutkielman ohella Iina tekee sivuaineopintojaan loppuun Maanpuolustuskorkeakoulussa ja opiskelee intensiivisesti arabian Levantin alueen puhekieltä. Kansainvälinen ura kiinnostaa, joten Iina onkin ensi vuonna lähdössä vapaaehtoistyöhön ja opiskelijavaihtoon Afrikkaan ja Lähi-itään. Iina toimii Helsingin Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtajana ja on myös Helsingin Kokoomusnuorten piirihallituksen jäsen. Lisäksi hän on mukana Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksessa. Kokoomusnuoret on antanut Iinalle monia uusia tuttavuuksia ja ystäviä sekä opettanut paljon järjestötoiminnasta. Oona Arttijeff ARTTIJEFF kiinnostui politiikasta ensimmäistä kertaa vuoden 2006 presidentinvaalien alla, kun Tarja Halonen ja Sauli Niinistö jatkoivat vaaleissa toiselle kierrokselle. Kuusi vuotta myöhemmin Oona liittyi mukaan Kokoomusnuoriin. Oona opiskelee Tukholman yliopistossa oikeustiedettä. Hän on ennen Kokoomusnuoriin liittymistään toiminut oppilaskunnassa sekä nuorisoparlamentissa. Pari vuotta sitten Oona oli mukana perustamassa Kemiin Kokoomusnuorten paikallisyhdistystä. Nykyisin hän on Lapin Kokoomusnuorten puheenjohtaja. Kokoomusnuorten toiminnan Oona katsoo olleen opettavaista monella tavalla. Hän on solminut elinikäisiä ihmissuhteita, kokenut sekä voiton että tappion tunteita, ja päässyt olemaan mukana poliittisessa päätöksenteossa. Parasta järjestössä on Oonan mukaan yhteishenki sekä huikea tekemisen meininki: kaikki koetaan ja jaetaan yhdessä. Iida Aarnio AARNIO liittyi Kokoomusnuoriin vuonna 2007, sillä vaikuttaminen kiinnosti ja Kokoomuksen aatemaailma tuntui yrittäjäperhetaustankin vuoksi omimmalta. Haettuaan työelämästä monenlaista kokemusta aina tarjoilijasta tutkijaan ja myyntineuvottelijasta esimiestehtäviin, Iida lähti valmistumisensa jälkeen nuorten aktiivitoimintaan mukaan. Luottamustoimia hänen historiaansa on kertynyt jo pitkä lista, esimerkiksi opiskeluajoilta edustajiston ja edunvalvonnan puolelta. Nykyisin Iida työskentelee Turun Osuuskaupassa asiantuntijatehtävissä järjestelmien pääkäyttäjänä, ja toimii Kokoomusnuorten liittohallituksessa talous-, työ- ja elinkeinopolitiikka vastuualueenaan. Lisäksi hän on Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten ja Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestön hallituksissa.

10 10 SINETTI 3/2014 Painavaa asiaa sotesta TEKSTI: KAISA IHALAINEN KUVA: TAAVETTI ALIN Virkavapaalla oleva SoTe-kuntayhtymän johtaja, jyväskyläläinen kansanedustaja Mikael Palola haluaisi tehdä sote-alueista vahvoja järjestäjiä. Sote-uudistuksella on kansanedustaja Mikael Palolan mukaan ollut alusta asti selkeät tavoitteet. Sen avulla on haluttu varmistaa kaikille suomalaisille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ja parantaa kustannusten hallintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi puolueet ovat päättäneet siirtää palveluiden järjestämisvastuun kunnilta viidelle uudelle sote-alueelle. Järjestelyllä on pyritty varmistamaan täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta, kuten puoluejohtajat maaliskuussa pidetyssä historiallisessa tiedotustilaisuudessa asian muotoilivat, Palola kertoo. Tiedotustilaisuuden perusteella jäätiin odottamaan järjestämislakia. Julkistettu lakiluonnos oli kuitenkin monelle yllätys lausuntokierrokselle lähtenyt lakiluonnos ottaakin hyvin voimakkaasti kantaa myös tuottamiseen, josta

11 #SOTE SINETTI 3/ vastuu määrätään kunnille. Lisäksi laissa määrätään, että tuottajien tulee kyetä tuottamaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämän taustalla on pyrkimys varmistaa palveluiden integraatio, joka keväisen tiedotustilaisuuden perusteella oli vielä tarkoitus varmistaa järjestämisvastuuta keskittämällä, Palola summaa. Palolan mukaan tuotannon integraatio on hyvä tavoite, mutta sen seuraukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Integraation toteuttaminen on hänen mukaansa helpompaa silloin, kun sama tuottajaorganisaatio voi tarjota kattavasti kaikki palvelut. Järjestämislakiluonnoksen kirjaus johtaa käytännössä maakunnan kokoisiin julkisiin tuotanto-organisaatioihin. Palola pitää tätä huonona ratkaisuna kansalaisten valinnanvapauden sekä toiminnan tehokkuuden ja laadun toteutumisen kannalta. Näennäisesti tilanne ei Palolan mielestä juuri muutu nykyisestä. Lakiluonnoksessa annetaan julkiselle tuotanto-organisaatiolle mahdollisuus käyttää alihankkijoina yrityksiä ja yhdistyksiä, kuten kunnissa tälläkin hetkellä tapahtuu. Olennainen ero nykyiseen on siinä, että nyt kunnilla on palveluiden järjestäjinä intressit etsiä eri tilanteisiin parhaiten sopivia tuottajia, Palola toteaa. Jatkossa tuotanto-organisaatiot ovat vain tuottajia, jolloin niiden perustehtävä on tuottaa palveluja. Onko palveluiden tuottamiseen keskittynyt organisaatio objektiivinen taho arvioimaan omaa toimintaansa ja etsimään aktiivisesti itseään parempia tuottajia, joille tuotantovastuuta voisi jakaa? Voisi myös kysyä, mitkä ovat ne kannustimet ja verrokit, joilla maakunnanlaajuisia tuotanto-organisaatioita ohjataan?, Palola kysyy. VIRKAVAPAALLA oleva SoTe-kuntayhtymän johtaja on huolissaan myös kansalaisten valinnanvapauden kaventumisesta: Kokoamalla tuotantoa maakunnanlaajuisille julkisille tuotanto-organisaatioille, jotka mahdollisesti luopuvat alihankkijoiden käyttämisestä, kavennetaan kansalaisten mahdollisuutta valita itse haluamansa palveluntuottaja, Palola huomauttaa. Pitkäaikaisena sote-alan asiantuntijana Palola on halunnut nostaa julkiseen keskusteluun hyväksi koettuja esimerkkejä kansalaisten valinnanvapauden lisäämisestä ja palvelutuotantomarkkinoiden hyödyntämisestä. Toimintamalleja, jotka sote-lain myötä olisivat mahdollisesti tuhoutumassa. Palola julkaisi syyskuun alussa kuntapäättäjille ja kansanedustajille jaettavan Näkymäasiantuntijalehden, jossa esiteltiin julkisen ja yksityisen sektorin yhdessä toteuttamia uudenlaisia yhteistyömalleja ja innovaatioita. Lehdessä yksi keskeisimmistä esimerkeistä oli palvelusetelin käyttö. Sosiaalialan Työnantajien teettämän kyselyn mukaan 68 prosenttia vastaajista haluaisi lisätä palvelusetelin käyttöä. Yhtä moni tutkimukseen osallistuneista katsoi, että kunnat tulisi velvoittaa palvelusetelin käyttöön ainakin joissakin palveluissa. Palolan mielestä olisi ehdottoman tärkeää, että palveluseteli sisällytettäisiin myös sote-lakiin. laadun ja tehokkuuden lisääntymiseen ja uusien innovatiivisten käytäntöjen omaksumiseen. Palolan mukaan hyviä esimerkkejä valinnanvapauden lisäämisestä löytyy myös Ruotsista, jossa valinnanvapautta lisäämällä on onnistuttu parantamaan palveluiden laatua ja saatavuutta, kustannukset ovat pysyneet paremmin hallinnassa ja tuottavuus on parantunut. Ja mikä tärkeintä asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Palola hyödyntäisi valinnanvapautta myös eri palveluverkon elinkelpoisuuden määrittelyssä: Asiakkaiden valinnanvapaus toisi nopeasti näkyviin laadukkaat ja kustannustehokkaat toimijat. Huonot ja tehottomat jäisivät ilman asi- "Sote-alueista tulee hänen mukaansa tehdä vahvoja järjestäjiä, joilla on oikeasti mahdollisuus päättää yhtenäisesti koko alueen palveluista. Tätä päätösvaltaa ja vastuuta ei tule jakaa maakunnille, kunnille eikä palveluntuottajille" PALOLAN MUKAAN Jyväskylä on hyvä esimerkki kunnasta, jossa on määrätietoisesti lisätty kansalaisten valinnanmahdollisuuksia palvelusetelijärjestelmän avulla. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen kertoo Näkymä-lehdessä, kuinka osa kaupungin päättäjistä suhtautui valinnanvapauden lisäämiseen aluksi epäillen ja siksi Jyväskylässäkin edettiin asiassa vaiheittain. Vuonna 2004 palveluseteliyrittäjiä oli vain kolme ja kaupungin talousarviossa asialle oli varattu rahaa vain euroa. Nyt palvelusetelituottajia on jo lähes 300 ja vuositasolla kaupunki käyttää palveluseteleihin 10 miljoonaa euroa. Jyväskylässä kokemukset ovat olleen lähes kokonaan positiivisia kuten muuallakin palveluseteliä hyödyntäneissä kunnissa. Utriaisen mielestä kaupungin oma tuotanto on parantanut kilpailukykyään, yksityisten tuottajien sparraamana. Positiivinen kilpailu on kaupunginjohtajan mukaan johtanut Jyväskylässä myös akkaita ja poistuisivat markkinoilta itsestään, hän muistuttaa. Palolan mukaan palvelut kehittyisivät parhaiten tuottajien välisen kilpailun kautta. SOTE-LAIN jatkovalmistelussa olisi Palolan mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota sotealueiden rooliin, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuisivat. Sote-alueista tulee hänen mukaansa tehdä vahvoja järjestäjiä, joilla on oikeasti mahdollisuus päättää yhtenäisesti koko alueen palveluista. Tätä päätösvaltaa ja vastuuta ei tule jakaa maakunnille, kunnille eikä palveluntuottajille. Niiltä osin kuin tuottajan valintaa ei voida antaa suoraan kansalaisille, tulee sote-alueiden Palolan mukaan voida valita kuhunkin tilanteeseen aina paras mahdollinen palveluntuottaja. Tätäkään valtaa ja vastuuta ei tule jakaa tuottajille, olkoonpa ne julkisia tai yksityisiä, isoja tai pieniä, hän summaa.

12 12 SINETTI 3/2014 #ELINYMPÄRISTÖ KAIKKI LÄHTEE KOTOA Koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi. Se on turvasatama, johon voimme ja haluamme vetäytyä lataamaan akut. Kotona on lupa olla rumissa verkkareissa ja maaliroiskeisessa T-paidassa, jotka päällä remontoi keittiön. Kotona ei kenenkään tarvitse miettiä, mitä joku muu ajattelee. Koti ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys edes kaikille työssäkäyville suomalaisnuorille. KRISTIAN TERVO Voi perustellusti kysyä, miksi nuoria pitäisi ajatella erityisryhmänä, kun puhutaan asumisesta. Vastaavasti voi perustellusti esittää väitteen, että suomalaiset asuntomarkkinat eivät toimi. Asuntomarkkinoidemme ongelmat korostuvat ruuhka-suomessa. Ja valitettavan usein ongelmat korostuvat juuri nuorten kohdalla. Suomessa muutetaan pois kotoa hyvin aikaisin muihin Euroopan maihin verrattuna. Kotoa lähdön huippu osuu ikävuoden väliin ja 29-vuotiaista jo lähes kaikki ovat muuttaneet pois lapsuudenkodistaan. Olemme tässä suhteessa Euroopan kärkimaita. Nuoret ovatkin yliedustettu ryhmä suomalaisilla vuokra-asuntomarkkinoilla. Kun vajaa kolmannes kaikista suomalaisista asuu vuokralla, nuorista vuokralla asuu jopa kolme neljäsosaa. VALTAOSALLA nuorista menee Suomessa hyvin. On opiskelu- tai työpaikka. Asumisen kanssa ei ole ongelmaa. Asiat sujuvat siis mukavasti. Nämä nuoret pärjäävät ja ovat motivoi- tuneita ottamaan vastuun asioistaan. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole tarvittavia elämänhallinnan taitoja itsenäisen asumisen onnistumiseen. Ongelmat näkyvät mm. nuorten aikuisten velkaantumisena, joka johtaa helposti maksuhäiriömerkintöihin. Luottotietojen menettäminen estää tehokkaasti asunnon saamisen vapailta markkinoilta. Iso osa nuorten aikuisten maksuhäiriömerkinnöistä johtuu maksamattomista vuokrista. Suomen reilusta maksuhäiriömerkinnän saaneesta yli kolmasosa on alle 30-vuotias. Ongelmien kasautuminen voi pahimmillaan johtaa asunnottomuuteen. Reilu neljännes Suomen vajaasta 8000 asunnottomasta vuonna 2012 oli alle 25-vuotiaita. Nuorten asunnottomuus on erityisesti pääkaupunkiseudun ongelma. NUORTEN asumiseen liittyvät ongelmat voisi ohittaa helposti olankohautuksella: Tyytyisivät vähempään, kuten me aikanaan. Totuus on kuitenkin jotain aivan muuta. Nuoret eivät nimittäin vaadi liikoja. Kesällä 2014 toteutetun kyselytutkimuksen mukaan suurimalle osalle yksinasuvista helsinkiläisnuorista riittää alle 30 m 2 asunto. Muualla maassa nuoret kelpuuttavat pienimmäksi hyväksyttäväksi asunnon kooksi yksinasuvan kohdalla 32 m 2. Nuoret kuitenkin kokevat korkean vuokratason suurimmaksi asumiseen liittyväksi ongelmaksi sen rinnalla, että samasta asunnosta kilpailee moni muu asunnon etsijä. Asunnoista ollaan kuitenkin valmiita maksamaan käypää hintaa, jos asunto irtoaa. Pääkaupunkiseudulla yksinasuvat nuoret ovat valmiita maksamaan vuokraa keskimäärin enintään 603 euroa ja muualla Suomessa 525 euroa kuukaudessa. Parisuhteessa tai oman perheen kanssa asuvien kohdalla vuokraan ollaan valmiita sijoittamaan enemmän. NUORTEN asumiseen liittyvät ongelmat heijastuvat laajalle, sillä ne eivät kosketa vain niitä nuoria, joilla on ongelmia elämänhallinnan kanssa. Ongelmat nousevat esiin myös elinkeinoelämän näkökulmasta. Osaavan ja motivoituneen työvoiman saa-

13 SINETTI 3/ minen on tulevaisuudessa entistä vaikeampaa. Nuorten asumisella on suora vaikutus työmarkkinoiden toimivuuteen. Mikäli nuorille ei ole kohtuuhintaista asumista, voi muodostua teennäistä työvoimapulaa, johon on vaikea vastata. Nuoren näkökulmasta tarkasteltuna asunnottomuus, tarpeisiin sopimaton asunto tai hyvien kulkuyhteyksien puute voivat luoda ongelmia aina ajankäytön suunnittelusta sosiaaliseen syrjäytymiseen. SUOMESSA on siis joukko niitä nuoria, joiden asiat eivät ole kohdallaan. Nuorille tarjotaan tukea työllistymiseen tai opiskeluun, mutta asuminen unohtuu tai hautautuu hyvin herkästi muiden kiireellisempien asioiden alle. On kuitenkin selvää, että ilman kotia tasapainoisen elämän rakentaminen ei onnistu. Voisinko keskittyä työhön, opintoihin tai parisuhteeseen, jos en tietäisi missä nukun seuraavana yönä? Nuorisoasuntoliitto on tehnyt töitä nuorten asumisen eteen jo yli 40 vuoden ajan. Kokoomuksen Nuorten Liitto on ollut Nuorisoasuntoliiton jäsen 1980-luvun alusta saakka. Nuoriso- "On kuitenkin selvää, että ilman kotia tasapainoisen elämän rakentaminen ei onnistu" asuntoliitto on rakennuttanut yli 3500 nuorille tarkoitettua asuntoa. Lisäksi nuorille on tarjottu ja tarjotaan tukea itsenäisen asumisen onnistumiseksi. Työn tueksi on tuotettu nuorten asumiseen liittyvää tutkimustietoa. Nuorisoasuntoliiton työ nuorten asumisen puolestapuhujana jatkuu, sillä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää on lisättävä siellä, missä kysyntä on suuri. Toivottavasti Kokoomuksen Nuorten Liitolla piirijärjestöineen ja paikallisyhdistyksineen on jatkossakin merkittävä rooli nuorten asumisen saralla. Kaikki kuitenkin todella lähtee kotoa, sillä koti on ihmisarvoisen elämän kulmakivi myös nykyisille ja entisille kokoomusnuorille. Tuomas Nurmela Kirjoittaja on Nuorisoasuntoliiton puheenjohtaja, jonka kiinnostus nuorten asumiseen liittyviin asioihin syventyi neljä vuotta kestäneen Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajakauden aikana TAHTONAISET VASTAKKAIN Li Andersson Susanna koski Raikkaan punavihreitä ja sinivalkoisia keskustelukirjeitä suomalaisesta hyvinvoinnista, yhteiskunnan tilasta, tulevaisuudesta sekä väistämättä edessä olevien haasteiden ratkomisesta. Kirjoittajina tulevaisuudentekijöiden kiinnostavin vastinpari, Vasemmistoliiton Li Andersson ja Kokoomuksen Susanna Koski. He eivät arkaile sanoa mielipidettään siitä, mitkä ovat Suomen, EU:n ja koko maailman hyvinvoinnin ja menestyksen eväät. Li Anderssonin ja Susanna Kosken kirja PUNAVIHREÄ, SINIVALKOINEN KESKUSTELUKIRJEITÄ Julkaistaan Helsingin kirjamessuilla torstaina PUNAVIHREÄ SINIVALKOINEN Keskustelukirjeitä Minerva Kirjakaupoista ja Minervan nettikaupasta H i

14 14 SINETTI 3/2014 UUTISIA #pääsihteeri #valittu #KNL KRISTIAN TERVO LinkedIn: petrirytkonen TOUKOKUUN lopulla Kokoomuksen Nuorten Liitto sai uuden pääsihteerin, kun Petri Rytkönen aloitti työnsä. Petri on 28-vuotias tradenomi Joensuusta. Hän työskenteli aiemmin Savo-Karjalan Kokoomusnuorten ja Pohjois-Karjalan Kokoomuksen järjestösihteerinä, sekä luottamushenkilönä muun muassa Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa. Vapaa-ajalla lenkkipolkuja kuluttava uusi pääsihteeri tunnetaan innokkaana someosaajana muun muassa Twitterissä. Tervetuloa töihin, Petri! Sinetti Petrillä on runsaasti järjestötaustaa niin Kokoomuksen organisaatiosta kuin ulkopuoleltakin. Politiikan approbatur: oppimista ja yhteishenkeä ELOKUUN alussa kaksikymmentäkolme kokoomusnuorta saapui Suomenlahden rannalle tunnelmalliseen koulutuskeskus Sopukkaan. Edessä oli 43. Politiikan approbatur, Kokoomuksen Nuorten liiton arvostetuin kurssi. Sen aikana meille approlle valituille kokoomusnuorille saapuisi puhumaan poikkeuksellinen kaarti eri alojen huippuosaajia Suomesta. Sen enempää me toisillemme tuntemattomat nuoret emme tienneetkään, kun kaarsimme automme Ensi- ja turvakotien liiton mökkikylän tomuiselle parkkipaikalle. Nopeasti kuitenkin huomasimme, että kyseessä oli paljon enemmän, kuin politiikan korkeakoulu. Janina Myllynen PETRI RYTKÖNEN Katso lisää approsta SEURAAVASTA NUMEROSTA! Suomen huoltovarmuus ja varautuminen poikkeustilanteisiin on erinomaisella tasolla, vakuutti huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo. PS. Sinetin seuraavan numeron teemana on yrittäjyys. Jos sinulla on mielessäsi teemaan sopiva kirjoitus tai kirjoittaja, kysy lisää Kurssi tutustui suomalaiseen osaamiseen Neste Oilin Porvoon jalostamolla. Kurssilaiset pääsivät tutustumaan perinteisten rapujuhlien saloihin.

15 SINETTI 3/ Sote ihmisen näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa käydään tällä hetkellä ideologista suurtaistelua. Yksityinen sektori osaoptimoi ja vie viimeisetkin rahat köyhiltä! J ulkinen sektori on jäykkä ja kankea monopoli, joka ei ota huomioon pientä ihmistä! Dinosaurusten temmeltäessä unohtuu helposti se, miksi uudistukseen haluttiin lähteä. Tavoitteena oli saada kustannustehokkaalla tavalla parempaa palvelua ihmisille. Mihin ihmislähtöisyys on kadonnut ja voisimmeko löytää malleja ihmisten huomioonottamisesta terveydenhuollossa jostain päin maailmaa? Ruotsissa määriteltiin ihmisille perusterveydenhuollon pakollinen valinnanvapaus jo vuonna Asiakkaat siis päättävät monista vaihtoehdoista ja mikäli eivät ole tyytyväisiä, vaihtavat palveluntarjoajaa varsin sukkelasti. Suomessa tätä mallia ei kutsuta asiakaslähtöisyydeksi, vaan yksityistämiseksi. Miksi? Kun Ruotsin uudistus tehtiin, samalla terveydenhuollon laatua alettiin analysoida tiukasti asiakkaan näkökulmasta. Indikaattoreina olivat esimerkiksi kuinka nopeasti asiakas saa palvelua, kuinka nopeasti asiakas on parantunut ja miten palvelujen hinta on kehittynyt. Jälleen ihmislähtöinen näkökulma. Tulokset ihmisten mukaan ottamisesta palvelujen kehittämissä ovat olleet todella hyviä: palvelujen laatu on parantunut, palvelujen monipuolisuus on lisääntynyt, erillisryhmiä on pystytty ottamaan huomioon aikaisempaa paremmin ja alueellinen epätasa-arvo ei ole lisääntynyt. Terveydenhuollon palveluja saa niin maalla kuin kaupungeissa asiakaslähtöisesti. Ruotsissa on monipuolisen palvelutarjonnan ja laatu- ja hintakilpailun myötä saatu myös kustannukset kuriin. Perusterveydenhuollon kustannukset ovat vuosittain kasvaneet vain alle prosentin vauhtia, vaikka lääkä- rissäkäyntien lukumäärä on kasvanut kuutisen prosenttia vuosittain. SUOMESSAKIN puhutaan paljon kansalaisyhteiskunnasta - ihmisten ottamisesta aktiivisesti mukaan yhteiskunnan kehittämiseen. Yllättävän monet kuitenkin pitävät varsin outona sitä, että ihmisille annettaisiin aito valinnanvapaus myös terveydenhuollossa. Perusteluna asiakaslähtöisyyden rajaamisessa käytetään usein seuraavia lauseita: kuka sitten huolehtisi asiakkaan kokonaisedusta ja katsoisi, että kustannukset eivät nousisi kohtuuttomasti tai saatamme joutua pahaan kil- "Julkinen sektori on jäykkä ja kankea monopoli, joka ei ota huomioon pientä ihmistä!" pailuttamiseen kierteeseen, jossa pahat ylikansalliset yhtiöt korjaavat potin. Minä olen aina käsittänyt, että palvelun järjestäjä/tilaaja voisi huolehtia näiden uhkakuvien estämisestä yhdessä asiakkaan kanssa. Nythän olemme laittamassa järjestämisvastuuta vielä huomattavasti nykyistä suuremmille yksiköille, jolloin tilaajaosaamisestakaan ei pitäisi olla puutetta. Jos laatu ei riitä tai hinta on liian korkea, putoaa pois palveluntuottajien joukosta. ALUN PERIN sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tavoiteltiin järjestämisvastuun selkeyttämistä. Kun joka kunta oli itsenäisesti vastuussa omien asukkaidensa terveydestä, todella pienissä kunnissa koko kuntatalous meni sekaisin jo yhdestä vakavasta sairastumisesta. Nyt tähän palettiin on sekoitettu jollain kummallisella tavalla myös palvelujen tuotanto. Mitä jos nyt peruutettaisiin vähän takaisin ja päätettäisiin vain palvelujen järjestämisen ja tilaamisen keskittämisestä viiteen yksikköön Suomessa. Samalla tehtäisiin jo syksyn aikana terveydenhuollon objektiiviset laatu- ja hintakriteerit ja analysoitaisiin kaikki nykyinen palvelutuotanto sekä laadun ja hintojen perusteella. Sitten ilmoitettaisiin, että valituissa palveluissa kaikki kriteerit täyttävät tuottajat voisivat tarjota palvelua suomalaisille asiakkaille mutta hintakatolla. Ja jos laatu tulevaisuudessa putoaa tavoitellun alapuolelle, putoaa armottomasti pois julkisen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmästä. Samalla syntyisi myös terveydenhuollon rahoituksen kehysratkaisu. Uskon, että tähän kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä, ainakin ne, jotka kykenevät korkeatasoiseen palveluun. Kaikkein tyytyväisin olisi itse asiakas. Harri Jaskari kansanedustaja

16 16 SINETTI 3/2014 TESTAA OLETKO Juoppo v 1. Kuinka usein juot olutta, viiniä tai muita alkoholijuomia? Koeta ottaa mukaan myös ne kerrat, jolloin nautit vain pieniä määriä, esim. pullon keskiolutta tai tilkan viiniä. ei koskaan (0) / noin kerran kuussa tai harvemmin (1) / 2-4 kertaa kuussa (2) / 2-3 kertaa viikossa (3) / 4 kertaa viikossa tai useammin (4) 6. Kuinka usein viime vuoden aikana runsaan juomisen jälkeen tarvitsit aamulla olutta tai muuta alkoholia päästäksesi paremmin liikkeelle? en koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 2. Kuinka monta annosta alkoholia yleensä olet ottanut niinä päivinä, jolloin käytit alkoholia? 1-2 annosta (0) / 3-4 annosta (1) / 5-6 annosta (2) 7-9 annosta (3) / 10 tai enemmän (4) 7. Kuinka usein viime vuoden aikana tunsit syyllisyyttä tai katumusta juomisen jälkeen? en koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 3. Kuinka usein olet juonut kerralla kuusi tai useampia annoksia? en koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 8. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et juomisen vuoksi pystynyt muistamaan edellisen illan tapahtumia? en koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 4. Kuinka usein viime vuoden aikana sinulle kävi niin, että et pystynyt lopettamaan alkoholinkäyttöä, kun aloit ottaa? ei koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) / kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 9. Oletko itse tai onko joku muu satuttanut tai loukannut itseään sinun alkoholinkäyttösi seurauksena? ei (0) / on, mutta ei viimeisen vuoden aikana (2) kyllä, viimeisen vuoden aikana (4) 5. Kuinka usein viime vuoden aikana et ole juomisesi vuoksi saanut tehtyä jotain, mikä tavallisesti kuuluu tehtäviisi? en koskaan (0) / harvemmin kuin kerran kuussa (1) / kerran kuussa (2) kerran viikossa (3) / päivittäin tai lähes päivittäin (4) 10. Onko joku läheisesi tai ystäväsi, lääkäri tai joku muu ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi tai ehdottanut että vähentäisit juomista? ei koskaan (0) / on, mutta ei viimeisen vuoden aikana (2) kyllä, viimeisen vuoden aikana (4) AUDIT-pisteet 0-7 pistettä (riskit vähäisiä) 8-10 pistettä (riskit lievästi kasvaneet) pistettä (riskit selvästi kasvaneet) pistettä (riskit suuria) 20 + pistettä (riskit erittäin suuria) Yleisiä vaikutuksia - Rentouttava - Sosiaalista vuorovaikutusta helpottava - Joissakin tapauksissa kohtuukäyttökin on riski (autolla ajaminen, raskaus, jotkut sairaudet ja lääkkeet) - Ajoittainen humalajuominen voi altistaa tapaturmille - Väsymys - Unettomuus, unihäiriöt - Korkea verenpaine - Ongelmat ihmissuhteissa - Alakulo, masennus - Impotenssi - Tapaturmariski - Rattijuoppous - Kaikki ylläolevat riskit sekä: - Maksan, haiman ja aivojen vaurioituminen - Suun nielun, kurkunpään, ruokatorven ja mahan syöpä - Fyysinen alkoholiriippuvuus Kokoomuksen Nuorten Liiton mielestä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tulee panostaa tarjoamalla ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluita. Terveyden edistäminen lähtee itsestä, siksi on tärkeää oppia tiedostamaan myös omat rajansa. Toimitus halusi tämän sote-teemaisen numeronsa kunniaksi tarjota Sinetin lukijoille mahdollisuuden testata, miltä heidän alkoholinkäyttönsä perinteisen AUDIT-testin mukaan näyttää. AUDIT on WHO:n kehittämä testi, jolla pyritään selvittämään, onko testattavan alkoholinkäyttö haitallista. Testiä käytetään sote-sektorilla laajalti eri paikoissa odottavista äideistä kotihoidon asiakkaisiin. Mikäli testituloksen perusteella sinulla on suurentunut riski saada alkoholinkäytöstä haittoja, sinun kannattaa mennä keskustelemaan asiasta esimerkiksi opiskelu- tai työterveyshuoltoon tai terveysasemalle. Toki voit aina turvata myös yksityisen palveluntuottajan tarjoamiin palveluihin, tai vain vähentää alkoholinkäyttöä omatoimisesti. Lähde:

17 Risteilyn hinta 60 Risteilylle on mahdollista osallistua myös pelkkään seminaariosuuteen. Piknik-risteilyn muodossa hintaan 30 /hlö EXIT Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten legendaarinen Winter Cruise M/s AMORELLA Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret järjestää lauantaina perinteisen seminaari-risteilyn ja yhdistää siihen tällä kertaa vielä pikkujoulutkin! Tätä risteilyä et todellakaan halua jättää väliin! Alustava aikataulu: Kokoontuminen Turun satamaan 8.45 m/s Amorella lähtee majoittuminen hytteihin ja meriaamiainen Seminaari Kokouskahvit ja hedelmät Seminaari jatkuu Buffet-päivällinen Ruokailun jälkeen vaihdetaan vapaalle pikkujoulun viettoon. Risteilyn ohjelma tarkentuu lähiaikoina ja seminaarin puhujat vahvistetaan myöhemmin. Hinta sisältää meriaamiaisen, seminaariohjelman kokouskahvilla ja hedelmillä, buffet-päivällisen ja majoittumisen neljän hengen b-luokan hyteissä. Paikkoja rajoitetusti. Varaa paikkasi viimeistään Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

18 KOTIPESÄ kunto 18 SINETTI 3/2014 -> terveysviennin e Vaikeaan taloudelliseen aikaan on pyritty löytämään kasvua ja positiivisia tulevaisuudennäkymiä milloin biotaloudesta ja milloin pelialalta. TEKSTI: LAURA HEINONEN KUVITUS: KRISTIAN TERVO Terveyspalveluita ja -teknologiaa on myös pidetty mahdollisina piristysruiskeina. Digitalisoituminen on alkanut näkyä terveysalallakin ja erilaiset virtuaaliset palvelut ja sovellukset, joilla pystymme seuraamaan terveyttämme, yleistyvät varmasti tulevien vuosien aikana räjähdysmäisesti. Terveysteknologian vienti on toki yksinkertaisempaa verrattuna palveluihin. Suomessa on kuitenkin yrityksiä, jotka tarjoavat terveydenhuollon palveluita muualta tuleville asiakkaille. Yksi niistä on Helsingissä sijaitseva ortopediaan erikoistunut sairaala Orton, jossa käy vuosittain noin 200 venäläistä asiakasta. Ortonin ulkomaalaisia asiakkaita yhdistää tarve saada vaativaa leikkaushoitoa tai kuntoutusta. Kyse on siis esimerkiksi vaikeista selän skolioositapauksista, tekonivelleikkauksista tai vaativasta olkapääkirurgiasta. Venäläisiä Ortoniin ei ole tullut pelkästään Pietarin tai Moskovan alueelta, vaan kaukaisimmat asiakkaat ovat tulleet läheltä Kiinan rajaa. Meillä Suomessa on korkealuokkaista osaamista ja heillä tarve laadukkaalle hoidolle, Ortonin toimitusjohtaja Juha Aarvala sanoo. Suurta bisnestä tämä ei kuitenkaan hänen mielestään ole. Ortonin 28 miljoonan liikevaihdosta noin miljoona tuli viime vuonna venäläispotilailta. KOTIMAINEN OSAAMINEN on siis yleisesti tunnustettu korkeatasoiseksi, ja terveyspalveluiden laatu on huippuluokkaa. Terveys ja hyvinvointi edustavat juuri sitä toimialaa, joka globaalistikin tarkasteltuna kasvaa huimaa vauhtia. Voisi siis kuvitella, että tässä yhtälössä olisi suomalaiselle osaamiselle sopiva markkinarako? Suomalainen laatu on totta kai tunnustettu ja palveluille olisi varmasti enemmänkin kysyntää. Ongelma on kuitenkin siinä, että viennin edistäminen vaatisi kotimarkkinaan panostamista, ja sen vuoksi julkisen palvelutuotannon avaamista myös yksityisille tuottajille, toteaa Terveyspalvelualan liiton toiminnanjohtaja Merja Hirvonen. Itänaapurin kasvavaa keskiluokkaa ja asiakaskuntaa ajatellen Suomen valtti on toki maantieteellinen läheisyys. Hirvonen antaa esimerkkinä hammaslääkärikäynnin, joka on helppo hoitaa muun asioinnin ja ostosmatkailun ohessa. Suomalainen julkiseen sektoriin nojaava terveydenhuoltojärjestelmä ei ole helpoimpia mahdollisia vientituotteita. Miten myydä palvelua vientiin ulkomaille kun sitä ei varsinaisesti myydä Suomessakaan? Lisäksi terveysvientiä harjoittaa moni muukin länsimaa, joten Suomessa tulisi tarpeeseen myös monipuolisempi markkinoinnin osaaminen toimialalla. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuonna 2011 FinlandCare-ohjelman, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen terveysalan menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelman toteutuksesta vastaa Finpro. Tähän mennessä oh-

19 SINETTI 3/ on -> distämiseksi jelman jäseniksi on liittynyt jo yli 30 yksityistä klinikkaa, sairaalaa ja esimerkiksi kuntoutuspalveluita tarjoavaa yritystä. FinlandCare-ohjelman avulla suomalaiset hoitoalan, terveysteknologian ja hyvinvointipalveluiden yritykset on koottu FinlandCare - terveyttä Suomesta -brändin alle. Tarkoituksena on hyödyntää yhteistä näkyvyyttä ja osaamista, voimavaroja ja Team Finland -verkostoa. Ohjelman kotisivuilla kohdemaiksi nimetään muun muassa Venäjä ja Persianlahden maat laajenemisaikeita on muuallekin. Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat usein pieniä ja niillä ei ole tarpeeksi kansainvälistä osaamista tai resursseja markkinointiin ulkomailla. Kansallinen FinlandCare toimii ovien avaajana ja tarjoaa jäsenyrityksille laajemman palvelu- ja tuotevalikoiman kuin yksittäinen toimija, kertoo Meria Heikelä Finprosta. FinlandCare-ohjelman puitteissa järjestetään muun muassa seminaareja ja kontaktitapahtumia ulkomailla sekä uusien kartoitetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Jäsenyys verkostossa on maksullista hinta määräytyy yrityksen koon mukaan. ORTONIN AARVALAN mukaan yksityisen sektorin terveydenhuolto on ylipäänsä Suomessa ajettu ahtaalle. Saksa, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat valovuosien päässä terveyspalvelujen viennissä, sillä koko järjestelmä on toisenlainen. Suomalainen julkisen sektorin monopoliin perustuva suljettu systeemi ei todellakaan tee helpoksi tämänkaltaista liiketoimintaa, Aarvala sanoo. Systeemi ei Aarvalan mielestä kerro laadusta "Saksa, Sveitsi ja Yhdysvallat ovat valovuosien päässä terveyspalvelujen viennissä, sillä koko järjestelmä on toisenlainen" tai vaikuttavuudesta mitään, eikä avaa hintoja. Terveysteknologian puolella tätä ongelmaa ei tietenkään ole, kun siinä viedään tuotetta. Pal- velujen kohdalla tilanne on täysin eri, Aarvala toteaa ja huomauttaa, että joissakin muissa maissa satsataan aidosti myös maabrändiin. FinlandCare-ohjelmaa hän pitää hyvänä mutta riittämättömänä. TÄHÄN SAAKKA Orton on voinut keskittyä lähes yksinomaan venäläisiin terveysturisteihin. Syyt ovat käytännölliset: vaativien leikkausten jälkeen lentäen kotiinpaluu ei ole mahdollinen ja Venäjälle pääsee matkustamaan kätevästi junalla. Yrityksellä ei myöskään ole resursseja hankkia esimerkiksi arabiaa puhuvaa henkilökuntaa ja se toki olisi vaatimuksena, jos asiakaskunta on lähtöisin arabimaista. Venäläisten kanssa Orton kuvitteli aluksi pärjäävänsä englannin kielellä, mutta venäjän kielen osaamisen merkitys havaittiin nopeasti: Nykyään sairaalan venäläiset asiakkaat saavat palvelua omalla kielellään, Aarvala lisää. Tärkeintä olisi Ortonin toimitusjohtajan mielestä pistää kotimaassa peruslähtökohdat kuntoon kuten asiakkaan aito valinnanvapaus. Näin asetettaisiin myös erilaiset palveluntuottajat samalle lähtöviivalle. Esimerkiksi paljonpuhuttu sote-uudistus ja sen eteneminen ei ole Aarvalaa vakuuttanut.

20 KOKOOMUKSEN NUORTEN LIITON 81. Liittokokous SEINÄJOELLA Seinäjoki - Sali, Kampustalo, Kalevankatu 35, Seinäjoki Aikataulu Kokous alkaa perjantaina kello 15.00, lauantaina kello 9.30 ja sunnuntaina kello Ilmoittautumiskanslia avataan kokouspaikalla perjantaina kello ja lauantaina sekä sunnuntaina kello Liittokokouksen juhlalliset avajaiset pidetään lauantaina alkaen kello Kokousedustajat laskevat seppeleen sankarihaudalle n. kello Edustusoikeus Liiton kokoukseen varsinaisina jäseninä olevat piirijärjestöt voivat lähettää sataviisikymmentä (150) äänivaltaista kokousedustajaa, joilla kullakin on yksi ääni. Piirijärjestön liittokokousedustajat valitaan piirin varsinaisessa kokouksessa. Piirijärjestön liittokokousedustajien valintaa koskevaan päätöksentekoon saavat osallistua vain kuluvan vuoden jäsenmaksunsa kyseiseen piirijärjestöön tai sen paikallisyhdistykseen maksaneet henkilöjäsenet. Kullakin liiton varsinaisena jäsenenä olevalla paikallisyhdistyksellä on kymmenesosa (1/10) ääni liiton kokouksessa. Läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksessa on lisäksi kunniapuheenjohtajalla, kunniajäsenillä, kannattajajäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, Kokoomusnuorten työntekijöillä, Kansallinen Kokoomus r.p.:n eduskuntaryhmän jäsenillä ja Kokoomuksen Euroopan parlamenttiryhmän jäsenillä, aloitteita liittokokoukselle tehneiden yhteisöjäsenten edustajilla, puolueen ja sen valtakunnallisten jäsenliittojen sekä puolueen kunkin äänenkannattajan toimituksen lähettämillä edustajilla. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille. Asiat Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa hyväksytään tavoiteohjelma vuodelle KDKokouspaikka Liittohallitus

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015

TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020. Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 TILANNEKATSAUS 1. SOTE-UUDISTUS 2. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 Marja Heikkilä Integraatiotyöryhmä 16.9.2015 Sote-uudistus ja asiakaslähtöiset palvelut Etunimi Sukunimi 9.9.2015 Sote-uudistuksessa ratkaistavia

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi n ja Saarikan esittely Fuusion toteutus Kokemuksia Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Saarijärvi järjestää palvelut

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista lupauksista Suomessa asuville. Tämän lupauksen lunastaminen maksaa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot